Tekesin ohjelmaraportti 8/2012. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekesin ohjelmaraportti 8/2012. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Tekesin ohjelmaraportti 8/2012 Loppuraportti Tuli-ohjelman loppuraportti

2 10

3 Jorma Helin (toim.) Tuli-ohjelman loppuraportti w Loppuraportti Tekesin ohjelmaraportti 8/2012 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Tekes Taitto: DTPage Oy 4

5 Alkusanat Kansainvälinen kilpailu on kiristynyt entisestään. Suomen kaltaisen pienen innovaatiovetoisen maan on kyettävä jatkossa entistä paremmin hyödyntämään resurssinsa, etenkin innovaatiokykynsä. Julkinen tutkimus on ollut merkittävässä roolissa tukemassa elinkeinoelämän kehittymistä. Yhteistyö yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa on luonut vahvan pohjan yritysten menestymiselle kansainvälisillä markkinoilla. Julkiseen tutkimukseen sisältyy kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kuin mitä olemassa olevat yritykset kykenevät hyödyntämään. Siksi on yhä tärkeämpää, että tutkimuksen pohjalta syntyy Suomeen myös kokonaan uutta liiketoimintaa ja uusia kansainvälisiltä markkinoilta kasvua hakevia yrityksiä. Tekes on jo vuosien ajan määrätietoisesti tehnyt työtä julkisen tutkimuksen laajemman hyödyntämisen edistämiseksi. Nyt päättyvä Tuli-ohjelma edustaa tärkeää askelta tällä tiellä. Sen myötä toimien painopistettä siirrettiin kohti pysyvämpien ja vahvempien kaupallistamis- ja hyödyntämisrakenteiden synnyttämistä ja kehittämistä julkista tutkimusta harjoittaviin organisaatioihin. Tässä raportissa hahmotetaan ohjelman taustoja, sen aikaista toimintaa ja ohjelman keskeisiä tuloksia. Kehitys Tuli-ohjelman aikana on ollut monella tavalla myönteistä, vaikka osin epätasaista. Kaupallistaminen ja muu tutkimustulosten hyödyntäminen ovat saamassa yhä vahvempaa jalansijaa tutkimusorganisaatioissa. Tuli-ohjelma on vahvistanut tätä kehitystä useassa yliopistossa ja tutkimuslaitoksessa. Erityisen maininnan ansaitsevat monet ammattikorkeakoulut, joiden kaupallistamistoiminta on vahvistunut Tuli-ohjelman myötä merkittävästi. Tuli-ohjelmaa tulee tarkastella osana laajempaa uuden liiketoiminnan ja uusien yritysten syntymistä edistävää kokonaisuutta. Päättyvän Tuli-ohjelman tilalle onkin jo kehitetty ja käynnistetty uusia toimintamalleja varmistamaan, että ekosysteemin kehitys jatkuisi oikean suuntaisena. Tutkimusorganisaatiolla on tässä merkittävä rooli ja etenkin opiskelijoiden oma aktiivisuus ja kasvava mielenkiinto yrittäjyyttä kohtaan näyttää lupaavalta. Jatkossa Tekesin ja muiden toimijoiden keskeinen tehtävä onkin pyrkiä kaikin keinoin vahvistamaan uuden liiketoiminnan ja uusien kasvuyritysten syntymistä. Yhtenä keskeisenä lähtökohtana tälle on yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa harjoitettava tutkimustoiminta. Uskomme, että Tuli-ohjelma on omalta osaltaan tukenut tutkimusorganisaatioissa välttämätöntä kulttuurin muutosta kohti myönteisempää suhtautumista kaupallistamiseen ja yrittäjyyteen sekä parantanut niiden edellytyksiä kaupallistaa tutkimustoimintansa tuloksia. Haluamme kiittää ohjelman johtoryhmää ja koordinaattoreita sekä kaikkia ohjelmaan osallistuneita arvokkaasta työstä Tuli-ohjelman ja sen tavoitteiden hyväksi. Marraskuu, 2012 Tekes 5

6 Tiivistelmä Tuli-ohjelma käynnistyi vuonna 2008 tilanteessa, jossa yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toivottiin tarttuvan entistä voimallisemmin kaupallistamisen haasteisiin ja vaikuttavan tutkimuspanosten kaupallistamisen tuloksiin. Aiemmin Tuli-toimintamalli perustui palvelujen ostoon teknologiakeskuksilta ja konsulteilta. Uudessa ohjelmassa Tekesin rahoitus myönnettiin suoraan yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Tuli-rahoitusta käytettiin kaupallistamishankkeita tukevien asiantuntijapalvelujen ostoon, minkä lisäksi rahoitus mahdollisti myös oman organisaation kaupallistamistoiminnan kehittämisen ja konkreettisen työn hankkeiden hyväksi. Ohjelman alussa rahoitusta sai yhteensä 46 organisaatiota, 18 yliopistoa, 23 ammattikorkeakoulua ja viisi tutkimuslaitosta. Ohjelman aikana osa organisaatioista jäi pois omaan päätökseen perustuen, joitakin yliopistoja yhdistyi ja lisäksi jaksorahoituspäätöksiä tehtiin valikoidusti ohjelman aikaisiin tuloksiin perustuen. Viimeisessä vaiheessa mukana oli 10 yliopistoa 13 ammattikorkeakoulua ja kaksi tutkimuslaitosta. Kaikki mukana olleet organisaatiot kuuluivat useamman toimijan konsortioihin, mikä edisti toimijoiden välistä verkottumista, yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista. Tuli-rahoitusta sai vuosina aikana yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkea koulussa 875 hanketta. Suhteessa rahoitettujen hankkeiden määrään, Tuli-yhteyshenkilöille esiteltiin n. 2,5-kertainen määrä ideoita hankeaihioiksi kaupallisen potentiaalin arviointiin. Vuosina perustettiin yliopistoista ja tutkimuslaitoksista yhteensä 135 yritystä ja ammattikorkeakouluista 52 yritystä. Tuli-ohjelma tuki merkittävästi kaupallistamisosaamisen kehittymistä tutkimus- ja innovaatiopalveluissa, tutkijoissa ja opiskelijoissa. Se myös lisäsi laajasti toimijoiden ja sidosryhmien näkemystä kaupallistamisen kokonaisuudesta ja toimintaympäristön vaatimuksista. Toimijat kehittivät omissa organisaatioissaan tarkoituksenmukaisia kaupallistamisen edellyttämiä rakenteita, prosesseja ja verkostoja. Kaupallistamistoiminnan tunnettuus ja myönteisyys sitä kohtaan lisääntyi ohjelman aikana. Tutkimustulosten hyödyntäminen on organisaatioiden suunnitelmissa ja käytännön työssä enemmän esillä. Keskustelu tutkimusja innovaatiopalvelujen henkilöstön ja johdon välillä lisääntyi ja systematisoitui useimmissa organisaatioissa. Merkittävä kulttuurin muutos tapahtui myös opiskelijayrittäjyyden huomioinnissa ja uusia yrittäjyysyhteisötyyppisiä aktiviteetteja lisääntyi ohjelman aikana yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Tuli-ohjelma sijoittui Tekesin tutkimusrahoituksen uudistuksen ajankohtaan, jolloin kaupallistamiseen tähtäävä tutkimusrahoitus muuttui merkittävästi. Tuli-ohjelman aikana lisättiin kaupallistamisosaamista ja edistettiin osaltaan organisaatioiden kyvykkyyttä toimia uudessa tilanteessa ja vastata sen tuomiin haasteisiin. 6

7 Sisältö Alkusanat...5 Tiivistelmä Tuli-ohjelman tausta, tavoitteet ja toimintamalli Ohjelman tavoitteet Uudistunut Tulin toimintamalli Tuli-konsortiot Ohjelman palvelut tukea verkostoitumiseen ja kehittämiseen Tuli-ohjelman keskeisiä tuloksia Tulin numeerisia tuloksia Yhteenveto yliopistojen ja tutkimuslaitosten tuloksista Yhteenveto ammattikorkeakoulujen tuloksista Tuli-rahoitusta saaneiden hankkeiden toimialajakauma Organisaatiot verkottuivat Kulttuurin muutos Osaaminen kehittyi Kaupallistamisprosesseja tehostettiin Tekesin tutkimusrahoituksen uudistus ja ohjelman aikaiset muutostekijät Ammattikorkeakoulut Keksintösäätiön Tuoteväylä-palvelun yhteyteen Ohjelman resursoinnista ja organisaatiosta Rahoitus Johtoryhmä ja ohjelmatiimi...25 Tekesin ohjelmaraportteja

8 1 Tuli-ohjelman tausta, tavoitteet ja toimintamalli Tekesillä on ollut julkisen tutkimuksen tulosten kaupallistamista edistäviä erityistoimenpiteitä jo vuodesta 1993 alkaen. Tänä aikana Suomen kansantalous on kohdannut historiallisen laajan ja nopean rakennemuutoksen. Tekes tunnisti kansantalouden merkittävän uudistustarpeen vuonna 2006, jonka johdosta Tuli-toimintamallia lähdettiin kehittämään merkittävästi vuonna Merkittävän tutkimuspanoksen haluttiin tuottavan tuloksia kaupallistamisessa ja Tulin osalta siirryttiin toimintamalliin, jossa yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toivottiin tarttuvan voimakkaammin kaupallistamisen haasteisiin. Aiempi Tuli-toimintamalli ( ) perustui palvelun ostoon teknologiakeskuksilta ja kaupallistamiskonsulteilta. Aiemmassa toimintamallissa yliopistojen ja korkeakoulujen oma toiminta keskittyi pääasiallisesti keksintöilmoitusprosessin hoitamiseen ja minimipalveluiden tarjoamiseen. Uudessa ohjelmassa Tekesin rahoitus päätettiin myöntää suoraan korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Alussa ohjelma oli avoin, siihen osallistuikin parhaimmillaan yli 40 organisaatiota. Aiempaan Tuli-ohjelmaan verrattuna toteutettiin kolme merkittävää muutosta: 1. ennen Tuli-ohjelmassa yksittäisen innovaatioaihion kehittäminen oli rajattu enintään euron arvoisten palvelujen ostoon. Varsinaisen kaupallistamisvaiheen ja aihion kehittämisvaiheen välille jäi rahoitusaukko. 2. aiemmassa Tuli-toimintamallissa ei yritetty muuttaa julkisen tutkimuksen kaupallistamisen rakenteita ja rahoituspohjaa, joka taas oli uudessa ohjelmassa keskeinen sisältö. Tuli-ohjelman rahoitus ja palvelut päätettiin kohdentaa erityisesti sellaiseen toimintaan, joka edisti julkisen tutkimuksen hyödyntämisrakenteiden kehittymistä. 3. uudessa Tuli-ohjelmassa rahoitusta kohdistui myös yliopiston, korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen omiin henkilöstökuluihin, jolla mahdollistettiin keksijöiden, innovaattoreiden ja innovaatiopalveluiden konkreettinen työ hankkeiden hyväksi. Viime vuosien aikana yhtenä vaikuttajana julkisen tutkimuksen tehostamisvaateille on ollut muuttunut lainsäädäntö (Korkeakoulukeksintölaki 2007, Laki julkisista hankinnoista 2007, Talousarviolaki 2004, Yliopistolakiin tehty muutos yliopistorahastoista 2006). Lakimuutoksilla on kahdensuuntaista vaikutusta, ne ovat tuoneet velvoitteita, mutta ovat myös antaneet uusia mahdollisuuksia kaupallistamisen tehostamiseksi. 1.1 Ohjelman tavoitteet Tarkasteltaessa taloudellista potentiaalia omaavien ideoiden kaupallistamista tukevien toimenpiteiden kokonaisuutta voidaan todeta, että Tuli-ohjelma asemoitui osaksi laajempaa innovaatiopolitiikan toimenpiteiden kokonaisuutta. Politiikkatoimenpiteisiin liittyy useita lainsäädännöllisiä, koulutuksellisia ja organisaatioiden toimintaan liittyviä tekijöitä. Tästä johtuen eri toimijoiden yhteisellä näkemyksellä ja tahtotilalla on suuri merkitys julkisen tutkimuksen tulosten hyödyntämisessä. Tuli-ohjelman avulla tavoiteltiinkin toimijoiden yhteistä tahtotilaa ja julkisen tutkimuksen kaupallistamisprosessien tehostamista. Ohjelman visioksi/missioksi määritettiin: Suomessa on hyvää kansainvälistä tasoa olevat julkisen tutkimuksen kaupallistamisprosessit ja niitä tukevat rakenteet. Taloudellista potentiaalia sisältävät julkisen tutkimuksen tulokset siirtyvät nopeasti ja tehokkaasti kaupallisesti hyödynnettävään muotoon. 8

9 Ohjelmasuunnitelmassa määriteltiin ohjelmalle seuraavat tavoitteet: 1. Julkisen tutkimuksen kaupallistamisvalmiuksien, -prosessien, -rakenteiden ja osaamisen pitkäjänteinen kehittäminen, tehostaminen ja nostaminen kansainväliselle tasolle. 2. Saada yliopistot ja korkeakoulut asemoimaan ja resursoimaan tutkimustulosten kaupallistamisen strategisesti tärkeäksi osaksi toimintaansa. 3. Saattaa yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut tiiviiseen yhteistyöhön ja yhteisiin toiminnallisiin konsortioihin kaupallistamiseen tähtäävässä toiminnassa. 4. Saada huipputason tutkijat ja liiketoiminnan kehittämisen ammattilaiset yhteistyöhön sekä luoda tehokkaasti toimivia teknologiansiirtoverkostoja tutkimusorganisaatioiden ja yksityisten palvelutarjoajien välille potentiaalisten aihioiden kaupallistamisessa. 5. Saattaa julkisen tutkimuksen tulosten lisensointi ja teknologian myynti kansainväliselle tasolle. 6. Vahvistaa edellytyksiä sille, että julkisen tutkimuksen tuloksista, osaamisesta ja osaajista tulee merkittävä uuden liiketoiminnan ja kasvuyritysten lähde. Tuli-toimijat raportoivat Tekesille ohjelman vaikuttavuuden arviointia tukevista asioista. Lisäksi Tuli-ohjelmassa mukana olleilta toimijoilta edellytettiin raportointia tietyistä toiminnan tuloksellisuutta ja volyymia kuvaavista tulosindikaattoreista. Näitä on esitelty luvussa 2.2. Ohjelman vaikuttavuuden seurantaan oli tarkoitus toteuttaa myös väliarviointi. Tätä ei kuitenkaan nähty tarpeelliseksi, sillä ohjelma päätettiin lopettaa suunniteltua aikaisemmin. 1.2 Uudistunut Tulin toimintamalli Ohjelma koostui seuraavista keskeisistä osa-alueesta: 1. Vaiheistetut kaupallistamispotentiaalin selvittämisprojektit (ns. perus- Tulin rahoitusprojektit). Yksittäiselle rahoitettavalle projektille määritettiin alla olevan taulukon mukaiset vaiheet ja rahoituksen tasot. Pääsääntöisesti hankkeet etenivät vaiheittain, erityisesti ensiarviointivaihe edellytettiin lähes poikkeuksetta. Ensiarviointivaiheessa tuotettiin nopeasti idean hyödyntämismahdollisuuksien arviointia tukevaa tietoa. Usein tähän vaiheeseen liittyi ennakkouutuustutkimus ja alustavat markkinaselvitykset. Arviointivaiheessa syvennettiin idean potentiaalisten markkinoiden ja kilpailukyvyn tietoa sekä määriteltiin hyödyntämispolku. Edellä mainittujen vaiheiden toteuttamisessa oli pääsääntöisesti mukana konsultteja ostopalveluna. Jalostamisvaiheessa selvitettiin edelleen kaupallistamisen kannalta kriittisiä tekijöitä sekä edettiin tyypillisesti prototyypin valmistamiseen. Alle 5000 euron ensiarviointivaiheen päätöksistä vastasi muodollisesti kunkin organisaation Tuli-yhteyshenkilö. Luonnollisesti oman organisaation käytännön mukaisesti päätöksentekoon saattoi osallistua laajempi tiimi. Arviointi- ja jalostusvaiheen rahoitusta koskeva päätöksenteon vastuu oli kunkin konsortion projektiryhmällä (ks. kappale 1.3) Tuli-ohjelman suunnitteluvaiheessa yhdeksi rahoitusprojektien vaiheeksi määriteltiin Proof of Concept -rahoitus (PoC) eli yli euron hankkeet suurempina kokonaisuuksina jalostusvaiheen jälkeen. PoC-tyyppinen rahoitus eli Tutkimustulosten kaupallistamisen valmistelurahoitus eriytettiin kuitenkin Tekesissä omaksi projektiluokaksi osaksi normaalia tutkimusrahoitusprosessia ja näin ollen irti Tuli-ohjelmasta. Tätä rahoitusta oli mahdollista hakea ensimmäisen kerran syksyllä Sittemmin Tekesin tutkimusrahoituksen yhteydessä laajemmat kaupallistamiseen tähtäävät hankkeet jalostuivat osaksi Tutkimustuloksista uutta tietoa ja liiketoimintaa -rahoitusta (TUTL), jota on käsitelty luvussa 3. Ensiarviointivaihe Arviointivaihe Jalostusvaihe Raha/idea Alle 5000 eur Alle eur Alle eur Päättäjä Tuli-yhteyshenkilö Projektiryhmä Vasteaika asiakkaalle Välittömästi Alle kuukausi Vaiheen kesto Muutamia viikkoja 1 3 kk 1 6 kk 9

10 2. Organisaatioiden kaupallistamisosaamisen ja -kyvykkyyksien kasvattaminen sekä kaupallistamistoiminnassa mukana olevien toimijoiden kansallinen ja kansainvälinen verkottaminen sekä eri toimijoiden yhteisen tahtotilan ja näkemyksen synnyttäminen ja vahvistaminen. Tähän kohdistettiin Tuli-rahoitusta ja ohjelman palveluita. Ohjelman kohderyhmänä olivat yliopistot, korkeakoulut ja julkiset tutkimusorganisaatiot. Ensisijaisesti ne organisaatiot, joilla oli valmiuksia ja resursseja kehittää kaupallistamiseen tähtäävää toimintaansa ja muodostaa Tuli-konsortioita Tuli-konsortiot Jokainen Tuli-rahoitusta saanut organisaatio kuului konsortioon. Niiden tavoitteena oli lisätä alueellista toimijoiden välistä yhteistyötä, hyvien käytäntöjen jakamista ja toisilta toimijoilta oppimista sekä mahdollisuus laajemman kokonaiskuvan muodostamiseen hankkeiden arvioinnissa. Konsortioilla oli operatiivisen tason toimijana projektiryhmät, jotka päättivät arviointi- ja jalostushankkeiden rahoituksesta, ja jotka saivat tiedon konsortiotasolla hankevirrasta ja kehittämistoimenpiteistä laajemminkin. Projektiryhmissä oli mukana rahoitusta saaneiden organisaatioiden lisäksi elinkeinoelämän edustajia, kaupallistamisosaajia ja pääomasijoittajia. Ohjelman alkuvaiheessa oli toimijoina 18 yliopistoa ja 5 sektoritutkimuslaitosta, joista muodostettiin 5 konsortiota. Myöhemmin konsortioiden määrä pieneni neljään toimijoiden määrän vähennyttyä. Vuonna 2012 ohjelmassa oli mukana 10 yliopistoa ja 2 sektoritutkimuslaitosta. Tuli-ohjelman yliopistokonsortiot MetropoliTuli Teknillinen korkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Handelshögskolan Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Lappeenrannan teknillinen yliopisto Helsingin yliopisto HelsinkiTuli Helsingin yliopisto Ilmatieteenlaitos Kansanterveyslaitos Tuli, Länsi-Suomi Tampereen tekninen yliopisto Tampereen yliopisto Jyväskylän yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Vaasan yliopisto Tuli, Pohjois- ja Itä-Suomi Oulun yliopisto Kuopion yliopisto Joensuun yliopisto Tutkimuslaitosten Tuli VTT Mikes MTT 10

11 Ammattikorkeakoulujen Tuli-konsortiot Pohjois-Suomi: Oulun amk, Kemi-Tornio amk, Rovaniemen amk Itä-Suomi: Savonia, Pohjois-Karjalan amk, Mikkelin amk, Kymen amk, Kajaanin amk, Etelä-Karjalan amk Länsi-Suomi: Satakunnan amk, Seinäjoen amk, Turun amk, Tampereen amk, Pirkanmaan amk, Vaasan amk, Jyväskylän amk, Keskipohjanmaan amk Etelä-Suomi: Laurea, Haaga-Helia, Hämeen amk, Lahden amk, Metropolia, Humanistinen amk Ohjelman alkuvaiheessa muodostettiin neljä ammattikorkeakoulujen konsortiota 23 korkeakoulusta. AMKtulin loppuvaiheessa vuonna 2011 mukana oli 13 korkeakoulua kolmessa konsortiossa. Tuli-ohjelmaan osallistuneiden organisaatioiden lukumäärä pieneni ohjelman aikana. Tähän vaikuttivat muun muassa yliopistojen yhdistyminen, joidenkin organisaatioiden jättäytyminen pois omaan päätökseen perustuen sekä rahoittajan päätös kohdentaa jatkorahoitusta valikoidusti ohjelman aikaisiin tuloksiin perustuen. 1.4 Ohjelman palvelut tukea verkostoitumiseen ja kehittämiseen Tuli-ohjelman alussa järjestettiin laajalle yleisölle suunnattu avausseminaari. Ohjelman ajan järjestettiin vuosi- ja teemaseminaareja, jotka oli suunnattu Tulitoimijoille ja sidosryhmille. Seminaarien keskeistä sisältöä olivat toimijoiden kokemuksien, käytäntöjen ja tulosten esittely sekä luonnollisesti verkottuminen, joka aktivoi toimijoiden välistä vuoropuhelua ja kokemusten vaihtoa hyvistä käytännöistä. Ohjelmassa mukana olleet organisaatiot järjestivät omia Tuli-seminaareja ja -tiedotuskampanjoita valitsemallaan tavalla ja eri kohderyhmille. Ohjelmapalvelu tuotti markkinointimateriaalia Tuli-toimijoiden käyttöön. Tuli-ohjelman alkuvaiheessa toteutettiin Tuli-toimijoille suunnattu koulutus kaupallistamis- ja kansainvälistymisosaamisen vahvistamiseksi yhteistyössä Finpron ja kansainvälisten alan osaajien kanssa. Myöhemmin ohjelman aikana järjestettiin useampia koulutus- ja teematilaisuuksia eri ajankohtaisista aihepiireistä, joita nousi esille Tuli-toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa. 11

12 Kuva 1. Ohjelman vuosi- ja teemaseminaarit kokosivat yhteen Tuli-toimijoita ja sidosryhmiä. Kuva 2. Seminaareissa esiteltiin toimijoiden käytäntöjä ja kokemuksia. 12

13 Kansainväliseen toimintaan panostettiin ohjelman ensimmäisen rahoitusjakson aikana merkittävästi myös matkoilla, joita ohjelmapalvelut organisoi. Ensimmäisen toimintavuoden aikana otettiin käyttöön Tuli-toimijoiden yhteinen tietojärjestelmäratkaisu, Optima. Se toimi alustana erityisesti dokumenttien hallinnassa ja tiedonvälityksessä. Tietojärjestelmään koottiin mm. pöytäkirjat, seminaarien aineistot sekä ohjelman yhteydessä tehtyjen selvitysten aineisto. Optimaan tallennettiin projektiryhmien käsittelyyn tulleiden hanke-esitysten tiedot hyvissä ajoin ennen kokouskäsittelyä. Tämä mahdollisti hankkeen valmistelun yhteydessä asianomaisen projektiryhmän ja hanke-esittelijän kesken lisäarvoa tuoneen keskustelun. Ohjelman ulkoinen viestintä toteutettiin pääsääntöisesti omalla tuli. info www-sivustolla. Tuli.info -sivuston painopisteenä oli Tuli-rahoituksen markkinointi tutkijoille. Sivusto sisälsi muun muassa ideoiden kaupallistamista harkitseville suunnattua tietoa Tuli-rahoituksesta yleisesti, ohjeita käytännön toimenpiteisiin, esimerkkejä perustetuista yrityksistä sekä muuta ohjelman käytännön toteutukseen liittyvää tietoa. Tuli-ohjelman puitteissa toteutettiin muutamia selvityksiä, joiden tavoitteena oli tuottaa toiminnan kehittämistä tukevaa aineistoa. Seuraavassa lyhyesti joistakin selvityksistä: Hankejalostuksen prosessin ja hyvien käytäntöjen kehittämiseksi konsepti ja auditointirunko. Tavoitteena oli esittää näkökohtia ja käytäntöjä, joiden avulla hankejalostusta voidaan tehostaa. Ajatuksia esitettiin muistilistoina, joista toimijat voivat poimia heille sopivia parhaita käytäntöjä. Auditointirungon tarkoituksena oli toimia korkeakoulujen hankejalostuksen hyvien käytäntöjen kehittämiseksi. Tarkasteltavia osa-alueita olivat 1. Hankejalostuksen ja kaupallistamisen johtaminen, 2. Osaamisen kehittäminen ja verkottuminen, 3. Prosessit ja hyvät toimintatavat ja 4. Tuloksellisuus. Aineisto laadittiin siten, että sitä voitiin hyödyntää yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa itsearvioinnin apuna. Mielipidekysely kesäkuussa 2009 eli keskimäärin 1 1,5 vuotta toiminnan aloittamisen jälkeen. Kysely suunnattiin tutkijoille, Tuli-toimijoille ja konsulteille. Palautteen yleissävy oli positiivinen ja Tuli-ohjelman kokemuksia kyselyn aikoihin myönteisinä. Laajassa vapaan sanan joukossa kehitettävääkin tuotiin esille, mikä täytti osaltaan kyselyn tavoitteet. Kyselyn ajankohtana useat Tuli-toimijat toivat esille ohjelman jatkuvuutta koskevan epävarmuuden. Kansainvälisesti tunnistettuihin, kaupallistamisen ja kasvuyritysten alueilla menestyneisiin ympäristöihin suuntautunut benchmarking. Selvityksessä tarkasteltiin arvon luontia yliopistolähtöisestä tutkimuksesta, analysoitiin kansainvälisiä toimintamalleja sekä huomioitiin erityisesti kasvuyritysten syntyyn vaikuttaneita ekosysteemitekijöitä, muun muassa opiskelijoiden ja alumnien merkitystä. Selvityksen tuloksia esiteltiin mm. vuosiseminaarissa 2010 ja se aktivoi runsasta keskustelua Tuli-toimijoiden keskuudessa. Tuli-ohjelman aikana koordinaattori osallistui ohjelmapäällikön kanssa sovitun mukaisesti VTT:llä ja Aalto-yliopistossa käytännönläheiseen työhön Tulihankkeissa ja prosessien kehittämisessä. 13

14 2 Tuli-ohjelman keskeisiä tuloksia 2.1 Tulin numeerisia tuloksia Tuli-ohjelman suunnitteluvaiheessa yhdeksi tavoitteeksi asetettiin, että ohjelmassa tuotetaan tietoa julkisen tutkimuksen kaupallistamisen tuloksista, joita ei Suomessa ole kovin hyvin saatavissa. Tässä kappaleessa on esitettynä joitakin ohjelmassa raportoituja tietoja ja välittömiä vaikutuksia kvantitatiivisten tulosten muodossa muissa kappaleissa esitettyjen välillisten vaikutusten lisäksi. Tuli-toimijoilta edellytettiin toiminnan tulosta kuvaavien tietojen täyttämistä. Se toteutettiin vuosina kunkin rahoitusta saaneen organisaation osalta systemaattisesti puolivuotisraportointina tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Siihen sisällytettiin tulosindikaattoreita, joita tyypillisesti käytetään myös kansainvälisissä tilastoissa. Ennen tätä kaikille toimijoille yhtenäistä raportointikäytäntöä tulokset raportoitiin erilaisessa muodossa vuoden 2008 osalta. Vuoden 2012 osalta tuloksia ei edellisten vuosien tapaan raportoitu. Vuonna 2008 osalta ohjelman toteutus ei käynnistynyt täysipainoisesti vielä vuoden alussa. Useiden ammattikorkeakoulujen osalta Tuli-toiminta käynnistyi siten, että ne raportoivat tuloksia vajaalta puolelta vuodelta. Innovaatiotoimintaan liittyvissä ohjeistuksissa ja käytännöissä on eroja organisaatioiden välillä. Niin on myös tutkimuslöydösten kaupallistamiseen Keksintöilmoituksia 640 kpl Tuli-hankkeita 594 kpl Patenttihakemuksia 385 kpl Lisenssi- ja teknologianmyyntitulot 2,60 M josta Tuli-hankkeina olleiden osuus 0,87 M Perustettuja yrityksiä 28 kpl josta Tuli-hankkeina olleiden osuus 15 kpl liittyvässä sisäisessä tiedon välityksessä. Niissä yliopistoissa, joissa päätöksentekoa on hajautettu laitoksille, kaikki tieto esimerkiksi patenttihakemuksista, patenteista ja perustetuista yrityksistä ei aina kulje tutkimus- ja innovaatiopalvelun kautta, eikä tavoittanut seurantaraportin täyttäneitä Tuli-yhteyshenkilöitä. Näin ollen tilastoiduissa luvuissa voi olla joitakin epätarkkuuksia Yhteenveto yliopistojen ja tutkimuslaitosten tuloksista Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tuloksia vuodelta 2008 Keksintöilmoitukset ovat tutkimus- ja innovaatiopalvelujen henkilöstön vastaanottamia ilmoituksia. Tuli-hankkeet ovat Tuli-rahoitusta saaneita hankkeita. 14

15 Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tuloksia vuosilta Keksintöilmoitukset kpl kpl kpl Hankeaihioita (Tuli-yhteyshenkilöille esiteltyjen ideoinen määrä) kpl kpl kpl Tuli-rahoitusta saaneet hankkeet Keksintöilmoitusten määrään vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä organisaation sisäiset toimenpiteet, kuten esimerkiksi aktivointi ja erilaiset palkitsemismenettelyt. Ne vaikuttavat suuresti yksittäisten organisaatioiden tasolla ohjelman tulosseurannassa saatuihin kokemuksiin perustuen. Rahoitusta saaneiden yliopistojen hankkeiden jakauma osoittaa, että ensiar viointivaiheen hankkeita on määrällisesti eniten, mutta jalostusvaiheen hankkeiden suhteellinen osuus kasvoi ohjelman aikana. kpl yht < 5ke 5 20 ke > 20 ke Patenttihakemuksia kpl Myönnetyt patentit kpl Lisenssi- ja teknologianmyyntitulot M Kaikki yhteensä Tuli-hankkeina olleita ,76 1, ,00 1, ,03 1,38 Perustetut yritykset Kaikki yhteensä Tulihankkeina olleita Perustetuissa uusissa yrityksissä on mukana tapaukset, joissa ennen niiden perustamista tehtiin päätöksentekoa tukevia taustaselvityksiä Tuli-rahoituksella eli Tuli-hankkeina olleet tai jotka ovat Tuli-yhteyshenkilöille muutoin esitelty omasta organisaatiosta. Kokonaisluvuissa on mukana joitakin opiskelijoiden ideoista Tuli-rahoituksen avulla jalostettuja tapauksia. Käytäntö opiskelijoiden ideoiden tukemisessa vaihteli jossain määrin eri organisaatioiden välillä perustuen esimerkiksi yliopiston linjauksiin Tuli-rahoituksen käytöstä. 15

16 2.1.2 Yhteenveto ammattikorkeakoulujen tuloksista Ammattikorkeakoulujen tuloksia vuodelta 2008 Ammattikorkeakoulujen tuloksia vuosilta Keksintöilmoituksia 18 kpl Tuli-hankkeita 99 kpl Perustettuja yrityksiä 1 kpl Keksintöilmoitukset kpl kpl kpl Hankeaihioita (Tuli-yhteyshenkilöille esiteltyjen ideoinen määrä) kpl kpl kpl Tuli-rahoitusta saaneet hankkeet kpl yht < 5ke 5 20 ke > 20 ke Patenttihakemuksia kpl Myönnetyt patentit kpl Lisenssi- ja teknologianmyyntitulot e Kaikki yhteensä Tuli-hankkeista , Perustetut yritykset Kaikki yhteensä Tulihankkeina olleita

17 2.1.3 Tuli-rahoitusta saaneiden hankkeiden toimialajakauma Seurantaraportoinnin yhteydessä koottiin myös tieto Tuli-rahoitusta saaneiden hankkeiden toimialasta Tekesin vakiintuneen toimialaluokituksen mukaisesti. Merkittävä ero on havaittavissa palvelujen ja hyvinvointi -toimialan suuressa osuudessa ammattikorkeakouluissa ja vastaavasti bio-, lääke- ja elintarviketuotannon osuus tiedekorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Tuli-hankkeiden toimialajakauma 25 Yliopistot ja tutkimuslaitokset % Bio, lääkeja elintarviketuotanto (BILE) Ohjelmistot ja digitaalinen media (OHME) Tietoliikenne ja elektroniikka (TIEL) Metsä & kemia (MEKI) Energia ja ympäristö Metalli ja kappaletavara (MEKA) Palvelut ja hyvinvointi (HYPA) Muu Kiinteistöt ja rakentaminen 30 Ammattikorkeakoulut % Palvelut ja hyvinvointi (HYPA) Ohjelmistot ja digitaalinen media (OHME) Metalli ja kappaletavara (MEKA) Muu Tietoliikenne ja elektroniikka (TIEL) Energia ja ympäristö Kiinteistöt ja rakentaminen Metsä & kemia (MEKI) Bio, lääke- ja elintarviketuotanto (BILE) 17

18 2.2 Organisaatiot verkottuivat Tuli-ohjelman osatavoitteena oli toimijoiden verkottaminen. Ohjelman toteutukseen valittu konsortiomalli osoittautui hyväksi ratkaisuksi tämän tavoitteen kannalta. Ohjelman alkuvaiheessa oli paljon erilaisia käytännön asioita, joissa valitulla toimintamallilla oli merkittävä lisäarvo. Useiden toimijoiden osalta kyseessä oli uudenlaisen toiminnan käynnistäminen. Konsortioissa toimijoiden välisissä keskusteluissa ja kokouksissa oli luontaisesti esillä erilaiset kokemukset ja käytännöt, mikä auttoi toiminnan ylösajossa ja ohjelman aikaisessa kehittämisessä. Lisäksi Tuli-toimijoiden kesken järjestettiin useita benchmarkingtilaisuuksia hyvistä käytännöistä. Muodostetuilla Tuli-konsortioilla ja projektiryhmillä oli laaja-alainen ja objektiivinen näkökulma yksittäisten hankkeiden potentiaaliin ja kehittämiseen sekä yleisemmin Tuli-toiminnan kokonaisuuteen. Tämän myötä muodostunut näkemys palvelee jatkossakin kaupallistamista toteuttavissa organisaatioissa ja sidostyhmissä. Tuli-toimijoiden välisen verkottumisen lisäksi useat organisaatiot edistivät yhteistyötä alueidensa muiden palvelun tarjoajien kanssa kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla. Niissä tapauksissa, joissa Tuli-toimijalla ei ollut omaa intressiä panostaa hankkeeseen, tuotettiin kuitenkin neuvontapalvelua, jolloin keskeisessä roolissa olivat alueen muut toimijat. Yhteistyö Keksintösäätiön Tuoteväyläpalvelun kanssa kehittyi ohjelman aikana niin ammattikorkeakoulujen kuin yliopistojenkin osalta. Lisäksi hyviä kokemuksia saatiin yksityishenkilöiden omistuksessa olleiden ideoiden jalostamisesta yhteistyössä muun muassa eri puolilla maata toimintaansa vakiinnuttaneen Protomon kanssa. Ohjelmakokemukset osoittivat, että pienempien yliopistojen kohdalla omien resurssien kasvattaminen kaupallistamistoimintaan ei ole käytännössä mahdollista. Kun kuitenkin on olemassa tahtotila toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen, se tehdään yhteistyöverkoston kanssa. Tästä esimerkkinä ovat Vaasan yliopisto, joka on verkottunut vahvasti alueen toimijoiden, muun muassa ammattikorkeakoulun ideahautomon kanssa, Sibelius Akatemia, joka on tehnyt hankkeissa yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa sekä Åbo Akademin Turun yliopiston välinen yhteistyö. Kaupallistamisen prosessia ja toimenpiteitä kehitetään tällöin yhteistyössä, joissa kullakin toimijalla on oma roolinsa ja vastuunsa. Muutamat yliopistot aktivoivat alumnitoimintaa siten, että start up -yrityksistä kokemusta omaavia alumneja kutsuttiin mukaan esimerkiksi liikeideoiden sparraustilaisuuksiin hankkeiden jatkojalostusvaiheissa. Eri tavoin organisoitujen tilaisuuksien kokemus osoitti, että oman korkeakoulun potentiaalisten yritysten menestystä kohtaan on runsaasti mielenkiintoa. Yhtenä yliopistojen tutkimustulosten ja IPR:n kaupallistamista tukevana toimintamallina pilotoitiin erään suuren suomalaisen yrityksen ja muutaman Tuli-toimijan verkottamista erillisessä tilaisuudessa. Siinä oli esillä yliopistojen ja tutkimuslaitosten vahvuusalueita, projekteja sekä patentoituja innovaatioita. Tuli-toimijat kuulivat myös teollista toimijaa kiinnostavista aihealueista. Tilaisuuden tiimoilta syntyi joitakin jatkokeskusteluja. Tällaisesta foorumista ei muodostunut jatkuvaa käytäntöä ohjelmassa. Kaupallistettavina olevia suojattuja innovaatioita tarjotaan suoraan yrityksille ja T&K-yhteistyötä tehdään toimijoiden omien käytäntöjen mukaan. Kansainvälistä verkottumista Ohjelmapalvelut organisoi joitakin myynti- ja markkinointimatkoja kansainvälisiin teknologia- ja messutapahtumiin ja patenttihuutokauppoihin muun muassa Kiinaan, Japaniin ja USA:han. Lisäksi ohjelman aikana tehtiin tutustumis- ja verkottumismatkoja yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin Ruotsiin, Hollantiin, USA:han ja Israeliin. Kansainvälisissä tutustumismatkoissa saatiin tietoa käytännön toimenpiteistä ja kokemuksista, joita kaupallistamista menestyksekkäästi toteuttaneilla organisaatioilla oli. Näilläkin tutustumismatkoilla myös keskinäinen Tuli-toimijoiden välinen kokemusten ja näkemysten vaihto käytäntöihin liittyen osoittautui hyödylliseksi. Kukin toimija hyödyntää kansainvälisestä toimintaympäristöstä saamaansa tietoa ja virikkeitä tarkoituksenmukaisella tavalla omiin lähtökohtiinsa ja mahdollisuuksiinsa perustuen. Suora kansainvälinen yhteistyö on sittemmin toteutunut riippuen kunkin toimijan omista tavoitteista, halusta ja valmiuksista. Ohjelman alkupuolella järjestettyihin kansainvälisiin teknologia- ja messutapahtumiin suuntautuneisiin myynti ja markkinointimatkoihin osallistui joitakin organisaatioita. Erityisesti VTT ja Aalto-yliopisto (ohjelman alkupuolella vielä TKK) olivat tässä aktiivisia ja tekivät yhteistyötä. Kansainvälisissä tapahtumissa on usein yliopistojen teknologiansiirtotoimistojen (TTO) kautta IPR -salkun tarjontaa esillä. Näissä tapahtumissa voi parhaimmillaan syntyä hyviä asiakas- ja yhteistyösuhteita. Saa- 18

19 Kasvuyrittäjyyden ja teknologiansiirron markkinoinnista Aalto-yliopistossa toteutettiin kansainvälistä markkinointia ja myyntiä monella eri tasolla osana Aallon Tuli-projektia. Eräänä kantavana periaatteena uusien yritysten kehittämisessä oli lähettää potentiaalinen yrittäjätiimi kohdemarkkinoille tai sinne, missä alan uusin tutkimus ja kehitys tapahtuu. Yksittäisten projektien lisäksi, Aalto osallistui eri teknologisten alojen kärkitapahtumiin osana suomalaista delegaatiota: mm. SXSW Austinissa, Mobile World Congress Espanjassa, HTIA Israelissa ja London Design Festival. Edellä mainittuihin messuihin osallistui eri kehitysvaiheessa olevia Tuli-rahoitusta saaneita projekteja, jotka tapasivat ko. tilaisuuksissa sijoittajia, potentiaalisia kumppaneita ja potentiaalisia asiakkaita. Start-upien ulosviemisen lisäksi Aalto markkinoi patentteja ja teknologista osaamistaan keskeisimmissä tapahtumissa Kiinassa, Japanissa, Koreassa, Yhdysvalloissa ja UK:ssa. Neljäntenä ulottuvuutena Aallon kansainvälistymisessä oli teknologiansiirtotoimiston osaamisen kasvattaminen alan parhaiden toimijoiden kanssa, joista esimerkkeinä ovat mm. Japaniin solmitut teknologiansiirtotoimistojen väliset yhteistyösopimukset. Edellä mainittujen Tuli-rahoitettujen toimenpiteiden tulokset ovat mitattavissa osaamisen lisääntymisenä, tuotteiden ja palveluiden parantumisena, kansainvälisen rahoituksen saamisena ja kumppanuuksina. Kansainvälinen markkinointi lisää Suomen, yliopistojen ja yritysten mainetta ja parantaa siten koko kansantaloutemme mahdollisuuksia. Luonnollisesti ei sovi unohtaa viivan alle jäänyttä lisääntynyttä myyntiä. tujen kokemuksen mukaan tämä ei ole välttämättä nopea kanava kaupalliseen menestykseen. Se palvelee kuitenkin osaltaan organisaation kansainvälisen tunnettuuden lisäämisessä. 2.3 Kulttuurin muutos Kun tarkastellaan kansainvälisiä tutkimuksen kaupallistamisen alueella tunnettuja toimijoita esimerkiksi USA:ssa ja Israelissa, voidaan niiden osalta eri selvityksiin perustuen todeta, että teknologiansiirtotoimintojen ylösajo on vienyt aikaa noin 15 vuotta. Toimintakulttuurin muutos tapahtuukin yleensä hitaasti ja siihen vaikuttavat monet organisaatioissa vallitsevat hallinnolliset, tavoitteelliset ja asenteelliset seikat. Teemu Seppälä, Aalto-yliopisto Tuli-toimintaan mukaan lähteneissä organisaatioissa kaupallistamistoimintojen perinteet, tavoitteet, toimintatavat ja asenteet vaihtelivat ohjelman käynnistyessä ja vaihtelevat edelleen. Kulttuurin muutos kaupallistamista enemmän ja tehostetusti huomioivaan suuntaan on ohjelman aikana ollut kuitenkin merkittävä. Tutkimustulosten hyödyntäminen on entistä enemmän esillä organisaatioiden strategioissa ja toimintasuunnitelmissa. Keskustelu tutkimus- ja innovaatiopalvelujen henkilöstön ja organisaatioiden johdon välillä on Tuli-toimijoilta saadun tiedon mukaan lisääntynyt ja systematisoitunut uudelle tasolle. Kaupallistamistoiminta on saanut ohjelman aikana korkeakouluissa suuremman painoarvon. Käytännössä sen toteuttaminen vaatii monien tekijöiden yhteensovittamista. Kokonaisvaltainen prosessin hallinta on tässä luonnollisesti tärkeätä, mutta usein kysymykseen tulee henkilöistä riippuvaiset asiat, asenteet ja osaaminen, joihin Tuli-ohjelman toimenpiteillä vaikutettiin. Ohjelman jaksorahoituskäsittelyn yhteydessä syksyllä 2009 pyydettiin yliopistoja ja tutkimuslaitoksia täsmentämään tutkimustulosten hyödyntämisen toimintamallia ja rakenteita koskevaa suunnitelmaa. Tässä yhteydessä Tuli-toimijoiden tehtävänä oli määritellä tutkimustulosten hyödyntämisen tavoitteet, linjaukset ja toimintamalli 1,5 vuoden päähän. Rahoittaja edellytti strategisen tason sitoutumista asetettuun tavoitetilaan. Useiden toimijoiden kohdalla suunnitelmaa koskevat keskustelut vahvistivat ja joissain tapauksissa avasivat kaupallistamistehtävissä toimineiden henkilöiden keskusteluyhteyttä organisaatioiden strategiseen johtoon. Kaupallistoimintojen tunnettuus korkeakouluissa ja sektoritutkimuslaitoksissa on Tulin myötä lisääntynyt merkittävästi. Tuli-yhteyshenkilöt ovat jalkautuneet henkilöstön ja opiskelijoiden suuntaan erilaisilla kampanjoilla, teematilaisuuksilla ja ideakilpailuilla. Tiedottamisen kanavana ovat toimineet lisäksi sisäiset ja ulkoiset internetsivustot. Sivustoilla on tyypillisesti kuvaus innovaatiopalveluista henkilökunnan ja opiskelijan tukena sekä joissain tapauksissa oman organisaation kaupallistamisen toimintaperiaatteita käsittelevää tietoutta. Kun sivustojen sisältöä verrataan yleisellä tasolla kansainvälisten toimijoiden vastaaviin, ei niissä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole läpinäkyvästi kuvattu esim. tulonjakomalleihin ja yritysten perustamiseen liittyviä linjauksia. 19

20 Kaupallistamistoiminnassa on vakiintuneita tulonjaon käytäntöjä Suomessa ja ulkomailla. Toimintaan liittyy harvoin kannustinjärjestelmiä eri organisaatiotasoille. Erityisesti Suomessa toiminta on valtaosin resurssilähtöistä eikä niinkään tulostavoitteellista. Yliopistot ja omistus yrityksissä Yliopistojen omistus tutkimuslähtöisissä yrityksissä on laaja kysymys. Omistukseen liittyvää periaatekeskustelua käytiin useissa yliopistoissa sekä joissain ammattikorkeakouluissa Tuli-ohjelman aikana. Tämä aihe tunnistettiin ajankohtaiseksi ja siihen liittyen järjestettiin erillinen teematilaisuus Yliopistolähtöinen Start up -yritys keväällä 2011, missä toimijoille esiteltiin mahdollisia malleja omistukseen liittyen. Lisäksi toimijat jakoivat kokemuksia ja näkemyksiä aiheeseen liittyen, mikä jatkui useiden toimijoiden välillä myöhemmin. Tuliohjelman loppuvaiheeseen mennessä useimmissa yliopistoissa oli omistamiseen liittyen vähintäänkin periaatteellisia keskusteluja käyty, mutta muutamassa yliopistossa ja korkeakoulussa on tehty linjauksia ja päätöksiä omistajuuteen ja sijoitustoimintaan liittyen. Opiskelijat osana kaupallistamisen toimintaympäristöä Kaupallistamiskulttuurin myönteinen kehitys aktivoi uusia aloitteita erityisesti opiskelijoiden keskuudessa, mistä hyviä esimerkkejä ovat AaltoES (Entrepreneur Society) ja Aalto Venture Garage. Tuli-ohjelman tuki oli alkuvaiheessa erilaisten toimenpiteiden kuten ideoiden esittelytilaisuuksien järjestämisessä. Opiskelijayrittäjyyden huomioivan ajattelun merkitys kasvoi ohjelman aikana ja siihen liittyviä yrittäjyysyhteisötyyppisiä aktiviteetteja, kuten AaltoES levisi Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) perusti Tuli-hankkeen aikana oman sijoitusyhtiön rahoittamaan yliopiston tutkimuksesta alkunsa saavia spin off -yrityksiä. Sijoitusyhtiön perustaminen tukee yliopiston strategiaa, jossa tiedeyhteisön jäseniä rohkaistaan edistämään innovaatiotoimintaa ja myötävaikuttamaan tutkimuslähtöisten yritysten perustamista. Yhtiön osakkaina ovat samansuuruisilla osuuksilla yliopisto, Viipurin taloudellinen korkeakouluseura (Vitako) ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Tukisäätiö. Yhtiön perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun innovaatiojärjestelmää kehitettäessä huomattiin, että yhä useammin tutkimuksessa syntyy osaamista, jolla olisi kaupallista potentiaalia, muttei suoraa lisensointikanavaa teollisuudessa. Tarkoituksena on, että sijoitusyhtiö rahoittaa osan spin off -yritysten tarpeesta ja auttaa yrityksiä keräämään ulkopuolista rahaa muualta. Yrityksen hallituksessa istuu sijoitusalan ammattilaisia, joilla on hyvät kontaktit alan muihin toimijoihin ja kokemusta ja uskottavuutta ulkopuolisten sijoittajien silmissä. Perustettu yhtiö on otettu hyvin vastaan niin tutkijoiden, kuin ulkopuolisten rahoittajien toimesta. Sijoitusyhtiön nimi on Lureco Oy. Nimi on lyhenne sanoista Lappeenranta University Research Company. Tero Lehikoinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Oulun yliopistossa Tuli-hankkeen aikana arviointiin 106 tutkimuslähtöisen (ei opiskelijoiden ideoita) keksinnön tai liikeidean kaupallista hyödyntämistä. Tulitoiminta mahdollisti nopean tavan (<6kk) arvioida idean kaupallinen potentiaali. Oulun yliopiston tavoitteena oli ensisijaisesti uusien tutkimusosaamiseen perustuvien yritysten aikaansaaminen. Arviointityö ja yritysaihion liikeidean kehitys tehtiin yhteistyössä yksityisten toimijoiden (esim. Vigo, seed-rahoittaja, business-enkeli) kanssa. Tällä tavoin varmistettiin yritysaihioiden kehittyminen laadultaan hyviksi start up -yrityksiksi. Tällöin myös Tuli-investointi kohdistettiin potentiaalisimmille aihioille. Toisaalta Tuli-ohjelmana mahdollisti kehittää yliopiston innovaatiopalvelun toimintatapaa ja kehittää yksityisten toimijoiden verkostoa, joiden kanssa hankevirtaa voitiin luottamuksellisesti arvioida ja tunnistaa kaupallisesti kiinnostavimmat aihiot. Tuli-toiminnan aikana syntyi 12 kpl tutkimukseen perustuvaa yritystä. Näistä neljässä yliopisto on osaomistajana. Yliopisto on teknologian siirtoon liittyvästä omistajuudesta linjannut seuraavasti: Yliopisto voi osallistua omistajana uuden tutkimuslähtöisen yrityksen toimintaan. Tällöin yrityksen liikeidea perustuu olennaisesti Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen ja avaintutkijat sitoutuvat tutkimuksen tulosten kaupallistamiseen. Yliopistolla on passiivinen rooli yrityksen toiminnassa ja yliopistolla ei ole esimerkiksi jatkorahoitusvelvollisuutta. Yliopisto on aina vähemmistöosakas. Yliopiston omistusosuuteen vaikuttaa se, miten paljon yliopisto on investoinut esim. keksinnön patentointiin tai sen toimivuuden testaamiseen eli ns. proof-ofconcept hankkeen kustannuksiin. Pekka Räsänen, Oulun yliopisto 20

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tekesin ohjelmaraportti 8/2012. Loppuraportti

Tekesin ohjelmaraportti 8/2012. Loppuraportti Tekesin ohjelmaraportti 8/2012 Loppuraportti Tuli-ohjelman loppuraportti 2008 2012 10 Jorma Helin (toim.) Tuli-ohjelman loppuraportti 2008 2012 w Loppuraportti Tekesin ohjelmaraportti 8/2012 Helsinki 2012

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille Kimmo Kanto / Markku Lämsä 21.9.2016, Helsinki Hallituksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut

UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut Mikko Juuti, PhD, liiketoiminnan kehityspäällikkö 7.6.2016 1 Itä- Suomen yliopisto 3 kampusta (Joensuu, Kuopio,

Lisätiedot

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK 18.1.2017 TAMK KIMMO VÄNNI TAMK:N TYÖPAKETIT Y-MAKERS ALUSTA TIIMIVALMENNUKSEEN PERUSTUVA KASVUYRITTÄJYYSOHJELMA TUOTE-, PALVELU- JA TUTKIMUSIDEOIDEN TESTAAMINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa?

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? 8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9:00 9:20 Tervetuloa - seminaarin avaus Aineeton oikeus käytännössä ja julkinen rahoitus Tapani Saarenpää, asiantuntija,

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa. Maija Lönnqvist 23.9./4.10./

Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa. Maija Lönnqvist 23.9./4.10./ Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa Maija Lönnqvist 23.9./4.10./6.10.2016 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Tekesin rahoituspäätökset

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu 12.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut ELY-keskus

Lisätiedot

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) 29604 Helsingin yliopisto 0 29617 Joensuun yliopisto 0 29542 Kuopion yliopisto 29314 Lapin yliopisto 29580 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 29479 Oulun yliopisto

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Paula Eskola, paula.eskola@motiva.fi Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Sisällys Johdanto... 1 1.1 FISS-toimintamallin tavoitteet... 1 1.2 FISS-mallin

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu

Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu 14.09.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Fintrip seminaari Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen liikenteen alalla 27.8.2013

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot