TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite 1/TAAJAMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite 1/TAAJAMAT 1 18.5.2015"

Transkriptio

1 Kaupunkikehittämisen kohdealue Osoittaa ensisijaisesti kehitettävät taajama-alueet, joilla on suuri merkitys koko seudun kaupunkikehitykselle. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelu on yhteensovittavaa kaupunkikuvasuunnittelua, jonka lähtökohtana on koko alueen sekä erillisten keskusta-alueiden vetovoimaisuuden voimakas kasvattaminen. Palvelujen turvaamisen edellytys on riittävä määrä palveluita tarvitsevia asukkaita. Turku - Naantali - Raisio - Kaarina: Alueen kehittämisessä on keskeistä suunnitella joukkoliikennekäytäviin sekä toimiviin kevyenliikenteen reitteihin tukeutuvaa kaupunkirakennetta tiivistämällä, tehostamalla ja uudistamalla. Rakennemallin mukaisten alueiden toteuttaminen lisää alueen asukasmäärää 0 asukkaalla. Kaupunkikehittämisen kohdealue - Satelliitit Masku: Rakentamis- ja kehittämistoimenpiteiden kohdentaminen alueelle ensiarvoisen tärkeää, jotta joukkoliikenne toteutuu. Keskeistä on rakenteen tiivistä- minen ja muuttuvien TP-alueiden kehittäminen, uusien TP-alueiden ja olemassa olevien palveluiden saavutettavuuden parantaminen sekä rakennetun ympäristön laatu.rakennemallissa taajamaan kohdistettu kasvu 0 mennessä 00 as. Rusko: Yhdyskuntarakenteen tehostaminen keskusta-alueella sekä tiiviin pientaloasumisen kehittäminen uusilla joukkoliikenteeseen tukeutuvilla asuinalueilla. Vetovoimaisten rakentamis- ja kehittämistoimien kohdentaminen alueelle ensiarvoisen tärkeää taajama-alueen laajentumisen pysäyttämiseksi. Rakennemallissa taajamaan kohdistettu kasvu 0 mennessä 0 as. Turku/Moisio - Kreivilä - Jäkärlä: Rakennemallin mukaisten alueiden toteuttaminen lisää alueen asukasmäärää 00 asukkaalla. Joukkoliikennevyöhykkeen kehittäminen parantaa myös työpaikka-alueiden ja lentokentän saavutettavuutta. Lieto: Keskeistä VT 0 kehittäminen joukkoliikennekäytävänä ja keskustan edelleen kehittäminen vetovoimaisena ja hyvin saavutettavana monipuolisten palvelujen alueena. Rakennemallin mukaisten alueiden toteuttaminen lisää alueen asukasmäärää 000 asukkaalla. Kaarina/Littoinen Verkakylä: Rakennemallin mukaisten alueiden toteuttaminen lisää asukasmäärää 00 asukkaalla. Mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Kaarina/Piikkiö: Entinen kuntakeskus, jonka perusrakennetta tiivistämällä mahdollisuus varmistaa hyvien lähipalveluiden säilyminen ja kehittää vetovoimainen asuinalue. Mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Rakennemallissa taajamaan kohdistettu kasvu 0 mennessä 0 as. Turku/Hirvensalo: Voimakkaasti kasvava asuinkaupunginosa lähipalveluineen. Rakennemallin mukaisten alueiden toteuttaminen lisää alueen asukasmäärää 00 asukkaalla. Rakennemallialueiden lisäksi joukkoliikennevyöhykkeen kehittäminen edellyttää JL-käytävän varrelle kaupunkimaisen rakenteen muodostamista. Paimio: Maaseutumainen pikkukaupunki, jonka alueiden kehittämisen tulee johdonmukaisesti tukea keskustan palveluiden saavutettavuutta ja pikkukaupunkimaista rakennetta. Seudullisen joukkoliikenteen toimivuus edellyttää toimivien matkaketjujen mahdollistamista. Mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Rakennemallissa taajamaan kohdistettu kasvu 0 mennessä 00 as. 0 Parainen: Joukkoliikenteella hyvin saavutettava seutukeskus, jonka keskeisen taajama-alueen vetovoimaa tulee kasvattaa kehittämällä keskusta-asumisen muotoja lähellä palveluja. Kiinteä osa Turun kaupunkiseudun kasvuvyöhykettä, mikä tulee huomioida yhdyskuntarakennetta eheytettäessä. Rakennemallissa taajamaan kohdistettu kasvu 0 mennessä 00 as. 0 Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue Keskeisen taajama-alueen kehittämisellä on suuri merkitys palvelujen säilymiseen ja siten kunnan sisällä keskustan vetovoiman kasvattamiseen. Kehittäminen vahvistaa kunkin taajaman identiteettiä ja roolia osana maakunnan ja seudun keskusverkkoa. TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite /TAAJAMAT..0 Nousiainen Mynämäki Lauttanpää Aura RM RM RM +0 as. +0 as. +00 as. Mahdollisia paikallisjuna-asemapaikkoja Liedon as. RM +0 as.

2 0 Arvokas vihervyöhyke 0 TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite /TAAJAMAT..0 0 Alue, jolla taajama-alueen laajentumisen vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteen kehitykselle selvitettävä Alueiden suunnitelmallinen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi kehittämiskohdealueiden tavoitellun kehityksen toteutumisen jälkeen. Turun saaret/hirvensalo ja Satava-Kakskerta: OYK-työ käynnissä. Harvaksi taajamaksi muodostunutta aluetta, jolle kohdistuu rakentamispainetta ja eri intressi- tahojen ristitriitaisiakin odotuksia. Sisältää Rakennemallin 0-0 välille ajoitettuja alueita, joille osoitettu 00 asukasta. Satavan taajamatoimintojen alueen käyttötarkoitus ja vaiheistus ratkaistava kaavoituksella. Kakskerran maankäytön kehittämisellä tuetaan kylien elinvoimaisuutta. Kylien mitoituksen ja toteutuksen ajoittamisen tuettava Hirvensalon kaupunkikehittämisalueen toteutumista. Muutoksia: Satavan taajamatoimintojen alueen laajennus, Kakskerran kylämerkinnät. Naantali/Luononmaa:MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoitu alue, ) ks. selitys 0 0 Naantali/Immanen: MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoitu alue, Masku: Laaja MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoitu alue, johon sisältyy harvaa tienvarsi- ja kylätaajamaa sekä yleiskaavan AP-reservialuetta. Masku/Lemu: MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoituja sekä suunnittelutarvealueita, joille on muodostunut harvaa taajama-aluetta. RM +0 as. Nousiainen: Harvaksi taajamaksi muodostunutta aluetta. OYK:ssa (ehdotusvaihe) osoitettu yksittäiset rakennuspaikat. Mynämäki: Alueella OYK, jossa taajamatoimintojen koillisosassa TP-alue vahvistamatta. Alueiden suunnitelmallinen käyttööotto liittyy vaiheistettuna VT liikenteellisiin ratkaisuihin. Rusko: Harvaksi taajamaksi muodostunutta suunnittelutarvealuetta ja taajamatoimintojen aluetta. Sisältää myös suunnittelulla turvattavaa vanhaa asutusta. Vahto: Harvaksi taajamaksi muodostunutta aluetta. Sisältää osan MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoiduista alueista. RM +00 as. Turku/Kanervamäki: Sisältää Rakennemallin 0-0 välille ajoitetun alueen sekä harvaa taajama-aluetta. Alueille osoitettu yhteensä 00 asukasta. Turku/Paattinen: MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoituja sekä suunnittelutarvealueita, joille on muodostunut harvaa taajama-aluetta. RM +0 as. Turku-Lieto/Maaria-Ilmarinen: OYK laadinta käynnissä. Sisältää Rakennemallin 0-0 välille ajoitettuja alueita sekä harvaa vanhan asutuksen taajama-aluetta (Lieto). Alueille osoitettu yhteensä 00 asukasta. Lieto: Harvaksi taajamaksi muodostunutta aluetta. Reunaehtona arvokas maisema-alue. Kaarina/Piikkiö: Suunnittelmattomasti syntyneitä harvan taajaman alueita, joille ei kehittämissuunnitelmia. Rakentamispaineesta johtuen alueen käyttötarkoitus, laajuus ja ajoitus tulee ratkaista kaavoituksella. Sisältää suunnittelutarvealuetta ja MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoituja alueita. Kaarina:Pohjoinen alue suunnittelmattomasti syntynyttä harvaa vanhan asutuksen taajama-aluetta - ei kehittämissuunnitelmia. Eteläinen alue nähdään potentiaalisena laajentumisalueena, nyt pääasiassa rakentamatonta ja viljelykäytössä. Kaarina/Lemunniemi: Sisältää Rakennemallin 0-0 välille ajoitettuja alueita, joille osoitettu yhteensä 000 asukasta. Kaarina/Kuusisto: Sisältää Rakennemallin 0-0 välille ajoitetun alueen, joille osoitettu yhteensä 000 asukasta. Parainen/Kårkulla-Lielax: Harvaksi taajama-alueeksi osayleiskaavalla muodostunutta aluetta. Parainen: MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoitu alue. Paimio: Itäinen alue on harvan taajaman aluetta, jonne kohdistuu rakentamispainetta ja eteläinen arvokasta maisema-aluetta, jolle kohdistuu odotuksia käyttö- tarkoituksen muutokselle (OYK). Yhdyskuntarakenteen raja osoittaa suunnan, jonne laajentuminen ei ole tarkoituksenmukaista Raja-merkintää käytetään niillä alueilla, joilla harvan taajama-alueen suunnittelematonta laajentumista on tarpeen hillitä tai alueilla, joilla on tunnistettu paineita maankäytön aktivoitumiselle, mutta joilla on muuta maakunnallisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Paksumpi viiva määrittelee suunnan.

3 Muutokset taajama-alueilla Turun kaupunkiseudulla ja kehyskunnissa: Turku: keskusta-alueen laajennus, TP-alueesta muuttuvaksi TP-alueeksi (PItkämäki, Itäharju), TP-alueiden täydentyminen/laajentuminen alueiksi, joilla TIVA-kauppa on mahdollista (Rieskalähteentie, Oriketo, Biolaakso), km-kohteet seudullisen rajan alapuolelle jääviksi TP-alueiksi (Kärsämäki, Ravattula) Turku/Moisio - Kreivilä - Jäkärlä T-alueen muutos uudeksi rata-alueeksi ja T-alueen osan muutos E-alueeksi (Saramäki), taajamatoimintojen alueen muutos TP-alueeksi (Moisio) Naantali: keskusta-alueen laajennus, taajamatoimintojen alueen laajennus/t-alueen sekä virkistysalueiden tarkistukset (Luonnonmaa), taajamatoimintojen alueen laajennus (Immanen) Naantali/Merimasku taajama-alueen laajennus (Hellemaa), taajama-alue kylämerkinnäksi (Merimaskun kirkonkylä) Raisio: TP-alueen laajennus/tarkistus, r-kohdemerkintä/moottoriurheilurata (Palovuori), TP-alueiden täydentyminen alueiksi, joilla TIVA-kauppa on mahdollista (Hauninen, Kuninkoja, Itäniitty) kn-kohteen ja TP-alueiden muutos TP-alueeksi, jolla vähittäiskaupan suuryksikön sjoittuminen on mahdollista (Mylly) Kaarina: TP-alueesta muuttuvaksi TP-alueeksi (Piispanristi), TP-alueen täydentyminen alueeksi, joilla TIVA-kauppa on mahdollista (Krossi) Masku: TP-alueesta muuttuvaksi TP-alueeksi (Humikkala) TP-alueen täydentyminen alueeksi, jolla TIVA-kauppa on mahdollista (Riviera), taajama-alueen laajennus pohjoiseen (Nousiaisten suuntaan) ja itään (Humikkala) Nousiainen: taajama-alueen laajennus etelään (Maskun suuntaan) Mynämäki: keskustakohteen muutos keskusta-alueeksi, t-kohteen muutos TP-alueeksi (Roukkuli) Rusko: taajamatoimintojen alueen laajennus/tarkistus (Päällistönmäki) Lieto: taajamatoimintojen alueen laajennus itään Liedon as.: T-alueen laajennus Kaarina/Piikkiö: keskustakohde taajamatoimintojen alueeksi. Sauvo: taajamatoimintojen laajennus/tarkistus TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite /TAAJAMAT..0 ) MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoitu alue tarkoittaa MAL-aiesopimustyön yhteydessä kuntien rajaamia, tulevaisuudessa asemakaavoitettavaksi ohjelmoitavia alueita. Alueiden määrittelyn ja määräytymisperusteet ovat kunnat laatineet omista lähtökohdistaan.

4 Turun keskusta. Laaja ja monipuolinen sekoittuneiden keskustatoimintojen alue, jonka reunoilla myös suurimmat työpaikkakeskittymät (Kaupunginsairaala, TYKS, Kupittaa). Aluetta laajentaa Linnakaupungin rakentaminen. Vähittäiskauppaa 0 yhteensä n. 000 k-m, josta suuryksiköissä yht. 0 k-m. Suurin yksikkö kauppakeskus Hansa n. 000 k-m. Kauppa huomattavissa vaikeuksissa, johtuen ostovoimakehityksestä, kaupan rakennemuutoksesta ja keskustan ulkopuolisten kaupan alueiden kasvusta. Tähän vaikuttaa työpaikkojen väheneminen ja siirtyminen pois ydinkeskustassa. Kilpailukyvyn palauttaminen edellyttää aktiivista kehittämistä ja innovatiivista suunnittelua. Keskustan kävely- ja pyöräilyvyöhykettä. Maakuntakaavassa ei kaupan mitoitusta / rajoituksia kaupalle. Länsikeskus. Kaupunkiseudun ala-/aluekeskus intensiivisellä sisemmällä joukkoliikennevyöhykkeellä. Seudullinen merkitys erikoiskaupan alueena vähentynyt. Alueella edelleen paljon kehittämispotentiaalia, mutta edellyttää rakenteellista uudelleen tarkastelua ja vahvempaa integrointia joukkoliikenteen kehittämiseen. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00, maakuntakaavan kokonaismitoitus k-m. Skanssi. Uusi maakuntakaavan mukaisesti toteutunut ala-/aluekeskus sisemmällä joukkoliikennevyöhykkeellä. Asumisen ja joukkoliikenneinfran osalta vielä keskeneräinen. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Raisio. Kuntakeskus intensiivisellä sisemmällä joukkoliikennevyöhykkeellä. Laaja alakeskuksen kävely- ja pöyräilyvyöhyke. Keskusta-aluetta kehitetty määrätietoisesti koko 000-luvun ajan, työn loppuunsaattaminen edellyttää johdonmukaisuutta. Kaupan tarjonta vähentynyt Myllyn vaikutuksesta. Alueella edelleen paljon kehittämispotentiaalia. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Kaarina. Kuntakeskus intensiivisellä sisemmällä joukkoliikennevyöhykkeellä. Laaja alakeskuksen kävely- ja pöyräilyvyöhyke. Keskusta-asumista kehitetty määrätietoisesti koko 000-luvun ajan, mutta osa suunnitelmista odottaa toteutusta. Alueen kaupan palvelut säilyneet melko monipuolisina ja kehittymässä, erikoiskauppa tarvitsee lisätiloja. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Lieto. Kuntakeskus ulommalla joukkoliikennevyöhykkeellä. Laaja alakeskuksen kävely- ja pöyräilyvyöhyke. Asumista kehitetty määrätietoisesti koko 000-luvun ajan. Kattavat päivittäistavarakaupan palvelut. Kauppa laajentunut valtatien itäpuolelle. VT0:n tulevilla ratkaisuilla vaikutusta myös kaupan kehittämiseen. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Naantali. Kuntakeskus intensiivisellä ulommalla joukkoliikennevyöhykkeellä. Laaja alakeskuksen kävely- ja pöyräilyvyöhyke. Valtakunnallinen matkailukeskus. Kattavat päivittäistavarakaupan ja matkailun palvelut. Keskustan kehittäminen määrätietoista. Sataman ja teollisuuden huomioon ottaminen tärkeää. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Mynämäki. Kuntakeskus, omavarainen ja vakaa ympäröivän maaseudun keskus. Kaupan palveluiden kehittäminen edellyttää alueen väestökehityksen, erityispiirteiden ja mittakaavan herkkää huomioimista. 0 ei vähittäiskaupan suurysiköitä. Maakuntakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Paimio. Kuntakeskus, suhteellisen omavarainen ympäröivän maaseudun keskus. Osittain alakeskuksen ulommalla joukkoliikennevyöhykettä. Kaupan palveluiden kehittäminen edellyttää alueen väestökehityksen, erityispiirteiden ja mittakaavan herkkää huomioimista. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite /KAUPPA..0

5 Turku Itäharju. Muuttuva työpaikkatoimintojen ja kaupan alue brownfieldkehällä. Rakennemuutosaluetta. Osin keskustan jalankulun ja pyöräilyn reunavyöhykettä ja intensiivistä sisempää joukkoliikennevyöhykettä. Alueeseen kohdistuu kehittämispaineita ja -odotuksia. Korvaavien alueiden löytyminen useille alueen yrityksille vaikeaa. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Turku Biolaakso. Skanssiin tukeutuva, suurelta osin jo rakentunut työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue. Sisempää joukkoliikennevyöhykettä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Turku Oriketo-Topinoja. Pääasiassa työpaikkatoimintojen alue, jolla myös kehittyvää seudullista tiva-kauppaa (ajoneuvo-, rauta-). Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Turku Manhattan. Muuttuva työpaikkatoimintojen alue brownfield-kehällä keskusta-alueen reunalla. Rakennemuutosaluetta. Keskustan jalankulun ja pyöräilyn reunavyöhykettä ja intensiivistä sisempää joukkoliikennevyöhykettä. Alueen nykyiset toiminnot väistymässä. Osittain tiva-kaupan alue. Liikenteellisesti vaikea ja tärkeä sisääntuloväylä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Turku Rieskalähteentie. Työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue: ajoneuvokaupan ja -huollon keskittymä. Keskustan jalankulun ja pyöräilyn reunavyöhykettä ja intensiivistä sisempää joukkoliikennevyöhykettä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Raisio Mylly. Kaupunkiseudun suurin keskustan ulkopuolinen päivittäis-, erikoisja tiva-kaupan keskus. Pääosin jo toteutunut. Liikenneverkon toimivuus äärirajoilla. Joukkoliikennevyöhykkeen reuna-aluetta. 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Raisio Itäniitty. Kaupunkiseudun suurin keskustan ulkopuolinen tiva-kaupan keskus. Rauta-, huonekalu ja kodinkonekauppaa. Pääosin jo toteutunut. Liikenneverkon toimivuus äärirajoilla. Joukkoliikennevyöhykkeen reuna-aluetta. 0 suuryksiköissä yhteensä k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Raisio Hauninen. Työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue: ajoneuvokaupan ja -huollon keskittymä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Raisio Kuninkoja. Työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Kaarina Piispanristi. Muuttuva työpaikkatoimintojen ja olemassa oleva kaupan alue. Rakennemuutosaluetta. Osin intensiivistä sisempää joukkoliikennevyöhykettä. Runsaasti kehittämispotentiaalia Skanssin alueen välittömänä jatkeena. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Kaarina Krossi. Työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Masku Riviera. Työpaikkatoimintojen ja mahdollinen tiva-kaupan alue. Korvaa Humikkalan alueen, jolla vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. 0 0 TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite /KAUPPA..0

6 Tarkistetut liikenteen merkinnät Turun kaupunkiseudulla Turun Kehätien (kt 0) kehittäminen: Turun Kehätie osoitetaan kaksiajorataisena kanta- tai valtatienä välillä Järvelän eritasoliittymä - Raision keskustatunneli. Piikkiö - Kirismäki yhdystien (Hadvalantien pohjoispää) linjaus tarkistetaan. Turun Kehätielle lisätään seuraavat uudet eritasoliittymävaraukset: Ruona, Krookila, Raisionkaari ja Raision keskustatunneli. Sippaantien ja Raision keskustan eritasoliittymävaraukset poistetaan. Turun Kehätiehen liittyvä Raisionkaari osoitetaan maakuntakaavassa seudullisesti merkittävänä kehäväylänä. Turun välikehän kehittäminen: Rakennemallissa Turun välikehän kehittämiseksi esitettyjen Halistenväylän ja Uittamonsillan linjaukset tarkistetaan suunnittelua vastaaviksi. Välikehän Turun Kehätiehen kytkevä Koroistenkaari osoitetaan maakuntakaavassa. Turun välikehää kehitetään viihtyisänä, urbaanina yhteytenä, jossa maankäytön kehittämismahdollisuudet on tehokkaasti hyödynnetty. Välikehän ja Turun sisääntuloväylien toteutumattomat eritasoliittymävaraukset poistetaan. Naantalin satamayhteydet: Raskaan liikenteen pääreitti Naantalin satamasta Viestitietä Vanton eritasoliittymään osoitetaan seututienä. Turun lentoasema - logistiikka- ja teollisuusalueiden liikenneyhteydet: Lentoliikennealue osoitetaan kokonaisuutena LL-alueena. Rakennemalliratkaisun mukaiset liikenneyhteydet osoitetaan lentokentän pohjoispuolella palvelemaan suunniteltua teollisuus- ja logistiikka-aluetta (uusi yhdystie eritasoliittymineen välillä vt - Vahdontie). Merkintä korvaa lainvoimaisen maakuntakaavan yhteystarvemerkinnän. Lisäksi osoitetaan uusi pitkän tähtäimen yhteystarvemerkintä Vahdontieltä Raumantielle (vt ). Yhteyden jatkosuunnittelussa on huomioitava erityisesti vaikutukset ekologisiin yhteyksiin. VAK-ratapiha Turun Saramäessä: Turun ratapihan kautta kuljetaan merkittäviä määriä vaaralliseksi luokiteltuja aineita (VAK). Ratapihan ympäristöä kehitetään edelleen taajamatoimintojen alueena. Alueelle on suunniteltu toteutettavaksi matkakeskus. Turun VAK-ratapihalle osoitetaan maakuntakaavassa uusi aluevaraus Turun Saramäestä merkinnällä raideliikennealue, ja alueen ympärille osoitetaan km:n suojavyöhyke. Valtatien 0 kehittäminen: Maakuntakaavassa osoitetaan valtatien 0 kääntö valtatielle sekä mahdollisuus toteuttaa valtatien 0 eteläinen ohitus myöhemmin katuyhteytenä ilman eritasoliittymiä, mikäli kunnan maankäytön tarpeet sitä edellyttävät. Kurkela - Kirjala tieyhteys: Seututien 0 (Saaristotie) ongelmien pitkän tähtäimen ratkaisu on Kaarinan keskustan länsipuolitse ohittavan Kurkela - Kirjala-tieyhteyden rakentaminen. Yhteys osoitetaan uutena seututienä ja merkintä korvaa lainvoimaisen maakuntakaavan yhteystarvemerkinnän. Kaarinantien kehittäminen: Nykyiset liikenteelliset ongelmat sekä Kurkela - Kirjala-tieyhteyden toteuttaminen edellyttävät Kaarinantien kehittämistä, jotta liikenne pohjoiseen ei ohjaudu ainoastaan Turun Jaanintien kautta. Kaarinantien tieluokitus osoitetaan vaihemaakuntakaavassa seututienä. Kaarinantien kääntö: Kaarinantien kääntö (mt 00) parantaa Turun Kehätien (kantatie 0), valtatien 0 sekä maantien 00 muodostaman liikenteellisen solmukohdan tieverkkoa. Lyhyellä aikavälillä hankkeelle vaihtoehtona on nykyisten liittymien ja tieverkon kehittäminen, mutta pitkällä tähtäimellä Ravattulan liikekeskuksen sijainti Turun Kehätien, valtatien 0 sekä maantien 00 muodostaman risteysalueen tuntumassa estää riittävän kehittämisen. Kaarinantien kääntö osoitetaan uutena seututienä ja se korvaa lainvoimaisessa maakuntakaavassa osoitetun tieliikenteen yhteystarvemerkinnän. 0 TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite /LIIKENNE..0 0 Paimion rataoikaisun poisto: Paimion rataoikaisusta on laadittu yleissuunnitelma (), mutta oikaisun suunnitteluvalmiutta ei 0-luvun alun jälkeen ole edistetty, eikä rataoikaisu kuulu Liikenneviraston pitkän tähtäimen suunnitelmiin. Raideliikennepaikat (paikallisjunaliikenne): Paikallisjunaliikenteen asemapaikkaverkosto tarkistetaan yhtenäisin kriteerein kaikilla ratasuunnilla. Lainvoimaisessa maakuntakaavassa yhteysvälillä Turku - Naantali osoitettujen raideliikennepaikkojen merkintä on yhtenäistetty muita ratasuuntia vastaavaksi. Artukaisten raideliikennepaikka on poistettu. Asemapaikkojen sijainti tarkentuu jatkosuunnittelussa. Asemapaikkoihin tulee kuntakaavoituksessa varautua kehittämällä ja tiivistämällä maankäyttöä asemanseutujen läheisyydessä ja mahdollistamalla liityntäpysäköinti eri kulkumuodoilla paikallisjunaliikenteen käynnistyttyä.

7 Kaupunkikehittämisen kohdealue Osoittaa ensisijaisesti kehitettävät taajama-alueet, joilla on suuri merkitys koko seudun kaupunkikehitykselle. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelu on yhteensovittavaa kaupunkikuvasuunnittelua, jonka lähtökohtana on koko alueen sekä erillisten keskusta-alueiden vetovoimaisuuden voimakas kasvattaminen. Palvelujen turvaamisen edellytys on riittävä määrä palveluita tarvitsevia asukkaita. Salo: Kaupunkitaajaman suunnittelussa on keskeistä kehittää Halikon ja Salon toiminnallista, toimiviin kevyenliikenteen reitteihin tukeutuvaa kokonaisuutta sekä kehittää tiiviimmän asumisen muotoja lähelle helposti saavutettavia palveluja. Joukkoliikennettä kehitetään väleillä Märy -Halikko -Salo-Muurla-Pertteli. Saloa kehitetään asemakaupunkina, jossa oman alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu tukee ns. Tunnin juna -ajattelua. Muutoksia: TP-alue täydentyy TP-alueeksi, jolla TIVA-kauppa on mahdollista (ml. Halikon C-alueen muutos), taajamatoimitnojen alue muuttuu muuttuvaksi TP-aluejolla TIVA-kauppa mahdollista, tajamatoimintojen alueen laajennus. Märy: Paikallinen alakeskus, josta liikkumismuotoja Salon keskustaan tulee kehittää. Muutoksia: uusi TP-alue ja taajamatoimintojen alueen laajennus. Pertteli: Paikallinen alakeskus, josta liikkumismuotoja Salon keskustaan tulee kehittää. Muutoksia: tajamatoimintojen alueen laajennus. Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue Keskeisen taajama-alueen kehittämisellä on suuri merkitys palvelujen säilymiseen ja siten kunnan sisällä keskustan vetovoiman kasvattamiseen. Kehittäminen vahvistaa kunkin taajaman identiteettiä ja roolia osana maakunnan keskusverkkoa. Muurla: Paikallinen alakeskus, josta liikkumismuotoja Salon keskustaan tulee kehittää. Mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. 0 Somero: Taajaman kehittämisen painopisteen tulee olla palvelujen turvaaminen ja palvelutason parantaminen keskutassa sekä taajaman sisäisten liikkumismuotojen parantaminen. Muutoksia: keskustatoimintojen alueen laajennus, TP-alueen laajennus. Alue, jolla taajama-alueen laajentumisen vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteen kehitykselle selvitettävä Alueiden suunnitelmallinen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi kehittämiskohdealueiden tavoitellun kehityksen toteutumisen jälkeen. Salainen: Alueella OYK. Alueen kehittäminen vaiheistuu uuden eritasoliittymän toteutukseen sekä siten kaupungin uuden sisääntuloväylän ja sen varren maankäytön kehittämiseen. Rauvola-Merikulma: Rannikon OYK maankäyttö huomioitu. Muutoksia: kylämerkintä tajamatoimintojen alueeksi. Kuiva-alho: Ratayhteyden hyödyntäminen esim. hake-asemapaikan kehittämiseen. Hajala:Alueen kehittäminen vaiheistuu uuden eritasoliittymän ja yhteystarpeen suunnitteluun ja toteutukseen. Yhdyskuntarakenteen raja osoittaa suunnan, jonne laajentuminen ei ole tarkoituksenmukaista Raja-merkintää käytetään niillä alueilla, joilla harvan taajama-alueen suunnittelematonta laajentumista on tarpeen hillitä tai alueilla, joilla on tunnistettu paineita maankäytön aktivoitumiselle, mutta joilla on muuta maakunnallisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Paksumpi viiva määrittelee suunnan SALON SEUTU Liite /TAAJAMAT..0 Muita muutoksia Salon seudulla: Meriteijo: virkistysalue retkeily- ja matkailutoimintojen alueeksi Perniö: keskustakohde keskusta-alueeksi Toija: keskustakohde taajamatoimintojen alueeksi Suomusjärvi: keskustakohde taajamatoimintojen alueeksi

