KAAKKOIS-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIA

Transkriptio

1 KAAKKOIS-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIA

2 Työn tavoitteet ELY:llä on tarve pystyä arvioimaan maakuntien tunnistamia tarpeita yhteismitallisesti ja samoilla arviointiperiaatteilla. Määritetään liikennejärjestelmän palvelutasotekijöistä johdettu tavoitetila, kehittämisen toimintalinjat ja kärkitehtävät. Suunnitelman tavoitevuosi on Tarkoitus on luoda edellytykset ELY:n ja maakuntien lyhyen aikavälin toimenpiteiden toteutusohjelmien sisällön määrittämisen. Työstetään kahden maakunnan yhteinen näkemys valtakunnallisen tason ja seudullisen tason kehittämistarpeista alueen valtakunnantason edunvalvonnan tueksi. Keskeisiä käsiteltäviä aihepiirejä työssä ovat erityisesti: Keskusverkon yhteysvälien palvelutason ja tavoitetilan määrittäminen Maakuntien ulkoisten yhteyksien palvelutason ja tavoitetilan määrittäminen naapurimaakuntiin ja pääkaupunkiseudulle Rajaliikenteen kehittyminen sekä kansainvälisten yhteyksien palvelutason ja tavoitetilan määrittely

3 Lähtökohdat ja toimintaympäristön muutostekijät Lähtökohdat Logistisen aseman hyödyntäminen aluekehityksen moottorina Pohjoinen kasvuvyöhyke ja TEN-T liikenneverkot Kaakkois-Suomessa Rajaliikenteen kasvuun on varauduttava tilapäisestä notkahduksesta huolimatta Toimintaympäristön muutostekijät Väestö ikääntyy elinkeinorakenne murroksessa Kaupungit verkottuvat, kehitysvyöhykkeet vahvistuvat Työssäkäyntialueet laajenevat ja yhdyskuntarakenne hajaantuu Rahoituksen haasteet lisääntyvät Älyliikenteellä liikennejärjestelmästä enemmän irti Liikenteen ympäristöhaittojen hallintaan kohdistuvat odotukset lisääntyvät

4 KASELY liikennestrategiassa käytetyt palvelutasotekijät Keskusten saavutettavuus ja matka-aika Työmarkkina-alueiden laajuus ja liikematkayhteydet Matka-aika keskusten välillä (runkomatka eri kulkutavoilla) Yhteysmahdollisuus joukkoliikenteen vuorotarjonta (juna, bussi, ulkomaanyhteydet) Ennakoitavuus/täsmällisyys Teiden ruuhkautuneisuus (pääteiden liikenteellinen palvelutaso) Henkilöjunien viivästymiset Kuljetusten kustannustehokkuus Meriväylien syvyys Ratojen kantavuus Viiveitä aiheuttavat kiertomatkat ym. (painorajoitukset, junien odotusajat ym.) Turvallisuus Tieliikenteessä kuolleet ja loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet Pää- ja seututieverkon henkilövahinko-onnettomuustiheys Rataverkon tasoristeysonnettomuudet Helppous, hallinta, mukavuus Esteettömyys, matkustajainformaatio, maksujärjestelmät Seuranta ja ohjausjärjestelmät Joukkoliikennekalusto, matkustaja- ja tienvarsipalvelut

5 Käyttäjätarpeiden perusteella tehty yhteysvälien arviointi Käyttäjäryhmät: - kansainvälinen henkilöliikenne - pitkämatkainen kotimaan henkilöliikenne - kansainvälinen tavaraliikenne - kotimaan pitkämatkainen tavaraliikenne - ELY- alueen sisäinen henkilöliikenne

6 HENKILÖLIIKENNE

7 TAVARALIIKENNE

8 ALUEEN SISÄINEN HENKILÖLIIKENNE

9 Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmävisio ja tavoitteet

10 Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmävisio 2035 Henkilöliikenteen matkat ja elinkeinoelämän kuljetukset ovat sujuvia ja turvallisia. Liikenneyhteydet tukevat ihmisten hyvinvointia, työssäkäyntiä, matkailua, yritysten kilpailukykyä ja alueiden elinvoimaa. Liikennejärjestelmä mahdollistaa Suomen kansantaloudelle tärkeiden ulkomaan kaupan toimialojen kustannustehokkaat ja luotettavat yhteydet. Liikennejärjestelmän palvelutasoa kehittämällä ylläpidetään Suomen kautta kulkevien sekä sisäisten kuljetusreittien kilpailukykyä Itämeren alueen toimintaympäristössä. Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmä on kestävällä tavalla kilpailukykyinen.

11 Kaakkois-Suomen liikennestrategia - Tavoitteet Kansainvälisen ja valtakunnallisen kilpailukyvyn kehittäminen ja aluekehityksen vahvistaminen Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kuljetusketjujen ja niihin liittyvien pääväylien sujuvuuden ja kustannustehokkuuden kehittäminen Kansainvälisten yhteyksien ja rajatoimintojen sujuvuuden ja luotettavuuden parantaminen Pääväylien ja yhteiskunnan toimintojen kannalta keskeisen alemman verkon toimivuuden varmistaminen. Arjen kestävän liikkumisen edistäminen Työpaikkojen ja palvelukeskittymien saavutettavuuden parantaminen asukkaiden ja matkailun näkökulmasta Joukkoliikenteen käytön edistäminen seutujen välisessä työ- ja opiskeluliikenteessä Jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistävien toimintatapojen ja toimenpiteiden edistäminen Yhteiskunnan tavoitteiden edistäminen Turvallisuus: Liikkuminen on vastuullista ja turvallista. Liikennekuolemien ja vakavasti loukkaantuneiden määrä puolitetaan ja kaikkien loukkaantuneiden määrä vähenee neljänneksen Ympäristö: Liikenteestä aiheutuvia haittoja vähennetään valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti Yhdyskuntarakenne: Tuetaan kestävää liikkumista edistävän yhdyskuntarakenteen syntymistä. Taloudellisuus: Parannetaan toimintojen tehokkuutta yhteistyömalleja ja uusia toteutusmalleja kehittämällä.

12 Kehittämistarpeet ja toimenpiteet ryhmittely Toimenpidetarpeet on kuvattu tavoitealueittain Tunnistettu TOP-5 yhteysvälit (priorisoitu), joilla sekä henkilö että tavaraliikenteen tarpeet ovat korkeat KASELY alueella henkilöliikenteen tarpeet ja tavaraliikenteen tarpeet kohdistuvat eri yhteysväleille Yhteysvälien toimenpiteet tarkentuvat suunnitelmien ja uudelleenarviointien perusteella Lisäksi on tunnistettu kiireellisemmät pullonkaulakohteet/väliinputoajat, jotta mahdolliset teemarahoitusmahdollisuudet voidaan hyödyntää.

13 TOP 5 yhteysvälit Yhteysvälit: 1. Luumäki Imatra Imatrankoski rataosa 2. Kotka Kouvola yhteysväli (vt 15 ja rata) / Vt 12 Lahti Kouvola 4. Vt 6 Kouvolan kohta 5. Raja-asemat ja niille johtavat yhteydet Liikennestrategia ei ota lopullista kantaa tunnistettujen yhteysvälien kehittämistoimenpiteisiin, vaan kehittämistoimenpiteiden tarkentaminen edellyttää uuden liikennepolitiikan käytäntöjen mukaista suunnittelua ja joissain tapauksissa yhteysvälin uudelleenarviointia. Kehittämisen periaatteena on monipuolisen keinovalikoiman tehokas hyödyntäminen: Liikenneturvallisuuden parantamisen keinot Liikenteen ohjauksen ja älyliikenteen kehittäminen Kestävän liikenteen edistäminen (joukkoliikenteen tarjonta, hinta, informaatio Väylän oikein ajoitetut järeämmät kehittämistoimenpiteet

14 Pullonkaulakohteet Työssä on tunnistettu merkittävimmät yksittäiset palvelutaso-puutteet. Nämä ovat liikenneverkon yksittäisiä merkittäviä ongelmakohteita, joissa käyttäjien kokema palvelutaso on merkittävästi tavoitetta heikompi.

15 Alemman tieverkon rahoitus Alemman tieverkon kunto on keskeinen palvelutaso- ja kilpailukykytekijä metsä- ja elintarviketeollisuuden kuljetusten kannalta. Pitkään jatkunut rahoituksen reaalinen vähentyminen valtakunnantasolla tarkoittaa käytännössä, että myös Kaakkois- Suomen alueella joudutaan priorisoimaan alemman tieverkon hoitoa ja ylläpitoa tehdyn alemman tieverkon merkitsevyysluokitusselvityksen perusteella.

16 Jatkuvan LJ-työn organisointi Kaakkois- Suomessa Kaakkois-Suomen ELY / Liikennestrategia KYMENLAAKSON LJ-TYÖRYHMÄ Vetovastuu maakuntaliitolla Liikennejärjestelmätyön resurssointi, koordinointi ja ohjaus Liikennejärjestelmän tilan seuranta Vuorovaikutus maakuntien yhteistoiminta-alueella Yhteistapaaminen ETELÄ-KARJALAN LJ-TYÖRYHMÄ Vetovastuu maakuntaliitolla Liikennejärjestelmätyön resurssointi, koordinointi ja ohjaus Liikennejärjestelmän tilan seuranta Vuorovaikutus maakuntien yhteistoiminta-alueella Seudullinen LJ-työ Seudullinen LJ-työ Kotka/Hamina Kouvolan seutu Liikenne- Lappeenrannan seutu Imatran seutu turvallisuus Joukkoliikenne Maankäyttö - liikenne JK+PP Liikkumisen ohjaus Joukkoliikenne Maankäyttö - liikenne JK+PP Liikkumisen ohjaus

17 Liikenneverkon korjausvelka 17

18 Liikenneverkon korjausvelka Liikenne- ja viestintäministeriö asetti helmikuussa 2014 parlamentaarisen työryhmän kartoittamaan ratkaisuvaihtoehtoja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi. Kartoitettiin korjausvelan vähentämisen vaihtoehdot pitkällä aikavälillä. Korjausvelan määrä on tällä hetkellä noin 2,4 miljardia euroa ja se kasvaa nykyrahoituksella noin 100 M /v. Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi liikenteen nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. lvm.fi 18

19 Korjausvelan synty Korjausvelka on syntynyt pitkän aikavälin kuluessa, eikä sen vähentäminen tapahdu nopeasti. Sen syntymisen syy on ollut perusväyläpidon määrärahojen liian alhainen taso. Perusväylänpito on harkinnanvarainen meno valtion talousarviossa, jonka takia sen suuruutta ei ole voitu sitoa mihinkään kustannusindeksiin. Ostovoiman laskun takia perusväylänpidon rahoituksesta menee suurin osa päivittäiseen kunnossapitoon ja liikenteen palveluihin. Huonokuntoisten rakenteiden korjaamisen rahoitus alittaa tarpeen ja liikenneolosuhteiden parantamisen rahoitus on hyvin pieni Nykyrahoituksella korjausvelka jatkaa kasvamistaan lvm.fi 19

20 lvm.fi lvm.fi 20

21 Korjausvelka näkyy liikenneverkolla kunnon heikentymisenä; tilanne kääntymässä hälyttäväksi Esimerkkinä päällystetty tieverkko lvm.fi 21

22 Perusväylänpitoon 200 miljoonan euron lisärahoitus Liikenneverkon korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatii perusväylänpitoon lisärahoitusta 100 milj. euroa vuodessa nykytasoon verrattuna. Korjausvelan vähentäminen vaatii edellisen lisäksi lisärahoitusta vähintään 50 milj. euroa vuodessa. Tämä yhteensä 150 milj. euron lisärahoitustaso on välttämätön korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja vähentämiseksi. Lisäksi ostovoiman turvaaminen edellyttää vuositasolla arviolta 50 milj. euron lisäystä perusväylänpitoon. Ostovoimakorjaus kohdentuu kaikkiin perusväylänpidon toimenpiteisiin ml. päivittäinen kunnossapito, ylläpito, liikenteen palvelut ja parantaminen. lvm.fi 22

23 Liikennehankkeet kaakkoisrajalla ja Venäjän puolella Suomen lähialueella 23

24 Kaakkoisrajan sujuvuuden turvaaminen ENPI-ohjelman tuella ja kansallisella rahoituksella kaakon rajanylityskapasiteetti nostettiin vuosina tasolta 10 miljoonaa ylitystä lähes tasolle 20 miljoonaa ylitystä. Vuonna 2014 rajanylitysten määrä oli noin 9 miljoonaa. Nyt on käynnissä Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelmavalmistelu, jonka Large Investment Program (LIP)- hankekokonaisuudella tähdätään turvaamaan rajan sujuvuus myös tulevaisuudessa. Toimenpiteitä suunnitellaan toteutettavaksi kaikilla kaakon tie- ja rautatieliikenteen rajanylityspaikoilla sekä Hamina-Kotkasatamassa.

25 Tie- ja ratahankkeet Venäjän puolella Suomen lähialueella Tieyhteys Pietarista Viipurin kautta Torfjanovkaan (ja Vaalimaalle) rakenteilla 4-6-kaistaiseksi moottoritieksi. Rakentaminen toteutetaan useana erillisenä urakkana. Kokonaisuus valmistuu eri tietolähteiden mukaan jopa vuonna 2020 mutta viimeistään vuonna Tieyhteys A 121 Pietarista Laatokan länsipuolitse Sortavalaan on jo hyvässä kunnossa Ihalaan (Lahdenpohja) asti. Rakentaminen jatkuu kokonaan uudella linjauksella kohti Sortavalaa. Tieyhteys Parikkalan Syväorosta federaation tielle A 121 Ihalaan rakennettiin lähes valmiiksi vuonna 2014, osin päällystystyöt jatkuvat vielä vuonna 2015 Ratayhteys Viipuri Kamenogorsk Losevo on rakenteilla ja valmistuu vuonna Tämä mahdollistaa rautateiden uuden tavarakuljetusreitin Pietarista myös Imatralle. Viipuri Brusnitznoje uuden kansainvälisen yhteyden suunnittelua ollaan virittämässä Pohjoisen ulottuvuuden rahaston tuella