Tekesin ohjelmaraportti 8/2012. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekesin ohjelmaraportti 8/2012. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Tekesin ohjelmaraportti 8/2012 Loppuraportti Tuli-ohjelman loppuraportti

2 10

3 Jorma Helin (toim.) Tuli-ohjelman loppuraportti w Loppuraportti Tekesin ohjelmaraportti 8/2012 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Tekes Taitto: DTPage Oy 4

5 Alkusanat Kansainvälinen kilpailu on kiristynyt entisestään. Suomen kaltaisen pienen innovaatiovetoisen maan on kyettävä jatkossa entistä paremmin hyödyntämään resurssinsa, etenkin innovaatiokykynsä. Julkinen tutkimus on ollut merkittävässä roolissa tukemassa elinkeinoelämän kehittymistä. Yhteistyö yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa on luonut vahvan pohjan yritysten menestymiselle kansainvälisillä markkinoilla. Julkiseen tutkimukseen sisältyy kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kuin mitä olemassa olevat yritykset kykenevät hyödyntämään. Siksi on yhä tärkeämpää, että tutkimuksen pohjalta syntyy Suomeen myös kokonaan uutta liiketoimintaa ja uusia kansainvälisiltä markkinoilta kasvua hakevia yrityksiä. Tekes on jo vuosien ajan määrätietoisesti tehnyt työtä julkisen tutkimuksen laajemman hyödyntämisen edistämiseksi. Nyt päättyvä Tuli-ohjelma edustaa tärkeää askelta tällä tiellä. Sen myötä toimien painopistettä siirrettiin kohti pysyvämpien ja vahvempien kaupallistamis- ja hyödyntämisrakenteiden synnyttämistä ja kehittämistä julkista tutkimusta harjoittaviin organisaatioihin. Tässä raportissa hahmotetaan ohjelman taustoja, sen aikaista toimintaa ja ohjelman keskeisiä tuloksia. Kehitys Tuli-ohjelman aikana on ollut monella tavalla myönteistä, vaikka osin epätasaista. Kaupallistaminen ja muu tutkimustulosten hyödyntäminen ovat saamassa yhä vahvempaa jalansijaa tutkimusorganisaatioissa. Tuli-ohjelma on vahvistanut tätä kehitystä useassa yliopistossa ja tutkimuslaitoksessa. Erityisen maininnan ansaitsevat monet ammattikorkeakoulut, joiden kaupallistamistoiminta on vahvistunut Tuli-ohjelman myötä merkittävästi. Tuli-ohjelmaa tulee tarkastella osana laajempaa uuden liiketoiminnan ja uusien yritysten syntymistä edistävää kokonaisuutta. Päättyvän Tuli-ohjelman tilalle onkin jo kehitetty ja käynnistetty uusia toimintamalleja varmistamaan, että ekosysteemin kehitys jatkuisi oikean suuntaisena. Tutkimusorganisaatiolla on tässä merkittävä rooli ja etenkin opiskelijoiden oma aktiivisuus ja kasvava mielenkiinto yrittäjyyttä kohtaan näyttää lupaavalta. Jatkossa Tekesin ja muiden toimijoiden keskeinen tehtävä onkin pyrkiä kaikin keinoin vahvistamaan uuden liiketoiminnan ja uusien kasvuyritysten syntymistä. Yhtenä keskeisenä lähtökohtana tälle on yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa harjoitettava tutkimustoiminta. Uskomme, että Tuli-ohjelma on omalta osaltaan tukenut tutkimusorganisaatioissa välttämätöntä kulttuurin muutosta kohti myönteisempää suhtautumista kaupallistamiseen ja yrittäjyyteen sekä parantanut niiden edellytyksiä kaupallistaa tutkimustoimintansa tuloksia. Haluamme kiittää ohjelman johtoryhmää ja koordinaattoreita sekä kaikkia ohjelmaan osallistuneita arvokkaasta työstä Tuli-ohjelman ja sen tavoitteiden hyväksi. Marraskuu, 2012 Tekes 5

6 Tiivistelmä Tuli-ohjelma käynnistyi vuonna 2008 tilanteessa, jossa yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toivottiin tarttuvan entistä voimallisemmin kaupallistamisen haasteisiin ja vaikuttavan tutkimuspanosten kaupallistamisen tuloksiin. Aiemmin Tuli-toimintamalli perustui palvelujen ostoon teknologiakeskuksilta ja konsulteilta. Uudessa ohjelmassa Tekesin rahoitus myönnettiin suoraan yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Tuli-rahoitusta käytettiin kaupallistamishankkeita tukevien asiantuntijapalvelujen ostoon, minkä lisäksi rahoitus mahdollisti myös oman organisaation kaupallistamistoiminnan kehittämisen ja konkreettisen työn hankkeiden hyväksi. Ohjelman alussa rahoitusta sai yhteensä 46 organisaatiota, 18 yliopistoa, 23 ammattikorkeakoulua ja viisi tutkimuslaitosta. Ohjelman aikana osa organisaatioista jäi pois omaan päätökseen perustuen, joitakin yliopistoja yhdistyi ja lisäksi jaksorahoituspäätöksiä tehtiin valikoidusti ohjelman aikaisiin tuloksiin perustuen. Viimeisessä vaiheessa mukana oli 10 yliopistoa 13 ammattikorkeakoulua ja kaksi tutkimuslaitosta. Kaikki mukana olleet organisaatiot kuuluivat useamman toimijan konsortioihin, mikä edisti toimijoiden välistä verkottumista, yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista. Tuli-rahoitusta sai vuosina aikana yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkea koulussa 875 hanketta. Suhteessa rahoitettujen hankkeiden määrään, Tuli-yhteyshenkilöille esiteltiin n. 2,5-kertainen määrä ideoita hankeaihioiksi kaupallisen potentiaalin arviointiin. Vuosina perustettiin yliopistoista ja tutkimuslaitoksista yhteensä 135 yritystä ja ammattikorkeakouluista 52 yritystä. Tuli-ohjelma tuki merkittävästi kaupallistamisosaamisen kehittymistä tutkimus- ja innovaatiopalveluissa, tutkijoissa ja opiskelijoissa. Se myös lisäsi laajasti toimijoiden ja sidosryhmien näkemystä kaupallistamisen kokonaisuudesta ja toimintaympäristön vaatimuksista. Toimijat kehittivät omissa organisaatioissaan tarkoituksenmukaisia kaupallistamisen edellyttämiä rakenteita, prosesseja ja verkostoja. Kaupallistamistoiminnan tunnettuus ja myönteisyys sitä kohtaan lisääntyi ohjelman aikana. Tutkimustulosten hyödyntäminen on organisaatioiden suunnitelmissa ja käytännön työssä enemmän esillä. Keskustelu tutkimusja innovaatiopalvelujen henkilöstön ja johdon välillä lisääntyi ja systematisoitui useimmissa organisaatioissa. Merkittävä kulttuurin muutos tapahtui myös opiskelijayrittäjyyden huomioinnissa ja uusia yrittäjyysyhteisötyyppisiä aktiviteetteja lisääntyi ohjelman aikana yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Tuli-ohjelma sijoittui Tekesin tutkimusrahoituksen uudistuksen ajankohtaan, jolloin kaupallistamiseen tähtäävä tutkimusrahoitus muuttui merkittävästi. Tuli-ohjelman aikana lisättiin kaupallistamisosaamista ja edistettiin osaltaan organisaatioiden kyvykkyyttä toimia uudessa tilanteessa ja vastata sen tuomiin haasteisiin. 6

