s. 6-8 s. 14 s. 3, 5, 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s. 6-8 s. 14 s. 3, 5, 12"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti Paketti perusturvaa s. 6-8 Mikä on palveluliikelaitos? s. 14 Liikuntaa, liikuntaa s. 3, 5, 12

2 2 Pääkirjoitus Porin alueen kuntauudistusselvitys käynnistyi Kuntauudistuksen paradoksi näyttää olevan se, että kaikki ovat täysin yksimielisiä kuntauudistuksen tarpeellisuudesta ja täysin erimielisiä keinoista. Yhden suuntaviitan antaa voimaan tullut kuntarakennelaki. Jokaisella kunnalla on lain mukaan selvitysvelvollisuus, jos yksikin viidestä selvitysperusteesta täyttyy. Porin seudulla kaikki kunnat täyttävät vähintään yhden selvitysperusteen. Porin alueella oltiin kaukaa viisaita ja ennakoitiin tulevaa. Alueen kunnat tekivät jo ennen lain voimaantuloa tärkeän periaatepäätöksen ja päättivät käynnistää vapaaehtoisen kuntauudistusselvityksen. Määräaikaan mennessä peräti 10 kuntaa ilmoitti selvityshalukkuutensa. Porin seutu onkin yksi harvoista suurista kaupunkiseuduista, jossa edetään vapaaehtoista tietä ilman valtion määräämää erityistä kuntajakoselvitystä. Porin selvitysalueeseen kuuluvat Porin lisäksi Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila. Porin selvitysalue on kuntamäärällä mitattuna Turun jälkeen toiseksi suurin selvitysalue. Porin selvitysalueella asuu noin ihmistä (58 % Satakunnan väkiluvusta). Selvitykseen osallistuu melkein puolet maakunnan kunnista. Porin selvitysalueen kuntauudistus käynnistyi elokuun lopussa kuntien valtuutetuille ja johtaville viranhaltijoille järjestetyllä aloitusseminaarilla. Ulkopuoliseksi kuntajakoselvittäjäksi kutsuttiin FCG Oy, jonka asiantuntijatiimin vastuuhenkilönä toimii johtava konsultti Jarmo Asikainen. Selvitystyön alussa on organisoiduttu kolmeen ryhmään: poliittiseen ohjausryhmään, työvaliokuntaan ja toimialakohtaisiin viranhaltijaryhmiin. Poliittisessa ohjausryhmässä on jokaisesta kunnasta yksi edustaja kustakin valtuustossa edustettuna olevasta poliittisesta ryhmästä. Lisäksi ohjausryhmässä on henkilöstön edustaja jokaisesta kunnasta ja kunnanjohtajat. Poliittinen ohjausryhmä johtaa selvitystyötä ja tekee sekä tarvittavat linjaukset että esitykset kuntayhdistymistä koskeviin asiakirjoihin. Poliittisen ohjausryhmän työtä tukee ja valmistelee työvaliokunta, jossa ovat edustettuina kunnanhallitusten puheenjohtajat ja kunnanjohtajat. Selvitystyön käytännön työrukkasina toimii kahdeksan toimialakohtaista viranhaltijatyöryhmää alaryhmineen. Jokaisessa ryhmässä on yksi edustaja kustakin kunnasta ja henkilöstön edustaja. Ryhmien puheenjohtajat ovat Porista, Ulvilasta, Nakkilasta, Harjavallasta, Kokemäeltä ja Pomarkusta. Jokaiselle ryhmälle määritellään seuraavaksi täsmällinen toimeksianto ulkopuolisen selvittäjän (FCG Oy) toimesta. Ryhmien jäsenten nimet ja kaikki uudistukseen liittyvä aikataulutus-, tilasto- ja selvitysaineisto löytyvät Porin kaupungin nettisivuilta osoitteesta kuntauudistus. Selvitystyö kestää kevääseen 2014 saakka. Työ jakautuu kahteen päävaiheeseen: nykytila-analyysiin ja uuden mahdollisen kunnan suunnitteluun. Jälkimmäinen vaihe tiivistyy yhdistymissopimusluonnoksen laadintaan, joka sisäl- tää kuntarakennelain edellyttämät asiakokonaisuudet. Selvitysvaiheen jälkeen on päätösten aika. Nykytiedon mukaan kuntien yhdistymisselvitykset ja esitykset on tehtävä vuoden 2014 loppuun mennessä. Kuntajaon muutokset tulevat voimaan , mutta kuitenkin viimeistään Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen yhteistyössä keskenään. Se mahdollisuus pitää käyttää. Asia on kaikille yhteinen. Tärkeintä on avoimuus ja luottamuksellinen neuvotteluilmapiiri. Seutupsykologia on nyt jos koskaan paikallaan. Vain siten löydetään poliittinen tahtotila muutosten tekemiseen. Näin totesi eräs PARAStyöryhmän jäsen Porin seudusta syksyllä Sanat ovat edelleen ajankohtaiset alueemme kokonaisedun näkökulmasta. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja Kissamainen Pori Porin kaupunkia, sen ilmapiiriä ja henkeä kuvaa parhaiten kissa, eikä karhu. Raatihuoneen puiston patsaasta huolimatta. Sanotaan, että kissalla on yhdeksän henkeä. Niin on Porillakin. Kaupunki on palanut ja uudelleen rakennettu uskomattomat yhdeksän kertaa. Ruotsista Suomeen muuttanut arkkitehti C.T.Chiewitz suunnitteli nykyisen vanhan kaupungin kaavan ja osan taloista vuoden 1852 palon jälkeen. Ehkä juuri kissamaisesta luonteestaan johtuen Pori on historiansa aikana ollut edelläkävijä ja menestyjä monella eri alueella. Suomen ensimmäinen urheiluseura Segelföreningen i Björneborg perustettiin Gustav Sohlströmin puuhaamana vuonna Suomalainen teatteri, suomenkielisenä, siis Kansallisteatterin edeltäjä, aloitti Porissa Otavan talossa esitykset vuonna Sama talo toimi myös Suomen ensimmäisen kansainvälisen festivaalin, Pori Jazzin alkukotina vuodesta 1966 alkaen. Kun pyyntö kirjoittaa Porista tuli, niin totta kai, ensimmäiseksi mieleen nousivat omat kokemukseni kaupungista. Kissamainen taitaa olla minunkin Porini. En koskaan päässyt lähelle ja aina kuitenkin tunsin oloni kotoiseksi. Isomäki, Kirjurinluoto, Yyteri, Ränni, Liikebaari, Fregatti, Selkämeri ja Kytöhongan Kirjakauppa, siinä lista Poristani. Kuusikymmentäluku ja kasvu puberteetistä lähes aikuisuuteen oli täynnä uuden aikakauden valtavaa energiaa. Pori oli minulle vaatimus ja hyvä niin, paljon on kiitoksen aiheita ajoittain rankastakin kohtelusta. Oli yksinkertaisesti opittava kulkemaan omaa polkua. Sain porilaiset valmiudet, kun haluni nähdä ja kokea maailmaa toteutui. Urheilu ja kulttuuri, molempia löytyi Porista kansainvälisyyteen asti. Jos olet porilaisen koulun ja kohtelun läpäissyt, pärjäät missä vain. Oikeaan osuva nimi, Rakastajat-teatterin Lainsuojattomat teatterifestivaali. Siinä se Pori. Kari Hotakaisen ja Juha Seppälän Porissa tai porilaisuudessa on jotakin samaa - heidän kirjojensa maailmankuvissa - kuin luokkakavereiden Jorma Uotisen ja Eero Saarisen tai Jyrki Kangaan tai Vellu Ketolan tai Leo-Pekka Tähden tai Esko Nummelinin tai Ässäkatsomon tai ehkä jopa Akseli Gallen-Kallelan ainutlaatuisuudessa ja omaperäisyydessä. Minun Porini on ollut ja oli hyvin mieskeskeinen ja maskuliininen, kamppailun ja rohkeuden Pori. Herkkyys ja pehmeys tuntuu olleen aina taka-alalla. Näin jälkikäteen sanottuna, sitähän oli kuitenkin suuressa mittakaavassa Porin teatterissa, jossa Romeo ja Julia oli ensimmäinen näkemäni näytelmä. Tai Kirjurinluodon nurmilla, ystävien, viinien ja jazzin maailmoissa. Siis kissamainen Pori. Alpo Suhonen

3 Henkilöstöasioita Kuka meitä liikuttaisi? Vastaus katsomalla peiliin Henkilöstökassa kannustaa säästäväisyyteen Porin kaupungin henkilöstöllä on mahdollisuus liittyä kaupungin ylläpitämän henkilöstökassan jäseneksi. Henkilöstökassaan kertyville säästöille maksetaan vuotuinen korko. Rahatalletuksen henkilöstökassaan voit tehdä joko käteisellä tai pankkikorttia käyttämällä Porinan kassalla. Henkilöstökassan palveluihin kuuluvat muun muassa Porin kaupungille sekä muille yrityksille tulevien maksujen yli 400 euron tilisiirrot, talletusten vastaanottaminen jäsenten tileille sekä lyhytaikainen luottomahdollisuus. Henkilöstökassa toimii palvelupiste Porinassa, Yrjönkatu 6 B:ssä, vanhoissa Postin tiloissa. Patarummussa on Sanakirjat Myötätuulen aikataulut Osto- ja myyntipalsta Tiedätkö, että suurin määrä Porin kaupungin sairauspoissaoloista johtuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista (tule). Työterveyslaitoksen mukaan ergonomiaan ja työjärjestelyihin liittyvät toimenpiteet ovat ratkaisevia, kun työpaikoilla ehkäistään tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Hyvä johtaminen ja positiivinen työilmapiiri yhdessä sopivan työkuormituksen kanssa edistävät tule-terveyttä. Tuntuuko tutulta? Kolottaa vähän sieltä ja täältä, olo on jäykkä, polvet sattuvat, niskaa kiristää, olkapäätä jomottaa, ranne ei taivu, peukalo puutuu, ei pysty kyyristymään, selkä on ihan jumissa Vähemmästäkin hymy hyytyy. Jottain tarttis tehdä! Paljon on myös itsestä kiinni, tässäkin asiassa. Hyvä fyysinen kunto ehkäisee tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja auttaa jaksamaan. Ylös, ulos ja lenkille! Ulkoilma tekee jo sinänsä hyvää. Aloita pienin askelin, tavalla, joka tuntuu sopivan juuri sinulle. Osallistu Myötätuulen tarjoamiin liikuntahetkiin. Tai osallistu urheiluseurojen tarjoamiin palveluihin. Tarkkaile työasentojasi. Ole aktiivinen ja osallistu työyhteisössäsi työmenetelmien kehittämiseen ja hyvän työilmapiirin ylläpitämiseen. Pidä taukoja, venyttele. Kokeile näitä! Liikunta tuottaa myös iloa ja nautintoa. Liikunta kehittää ja ylläpitää fyysistä, henkistä ja sosiaalista ter- veyttä, sekä vähentää ennenaikaista kuolleisuutta tähän kannattaa tarttua! Liikunta ylläpitää toimintakykyä ikääntyessä ja edistää itsenäistä suoriutumista tämä lupaus kannattaa muistaa! Liikunnalla on merkittävä ehkäisevä, hoitava ja kuntouttava vaikutus lukuisissa terveysongelmissa. Liikunta vähentää todennäköisyyttä sairastua muun muassa masennukseen, osteoporoosiin ja kaatumisesta johtuviin luunmurtumiin, metaboliseen oireyhtymään ja kakkostyypin diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen, veritulppaan, verenpaine-, sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen sekä paksusuolen syöpään. Näitä on tutkittu, usko pois! Jos peilikuvasi kertoo, että painoa on tullut vähän lisää, niin liikunta auttaa myös painonhallinnassa. Hoikempi minä jaksaa paremmin töissä ja kotona! Aloita jo tänään! Työterveyshuolto, henkilöstöpalvelut, vapaa-aikavirasto ja Porin palveluliikelaitos käynnistävät yhteistyönä syksyllä tärkeän hankkeen. Suunnattujen terveystarkastusten, neuvonnan ja ohjauksen keinoin yritetään vähentää ensivaiheessa palveluliikelaitoksen tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia sairauspoissaoloja. Teksti Helena Metsälä Kuva Marianne Ståhl Tee aloite Kunta-ala on kovassa murroksessa. Rakenteita pitää uudistaa ja toiminnan pitää olla tuloksellisempaa. Meidät kaikki on haastettu! Meitä on tässä organisaatiossa n henkilöä. Eiköhän laiteta kaikki peliin. Aloitetoiminta on yksi tavoista kanavoida henkilöstön luovuutta ja yksi organisaation kehittämisen välineistä. Aloitetoiminnassa on kyse muodollisesta järjestelmästä, jossa sääntöjen ja kuvattujen prosessien avulla käsitellään, arvioidaan ja palkitaan henkilöstön esittämät ideat. Porin kaupungin aloitetoiminnan säännössä todetaan muun muassa: Yksittäisen viranhaltijan ja työntekijän osuus työyhteisönsä kehittämisessä on merkittävä. Kunnallisten toimintojen tuloksellisuutta voidaan parantaa vain pätevän, valppaan ja tehtäviinsä ja työyhteisöönsä myönteisesti suhtautuvan henkilöstön myötävaikutuksella. Aloitetoiminnan tarkoituksena on edistää omatoimista työn ja työympäristön kehittämistä. Aloiteeksi on määritelty parannusehdotus, joka kehittää työmenetelmiä, työvälineitä tai koneita ja laitteita parantaa organisaation toimivuutta parantaa palvelua, työskentelyoloja, työturvallisuutta tai työpaikan viihtyisyyttä vähentää kustannuksia tai parantaa työn tuottavuutta tai poistaa tarpeetonta työtä. Aloitteeksi ei riitä pelkkä epäkohdan osoittaminen vaan aloitteen tulee sisältää myös käyttökelpoinen ratkaisu sen korjaamiseen. Porin kaupungin aloitetoiminnan säännössä määritellään lisäksi, miten aloitteita käsitellään ja miten palkitaan sellaisista aloitteista, joiden tuloksena saadaan selkeitä rahallisia säästöjä. Palkittavia aloitteita käsitellään oman hallintokunnan yhteistyötoimikunnassa, jos ne koskevat vain yhtä hallintokuntaa ja kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa, jos aloitteesta arvioidaan olevan hyötyä laajemmin. Aloitetoiminnasta lisää patarummussa henkilosto/tyohyvinvointi/sivut/ Yhteistoiminta.aspx Jos et halua tehdä virallista aloitetta, niin ole ainakin aloitteellinen. Jokaisen työssä on kehittämisen varaa ja sinä tiedät parhaiten, miten juuri sinun työtäsi voitaisiin kehittää. Teksti Helena Metsälä Kuva Heli Koskela

4 4 Henkilöstöasioita Monen sortin koulutusta Syksyn koulutusohjelmaan sisältyy sekä ajankohtaisia teemoja että työn arjessa tarvittavia perustaitoja. Koko ohjelma löytyy Patarummusta, josta pääsee myös sähköisesti ilmoittautumaan koulutuksiin. Muuttuvat toimintatavat Sisäisen koulutuksen yhtenä tavoitteena on tukea toimintaympäristössä tapahtuvaa muutosta. Esimerkkinä tästä on toteutettava koulutus Asiakirjahallinnon periaatteet ja käytännöt Porin kaupungissa. Uusia toimintatapoja esitellään myös Esimiestreffeillä, jonka teemana ovat Porin ikäjohtamisen käytännöt mm. tehostetun tuen toimintamalli ja uudelleensijoittumisen ohje. Uusille esimiehille Esimiestaitojen perusteet -kurssilla käydään läpi esimiehen arkeen liittyviä teemoja. Toinen, erityisesti uusille käyttäjille suunnattu koulutus on Työsuhde- ja ESSkoulutus, josta järjestetään neljä samansisältöistä koulutuspäivää. Vastauksia viestinnän haasteisiin Viestinnästä on monen toiveena ollut koulutustilaisuus, jossa puhutaan siitä, miten yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa hoidetaan mallikkaasti. Toinen odotettu koulutus käsittelee sosiaalista mediaa. Siinä käydään läpi sosiaalisessa mediassa toimimisen pelisääntöjä. Työhyvinvointia edistämään Työhyvinvointia pyritään edistämään myös koulutuksen avulla. Vuodesta 2008 lähtien on toteutettu seniorivalmennusta, josta lokakuussa käynnistyy kaksi uutta ryhmää. Työssä jaksamista tuetaan Pomovoimaa-valmennuksella, joka on suunnattu työuran keskivälillä oleville esimiehille. Ryhmään otetaan 12 osallistujaa. Kaikenikäisille osatyökykyisille on valmennusta uudelleenkouluttautumisen mahdollisuuksista. Myös työhön paluusta pitkän sairausloman tai kuntoutustuen jälkeen on tarjolla työpajatyyppinen koulutus. Työyhteisövalmennusta mm. työhyvinvoinnin edistämiseen räätälöidään tilauskoulutusosiossa olevan tarjonnan pohjalta. Verkko-opiskelu vaihtoehdoksi Omaa verkko-opiskelumateriaalia kaupungilla on toistaiseksi vain tietotekniikasta. Keväällä tehdyn kyselyn mukaan ulkoista koulutusta verkon välityksellä hyödynnetään vielä varsin vähän, vaikka opiskelu on hinnaltaan edullista ja opiskella voi ajasta ja paikasta riippumatta. Kunta-alan verkkokoulutusta tarjoaa esimerkiksi FCG Koulutus Oy. Useiden eri kouluttajien järjestämää verkkokoulutusta esitellään sivustolla. PS. Koko ohjelma Patarummusta. Teksti Riitta Saarinen Kuva Marianne Ståhl Uudistuva työyhteisö -kilpailu tulee taas Henkilöstöpalvelut käynnisti vuonna 2012 Uudistuva työyhteisö -kilpailun. Kilpailun tavoitteena on innostaa työyhteisöjä toteuttamaan arjen työssä muutoksia niin, että uudistuminen lähtee jokaisen työntekijän halusta etsiä ja kohdata uudenlaisia tapoja perustehtävästä suoriutumiseen. Palkinto voidaan myöntää jatkuvasta kehittämisestä tai jo päättyneestä hankkeesta, jonka avulla on parannettu työyhteisön toimivuutta ja osaamista. Ensimmäisenä vuonna kilpailuun osallistui 13 työyhteisöä, joista kaupunkitason yhteistyötoimikunta valitsi voittajaksi Taiteilijankodin psykososiaalisista asumispalveluista. Taiteilijankoti käyttää palkinnon lokakuussa toteutettavaan hyvinvointipäivään Yyterissä. Päivään sisältyy ohjattua liikuntaa, hierontaa, hyvää ruokaa ja kiireetöntä yhdessäoloa. Asumispalvelujen esimies Helena Elmgren toteaa, että kehittämistyö ei lopu koskaan ja kannattaa aina. Tunnustus on hieno motivaattori jatkuvaan kehittämiseen. Vastaavan sairaanhoitajan Tarja Siltaniemen mukaan jo hakuprosessi oli yhdistävä tekijä, sillä toiminnan kuvaaminen auttoi ymmärtämään oman työn arvon ja merkityksen. Palkinnon saamisen jälkeen olemme ylläpitäneet keskustelua siitä, miten jokainen työntekijämme voi vaikuttaa siihen, että tarjoamamme kuntouttavan työn laatu pysyy mahdollisimman hyvänä ja asukkaiden tarpeita vastaavana. Ohjeet kuinka osallistua Uudistuva työyhteisökilpailuun voivat työyhteisöt osallistua kuvaamalla toteutettuja kehittämistoimenpiteitä: mitä tavoiteltiin, mitä tehtiin, ketkä osallistuivat, mitä saavutettiin. Hakemuksia arvioidaan seuraavilla kriteereillä: osallistuvuus: koko työyhteisön aktiivinen osallistuminen muutoksen toteutukseen innovatiivisuus: työyhteisössä tehdään asioita uudella, entistä toimivammalla tavalla vaikuttavuus: toiminnan tuloksena työyhteisön palvelut ovat parantuneet tai on saatu aikaan kustannussäästöjä yleistettävyys: muut työyhteisöt voivat ottaa mallia palkitun yksikön toiminnasta Hakemukset on toimitettava mennessä henkilöstöpalveluihin. Patarummusta löytyy lomake, jolle hakemuksen voi laatia. Tunnustuspalkinnosta päättää kaupunkitason yhteistyötoimi- Psykososiaalisten asumispalveluiden esimies Helena Elmgren ja vastaava sairaanhoitaja Tarja Siltamäki iloitsevat Taiteilijakodin Uudistuva työyhteisö-kilpailun voitosta. Voittosumman, tuhat euroa, he käyttävät Taiteilijakodin henkilökunnan hyvinvointipäivään Yyterissä. Uudistuva työyhteisö 2012-kunniamaininta on ensimmäinen laatuaan. kunta vuodenvaihteen tienoilla. Palkintosumma siirretään voittajan ilmoittamalle tilille vuoden 2014 alussa. Palkinnon arvo on Se on tarkoitettu käytettäväksi työyh- teisön tyhy-päivän kustannusten kattamiseen tai yhteisen, vapaaaikaan sijoittuvan tapahtuman toteuttamiseen. Lisätietoja voi kysyä henkilöstöpalveluista. Teksti Riitta Saarinen Kuva Suvi Hirvi

5 Henkilöstölle suunnatun ohjatun toiminnan viikko-ohjelma: Maanantai Niska-hartia-selkäryhmä klo Nuorisotalon peilisali Kuntosali naiset ja miehet klo Keskustan uimahalli kuntosali Virtaa syksyyn Myötätuulen jumpista Hyppää mukaan! Vesijumppa naiset ja miehet klo Keskustan uimahalli Kuntosali naiset ja miehet klo Meri-Porin uimahalli Vesijumppa naiset ja miehet klo Meri-Porin uimahalli Tiistai Kahvakuula klo Tekniikkaryhmä, jossa hiotaan tarkemmin tekniikkaa ja perehdytään liikkeiden oikeaan suoritukseen. Nuorisotalo, isosali Keskiviikko Kahvakuula klo Tempoltaan kovempi tasoinen ja sopii kokeneemmille harrastajille. Nuorisotalo, isosali Torstai Bailatino tanssi klo Nuorisotalo, alasali Kaikissa ryhmissä osallistujilla on oltava henkilökortti tai esimiehen antama kirjallinen todistus siitä että henkilö on Porin kaupungin palveluksessa. Kortit kontrolloidaan. Henkilöiden on tarvittaessa kyettävä osoittamaan henkilöllisyytensä ryhmään saapuessa. Mikäli korttia ei ole mukana, voidaan henkilön osallistuminen estää. Kuntosalit Energy Puls Center, Herralahdenkatu 1, jäsenyys Joogasali, Valtakatu 4, kertakäynti 5 Piukat Paikat, Itsenäisyydenkatu 42, kertakäynti 3,5, 1kk kortti tai 12kk yhdistelmäkortti PoriHalli, Paanakedonkatu 18, kertakäynti 4 LadyLine, Eteläpuisto 9, jäsenyys Friitala Sport Center, Tehtaantie 1, Ulvila, kertakäynti 4 Porin Kunnon Fiilis, Kalevanpuisto 54, kertakäynti 5 Porin Kuntokeskus, Sampsantie 8, kertakäynti 4 Seniori Center, Isolinnankatu 22, kertakäynti 5 FysioCenter Mikael, Mikonkatu 20-22, kertakäynti 3 Wellness Friski, Karjalankatu 16, Rauma, kertakäynti 10 Kahvakuulailun perusteet ovat Anni Heikintalolla (edessä) jo hallussa. Hän on aloittanut viime vuonna kahvakuulailun Myötätuulen ryhmäliikuntatunneilla. Keskiviikon ryhmä on tarkoitettu kokeneemmille harrastajille ja tiistain ryhmä aloittelijoille. Myötätuulen syksyn lukujärjestys tarjoaa kahdeksan liikuntatuntia. Kaupungin henkilöstölle ne ovat maksuttomia. Ohjelmaa, asiakastyytyväisyyttä ja liikuntalajien monipuolisuutta halutaan kehittää jatkuvasti. Onnistuakseen tavoitteissa, liikuntaa järjestävä vapaa-aikavirasto toimii tiiviissä yhteistyössä henkilöstöpalveluiden kanssa. Myötätuulen ryhmiin voi tulla ikään, kokoon tai kuntoon katsomatta. Ennakkoilmoittautumista ryhmiin ei ole. Liikkumisen voi aloittaa milloin vain, kokeilemaan saa tulla. Myötätuuli onkin oiva väylä oman lajin löytämiseen. Tuettuja kuntosalikäyntejä Myötätuulen ryhmäliikuntatuntien lisäksi Porin kaupungin henkilöstöä hemmotellaan tukemalla käyntejä porilaisissa kuntoilukeskuksissa. Tämä sopii erityisesti kiireisille ja sitoutumishaluttomille, jos ei ehdi kahta kertaa enemmän liikkumaan viikossa. Tällöin tuetut kuntosalikäynnit ovat fiksu valinta, liikuntayksikön esimies Johanna Kuusisto vinkkaa. Vapaa-aikaviraston liikuntasihteeri Hannele Wallin on ollut mukana Myötätuulen ohjelman kehittäjänä usean vuoden ajan. Wallin jatkaa toiminnan kehittämistä yhdessä liikuntayksikön esimiehen Johanna Kuusiston kanssa. Hän tekee ylemmän AMK-tutkinnon lopputyötä Myötätuulesta. Wallin ja Kuusisto painottavat kumpikin liikkumisen tärkeyttä työpäivän jälkeen. Kannattaa lähteä pienen välipalan jälkeen suoraan töistä jumppatunnille tai salille. Kotoa lähteminen on jo vaikeampaa, Kuusisto neuvoo. Fysioterapeutin ja liikuntaohjaajan työssä kouliintunut Kuusisto tietää mistä puhuu, sillä hän on itsekin huomannut töissä jaksamisen olevan suoraan verrannollinen siihen, onko liikkunut päivän mittaan. Liikuntaryhmiä vetäessä tuli liikuttua kätevästi työpäivän aikana. Nyt täytyy pitää varansa, että tulee töiden jälkeen harrastettua joko ryhmäliikuntaa tai hyötyliikuntaa pyöräilemällä, hän vertaa. Liikunnasta tehoa työpäivään Hammashoitaja Marianne Grönqvist on käynyt niska-, selkä- ja hartiajumpassa parin vuoden ajan. Myötätuulen jumppia Grönqvist on käyttänyt omien sanojensa mukaan ainakin kymmenen vuotta. Aiemmin harrastin sauvakävelyä, kun sitä vielä oli. Se oli varsinainen sosiaalinen tapahtuma maauimalassa. Olisi kiva, jos se jatkuisi vielä. Kahvakuulaa olen kokeillut, ja aionkin jatkaa sen parissa niska-hartia-selkä-ryhmän lisäksi. Kuntosalillakin olen käynyt Piukoissa paikoissa. Grönqvist on huomannut jumppaamisen vaikuttavan olemukseen ja mieleen. Paikat pysyy paremmassa kunnossa ja jumppa auttaa pysymään hyvässä ryhdissä. Mieli on virkeämpi, Grönqvist kehuu ryhmäliikunnan positiivisia vaikutuksia. Kehitysehdotuksiakin Grönqvistiltä löytyy. Liian moni liikuntaryhmä ajoittuu päällekkäin maanantaina. Niitä voisi jakaa muille päiville, että pääsisi osallistumaan useampaan ryhmään. Kahvakuulaa sekaryhmässä Teknisen palvelukeskuksen kunnallistekniikan yksikön miehet ovat Nuorisotalon ison salin edessä jo hyvissä ajoin ennen neljää, vaikka kahvakuularyhmä aloittaa vasta puoli viideltä. Pääsemme töistä jo puoli neljä, joten tulemme heti töiden jälkeen paikan päälle. He kertovat harrastaneensa kahvakuulaa neljättä vuotta Myötätuulen järjestämässä kahvakuularyhmässä. Kipinä kahvakuulaan lähti teknisen palvelukeskuksen järjestämästä liikuntapäivästä. Silloin sai kokeilla kahvakuulan lisäksi eri lajeja; sählyä, jalkapalloa, jääkiekkoa. Kaikista lajeista kuula vei voiton. Alusta asti ollaan oltu samassa ryhmässä, miehet kertovat. Kaikki Myötätuulen ohjatut ryhmäliikuntatunnit ovat suunnattu sekä miehille että naisille, ei siis ole olemassa erikseen miesten tai naisten ryhmää edes kuntosalilla tai vesijumpassa. Sekaan vaan! Teksti ja kuvat Suvi Hirvi Anna palautetta! Vapaa-aikavirasto toivoo kuulevansa kehitysehdotuksia jumppatunneista. Toiveista valikoiman suhteen voi antaa palautetta joko sähköpostilla: tai liikunnanohjaajalle tunnin jälkeen. Tuettuja kuntosalikäyntejä enintään 8 kertaa kuukaudessa, jolloin sopimus on voimassa. Muista aina laittaa nimesi kuittauslistaan! Uimahallit Uimahallit 1 alennus/kerta Porin uimahallit keskusta ja maauimala Kankaanpään uimahalli Merikarvian uimahalli Ulvilan uimahalli Kulttuuriedut Alennuksen osuus pääsylipusta: Luontotalo Arkki 2 Pori Sinfonietta 3 Porin taidemuseo 2 Rauman kaupunginteatteri 2 Rosenlew-museo 2 Satakunnan Museo 2 Raili Järvenpää, Tuula Vihtilä ja Marianne Grönqvist treenaavat vatsalihaksia ohjaaja Hannele Wallinin opastuksella. Hammashoitajille niska-hartia-selkäryhmän liikkeet ovat tuttuja jo useilta vuosilta. Hammashoitajan työssä tällainen jumppa on tarpeen, jotta pysyy kunnossa, Grönqvist sanoo.

6 6 Sosiaali- ja terveysuudistus Satakunnassa: Yhden luukun järjestelmään Kuntarakenteen uudistaminen on käynnistynyt Porin seudulla. Myös palvelurakenne on ollut voimakkaassa muutoksessa. Uudistamistavoitteen taustana on ennakoitu kuntapalveluihin kohdistuva merkittävä paine väestön ikääntyessä ja asioiden monimutkaistuessa. Panoksena työssä on kuntien toimintakyky tulevaisuudessa. Pirstaleinen kuntarakenne ja vanhanaikainen, monimutkainen palvelurakenne eivät enää kanna tulevaisuuteen. Talousnäkymätkään eivät ole kovin rohkaisevia. Sosiaali- ja palvelurakenteen uudistamisessa hallituksen ohjelma jatkaa selvästi tiiviimmällä otteella siitä mihin paras-hanke jäi. Tavoitteena on uudistaa kuntarakenne, kuntalaki, valtionosuusjärjestelmä, kuntien tehtävien pitkä lista sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismalli. Tavoitteena on rakentaa suomalainen hyvinvointi taloudellisesti ja toiminnallisesti vahvojen kuntien varaan. Talous yhdestä kassasta Sote-palvelut ovat keskeisin osa kuntien palveluita ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaamista. Valmisteltavana olevan uuden järjestämislain ensisijainen tavoite on koota kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut maakuntakohtaisesti maakunnan keskuskunnan järjestettäväksi - luonnollisesti yhteistyössä maakunnan kaikkien kuntien kanssa. Satakunnassa se tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että kaikki sote-palvelut olisivat yhden päätöksentekojärjestelmän, yhden johtamisjärjestelmän, yhden strategian, yhden talouden, yhden palveluohjauksen, yhden henkilöstöpolitiikan ja rekrytointijärjestelmän alaisia. Tältä toimijalta on lupa odottaa, että se on kykenevä, osaava ja halukas tuottamaan oikea-aikaiset, tasa-arvoiset, yhdenmukaisin perustein järjestetyt palvelut Satakunnassa sen kaikille asukkaille. Porilla iso vastuu Järjestämislakiehdotuksessa annetaan mahdollisuus kuntien koota myös muunlaisia toiminnallisia kokonaisuuksia. Tietyin edellytyksin asukkaan kuntakokonaisuus voi järjestää itse tiettyjä vaativan sairaanhoidon palveluita ja asukkaan väestöpohjalla kunnat voivat ottaa järjesteltäväkseen peruspalvelut. Kaikissa malleissa ja vaihtoehdoissa kuntapohjainen ratkaisu edellyttää Porin kaupungin roolin ja vastuun korostumista maakunnan sote-palveluiden organisoinnissa ja järjestämisessä. Töitä siis on runsaasti luvassa. Kuntarakenne edellä Kuntarakenteen uudistamiseksi on Porin seudulla käynnistymässä kymmenen kunnan yhteinen työ. Ensin selvitetään uuden kunnan perustamisen edellytykset ja sen jälkeen alkaa, toivon mukaan nopeasti, työ uuden kunnan muodostamiseksi. Tässäkin valmistelussa sote-rakenteella on erityinen merkitys. Sitä ei tehdä pelkästään uuden kunnan tarpeisiin, vaan koko maakunnan palvelurakenteen uudistamiseen soveltuvaksi. Tällä hetkellä kuntarakenteen uudistaminen menee edellä. Kuntarakennelaki on annettu ja kunnat tietävät mitä niiltä odotetaan ja edellytetään. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain perusteet ovat lausuntokierroksella kunnissa ja lakiehdotuksen odotetaan valmistuvan vuoden vaihteeseen mennessä niin, että eduskunta voi sen käsitellä tulevan kevään aikana. Tahto ratkaisee Järjestämismallin valmistelun on suunniteltu käynnistyvän kuntaseminaarilla lokakuun jälkipuoliskolla. Vaikka Pori tietyllä tavalla on yksi kokeneimpia kuntayhteistyön pioneereja erityisesti sotejärjestelmissä, on lähtökohdaksi hyvä asettaa puhdas pöytä ilman ennakkoehtoja, malleja tai asenteita. Kuullaan aidosti näkemyksiä siitä, mitä meidän on hyvä tavoitella ja miten niihin parhaiten päästään. Myös henkilöstön näkemykset on tärkeää ottaa valmisteluun mukaan. Kunta on asiantuntijaorganisaatio, jossa on tärkeää parantaa toimintaedellytyksiä ja eri toimijoiden ja tehtäväalueiden yhteistä tekemistä sekä valmistelussa että toiminnassa. Niin kuntajakoselvitykseen kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseenkin liittyy paljon myös intohimoja ja riskejä. Varovaisuus ja varautuneisuuskin on ymmärrettävää. Haasteet on tarkoitettu voitettaviksi. Kannattaa muistaa, että muutoksen välttämättömyydestä kaikki ovat yhtä mieltä. Myöskään asian kiireellisyydestä ei ole suurta erimielisyyttä. Muutos on tahdon asia. Tässä muutoksessa perimmältään mitataan se kuinka tosissamme me haluamme varmistaa kuntalaisten hyvät palvelut myös tulevaisuudessa. Teksti Aulis Laaksonen Kuva Marianne Ståhl

7 Muun muassa arvopäätökset, laatu ja verkostoituminen nousivat perusturvan yhteistoiminta-alueen valtuustoseminaarin ryhmätöiden keskeisiksi ajatuksiksi. Isännöimänsä ryhmän mietinnät muulle seminaariväelle esittelivät johtava lääkäri Anna-Liisa Koivisto (vas.), apulaiskaupunginjohtaja toimialajohtaja Aulis Laaksonen sekä vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula. Uudistustarpeiden taustalla vanhentunut hallinto- ja palvelurakenne Kuntien palvelurakenne on voimakkaassa muutoksessa. Tältä uutiselta tuskin kukaan on voinut välttyä, sillä kuntien palvelut ovat olleet otsikoissa tiheään tahtiin. Apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen käsittelee sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista viereisellä sivulla. Perusturvan yhteistoiminta-alue Kunta- ja palvelurakenneuudistus on ollut todellisuutta Porin seudulla. Paras-hankkeen ensimetreistä alkaen. Tällä hetkellä Porin perusturvakeskuksen yhteistoiminta-alueeseen (yta) kuuluvat Pori, Merikarvia ja Ulvila. Sopimus yta-alueista allekirjoitettiin joulukuussa Tämä tarkoittaa sitä, että Ulvilan kaupunki ja Merikarvian kunta ovat siirtäneet terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluiden järjestämisvastuun Porin kaupungille. Kunnat vahvistavat vuotuisen palvelusuunnitelman. Yhteistoiminta-alue hyödyksi Tänä syksynä alkoi Porin ja yhdeksän muun kunnan kuntajakoselvitys, jonka yhteydessä sosiaali- ja terveystoimen asioita setvitään kahdessa työryhmässä. Aulis Laaksosen mukaan kaikkien selvityksessä mukana olevan kymmenen kunnan edustajat ovat yhtä mieltä muutosten tarpeellisuudesta. Se, miten edetään, vaatii yhteistä pohdintaa, hän tarkentaa. Laaksonen on vakuuttunut siitä, että kaikki se työ mitä Porin seudulla on jo tehty esimerkiksi perusturvan yhteistoiminta-alueessa, on hyödyksi myös tulevaisuuden suunnittelussa. Karhunpalvelus kysyi kolme kysymystä keskeisiltä yhteistoiminta-alueen vaikuttajilta. 1. Mitä hyvää yhteistoiminta-alue on tuonut? 2. Liittyykö yta-alueeseen kielteisiä näkökulmia? 3. Millaisena näet yhteistoimintaalueen tulevaisuuden? Kaupunginjohtaja Jukka Moilanen, Ulvila 1. Olen aloittanut Ulvilassa vuosi sitten enkä ole nähnyt lainkaan aikaa, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelut hoidettiin kunnan omana palveluna. Yhteistoiminta-alueella talouden ennustaminen on sujunut kuluvana vuonna Ulvilan kannalta hyvin. On pysytty talousarvion tunnusluvuissa ja saatamme päästä jopa niiden alle. 2. Päätöksenteko ja palvelujentuotanto ovat karanneet liian kauaksi kaupungin omasta hallinnasta. Vaikutusmahdollisuudet ovat heikot. Ulvilalla ei ole enää yhtään virkamiestä, jonka työnkuvaan sosiaali- ja terveysasiat kuuluvat. Kaikki yli 200 työntekijää siirtyi Porin perusturvan työntekijöiksi jo ensimmäisen sopimuksenteon yhteydessä. 3. Paluuta entiseen ei ole, vaan jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan yhdessä. Myös muut kunnat tarvitsevat leveämpiä hartioita ja ne ovat tervetulleita mukaan yhteistoiminta-alueeseen. Yta-mallin avulla haluamme tilanteen, joka tyydyttää sekä kuntalaisia että päättäjiä nykyistä paremmin. Kunnanjohtaja Pentti Ala-Luopa, Merikarvia 1. Mitään dramatiikka yta-alueella ei ole koettu. Perusta sosiaali- ja terveyspalveluissa on säilynyt ennallaan. Palvelutarjonta ja palvelujen saanti ovat suunnilleen samat kuin Merikarvian tuottaessa ne omana. 2. Kunnasta on siirtynyt osaamista ja tekijöitä ulkopuolelle. Toimijoita paikkakunnalla on enää vähän. Osassa palveluista palveluajat ovat lyhentyneet aiemmasta. Päätöksenteko on erilaista. Suoraviivaisuutta ei enää ole. Jotta yhteistyö pysyy hyvänä, täytyy opetella sekä kunnan että perusturvan toimintatapoja. 3. Yhteistoiminta-alueen tulevaisuus on kiinnostaa; aiemmin kuntia oli viisi, nyt enää kolme. Yhteistoiminta-alueen nykyinen väestöpohja on riittävä peruspalvelujen tuottamiseen. Kysymys kuitenkin kuuluu, mitä tapahtuu kuntarakenteelle; haluavatko kunnat säilyä itsenäisinä vai syntyykö uusi kunta? Elämme haasteellisia ja vaikeita aikoja. Perusturvajohtaja Terttu Nordman, Porin perusturvakeskus 1. Olemme tottuneet tekemään työtä yhdessä. Toimintatapamme ja kulttuurimme sekä päätöksentekomme ovat hitsautuneet vuosien saatossa yhteen. Tuttuuden myötä yhteistyöstä on tullut myönteistä ja aiempaa helpompaa. 2. Poria pelätään edelleen. Osassa näkemyksistä tuodaan esille, että pienempien kuntien ääni ei kuulu riittävästi. Yhteistyötä kuntiin jääneiden palvelujen ja perusturvan yta-alueen tuottamien palveluiden välillä tulee lisätä. 3. Mitä on yhteistoiminta-alueen tulevaisuus? Mitä sillä tarkoitetaan? Jonkin aikaa voimme varmasti toimia näillä edellytyksillä, mutta jatkossa saamme lisää kuntia porukkaamme. Yhteistoiminta-alueen tulevaisuuteen on vaikuttamassa se, miten erikoissairaanhoito järjestetään Satakunnassa ja se, pysyvätkö kunnat itsenäisinä. Teksti ja kuva Salla Rajala

8 8 Näin käytännössä: Arviointi työn pohjana Vanhuspalvelulaki Lain kohtia tuli voimaan heinäkuussa 2013, kaksi osaa myöhemmin iäkkäille yksilöllistä hoitoa tarpeiden mukaan yhdenvertaisesti kaikille, kaikkialla henkilö voi itse vaikuttaa palveluihin Porissa tehty palvelutarpeen arviointi viikossa hyvinvointia edistävät kotikäynnit neuvontapalvelut, ikäpisteet Porissa siirryttiin vastuutyöntekijä-malliin vuoden alussa. Mallin mukaisesti kullekin kotihoidon asiakkaalle on nimetty työntekijä/työntekijäpari, joka vastaa asiakkaan palvelusta. Lisäksi yhteistoiminta-alueella on kehitetty muun muassa erilaisia arviointimittaristoja, yhtenäistetty käytäntöjä, lisätty erityisasiantuntemusta sekä pyritty tukemaan kotona selviämistä. Porissa on toiminut vanhusneuvosto jo pitkään. Uusi on juuri valittu Sairaanhoitaja Susanna Sällilä saattaa Noormarkun lyhytaikaisessa intervallihoidossa olevan Juho Norrgårdin aamupalan jälkeen huoneeseensa lepäämään. Kodinhoitaja Mari Stengård korostaa kotihoidossa kahta asiaa, arvostamista ja asiakaslähtöisyyttä. Työssä ne näkyvät asiakkaan tilan ja toimintakyvyn kunnioittamisena. Kotihoito pohjaa palvelutarpeenarviointiin ja vastuutyöntekijämalliin. Arvioinnin pohjalta palveluita on helppo muokata. Vastuutyöntekijä-malli tarjoaa kanavan yhteydenottoon. Osallistamisella ylläpidetään itsenäistä kotona selviytymistä. Joillekin kotihoidon henkilöstö voi olla päivän ainoa ihmiskontakti. Tarvittavat palvelut tuotetaan kotiin niin pitkään kuin mahdollista. Ympärivuorokautista kotihoitoa ei ole, mutta kotihoidon asiakkaina on paljon useita kertoja päivässä viikon jokaisena päivänä hoitoa saavia. Toisille riittää kerran viikossa. Vanhuspalvelulaki ei tuonut muutoksia kotihoidon toimintaan. Asioihin oli varauduttu jo aiemmin. Itse lakia Stengård pitää hyvänä. vinvointia varmistamassa on henkilökuntaa läpi vuorokauden. Asukkaille laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Sen tekemiseen osallistuvat asiakas, omaiset, omahoitaja ja sairaanhoitaja, ja sitä päivitetään asiakkaan kunnon muuttuessa. Vanhuspalveluiden esimies Marianne Rajalalle palvelutarpeen arviointi on tuttu jo seitsemän vuoden takaa. Niitä on tehty Puhurikodissa alusta asti. Omahoitajajärjestelmäkin on ollut käytössä yhtä pitkään. Asukkaita kohdellaan muistisairaudesta huolimatta aikuisina: heille ei lässytetä ja itsenäisyyttä kunnioitetaan. Myös intimiteetistä pidetään kiinni. Toiminnassa korostuu kuntouttava työote ja lähtökohtana on hoitojärjestelmän pysyvyys, jossa auttaa yhteistyö kotisairaalan kanssa. Asiakasta ei tarvitse siirtää sairaalaan esimerkiksi antibioottia saamaan, vaan hoito voidaan antaa täällä. Rajalaa huolettaa muistisairaiden määrän kasvu. Siksi hän on tyytyväinen, että vanhuspalvelulaki lähtee ennaltaehkäisevyydestä ja varhaisesta puuttumisesta. Palvelutarvetta arvioidaan kokonaisuutena Noormarkun lähipalvelukeskus on neljän palvelualueen palvelukokonaisuus, jonka osastolla on 18 pitkäaikais- ja 25 lyhytaikaispaikkaa. Lyhytaikaisessa on 15-paikkainen arviointiyksikkö, kuudesta lyhytaikaisesta hoitopaikasta ja neljästä kuntoutuspaikasta. Arviointiyksikkö on tarkoitettu nopealle ja kokonaisvaltaiselle arvioinnille. Arvioinnin perusteella asiakas siirtyy kotihoitoon, osaston lyhytaikaishoitoon tai sairaalaan. Arvioitavat ovat pääosin iäkkäitä, toiminta vaatiikin monenlaista osaamista. Kuntoutusjaksoille tullaan lääkärin lähetteellä. Intervallipaikat tarjoavat omaishoitajille mahdollisuuden vapaiden pitämiseen. Osastonhoitaja Hanna Ranta- Viitanen arvioi mobiilipalvelujen yhdessä arviointiyksikön kanssa edistävän ikäihmisten kotona selviämistä, sillä niiden ansiosta vaivojen kanssa ei tarvitse lähteä päivystykseen. Hoito tuodaan kotiin. Kun kysymys on hoitokäynnistä, henkilö asuu kotona, mutta vierailee lähipalvelukeskuksessa saamassa hoitoa jäämättä vuodepaikalle. Akuuttisairaalatoiminta lakkautettiin Noormarkussa viime vuonna. Toiminta muuttui lähipalvelukeskuksen osastoksi. Vaikka muutos on vaikuttamassa ikäihmisten palveluihin, se ei ole varsinaisesti yhteydessä vanhuspalvelulakiin. Ranta-Viitasesta on hienoa, että Suomeen on saatu vanhuspalvelulaki. Hän muistuttaa lain edellyttävän riittävää henkilöstöä. Se on tuonut hyvää sikälikin, että ikäihmisten asioita on nostettu esiin. Huolta Ranta-Viitanen kantaa niistä, jotka eivät ole palveluiden piirissä. Seniorikansalaisten kasvava määrä ei saa häntä muuten huolestumaan. Paljon on tehtävissä toimintaa kehittämällä. Se edellyttää palvelualueilta tiivistä yhteistyötä, sillä väestön ikääntyminen ei koske yksistään vanhuspalveluita. Teksti ja kuvat Salla Rajala Toiveikkaasti ajattelen, että se on suunta parempaan. Kodinomaista asumista muistisairaille Puhurikoti on 30-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Se tarjoaa kodinomaista asumista niissä rajoissa kuin se muistisairaille on mahdollista. Asiakkaat solmivat normaalit vuokrasopimukset, mutta muusta vuokra-asumisesta poiketen hy- Mari Stengård, Marianne Rajala ja Hanna Ranta-Viitanen.

9 Vuorovaikutus - pilaako vai pelastaako? Pelissä työpaikan ilmapiiri Tämä juttu on kirjoitettu maailman yksinkertaisimmalla tavalla: On googletettu sanaa vuorovaikutus edes takaisin. Ymmärrämmekö varmasti oikein sanan vuorovaikutus? Tämä hengentuote on arvosteltavissa kuten aina. Nyt jokainen löytää lähteetkin. Hyvä vuorovaikuttaja Ilmaisee itsensä selkeästi, ei rönsyile liikaa Osaa muokata viestintäänsä toisen osapuolen kielelle On luonnollinen kehon kieleltään - ei ristiriitaa sanalliseen viestintään! Antaa toisillekin suunvuoron On kiinnostunut muista ihmisistä, kysyy, huomioi Osaa tulkita vuorovaikutustilanteita ja tunnetiloja (omia ja toisten) Kuuntelee mitä toinen sanoo, ilmaisee kiinnostustaan ilmein, elein, sanoin Antaa palautetta tilanteen mukaan - rauhallisesti ja asiallisesti. Muista positiivinen palaute! Varmistaa tai pyytää tarkennusta, jos arvelee ettei ymmärtänyt oikein Duunitalkoiden linja Aloitetaan Duunitalkoista. Yhteystiedoista selviää, että Työterveyslaitos on nämä talkoot pystyttänyt. Samalla sivulla on myös sosiaali- ja terveysministeriön logo, samoin Työsuojelurahaston. Nettisivuilla puhutaan hyvästä vuorovaikutuksesta. Olemme jatkuvasti vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa niin työssä kuin vapaallakin. Selvä juttu, mutta: Vuorovaikutus ei ole vain puhumista viestitämme myös eleillämme, ilmeillämme, äänenpainoilla jne.. Kun kysyt lapselta tai aikuiselta Onko kaikki hyvin?, aikuinenkin saattaa sanoa kohteliaasti kyllä on, mutta kroppa kertoo muuta. Lapset ovat rehellisempiä ja todellinen tila selviää kysyjälle. Ei ehkä syyt, mutta olotila paljastuu kiertelemättä. Sitten Duunitalkoissa päästään vauhtiin. Puhuminenkaan ei ole vuorovaikutusta, jos kukaan ei kuuntele mitä puhuja viestii. Ja vielä tarkennus: vuorovaikutus on sitä, että joku ilmaisee ajatuksensa sanoman muodossa. Toinen tai toiset vastaanottavat sen, tekevät omat tulkintansa sisällöstä ja reagoivat takaisin. Esimies: ilmaisetko ajatuksesi kiertelemättä, kaartelematta, rehellisesti? Vai pilaatko tilanteen huutamalla, rähjäämällä, syyttelemällä? Työntekijä: miten viestität takaisin? Viesti esitetään asiallisesti ja perustellen, mutta se on sinulle vastenmielinen. Suljetko korvasi, puhu mitä puhut, minä en välitä? Jos viesti esitetään aggressiivisesti, silloin tietysti onkin oikeus torjua, tavalla tai toisella. Duunitalkoissa on hyvä esimerkki: vuorovaikutus ei kuulemma suju kuin vettä vaan, ei ainakaan riitatilanteissa. Sivuilla kehotetaan muistelemaan parisuhteen riitoja. Mitä on hoitajan aito kiinnostus?! Hoitonetistä löytyy tutkimus Vuorovaikutuskulttuuri hoitotyössä. Se on tehty Turun ammattikorkeakoululle. Hoitajan aito kiinnostus ja asiantuntijuus ovat kivijalkoja ne synnyttävät potilaalle myönteisen hoitokokemuksen. Siis: aito kiinnostus siihen, mitä potilas sanoo. Aidon kiinnostuksen vaatimus on selitetty: kohtaamisen taitoa, kanssakäymistä, ja välittämistä sekä kiireettömyyttä. Helppo näillä on jeesustella kirjoituspöydän takaa, työtilanteessa maailma lienee aivan toisennäköinen. Kiireettömyys?! Mikä on helpompi tapa viestiä, että en halua puhua kanssasi kuin kiire? Vuorovaikutuksen sanoma on selvä: en ehdi, en viitsi puhua, ei kuulu minulle. Sanaakaan ei sanota, mutta viesti menee perille. Absolut, sanoisi ruattalainen. Edellä sanottu on sovellettavissa muihinkin elämän tilanteisiin. ENO on veneessä ENO on yhtä kuin Ennakoiva ohjaus työelämässä. Hankkeen on teettänyt 15 aikuiskoulutuskeskusta ympäri maan. Sataedusta mukana ovat olleet Eeva Viinikka ja Anna Taimi. Logoissa on ainakin ELY:ä ja opetushallitusta. Kirjoittajat viittaavat tutkijoihin, Liisa Keltikangas-Järviseen ja onnellisuuden guru Markku Ojaseen. Kun materiaalin synnyttämisen ammattislangi on sivuutettu, päästään asiaan: Sosiaalisuus=halu olla muiden kanssa, sosiaaliset taidot=kyky olla muiden kanssa. Laajasta työstä löytyy monenlaista. Oman kappaleen ovat saaneet myös small talk ja pukeutuminen (!) - parranajosta ei onneksi ole sanaakaan. Mennään tässäkin yli mistä aita on matalin, mutta laatu on korkea. Kirjoittajat varoittavat, että sosiaalisia taitoja arvioidaan aina tilanteen mukaan, mutta näistä voi aloittaa: Keskustelutaidot (small talk, neuvottelu, väittely, dialogi) Ongelman ratkaisutaito Taito olla rakentava, rohkaiseva, kannustava Omien ennakkokäsitysten, lähtöolettamusten, havainnointitaito Kunnioittava suhtautuminen toiseen, arvostava läsnäolo Toisen ihmisen havainnointija arviointitaito (taito havainnoida ja arvioida toista) Ilmaisutaito (avoimuus, suoruus, selkeys, spontaanisuus, hienotunteisuus) Kyky empatiaan (kyky ymmärtää toisen tunteita, kuten iloa tai surua, sekä halu tehdä jotakin pyyteettömästi toisen olon parantamiseksi) Löydätkö noista itsesi? Peiliin vilkaisu Ja samoja tekijöitä vielä lainaten, sinulta vaaditaan empatian lisäksi: tervettä itseluottamusta, tasapainoista tunne-elämää, harkintakykyä, kykyä kontrolloida sekä arvioida omaa käytöstä. Aika yksinkertaista. Ei noihin voi vastaan sanoa. Käytännön elämä on sitten ihan jotain muuta. Aloitetaanko jokainen vilkaisemalla peiliin? Näkyvätkö siellä empatiat ja sympatiat? Lähteet: Työterveyslaitos, duunitalkoot: Hoitonetti: Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Ennakoiva ohjaus työelämässä: Teksti Tapio Furuholm Kuvat Suvi Hirvi

10 10 Työn ääniä Teksti Suvi Hirvi Kuvat Marianne Ståhl Kurkistus kaupungintalon sisälle - Henkilöstö esittäytyy Kaupungintalon neljä kerrosta pitävät sisällään usean alan asiantuntijoita: Kaupunginjohtajien seurana työskentelee hallinnon henkilökuntaa sekä kehittämisen viisi yksikköä; strateginen suunnittelu ja kehittäminen, viestintä, riskienhallinta, seutuyhteistyö ja elinkeinopalvelut. Kellarikerroksen arkisto ja kirjaamo ovat arkiston asiantuntijoiden valtakuntaa. Sokerina pohjalla toimii kaupungintalon keittiö. Outi Johansson asiakirjahallinnon päällikkö Asiakirjahallinnon päällikkö Outi Johansson on kaupungintalolla vielä tuore kasvo. Hän aloitti kaupungin arkistossa helmikuussa Lapsuuden kotikaupunki Pori veti turkulaistunutta paluumuuttajaa puoleensa, niinpä hän palasi perheineen Poriin 18 vuoden jälkeen. Heti lukion jälkeen Johansson muutti Turkuun ja aloitti kulttuurihistorian opinnot. Tuolloin humanististen tieteiden ylioppilas sai opintojensa ohessa harjoittelijan pestin Turun maakunta-arkistosta ja siitä lähtien historian havinasta kiinnostunut filosofian maisteri on työskennellyt arkiston aarteiden parissa. Kulttuurihistoriaa opiskellut Johansson painottaa arkisto-koulutuksen ja lainsäädännön tuntemusta alallansa. Työnkuvaani kuuluvat arkiston tietopalvelutehtävät, ohjaus ja neuvonta sekä kirjaamon esimiehen työtehtävät. Kirjaamoon saapuu kaupungintalolle saapuva posti, arkistoon kerätään ikuisesti säilytettävät sekä pitkään säilytettävät kaupungin asiakirjat. Niistä ensimmäiset ovat jo 1800-luvulta, hän täsmentää. Koulutusten pitäminen hallintokuntien ja liikelaitosten kirjaajille sekä arkistovastaaville kuuluu myös työhöni. Marraskuussa pidän asiakirjahallinnon koulutuksen, joka on tarkoitus järjestää vuosittain. Se on suunnattu kaikille hallinnon työntekijöille ja viranhaltijoille. Johansson on henkilö, johon voi ottaa yhteyttä vanhaa koulutodistusta etsittäessä tai sukututkimuksen merkeissä. Asiakirjahallinnon päällikön vakioasiakkaisiin kuuluvat sisäiset asiakkaat, eli kaupungin virastot. Johansson viihtyy myös vapaa-ajallaan historiallisten esineiden parissa: hänen mielipuuhaansa on vanhojen huonekalujen entisöinti. Tällä hetkellä häntä pitävät kiireisenä kotona muuttopuuhat ja vanhan kotitalon sisustaminen. Strategiapäällikön työnkuva on monipuolinen: Tomi Lähteenmäki toimii kehittämisyksikön strategisessa suunnittelussa strategiapäällikkönä ja johtaa kehittämisen tulos- ja vastuualuetta. Siihen kuuluvia yksiköitä ja toimintoja ovat strategiayksikön lisäksi viestintä, elinkeinopalvelut, riskienhallinta, seutuyhteistyö ja yliopistollinen koulutus. Työtehtäviini kuuluu esimerkiksi strategisen johtamisjärjestelmän ylläpito ja jatkuva kehittäminen, mutta se on onneksi vain murto-osa työstäni. Hän kuvaileekin työtään yleiskehittäjän työksi: samana päivänä voi olla 5-20 erilaista tehtävää työn alla. Tuula Säilä kylmäkkö Kaupungintalon kylmäkön tehtäviin kuuluvat edustuslounaiden ja kahvitusten järjestäminen. Kakut ja muut herkut loihditaan talon omassa keittiössä. Keittiön asiakkaat koostuvat pääasiassa kaupungin edustusvieraista. Kysyttäessä viimeisimmästä mieleenpainuneesta vieraasta Tuula Säilälle tulee mieleen presidentin puolison, rouva Jenni Haukion vierailu kaupungintalolla koulurauhan julistuksen aikaan. Tämäntapaiset vierailut ovat harvinaisia. Kaupunginhallitus kokoontuu joka maanantai, heille tarjoillaan lounas. Kaupunginvaltuuston kokouksissa tarjoamme iltapalaa, Säilä kertoo. Tomi Lähteenmäki strategiapäällikkö ja kehittämisen vastuualueen esimies muuttui konsernihallinnoksi ja perustettiin kehittämisen vastuualue kokoamalla yksiköitä saman katon alle ja henkilökuntaa siirrettiin talon sisältä kehittämistehtäviin, Lähteenmäki muistelee. Aikoinaan Tampereen yliopiston taloudellis-hallinnollisesta tiedekunnasta valmistunut Läh- Säilä on työskennellyt kaupungintalon keittiössä vuodesta Herkkuja hän oppi loihtimaan jo talouskoulussa. Heti perään tuli ammattikoulun keittäjän opinnot, mutta 70-luvulla Säilän tie vei Helsinkiin ravintolakoulu Perhoon, josta hän nappasi kokin ammattitutkintonsa. Siitä lähtien gourmetruokiin ja leivonnaisiin erikoistunut ravintola-alan ammattilainen on ahkeroinut kylmäkkönä. Säilän työnkuva Porin kaupungilla ei rajoitu vain kaupungintalolle. Hän huolehtii myös Vähäkatavan edustustiloista. Keittiön askareista Säilä irrottautuu golfin avulla. Myös mökkeily ja kasvimaan hoito kuuluvat Säilän harrastuksiin kesäaikaan. Mieluisinta ajanvietettä ovat kuitenkin lapsenlapset. teenmäki on vahvistanut johtamistaitojaan tuoreella kansainvälisellä liikkeenjohdon tutkinnollaan (MBA). Kun Lähteenmäki ei ole kehittämistehtävissä, hän rentoutuu muun muassa musiikin parissa. Mökkeily ja matkustelu perheen kanssa kuuluvat myös vapaa-ajan ohjelmistoon. Tampereelta kotoisin oleva Tomi Lähteenmäki on ehtinyt nähdä lyhyen ajan sisällä suuria organisaatiomuutoksia kaupungintalolla. Keväällä 2010 hänet valittiin uuteen strategiapäällikön virkaan. Joulun alla 2010 Lähteenmäki sai kollegan, Timo Aron, avukseen kehittämistyöhön. Kaupungintalon kärkikolmikko: tekninen apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen ja palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen. Kesällä 2012 tapahtui omalta kannaltani suuri organisaatiomuutos. Keskushallinto

