KAAKKOIS-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIA

Transkriptio

1 KAAKKOIS-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIA

2 Huom. Samanaikaisesti lausunnolla -> Suunnitelmassa on päivitetty ja uudistettu v suunnitelma. Suunnitelmassa määritellään maakuntatason liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat sekä niitä tukevat toimenpiteet

3 Liikennestrategian laadinnan tavoitteet ELY:llä on tarve pystyä arvioimaan maakuntien tunnistamia tarpeita yhteismitallisesti ja samoilla arviointiperiaatteilla, jotta resurssien kohdentaminen alueille olisi mahdollisimman tasapuolista Määritetään liikennejärjestelmän palvelutasotekijöistä johdettu tavoitetila, kehittämisen toimintalinjat ja kärkitehtävät. Suunnitelman tavoitevuosi on Luoda edellytykset ELY:n ja maakuntien lyhyen aikavälin toimenpiteiden toteutusohjelmien sisällön määrittämisen. Työstää kahden maakunnan yhteinen näkemys valtakunnallisen tason ja seudullisen tason kehittämistarpeista alueen valtakunnantason edunvalvonnan tueksi. Keskeisiä käsiteltäviä aihepiirejä työssä ovat erityisesti: Keskusverkon yhteysvälien palvelutason ja tavoitetilan määrittäminen Maakuntien ulkoisten yhteyksien palvelutason ja tavoitetilan määrittäminen naapurimaakuntiin ja pääkaupunkiseudulle Rajaliikenteen kehittyminen sekä kansainvälisten yhteyksien palvelutason ja tavoitetilan määrittely

4 Lähtökohdat ja toimintaympäristön muutostekijät Lähtökohdat Logistisen aseman hyödyntäminen aluekehityksen moottorina Pohjoinen kasvuvyöhyke ja TEN-T liikenneverkot Kaakkois-Suomessa Rajaliikenteen kasvuun on varauduttava Toimintaympäristön muutostekijät Väestö ikääntyy elinkeinorakenne murroksessa Kaupungit verkottuvat, kehitysvyöhykkeet vahvistuvat Työssäkäyntialueet laajenevat ja yhdyskuntarakenne hajaantuu Rahoituksen haasteet lisääntyvät Älyliikenteellä liikennejärjestelmästä enemmän irti Liikenteen ympäristöhaittojen hallintaan kohdistuvat odotukset lisääntyvät

5 Palvelutasotarkastelu Lähtökohtana liikkumis- ja kuljetustarpeet asukkaiden ja yritysten henkilöliikenne- ja kuljetustarpeet ja aluekehityksen edellytykset Liikkumis- ja kuljetustarpeet kuvataan palvelutasotekijöinä ja -tavoitteina Päätöksenteko tehdään ensin palvelutasotavoitteiden tasolla, se ohjaa suunnittelua ja kehittämistoimia suunnitteluvaiheessa tarkasteltavana laaja keinovalikoima Tavoitetason asettaminen perustuu asiakastarpeisiin, yhteiskunnallisiin tavoitteisiin sekä resursseihin Havainnollistaa eri yhteysvälien ja alueiden liikennepalvelujen tasoa sopivia kuvaustapoja ja indikaattoreita käyttämällä Liikennepoliittinen selonteko: Liikennepolitiikkaa kehitetään vahvasti palvelutasoajattelun suuntaan, määrittelemällä matkojen ja kuljetusten erilaisten palvelutasotekijöiden tavoitetaso. Käyttäjien ja yhteiskunnan tarpeet Matkojen ja kuljetusten palvelutaso Liikenneväylien ja -palvelujen ominaisuudet Liikenneväylien ja palvelujen ylläpito ja kehittäminen

6 Matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijät Matkojen palvelutasotekijät määräpaikat ja matkan kitkatekijät (aika, kustannus) Saavutettavuus Kuljetusten palvelutasotekijät Saavutettavuus määräpaikat ja kuljetuksen kitkatekijät (kustannus, aika) ajoaika, muut matkaketjun osat yhteyden olemassaolo, aikataulut hajonta, häiriöt, keli kiinteät ja muuttuvat kustannukset liikenneturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus, terveys fyysinen, psyykkinen, matka ajan käyttö informaatio, maksujärjestelmä, esteettömyys, tavaran kuljettaminen Matka aika (ajan odotusarvo) Yhteydet Ennakoitavuus, täsmällisyys Hinta Turvallisuus ja terveys Mukavuus Helppous ja hallinta Aika Raha Laatu Kuljetusaika (ajan odotusarvo) Yhteydet (kuljetusvarmuus) Ennakoitavuus, täsmällisyys Hinta, kustannustehokkuus Turvallisuus ja terveys Vaurioitumattomuus, pilaantumattomuus Helppous ja hallinta kuljetusaika, muut kuljetusketjun osat väylien käytettävyys, palvelun saatavuus hajonta, häiriöt, keli kiinteät ja muuttuvat yksikkökustannukset liikenneturvallisuus, muu turvallisuus, työolot lastin kunto, säilytysolosuhteet informaatio, kuljetuksen ohjaus ja seuranta, sähköinen tiedonsiirto

7 KASELY liikennestrategiassa käytetyt palvelutasotekijät Keskusten saavutettavuus ja matka-aika Työmarkkina-alueiden laajuus ja liikematkayhteydet Matka-aika keskusten välillä (runkomatka eri kulkutavoilla) Yhteysmahdollisuus joukkoliikenteen vuorotarjonta (juna, bussi, ulkomaanyhteydet) Ennakoitavuus/täsmällisyys Teiden ruuhkautuneisuus (pääteiden liikenteellinen palvelutaso) Henkilöjunien viivästymiset Kuljetusten kustannustehokkuus Meriväylien syvyys Ratojen kantavuus Viiveitä aiheuttavat kiertomatkat ym. (painorajoitukset, junien odotusajat ym.) Turvallisuus Tieliikenteessä kuolleet ja loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet Pää- ja seututieverkon henkilövahinko-onnettomuustiheys Rataverkon tasoristeysonnettomuudet Helppous, hallinta, mukavuus Esteettömyys, matkustajainformaatio, maksujärjestelmät Seuranta ja ohjausjärjestelmät Joukkoliikennekalusto, matkustaja- ja tienvarsipalvelut

8 Käyttäjätarpeiden perusteella tehty yhteysvälien arviointi Käyttäjäryhmät: - kansainvälinen henkilöliikenne - pitkämatkainen kotimaan henkilöliikenne - kansainvälinen tavaraliikenne - kotimaan pitkämatkainen tavaraliikenne - ELY- alueen sisäinen henkilöliikenne

9 HENKILÖLIIKENNE

10 TAVARALIIKENNE

11 ALUEEN SISÄINEN HENKILÖLIIKENNE

12 Yhteysvälien palvelutasoanalyysi (esimerkkejä palvelutasoanalyysistä) Keskusten väliset matka-ajat eri kulkutavoilla Liikenneturvallisuus HCM-palvelutaso Joukkoliikenteen palvelutaso Etelä-Karjalassa

13 Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmävisio ja tavoitteet

14 Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmävisio 2035 Henkilöliikenteen matkat ja elinkeinoelämän kuljetukset ovat sujuvia ja turvallisia. Liikenneyhteydet tukevat ihmisten hyvinvointia, työssäkäyntiä, matkailua, yritysten kilpailukykyä ja alueiden elinvoimaa. Liikennejärjestelmä mahdollistaa Suomen kansantaloudelle tärkeiden ulkomaan kaupan toimialojen kustannustehokkaat ja luotettavat yhteydet. Liikennejärjestelmän palvelutasoa kehittämällä ylläpidetään Suomen kautta kulkevien sekä sisäisten kuljetusreittien kilpailukykyä Itämeren alueen toimintaympäristössä. Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmä on kestävällä tavalla kilpailukykyinen.

15 Kaakkois-Suomen liikennestrategia - Tavoitteet Kansainvälisen ja valtakunnallisen kilpailukyvyn kehittäminen ja aluekehityksen vahvistaminen Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kuljetusketjujen ja niihin liittyvien pääväylien sujuvuuden ja kustannustehokkuuden kehittäminen Kansainvälisten yhteyksien ja rajatoimintojen sujuvuuden ja luotettavuuden parantaminen Pääväylien ja yhteiskunnan toimintojen kannalta keskeisen alemman verkon toimivuuden varmistaminen. Arjen kestävän liikkumisen edistäminen Työpaikkojen ja palvelukeskittymien saavutettavuuden parantaminen asukkaiden ja matkailun näkökulmasta Joukkoliikenteen käytön edistäminen seutujen välisessä työ- ja opiskeluliikenteessä Jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistävien toimintatapojen ja toimenpiteiden edistäminen Yhteiskunnan tavoitteiden edistäminen Turvallisuus: Liikkuminen on vastuullista ja turvallista. Liikennekuolemien ja vakavasti loukkaantuneiden määrä puolitetaan ja kaikkien loukkaantuneiden määrä vähenee neljänneksen Ympäristö: Liikenteestä aiheutuvia haittoja vähennetään valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti Yhdyskuntarakenne: Tuetaan kestävää liikkumista edistävän yhdyskuntarakenteen syntymistä. Taloudellisuus: Parannetaan toimintojen tehokkuutta yhteistyömalleja ja uusia toteutusmalleja kehittämällä.

16 Kehittämistarpeet ja toimenpiteet ryhmittely Toimenpidetarpeet on kuvattu tavoitealueittain Tunnistettu TOP-5 yhteysvälit (priorisoitu), joilla sekä henkilö että tavaraliikenteen tarpeet ovat korkeat KASELY alueella henkilöliikenteen tarpeet ja tavaraliikenteen tarpeet kohdistuvat eri yhteysväleille Yhteysvälien toimenpiteet tarkentuvat suunnitelmien ja uudelleenarviointien perusteella Lisäksi on tunnistettu kiireellisemmät pullonkaulakohteet/väliinputoajat, jotta mahdolliset teemarahoitusmahdollisuudet voidaan hyödyntää.

17 TOP 5 yhteysvälit Yhteysvälit: 1. Luumäki Imatra Imatrankoski rataosa 2. Kotka Kouvola yhteysväli (vt 15 ja rata) ja Vt 12 Lahti Kouvola 4. Vt 6 Kouvolan kohta 5. Raja-asemat ja niille johtavat yhteydet Liikennestrategia ei ota lopullista kantaa tunnistettujen yhteysvälien kehittämistoimenpiteisiin, vaan kehittämistoimenpiteiden tarkentaminen edellyttää uuden liikennepolitiikan käytäntöjen mukaista suunnittelua ja joissain tapauksissa yhteysvälin uudelleenarviointia. Kehittämisen periaatteena on monipuolisen keinovalikoiman tehokas hyödyntäminen: Liikenneturvallisuuden parantamisen keinot Liikenteen ohjauksen ja älyliikenteen kehittäminen Kestävän liikenteen edistäminen (joukkoliikenteen tarjonta, hinta, informaatio Väylän oikein ajoitetut järeämmät kehittämistoimenpiteet

18 Pullonkaulakohteet Työssä on tunnistettu myös merkittävimmät yksittäiset palvelutasopuutteet, eli ns. liikennejärjestelmän pullonkaulakohteet. Nämä kohteet ovat liikenneverkon yksittäisiä merkittäviä ongelmakohteita, joissa käyttäjien kokema palvelutaso on merkittävästi heikompi kuin tavoite nykytilanteessa on. Yksittäisten palvelutason ongelmakohteiden tunnistaminen perustuu olemassa olevaan tarkempaan suunnitteluaineistoon.

19 Alemman tieverkon rahoitus Alemman tieverkon kunto on keskeinen palvelutaso- ja kilpailukykytekijä metsä- ja elintarviketeollisuuden keräilykuljetusten kannalta. Näköpiirissä oleva rahoituksen vähentyminen valtakunnantasolla tarkoittaa käytännössä, että myös Kaakkois-Suomen alueella joudutaan priorisoimaan alemman tieverkon hoitoa ja ylläpitoa tehdyn alemman tieverkon merkitsevyysluokitusselvityksen perusteella.

20 Liikenneturvallisuuden parantaminen Konkreettiset toimenpiteet kuvattu vuoden 2013 lopulla valmistuneessa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelmassa. Monipuolinen toimenpideohjelma, johon sisältyy toimenpide-ehdotuksia mm. liikennekasvatusta ja -tiedotusta, liikenneympäristön parantamista, liikenteen valvontaa sekä liikenteen ja maankäytön suunnitteluperiaatteita koskien. Toimenpide Ajoitus Osapuolet Liikenneturvallisuustoimijamallin ja yhteistyön aktivoiminen ja laajentaminen eri tasoilla Jatkuva Aktiivisen ja laadukkaan koulutus valistus ja Jatkuva Kunnat tiedotustoiminnan organisointi eri tasoilla Nopeusrajoitusten alentaminen/ yhtenäistäminen ja Jatkuva ELY, Kunnat automaattisen nopeusvalvonnan lisääminen Pienet litu toimet ongelmapisteissä (suojatiet Jatkuva ELY, Kunnat taajamissa ja pääteiden liittymät) KAS alueen ja Venäjän lähialueen Jatkuva ELY liikenneturvallisuusyhteistyön aktiivinen jatkaminen ELY, kunnat, (maakunnat)

21 Liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen Vaikutukset ympäristöön ovat sitä vähäisemmät, mitä vähemmän liikutaan ja kuljetetaan tavaraa ja mitä suurempi osa henkilöliikenteestä kulkee joukkoliikenteellä, jalan tai pyöräillen. Ajoneuvojen yksikköpäästöihin vaikuttaminen tapahtuu pääasiassa ajoneuvo- ja moottoritekniikan sekä polttoaineiden kehittymisen kautta. Liikenteen energiatehokkuuteen vaikuttavat myös teiden kunto, liittymien toimivuus, nopeusrajoitukset ja ajotavat. Toimenpide Ajoitus Osapuolet HaminaKotka sataman toimenpiteet rikkidirektiivin I HaminaKotka satama laivaliikenteelle aiheuttaminen muutosten johdosta. ELY:n melunsuojausohjelman toimenpiteet I III ELY (Toteutus kehittämishankkeiden yhteydessä) ELY:n pohjavesien suojauskohteet I III ELY (Toteutus kehittämishankkeiden yhteydessä) Liikenneviraston raideliikenteen melunsuojauskohteet I III LIVI, (ELY) Uusien liikenteen teknologioiden (ajoneuvot, polttoaineet) edistäminen ja pilotointi I III ELY, maakunnat, kunnat

22 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen luo edellytyksiä kestävälle liikkumiselle (1/2) Toimenpide Ajoitus Osapuolet Maakuntien / kuntien toiminnan koordinointi Kuntien yleiskaavojen liikenteellinen auditointi kestävän liikkumisen edistämisen kannalta. I ELY, kunnat Maankäyttöhankkeiden liikenteellisen vaikutusten arvioinnin ohjeistaminen ja työkalujen kehittäminen (BRUTUS) I ELY, maakunnat ELY-aluetta (tai maakuntia) käsittelevän jalankulun ja pyöräilyn kehittämisstrategian laatiminen (asenteet ja tottumukset, infrastruktuuri ja ympäristö, yhdyskunta ja palveluverkko, institutionaalinen ympäristö). I ELY, maakunnat Jalankulun ja pyöräilyn kehittäminen Etelä-Karjalan laaturaitti ja sen puuttuvien osien ja opasteiden totuttaminen. I ELY, kunnat ja kaupungit Lappeenrannan kävelykeskustan laajentaminen I Lappeenranta, ELY Seudulliset pyöräilyn kehittämissuunnitelmat (Kotka, Kouvola, Imatra) II ELY, kaupungit

23 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen luo edellytyksiä kestävälle liikkumiselle (2/2) Joukkoliikenne Henkilökuljetusjärjestelmien järjestämiseen ja hankintaan liittyvän yhteistyön lisääminen WALTTI-lippujärjestelmä, yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä I ELY, toimivaltaiset viranomaiset, kunnat, operaattorit I LIVI, ELY, Toimivaltaiset viranomaiset Kotka Kouvola-välin joukkoliikenteen kehittäminen (juna ja bussiliikenteen tarjonnan yhteensovittaminen ja yhteinen lippujärjestelmä). I ELY, Toimivaltaiset viranomaiset, operaattorit Vuorotarjonnan parantaminen palvelutasopuutteiden poistamiseksi ja kysynnän vahvistamiseksi (mm. Lappeenranta Imatra-laatukäytävä) I ELY, Toimivaltaiset viranomaiset, operaattorit Lahti Kouvola-välin joukkoliikenteen kehittäminen (juna ja bussiliikenteen tarjonnan yhteensovittaminen ja yhteinen lippujärjestelmä). I ELY, Toimivaltaiset viranomaiset, operaattorit Matkaketjujen kehittäminen ja solmupisteiden toiminnan varmistaminen (liityntäpysäköinti ja matkustajainformaatio) I ELY, Toimivaltaiset viranomaiset, operaattorit

24 Taloudellisuuden lisääminen yhteistyötä ja koordinointia tehostamalla Toimijoiden yhteistyötä tehostamalla ja koordinoimalla vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan hyväksi koettujen toimintamallien ja käytäntöjen käyttöönottoa alueen kunnissa ja organisaatioissa. Tunnistetaan miten ELY:n osaamista voidaan hyödyntää koko alueen kannalta siten, että voidaan synnyttää nykyistä parempia yhteistyömuotoja uuden liikennepolitiikan toimenpiteiden edistämiseksi. Edistetään toimenpiteitä, joilla voidaan siirtää investointitarpeita kauemmaksi tulevaisuuteen. Tehokuutta ja taloudellisuutta haetaan myös liikennehankkeiden uusien toteutusmuotojen kautta. Toimenpide Ajoitus Osapuolet TEN-T verkkomääritykseen vaikuttaminen yhteistyössä LIVI, ELY, Maakunnat maakuntien ja liikenneviraston kanssa. Liikkumisen ohjauksen toiminnan Jatkuva ELY, kaupungit, (maakunnat) käynnistäminen/koordinointi maakuntien/kaupunkien kesken Joukkoliikenneviranomaisten yhteistyö liikenteen ja Jatkuva ELY, kaupungit rahoituksen koordinoinnissa Suunnitelmien uudelleenarviointi tehokkaimpien toimenpiteiden optimaalisen vaiheittain toteuttamisen tunnistamiseksi Jatkuva ELY, LIVI

25 Jatkuvan LJ-työn organisointi Kaakkois- Suomessa Kaakkois-Suomen ELY / Liikennestrategia KYMENLAAKSON LJ-TYÖRYHMÄ Vetovastuu maakuntaliitolla Liikennejärjestelmätyön resurssointi, koordinointi ja ohjaus Liikennejärjestelmän tilan seuranta Vuorovaikutus maakuntien yhteistoiminta-alueella Yhteistapaaminen ETELÄ-KARJALAN LJ-TYÖRYHMÄ Vetovastuu maakuntaliitolla Liikennejärjestelmätyön resurssointi, koordinointi ja ohjaus Liikennejärjestelmän tilan seuranta Vuorovaikutus maakuntien yhteistoiminta-alueella Seudullinen LJ-työ Seudullinen LJ-työ Kotka/Hamina Kouvolan seutu Liikenneturvallisuus Lappeenrannan seutu Imatran seutu Joukkoliikenne Maankäyttö - liikenne JK+PP Liikkumisen ohjaus Joukkoliikenne Maankäyttö - liikenne JK+PP Liikkumisen ohjaus