7 Sisältö Alkusanat...5 Tiivistelmä Tuli-ohjelman tausta, tavoitteet ja toimintamalli Ohjelman tavoitteet Uudistunut Tulin toimintamalli Tuli-konsortiot Ohjelman palvelut tukea verkostoitumiseen ja kehittämiseen Tuli-ohjelman keskeisiä tuloksia Tulin numeerisia tuloksia Yhteenveto yliopistojen ja tutkimuslaitosten tuloksista Yhteenveto ammattikorkeakoulujen tuloksista Tuli-rahoitusta saaneiden hankkeiden toimialajakauma Organisaatiot verkottuivat Kulttuurin muutos Osaaminen kehittyi Kaupallistamisprosesseja tehostettiin Tekesin tutkimusrahoituksen uudistus ja ohjelman aikaiset muutostekijät Ammattikorkeakoulut Keksintösäätiön Tuoteväylä-palvelun yhteyteen Ohjelman resursoinnista ja organisaatiosta Rahoitus Johtoryhmä ja ohjelmatiimi...25 Tekesin ohjelmaraportteja

8 1 Tuli-ohjelman tausta, tavoitteet ja toimintamalli Tekesillä on ollut julkisen tutkimuksen tulosten kaupallistamista edistäviä erityistoimenpiteitä jo vuodesta 1993 alkaen. Tänä aikana Suomen kansantalous on kohdannut historiallisen laajan ja nopean rakennemuutoksen. Tekes tunnisti kansantalouden merkittävän uudistustarpeen vuonna 2006, jonka johdosta Tuli-toimintamallia lähdettiin kehittämään merkittävästi vuonna Merkittävän tutkimuspanoksen haluttiin tuottavan tuloksia kaupallistamisessa ja Tulin osalta siirryttiin toimintamalliin, jossa yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toivottiin tarttuvan voimakkaammin kaupallistamisen haasteisiin. Aiempi Tuli-toimintamalli ( ) perustui palvelun ostoon teknologiakeskuksilta ja kaupallistamiskonsulteilta. Aiemmassa toimintamallissa yliopistojen ja korkeakoulujen oma toiminta keskittyi pääasiallisesti keksintöilmoitusprosessin hoitamiseen ja minimipalveluiden tarjoamiseen. Uudessa ohjelmassa Tekesin rahoitus päätettiin myöntää suoraan korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Alussa ohjelma oli avoin, siihen osallistuikin parhaimmillaan yli 40 organisaatiota. Aiempaan Tuli-ohjelmaan verrattuna toteutettiin kolme merkittävää muutosta: 1. ennen Tuli-ohjelmassa yksittäisen innovaatioaihion kehittäminen oli rajattu enintään euron arvoisten palvelujen ostoon. Varsinaisen kaupallistamisvaiheen ja aihion kehittämisvaiheen välille jäi rahoitusaukko. 2. aiemmassa Tuli-toimintamallissa ei yritetty muuttaa julkisen tutkimuksen kaupallistamisen rakenteita ja rahoituspohjaa, joka taas oli uudessa ohjelmassa keskeinen sisältö. Tuli-ohjelman rahoitus ja palvelut päätettiin kohdentaa erityisesti sellaiseen toimintaan, joka edisti julkisen tutkimuksen hyödyntämisrakenteiden kehittymistä. 3. uudessa Tuli-ohjelmassa rahoitusta kohdistui myös yliopiston, korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen omiin henkilöstökuluihin, jolla mahdollistettiin keksijöiden, innovaattoreiden ja innovaatiopalveluiden konkreettinen työ hankkeiden hyväksi. Viime vuosien aikana yhtenä vaikuttajana julkisen tutkimuksen tehostamisvaateille on ollut muuttunut lainsäädäntö (Korkeakoulukeksintölaki 2007, Laki julkisista hankinnoista 2007, Talousarviolaki 2004, Yliopistolakiin tehty muutos yliopistorahastoista 2006). Lakimuutoksilla on kahdensuuntaista vaikutusta, ne ovat tuoneet velvoitteita, mutta ovat myös antaneet uusia mahdollisuuksia kaupallistamisen tehostamiseksi. 1.1 Ohjelman tavoitteet Tarkasteltaessa taloudellista potentiaalia omaavien ideoiden kaupallistamista tukevien toimenpiteiden kokonaisuutta voidaan todeta, että Tuli-ohjelma asemoitui osaksi laajempaa innovaatiopolitiikan toimenpiteiden kokonaisuutta. Politiikkatoimenpiteisiin liittyy useita lainsäädännöllisiä, koulutuksellisia ja organisaatioiden toimintaan liittyviä tekijöitä. Tästä johtuen eri toimijoiden yhteisellä näkemyksellä ja tahtotilalla on suuri merkitys julkisen tutkimuksen tulosten hyödyntämisessä. Tuli-ohjelman avulla tavoiteltiinkin toimijoiden yhteistä tahtotilaa ja julkisen tutkimuksen kaupallistamisprosessien tehostamista. Ohjelman visioksi/missioksi määritettiin: Suomessa on hyvää kansainvälistä tasoa olevat julkisen tutkimuksen kaupallistamisprosessit ja niitä tukevat rakenteet. Taloudellista potentiaalia sisältävät julkisen tutkimuksen tulokset siirtyvät nopeasti ja tehokkaasti kaupallisesti hyödynnettävään muotoon. 8

9 Ohjelmasuunnitelmassa määriteltiin ohjelmalle seuraavat tavoitteet: 1. Julkisen tutkimuksen kaupallistamisvalmiuksien, -prosessien, -rakenteiden ja osaamisen pitkäjänteinen kehittäminen, tehostaminen ja nostaminen kansainväliselle tasolle. 2. Saada yliopistot ja korkeakoulut asemoimaan ja resursoimaan tutkimustulosten kaupallistamisen strategisesti tärkeäksi osaksi toimintaansa. 3. Saattaa yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut tiiviiseen yhteistyöhön ja yhteisiin toiminnallisiin konsortioihin kaupallistamiseen tähtäävässä toiminnassa. 4. Saada huipputason tutkijat ja liiketoiminnan kehittämisen ammattilaiset yhteistyöhön sekä luoda tehokkaasti toimivia teknologiansiirtoverkostoja tutkimusorganisaatioiden ja yksityisten palvelutarjoajien välille potentiaalisten aihioiden kaupallistamisessa. 5. Saattaa julkisen tutkimuksen tulosten lisensointi ja teknologian myynti kansainväliselle tasolle. 6. Vahvistaa edellytyksiä sille, että julkisen tutkimuksen tuloksista, osaamisesta ja osaajista tulee merkittävä uuden liiketoiminnan ja kasvuyritysten lähde. Tuli-toimijat raportoivat Tekesille ohjelman vaikuttavuuden arviointia tukevista asioista. Lisäksi Tuli-ohjelmassa mukana olleilta toimijoilta edellytettiin raportointia tietyistä toiminnan tuloksellisuutta ja volyymia kuvaavista tulosindikaattoreista. Näitä on esitelty luvussa 2.2. Ohjelman vaikuttavuuden seurantaan oli tarkoitus toteuttaa myös väliarviointi. Tätä ei kuitenkaan nähty tarpeelliseksi, sillä ohjelma päätettiin lopettaa suunniteltua aikaisemmin. 1.2 Uudistunut Tulin toimintamalli Ohjelma koostui seuraavista keskeisistä osa-alueesta: 1. Vaiheistetut kaupallistamispotentiaalin selvittämisprojektit (ns. perus- Tulin rahoitusprojektit). Yksittäiselle rahoitettavalle projektille määritettiin alla olevan taulukon mukaiset vaiheet ja rahoituksen tasot. Pääsääntöisesti hankkeet etenivät vaiheittain, erityisesti ensiarviointivaihe edellytettiin lähes poikkeuksetta. Ensiarviointivaiheessa tuotettiin nopeasti idean hyödyntämismahdollisuuksien arviointia tukevaa tietoa. Usein tähän vaiheeseen liittyi ennakkouutuustutkimus ja alustavat markkinaselvitykset. Arviointivaiheessa syvennettiin idean potentiaalisten markkinoiden ja kilpailukyvyn tietoa sekä määriteltiin hyödyntämispolku. Edellä mainittujen vaiheiden toteuttamisessa oli pääsääntöisesti mukana konsultteja ostopalveluna. Jalostamisvaiheessa selvitettiin edelleen kaupallistamisen kannalta kriittisiä tekijöitä sekä edettiin tyypillisesti prototyypin valmistamiseen. Alle 5000 euron ensiarviointivaiheen päätöksistä vastasi muodollisesti kunkin organisaation Tuli-yhteyshenkilö. Luonnollisesti oman organisaation käytännön mukaisesti päätöksentekoon saattoi osallistua laajempi tiimi. Arviointi- ja jalostusvaiheen rahoitusta koskeva päätöksenteon vastuu oli kunkin konsortion projektiryhmällä (ks. kappale 1.3) Tuli-ohjelman suunnitteluvaiheessa yhdeksi rahoitusprojektien vaiheeksi määriteltiin Proof of Concept -rahoitus (PoC) eli yli euron hankkeet suurempina kokonaisuuksina jalostusvaiheen jälkeen. PoC-tyyppinen rahoitus eli Tutkimustulosten kaupallistamisen valmistelurahoitus eriytettiin kuitenkin Tekesissä omaksi projektiluokaksi osaksi normaalia tutkimusrahoitusprosessia ja näin ollen irti Tuli-ohjelmasta. Tätä rahoitusta oli mahdollista hakea ensimmäisen kerran syksyllä Sittemmin Tekesin tutkimusrahoituksen yhteydessä laajemmat kaupallistamiseen tähtäävät hankkeet jalostuivat osaksi Tutkimustuloksista uutta tietoa ja liiketoimintaa -rahoitusta (TUTL), jota on käsitelty luvussa 3. Ensiarviointivaihe Arviointivaihe Jalostusvaihe Raha/idea Alle 5000 eur Alle eur Alle eur Päättäjä Tuli-yhteyshenkilö Projektiryhmä Vasteaika asiakkaalle Välittömästi Alle kuukausi Vaiheen kesto Muutamia viikkoja 1 3 kk 1 6 kk 9

10 2. Organisaatioiden kaupallistamisosaamisen ja -kyvykkyyksien kasvattaminen sekä kaupallistamistoiminnassa mukana olevien toimijoiden kansallinen ja kansainvälinen verkottaminen sekä eri toimijoiden yhteisen tahtotilan ja näkemyksen synnyttäminen ja vahvistaminen. Tähän kohdistettiin Tuli-rahoitusta ja ohjelman palveluita. Ohjelman kohderyhmänä olivat yliopistot, korkeakoulut ja julkiset tutkimusorganisaatiot. Ensisijaisesti ne organisaatiot, joilla oli valmiuksia ja resursseja kehittää kaupallistamiseen tähtäävää toimintaansa ja muodostaa Tuli-konsortioita Tuli-konsortiot Jokainen Tuli-rahoitusta saanut organisaatio kuului konsortioon. Niiden tavoitteena oli lisätä alueellista toimijoiden välistä yhteistyötä, hyvien käytäntöjen jakamista ja toisilta toimijoilta oppimista sekä mahdollisuus laajemman kokonaiskuvan muodostamiseen hankkeiden arvioinnissa. Konsortioilla oli operatiivisen tason toimijana projektiryhmät, jotka päättivät arviointi- ja jalostushankkeiden rahoituksesta, ja jotka saivat tiedon konsortiotasolla hankevirrasta ja kehittämistoimenpiteistä laajemminkin. Projektiryhmissä oli mukana rahoitusta saaneiden organisaatioiden lisäksi elinkeinoelämän edustajia, kaupallistamisosaajia ja pääomasijoittajia. Ohjelman alkuvaiheessa oli toimijoina 18 yliopistoa ja 5 sektoritutkimuslaitosta, joista muodostettiin 5 konsortiota. Myöhemmin konsortioiden määrä pieneni neljään toimijoiden määrän vähennyttyä. Vuonna 2012 ohjelmassa oli mukana 10 yliopistoa ja 2 sektoritutkimuslaitosta. Tuli-ohjelman yliopistokonsortiot MetropoliTuli Teknillinen korkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Handelshögskolan Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Lappeenrannan teknillinen yliopisto Helsingin yliopisto HelsinkiTuli Helsingin yliopisto Ilmatieteenlaitos Kansanterveyslaitos Tuli, Länsi-Suomi Tampereen tekninen yliopisto Tampereen yliopisto Jyväskylän yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Vaasan yliopisto Tuli, Pohjois- ja Itä-Suomi Oulun yliopisto Kuopion yliopisto Joensuun yliopisto Tutkimuslaitosten Tuli VTT Mikes MTT 10

11 Ammattikorkeakoulujen Tuli-konsortiot Pohjois-Suomi: Oulun amk, Kemi-Tornio amk, Rovaniemen amk Itä-Suomi: Savonia, Pohjois-Karjalan amk, Mikkelin amk, Kymen amk, Kajaanin amk, Etelä-Karjalan amk Länsi-Suomi: Satakunnan amk, Seinäjoen amk, Turun amk, Tampereen amk, Pirkanmaan amk, Vaasan amk, Jyväskylän amk, Keskipohjanmaan amk Etelä-Suomi: Laurea, Haaga-Helia, Hämeen amk, Lahden amk, Metropolia, Humanistinen amk Ohjelman alkuvaiheessa muodostettiin neljä ammattikorkeakoulujen konsortiota 23 korkeakoulusta. AMKtulin loppuvaiheessa vuonna 2011 mukana oli 13 korkeakoulua kolmessa konsortiossa. Tuli-ohjelmaan osallistuneiden organisaatioiden lukumäärä pieneni ohjelman aikana. Tähän vaikuttivat muun muassa yliopistojen yhdistyminen, joidenkin organisaatioiden jättäytyminen pois omaan päätökseen perustuen sekä rahoittajan päätös kohdentaa jatkorahoitusta valikoidusti ohjelman aikaisiin tuloksiin perustuen. 1.4 Ohjelman palvelut tukea verkostoitumiseen ja kehittämiseen Tuli-ohjelman alussa järjestettiin laajalle yleisölle suunnattu avausseminaari. Ohjelman ajan järjestettiin vuosi- ja teemaseminaareja, jotka oli suunnattu Tulitoimijoille ja sidosryhmille. Seminaarien keskeistä sisältöä olivat toimijoiden kokemuksien, käytäntöjen ja tulosten esittely sekä luonnollisesti verkottuminen, joka aktivoi toimijoiden välistä vuoropuhelua ja kokemusten vaihtoa hyvistä käytännöistä. Ohjelmassa mukana olleet organisaatiot järjestivät omia Tuli-seminaareja ja -tiedotuskampanjoita valitsemallaan tavalla ja eri kohderyhmille. Ohjelmapalvelu tuotti markkinointimateriaalia Tuli-toimijoiden käyttöön. Tuli-ohjelman alkuvaiheessa toteutettiin Tuli-toimijoille suunnattu koulutus kaupallistamis- ja kansainvälistymisosaamisen vahvistamiseksi yhteistyössä Finpron ja kansainvälisten alan osaajien kanssa. Myöhemmin ohjelman aikana järjestettiin useampia koulutus- ja teematilaisuuksia eri ajankohtaisista aihepiireistä, joita nousi esille Tuli-toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa. 11

12 Kuva 1. Ohjelman vuosi- ja teemaseminaarit kokosivat yhteen Tuli-toimijoita ja sidosryhmiä. Kuva 2. Seminaareissa esiteltiin toimijoiden käytäntöjä ja kokemuksia. 12

13 Kansainväliseen toimintaan panostettiin ohjelman ensimmäisen rahoitusjakson aikana merkittävästi myös matkoilla, joita ohjelmapalvelut organisoi. Ensimmäisen toimintavuoden aikana otettiin käyttöön Tuli-toimijoiden yhteinen tietojärjestelmäratkaisu, Optima. Se toimi alustana erityisesti dokumenttien hallinnassa ja tiedonvälityksessä. Tietojärjestelmään koottiin mm. pöytäkirjat, seminaarien aineistot sekä ohjelman yhteydessä tehtyjen selvitysten aineisto. Optimaan tallennettiin projektiryhmien käsittelyyn tulleiden hanke-esitysten tiedot hyvissä ajoin ennen kokouskäsittelyä. Tämä mahdollisti hankkeen valmistelun yhteydessä asianomaisen projektiryhmän ja hanke-esittelijän kesken lisäarvoa tuoneen keskustelun. Ohjelman ulkoinen viestintä toteutettiin pääsääntöisesti omalla tuli. info www-sivustolla. Tuli.info -sivuston painopisteenä oli Tuli-rahoituksen markkinointi tutkijoille. Sivusto sisälsi muun muassa ideoiden kaupallistamista harkitseville suunnattua tietoa Tuli-rahoituksesta yleisesti, ohjeita käytännön toimenpiteisiin, esimerkkejä perustetuista yrityksistä sekä muuta ohjelman käytännön toteutukseen liittyvää tietoa. Tuli-ohjelman puitteissa toteutettiin muutamia selvityksiä, joiden tavoitteena oli tuottaa toiminnan kehittämistä tukevaa aineistoa. Seuraavassa lyhyesti joistakin selvityksistä: Hankejalostuksen prosessin ja hyvien käytäntöjen kehittämiseksi konsepti ja auditointirunko. Tavoitteena oli esittää näkökohtia ja käytäntöjä, joiden avulla hankejalostusta voidaan tehostaa. Ajatuksia esitettiin muistilistoina, joista toimijat voivat poimia heille sopivia parhaita käytäntöjä. Auditointirungon tarkoituksena oli toimia korkeakoulujen hankejalostuksen hyvien käytäntöjen kehittämiseksi. Tarkasteltavia osa-alueita olivat 1. Hankejalostuksen ja kaupallistamisen johtaminen, 2. Osaamisen kehittäminen ja verkottuminen, 3. Prosessit ja hyvät toimintatavat ja 4. Tuloksellisuus. Aineisto laadittiin siten, että sitä voitiin hyödyntää yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa itsearvioinnin apuna. Mielipidekysely kesäkuussa 2009 eli keskimäärin 1 1,5 vuotta toiminnan aloittamisen jälkeen. Kysely suunnattiin tutkijoille, Tuli-toimijoille ja konsulteille. Palautteen yleissävy oli positiivinen ja Tuli-ohjelman kokemuksia kyselyn aikoihin myönteisinä. Laajassa vapaan sanan joukossa kehitettävääkin tuotiin esille, mikä täytti osaltaan kyselyn tavoitteet. Kyselyn ajankohtana useat Tuli-toimijat toivat esille ohjelman jatkuvuutta koskevan epävarmuuden. Kansainvälisesti tunnistettuihin, kaupallistamisen ja kasvuyritysten alueilla menestyneisiin ympäristöihin suuntautunut benchmarking. Selvityksessä tarkasteltiin arvon luontia yliopistolähtöisestä tutkimuksesta, analysoitiin kansainvälisiä toimintamalleja sekä huomioitiin erityisesti kasvuyritysten syntyyn vaikuttaneita ekosysteemitekijöitä, muun muassa opiskelijoiden ja alumnien merkitystä. Selvityksen tuloksia esiteltiin mm. vuosiseminaarissa 2010 ja se aktivoi runsasta keskustelua Tuli-toimijoiden keskuudessa. Tuli-ohjelman aikana koordinaattori osallistui ohjelmapäällikön kanssa sovitun mukaisesti VTT:llä ja Aalto-yliopistossa käytännönläheiseen työhön Tulihankkeissa ja prosessien kehittämisessä. 13

14 2 Tuli-ohjelman keskeisiä tuloksia 2.1 Tulin numeerisia tuloksia Tuli-ohjelman suunnitteluvaiheessa yhdeksi tavoitteeksi asetettiin, että ohjelmassa tuotetaan tietoa julkisen tutkimuksen kaupallistamisen tuloksista, joita ei Suomessa ole kovin hyvin saatavissa. Tässä kappaleessa on esitettynä joitakin ohjelmassa raportoituja tietoja ja välittömiä vaikutuksia kvantitatiivisten tulosten muodossa muissa kappaleissa esitettyjen välillisten vaikutusten lisäksi. Tuli-toimijoilta edellytettiin toiminnan tulosta kuvaavien tietojen täyttämistä. Se toteutettiin vuosina kunkin rahoitusta saaneen organisaation osalta systemaattisesti puolivuotisraportointina tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Siihen sisällytettiin tulosindikaattoreita, joita tyypillisesti käytetään myös kansainvälisissä tilastoissa. Ennen tätä kaikille toimijoille yhtenäistä raportointikäytäntöä tulokset raportoitiin erilaisessa muodossa vuoden 2008 osalta. Vuoden 2012 osalta tuloksia ei edellisten vuosien tapaan raportoitu. Vuonna 2008 osalta ohjelman toteutus ei käynnistynyt täysipainoisesti vielä vuoden alussa. Useiden ammattikorkeakoulujen osalta Tuli-toiminta käynnistyi siten, että ne raportoivat tuloksia vajaalta puolelta vuodelta. Innovaatiotoimintaan liittyvissä ohjeistuksissa ja käytännöissä on eroja organisaatioiden välillä. Niin on myös tutkimuslöydösten kaupallistamiseen Keksintöilmoituksia 640 kpl Tuli-hankkeita 594 kpl Patenttihakemuksia 385 kpl Lisenssi- ja teknologianmyyntitulot 2,60 M josta Tuli-hankkeina olleiden osuus 0,87 M Perustettuja yrityksiä 28 kpl josta Tuli-hankkeina olleiden osuus 15 kpl liittyvässä sisäisessä tiedon välityksessä. Niissä yliopistoissa, joissa päätöksentekoa on hajautettu laitoksille, kaikki tieto esimerkiksi patenttihakemuksista, patenteista ja perustetuista yrityksistä ei aina kulje tutkimus- ja innovaatiopalvelun kautta, eikä tavoittanut seurantaraportin täyttäneitä Tuli-yhteyshenkilöitä. Näin ollen tilastoiduissa luvuissa voi olla joitakin epätarkkuuksia Yhteenveto yliopistojen ja tutkimuslaitosten tuloksista Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tuloksia vuodelta 2008 Keksintöilmoitukset ovat tutkimus- ja innovaatiopalvelujen henkilöstön vastaanottamia ilmoituksia. Tuli-hankkeet ovat Tuli-rahoitusta saaneita hankkeita. 14

15 Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tuloksia vuosilta Keksintöilmoitukset kpl kpl kpl Hankeaihioita (Tuli-yhteyshenkilöille esiteltyjen ideoinen määrä) kpl kpl kpl Tuli-rahoitusta saaneet hankkeet Keksintöilmoitusten määrään vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä organisaation sisäiset toimenpiteet, kuten esimerkiksi aktivointi ja erilaiset palkitsemismenettelyt. Ne vaikuttavat suuresti yksittäisten organisaatioiden tasolla ohjelman tulosseurannassa saatuihin kokemuksiin perustuen. Rahoitusta saaneiden yliopistojen hankkeiden jakauma osoittaa, että ensiar viointivaiheen hankkeita on määrällisesti eniten, mutta jalostusvaiheen hankkeiden suhteellinen osuus kasvoi ohjelman aikana. kpl yht < 5ke 5 20 ke > 20 ke Patenttihakemuksia kpl Myönnetyt patentit kpl Lisenssi- ja teknologianmyyntitulot M Kaikki yhteensä Tuli-hankkeina olleita ,76 1, ,00 1, ,03 1,38 Perustetut yritykset Kaikki yhteensä Tulihankkeina olleita Perustetuissa uusissa yrityksissä on mukana tapaukset, joissa ennen niiden perustamista tehtiin päätöksentekoa tukevia taustaselvityksiä Tuli-rahoituksella eli Tuli-hankkeina olleet tai jotka ovat Tuli-yhteyshenkilöille muutoin esitelty omasta organisaatiosta. Kokonaisluvuissa on mukana joitakin opiskelijoiden ideoista Tuli-rahoituksen avulla jalostettuja tapauksia. Käytäntö opiskelijoiden ideoiden tukemisessa vaihteli jossain määrin eri organisaatioiden välillä perustuen esimerkiksi yliopiston linjauksiin Tuli-rahoituksen käytöstä. 15

16 2.1.2 Yhteenveto ammattikorkeakoulujen tuloksista Ammattikorkeakoulujen tuloksia vuodelta 2008 Ammattikorkeakoulujen tuloksia vuosilta Keksintöilmoituksia 18 kpl Tuli-hankkeita 99 kpl Perustettuja yrityksiä 1 kpl Keksintöilmoitukset kpl kpl kpl Hankeaihioita (Tuli-yhteyshenkilöille esiteltyjen ideoinen määrä) kpl kpl kpl Tuli-rahoitusta saaneet hankkeet kpl yht < 5ke 5 20 ke > 20 ke Patenttihakemuksia kpl Myönnetyt patentit kpl Lisenssi- ja teknologianmyyntitulot e Kaikki yhteensä Tuli-hankkeista , Perustetut yritykset Kaikki yhteensä Tulihankkeina olleita

17 2.1.3 Tuli-rahoitusta saaneiden hankkeiden toimialajakauma Seurantaraportoinnin yhteydessä koottiin myös tieto Tuli-rahoitusta saaneiden hankkeiden toimialasta Tekesin vakiintuneen toimialaluokituksen mukaisesti. Merkittävä ero on havaittavissa palvelujen ja hyvinvointi -toimialan suuressa osuudessa ammattikorkeakouluissa ja vastaavasti bio-, lääke- ja elintarviketuotannon osuus tiedekorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Tuli-hankkeiden toimialajakauma 25 Yliopistot ja tutkimuslaitokset % Bio, lääkeja elintarviketuotanto (BILE) Ohjelmistot ja digitaalinen media (OHME) Tietoliikenne ja elektroniikka (TIEL) Metsä & kemia (MEKI) Energia ja ympäristö Metalli ja kappaletavara (MEKA) Palvelut ja hyvinvointi (HYPA) Muu Kiinteistöt ja rakentaminen 30 Ammattikorkeakoulut % Palvelut ja hyvinvointi (HYPA) Ohjelmistot ja digitaalinen media (OHME) Metalli ja kappaletavara (MEKA) Muu Tietoliikenne ja elektroniikka (TIEL) Energia ja ympäristö Kiinteistöt ja rakentaminen Metsä & kemia (MEKI) Bio, lääke- ja elintarviketuotanto (BILE) 17

18 2.2 Organisaatiot verkottuivat Tuli-ohjelman osatavoitteena oli toimijoiden verkottaminen. Ohjelman toteutukseen valittu konsortiomalli osoittautui hyväksi ratkaisuksi tämän tavoitteen kannalta. Ohjelman alkuvaiheessa oli paljon erilaisia käytännön asioita, joissa valitulla toimintamallilla oli merkittävä lisäarvo. Useiden toimijoiden osalta kyseessä oli uudenlaisen toiminnan käynnistäminen. Konsortioissa toimijoiden välisissä keskusteluissa ja kokouksissa oli luontaisesti esillä erilaiset kokemukset ja käytännöt, mikä auttoi toiminnan ylösajossa ja ohjelman aikaisessa kehittämisessä. Lisäksi Tuli-toimijoiden kesken järjestettiin useita benchmarkingtilaisuuksia hyvistä käytännöistä. Muodostetuilla Tuli-konsortioilla ja projektiryhmillä oli laaja-alainen ja objektiivinen näkökulma yksittäisten hankkeiden potentiaaliin ja kehittämiseen sekä yleisemmin Tuli-toiminnan kokonaisuuteen. Tämän myötä muodostunut näkemys palvelee jatkossakin kaupallistamista toteuttavissa organisaatioissa ja sidostyhmissä. Tuli-toimijoiden välisen verkottumisen lisäksi useat organisaatiot edistivät yhteistyötä alueidensa muiden palvelun tarjoajien kanssa kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla. Niissä tapauksissa, joissa Tuli-toimijalla ei ollut omaa intressiä panostaa hankkeeseen, tuotettiin kuitenkin neuvontapalvelua, jolloin keskeisessä roolissa olivat alueen muut toimijat. Yhteistyö Keksintösäätiön Tuoteväyläpalvelun kanssa kehittyi ohjelman aikana niin ammattikorkeakoulujen kuin yliopistojenkin osalta. Lisäksi hyviä kokemuksia saatiin yksityishenkilöiden omistuksessa olleiden ideoiden jalostamisesta yhteistyössä muun muassa eri puolilla maata toimintaansa vakiinnuttaneen Protomon kanssa. Ohjelmakokemukset osoittivat, että pienempien yliopistojen kohdalla omien resurssien kasvattaminen kaupallistamistoimintaan ei ole käytännössä mahdollista. Kun kuitenkin on olemassa tahtotila toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen, se tehdään yhteistyöverkoston kanssa. Tästä esimerkkinä ovat Vaasan yliopisto, joka on verkottunut vahvasti alueen toimijoiden, muun muassa ammattikorkeakoulun ideahautomon kanssa, Sibelius Akatemia, joka on tehnyt hankkeissa yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa sekä Åbo Akademin Turun yliopiston välinen yhteistyö. Kaupallistamisen prosessia ja toimenpiteitä kehitetään tällöin yhteistyössä, joissa kullakin toimijalla on oma roolinsa ja vastuunsa. Muutamat yliopistot aktivoivat alumnitoimintaa siten, että start up -yrityksistä kokemusta omaavia alumneja kutsuttiin mukaan esimerkiksi liikeideoiden sparraustilaisuuksiin hankkeiden jatkojalostusvaiheissa. Eri tavoin organisoitujen tilaisuuksien kokemus osoitti, että oman korkeakoulun potentiaalisten yritysten menestystä kohtaan on runsaasti mielenkiintoa. Yhtenä yliopistojen tutkimustulosten ja IPR:n kaupallistamista tukevana toimintamallina pilotoitiin erään suuren suomalaisen yrityksen ja muutaman Tuli-toimijan verkottamista erillisessä tilaisuudessa. Siinä oli esillä yliopistojen ja tutkimuslaitosten vahvuusalueita, projekteja sekä patentoituja innovaatioita. Tuli-toimijat kuulivat myös teollista toimijaa kiinnostavista aihealueista. Tilaisuuden tiimoilta syntyi joitakin jatkokeskusteluja. Tällaisesta foorumista ei muodostunut jatkuvaa käytäntöä ohjelmassa. Kaupallistettavina olevia suojattuja innovaatioita tarjotaan suoraan yrityksille ja T&K-yhteistyötä tehdään toimijoiden omien käytäntöjen mukaan. Kansainvälistä verkottumista Ohjelmapalvelut organisoi joitakin myynti- ja markkinointimatkoja kansainvälisiin teknologia- ja messutapahtumiin ja patenttihuutokauppoihin muun muassa Kiinaan, Japaniin ja USA:han. Lisäksi ohjelman aikana tehtiin tutustumis- ja verkottumismatkoja yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin Ruotsiin, Hollantiin, USA:han ja Israeliin. Kansainvälisissä tutustumismatkoissa saatiin tietoa käytännön toimenpiteistä ja kokemuksista, joita kaupallistamista menestyksekkäästi toteuttaneilla organisaatioilla oli. Näilläkin tutustumismatkoilla myös keskinäinen Tuli-toimijoiden välinen kokemusten ja näkemysten vaihto käytäntöihin liittyen osoittautui hyödylliseksi. Kukin toimija hyödyntää kansainvälisestä toimintaympäristöstä saamaansa tietoa ja virikkeitä tarkoituksenmukaisella tavalla omiin lähtökohtiinsa ja mahdollisuuksiinsa perustuen. Suora kansainvälinen yhteistyö on sittemmin toteutunut riippuen kunkin toimijan omista tavoitteista, halusta ja valmiuksista. Ohjelman alkupuolella järjestettyihin kansainvälisiin teknologia- ja messutapahtumiin suuntautuneisiin myynti ja markkinointimatkoihin osallistui joitakin organisaatioita. Erityisesti VTT ja Aalto-yliopisto (ohjelman alkupuolella vielä TKK) olivat tässä aktiivisia ja tekivät yhteistyötä. Kansainvälisissä tapahtumissa on usein yliopistojen teknologiansiirtotoimistojen (TTO) kautta IPR -salkun tarjontaa esillä. Näissä tapahtumissa voi parhaimmillaan syntyä hyviä asiakas- ja yhteistyösuhteita. Saa- 18

19 Kasvuyrittäjyyden ja teknologiansiirron markkinoinnista Aalto-yliopistossa toteutettiin kansainvälistä markkinointia ja myyntiä monella eri tasolla osana Aallon Tuli-projektia. Eräänä kantavana periaatteena uusien yritysten kehittämisessä oli lähettää potentiaalinen yrittäjätiimi kohdemarkkinoille tai sinne, missä alan uusin tutkimus ja kehitys tapahtuu. Yksittäisten projektien lisäksi, Aalto osallistui eri teknologisten alojen kärkitapahtumiin osana suomalaista delegaatiota: mm. SXSW Austinissa, Mobile World Congress Espanjassa, HTIA Israelissa ja London Design Festival. Edellä mainittuihin messuihin osallistui eri kehitysvaiheessa olevia Tuli-rahoitusta saaneita projekteja, jotka tapasivat ko. tilaisuuksissa sijoittajia, potentiaalisia kumppaneita ja potentiaalisia asiakkaita. Start-upien ulosviemisen lisäksi Aalto markkinoi patentteja ja teknologista osaamistaan keskeisimmissä tapahtumissa Kiinassa, Japanissa, Koreassa, Yhdysvalloissa ja UK:ssa. Neljäntenä ulottuvuutena Aallon kansainvälistymisessä oli teknologiansiirtotoimiston osaamisen kasvattaminen alan parhaiden toimijoiden kanssa, joista esimerkkeinä ovat mm. Japaniin solmitut teknologiansiirtotoimistojen väliset yhteistyösopimukset. Edellä mainittujen Tuli-rahoitettujen toimenpiteiden tulokset ovat mitattavissa osaamisen lisääntymisenä, tuotteiden ja palveluiden parantumisena, kansainvälisen rahoituksen saamisena ja kumppanuuksina. Kansainvälinen markkinointi lisää Suomen, yliopistojen ja yritysten mainetta ja parantaa siten koko kansantaloutemme mahdollisuuksia. Luonnollisesti ei sovi unohtaa viivan alle jäänyttä lisääntynyttä myyntiä. tujen kokemuksen mukaan tämä ei ole välttämättä nopea kanava kaupalliseen menestykseen. Se palvelee kuitenkin osaltaan organisaation kansainvälisen tunnettuuden lisäämisessä. 2.3 Kulttuurin muutos Kun tarkastellaan kansainvälisiä tutkimuksen kaupallistamisen alueella tunnettuja toimijoita esimerkiksi USA:ssa ja Israelissa, voidaan niiden osalta eri selvityksiin perustuen todeta, että teknologiansiirtotoimintojen ylösajo on vienyt aikaa noin 15 vuotta. Toimintakulttuurin muutos tapahtuukin yleensä hitaasti ja siihen vaikuttavat monet organisaatioissa vallitsevat hallinnolliset, tavoitteelliset ja asenteelliset seikat. Teemu Seppälä, Aalto-yliopisto Tuli-toimintaan mukaan lähteneissä organisaatioissa kaupallistamistoimintojen perinteet, tavoitteet, toimintatavat ja asenteet vaihtelivat ohjelman käynnistyessä ja vaihtelevat edelleen. Kulttuurin muutos kaupallistamista enemmän ja tehostetusti huomioivaan suuntaan on ohjelman aikana ollut kuitenkin merkittävä. Tutkimustulosten hyödyntäminen on entistä enemmän esillä organisaatioiden strategioissa ja toimintasuunnitelmissa. Keskustelu tutkimus- ja innovaatiopalvelujen henkilöstön ja organisaatioiden johdon välillä on Tuli-toimijoilta saadun tiedon mukaan lisääntynyt ja systematisoitunut uudelle tasolle. Kaupallistamistoiminta on saanut ohjelman aikana korkeakouluissa suuremman painoarvon. Käytännössä sen toteuttaminen vaatii monien tekijöiden yhteensovittamista. Kokonaisvaltainen prosessin hallinta on tässä luonnollisesti tärkeätä, mutta usein kysymykseen tulee henkilöistä riippuvaiset asiat, asenteet ja osaaminen, joihin Tuli-ohjelman toimenpiteillä vaikutettiin. Ohjelman jaksorahoituskäsittelyn yhteydessä syksyllä 2009 pyydettiin yliopistoja ja tutkimuslaitoksia täsmentämään tutkimustulosten hyödyntämisen toimintamallia ja rakenteita koskevaa suunnitelmaa. Tässä yhteydessä Tuli-toimijoiden tehtävänä oli määritellä tutkimustulosten hyödyntämisen tavoitteet, linjaukset ja toimintamalli 1,5 vuoden päähän. Rahoittaja edellytti strategisen tason sitoutumista asetettuun tavoitetilaan. Useiden toimijoiden kohdalla suunnitelmaa koskevat keskustelut vahvistivat ja joissain tapauksissa avasivat kaupallistamistehtävissä toimineiden henkilöiden keskusteluyhteyttä organisaatioiden strategiseen johtoon. Kaupallistoimintojen tunnettuus korkeakouluissa ja sektoritutkimuslaitoksissa on Tulin myötä lisääntynyt merkittävästi. Tuli-yhteyshenkilöt ovat jalkautuneet henkilöstön ja opiskelijoiden suuntaan erilaisilla kampanjoilla, teematilaisuuksilla ja ideakilpailuilla. Tiedottamisen kanavana ovat toimineet lisäksi sisäiset ja ulkoiset internetsivustot. Sivustoilla on tyypillisesti kuvaus innovaatiopalveluista henkilökunnan ja opiskelijan tukena sekä joissain tapauksissa oman organisaation kaupallistamisen toimintaperiaatteita käsittelevää tietoutta. Kun sivustojen sisältöä verrataan yleisellä tasolla kansainvälisten toimijoiden vastaaviin, ei niissä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole läpinäkyvästi kuvattu esim. tulonjakomalleihin ja yritysten perustamiseen liittyviä linjauksia. 19

20 Kaupallistamistoiminnassa on vakiintuneita tulonjaon käytäntöjä Suomessa ja ulkomailla. Toimintaan liittyy harvoin kannustinjärjestelmiä eri organisaatiotasoille. Erityisesti Suomessa toiminta on valtaosin resurssilähtöistä eikä niinkään tulostavoitteellista. Yliopistot ja omistus yrityksissä Yliopistojen omistus tutkimuslähtöisissä yrityksissä on laaja kysymys. Omistukseen liittyvää periaatekeskustelua käytiin useissa yliopistoissa sekä joissain ammattikorkeakouluissa Tuli-ohjelman aikana. Tämä aihe tunnistettiin ajankohtaiseksi ja siihen liittyen järjestettiin erillinen teematilaisuus Yliopistolähtöinen Start up -yritys keväällä 2011, missä toimijoille esiteltiin mahdollisia malleja omistukseen liittyen. Lisäksi toimijat jakoivat kokemuksia ja näkemyksiä aiheeseen liittyen, mikä jatkui useiden toimijoiden välillä myöhemmin. Tuliohjelman loppuvaiheeseen mennessä useimmissa yliopistoissa oli omistamiseen liittyen vähintäänkin periaatteellisia keskusteluja käyty, mutta muutamassa yliopistossa ja korkeakoulussa on tehty linjauksia ja päätöksiä omistajuuteen ja sijoitustoimintaan liittyen. Opiskelijat osana kaupallistamisen toimintaympäristöä Kaupallistamiskulttuurin myönteinen kehitys aktivoi uusia aloitteita erityisesti opiskelijoiden keskuudessa, mistä hyviä esimerkkejä ovat AaltoES (Entrepreneur Society) ja Aalto Venture Garage. Tuli-ohjelman tuki oli alkuvaiheessa erilaisten toimenpiteiden kuten ideoiden esittelytilaisuuksien järjestämisessä. Opiskelijayrittäjyyden huomioivan ajattelun merkitys kasvoi ohjelman aikana ja siihen liittyviä yrittäjyysyhteisötyyppisiä aktiviteetteja, kuten AaltoES levisi Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) perusti Tuli-hankkeen aikana oman sijoitusyhtiön rahoittamaan yliopiston tutkimuksesta alkunsa saavia spin off -yrityksiä. Sijoitusyhtiön perustaminen tukee yliopiston strategiaa, jossa tiedeyhteisön jäseniä rohkaistaan edistämään innovaatiotoimintaa ja myötävaikuttamaan tutkimuslähtöisten yritysten perustamista. Yhtiön osakkaina ovat samansuuruisilla osuuksilla yliopisto, Viipurin taloudellinen korkeakouluseura (Vitako) ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Tukisäätiö. Yhtiön perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun innovaatiojärjestelmää kehitettäessä huomattiin, että yhä useammin tutkimuksessa syntyy osaamista, jolla olisi kaupallista potentiaalia, muttei suoraa lisensointikanavaa teollisuudessa. Tarkoituksena on, että sijoitusyhtiö rahoittaa osan spin off -yritysten tarpeesta ja auttaa yrityksiä keräämään ulkopuolista rahaa muualta. Yrityksen hallituksessa istuu sijoitusalan ammattilaisia, joilla on hyvät kontaktit alan muihin toimijoihin ja kokemusta ja uskottavuutta ulkopuolisten sijoittajien silmissä. Perustettu yhtiö on otettu hyvin vastaan niin tutkijoiden, kuin ulkopuolisten rahoittajien toimesta. Sijoitusyhtiön nimi on Lureco Oy. Nimi on lyhenne sanoista Lappeenranta University Research Company. Tero Lehikoinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Oulun yliopistossa Tuli-hankkeen aikana arviointiin 106 tutkimuslähtöisen (ei opiskelijoiden ideoita) keksinnön tai liikeidean kaupallista hyödyntämistä. Tulitoiminta mahdollisti nopean tavan (<6kk) arvioida idean kaupallinen potentiaali. Oulun yliopiston tavoitteena oli ensisijaisesti uusien tutkimusosaamiseen perustuvien yritysten aikaansaaminen. Arviointityö ja yritysaihion liikeidean kehitys tehtiin yhteistyössä yksityisten toimijoiden (esim. Vigo, seed-rahoittaja, business-enkeli) kanssa. Tällä tavoin varmistettiin yritysaihioiden kehittyminen laadultaan hyviksi start up -yrityksiksi. Tällöin myös Tuli-investointi kohdistettiin potentiaalisimmille aihioille. Toisaalta Tuli-ohjelmana mahdollisti kehittää yliopiston innovaatiopalvelun toimintatapaa ja kehittää yksityisten toimijoiden verkostoa, joiden kanssa hankevirtaa voitiin luottamuksellisesti arvioida ja tunnistaa kaupallisesti kiinnostavimmat aihiot. Tuli-toiminnan aikana syntyi 12 kpl tutkimukseen perustuvaa yritystä. Näistä neljässä yliopisto on osaomistajana. Yliopisto on teknologian siirtoon liittyvästä omistajuudesta linjannut seuraavasti: Yliopisto voi osallistua omistajana uuden tutkimuslähtöisen yrityksen toimintaan. Tällöin yrityksen liikeidea perustuu olennaisesti Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen ja avaintutkijat sitoutuvat tutkimuksen tulosten kaupallistamiseen. Yliopistolla on passiivinen rooli yrityksen toiminnassa ja yliopistolla ei ole esimerkiksi jatkorahoitusvelvollisuutta. Yliopisto on aina vähemmistöosakas. Yliopiston omistusosuuteen vaikuttaa se, miten paljon yliopisto on investoinut esim. keksinnön patentointiin tai sen toimivuuden testaamiseen eli ns. proof-ofconcept hankkeen kustannuksiin. Pekka Räsänen, Oulun yliopisto 20

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

risto.lustila@tekes.fi

risto.lustila@tekes.fi risto.lustila@tekes.fi MIKÄ ON TUOTEVÄYLÄ-PALVELU? Tuoteväylä-palvelu on Tekesin ohjaama valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka auttaa alkavia ja mikroyrityksiä kehittämään kansainvälistä kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. 17.05.2013 Juha Elf, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus Jani Jokitalo, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. 17.05.2013 Juha Elf, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus Jani Jokitalo, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA 17.05.2013 Juha Elf, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus Jani Jokitalo, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Neuvomme

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Jouni Hynynen Keski-Suomen ELY-keskus: innovaatioasiantuntija Tuoteväylä-palvelun ensiarviointivaihe Pekka Rantala Keksintösäätiö: Liiketoiminnan kehittämispäällikkö Tuoteväylä-palvelun

Lisätiedot

TUTL- tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa. Tutkimukseen sijoitetut panostukset tuottamaan lisää uusia yrityksiä.

TUTL- tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa. Tutkimukseen sijoitetut panostukset tuottamaan lisää uusia yrityksiä. TUTL- tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Tutkimukseen sijoitetut panostukset tuottamaan lisää uusia yrityksiä Jälkiteollisen yhteiskunnan haasteet; taloutta kiihdyttävä lisäarvo ja vaurauden

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

IPR-opas. Immateriaalioikeudet yliopistossa. Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia?

IPR-opas. Immateriaalioikeudet yliopistossa. Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia? IPR-opas Immateriaalioikeudet yliopistossa Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia? Tutkimustuloksia sekä osaamista hyötykäyttöön ja liiketoiminnaksi Kiinnostaako

Lisätiedot

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot.

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Perustettu vuonna 1971 Yksityinen säätiö; rahoitus työ- ja elinkeinoministeriön budjetista Toimipaikka: Innopoli, Espoo, alueverkosto: Innovaatioasiantuntijat ELY-keskuksissa

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Strategisen huippuosaamisen keskittymät Strategisen huippuosaamisen keskittymät Tekesin periaatteet 02-2015 Copyright Tekes Sisältö 1. Strategisen huippuosaamisen keskittymät ja Tekes 2. Keskittymien tutkimusohjelmat ja hankkeet 3. Tutkimusohjelman

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu 2012. Copyright Tekes

Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu 2012. Copyright Tekes Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu 2012 Tekesin rahoittama julkinen tutkimus Tekes rahoittaa tutkimusorganisaatioiden teknologian, palveluiden, liiketoiminnan ja työelämän tutkimusta, jolla on merkittävää

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Ideasta Liiketoimintaan

Ideasta Liiketoimintaan Ideasta Liiketoimintaan Tekesin rahoituspalvelut yrityksille Metsäalan ennakointiyksikön järjestämä aamukahvitilaisuus 17.2.2009 Kalevi Pölönen DM 375387 04-2008 Copyright Tekes DM 125809 01-2005 Copyright

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu 2012

Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu 2012 Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu 2012 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa hakuinfo 14.9.2011 Asko Vesanto DM 832640 Miksi julkisen tutkimuksen rahoitusta uudistetaan? Innovaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008 Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta Katriina Otsamo 22.10.2008 OWI on hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäjä Kaksi osaamisaluetta: vertikaalina hyvinvointiala, horisontaalisena

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tutkimuspalvelupäivät / Vaasa 22.-23.8.2013 Työpaja 6. Tapio Siik Head of ACE

Tutkimuspalvelupäivät / Vaasa 22.-23.8.2013 Työpaja 6. Tapio Siik Head of ACE Tutkimuspalvelupäivät / Vaasa 22.-23.8.2013 Työpaja 6 Tapio Siik Head of ACE Tapio Siik Koulutus: DI, Ohjelmistotekniikka (TUT), IMD Työkokemus: Softplan, ABB, Intergraph, Nokia, XN-Ventures, Aalto, Harrastukset:

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4. VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.2010 Pekka Salmi, Asiakkuusjohtaja VTT Expert Services Oy 19.4.2010

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa?

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? 8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9:00 9:20 Tervetuloa - seminaarin avaus Aineeton oikeus käytännössä ja julkinen rahoitus Tapani Saarenpää, asiantuntija,

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Iskun sisältö Mitä Tekes tarjoaa Tekesin ohjelmat työkaluna Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Antti Salminen Uudenmaan ELY-keskus: innovaatioasiantuntija Tuoteväylä-palvelun ensiarviointivaihe Jaana Rantanen Keksintösäätiö: kehitysjohtaja Tuoteväylä-palvelun kehittäminen

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot