Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava 1. ehdotus / Maakuntahallitus

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava 1. ehdotus / Maakuntahallitus

2 1. Yleistä prosessi 2. Maankäyttö 3. Kauppa 4. Liikenne 5. Seuraavat vaiheet

3 Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomen voimassa oleva maakuntakaava on valmisteltu ja vahvistunut kuudessa osassa: 1. E18-moottoritien vaihemaakuntakaava MV / YM (korvautunut Salon seudun maakuntakaavalla) 2. Turun kaupunkiseudun maakuntakaava MV / YM / KHO Salon seudun maakuntakaava MV / YM / KHO ei valituksia 4. Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaava MV / YM / KHO Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat MV / YM / KHO Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava MV / YM / KHO Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava ehdotusvaihe 8. Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava valmisteluvaihe

4 Valmistelun vaiheet Maakuntahallitus / aloittaminen Maakuntavaltuusto / aloituspäätös Maakuntahallitus / valmistelutilanne Maakuntavaltuusto / valmistelutilanne Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Maankäyttöjaosto / osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maankäyttöjaosto / valmisteluperiaatteet Maakuntahallituksen ja maankäyttöjaoston iltakoulu / periaatteet ja alustava kaavaluonnos Maakuntahallitus / kaavaluonnoksen asettaminen nähtäville Valmisteluvaiheen kuuleminen kesä-heinäkuu 2015 (MRL 62 ja MRA 30 ) (viisi yleisötilaisuutta, lausuntoja 48 kpl ja mielipiteitä 20 kpl) Maakuntavaltuusto / kaavaluonnoksen esittely Maankäyttöjaosto / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet Maankäyttöjaosto / kaupallisten vaikutusten arviointi Maakuntahallitus / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet Maakuntahallitus / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet Maankäyttöjaosto / MRL:n muutokset ja Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaavavalmistelu Maankäyttöjaosto / vaihemaakuntakaavaehdostus Maakuntahallituksen iltakoulu / vaihemaakuntakaavaehdostus

5 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava ehdotus on valmisteltu vaihemaakuntakaavaluonnoksesta saadun palautteen, maakuntahallituksen hyväksymien vastineiden ja linjausten pohjalta. Ehdotus on valmisteltu monivaiheisessa yhteistyössä kuntien kanssa. Virallisten käsittelyvaiheiden lisäksi on järjestetty useita työpajoja ja kaavafoorumeita, joissa kaavan teemasisältöjä on työstetty. Kaavaprosessin aikana on käynyt selväksi, että maakuntakaavoituksen pitkä aikajänne ja nopeat toimintaympäristön muutokset edellyttävät suunnittelun uusiutumista.

6 MRL:n muutokset Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen motiivina olivat maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulleen tarkistuksen yhteydessä kaupan palveluverkolle ja erityisesti vähittäiskaupan suuryksiköille kohdistetut ohjaukselliset tavoitteet. Kaupan ohjausta koskevat säännökset tulivat koskemaan kaikkia kaupan toimialoja ml. paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa (tiva-kauppa). Tiva-säädöksille asetettiin kahden vuoden siirtymäaika, jota on jatkettu asti voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla maakuntakaavojen vahvistamismenettelystä luovuttiin ja kaavaprosessin kulkua aiemmasta muutettiin. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 :n uusi muotoilu kaavaehdotuksesta lausunnot ennen sen asettamista nähtäville. lausunnot pyydetään myös asiaan kuuluvilta ministeriöiltä. viranomaisneuvottelu (MRL 66 ja MRA 11 ) lausuntokierroksen ja nävhtävilläolon välissä. Eduskunta on hyväksynyt maankäyttö- ja rakennuslain muutokset, joilla toteutetaan Juha Sipilän hallitusohjelman kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamista koskevia toimenpiteitä (Kaavoituksen ja rakentamisen lupamenettelyjen sujuvoittaminen, HE 251/2016). Muutos on tulossa voimaan vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa nostetaan kerrosneliömetristä kerrosneliömetriin, luovutaan keskustatoimintojen alueiden kaupan mitoitusvelvoitteesta sekä kaupan laadusta perusteena keskustatoimintojen alueiden ulkopuolisille vähittäiskaupan suuryksiköille, nykyisten säädösten mukaan keskustatoimintojen ulkopuolinen kauppa tulee perusteella kaupan laadulla, muutoksen jälkeen kaupan palveluiden saavutettavuuden arvioinnilla. Muutoksen jälkeen vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on edelleen keskusta-alue: merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen.