8 Salo. Seutukuntakeskus. Laaja kävely- ja pöyräilyvyöhyke, joukkoliikennevyöhykettä. Kaupunkimainen keskustatoimintojen alue, jolla kauppaa suhteellisen laajalla alueella. Paljon kehittämispotentiaalia ja hyvät lähtöohdat kaupan kehittämiselle väestön ja työpaikkojen painopisteessä. Kaupan kasvu edellyttää myös valmiutta rakenteiden uusimiseen. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Meriniitty. Työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue. Kesustan reunavyöhykettä. Merkittävä auto- ja konekaupan seudullinen keskus hyvin saavutettavalla alueella. Rautatieyhteyksien parantuessa muodostaa yhdessä Salon keskustan kanssa yhden Etelä-Suomen kehityskelpoisimmista työpaikka-alueista. Myös kaupalla laajentumispotentiaalia. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m Paukkula. Muuttuva työpaikkatoimintojen ja mahdollinen tiva-kaupan kehittämisalue alue keskustan kaupan vyöhykkeen jatkeella. Kaupungin tärkein sisääntuloväylä edellyttää vahvaa kaupunkikuvallista otetta. Vähittäiskauppaa suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Halikko. Alakeskus, entinen Halikon kuntakeskus. Salon merkittävin keskustan ulkopuolinen kaupan alue valtakunnallisen maisema-alueen reunalla. Päivittäis--, erikoistavara- ja tiva-kauppaa. 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Perniö. entinen kuntakeskus. Ympäröivän maaseudun palvelukeskus. Kesäasukkaat ja matkailijat (Teijo, Mathildedahl) tukevat kaupan kehittymistä. Huolehdittava vanhan keskusta-alueen säilymisestä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Somero. Kuntakeskus. Pohjoisen Salon seudun omavarainen ja itsenäinen kaupan keskus. Tiivis pääkatu, omaleimainen kaupallinen raitti. Uusia kaupan palveluita toteutunut kantatien itäpuolella. Huolehdittava saavutettavuudesta ja omaleimaisen kaupunkikuvan säilymisestä yhtenäisenä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. SALON SEUTU Liite /KAUPPA..0

9 Tarkistetut liikenteen merkinnät Salon seudulla Eritasoliittymävaraus sekä yhteystarve (Haukkala): Haukkalaan osoitettu eritasoliittymä on Piihovin ja Muurlan pitkään liittymäväliin suunniteltu eritasoliittymä. Varausten tarkoituksena on parantaa keskustan itäisten osien sekä Perttelin saavutettavuutta moottoritieltä käsin. Haukkalaan osoitettu uusi eritasoliittymä ja tieliikenteen yhteystarve kytkeytyvät Metsäjaanun ja Korvenmäen teollisuusalueiden kasvuun sekä maakuntakaavassa osoitettavaan maankäytön selvitysalueeseen. Maankäytölliset ja yhdyskuntarakenteelliset tekijät puoltavat Haukkalan hyödyntämistä yritystoimintaan. Liikenneyhteyden toteuttaminen moottoritielle muiden liittymien kautta ei ole järkevää, sillä lähimmät liittymät sijaitsevat kaukana, eikä lähellä ole rinnakkaisia tieyhteyksiä. Eritasoliittymävaraus (Salainen): Salaisiin suunnitellun liittymän alue kytkeytyy vahvasti nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja sen kehittämismahdollisuuksiin. Suunniteltu liittymä sijaitsee Salon taajamarakenteen pohjoisreunalla ja sen eteläpuoli on keskustaajaman tulevaa laajenemisaluetta. Mikäli Salon alueen kasvu jatkuu, on Salaisten alueella useita sen potentiaalia edistäviä tekijöitä. Salaisten liittymä on pitkän aikajänteen varaus. Salaisiin lainvoimaisessa maakuntakaavassa osoitettu yhteystarvemerkintä poistetaan. Uuden eritasoliittymän toteuttaminen liittyy maakuntakaavassa osoitettavaan maankäytön selvitysalueeseen. Eritasoliittymävaraus (kt ): Kantatien ensimmäisen vaiheen toteuttaminen käynnistyy 0. Ensimmäisestä vaiheesta jätetään toteuttamatta ESA-radan, kantatien ja Kiskontien risteyskohtaan eritasoliittymä, joka osoitetaan vaihemaakuntakaavassa varauksena. Eritasoliittymävaraus liittyy ESA-radan toteuttamiseen. Raideliikennepaikat (paikallisjunaliikenne): Paikallisjunaliikenteen asemapaikkaverkosto on vaihemaakuntakaavatyössä tarkistettu yhtenäisin kriteerein kaikilla ratasuunnilla. Ratasuunnalla Turku - Helsinki toteutumattomat asemapaikat, jotka eivät sisälly lainvoimaisiin maakuntakaavoihin, on osoitettu merkinnällä uusi raideliikennepaikka Paimioon ja Halikkoon. Asemapaikkojen sijainti tarkentuu jatkosuunnittelussa. Asemapaikkoihin tulee kuntakaavoituksessa varautua kehittämällä ja tiivistämällä maankäyttöä asemanseutujen läheisyydessä ja mahdollistamalla liityntäpysäköinti eri kulkumuodoilla paikallisjunaliikenteen käynnistyttyä. SALON SEUTU Liite /LIIKENNE..0

10 0 Kaupunkikehittämisen kohdealue Osoittaa ensisijaisesti kehitettävät taajama-alueet, joilla on suuri merkitys koko seudun kehitykselle. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelu on yhteensovittavaa kaupunkikuvasuunnittelua, jonka lähtökohtana on koko alueen sekä erillisten keskusta-alueiden vetovoimaisuuden voimakas kasvattaminen. Palvelujen turvaamisen edellytys on riittävä määrä palveluita tarvitsevia asukkaita. Uusikaupunki: Kaupunkitaajaman suunnittelussa on keskeistä kehittää toimiviin kevyenliikenteen reitteihin tukeutuvaa täydentävää kaupunkirakennetta ja kehittää tiiviimmän asumisen muotoja lähelle helposti saavutettavia palveluja. Keskusta on valtakunnallisesti arvokas puutalokorttelialue (RKY). Alueella sijaitsee kolme mahdollista paikallisjuna-asemapaikkaa. Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue Keskeisen taajama-alueen kehittämisellä on suuri merkitys palvelujen säilymiseen ja siten kunnan sisällä keskustan vetovoiman kasvattamiseen. Kehittäminen vahvistaa kunkin taajaman identiteettiä ja roolia osana maakunnan ja seudun keskusverkkoa. Laitila: Keskeistä on pikkukaupungin hyvän palvelutason säilyttäminen ja keskusta-asumisen kehittäminen. Vt kaupunkikuvaan sovitettujen sujuvien liikenteel- listen ratkaisujen löytyminen on edellytys muuttuvan TP-alueen kehittymiselle. Muutoksia: muuttuva TP-alue, jolla TIVA-kauppa mahdollista. Kalannin as. (Eteläkulma): mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Vehmaa: mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Alue, jolla taajama-alueen laajentumisen vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteen kehitykselle selvitettävä Alueiden suunnitelmallinen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi kehittämiskohdealueiden tavoitellun kehityksen toteutumisen jälkeen. Uusikaupunki/Vohdensaari: alueella rakentamispainetta ja taajaman leviämiäminen todennäköistä. Uusikaupunki/Salmi-Halola: alueen sijainti mahdollisen paikallisjunaasemapaikan läheisyydessä. Yhdyskuntarakenteen raja osoittaa suunnan, jonne laajentuminen ei ole tarkoituksenmukaista Raja-merkintää käytetään niillä alueilla, joilla harvan taajama-alueen suunnittelematonta laajentumista on tarpeen hillitä tai alueilla, joilla on tunnistettu paineita maankäytön aktivoitumiselle, mutta joilla on muuta maakunnallisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Paksumpi viiva määrittelee suunnan. Muita muutoksia Vakka-Suomen seudulla ei ole VAKKA-SUOMI Liite /TAAJAMAT..0

11 Uusikaupunki. Seutukuntakeskus. Laaja keskustatoimintojen alue, suuri osa kaupan palveluista keskittynyt alueen koillisreunalla. Ruutukaava-alueen kauppa taantunut, huolimatta matkailun ja kesäasukkaiden vaikutuksesta. Paljon potentiaalia, mutta kaupan kehittäminen edellyttää herkkyyttä ja historiallisen puukaupungin arvojen huomioon ottamista. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 0 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Laitila. Kuntakeskus, muodostaa toiminnallisen parin Uudenkaupungin kanssa. Kaupungin kehittyminen ja sen kaupallisen painopisteen siirtyminen näkyy kerroksellisuutena. Kaupan kehittämisessä tulee paremmin huomioida kaupunkikuva ja keskustan näkyvä asema valtatien suuntaan. Vastaavasti valtatien suunnittelussa tulee ottaa huomioon tien ja keskusta-alueen yhteensovittaminen. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 0 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Laitila, keskustan laajennus. Muuttuva työpaikkatoimintojen alue. Valtatien erottama kaupungin keskustaan aiemmin kiinteästi liittynyt historiallinen työpaikka-alue (mm. meijeri), jonne sijoittunut mm. tiva-kauppaa. Luonteva keskustatoimintojen laajentumisalue, mutta edellyttää määrätietoista suunnittelua ja sitä tukevaa keskustan eri puolet paremmin yhdistävää valtatien kehittämistä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m VAKKA-SUOMI Liite /KAUPPA..0

12 Tarkistetut liikenteen merkinnät Vakka-Suomessa Pyhärannan liikenneratkaisut: Yhteystarvemerkintä välillä Ropa Ihode poistetaan vähäisen liikenteellisen ja maankäytöllisen tarpeen vuoksi. Yhteyden toteuttaminen ei ole näköpiirissä hyvin pitkälläkään aikavälillä, eikä yhteyden suunnitteluvalmiutta ole edistetty. Yhteyden toteuttaminen ei ole välttämätöntä kunnan maankäytön suunnitelmien näkökulmasta. Ropan ja Ihoden välinen oleva yhteys osoitetaan kokonaisuudessaan seututienä. Pyhärannassa on käynnissä yleiskaavatyö, jonka perusteella Ihoden eritasoliittymän sijaintia tarkennetaan. Laitilan taajaman maankäytön ja liikenneratkaisujen yhteensovittaminen: Valtatiellä Laitilassa on erityinen taajamien maankäytön ja liikenteen yhteensovittamistarve. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Laitilaan on esitetty kaksi eritasoliittymää. Kahden eritasoliittymän ratkaisu ei kuitenkaan tuota parasta lopputulosta Laitilan elinkeinoelämän ja maankäytön kehittämisen näkökulmasta. Laitilan pohjoinen eritasoliittymävaraus poistetaan maakuntakaavasta. Pohjoinen eritasoliittymä tulee toteuttaa risteyssiltana ja eteläinen eritasoliittymä kaupunkikuvaan sopivana, tilaa säästävänä eritasoratkaisuna. Erik Sorolaisentie osoitetaan yhdystienä tai -katuna, ja yhteyttä tulee jatkossa kehittää kehäväylänä ja Laitilan teollisuuden synnyttämän raskaan liikenteen reittinä valtatielle. VAKKA-SUOMI Liite /LIIKENNE..0

13 Kaupunkikehittämisen kohdealue Osoittaa ensisijaisesti kehitettävät taajama-alueet, joilla on suuri merkitys koko seudun kaupunkikehitykselle. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelu on yhteensovittavaa kaupunkikuvasuunnittelua, jonka lähtökohtana on koko alueen sekä erillisten keskusta-alueiden vetovoimaisuuden voimakas kasvattaminen. Palvelujen turvaamisen edellytys on riittävä määrä palveluita tarvitsevia asukkaita. Loimaa: Kaupunkitaajaman suunnittelussa on keskeistä kehittää HIrvikosken ja Loimaan toiminnallista, toimiviin kevyenliikenteen reitteihin tukeutuvaa kokonaisuutta sekä kehittää tiiviimmän asumisen muotoja lähelle helposti saavutettavia palveluja. Matkakeskuksen kehittämistä on edistetty kaavoituksella. Muutoksia: TP-alueen täydentyminen alueeksi, jolla TIVA-kauppa on mahdollista, taajamatoimintojen alueen laajennus Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue Keskeisen taajama-alueen kehittämisellä on suuri merkitys palvelujen säilymiseen ja siten kunnan sisällä keskustan vetovoiman kasvattamiseen. Kehittäminen vahvistaa kunkin taajaman identiteettiä ja roolia osana maakunnan ja seudun keskusverkkoa. Mellilä: mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Kyrö: mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Arvokas maatalousalue Aura: Taajaman kehittämisen painopisteen tulee olla palvelujen säilyttäminen ja palvelutason parantaminen keskustassa ja TP-alueen kehittäminen aidosti työpaikka-alueena. Mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka.muutoksia: kehittyvä keskusta-alue, uuteen yhdystiehen liittyvätp-alueen tarkennus. Alue, jolla taajama-alueen laajentumisen vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteen kehitykselle selvitettävä Alueiden suunnitelmallinen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi kehittämiskohdealueiden tavoitellun kehityksen toteutumisen jälkeen. Loimaa: harvaksi taajama-alueeksi muodostunutta aluetta. 0 Yhdyskuntarakenteen raja osoittaa suunnan, jonne laajentuminen ei ole tarkoituksenmukaista Raja-merkintää käytetään niillä alueilla, joilla harvan taajama-alueen suunnittelematonta laajentumista on tarpeen hillitä tai alueilla, joilla on tunnistettu paineita maankäytön aktivoitumiselle, mutta joilla on muuta maakunnallisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Paksumpi viiva määrittelee suunnan. Muita muutoksia Loimaan seudulla: Oripää: taajamatoimintojen alueen laajennus LOIMAAN SEUTU Liite /TAAJAMAT..0

14 Loimaa. Seutukuntakeskus. Laaja keskustatoimintojen alue, kaupan palveluiden osalta kaksinapainen: uusiutuneet hypermarketit alueen luoteisreunalla VT:n varrella, tori ja sitä ympäröivät liiketilat kaakkoislaidalla. Omavarainen seudullisen ostovoiman kohde. Runsaasti kehittämispotentiaalia, mutta edellyttää toimintojen uudelleen ajattelua, mm. alueen tiva-kaupan siirtymistä uusille kaupan alueille. Torin ympäristön aktivoiminen edellyttää määrätietoista kehittämistä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Niittukulma/VT. Laaja työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue (ajoneuvo-, huonekalu- ja maatalouskauppa). Uutta aluetta näkyvällä ja kaupunkikuvallisesti vaativalla paikalla tiva-kaupan kehittämiselle, maankäytön tehostaminen suotavaa. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Aura. Kuntakeskus ja ympäröivän laajan maaseudun palveluiden paikalliskeskus, mikä luo edellytykset myös kaupan kehittämiselle. Mahdollinen keskustatoimintojen alue (C/m) nykyisen keskustan hallituksi laajentamiseksi kohti valtatietä. Edellyttää määrätietoista suunnitelmallista kehitysotetta. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m LOIMAAN SEUTU Liite /KAUPPA..0

15 Tarkistetut liikenteen merkinnät Loimaan seudulla Tieliikenteen yhteystarve Kyrön ja Riihikosken taajamien välillä: Yhteystarvemerkintä kunnan kahden taajaman välillä poistetaan. Uuden yhteyden toteuttaminen ei ole pitkälläkään tähtäimellä näköpiirissä, eikä yhteyden suunnittelua ole edistetty. Kyrön ja Riihikosken taajamien välisen yhteyden kehittäminen on tarpeellista, mutta se toteutuu ensisijaisesti olemassa olevia yhteyksiä kehittämällä. Kantatien kääntö Aurassa: Kantatien kääntö Aurassa osoitetaan suunniteltuna kantatienä alustavaan yleissuunnitelmaan perustuen. Raideliikennepaikat (paikallisjunaliikenne): Paikallisjunaliikenteen asemapaikkaverkosto on vaihemaakuntakaavatyössä tarkistettu yhtenäisin kriteerein kaikilla ratasuunnilla. Ratasuunnalla Turku - Tampere toteutumattomat asemapaikat, jotka eivät sisälly lainvoimaisiin maakuntakaavoihin, on osoitettu merkinnällä uusi raideliikennepaikka Kärsämäkeen, Maariaan ja Liedon asemalle. Asemapaikkojen sijainti tarkentuu jatkosuunnittelussa. Asemapaikkoihin tulee kuntakaavoituksessa varautua kehittämällä ja tiivistämällä maankäyttöä asemanseutujen läheisyydessä ja mahdollistamalla liityntäpysäköinti eri kulkumuodoilla paikallisjunaliikenteen käynnistyttyä. LOIMAAN SEUTU Liite /LIIKENNE..0

16 Kaupunkikehittämisen kohdealue Osoittaa ensisijaisesti kehitettävät taajama-alueet, joilla on suuri merkitys koko seudun kaupunkikehitykselle. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelu on yhteensovittavaa kaupunkikuvasuunnittelua, jonka lähtökohtana on koko alueen sekä erillisten keskusta-alueiden vetovoimaisuuden voimakas kasvattaminen. Palvelujen turvaamisen edellytys on riittävä määrä palveluita tarvitsevia asukkaita. Parainen: Joukkoliikenteella hyvin saavutettava seutukeskus, jonka keskeisen taajama-alueen vetovoimaa tulee kasvattaa kehittämällä keskusta-asumisen muotoja lähellä palveluja. Kiinteä osa Turun kaupunkiseudun kasvuvyöhykettä, mikä tulee huomioida yhdyskuntarakennetta eheytettäessä. Rakennemallissa taajamaan kohdistettu kasvu 0 mennessä 00 as. Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue Keskeisen taajama-alueen kehittämisellä on suuri merkitys palvelujen säilymiseen ja siten kunnan sisällä keskustan vetovoiman kasvattamiseen. Kehittäminen vahvistaa kunkin taajaman identiteettiä ja roolia osana maakunnan keskusverkkoa. Kemiönsaari/Kemiö: Kehittämisessä keskeistä keskustan rakenteen tiivistäminen ja palveluiden monipuolisuuden parantaminen, joilla suuri merkitys myös taajamakuvaan. Muutoksia: taajamatoimintojen alueen laajennus etelässä ja supistaminen maisema-alueen rajalla. Alue, jolla taajama-alueen laajentumisen vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteen kehitykselle selvitettävä Alueiden suunnitelmallinen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi kehittämiskohdealueiden tavoitellun kehityksen toteutumisen jälkeen. Parainen/Kårkulla-Lielax: harvaksi taajama-alueeksi osayleiskaavalla muodostunutta aluetta. Parainen: MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoitu alue. Kemiönsaari/Kemiö: harvaksi taajamaksi muodostunutta aluetta. Yhdyskuntarakenteen raja osoittaa suunnan, jonne laajentuminen ei ole tarkoituksenmukaista Raja-merkintää käytetään niillä alueilla, joilla harvan taajama-alueen suunnittelematonta laajentumista on tarpeen hillitä tai alueilla, joilla on tunnistettu paineita maankäytön aktivoitumiselle, mutta joilla on muuta maakunnallisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Paksumpi viiva määrittelee suunnan Muita muutoksia Turunmaalla: Örö: Uudet kohdemerkinnät: erityistoimintojen kohde / puolustusvoimat retkeily- ja matkailutoimintojen kohde erityistoimintojen alue vesialueella TURUNMAA Liite /TAAJAMAT..0

17 Parainen. Seutukuntakeskus. Pikkukaupunki, kaupan painopiste keskittynyt keskusta-alueen pohjoisreunalla. Kaupan kehittyminen vakaata, kesäasukkaat ja matkailijat lisäävät tarjonnan monipuolisuutta. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Kemiö. Kuntakeskus. Laajan saaristokunnan itsenäinen kaupallinen keskus. Keskusta-alueen kauppa uusiutumassa, kesäasukkaat ja matkailijat lisäävät tarjonnan monipuolisuutta. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. TURUNMAA Liite /KAUPPA..0

18 Tarkistetut liikenteen merkinnät Turunmaalla Finnön tieyhteysvarauksen poisto: Korppoon ja Houtskarin välille merkityt, toteutumattomat merkinnät uusi lautta ja ohjeellinen yhdystie, ns. Finnön tie, poistetaan maakuntakaavasta. Yhteyden toteuttaminen ei ole näköpiirissä hyvin pitkälläkään aikajänteellä. Yhteyden liikenteellinen ja maankäytöllinen tarve on hyvin vähäinen. Nykyinen lauttayhteys Korppoon Galtbystä Houtskarin Kittuisiin osoitetaan maakuntakaavassa lautta-merkinnällä. Paraisten ja Sauvon välisten yhteyksien kehittäminen: Paraisten ja Sauvon välisten yhteyksien kehittämistä tukee uutena seututienä osoitettava tieyhteys Paraisten ja Sauvon välille. Merkintä korvaa lainvoimaisessa maakuntakaavassa esitetyn tieliikenteen yhteystarvemerkinnän. Alueen tieverkon kehittämisessä ensisijaista on nykyisen Saaristotien yhteyden kehittäminen ja sen toimivuuden varmistaminen. Nyt osoitettu uusi yhteysvaihtoehto täydentää Saaristotien reittiä ja mahdollistaa vaihtoehtoisen reittivalinnan. Matkailun yhteystarvemerkintä siirretään Kemiönsaarella välille Mjösund - Attu. TURUNMAA Liite /LIIKENNE..0

19 Tulevaisuuden kaupunkivyöhykkeet 0-0 (---00) Maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida kaupunkivyöhykkeiden kehittymisenä: Kuinka kaupunkikehittämisen kohdealueiden vetovoimaisuus on lisääntynyt maankäytön, liikenteen ja palveluiden yhteensovittavan kaupunkisuunnittelun keinoin? Kuinka RM alueiden toteuttamisessa ollaan onnistuttu? Kuinka palveluiden saavutettavuutta kestävillä liikkumismuodoilla on parannettu? Liikkumisvyöhykkeet / Kaupunkivyöhykkeet Ydinkaupunki ja reunavyöhyke - jalankulkukaupunki Sisäinen joukkoliikennevyöhyke - intensiivinen joukkoliikennekaupunki Ulkoinen joukkoliikennevyöhyke - joukkoliikennekaupunki Ensisijaiset kehittämisalueet Onnistuminen keskeisen taajama-alueen asukasmäärän kasvattamisessa/asukastiheyden laskun pysäyttämisessä sekä joukkoliikenteen käyttäjien määrän kasvattamisessa Kaupunkikehittämisen kohdealue Rakennemalli 0 tavoitteiden toteutuminen Toimenpiteisiin sitoutuminen ja niiden johdomukainen edistäminen Rakennemallin alueet 0 Rakennemallin alueet 0-0 Palveluiden saavutettavuus ja turvaaminen Onnistuminen (lähi)palveluiden säilyttämisessä / lisäämisessä sekä palveluiden kytkentöjen parantamisessa Seudulliset palvelut Paikalliset palvelut Julkiset palvelut TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite..0

TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite 1/TAAJAMAT 1 18.5.2015

TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite 1/TAAJAMAT 1 18.5.2015 Kaupunkikehittämisen kohdealue Osoittaa ensisijaisesti kehitettävät taajama-alueet, joilla on suuri merkitys koko seudun kaupunkikehitykselle. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelu on yhteensovittavaa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA LIITTEET 1-5. / SEUTUKUNTAKOHTAISET TEEMAKARTAT / 1.

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA LIITTEET 1-5. / SEUTUKUNTAKOHTAISET TEEMAKARTAT / 1. VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA LIITTEET -. / SEUTUKUNTAKOHTAISET TEEMAKARTAT /. EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla VARELY / Hanna Lindholm

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla VARELY / Hanna Lindholm Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla 5.4.2016 VARELY / Hanna Lindholm Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittäminen Linea Konsultit Oy 5.4.2016

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA LIITE 7. / KAAVARATKAISUN SEUTUKOHTAISET PERUSTELUT / 1.

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA LIITE 7. / KAAVARATKAISUN SEUTUKOHTAISET PERUSTELUT / 1. VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA LIITE 7. / KAAVARATKAISUN SEUTUKOHTAISET PERUSTELUT / 1. EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA LIITE 9 / LUETTELO VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET / 1.EHDOTUS

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET / 1.EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET / 1.EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMI KESKUSTAN ULKOPUOLISTEN KAUPAN ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU

VARSINAIS-SUOMI KESKUSTAN ULKOPUOLISTEN KAUPAN ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons///kuloinen_retail_park_raisio_finland.jpg VARSINAISSUOMI KESKUSTAN ULKOPUOLISTEN KAUPAN ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU..7 LÄHTÖKOHDAT JA MENETELMÄ Väestön

Lisätiedot

Reunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen:

Reunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen: Reunaehdot Sopimukseen strategiset tavoitteet Tavoitteena jäsentynyt, jäntevä sopimus ja vähemmän toimenpiteitä Strategiset, valtion ja kuntien välistä sopimista edellyttävät asiat vs. toimenpiteet joita

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Moottoritien liittymät yritysalueina?

Moottoritien liittymät yritysalueina? Moottoritien liittymät yritysalueina? TULEVAISUUDEN YRITYSALUEET SALOSSA 9.10.2013 Kaavoitusins. Timo Alhoke Yleiskaavallinen rakennemalli Keskusta Keskustavyöhyke Aluekeskukset Perniö ja Suomusjärvi Palvelukylät

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina Kaarina Littoinen - Kaarina 31,3 % Piispanristi 30,6 % Keskusta - Kaarina 28,1 % Voivala 35,4 % Piikkiö 30,6 % Kuusisto 40,4 % ja VAS 0 1 2 kilometriä Kemiönsaari Kemiö 48,9 % Björkboda-Kulla 35,9 % Västanfjärd

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa Liite 2 Ohjelman laadinnan kriteeristössä mainittujen tavoitteiden toteutuminen hankekohtaisesti LIIKENNEJÄRJESTELMÄTAVOITTEET RAKENNEMALLITAVOITTEET TOIMENPIDE Mt 12191 Littoisten kevyen liikenteen väylä,

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Maakuntakaavaehdotus 2014

Maakuntakaavaehdotus 2014 Maakuntakaavaehdotus 2014 Täytä paikallisyhdistyksen huomiot maakuntakaavaehdotuksesta kommenttikenttään! Maakuntakaavaehdotuksen linjaukset: Lisätiedot: Paikallisyhdistyksen kommentit: Taajama-alueet

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

Liite 1: Turun kaupungin lausunto maakuntakaavaluonnoksesta

Liite 1: Turun kaupungin lausunto maakuntakaavaluonnoksesta Liite 1: Turun kaupungin lausunto maakuntakaavaluonnoksesta Turun kaupunki ilmoittaa lausuntonaan maakuntakaavaluonnokseen seuraavaa: Maakuntakaavassa tulee voimakkaammin keskittyä kaupunkiseudun elinvoimaisuuteen

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän. MAL-hankeohjelma

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän. MAL-hankeohjelma Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittäminen ja MAL-hankeohjelma Päämäärätietoisuus, pitkäjänteisyys ja sitoutuminen Yhteiset linjaukset ja tavoitteet Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

LAUSUNTO PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 KAAVALUONNOSAINEISTOON

LAUSUNTO PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 KAAVALUONNOSAINEISTOON Mänttä-Vilppulan kaupunki 04.05.2015 Hallintopalvelut PL 69 35800 Mänttä Pirkanmaan liitto Nalkalankatu 12 PL 76 33201 Tampere LAUSUNTO PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 KAAVALUONNOSAINEISTOON Mänttä-Vilppulan

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

TIETOISKU 31.3.2014 VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO. Johdanto keskusverkkoanalyysiin

TIETOISKU 31.3.2014 VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO. Johdanto keskusverkkoanalyysiin VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO Tässä tietoiskussa tarkastellaan Varsinais-Suomen taajamien muodostamaa keskusverkkoa. Tarkastelun tavoitteena on ymmärtää millaisia erityyppisiä taajamia maakunnassa on,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava 1. ehdotus / Maakuntahallitus

Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava 1. ehdotus / Maakuntahallitus Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava 1. ehdotus / Maakuntahallitus 24.4.2017 1. Yleistä prosessi 2. Maankäyttö 3. Kauppa 4. Liikenne 5. Seuraavat vaiheet Maakuntakaavatilanne

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset

Lisätiedot

Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa

Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa Media-aamiainen 2.11.2016 Turku hakee kasvua ja uudistumista strategialla Turun kaupunkistrategian 2029 mukaan Turku hakee kestävällä

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen tulevaisuuden kehityspolut Urban Zone 3 hanke (UZ-3) Yhdyskuntien uudistaminen ARA-laivaseminaari

Yhdyskuntarakenteen tulevaisuuden kehityspolut Urban Zone 3 hanke (UZ-3) Yhdyskuntien uudistaminen ARA-laivaseminaari Yhdyskuntarakenteen tulevaisuuden kehityspolut Urban Zone 3 hanke (UZ-3) Yhdyskuntien uudistaminen ARA-laivaseminaari 5.11.2015 Erikoistutkija Mika Ristimäki Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö / Suomen

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö TAMMILEIRI 2016 Auto LPK määrä YHTEENSÄ klo osoite Kunta 1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö Purku 59 59 11.20 Rymättylän Märssyvahdit

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, maakuntahallitus LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, maakuntahallitus LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö Kohta 1 Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että Päijät-Hämeen maakuntakaavassa on lukuisia asumisen laajenemisalueita, päivittäistavarakaupan suuryksiköiden,

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 31.01.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2012-2015 valmistelu

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2012-2015 valmistelu Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2012-2015 valmistelu MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 Tikkurila Yleiskaava-arkkitehti Christina Hovi 14.9.2012 Christina Hovi 1 MAL-kokonaisuus

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän. MAL-hankeohjelma

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän. MAL-hankeohjelma 25.4.2016 Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittäminen ja MAL-hankeohjelma Yhteinen päämäärä ja sitoutuminen, pitkäjänteinen toteutus Yhteisesti hyväksytyt linjaukset ja tavoitteet Turun kaupunkiseudun

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.06.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS KAUPAN SIDOSRYHMÄSEMINAARI 29.10.2013 EERO SALMINEN RAMBOLL FINLAND OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Vetovoimamallinnuksen teoreettinen tausta

Lisätiedot