Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Transkriptio

1 t Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto

2 Majoitustoiminta Toimialaraportti Anneli Harju-Autti 10/2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2009 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Anneli Harju-Autti Toimialapäällikkö Lapin TE-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Majoitustoiminta Tiivistelmä Majoitustoiminnan toimialaraportti julkaistaan tilanteessa, jossa talouden taantuman vaikutukset matkailukysyntään ovat nähtävissä aiempaa selvemmin. Samalla toimial an yrityksistä osa enteilee pohjakosketuksen jo saavutetun ja kysynnän lähtevän pikkuhiljaa nousuun ensi vuoden aikana. Sen sijaan työllisyyden ei ennakoida ainakaan vuoteen paranevan. Toimialan on syytä varautua siis hitaan kasvun aikaan. Majoituskysyntä 2009 saattaa jäädä noin miljoona vuorokautta edellisvuotta alhaisemmaksi, siis noin -5 %. Tämä tarkoittaa putoamista vuosien välimaastoon. Kasvu Venäjältäkin on vuoden loppua kohden pysähtynyt ja kääntynyt jopa miinukselle. Kuitenkin kysynnän kohdistuminen on paikoin ollut keskimääräisestä kysynnän laskusta poikkeavaa ja jopa kasvanut edellisvuodesta. Tammi-syyskuussa 2009 majoituskysynnän lasku oli noin 4,3 %, ulkomaisten lasku oli -10,3 % ja kotimaisten 2,1 %. Huonekeskihinnat ja käyttöaste olivat myös l askussa. Käyttöaste painui jo alle 50 %:n. Ketjuuntuminen o n jatkun ut vilkka asti Suome ssa. Kans ainvälisten ja kotimaisten b rändinimien alle on siirtynyt melkoinen m äärä hu onekapasiteettia. Samoin y ksityiset hot ellien ketjunimet lisääntyvät ja ka svavat. Nyt ketjujen hallinnassa on jo 64 % huonekapasiteetista. Majoitusalan investoinnit ovat nyt alalukemissa. Odotukset tulevasta ovat myös yhtä varovaiset. Suunnitelmia on kuitenkin vire illä odottama ssa suhda nteiden vahvistu misen ohella luottorah oituksen toteutu mista. Aktiivisuutta o n erityisesti Itä-Suomessa. Majoitusalan kannattavuusodotukset ovat edelle en lievästi positiiviset, vaikkakin heikommat kuin pari vuotta takaperin. Majoitusalan ja siih en liittyen kylpyläyritykset pyrk ivät yhä selkeämmin segmentoimaan asiakkaansa ja sovittamaan muuttuvassa toimintaympäristössä puitteensa ja palve lunsa valitsemilleen asiakasryhmille. Tällaisia ryhmiä ovat yhä korostetummin lapset ja siten lapsiperheet, seniori-ikäiset aktiiviset ja varakkaat ja hemmottelua kaipaavat. Majoitusalan yrityksiä on Suomessa noin Näiden yritysten henkilöstömäärä on noin ja liikevaihto reilut 1,3 miljardia euroa. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh TE-keskuksen yhdyshenkilö: Lapin TE-keskus Innovaatioiden ja kansainvälistyvän liiketoiminnan vastuualue/anneli Harju-Autti, anneli.harju-autti@te-keskus.fi, puh alkaen e-posti anneli.harju-autti@ely-keskus.fi Asiasanat Majoitustoiminta, hotellit, retkeilymaja t, leirintäalueet, lomakylät, matkustajakoodit, matkailun markkinat, tulevaisuudennäkymät ISSN Kokonaissivumäärä 56 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 4 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimiala verrattuna matkailun muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimipaikat ja liikevaihto Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Vahvimmat yritykset Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimaan markkinat Myynnin, kapasiteetin ja käyttöasteen kehitys Majoituskysyntä alueellisesti Majoituskysyntä eräissä matkailukeskuksissa Suomalaisten majoitusvalinnat Ulkomainen majoituskysyntä Toimialan erityispiirteet Toimialan rakenteet Teknologian hyödyntäminen hotelleissa Hotellien oheis- ja ohjelmapalvelut Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta Majoitusluokitukset ja laadun kehittäminen Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Taloudellinen tila Majoitusalan kustannusrakenne Majoitustoiminnan kannattavuus ja taloudellinen asema Yritysten lähiajan kannattavuusnäkymät Toimialan tulosjohtamisen tunnusluvut TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 5

7 7 Toimialan menestystekijät, ongelmat, kehittämistarpeet Majoitustoiminnan menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Markkinoiden kehitys Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta Innovaatiot ja tuotteistaminen Suhdannekehitys Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet Lähteet Hyödyllisiä internet-osoitteita Liitteet Euroopan Unioni ja matkailu Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

8 0 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalli-, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, pk-bioenergia, kivenjalostus sekä matkailu, sosiaalipalvelut ja liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Tämä majoitustoiminnan toimialaraportti on osa TEM:n Toimialaraporttisarjan matkailukokonaisuutta. Matkailualan raporttikokonaisuuteen kuuluu viisi raporttia, jotka ovat: Matkailun yleisosa, 2009 Majoitustoiminta, 2009 Matkailun ohjelmapalvelut, 2009 Maaseutumatkailu, 2008 Ravitsemistoiminta, 2007 Majoitustoiminnan toimialaraportti paneutuu alan viimeaikaisiin kehityssuuntiin ja tulevaisuuden näkymiin. Raportti päivittää matkailuyrityksille ja alaa tiiviisti seuraaville heidän tarvitsemansa tiedot kootusti markkinoista, yritysten taloudellisesta asemasta ja toimialan kehityssuunnista. Raportin tiedot perustuvat viimeisimpiin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia raportin toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä ja tahoja. Toivon, että raportti antaa tiivistetysti uusia ja monitahoisia tietoja alan yrityksille ja sidosryhmille alan kehitystyön tueksi. Rovaniemellä Anneli Harju-Autti Toimialapäällikkö alkaen TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 7

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Matkailun toimialaa käsitellään yleensä hyvin laajana eri toimialojen kokonaisuutena, jossa keskeisiä sektoreita ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Merkittäviä sektoreita matkailussa ovat luonnollisesti matkatoimistot sekä aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Osittain matkailua palvelevia sektoreita ovat myös käsija pienteollisuus, pankkitoiminta ja vähittäiskauppa. Palvelujen pääasiallisten loppukäyttäjien rooli viimekädessä ratkaisee, onko kyseessä matkailupalvelu vai paikallispalvelu. Siten matkailua kuvataan usein markkinoina. Majoitustoiminta luetaan matkailupalveluksi, joskin sektorin yritysten ravitsemispalvelut tyydyttävät samanaikaisesti myös paikalliskysyntää. Raportissa käsitellään majoitustoimialan tilastollisia tietoja alla kuvatun TOL luokituksen mukaisesti. Majoitustoimintaa, lähinnä toimialaluokkaa muualla mainitsematonta majoitustoimintaa, käsitellään myös osana maaseutumatkailua erillisessä raportissa Maaseutumatkailu (julkaistu raporttisarjassa 2008) sekä osana matkailukokonaisuutta. Matkailu yleisosa raportissa, joka julkaistaan sarjassa samaan aikaan hotellit retkeilymajat leirintäalueet matkustajakodit ja täysihoitolat lomakylät muualla mainitsematon majoitustoiminta Taulukko 1. Majoitustoiminnan laajuus Suomessa MAJOITUSTOIMINTA yritykset toimipaikat henkilöstö liikevaihto euroa YHTEENSÄ Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2009 Alan tilannetta kuvaava numeraalinen aineisto perustuu tilastoihin (Tilastokeskus, MEK, MaRa) sekä tutkimuslaitosten erillisselvityksiin. Yritysten näkemyksiä lähitulevaisuudes- 8 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

10 ta on selvitetty tähän raporttiin Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyssä. 1.2 Toimiala verrattuna matkailun muihin toimialoihin Matkailun kansantaloudellista laajuutta ja suhdetta muihin teollisiin ja palvelusektorin toimialoihin voidaan arvioida vain summittaisesti. Lukuihin sisältyy tällöin laajasti liikenne ja sitä palvelevat toiminnat ja kaikkea kysyntää tyydyttävät virkistys- ja kulttuuripalvelut. Matkailuun keskeisesti kytkeytyvien toimialojen sisäisen klusterin liikevaihto oli 2007 Tilastokeskuksen mukaan 13,4 miljardia euroa (vuonna 2006: 12 miljardia, 2005: 11 miljardia ja 2004: 10,5 miljardia). Majoitustoiminnan osuus matkailun sisäisen klusterin kokonaisliikevaihdosta on 11,1 % eli lähes 1,4 miljardia euroa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan suhteellinen osuus on noussut, liikenteen ja aktiviteettien osuus on säilynyt lähes ennallaan, mutta matkatoimistojen osuus on laskenut. Kuva 1. Matkailua palvelevien toimialojen keskinäinen laajuus liikevaihdon mukaan 2007, kokonaisliikevaihto 13,4 miljardia euroa Majoitustoiminta 11,1 % Ravitsemistoiminta 26,9 % Maa-, vesi- ja ilmaliikenne, liikennettä palvelevat alat 40,2 % Matkatoimistot ja muut matkailua palvelevat alat 14,5 % Matkailun aktiviteetit ja käyntikohteet 7,3 % Lähde: Tilastokeskus 2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 9

11 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat ja liikevaihto Toimipaikat Majoitusalan toimipaikkojen määrän kehitys on viime vuodet ollut miltei pysähdyksissä. Se kuvaa hyvin toimipaikkojen säilymistä tarjonnassa yritystoiminnassa tapahtuvista muutoksista huolimatta, yhden lopettaessa toinen yritys jatkaa toimintaa. Taulukko 2. Toimipaikkojen kehitys Toimipaikat Hotellit Matk.kodit, retk.majat Lomakylät Leirintäalueet Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2009 Hotellityyppisillä toimipaikoilla on keskeinen asema määrällisesti ja toiminnallisesti. Suurten ketjujen näkyvyydestä ja kapasiteetista huolimatta Suomi on edelleen hyvin pienten hotellien maa. Majoitusalan muutkin yritykset ovat varsin mikrokokoisia suhteessa hotelleihin. Kaikki eivät myöskään toimi ympärivuotisesti. Monet kohteet ovat joko talvikauden tai kesäsesongin suljettuna riippuen kysynnän painottumisesta eri vuodenaikoihin. Ympärivuotisemman toiminnan tavoittaminen onkin suuri haaste toimialalle. Leirintäalueiden määrä on jälleen kääntynyt laskuun. Alan yritykset sijoittuvat yhä vahvemmin matkailun vetovoimakohteiden yhteyteen ja niiltä odotetaan yhä monipuolisempia ja tasokkaampia palveluita. Matkustajakodit ja retkeilymajat käyvät sisäisessä rakenteessaan uusiutumista. Perusretkeilymajat häviävät ja tilalle tulevat muitakin palveluja tarjoavat majoitusyritykset. Tämän ryhmän sisällä Suomen Retkeilymajajärjestön Hostelli-kohteet ovat markkinoinnillisesti vahvistaneet asemiaan ja näkyvyyttään. Tässä tilastoitujen 1300 majoituskohteen lisäksi on pieniä, majoitustoimintaa harjoittavia liikepaikkoja, joista osa edustaa maatilamatkailua ja bed & breakfast -palvelua. Tilastokeskuksen uuden TOL 2008 luokituksen mukaan näitä yrityksiä on 135 kappaletta. Maaseudun majoitus- ja ravitsemistoiminnan pienyrityksiä tilastoitiin 2004 noin 3000 yritystä ja ne työllistivät noin 5500 henkilöä. Liikevaihto Majoitusalan liikevaihto on polkenut paikallaan. Vaikka kysyntä on kehittynyt koko 2000-luvun mainiosti, niin liikevaihto ei ole noussut. Tähän yksittäinen syy on, että huonehinnat eivät seuraa markkinoinnin kysynnän kasvua. 10 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

12 Jättiläisosan alan bisneksestä tekevät hotellit (92,6 % eli 1,2 miljardia euroa). Muiden majoitustoiminnan yritysten liikevaihto on yhteensä vain 94 M. Näiden volyymi on nyt noussut reippaasti. Syynä on mm. matkustajakotien ja lomakylien tason kohoamiseen liittyvä hinnoittelu samoin kuin toimipaikkojen kasvu. Toimipaikkojen liikevaihtotiedot perustuvat Tilastokeskuksen yrityskannan viimeisimpiin vahvistettuihin verotustietoihin. Taulukko 3. Liikevaihdon kehitys Liikevaihto M Hotellit Matk.kodit, retk.majat Lomakylät Leirintäalueet Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Toimialan rakenteelliset muutokset näkyvät myös henkilöstön määrän kehityssuunnassa, joka on ollut laskeva. Majoitusalan henkilöstön määrä on pysynyt pitkään noin tuntumassa. Nyt määrä on laskenut lähes henkilöön. Työpaikat eivät silti ole hävinneet. Suomessa on nopeasti kehittynyt ulkoa ostettavien henkilöstövuokrausyritysten joukko, joita toimialan yritykset yhä useammin käyttävät. Perinteisesti ostopalveluna on käytetty siivouspalvelua. Nyt tarjoilu-, kokki- ja vahtimestarityövoima ostetaan ulkoa. Henkilövuokraustoiminnan ohella myös koko ravintolatoiminnan ulkoistaminen vähentää oman työvoiman tarvetta majoitussektorilla. Alan työllisyydessä on leimallista myös kausiluonteisuus. Taantuman aikana on havaittavissa ensisijassa luopuminen vuokratyövoima käytöstä. Taulukko 4. Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstö Hotellit Matk.kodit, retk.majat Lomakylät Leirintäalueet Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2009 Merkittävä osa majoitus- ja ravitsemisalan henkilöstöstä työskentelee erillisissä ravintoloissa. Ravitsemissektorille suoraan työllistyvä henkilöstö on kasvanut ja oli vuonna 2007 sektorille työllistyi henkilöä. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 11

13 Matkailualalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: ravintolatyöntekijät, tarjoilijat, hovimestarit, kokit, keittäjät, kylmäköt, suurtalouksien hoitajat, majoitusliikkeen hoitajat, kahviloiden ja ravintoloiden myyjät, matkatoimistovirkailijat ja matkaoppaat. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne matkailualan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Työ- ja elinkeinotoimistot raportoivat ministeriölle kolmesti vuodessa ns. vaikeasti täytettävistä työpaikoista. Toukokuussa 2009 työ- ja elinkeinotoimistot eivät raportoineet sellaisista matkailualan avoimeksi ilmoitetuista paikoista, joihin olisi ollut vaikea löytää työvoimaa. Kuva 2. Matkailualan työvoiman kohtaantotilanne, tammi-toukokuu 2009 Työvoiman kohtaantotilanne Matkailuala tammi - toukokuu 2009 Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

14 Koska henkilöstövuokrausyritykset useimmiten toimivat useilla eri toimialoilla, mm. terveydenhoidon ja teollisuuden aloilla, alan osuudesta majoitus- ja ravitsemispalveluihin ei ole toistaiseksi käytettävissä tarkempia tietoja. Alan yritysten määrä ja toiminnan laajuus kasvaa kuitenkin taantuman kääntyessä jälleen nousuun. Suurin majoitus- ja ravitsemisalaa palveleva vuokravälitysyhtiö on Staffpoint Oy. Valviran (aiemmin STTV) anniskeluravintoloissa tehtyjen työtuntien seurannan perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä työpaikkojen rakenteesta. Kokoaikaisten määrä on edelleen puolet työtunneista. Vuokratyön, joka näkyy yrityksen kulurakenteessa ostopalveluina, osuus oli 2008 jo kasvanut 10 %:iin. Tämä osuus on huomattavasti suurempi kausiluonteisissa kohteissa, kuten talvimatkailukeskuksissa. Osa-aikaisten osuus on jo alle neljänneksen samasta syystä. Kuva 3. Tehtyjen työtuntien jakautuminen anniskeluravintoloissa 2008 Vuokratyö 10 % Omistajat 17 % Osa-aikaiset 23 % Kokoaikaiset 50 % Lähde: MaRa/Valvira Toimialan alueellinen jakauma Majoitusyritysten alueellinen jakautuminen ja kullakin alueella rakenteellinen jakauma on esitetty taulukossa 5. Tämän raportin majoitusyritystoiminnan taulukossa on mainittu myös muut pienimuotoisen majoitustoiminnan toimipaikat alueellisen kokonaiskuvan saamiseksi. Eniten majoitusalan toimipaikkoja on Lapissa (294 toimipaikkaa). Uudellamaalla toimipaikkoja on 261 ja Varsinais-Suomessa 245. Näissä lukumäärää selittää Lapin ja Varsinais-Suomen vahvuus vapaa-ajan matkailussa ja alueille tyypillisinä pienyrityksinä. Sen sijaan Uudellamaalla korostuu hotellien suhteellisen korkea ja edelleen kasvava määrä, 132 kpl. Lappi ja Varsinais-Suomi ovat myös hotellien määrässä kärkialueita. Lomakyliä ja muita majoitusmuotoja on suhteellisen runsaasti edellä mainittujen lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 13

15 Taulukko 5. Toimialan alueellinen ja rakenteellinen jakauma 2007 (TOL 2002) TE-keskus Alue Toimipaikat 2007 Hotellit Retk. majat Leir. alueet Matk. kodit Lomakylät Muu maj. yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2009 Taulukko 6. Majoitusalan liikevaihdon ja henkilöstön alueellinen jakauma Liikevaihto Hotellit Liikevaihto Muu majoitus Liikevaihto yhteensä 1000 Henkilöstö yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, toimipaikka- ja yritysrekisteri 2009 Majoitusalan volyymi keskittyy yleensä vahvasti sinne, missä työmatkailulla on vahva rooli. Näin pääkaupunkiseutu Uusimaa valtaa 30,8 % alan liikevaihdosta. Lapin markkinaosuus on 10,7 % ja Varsinais-Suomen 9,6 %. Hotellien osalta kasvualueita verrattuna vuoteen 2006 olivat joko merkittävästi tai lievästi kaikki muut alueet paitsi Häme ja Etelä-Pohjanmaa sekä lähes samoilla lukemilla olleet Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. 14 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

16 Muiden majoittajien ryhmässä suurin liikevaihto syntyy Lapissa, sillä Lapin muiden majoitusyritysten liikevaihto 2007 oli 26,4 M (2006: 21,3 M ). Uudellamaalla näiden yritysten kokonaisliikevaihto oli 22,4 M (2006: 14,6 M ). Näiden alueiden volyymin kasvu on siis huomattava. Sen sijaan kokonaisliikevaihto pieneni hieman Varsinais-Suomessa 16,2 M :sta 15,7 M :oon. Alueellisessa vertailussa kannattaa huomioida pohjoisten ja eteläisten alueiden talvija kesäpainotteisuus. Tilinpäätöstietoihin perustuva henkilöstön määrä seuraa luonnollisesti samaa jakaumaa liikevaihdon jakauman kanssa. Lukumääräisesti kärkialueita tällöinkin ovat Uusimaa, Lappi ja Varsinais-Suomi. Laskettaessa liikevaihdon määrää per henkilö keskimääräisesti liikevaihtoa syntyi noin euroa per henkilö. Summa henkilöä kohden kasvaa työmatkakeskeisillä alueilla (Uusimaa /hlö ja Pirkanmaa /hlö), kun taas vapaaajan matkailun keskeisillä alueilla summa alittaa keskimääräisen (Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa lähes /hlö ja Kainuu /hlö, Varsinais-Suomi /hlö). 2.4 Yrityskannan muutokset Majoitusalalla uusien yritysten perustaminen on ollut suhteellisen tasaista eikä yrityskanta ole sanottavasti muuttunut vuosien varrella. Aloittamis- ja varsinkin lopettamisilmoitukset tulevat tilastoihin viiveellä, joten vuoden 2008 lukuihin voi tulla vielä tarkennuksia. Hotellien määrä ei tilastollisesti aikaisemmin juuri kasvanut, mutta 2008 aloitusilmoituksia tuli 40 kpl ja lopettamisilmoituksia lähes sama määrä eli 37. Tämä lisääntynyt aktiivisuus on ainakin osittain perua alan yritysten rakenteellisista järjestelyistä. Yritysten perustaminen on ollut lomakyllillä ja muulla majoituksella paljon vilkkaampaa. Tästä seurauksena yritysten nettomäärä kasvaa. Majoitusalalla uusien yritysten syntyminen ei ole läheskään niin vilkasta kuin ravitsemissektorilla, jossa yrityksiä perustetaan kymmenkertaisesti enemmän majoitusalaan verrattuna. Nämä luvut ovat tarkasteltavissa Matkailun yleisosa -raportissa. Taulukko 7. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit Majoitustoiminta Hotellit Motellit, matkustajakodit ja vast. majoitusliikkeet Retkeilymajat Lomakylät Leirintäalueet asunto- ja matkailuvaunualueet Muu majoitus YHTEENSÄ Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 15

17 Konkurssiin asetettujen yritysten määrä majoitusalalla on ollut viime vuosina varsin pieni huolimatta siitä, että ala on puitteidensa vuoksi varsin pääomavaltainen. Riski ajautua konkurssiin on viime vuosina ollut hotelleilla suurempi kuin muilla majoitusyrityksillä konkurssiin haettiin 10 hotelliyritystä ja 3 muuta majoitusyritystä. Taantuman puitteissa konkurssiriski on edellistä lamakautta vähäisempi nyt, sillä yritysten velkaantumisaste on terveempi. Sen sijaan yritysten ongelmana on käyttöpääomatarpeen ja investointisuunnitelmien suhteen rahoitusongelmia. Aiemman 1990-luvun alun laman aikana konkurssiuhkaa lisäsi devalvaatio, joka kiristi valuuttaluottoperustein toimineiden yritysten tilannetta samalla kun kysyntä heikkeni. On myös muistettava, että yrityskannan muutoksia ja konkursseja katsottaessa tarkastellaan vain toimialalla operoivia liiketoimintayhtiöitä. Varsinkin suurimmat yritykset ovat eriyttäneet kiinteistöt erillisiksi yhtiöiksi tai toimivat vuokratiloissa. 2.5 Vahvimmat yritykset Suomen vahvimmat yritykset löytyvät lähinnä hotelleista ja hotelliketjuista. Alla on luetteloituna 50 vahvinta eli yritykset jotka kuuluvat reitattuna vähintään AA+ tai AAA-luokkaan. Näitä yrityksiä on kaikkiaan noin 650 yritystä, joista lähes 360 on hotelleja. Alla on luettelo 50 suurimmasta ja vahvimmasta yrityksestä Suomessa. Luettelo1. Alan vahvimmat yritykset Suomessa Yrityksen nimi Liikevaihto Henkilöstön lkm Kotipaikka Sokotel Oy Helsinki Scandic Hotels Oy Helsingfors Cumulus Oy Helsinki Kansainväliset Restel Hotellit Oy Helsinki Rantasipi Oy Helsinki Sunborn Saga Oy Turku Ikaalisten Kylpylä Oy Ikaalinen Miinan Hoitolat Oy Helsinki Vuoristo-yhtiöt Oy Helsinki Restel Kylpylähotellit Oy Helsinki Kämp Oy Helsinki Palace Kämp Hotellit Oy Helsinki Hullu Poro Oy Kittilä Imatran Kylpylä Oy Imatra Levin Matkailukeskus Oy Kittilä Savonlinnan Kylpylaitos Oy Savonlinna Kuntopolku Oy Laukaa LIFESTYLE HOTELS FINLAND Oy Helsinki Lomayhtymä Finland Oy Helsinki Vanajanlinna Oy Hämeenlinna Harrinivan Lomakeskus Oy Muonio Saariselän Tunturihotellit Oy Inari Hotel Arthur Oy Helsinki Omena Hotellit Oy Vaasa Hotell Arkipelag Ab Mariehamn Kantri Oy Kankaanpää Hotel Santa Claus Oy Rovaniemi 16 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

18 Hotelli Luostotunturi Oy Sodankylä Bonfinn Oy Vantaa Pyhätunturi Oy Pelkosenniemi Savonlinnan Seurahuone Oy Savonlinna Ylläs Saaga Oy Kolari Karjalohjan Päiväkumpu Oy Karjalohja Oy Hotelli Marina Ab Turku Ab Kasnäsudden Oy Kimitoön Riekkoparvi Oy Inari Majvik Oy Kirkkonummi Best-hotels Oy Järvenpää Tornio City Hotel Oy Tornio Kaukoravintolat Oy Helsinki Tahko-Chalet Oy Nilsiä Messilä Maailma Oy Hollola Matin ja Liisan Asema Oy Lapinlahti Hotel Haaga Oy Helsinki Yyterin Kylpylähotelli Oy Pori Raatihuone Ravintolat Oy Kemi Krapihovi Oy Tuusula Healthlake Oy Helsinki Hotel Strandbo Oy Länsi-Turunmaa Lähde Asiakastieto Oy, 2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 17

19 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Kansainvälisesti vuoden 2008 puolivälistä matkailun kasvu kääntyi laskuun hyvien vuosien jälkeen. On syytä muistaa, kuinka herkästi kysyntä tyrehtyy erilaisten uhka- ja taloudellisten tilanteiden vuoksi. Sekin on todettu, kuinka kysyntä jälleen elpyy suhteellisen nopeasti taantuman kääntyessä noususuhdanteeseen. Tulevaisuuden kysynnän uskotaan useiden matkailua ennakoivien tahojen mukaan kasvavan 2-4 % vuositasolla 2020 asti. Raporttia kirjoitettaessa käsitys tulevasta on hitaan kasvun tie. 3.2 Kotimaan markkinat Majoitusvuorokausilla mitaten Suomen matkailun kysyntä ylitti miljoonan rajan. Vuosikasvu oli miljoona vuorokautta vuodessa majoitusmyynti lähenteli 19,5 miljoonaa vuorokautta on ennakoitavissa, että tulos on 18,5 miljoonaa yötä vähennystä siis miljoonan verran eli noin 5 %. Tämä merkitsee vähän parempaa kuin 2006 vuoden taso. Ulkomaisen kysynnän muutoksia alkoi ilmetä 2008 keväästä. Venäjältä tuleva kysyntä kattoi muilta alueilta tulevaa laskua. Viimeaikaista kehitystä kuvataan lähtömaittain MEK:n kansainvälistymiskatsauksessa Matkailun yleisosa toimialaraportin liitteessä. Joulun ja vuodenvaihteen aikana britit ja venäläiset ovat erittäin merkittävä asiakasryhmä, joten näihin kohdistuu suuria odotuksia ja jännitteitä talouskehityksen vaikutusten vuoksi. Tällä hetkellä chartereiden lukumäärän arvellaan vähenevän ainakin viidenneksellä. Joulukysynnän heikkenemisen sanotaan kohdistuvan ensisijassa brittiläiseen päivämatkailuun, mikä ei siten vaikuta majoitustoimintaan. Talouskehityksen vaikutukset näkyvät ensisijassa työmatkailun markkinoilla kaupunkihotelleissa ja ravintoloissa. Kokousja liikemieshotellien käyttöaste oli 2008 vielä noin 60 %, mutta tammi-elokuussa 2009 jo 55 %. eli muutos edellisvuoden vastaavaan noin -7 %. Raporttia kirjoitettaessa yritysten ja alueiden antamien kommenttien perusteella kysyntä ei ole kääntynyt vapaa-ajan keskuksissa tasavertaisesti laskuun, vaan joillakin alueilla on saatu uusia asiakasryhmiä ja ulkomaisten sijaan kotimainen kysyntä on virkistynyt. 18 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

20 Kuva 4. Majoitusvuorokausien kehitys majoitusliikkeissä 1991-E vrk Kotimaiset matkailijat Ulkomaiset matkailijat E2009 Lähde: Tilastokeskus, matkailutilastot , ennuste 2009 on toimialaraportin kirjoittajan Yllä oleva kaavio osoittaa pitkällä sarjallaan kuinka majoitusalan kysyntä on 1990-luvun huippuvuosista ensin taipunut 1992 lamaan ja noussut sen jälkeen 2000 luvulla asti hyvin vahvasti. Pientä notkahdusta on nähtävissä , jolloin mm. WTC, sars-, tsunami ja taloudellinen pienehkö taantuma tekivät lovea kehitykseen. Kylpylöihin kohdistuu erityistä mielenkiintoa Suomessa niin investointimielessä kuin kysynnän kehityksen ja Viron kilpailun kannalta. Kylpylöillä on perinteisesti ollut hyvä käyttöaste, vuonna 2008 keskimäärin 59,8 % (2007:61 %). Tammi-elokuussa 2009 käyttöaste kylpylöissä oli 54,1 %, laskua siis -7,1%. Kylpylöiden asiakkaista 81 % on vapaa-ajan matkailijoita. Kylpylävuorokausia kertyi 2008 noin vrk. Asiakasrakenteessa ulkomaisia asiakkaita on ollut aiemmin suhteellisen vähän ulkomaisia oli kuitenkin jo vuorokauden verran (2007: ) ja osuus näyttää kasvavan erityisesti venäläisten matkailijoiden ansiosta. Kylpylätiedot perustuvat 46 tilastoihin lukeutuvan kylpylän majoitustietoihin. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 19