7 MRL:n muutokset Maankäyttö- ja rakennuslain kesken oleva muutosprosessi on vaikuttanut merkittävästi Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotuksen valmisteluun, erityisesti sen kaupan ratkaisuun ja aikatauluun. Ehdotus on valmisteltu tarkistetun lain mukaisena ja siitä voidaan pyytää MRA 13 :n mukaiset lausunnot lakimuutoksen tultua voimaan.

8 Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan periaatteet 1. Kohti strategista maakuntakaavoitusta viestin välittäminen ja vuorovaikutteinen suunnittelu 2. MALPE- ja kehittämisvyöhykeajattelu palvelujen saavutettavuus kestävä liikkuminen 3. Kasvun suuntaaminen ja vaiheistaminen uudisraivaamisesta sisäiseen kasvuun MALPEtavoitteita tukeva yhdyskuntarakenteen kehitys Onnistuminen turvaa maakunnan menestyksen ja veto- /elinvoimakehityksen

9 Ehdotus

10 Ehdotus yhdistelmä

11

12 KAAVA-AINEISTON LUKUOHJE Vaihemaakuntakaava Maakuntakaava on kartalla esitetty yleispiirteinen suunnitelma maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä sekä yhdyskuntarakenteen periaatteista. Maakuntakaava voidaan laatia koko maakunnan kattavana kokonaiskaavana tai teema- tai osa-aluekohtaisena vaihekaavana. Tässä vaihemaakuntakaavassa keskitytään ainoastaan taajamien maankäyttöön ja taajamiin liittyviin liikenteen ja kaupan palveluverkon kehittämistavoitteisiin ja -kysymyksiin. Rajauksen ulkopuolelle jäävät teemat on pääosin ratkaistu joko aiemmissa maakuntakaavaprosesseissa tai ohjelmoitu seuraavien vaihemaakuntakaavojen aiheiksi. Kaavakartta 1: (+ seutukuntakohtaiset suurennokset 1: epävirallinen yhdistelmäkartta 1: ) Hyväksyttävässä vaihemaakuntakaavakartassa ratkaisuna esitetään ainoastaan teemaan kuuluvat uudet ja kumoutuvat merkinnät, poikkeuksena erilliskysymyksinä ratkaistavat kysymykset sekä esiin nousseet tekniset korjaustarpeet. Kokonaisuutta tulee tarkastella ajantasaisesta maakuntakaavayhdistelmästä, jossa esitetään kaikki merkinnät. Kaavakartalla luetellaan ratkaisua koskevat kaavamerkinnät. Lisäksi vaihemaakuntakaavassa tehdään valittujen teemojen ulkopuolisia teknisiä tarkistuksia ja korjauksia, jotka on erikseen lueteltu selostuksen luvussa 6.8. Kaavamerkinnät ja -määräykset -vihko Kaavaratkaisua koskevat kaavamerkinnät määräyksineen luetellaan erillisessä, hyväksyttävässä kaavamerkinnät ja -määräykset vihkossa. Kaavakortit Kaavaratkaisussa käytettävien merkintöjen sisältö ja perustelut kuvataan yksityiskohtaisemmin kaavakorteissa. Samassa yhteydessä kuvataan myös kaavan yleisratkaisua sekä ratkaisun vaikutuksia. Korteissa todetaan kaavaratkaisua koskevat lähtökohta-, tavoite-, selvitys- ja perusteluasiakirjat/liitteet sekä ne osa-alueet, joihin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan. Kortissa todetaan alkuperäinen, mahdollisesti muuttuva merkintä sekä muutos. Selostus Kaavaselostuksessa kuvataan kaavan tavoitteet, suunnittelun lähtökohdat, tietopohja johon kaavaratkaisu tukeutuu (selvitykset ja muut aineistot) sekä kaavaratkaisun sisältö ja vaikutukset. Liitteet Kaavaratkaisun muutokset perusteluineen esitetään teemakohtaisesti teemakartoilla sekä erillisissä perusteluasiakirjoissa. Liitteisiin on koottu myös lähtötilanneaineistoa taajamien kehityksestä sekä kaupan yksiköistä. Lisäksi on kooste luonnosvaiheen palautteesta vastineineen.

13 1. Yleistä prosessi 2. Maankäyttö 3. Kauppa 4. Liikenne 5. Seuraavat vaiheet

14 Strategisten kehittämisperiaatemerkintöjen tavoitteet Monipuolinen kaupunkikehittäminen Monipuoliset työpaikka-alueet ydintaajama-alueella Sujuva arki myös kävellen, pyörällä ja bussilla - Hyvin saavutettavat palvelut ja työpaikka-alueet Hyvä ja monipuolinen palvelutaso Viihtyisä ja vetovoimainen ympäristö Katseet taajamien sisään Enemmän asukkaita paremmat palvelut mahd. paikallisjunaliikenne Pitkän aikavälin suunnitellulle kehitykselle turvattavat alueet Vetovoimaiset tuotanto- ja työpaikkaalueet Maankäytön ja väyläsuunnittelun tavoitteiden yhteensovittaminen Tasapainoiset ja monipuolisesti saavutettavat seudullisen vähittäiskaupan alueet

15 Aluevarausmerkinnät Aktiivisen maankäytön alueet nykyisellään laajoja ja mahdollistavia. Tarkistamistarpeita on pääasiassa ollut Turun kaupunkiseudulla ja Salon seudulla, joissa vanhimmat maakuntakaavat. Kaavaan on tehty alueisiin ja kohteisiin tarkistuksia, jotka perustuvat pääasiassa kokonaismaakuntakaavan vahvistumisen jälkeen laadittuihin ja vahvistuneisiin, sekä kaavaprosessin aikana vuorovaikutusvaiheessa olleisiin yleis- ja asemakaavoihin sekä kaavaprosessin aikana esiin nousseisiin taajamien maankäytön vähäisiin muutostarpeisiin. Kaavassa osoitetaan ne alueet, jotka ovat asemakaavoitettuja taajamaalueita sekä kestävästi yhdyskuntarakenteen laajentumiseen soveltuvia asemakaavoitettavia alueita. Sisältää mm. vanhoja, uusia, keskeneräisiä sekä muuttuvia alueita. Maankäytön muutokset voimassa olevaan kaavaan perusteluineen eritelty teemakartoilla ja taulukossa.

16 Strategisuus maakuntakaavan vaikuttavuus Strategisuus on valintoja Strateginen yleispiirteinen Kokonaismaakuntakaavaprosesseilla luotu kattava kuva maakunnan maankäytöstä. Teemakohtaisen tarkastelun mahdollisuudet: Yhdyskuntarakenteen eheytymiseen vaikuttavien kysymysten perusteellinen tarkastelu strateginen, kaupungistumiseen liittyvä kysymys kaupunkiseuduilla, joka edellyttää kuntarajat ylittävää tarkastelua. Mikä on oleellista? - Kaupunkiseudulla vaikuttavien rajapintojen terävöittäminen tiivis / harva taajama lieverakentamisilmiön / taajamoitumiskehityksen merkitys ja vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. Valmistelussa esiin noussut ristiriita: 1. Tavoitteena entistä strategisempi maakuntakaava. 2. Keskittyminen erillisiin teemoihin nostaa esiin tarpeet yksityiskohtaisemmalle tarkastelulle aluevarausten tarkistaminen korostunutta.

17 Keskeiset muutokset voimassa olevaan kaavaan ja kaavaluonnokseen: maankäyttö Strategiset kehittämisperiaatemerkinnät: sisältö- ja rajaustarkistukset, uudet merkinnät Teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealue ja Vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue Yhdyskuntarakenteen raja -merkinnästä luovuttu Palautteen ja vastineiden mukaiset tarkistukset aktiivisen maankäytön aluerajauksiin Merkintöihin liittyvien määräysten muotoilu ja harmonisointi

18 Kehittämisperiaatemerkinnät Keskeiset taajama-alueet - Kaupunkikehittämisen kohdealueet Merkinnällä muodostetaan kokonaisvaltainen suunnittelukehys, joka huomioi seutujen ja kuntien/ kaupunkien ominaispiirteet ja vahvuudet ja haastaa kehittämään niitä. Huomioidaan pitkä suunnittelun aikajänne ja toisaalta nopeasti muuttuva toimintaympäristö. Lähtökohtana ovat alueen ominaispiirteet ja rakennetun ympäristön laatu. Mahdollistetaan kaksisuuntainen, joustava suunnittelu tunnistamalla alueiden sisäisiä muutostarpeita ja toteamalla muutos- ja kehittämistarvealueet. Vaikutukset kaupunki- ja elinvoimakehitykselle: Maankäytön, liikenteen ratkaisujen ja palveluiden suunnittelu kokonaisuutena palvelee sekä lähialueen että koko seudun/maakunnan vetovoimakehitystä. Keskeisen taajama-alueen asukasmäärä kasvu/asukastiheyden laskun pysähtyminen varmistaa palvelutason säilymisen ja parantumisen. Keskustojen työpaikkojen turvaamisella on iso välillinen merkitys koko alueen taloudelliselle elinvoimaisuudelle. Merkittävien työpaikkakeskittymien saavutettavuuden parantaminen kestäviä liikkumismuotoja kehittämällä eheyttää yhdyskuntarakennetta, luo edellytyksiä kestävälle yhdyskuntataloudelle ja vähentää liikenteen haittavaikutuksia. Olemassa olevan rakenteen kehittäminen sisäisiä muutostarpeita tunnistamalla luo edellytyksiä yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle. Ominaispiirteet tunnistava tiivistäminen ja keskeneräisten alueiden valmiiksi saattaminen luo edellytyksiä kaupunkikuvan, rakennetun ympäristön, elinympäristön viihtyisyyden parantamiselle sekä välillisesti ekologisten- ja virkistysreittiyhteyksien turvaamiselle.

19 Kehittämisperiaatemerkinnät Keskeiset taajama-alueet - Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue Taajamien kasvua suunnataan nykyisille maakuntakaavan aktiivisen maankäytön alueille sekä keskeisille, erityisesti vetovoimaisuustekijöiltään kehitettäville alueille. Seudullisen palveluverkon kannalta merkittävät taajamat osoitetaan taajamatoimintojen kehittämisperiaatemerkinnällä. Taajamien elinvoimaisuus ja erityisesti palvelujen säilymisen edellytysten turvaaminen on maaseututaajamissa yhtä tärkeää, ellei jopa tärkeämpää kuin tiiviillä ydinkaupunkiseudulla. Palvelujen turvaamisen edellytys on riittävä määrä palveluita tarvitsevia asukkaita. Palveluiden kestävää saavutettavuutta edistetään taajama-alueen sisällä kehittämällä kevyen liikenteen reittejä. Vaikutukset taajamien elinvoimaisuudelle: Taajamien kasvun suuntaaminen vetovoimaisuustekijöiltään kehitettäville alueille hillitsee taajamamaisen maankäytön syntymistä suunnittelemattomasti asemakaavoittamattomille alueille strategisesti tärkeiden alueiden kustannuksella. Helposti saavutettavien palvelujen turvaaminen, monipuolisten kestävien liikkumismahdollisuuksien, sekä uusien keskustaläheisten asumismuotojen kehittäminen luo edellytyksiä yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle. Keskeisen taajama-alueen asukasmäärän kasvu/asukastiheyden laskun pysähtyminen turvaa keskeisten (lähi)palvelujen edellytykset. Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen parantaa palvelujen kytkeytymistä. Seudullinen tasapainoinen palveluverkko vahvistuu. Ominaispiirteet tunnistava tiivistäminen ja keskeneräisten alueiden valmiiksi saattaminen luo edellytyksiä taajamakuvan, rakennetun ympäristön, elinympäristön viihtyisyyden turvaamiselle ja parantamiselle.

20 Kehittämisperiaatemerkinnät Kehittämiselle turvattavat alueet - Yhdyskuntarakenteen laajentumisen selvitysalueet Strategisuus ja kehittämisen turvaaminen Maakuntakaavassa osoitetaan tulevaisuuden suuntia. Kehittämisperiaatemerkintöjen tarkoitus on kohdentaa suunnittelun ajoitusta ja luoda aikaperspektiiviä: mihin tähdätään seuraavat kymmenen, kaksikymmentä vuotta ja mitkä alueet aktivoituvat vasta vuoden 2035 jälkeen. Näin varmistetaan, että suunnitelmalliselle maankäytölle on alueita tulevaisuudessakin. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa yhdyskuntarakenteen tarkasteluun mukaan myös kaupunkiseudun kaavoittamattomia taajamien reuna-alueita, joilla tapahtuu suunnittelematonta kasvua. Merkinnän tarkoitus on ennakoida pitkän aikavälin kehitystä ja varmistaa, että suunnitellulle ja kestävälle laajentumiselle on tulevaisuudessakin reserviä. Mahdollistetaan kaksisuuntainen vuorovaikutteinen arviointi rakentamisen vaikutuksista yhdyskuntarakenteelle. Tunnistetaan alueita, joilla yhdyskuntarakenteen laajentumisesta on merkkejä sekä painotetaan yhdyskuntarakenteen laajentumisen vaikutusten selvittämisen tarvetta sekä rakentamisen edellytyksiä. Alueiden sijainti yhdyskuntarakenteessa perustelee alueen turvaamista yhdyskuntarakenteen suunnitellulle, pitkällä aikavälillä jälkeen tapahtuvalle mahdolliselle laajentumiselle. Vaikutukset yhdyskuntarakenteen eheytymiselle Vuorovaikutteisen selvittämisen mahdollistaminen vahvistaa viestiä yhdyskuntarakenteen vaikutusten arvioinnin merkityksestä ja aikaansaa kestävämpiä ympäristöön kohdistuvia päätöksiä. Yhdyskuntarakenteen suunnitelmallinen, pitkän aikavälin kehittämismahdollisuuksien osoittaminen alueita turvaamalla luo edellytyksiä yhdyskuntarakenteen eheytymiselle.

21 Kehittämisperiaatemerkinnät Taajamiin tiivisti liittyvät tuotannon työpaikka-alueet Teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealueet Merkinnällä osoitetaan keskeisiä tuotanto- ja logistiikka-alueita, joiden toiminta- ja kehittymisedellytykset tiiviistyvässä kaupunkirakenteessa tulee turvata. Lisäksi osoitetaan uusia kehittämisalueita, joiden sijainti on yhdyskuntarakenteessa hyvin saavutettava ja joiden suunnittelu ja toteutus tulee kytkeä alueen liikennejärjestelyitä koskeviin päätöksiin, suunnitelmiin ja toteuttamiseen. Lähtökohtana ovat hyvä saavutettavuus ja liikenteen sujuvuus kansainvälisessä tieverkossa, alueen elinkeinoelämän vahvuudet, rakennetun ympäristön laatu sekä alueen vaikutuspiiriin kuuluvien herkkien kulttuuriperintö-, luonto- ja virkistysalueiden huomioiminen. Alueiden suunnittelussa keskeistä on maankäytön- ja väylä- sekä kestävän liikennesuunnittelun yhteensovittaminen huomioimalla kokonaisvaltaisesti: - liikenteen sujuvuus - joukkoliikenteen käytettävyyden edistäminen matkaketjujen solmupisteitä kehittämällä - yhdyskuntarakenteen ja kaupunkikuvan eheyttäminen rinnakkaistie- ja katujärjestelyillä - teiden estevaikutusten vähentäminen sekä kevyenliikenteen reiteille että ekologisille yhteyksille Vaikutukset seutujen elinvoimakehitykselle: Väylä- ja maankäytönsuunnittelun sekä kestävän liikkumisjärjestelmän yhteensovittaminen edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä kaupunkikuvan laadun parantamista. Sujuva ja häiriötön liikenne kansainvälisesti merkittävällä liikennekäytävällä vahvistaa sen varrelle sijoittuvien tuotanto- ja logistiikka-alueiden kilpailukykyä. Turun kaupunkiseudun rakenteen sisällä tämä on osittain ristiriidassa seudullisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden kanssa, jossa tavoitellaan henkilöautoliikenteen osuuden laskua ja joukkoliikenteen osuuden kasvua liikkumisessa. Kehittämismerkinnän sisään jäävillä, runsaasti seudun sisäistä liikennesuoritetta tuottavilla alueilla voidaan kokonaisvaltaisella suunnittelulla parantaa kestävän liikkumisen edellytyksiä. Kevyen liikenteen estevaikutuksien vähentäminen ja joukkoliikenteen käytettävyyden edistäminen matkaketjujen solmupisteitä kehittämällä minimoi käänteisiä vaikutuksia. Kehittämismerkinnän sisään jäävien aktiivisten toimintojen ja herkkien reunaehtoarvojen sekä virkistys ja ekologisten yhteyksien rajapintojen tunnistaminen edistää arvojen turvaamista ja säilyttämistä.

22 Kehittämisperiaatemerkinnät Yhdyskuntarakenteen raja Merkinnästä on ehdotuksessa luovuttu: Vaihemaakuntakaavan luonnoksessa ollut Yhdyskuntarakenteen raja -merkintä osoittautui maakuntakaavan mittakaavan ja yleispiirteisyyden vuoksi hankalaksi ja vaikeasti tulkittavaksi työkaluksi. Riittävien laajojen rakennetun ja rakentamattoman alueen reunavyöhykkeiden määrittely yhtenäisin kriteerein merkinnän varsinaisen merkityksen mukaisesti ei ollut mahdollista. Aktiivisen maankäytön merkinnät määräyksineen osoittavat tavoitellun taajamarakenteen laajuuden. Erityisen kriittiset suunnat, joille taajamarakenteen ei tule laajentua voidaan päätellä muiden maakuntakaavamerkintöjen avulla (mm. virkistys, liikenne, maisema).

23 1. Yleistä prosessi 2. Maankäyttö 3. Kauppa 4. Liikenne 5. Seuraavat vaiheet

24 Keskeiset muutokset voimassa olevaan kaavaan ja kaavaluonnokseen: kauppa Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajan tarkistus ja selkiyttäminen Keskustatoimintojen alueiden mitoituksesta luovuttu, alueille asetettu suhteutetut tavoiteluvut Keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset kaupan alueet osoitettu laajempina Vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue -merkinnällä, alueiden nykyistä kauppaa ja mitoitusta tarkistettu Keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset, olemassa olevat seudullisesti merkittävän kaupan alarajan ylittävät nykyiset suuryksiköt osoitettu Vähittäiskaupan suuryksikkö - kohdemerkinnällä (km/kms), vastaavasti alueiden sisälle jäävät on poistettu Merkintöihin liittyvien määräysten muotoilu ja harmonisointi

25 Kauppa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajaa tarkistettu ja määräystä selkiytetty keskustatoimintojen alueiden mitoituksesta luovuttu, alueille asetettu suhteutetut tavoiteluvut keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset kaupan alueet osoitettu laajempina Vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue -merkinnällä, alueiden nykyistä kauppaa ja mitoitusta tarkistettu olemassa olevat seudullisesti merkittävän kaupan alarajan ylittävät nykyiset suuryksiköt osoitettu Vähittäiskaupan suuryksikkö - kohdemerkinnällä (vastaavasti alle jäävät poistettu) merkintöihin liittyvät määräykset muotoiltu ja harmonisoitu

26 Keskustatoimintojen alueet

27 Kaupan alueet ja kohteet

28 Seudullisesti merkittävän kaupan alaraja Maakuntakaavan yleismääräys (kumoaa vastaavan aiemman): Seudullisesti merkittävän erillisen päivittäistavarakaupan suuryksikön alaraja on kuntien keskustaajamien kaupunkija taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueilla: Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa, Naantalissa, Liedossa, Ruskolla, Maskussa, Paraisilla, Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa k-m 2 Seudullisesti merkittävän päivittäis- ja erikoistavarakaupan suuryksikön alaraja on kuntien keskustaajamien kaupunkija taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueilla: Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa k-m 2 Naantalissa, Liedossa, Ruskolla, Maskussa, Paraisilla, Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa k-m 2 Seudullisesti merkittävän paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön alaraja on kuntien keskustaajamien kaupunki- ja taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueilla: Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa k-m 2 Naantalissa, Liedossa, Ruskolla, Maskussa, Paraisilla, Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa k-m 2 Edellä mainitut alarajat ovat voimassa, ellei selvityksin muuta osoiteta. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta/keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja toteutus on suunniteltava siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Seudullisesti merkittävän kaupan alarajaa sovelletaan keskustatoimintojen ja kaupan alueiden/kohteiden ulkopuolella.

29 Turun seutu C-alueet

30 Turun seutu kaupan alueet ja kohteet

31 Kaupan mitoitus - Turun seutu

32 Loimaan seutu

33 Kaupan mitoitus - Loimaan seutu

34 Salon seutu

35 Kaupan mitoitus - Salon seutu

36 Turunmaa

37 Kaupan mitoitus - Turunmaa

38 Vakka-Suomi

39 Kaupan mitoitus - Vakka-Suomi

40 1. Yleistä prosessi 2. Maankäyttö 3. Kauppa 4. Liikenne 5. Seuraavat vaiheet

41 Tavoitteet liikenneverkon kehittämiseksi 1. Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen osana strategista suunnittelua 2. Taajamien liikenneverkkoon tiiviisti kytkeytyvien kaavamerkintöjen tarkistus 3. Örön vesiliikenneväylien merkitseminen 4. Liikenne- ja väyläverkkojen merkintöjen ja niihin liittyvien määräysten harmonisoitu eri kaavojen kesken (tekniset korjaukset)

42 Keskeiset muutokset voimassa olevaan kaavaan ja kaavaluonnokseen: liikenne VT 10 kääntö: kaksi vaihtoehtoista Ohjeellinen tie -merkintää (valinta Liedon yleiskaavoituksella) Kemiönsaari-Parainen -yhteys Ohjeellinen tie -merkinnällä Kaarinan läntinen Suunniteltu tie -merkinnällä Liikenne- ja väyläverkkojen merkintöjen tekninen yhdenmukaistaminen, niihin liittyvien määräysten muotoilu ja harmonisointi Välikehän Hirvensalon Uittamo sillan Natura-vaikutukset!

43 Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen Suunnittelumääräyksillä pyritään tiivistämään, täydentämään ja monipuolistamaan olemassa olevia taajamia, mikä parantaa kestävien liikkumismuotojen edellytyksiä. Suunnittelumääräyksissä huomioitu myös paikallisjunaliikenteen asemaympäristöjen kehittäminen. Vaikutukset: Tiivis ja täydentyvä yhdyskuntarakenne sekä jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä tukeva infra lisäävät kestävien liikkumismuotojen käyttöä ja vähentävät liikenteen päästöjä. Esimerkkinä kaupunkikehittämisen kohdealueen määräys:

44 Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen Turun kaupunkiseudun osalta pyöräilyn seudullista asemaa on vahvistettu osoittamalla liitekartalla pyöräilyn seudulliset laatureitit (lila merkintä). Tavoitteena on, että Turun seudun työmatkaliikenteen pääsuunnille rakentuu turvalliset, sujuvat ja nopeat pyöräilyreitit. Teiden kunnossapidon tulee tukea mahdollisimman hyvin ympärivuotista pyöräilyä. Vaikutukset: Työmatkaliikennettä tukevat pyöräilyn laatureitit lisäävät pyöräilyä ja vähentävää liikenteen päästöjä.

45 Turun seutu, valtatien 10 kääntö Kaavakartalla esitetty kaksi vaihtoehtoista ohjeellisen valtatien linjausta. Linjaus tarkentuu Liedon yleiskaavoituksessa. Liedon eteläisen ohikulkutien varaukset poistuvat. Vaikutukset: autoliikenteen toimivuus paranee. Aluerakenteen mahdollisuudet täydentyä paranevat valtatien 9 uuden liittymän kohdalla ja Liedon taajamassa. Pitkämatkaisen ja läpikulkevan liikenteen aiheuttamat häiriöt Liedon sekä Turun keskustassa vähenevät. Valtatien kääntö lisää Turku-Tamperekehityskäytävän painoarvoa merkittävänä liikennekäytävänä ja kuljetusyhteytenä. Uusi valtatien 10 linjaus pirstoo rakentamattomia luontoalueita ja katkaisee ekologisia yhteyksiä. Liikenneväylällä saattaa olla luonnon monimuotoisuutta heikentäviä vaikutuksia. Kummatkin ohjeelliset uudet valtatielinjaukset halkovat Aurajokilaakson valtakunnallista maisema-aluetta.

46 Turun seutu, E18 Kehätien kehittäminen Päivitetty kehätien merkinnät olemassa ja käynnissä olevien suunnitelmien mukaiseksi (nelikaistaistus, eritasoliittymät). Vaikutukset: Turun seudun ja Varsinais-Suomen sisäisen autoliikenteen sekä valtakunnallisen ja kansainvälisen raskaan liikenteen toimivuus turvataan myös tulevaisuudessa, kun liikenteen määrät kasvavat kehätiellä. Tukee etenkin elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta sekä ennakoitavuutta.

47 Turun seutu, Seutu- ja yhdystiet, pääkadut Kurkela Kirjala, uusi seututie ja siltayhteys, Kurkelantien osoitettu kokonaisuudessaan seututienä. Kaarinantie, uusi seututie Kaarinantien käännön osuudella, Kaarinantie osoitettu seututienä. Naantalin Viestitie osoitettu seututieksi. Turun Koroistenkaari, uusi yhdystie. Turun Halistenväylän linjausta tarkistettu. Uittamo Hirvensalo, uusi yhdystie ja siltayhteys Lentoaseman pohjoispuoli, uusi yhdystie Hadvalantien pohjoispää, Piikkiö-Kirismäki yhdystien linjausta tarkistettu. Lentokentän itäpuolinen yhteystarvemerkintä, poistettu. Turun sisäisen kehäväylän uudet eritasoliittymävaraukset poistettu.

48 Turun seutu, Rataverkon kehittäminen Paimion uusi rataoikaisu poistettu. Kärsämäen, Maarian, Liedon aseman ja Paimion uudet raideliikenteen asemapaikat. Artukaisten raideliikenteen paikka poistettu. Saramäki, uusi terminaaliratapiha-alue.

49 Turun seutu, Vahdontie Valtatie 8 yhteystarve Vahdontie-Valtatie 8 (Rusko, Raisio), uusi yhteystarve

50 Turunmaan liikenneyhteydet Kemiönsaari-Parainen -yhteys ohjeellinen seututie -merkinnällä Samoin Parainen-Nauvo -yhteys osoitettu ohjeellinen seututie -merkinnällä (ei muutosta voimassa olevaan maakuntakaavaan) Kaarinan läntinen ohitustie uusi seututie -merkinnällä Matkailun yhteystarvemerkintä siirretään Kemiönsaarella välille Mjösund - Attu. Örön veneväylät osoitettu kaavakartalle

51 Salon liikenneverkko Uudet Salaisten ja Haukkalan eritasoliittymät. Salaisten yhteystarvemerkintä poistettu. Haukkalan eritasoliittymästä liikenteen yhteystarvemerkinnät Pertteliin sekä Haukkalan yritysalueelle. Kantatien 52, ESA-radan ja Kiskontien liittymäkohdan eritasoliittymä, joka liittyy ESA-radan toteuttamiseen.

52 Loimaan seudun liikenneverkko Kyrön ja Riihikosken välinen tieliikenteen yhteystarve poistettu Kantatien 41 kääntö Auran keskustan uudelle suunnittelulle eritasoliittymälle merkinnällä uusi kantatie. Vaikutukset Yhteystarve välillä Kyrö Riihikoski toteutetaan parantamalla olemassa olevia yhteyksiä. Yhteys palvelee lähinnä paikallista liikennettä.

53 Vakka-Suomen liikenneverkko Laitilassa Erik Sorolaistentie, osoitettu yhdystienä ja kehäväylänä. Laitilan pohjoisen eritasoliittymän toteuttaminen esitetty risteyssiltana (eritasoliittymä kumoutuu). Yhteystarvemerkintä Ropa Ihode poistettu. Vaikutukset: Kehäväylän kehittäminen Laitilassa parantaa valtatien 8 toimivuutta ja tukee tien parantamista kustannustehokkain keinoin. Yhteystarve välillä Ropa Ihode toteutetaan parantamalla olemassa olevia yhteyksiä. Yhteys palvelee lähinnä paikallista liikennettä.

54 1. Yleistä prosessi 2. Maankäyttö 3. Kauppa 4. Liikenne 5. Seuraavat vaiheet

55 Seuraavat vaiheet maakuntahallitus työneuvottelu YM / ELY Toukokuu 2017 lausunnot kaavaehdotuksesta (MRA 13 ) jaosto tai maakuntahallitus vastineet Kesä-/elokuu viranomaisneuvottelu Syyskuu 2017 kaavaehdotus nähtävillä (muistutukset) ja/tai maakuntahallitus vastineet ja kaavan hyväksyminen maakuntavaltuusto kaavan hyväksyminen

56 Suunnittelu 2017