11 Työn ääniä Lauri Kilkku hallintopäällikkö Hallintopäälliköllä on päävastuu kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokousten valmistelusta ennen ja jälkeen kokouksen. Kokousten aikana hallintopäällikkö laatii kokouspöytäkirjan. Lauri Kilkku kertoo paperimäärän vähentyvän hallituksen ja valtuuston kokouksissa uusiutuvan tekniikan myötä. Toimistosihteerit Sinikka Pösö, Nina Läntinen ja Aila Puputti. Kaupungintalon ensimmäisessä kerroksessa puuhaa työporukka, joka on hyvässä maineessa. Ahkera naiskolmikko tuottaa valtavan määrän esityslistoja ja pöytäkirjoja. Toimistosihteerien työnkuva ei ole yksiselitteinen: työtehtävät koostuvat muun muassa hallintopalveluiden vastuulle kuuluvien toimielinten esityslistojen ja pöytäkirjojen laatimisesta sekä päätösten täytäntöönpanoista. Muita sihteerien vastuualueita ovat nettisivujen johtosääntöjen ja luottamushenkilörekisterin ylläpito, KuntaToimisto-ohjelmien käyttäjien neuvonta sekä tekstinkäsittelytehtävät. Aila Puputti toimistosihteeri Toimistosihteerin työpäivät ovat muuttuneet Aila Puputin mukaan 70-luvun työtahdista monipuolisemmiksi ja digitalisoitumisen myötä kirjoittamistyö on helpottunut. Silloin tuli tehtyä usein ylitöitä myöhään iltaan asti, kun valtuuston kokouksen puheenvuorot kirjoitettiin sana sanalta pöytäkirjaan eli tehtiin niin sanottua keskustelupöytäkirjaa, hän muistelee. Tekniikan kehityttyä kirjoittaminen toimistosihteerin työssä on vähentynyt ja työ on enemmänkin tekstin muokkaamista kuin alusta loppuun kirjoittamista. Puputti on työskennellyt hallintopalveluissa jo vuodesta Ensi keväänä tulee 40 vuotta täyteen Porin kaupungilla. Puputti ehti tehdä vuonna 1976 vuoden kokeilun arkiston puolelle, mutta nuori nainen huomasi nopeasti, että sihteerin työ oli se oikea ala hänelle. Vaikka työvuosia on kertynyt jo kiitettävästi, toimistosihteerillä ei ole aikomustakaan siirtyä eläkkeelle. Hänellä on takanaan 34 vuoden työura kaupungintalolla. Työnkuva on pysynyt samana, vain tekniikka ja titteli ovat muuttuneet vuosien varrella. Pösö aloitti toimistovirkailijana, mutta nykyinen toimistosihteeri on ehtinyt työskennellä konekirjoittajana, tekstinkäsittelijänä sekä viimeisimpänä hallinnon sihteerinä kaikki samaa työtä, mutta eri nimikkeellä. Työnsä vastapainoksi hän harrastaa puutarhanhoitoa ja mökkeilyä. Nina Läntinen toimistosihteeri 70-luku oli toimistosihteereille muutoksen aikaa, kun kaupunginhallituksen esityslistojen lisäksi myös valtuuston esityslistojen kirjoittaminen siirtyi silloisille konekirjoittajille. Silloin järjestettiin konekirjoituskokeita puolen tunnin testillä, jossa arvioitiin konekirjoittajan nopeutta ja virheetöntä kirjoittamista. Tietyn tason saavutettuaan oli mahdollisuus tienata itselleen konekirjoituslisää peruspalkan lisäksi, Nina Läntinen muistelee. Tällä hetkellä olemme ottamassa käyttöön uutta sähköistä järjestelmää, hän mainitsee. Kilkku on työskennellyt kaupungintalolla vuodesta Tuolloin hän aloitti kaupunginsihteerin virassa ja teki myös eläkkeelle jääneen kansliapäällikön tehtäviä. Silloin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston kokousten sihteerin tehtävät oli eriytetty kaupunginsihteerille ja kansliapäällikölle. Nykyään kansliapäällikön virkaa ei ole olemassa, vaan hallintopäällikkö tekee samat kaupunginsihteerin ja kansliapäällikön työtehtävät. Nykyiseen työnkuvaani kuuluu aiempien Jouni Koivukoski autonkuljettaja-vahtimestari Vuonna 1984 nykyinen vahtimestari aloitti uransa kaupungintalolla lähetin tuuraajana. Vuoden työrupeaman jälkeen nuorta miestä kutsui armeijan harmaat, jonka jälkeen työt jatkuivat. Tuolloin työnkuvaan kuuluivat lähetin sekä vahtimestarin tehtävät. Myös sisäisen postin ja ruoan kuljetus sekä kaupunginhallituksen ja valtuuston esityslistojen jako kotiovelle saakka kuuluivat Jouni Koivukosken työtehtäviin. Silloin kaupungintalolla ei vielä valmistettu ruokaa. Nykyään lähettejä ei ole lainkaan ja autonkuljettajatkin ovat vähentyneet neljästä yhteen. Kun vuonna -99 autonkuljettaja jäi eläkkeelle, silloinen kaupunginjohtaja Sinisalmi pyysi minua autonkuljettajaksi. Siitä ei voinut kieltäytyä. tehtävien lisäksi esimies- ja johtamistyöt, Kilkku kertoo. Uransa käännekohdasta kysyttäessä Kilkku muistaa hallintopäällikön virkavaalin äänestystuloksen ilahduttaneen runsaalla äänisaldollaan. Se jäi mieleen luottamuksen osoituksena, hän kertoo. Kilkku kuvaa työtään kiireelliseksi ja tapaamisia on paljon, koska työ liittyy kiinteästi päättäjien, kaupunginjohtajien ja oman vastuualueen työntekijöiden toimintaa. Vapaa-ajalla Kilkku rentoutuu sählyn ja sulkapallon parissa. Työ on minulle harrastus. Viihdyn työssäni ja täällä on paljon sosiaalista elämää. Vapaa-ajan ykkösjuttu hänelle ovat 2-ja 3-vuotiaat lapsenlapset. Lisäksi vesijumppa on yhteinen harrastus kollegoiden kanssa. Sinikka Pösö toimistosihteeri Kun toimistovirkailija Pösö tuli taloon vuonna 1978, sihteerin työ oli vaivalloisempaa ja enemmän aikaa vievää kirjoituskoneella kirjoittamista. Kirjoitustyö on helpottunut niistä ajoista tekniikan myötä, Sinikka Pösö sanoo. Läntinen on tullut taloon vuonna 1972 valmistuttuaan merkantiksi kauppakoulusta. Alkuaikoina hän muistelee työskennelleensä muun muassa reikäkorttilävistäjänä, mikä tarkoitti palkkatietojen tallentamista kortille. Läntinen on vapaa-ajallansa ahkera käsityöihminen. Hän ilmoittautuukin aina syksyisin usealle kansalaisopiston kurssille yhtä aikaa. Minkälaista kurssia on luvassa? Hopeakorutöitä, ompelua, huovutusta.. Erilaisia kädentaidon kursseja, hän summaa. Lenkkeily ja työmatkapyöräily antavat myös energiaa toimistosihteerin päivään. Tänä päivänä Koivukosken työpäivät koostuvat monipuolisista vahtimestarin ja autonkuljettajan tehtävistä. Kaupungin vieraat ja Karhunpalvelus-lehden kuvauskeikat ovat osa vahtimestarin vaihtelevaa työnkuvaa. Ajokilometrit tulevat pääasiassa Pori- Helsinki-akselilta. Paljon tulee Helsingin matkoja virastoihin ja ministeriöihin. Koivukoskea pidetään kovan luokan urheilutietäjänä, erikoisalana Porin Ässät. Hän on harrastanut golfia vuodesta Kesällä Porin Golfkerho ry:n kilpailutoimikunnan puuhamies hääräilee Kalafornian golfkentällä samaan tapaan kuin suomalaiset kesämökeillään.

12 12 Liikenneympyrät parantavat liikenneturvallisuutta Professorintien ja Liinahahrjantien risteykseen on rakennettu Porin 37. kiertoliittymä, tutummin liikenneympyrä. Se helpottaa alueen ajoittain ruuhkaista liikennettä. Osalle tien käyttäjistä ympyrä on helpotus, osa olisi toivonut liikennevaloja. Miksi Poriin rakennetaan kiertoliittymiä valojen sijaan? - Kiertoliittymä on kalliimpi rakentaa kuin liikennevalot, mutta ympyrän hyöty tulee liikenneturvallisuuden ja kunnossapitokustannuksissa, kertoo suunnitteluinsinööri Markku Rantamäki TPK:n katu- ja puistosuunnittelusta. Kustannussäästöjä kunnossapidon kautta Yhden liikenneympyrän rakennuskustannukset ovat noin euroa, mutta kunnossapitokustannukset eivät juuri eroa normaalin katuverkon kunnossapitokustannuksista. Liikennevalot vaativat uusimisen vuoden välein, jolloin kertakustannus on noin euroa. Lisäksi valoja on pidettävä kunnossa säännöllisesti. Vanhemmissa ympyröissä kunnossapitokustannuksia lisää reunakivien irtoaminen, mutta uusimmissa ympyröissä tätä ongelmaa ei ole. -Liikenneympyröissä ajetaan liian lujaa. Esimerkiksi rekan liian suuri tilannenopeus aiheuttaa auton peräpään oikaisemisen. Tällöin perä osuu liimattuun reunakiveen irrottaen sen. Uusissa ympyröissä käytetään liukuvalettuja reunakiviä, joissa ei ole liikuntasaumoja ja näin ollen kivet eivät pääse irtoamaan yhtä helposti, kertoo Rantamäki. Liikenneympyrät risteyksiä turvallisempia Tilastollisesti on pystytty osoittamaan, että liikenneympyrät ovat vähentäneet henkilövahinkoihin johtaneita risteysonnettomuuksia Porin alueella. Lisäksi risteysalueella tapahtuneet onnettomuudet eivät ole olleet niin vakavia kuin ennen liikenneympyrän rakentamista. - Yhteen henkilövahinkoon johtanut liikenneonnettomuus maksaa yhteiskunnalle noin euroa. Jos pystymme estämään yhden onnettomuuden, sillä säästetään heti ainakin kahden ympyrän hinta, sanoo liikennesuunnitteluinsinööri Eija Riihimäki TPK:n katu- ja puistosuunnittelusta. Rakentaminen eri alojen taidonnäyte Liikenneympyrän rakentaminen työllistää eri alojen osaajia. Ympyrän hahmottelu alkaa jo kaavoitusvaiheessa, sillä ympyrälle on varattava tila asemakaavaan. Suunnitteluinsinööri suunnittelee ympyrän, mittausmiehet merkitsevät paikan maastoon ja kadunrakentajat toteuttavat rakentamisen. Rakennettaessa voidaan tarvita myös johtojen ja viemäreiden siirtoja. Viime silauksen ympyrälle antavat viheralan ammattilaiset, jotka sekä suunnittelevat että rakentavat viheralueet. Lisäksi ympyrän rakentamisessa tarvitaan kaupungin ulkopuolisia urakoitsijoita mm. asfaltointiin ja ajoratamaalauksien tekoon. Muistitko vilkuttaa? Liikenneympyröitä rakennetaan Poriin parin ympyrän vuosivauhdilla, joten Rantamäen ajo-ohjeet tulevat varmasti tarpeeseen. -Ympyrään tuleva ajoneuvo on väistämisvelvollinen ja sieltä poistuva on kääntyvä ajoneuvo, joten sillä on myös väistämisvelvollisuus koskien suojatiellä kulkevia. Lisäksi ympyrästä poistuttaessa tulee käyttää suuntavilkkua. Siis muistetaan vilkuttaa! Teksti Päivi Valkonen Kuvat TPK/katu- ja puistosuunnittelu ja Marianne Ståhl Hikinen heinäkuu Ei tullut lisäkiloja Pieni katsaus henkilöstön heinäkuun liikuntakampanjaan. Kampanja polkaistiin käyntiin pienellä varoitusajalla, mutta mukavasti lomakkeita tuli takaisin. Ajatuksena oli, että suosituin lomakuukausi ei menisi ihan rannalla maaten, jäätelöä syöden ja grilliherkkuja nauttien.mukavan oleilun ja rentoutumisen ohella toivottiin myös, että hiki virtaisi ja kunto kasvaisi. Liikuntasuoritukseksi kävi mikä tahansa liikunta. Lajien kirjo olikin kattava pyöräilystä maalaamiseen ja marjastuksesta crossfittiin. Suosituimpia olivat kävely, pyöräily, juoksu, uinti, siivous ja kuntosali. Määräaikaan mennessä palautettiin 93 lomaketta ja yhteensä tämä porukka hikoili 1972,43 tuntia. Suoritteita kirjattiin 1959 kappaletta ja liikunta-aktiivisuus oli 68%. Tässä on nyt pohjat, jotka toivottavasti vuoden 2014 heinä- kuussa hikoillaan reippaasti paremmiksi! Kiireisestä aikataulusta huolimatta palaute oli erittäin positiivista, osallistujat motivoituneita ja tyytyväisiä. Eräs palaute lämmitti mieltä todella paljon, ainakin hänen tapauksessaan saavutettiin juuri se mitä lähdettiin tavoittelemaankin: Hei! Tosi hyvä juttu. Kannusti liikkumaan loman aikana. Yleensä lomalla kertyy lisäkiloja, mutta ei tänä vuonna! Tästä on hyvä jatkaa ja muistaa, että kaikki aika, joka on muuta kuin istumista paikallaan esim. television tai tietokoneen ääressä, on terveydelle eduksi! Hikiseen heinäkuuhun osallistuneiden kesken arvottiin kolme sadan euron lahjakorttia urheiluliikkeeseen. Arvonnassa onnekkaita olivat: Eeva Heinonen, kasvatus- ja opetusvirasto, Erkki Valli-Jaakkola, kulttuuriasiankeskus ja Heli Joentakanen, perusturvakeskus. Eeva Heinonen on innokas liikkuja. Hikinen heinäkuu toi hänelle hyvän olon lisäksi mojovan lahjakortin. Lastenhoitaja Eeva Heinonen Päärnäisten päiväkodista oli tietysti iloinen kuultuaan lahjakortista. - Hieno palkinto. Pyöräilen, kävelen paljon ja osallistun Myötätuulen toimintaan, kertoo aktiivinen liikkuja. Ensi kesänä uudelleen?! Teksti Johanna Kuusisto Kuva Marianne Ståhl

13 Mielipide Kulttuurikaupunki Pori Mission Impossible? Millaista on viedä kulttuuria nuorten pariin? Siinä on jotain samaa kuin kirjailija Antti Halmeen kommentissa kirjasta voitko kuvitella epäcoolimpaa lahjaa 17-vuotiaalle? Kulttuuri on hattupäisten tätien keksimä sana kaikelle sille, mikä on nuorten mielestä tylsää, tyhmää ja turhaa. Onko meillä Mission: Impossible yhdistää kulttuuri ja nuoret kaupungissa nimeltä Pori? Tee kulttuuriteko: vie Poriin kulttuuria Suurin kulttuurinen teko porilaisille on viedä kulttuuria Poriin. Näin ajatellaan Porin ulkopuolella. Porin maine muuttuu tuskin koskaan ja siksi joudumme joka puheenvuorossa perustelemaan, että Porissa on kulttuuria. Myös talvisin. Kulttuurin tekijälle, tuottajalle ja sen mainostajalle virnuillaan, häntä epäillään ja taloudellisesti hän joutuu koville. Tässä tilanteessa moni ulkopaikkakuntalainen kovettaisi sydämensä ja nostaisi nenäänsä. Porilainen pyytää anteeksi, että tuli tehtyä taas tällainen tapahtuma. Kulttuuri ei ole tapahtuma, sisältö eikä se ole elämän ulkopuolinen lisä. Kulttuuri on enemmänkin elämäntapa. Jokainen askel ei voi olla kulttuurinen askel, mutta jos kulttuuria yritetään nyhtää astuvasta jalasta irti, jäisi jäljelle jotain muuta kuin kokonainen jalka. Mutta mitä? Kulttuuri turhan abstrakti käsite Parasta Porille olisi, jos kulttuuritapahtumat unohdettaisiin kokonaan. Ei järjestettäisi enää yhtään kulttuuriviikkoa, ei tuotaisi nuorille kulttuuria vaan elämää ja todellisuutta. Mutta jos alamme rakentamaan kulttuuria ympärillemme, tulee äkkiä kylmä. Jos ei olisi yhtään kulttuuritapahtumaa vaan pelkkiä tapahtumia, ei kukaan voisi enää vastakkain asettaa kulttuuria ja urheilua. Olisi tapahtumia, eri sisältöisiä tapahtumia eikä urheilullisia kulttuuritapahtumia tai kulttuurillisia urheilutapahtumia. Eikä yhdeltäkään kulttuurintekijältä kysyttäisi, mitä urheiluseuraa hän kannattaa. Porilaisten suurin ongelma taitaakin olla se, että emme tiedä, mitä kulttuuri on. Olemme tottuneet tapahtumiin, joita yhä enemmän meillä järjestetään. Mutta jos meiltä kysytään, mihin kulttuuritapahtumaan osallistut, porilainen ei osaa vastata ollenkaan. Kulttuuri on sanana aika vieras. Liian abstrakti ja liian hieno. Joten sovitaan, että unohdetaan koko sana. Osallistu tai jää kotiin, oma valinta Meillä on Porissa kaikkea, mitä aktiivinen asukas voi haluta. Ja se kaikki tarjotaan myös heille, jotka eivät edes osaa sitä haluta ja niille, jotka eivät halua osallistua tai olla aktiivisia. Jokainen tapahtuma on tärkeä. Ne ovat osa kaupunkikuvaa. Tapahtumat luovat meille tunteen, että Pori on hyvä kaupunki. Vaikka tekijät ovat usein samoja ja piirit pieniä, niin lopputulos on huikea. Meille tarjotaan sellaisia elämyksiä, että kyllä sinne muutama ulkopaikkakuntalainen mahtuu. Kulttuuripalveluiden ja niiden elämysten vieminen nuorille on vielä haasteellisempaa. Jokaisella nuoressa elää pieni porilainen, paikkakunnasta riippumatta. Eli epäilevä, hitaasti lämpenevä ja jokaista liikettään jollain tavalla häpeävä ihminen. Voitto on saada nuori paikalle. Hän ei halua osallistua, hän tulee vain katsomaan ja todennäköisesti äitinsä pakottamana. Mutta koska hengailun kulttuuri halutaan viedä meiltä kadulta piiloon, voi nuoren paikalle raahaaminen olla hankalaa. Paras nuorille suunnattu tapahtuma on juuri sellainen, jossa voi laumoittain parveilla. Tapahtuma, jonne ei mennä isoista lasiovista kaikkien nähden vaan sellainen, joka on siellä, missä jo valmiiksi hengaillaan. Miten olisi nuorisotapahtuma Sokoksen ovilla? Ei kulttuuria nuorille! Nuorille kulttuurin tarjoaminen pitäisi kieltää. Nuorille pitää tarjota elämyksiä, innostusta, taidetta, mutta ei koskaan mitään sellaista, jonka yläkäsite on aikuisten luoma sana, joka ei tarkoita mitään. Kau- huskenaario voi olla se, että tarjoaa syrjäytyneelle nuorelle kulttuuria. Lause kuulostaa jo niin kliseeltä, ettei se voi tarjota mitään konkreettista. Seniorikulttuurin nousu on ollut huikeaa viime vuosina. Nyt osaamme tarjota senioreille omia kuntosalipalveluita ja sellaisia tapahtumia, jossa he tuntevat olonsa mukavaksi. On ilmeisen helppo kuvitella, mitä seniori haluaa. Ja seniori osaa sen kyllä kertoa itsekin. Sama motivaatio, sama into ja intohimo pitäisi ehdottomasti saada myös kohdistumaan nuoriin. Mutta silti nuoriin satsaaminen on jotenkin alempiarvoista. Jopa lapsille halutaan tarjota laadukasta ohjelmaa. Nuorille kelpaa jämät. Jopa rahoituksessa. Teksti Arja Palonen Kuvat Suvi Hirvi, Mirja Ramstedt-Salonen ja Antti-Jussi Marjamäki

14 14 Mikä on palveluliikelaitos? Kainulaisen teesit Kaupungin sisäinen liikelaitos, joka aloitti toimintansa vuoden 2010 alusta. Tuottaa ateria-, puhtaus-, ja kiinteistönhoitopalveluja Porin kaupunkikonsernille. Liikelaitoksessa työskentelee noin 800 työntekijää. Aterioita valmistetaan noin 4 miljoonaa vuodessa, siivottavia toimitiloja on noin neliömetriä, sekä kiinteistönhoidolla huollettavana noin neliömetriä. Vuonna 2012 liikevaihto oli 35,8 miljoonaa euroa. Suurimmat kaupunkikonsernin tilaaja-asiakkaat ovat perusturva, kasvatus- ja opetusvirasto ja tekninen palvelukeskus. Kaj Kainulainen johtaa Porin palveluliikelaitosta. Kustannuksia alas Porin palveluliikelaitos perustettiin alentamaan ateria-, puhtaus-, ja kiinteistöhoidon kuluja eri hallintokunnissa. Keskittämisen tavoitteena oli varmistaa kaupungin palvelutuotannon tehokkuus, asiakaslähtöisyys ja laadunhallinta. Palveluiden tehostamisen arvioitiin tapahtuvan muun muassa työn päällekkäisyyksiä poistamalla, palvelujen laatua yhdenmukaistamalla ja toimintatapoja uudistamalla. Ennen keskittämistä jokainen hallintokunta vastasi itse palveluliikelaitoksen nykyisistä tehtävistä. Liikelaitos toimii tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti, mikä tarkoittaa, että palvelun tilaajan ja tuottajan roolit on erotettu hallinnollisesti toisistaan. Tilaajina toimivat tässä tapauksessa Porin kaupungin eri hallintokunnat ja tuottajana palveluliikelaitos. Liikelaitoksessa toimitaan liiketaloudellisin periaattein eli toiminta ja investoinnit rahoitetaan tuloilla. Kaupungin taloushallinto on arvioinut, että kehittämisen avulla palveluliikelaitos toimii edullisemmin tulevina vuosina kuin tällä hetkellä. Toiminta selkeämpää Porin palveluliikelaitos koostuu kahdesta toimintayksiköstä: ateria- ja puhtauspalveluista sekä kiinteistönhoidosta. Näitä kahta toimintoa ohjaavat kolme palvelupäällikköä, joiden alaisuudessa ovat palveluesimiehet. Raili Leino työskentelee keskustan alueen palveluesimiehenä ateria- ja puhtauspalveluissa. - Palveluliikelaitoksessa työskentelee noin 400 vakituista siistijää, se on iso osa liikelaitoksen koko henkilökunnasta. Mielestäni palveluliikelaitos on tehnyt työstä selkeämpää, ja hallintokunnat ovat nykyisin meidän asiakkaitamme, kertoo Leino. Siistijä Leena Heinonen on työskennellyt vuodesta 2008 pääsääntöisesti Antinkatu 2:sen siistijänä, Hän on kiertänyt siivoamassa myös muita kohteita kuten ympäristövirastoa ja talous- ja velkaneuvontaa. - Työ ei ole oikeastaan muuttunut aikaisemmasta. Nykyisin työskentelen ainoastaan Antinkadulla ja siivouksen ohessa hoidan myös taloushallinnon kokous- ja kahvihetkien kahvinkeiton. Se on kivaa vaihtelua, kertoo Heinonen. Monet palveluliikelaitoksen siistijät kiertävät edelleen eri kohteita, ainakin keskustan alueella. Aikaisemmin kellon tarkka siirtyminen muihin yksiköihin oli Heinosen mielestä vaativaa. - Itse pidän siitä, että voin työskennellä nyt vain yhdessä kohteessa. Työ on mukavaa, enkä ole saanut siitä negatiivista palautetta, kertoo Heinonen. Cynkässä tehdään monipuolista ruokaa Palveluesimies Sanna Korpela työskentelee Cygnaeuksen ruokapalvelukeskuksessa. Ruokapalvelukeskus tuottaa suurimman osan ruuista Porin kouluille ja päiväkodeille. Annoksia päivän aikana kertyy jopa Henkilökuntaa Cygnaeuksen ruokapalvelussa on noin 20. Yksi heistä on ruokapalveluesimies Tuula Naukkarinen, joka on ollut kaupungin töissä 35 vuotta. Hän tekee muun muassa elintarviketilauksia ja on vastuussa käytännön päivittäisestä työnjohdosta. - Isoin muutos palveluliikelaitoksessa oli uuden toimintatavan oppiminen. Ennen kaikki työskentelivät eri yksikköjen omana henkilöstönä. Palveluliikelaitoksen tilaaja-tuottaja -malli aiheutti alkuvaiheessa epätietoisuutta ja jopa kärhämää eri hallintokuntien välillä, kertoo Naukkarinen. Korpelalla on Naukkarista lyhyempi työura kaupungin palveluksessa, mutta sekin on kestänyt jo yli 10 vuotta. Hänen tehtäviinsä kuuluu Cygnaeuksen ja viiden muun kohteen henkilöstöhallinnon ja hankintojen suunnittelu sekä toiminnan kehittäminen. - Ennen kouluilla oli omat tapansa toimia. Nyt kaikki toimivat samoilla säännöillä, ja näitä asioita kehittää yksi organisaatio. Pyrimme siihen, että kaikkien koulujen ja päiväkotien lapset söisivät samanlaista, monipuolista ruokaa, miettii Korpela. Ruokalistoja kehitetään yhdessä Korpela ja Naukkarinen ovat yhtä mieltä siitä, että muutos on ollut myönteinen. Reklamaatioita tulee vähän. - Yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa toimii. Saamme hyvää palautetta ruuasta ja sen laadusta, kertoo Naukkarinen. - Käymme keskustelua ruokalistoista yhdessä tilaajien kanssa. On täysin turhaa tarjota lapsille sellaista ruokaa, jota he eivät syö. Ainoastaan syöty ateria ravitsee. Tavoitteena on tehdä hyvää ruokaa, joka on ravitsemussuositusten mukaista, Korpela jatkaa. Julkisuudessa puhutaan lähiruuasta ja sen puhtaudesta paljon, mutta siinä on omat heikkoutensa suurten keskuskeittiöiden kannalta. - Lähiruuan hinta ja toimitusmäärät eivät yksinkertaisesti toimi näin suuressa kompleksissa. Me pyrimme tarjoamaan mahdollisimman puhdasta ruokaa lapsille. Perunat eivät sisällä lisäaineita, lihat ovat laadukkaita, ja niillä on parhaat laatuluokitukset, muistuttaa Korpela. Cygnaeuksen ruokapalvelun henkilökunta on löytänyt yhteisen linjan muutosvastarinnan jälkeen. - Meillä on hyvä ilmapiiri Cygnaeuksessa. Kustannustietoisuus on kasvanut ja taloutta mietitään paljon. Niin se kai on nykyisin kaikkialla, päättää Naukkarinen. Teksti Tiina Salminen, Kuvat Tiina Salminen ja Marianne Ståhl Leena Heinosen työ on kaikkea lattian puunaamisesta ikkunoiden pesuun. Palveluliikelaitoksen tuoma uusi toimintatapa vaati totuttelua. Nyt Tuula Naukkarinen ja Sanna Korpela ovat tyytyväisiä siitä, että kaikki työskentelevät samoilla säännöillä.

15 Palmgrenin viulistit esiintymismatkalla Egerissä Kaupunginjohtajan työnkuva saattaa vaikuttaa ulkopuolisen silmin rennolta työltä vierailuineen ulkopaikkakunnilla. Näin tuumivat Palmgrenin viulistitytöt Heini Kontinen ja Aliisa Ahokas ennen esiintymismatkaansa Unkariin. Edustaminen on mukavaa, mutta raskasta, Kontinen ja Ahokas toteavat. gaala-illassa. Tehtävänä oli soittaa suomalaista kansanmusiikkia. Ensimmäinen esiintymisemme oli kauppakeskus Agria Parkissa. Toinen esiintyminen tapahtui puun istutuksen lomassa. Muutama kipale tuli soitettua lastensairaalavierailulla. Hienointa oli soittaa festivaalin päätapahtumassa, gaala-illassa. Tytöillä on omakohtaista kokemusta edustamisesta, sillä he saivat kutsun Palmgren-konservatorion kautta esiintymään Unkarin Egeriin. Viiden päivän matkalle he lähtivät yhdessä huoltajansa Ilona Kontisen kanssa. Paikan päällä Egerissä Kontinen ja Ahokas esiintyivät festivaaleilla, ostoskeskuksessa, lastensairaalassa sekä festivaalin päätapahtumassa, Reissu oli todella onnistunut ja mahtava, tytöt kiittelevät. Egerin vierailulle osallistui myös kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen. Eger ja Pori ovat olleet ystävyyskaupunkeja jo neljänkymmenen vuoden ajan. Teksti Heini Kontinen ja Aliisa Ahokas, toim. Suvi Hirvi Viulistit perillä Egerissä. Viulutaiturit Heini Kontinen ja Aliisa Ahokas esittävät suomalaista kansanmusiikkia egeriläisessä lastensairaalassa. Maakravusta merimieheksi kymmenen päivää purjehdusopissa Porin kaupunki valitsi kaksi lukiolaista, Anna Tuomisen Länsi-Porin lukiosta ja Heli Pentikäisen Porin Lyseon lukiosta purjehdusoppilaiksi heinäkuiselle nuorisopurjehdukselle. Lukiolaistytöt osallistuivat The Tall Ships Races 2013-kisaan ja matkasivat Kaljaasi Ihanalla Helsingistä Riikaan Porin ystävyyskaupunkiin 16 muun miehistön jäsenen kanssa. Tytöt lähtivät matkaan 19. heinäkuuta Lukiolaisten matka kohti Riikaa Ihana-aluksella alkoi Helsingistä, jonne tytöt matkasivat junalla. Ihana-niminen purjealus oli Tuomisen ja Pentikäisen koti kymmenen päivän ajan. Ihana-kaljaasilla tytöille kerrottiin laivalla elämisen perusteista vahtivuoroineen. Laivalla oli kolme erilaista vahtia: meri-, huolto ja vapaavahti. Tytöt kertovat tarkemmin. Merivahdin työnkuvaan kuului laivan ohjaaminen kipparin valvonnassa sekä köysien käsittely. Huoltovahti osallistui ruuanlaittoon sekä siivoukseen, Tuominen sanoo. Vapaavahti sai tehdä mitä lystäsi, mutta järkevintä oli käyttää vapaa-aika nukkumiseen. Moni ei kuitenkaan tehnyt niin, Pentikäinen muistelee. Pentikäinen pääsi tutustumaan köysien käsittelyn saloihin merivahtina. Samaan aikaan Tuominen ahkeroi perinteisissä kodinaskareissa laivan sisällä huoltovahdin roolissa. Merisairaudelta reissussa ei vältytty, sillä merenkäynti oli paikoitellen rajua. Yhtenä iltana makasin kipparin takki päällä makuupussiin ja vilttiin käpertyneenä, Tuominen kertoo. Lopulta moni muukin voi pahoin, sillä tuuli ja aallot vain yltyivät. Viron kautta kohti Riikaa Seuraavana päivänä merisairaudesta kärsinyt miehistö pääsi maan kamaralle ankkuroituaan Osa Kaljaasi Ihanan miehistöstä valmiina lähtemään miehistöparaatiin. aluksensa Viron Muhu-saarelle. Saarenmaa tuli tutuksi tytöille muun muassa Kuressareen kylpylän muodossa. Kun miehistö seuraavan kerran jatkoi matkaa, tuulet olivat jo tyyntyneet. Perillä Latvian Riiassa Ihana sai seurakseen muitakin laivoja ja sumutorvien ääni oli korvia huumaava, tytöt kertovat. Tapaaminen kaupungin päättäjien kanssa Samana päivänä kun Ihana purjehti Riian satamaan, Tuominen ja Pentikäinen miehistöineen tapasivat Riian kaupungin edustajat juhlallisissa merkeissä. Ihanan miehistö oli varannut heitä varten shampanjaa, coctailpaloja sekä Geisha-konvehteja, tytöt kuvailevat. Ihanan ruorissa Anna Tuominen (vas.) Länsi- Porin lukiosta ja Heli Pentikäinen (oik.) Porin Lyseon lukiosta. Kummallakaan tytöistä ei ollut aikaisempaa kokemusta purjehtimisesta. Kaupungin edustajat saivat meiltä Porin kaupungin hankkiman lahjan, Elämää suistossa -kirjan. Lisäksi lahjoitimme heille Kaljaasi Ihanan logolla varustetut mukit, paidat ja pipot. Vastalahjaksi miehistömme sai suuren kassillisen Riika-karamelleja sekä latvialaista perinneleipää. Ikimuistoiset kokemukset Lukiolaistytöt kertovat odotuksiensa ylittyneen reilusti kymmenen päivän purjehdusmatkan suhteen. Opimme, että matka on tärkeämpi kuin määränpää, sillä saimme tärkeimmät muistot mereltä. Aiomme kumpikin mennä mahdollisesti ensi keväänä alkavaan kansimieskoulutukseen Ihanalle. Kaikki paitsi purjehdus on turhaa, tytöt vastaavat tyhjentävästi. Porin kaupunki on ollut alusta asti tukemassa luvialaista Kaljaasi Ihanaa taloudellisesti sen rakennustöistä lähtien. Muita hankkeen rahoittajia ovat Luvia, Rauma, Merikarvia ja Eurajoki. Teksti Anna Tuominen ja Heli Pentikäinen, toim. Suvi Hirvi

16 16 Juuret Porissa Maarit Bärlund Söörmarkusta Insinööri syöpälääkärinä Lääketieteen tohtori Maarit Bärlund poseeraa Radius-talon ala-aulassa raumalaisen Kerttu Horilan hauskan Lepotauko-teoksen edessä. Kerrosta ylempänä Bärlund kollegojensa kanssa tekee arvokasta työtä syöpää vastaan. Työn sisältö on vakavaa, mutta elämäniloa ei sille uhrata. Tekee vaikutuksen mennä Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan. Uusia ja uudehkoja, juhlallisen kokoisia rakennuksia, vähän samalla tavoin ripoteltuna kuin Tikkurilan keskusta. Mutta nämä ovat dinosauruksia! Tekee vaikutuksen tavata syöpälääkäri Maarit Bärlund, laatuluokan ammattilainen, syöpälääkityksen asiantuntija, ei vain Tampereen, vaan koko maailman mittakaavalla. Tie Söörmarkusta Porin lyseon kautta Taysin Radius-taloon (radius, sovellutus värttinäluusta ja radiumista) ja kansainvälisiin kongresseihin on ollut, ja ei ole ollut, pitkä. Bärlundin kohdalla se on ollut mielenkiintoisen mutkikas. Kahden tutkinnon hyödyt - Pidin matematiikasta ja olin hyvä siinä. Lyseossa sain laadukasta opetusta. Kaksi kertaa yritin lääketieteelliseen. En päässyt, olin yhden vuoden sairaala-apulaisena Satakunnan keskussairaalassa. Sitten aloitin opiskelut diplomi-insinööriksi. Kun syvennyttiin sähkömoottorin toimintaperiaatteisiin, huomasin minua kiinnostavan ihminen moottoria enemmän, huomauttaa hyväntuulinen Bärlund. Eikä hän aivan noviisiksi jäänyt, yksi kesä meni Porissa sähköasentajaksi harjoitellessa! Oli sattumaa joutua teknilliseen korkeakouluun, sattumaa oli sekin, että toinenkin puoli-insinööri hyppäsi Tampereen lääketieteelliseen. Siitä oli apua, kun opiskeltiin lääketiedettä ja harrastettiin insinööritieteitä. Maarit Bärlund vei molemmat tutkinnot loppuun asti ja väitteli lääketieteen tohtoriksi vuonna En ole päivääkään tehnyt insinöörin töitä. Mutta hyötyä kahdesta tutkinnosta on ollut, paljon, sanoo Bärlund ja perustelee: Lääkärin työpäivästä menee, lisää ja lisää, tietojärjestelmien hankaluuksiin. Minun on tehtävä oikeita ratkaisuja Syöpälääkärinä Maarit Bärlundin alue on lääkehoidot. Insinöörille olisi ollut luonnollisempaa erikoistuminen sädehoitoon, mutta väitöskirja ohjasi valinnan. Rintasyövät ovat entisen lyseolaisen spesialiteetti. Kehitys on ollut selvä, lääkehoidon tutkimus ja kehitys ovat muuttaneet rintasyöpien ennustetta paremmiksi. Yhä useampi paranee ja levinnytkin rintasyöpä on muuttumassa krooniseksi sairaudeksi. - Koen olevani etuoikeutetussa asemassa. Harvoin ihminen varmaankin kokee tekevänsä näin hyödyllistä työtä. Ihmiset luulevat työtäni synkeäksi. Potilaat ovat usein hyvin kiitollisia, teemme yhteistyötä, kiittelee Bärlund. Hän myöntää, kuolemista täällä näkee, vaikka se usein tapahtuukin Radiuksen ulkopuolella. Suomalaiset ovat liukuneet kauas kuolemasta, sitä ei osata kohdata, ei nähdä sitä osana ihmisen elämää. - Hankalia tilanteita on kuitenkin vähän, sanoo Bärlund, joka itse opiskelee kognitiivista psykoterapiaa, tarkoituksena ajatusten ja tunteiden hallinta. Hän myöntää, että ei itse jaksaisi, jos eläisi täysillä mukana jokaisen potilaan tunnekaaret. - Minulle lääkärinä on tärkeää tehdä ihmisen kannalta oikeita ratkaisuja. Lääkehoidot voidaan hyödyttöminä lopettaa. Se on silloin potilaan etu. Velvollisuuteni on katsoa asiaa sekä moraalisesta että lääketieteellisestä näkökulmasta. Huoltaja ja kuski Maarit Bärlund ilmaisee itseään päättäväisesti, hyvin havainnollistaen ja huumorilla. Hän kehuu työyhteisöään, tunnelmaa ja porukan huumorintajua. Sitäkin tarvitaan synkeyden torjumiseksi. Tohtori muistuttaa, että rintasyöpä on samanlainen yleisnimi kuin auto. Lajeja ja laatuja on monenlaisia. Siksi hoidon on oltava tarkkaa räätälöintiä. - Hoito ei ole yhden koon sukkahousut, Bärlund havainnollistaa. Syöpälääkäri liikkuu paljon alansa kontaktiverkossa, on juuri lähdössä Amsterdamiin kongressiin. Bärlundin mukaan ei voi ajatella osaavansa kaiken, alan kehitys on hurjan nopeaa. Tapaamisista ja koulutuksista saa viimeisen tiedon, ja Suomen on pysyttävä mukana. Hän kertoo olevansa mukana lääketutkimuksissa ja sanoo niiden olevan firmalähtöisiä. Bärlund puolustaa tutkimuksia ehdottomasti eikä koe moraalisia ongelmia. - Jos näin ei olisi, tilanne olisi hälyyttävä. Minulta vietäisiin yksi työkalu, uudet lääkkeet. Käytännössä potilaani jäisivät ilman uusia syöpälääkkeitä. Entä Maarit Bärlund siviilissä? Kahden pojan kilpauinti sanelee ajankäytön. Äiti on kuski ja huoltaja. Jumppa, juoksulenkit ja teatteri pitävät yllä omaa työkuntoa. Porilaisuus on korkeassa kurssissa, kotona on kolme Ässä-fania. - Olen ylpeä juuristani, sukulaisia on paljon Porissa. Nahkiaisia pitää käydä syksyisin syömässä. Ja Ullan Pakarin tuotteet kuuluvat länsirannikon visiittiin. Tamperelaisille olen sanonut, että tein mummuni kanssa mustaamakkaraa jo lapsuudessani, huomauttaa Maarit Bärlund ilkikurisesti, menneitä keskusteluja lainaten. Teksti ja kuva Tapio Furuholm

17 Kaupungin osat Aravakerrostalot alkuvaiheessa 1950-luvulla. Vasemmalla ammattikoulu. Antton 14v. ja Veera-Marjatta 12v. iltapäiväkävelyllä Kiertokadun sisäpihalla. Aravat Porin ensimmäinen kerrostalojen alue Aravatalot kattavat laajan alueen keskustan tuntumassa: Araviin kuuluvat Kiertokadun, Kiinanmuurin ja Presidentinpuistokadun asuintalot. Myös Koivistonportin, Tampereentien ja Uusikoivistontien kerrostalot sekä Risulinna ja Keskuskartano kuuluvat araviin. Alueen taloja on alettu rakentaa vuonna Keskuspuistoa rajaavien talojen ryhmä oli valmiina Tänä päivänä alueen asukaskunta on monipuolisempaa kuin sotien jälkeisessä Porissa: nykyään alueella asuu muitakin kuin lapsiperheitä. Aravataloille tuli tilausta jatkosodan aikaisen asuntopulan vuoksi. Ensimmäiset arava-kerrostalot nousivat 1950-luvulla 9. kaupunginosaan Kiertokadulle. 50-luvun pula-ajalla rakennettuja kerrostaloja alettiin nimittää aravataloiksi. Aravarahoitteisia huoneistoja myytiin lapsiperheille, jotka olivat maksukykyisiä, mutta tarvitsivat edullista lainaa omaan asuntoon valtion asuntorahastosta. Kerrostaloja koskivat aravasäännökset, joiden mukaan huoneistojen tuli olla 2h+k-standardin mukaisia. Paluu lapsuuden Kiertokadulle Tapasin Kiertokadun sisäpihalla kaksi naista, jotka kertoivat muuttaneensa takaisin lapsuuden maisemiinsa hevosenkengän muotoiselle Kiertokadulle. Koiriaan lenkittämässä ollut Satu Lehtinen kokee alueen rauhalliseksi paikaksi asua. Täs o omas rauhas, mut ku kävelee vähä, oot jo Sokkarin edes. Lehtinen kertoo asuneensa alueella lapsuutensa ja muuttaneensa kotikadulleen kolmisen vuotta sitten. Nykyisin alueella asuu paljon opiskelijoita, mutta se ei häntä haittaa. Pieni meno ja meininki kuuluvat asiaan. Samaa sanoo iäkäs rouva pihapiirissä. Hänkin on viettänyt lapsuutensa aravatalojen keskellä. Usean vuosikymmenen tauon jälkeen rouva kaipasi kotikonnuilleen viettämään vanhuuden päiviä. Vaikka alue on rauhallinen, löytyy sieltä paljon palveluita: muun muassa matkatoimisto, pizzeria, kampaamoita, iso ruokakauppa ja apteekki. Avoin päiväkoti Keskuspuistossa Alueen sydän on vehreä keskuspuisto, jonka keskiössä toimii avoin päiväkoti. Hannele Ranta viereisestä Kiertokadun päiväkodista kertoo tarkemmin. Kiertokadun avoin päiväkoti ottaa vastaan puolipäivähoitoa tarvitsevia lapsia. Kesällä samassa rakennuksessa toimii mukila. Vähän matkan päässä on myös Riihikedon päiväkoti. Poikien äiti Mirva Virtanen haki Severiä 5v. puolipäivähoidosta yhdessä Eevertin 1,5v. kanssa. Severi Virtanen 5, on käynyt puolitoista vuotta Kiertokadun avoimessa päiväkodissa. Vaikka perhe asuu Koivulassa, se on lähin avoin päiväkoti, Severin ja Eevertin äiti Mirva Virtanen sanoo. Teksti Suvi Hirvi Kuvat Suvi Hirvi ja Satakunnan Kuva/ Satakunnan Museon kokoelmat

18 18 Henkilökunnan harrastuksia Sulkakynällä vahvasti tässä päivässä Kalligrafiakoulutukseen kuuluu kolme osaa: perus-, italic-, ja historiallinen koulutus. Kirsi Myllymaa on kymmenen vuoden aikana käynyt nämä kaikki läpi. Harrastus on vienyt häntä myös opintomatkoille ympäri maailmaa. Useimmin hän on kuitenkin suunnannut viikonlopuksi SAMK:n Kankaanpään toimipisteeseen, josta hän valmistuu jonain päivänä kuvataiteilijaksi (AMK). Iso joutsenen sulka liukuu sulavasti valkoisen paperin pinnalla. Käden ja sulan yhteistyötä seuraava voi nähdä, kuinka sulan kärki jättää jälkeensä koristeellisia kirjaimia. Kirsi Myllymaa elää kuitenkin sulkansa kanssa vahvasti tässä päivässä. Kalligrafia on Ulvilan perusturvakeskuksessa työskentelevän etuuskäsittelijän harrastus. Tulevaisuudessa kuvataiteilija Kirsi Myllymaan kiinnostus tekstausta kohtaa heräsi 1990-luvun lopulla. Sen jälkeen korutekstaaminen on kuulunut Myllymaan elämään. Erilaiset kurssit ovat vieneet Myllymaata myös ympäri maailmaa. Useimmin hän on suunnannut viikonlopuksi Satakunnan ammattikorkeakouluun Kankaanpäähän. Siellä on Pohjoismaiden ainoa laajamittaista kalligrafian opetusta antava oppilaitos. Myllymaasta tulee jonain päivänä kuvataiteilija. Ammattia varten Myllymaa ei kuitenkaan opiskele. Kalligrafialla elää Suomessa tänä päivänä vain muutama Suomen kalligrafiayhdistyksen mestarijäsen. Erikoistunut Uncialiin Sulkien lisäksi Myllymaa käyttää välineinään erilaisia kyniä ja teriä sekä tietenkin värejä. Halutun sävyn ja välineen paksuuden hän valitsee sen mukaan, millaisin kirjaimin hän on kirjoittamassa. Myös kirjoitettava teksti, sen tyyli ja aikakausi sekä paperi vaikuttavat kirjoitusvälineen valintaan. Myllymaa kertoo erikoistuneensa erityisesti Uncial-kirjaisimeen ja kehitelleensä siitä myös oman tyylinsä. Olen kirjoittanut sillä muun muassa käsialakirjaa. Myllymaan omista aakkosista olisi mahdollista tehdä vaikkapa uusi fontti tietokoneelle. Siitä Myllymaa ei ole kuitenkaan innostunut. Tätä hän perustelee sillä, ettei kalligrafiassa ole kyse yksistään kirjasimesta, vaan kokonaisuudesta, johon kuuluvat esimerkiksi muu kuvitus ja kirjoitusalusta. Tekstit tärkeitä Inspiraationsa yksittäisen työn tekemiseen Myllymaa saa tavallisimmin valmiista teksteistä. Itse hän ei kirjoita, vaan käyttää pääosin muiden tekstejä. Töitä varten Myllymaa käy läpi erilaisia runoja mietelausekirjoja ja laittaa niistä mieluisat muistiin käyttöä varten. Teksti on Myllymaalle niin tärkeä, ettei hän edes lähde epämieluisan tekstin tekoon. Se ei tunnu hyvältä, Kirsi Myllymaa perustelee. Teksti ja kuvat Salla Rajala Kalligrafiaharrastuksen alkuun pääsee hankkimalla lyijykynän ja viivoittimen sekä värejä ja teriä. Kiinnostuksen myötä välinemäärä kuitenkin tavallisesti kasvaa, kuten Kirsi Myllymaallekin on käynyt. Kierrätä ylijäämätarvikkeesi materiaalipankkiin Porin seudun materiaalipankki kierrättää Porin kaupungin hallintokuntien, yritysten ja yksityishenkilöiden jäte- ja ylijäämämateriaaleja hyötykäyttöön. Askartelu- ja käsityömateriaaleiksi soveltuvat muun muassa paperituotteet, pakkausmateriaalit, pienosat ja tekstiilit, materiaalipankin projektipäällikkö Pauliina Hakala kertoo. Materiaalipankki käynnistää toimintansa uusissa tiloissa lokakuun aikana. Materiaalipankin tarvikkeista hyötyvät ensisijaisesti Porin ja Nakkilan päiväkodit ja esikoulut sekä nuorten työpajat. Ilmoita työyhteisösi mukaan kierrättämään! Materiaalipankki-hankkeen projektipäällikkö Pauliina Hakala kannustaa kierrättämään ylijäävät kotitaloustavarat materiaalipankkiin, jossa ne ideoidaan hyötykäyttöön askartelutarvikkeiksi. Hyödynnettäväksi sopivat esimerkiksi ylimääräiset tapettirullat tai kahvipakettien kääreet, Hakala kertoo. Porin seudun materiaalipankki on ympäristöviraston hallinnoima EAKR-rahoitteinen kehityshanke. Hankkeessa ovat mukana Porin kaupunki ja Nakkilan kunta. Materiaalipankki toimii ajalla Kun haluat lahjoittaa, ota yhteyttä: Pauliina Hakala p Katso tuorein tieto Facebookista ryhmästä Porin seudun materiaalipankki. Viinipullonkorkit ja tölkkien nipsut ovat mainioita askartelumateriaaleja.

19 Journalisteilta hunajaa - Onnittelut puhelinvaihteelle Jo vuodesta 1988 Satakunnan Journalistit ry on jakanut Hunajapyttyjä ja Suolasalkkareita. Tänä vuonna satakuntalaistoimittajat antoivat hunajapurkin Porin kaupungin puhelinvaihteelle, joiden työtä toimittajat arvostavat. Puhelinvaihteessa työskentelee kahdeksan alansa rautaista ammattilaista. He palvelevat uutterasti etsien vastauksia mitä moninaisimpiin kysymyksiin. He hakevat vaikka kannonnokasta jonkun langan päähän tai selvittävät, onko asianomainen töissä, lomalla vai missä. Teksti ja kuvat Marianne Ståhl Puhelinvaihteen naiset olivat Satakunnan Journalistit ry:n hunajapystistä iloisia. Auringonvalosta hyöty irti Kuviskurssilaiset maalauksen loppusuoralla: Neea Liljanko viimeistelee taivasta, Juuso Jussila ja Daniel Halonen antavat viimeiset silauksensa. Maalaustaidetta asuntolan seinille Ympäristöviraston päivittäisestä sähköstä vähintään 50 prosenttia tulee aurinkopaneelien kautta. Viraston piharakennuksen katolle asennettiin 84 aurinkopaneelista koostuvaa aurinkosähkövoimalaa kesäkuussa Paneelien asennushommissa häärivät Kimmo Vuolasaho ja Jorma Kärkiluoma. Ympäristövirasto haluaa olla suunnannäyttäjä koko muulle kaupungille aurinkoenergian hyötykäytössä. Energianeuvoja Marjo Kekki muistuttaa, että Porin imagoa aurinkosähkön käyttäjänä tulee ylläpitää. Aurinkopaneelit tuottavat vuodessa sähköä kymmenen kerrostaloyksiön kuluttaman kotitaloussähkön verran. Teksti Suvi Hirvi Kuva Marjo Kekki Länsi-Porin lukion nykytaiteen työpajan oppilaat saivat ideoida ja toteuttaa kehitysvammaisten tilapäisyksikkö Poijun tiloihin kaksi seinämaalausta. Poiju on yksi Perusturvayksikön hallinnoimasta asuntola Tyrnin soluista. Poijun henkilökunta otti yhteyttä kouluumme. Päätimme toteuttaa maalausprojektin, sillä oppilailla oli toiveena päästä tekemään sei- nämaalauksia kurssilla, kuvataideopettaja Hanna Gröndahl kertoo. Maalausprojektin toteuttamiseen osallistuivat kaikki 18 kuvataidekurssin oppilasta. Maalausten suunnittelusta vastasivat Länsi-Porin lukion oppilaat Taru Rantanen, Essi Koivunen ja Daniel Halonen. Toteutetut ideat olivat meriaiheinen maalaus sekä puu aurinkoisine taustoineen. Valmiiksi piirretyt teokset heijastettiin seinälle piirtoheittimen avulla. Suurennuksen avulla ääriviivat maalauksille saatiin hahmoteltua, Gröndahl kuvailee maalausprojektin etenemistä. Teksti Suvi Hirvi Kuva Hanna Gröndahl Porin kaupungin henkilöstölehti Ilmestymispäivä: Lehti löytyy netistä: Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön: Karhunpalveluksen toimituksen osoite: Taitto: Heli Koskela, viestintä Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori Päätoimittaja Toimituspäällikkö Toimitusneuvoston puheenjohtaja Anna Kyhä-Mantere viestintä Tapio Furuholm viestintä Helena Metsälä henkilöstöpalvelut Toimitusneuvosto: Piia Hellsten, porin palveluliikelaitos, Inna Saarinen, satakunnan ammattikorkeakoulu, Jan-Kristian Kivi, kulttuuriasiainkeskus, Esa Kohtamäki, koulutusvirasto, Ulla Kudjoi, ympäristövirasto, Tarja Rastas, perusturvakeskus, Hannele Wallin, vapaa-aikavirasto, Päivi Valkonen, tekninen palvelukeskus. KANSIKUVA Myötätuulessa kahvakuulaa ja paljon muuta. Kuva Marianne Ståhl

20 20 Framilla Sataman liikenne- ja turvallisuuspäällikkö Pekka Friman näyttää öljylaivan kyljellä, minkä kokoinen oli edellisen viikonlopun pienin taimen. Pitkän merimiesuran kokemukset ja huumorintaju ovat erinomainen lisä vaativissa työtehtävissä. Oi hiio hoi Friman satamasta Aina joskus kuulee, että kouluissa tarvitaan lisää opinto-ohjaajia. Näin etsitään oikeita raiteita ammatinvalinnalle. Pekka Friman ei ole tainnut tuota aparaattia paljon kiusata. Meri veti puoleensa ja paikka löytyi kauppalaivastosta. Sijoitus ei ollut huono, vuosia kului kaksikymmentä. Matka ruumia ja käytäviä jynssäävästä puolimatruusista kaikesta vastaavaksi merikapteeniksi on pitkä. Alku oli heti lupaava, 15-vuotias kloppi lähti hakemaan japanilaiselta telakalta Etelä-Suomen Laivan m/s Arkadiaa. Ensimmäiseksi otettiin kurssi yli Tyynen meren. Kun laivaura tuli päähänsä, Porin satama sai liikenne- ja turvallisuuspäällikön vuonna Olin ollut lapsuudesta asti niin lähellä merta. Valinta oli helppo. Mutta, aivan selvää oli myös pyrkimys eteenpäin, perämieheksi ja kapteeniksi. Ensimmäinen pesti kesti heti kolme ja puoli kuukautta eli ammatin piirteet tulivat selväksi kerralla, muistelee Pekka Friman. Hän ei ole kotoisin Kyläsaaresta, vaan sen jalostuneemmasta versiosta, Rio de Kyläsaaresta. Ilmeisesti merimiesvinoilua? Samaan kategoriaan kuulunee muotoilu, että hän on ollut elämässään oikeissa töissä kaksi viikkoa. Se sujui Hartwallin kaljakuskina. Mutta, mutta. Viimeinen pesti kiersi Itämerellä yhtä ja samaa rundia. Kun ei ammatti antanut enää mitään uutta, Friman hyppäsi maihin. Kaksoistornien kaatuminen vaikutti satamiin Kaikki vaikuttaa kaikkeen on tuttu hokema. Pekka Frimanin työllistyminen pohjustettiin hyökkäyksessä New Yorkin kaksoistorneihin. Osana presidentti George W. Bushin terrorismin vastaista taistelua satamat aidattiin ja liikenteen, ihmisten ja tavaroiden liikkumisen valvonta nousi aivan uuteen tarkkuuteen. - Ei se aitaaminen aivan välttämätöntä ollut. Meidän on kuitenkin tiedettävä täsmällisesti, keitä satama-alueella kulloinkin on. Asian toinen puoli on se, että ihmisten salakuljetus on riesa nykypäivän merenkulussa, esittele Friman silloin tällöin julkisuuteenkin pon- nahtavaa asiaa. Toinen puoli on sataman työturvallisuus. Friman uskaltaa sanoa tilanteen olevan Porissa hyvä. Pekka Friman huolehtii Porin satamiin tulevista aluksista. Hän osoittaa laivoille laituripaikat. Luonnollisina yhteistyökumppaneina ovat viranomaiset, poliisi, tulli ja rajavartiolaitos. Heidän kanssaan toimitaan yhdessä, harjoitellaan yhdessä ja kun joku osapuoli tarvitsee apua, sitä annetaan. Tyypillinen tilanne on juuri epäily jäniksestä tai salakuljetettavasta ihmisestä. Myös sataman siisteydestä on huolehdittava. Satamaa käyttävät operaattorit unohtavat joskus vastuunsa. Valvonta ei riitä, joskus on myös huomautettava. Mäntyluodon ja läheisen Uniluodon asuinalueen suhde ei ole ollut ongelmaton. Vaaralliset aineet Porin satamien liikenne asettuu viiden otsikon alle: kemikaali- ja öljy, bulk, kontit, sahatavara ja projektitavarat eli isojen teollisuuslaitosten koneet ja laitteet. Haastattelun aikoihin odotettiin isohkoa soijalastia, joka on uutta Porissa. Öljyn ja kemikaalien tuojat ja viejät huolehtivat asioiden sujumisesta ja turvallisuudesta. Sataman pitäjälle jää laivan otto laituriin ja turvallisuuden valvonta. Kontit ovat toinen juttu. Jokaisesta vaarallisia aineita sisältävästä kontista on oltava tieto vähintään vuorokautta ennen sen tuloa satama-alueelle. Räjähtävillä aineilla aikaraja on kolme vuorokautta. Liikenne sataman porteilla on hyvin kontrolloitua. - Kun olen oppinut tietämään, mitä kaikkea konteissa on, ajoetäisyyteni edellä ajavaan rekkaan on maantiellä suurentunut. Jos jotain sattuu, etäisyyttä saatetaan tarvita, opettaa Friman. Paljon puhuttu talouden alamäki ei merkittävästi näy hänen työssään. Laivamäärä on pysynyt suurinpiirtein samana. Kun mieheltä kysyy, eikö työ tunnu merivuosien jälkeen tylsältä, saa tavallisen satamassa työskentelevän vastauksen. - Ei, satamassa jokainen päivä on erilainen, vakuuttaa Friman. Kalastus kruunaa kaiken Pekka Frimanin lomat ja viikonloput on tarkasti ohjelmoitu, ympäri vuoden. Vanhaa laulua soveltaen kaikki muu on turhaa paitsi kalastus. Ja tämä mies myös saa kaloja, siikoja, taimenia ja lohia. Kanarian loma ei häntä kiinnosta silloin, kun meri on vapaana tai kun on jääkansi. Molemmissa olosuhteissa kalastetaan. - No, rospuuttoaikana saattaisin lähteä etelään, ei muuten. Mökkeily, kalastus ja siinä välttämättömistä varusteista huolehtiminen, siinä on kaikki, kuvailee kalamies Pekka Friman. Ja totta kai mökki on ulkomeren partaalla. Sieltä on hyvä tarkkailla laivaliikennettä. Teksti Tapio Furuholm Kuva Jouni Koivukoski

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen

Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen Henkilöstöohjelmaamme kirjattuina keskeisinä tavoitteina ovat muun muassa seuraavat: henkilöstömme on osallistuvaa; toimintaamme

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 115 16.12.2014 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Tehtävien lakkauttaminen ja virkojen perustaminen perusturvan palvelualueella 1.1.2015

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1 i SISÄLLYSLUETTELO SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1-2 Läsnäolijat... 1 1 Kokouksen avaus... 2 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 3 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen... 4 4 Johtoryhmän

Lisätiedot

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016 Pöytäkirja 1 (8) Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016 Aika 1.3.2016 kello 18:00-19:10 Paikka n kaupunginvaltuuston istuntosali Allekirjoittajat Juha Vasama puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen sihteeri

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA Porin seudulla

AJANKOHTAISTA Porin seudulla AJANKOHTAISTA Porin seudulla Kokouksessa esitelty aineisto ja täydennykset kursiivilla Liikenneviraston päätös rahoituksesta ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma Liikenneviraston valtionavustuspäätös

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot