Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi"

Transkriptio

1 t Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto

2 Majoitustoiminta Toimialaraportti Anneli Harju-Autti 10/2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2009 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Anneli Harju-Autti Toimialapäällikkö Lapin TE-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Majoitustoiminta Tiivistelmä Majoitustoiminnan toimialaraportti julkaistaan tilanteessa, jossa talouden taantuman vaikutukset matkailukysyntään ovat nähtävissä aiempaa selvemmin. Samalla toimial an yrityksistä osa enteilee pohjakosketuksen jo saavutetun ja kysynnän lähtevän pikkuhiljaa nousuun ensi vuoden aikana. Sen sijaan työllisyyden ei ennakoida ainakaan vuoteen paranevan. Toimialan on syytä varautua siis hitaan kasvun aikaan. Majoituskysyntä 2009 saattaa jäädä noin miljoona vuorokautta edellisvuotta alhaisemmaksi, siis noin -5 %. Tämä tarkoittaa putoamista vuosien välimaastoon. Kasvu Venäjältäkin on vuoden loppua kohden pysähtynyt ja kääntynyt jopa miinukselle. Kuitenkin kysynnän kohdistuminen on paikoin ollut keskimääräisestä kysynnän laskusta poikkeavaa ja jopa kasvanut edellisvuodesta. Tammi-syyskuussa 2009 majoituskysynnän lasku oli noin 4,3 %, ulkomaisten lasku oli -10,3 % ja kotimaisten 2,1 %. Huonekeskihinnat ja käyttöaste olivat myös l askussa. Käyttöaste painui jo alle 50 %:n. Ketjuuntuminen o n jatkun ut vilkka asti Suome ssa. Kans ainvälisten ja kotimaisten b rändinimien alle on siirtynyt melkoinen m äärä hu onekapasiteettia. Samoin y ksityiset hot ellien ketjunimet lisääntyvät ja ka svavat. Nyt ketjujen hallinnassa on jo 64 % huonekapasiteetista. Majoitusalan investoinnit ovat nyt alalukemissa. Odotukset tulevasta ovat myös yhtä varovaiset. Suunnitelmia on kuitenkin vire illä odottama ssa suhda nteiden vahvistu misen ohella luottorah oituksen toteutu mista. Aktiivisuutta o n erityisesti Itä-Suomessa. Majoitusalan kannattavuusodotukset ovat edelle en lievästi positiiviset, vaikkakin heikommat kuin pari vuotta takaperin. Majoitusalan ja siih en liittyen kylpyläyritykset pyrk ivät yhä selkeämmin segmentoimaan asiakkaansa ja sovittamaan muuttuvassa toimintaympäristössä puitteensa ja palve lunsa valitsemilleen asiakasryhmille. Tällaisia ryhmiä ovat yhä korostetummin lapset ja siten lapsiperheet, seniori-ikäiset aktiiviset ja varakkaat ja hemmottelua kaipaavat. Majoitusalan yrityksiä on Suomessa noin Näiden yritysten henkilöstömäärä on noin ja liikevaihto reilut 1,3 miljardia euroa. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh TE-keskuksen yhdyshenkilö: Lapin TE-keskus Innovaatioiden ja kansainvälistyvän liiketoiminnan vastuualue/anneli Harju-Autti, puh alkaen e-posti Asiasanat Majoitustoiminta, hotellit, retkeilymaja t, leirintäalueet, lomakylät, matkustajakoodit, matkailun markkinat, tulevaisuudennäkymät ISSN Kokonaissivumäärä 56 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 4 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimiala verrattuna matkailun muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimipaikat ja liikevaihto Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Vahvimmat yritykset Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimaan markkinat Myynnin, kapasiteetin ja käyttöasteen kehitys Majoituskysyntä alueellisesti Majoituskysyntä eräissä matkailukeskuksissa Suomalaisten majoitusvalinnat Ulkomainen majoituskysyntä Toimialan erityispiirteet Toimialan rakenteet Teknologian hyödyntäminen hotelleissa Hotellien oheis- ja ohjelmapalvelut Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta Majoitusluokitukset ja laadun kehittäminen Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Taloudellinen tila Majoitusalan kustannusrakenne Majoitustoiminnan kannattavuus ja taloudellinen asema Yritysten lähiajan kannattavuusnäkymät Toimialan tulosjohtamisen tunnusluvut TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 5

7 7 Toimialan menestystekijät, ongelmat, kehittämistarpeet Majoitustoiminnan menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Markkinoiden kehitys Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta Innovaatiot ja tuotteistaminen Suhdannekehitys Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet Lähteet Hyödyllisiä internet-osoitteita Liitteet Euroopan Unioni ja matkailu Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

8 0 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalli-, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, pk-bioenergia, kivenjalostus sekä matkailu, sosiaalipalvelut ja liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Tämä majoitustoiminnan toimialaraportti on osa TEM:n Toimialaraporttisarjan matkailukokonaisuutta. Matkailualan raporttikokonaisuuteen kuuluu viisi raporttia, jotka ovat: Matkailun yleisosa, 2009 Majoitustoiminta, 2009 Matkailun ohjelmapalvelut, 2009 Maaseutumatkailu, 2008 Ravitsemistoiminta, 2007 Majoitustoiminnan toimialaraportti paneutuu alan viimeaikaisiin kehityssuuntiin ja tulevaisuuden näkymiin. Raportti päivittää matkailuyrityksille ja alaa tiiviisti seuraaville heidän tarvitsemansa tiedot kootusti markkinoista, yritysten taloudellisesta asemasta ja toimialan kehityssuunnista. Raportin tiedot perustuvat viimeisimpiin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia raportin toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä ja tahoja. Toivon, että raportti antaa tiivistetysti uusia ja monitahoisia tietoja alan yrityksille ja sidosryhmille alan kehitystyön tueksi. Rovaniemellä Anneli Harju-Autti Toimialapäällikkö alkaen TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 7

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Matkailun toimialaa käsitellään yleensä hyvin laajana eri toimialojen kokonaisuutena, jossa keskeisiä sektoreita ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Merkittäviä sektoreita matkailussa ovat luonnollisesti matkatoimistot sekä aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Osittain matkailua palvelevia sektoreita ovat myös käsija pienteollisuus, pankkitoiminta ja vähittäiskauppa. Palvelujen pääasiallisten loppukäyttäjien rooli viimekädessä ratkaisee, onko kyseessä matkailupalvelu vai paikallispalvelu. Siten matkailua kuvataan usein markkinoina. Majoitustoiminta luetaan matkailupalveluksi, joskin sektorin yritysten ravitsemispalvelut tyydyttävät samanaikaisesti myös paikalliskysyntää. Raportissa käsitellään majoitustoimialan tilastollisia tietoja alla kuvatun TOL luokituksen mukaisesti. Majoitustoimintaa, lähinnä toimialaluokkaa muualla mainitsematonta majoitustoimintaa, käsitellään myös osana maaseutumatkailua erillisessä raportissa Maaseutumatkailu (julkaistu raporttisarjassa 2008) sekä osana matkailukokonaisuutta. Matkailu yleisosa raportissa, joka julkaistaan sarjassa samaan aikaan hotellit retkeilymajat leirintäalueet matkustajakodit ja täysihoitolat lomakylät muualla mainitsematon majoitustoiminta Taulukko 1. Majoitustoiminnan laajuus Suomessa MAJOITUSTOIMINTA yritykset toimipaikat henkilöstö liikevaihto euroa YHTEENSÄ Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2009 Alan tilannetta kuvaava numeraalinen aineisto perustuu tilastoihin (Tilastokeskus, MEK, MaRa) sekä tutkimuslaitosten erillisselvityksiin. Yritysten näkemyksiä lähitulevaisuudes- 8 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

10 ta on selvitetty tähän raporttiin Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyssä. 1.2 Toimiala verrattuna matkailun muihin toimialoihin Matkailun kansantaloudellista laajuutta ja suhdetta muihin teollisiin ja palvelusektorin toimialoihin voidaan arvioida vain summittaisesti. Lukuihin sisältyy tällöin laajasti liikenne ja sitä palvelevat toiminnat ja kaikkea kysyntää tyydyttävät virkistys- ja kulttuuripalvelut. Matkailuun keskeisesti kytkeytyvien toimialojen sisäisen klusterin liikevaihto oli 2007 Tilastokeskuksen mukaan 13,4 miljardia euroa (vuonna 2006: 12 miljardia, 2005: 11 miljardia ja 2004: 10,5 miljardia). Majoitustoiminnan osuus matkailun sisäisen klusterin kokonaisliikevaihdosta on 11,1 % eli lähes 1,4 miljardia euroa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan suhteellinen osuus on noussut, liikenteen ja aktiviteettien osuus on säilynyt lähes ennallaan, mutta matkatoimistojen osuus on laskenut. Kuva 1. Matkailua palvelevien toimialojen keskinäinen laajuus liikevaihdon mukaan 2007, kokonaisliikevaihto 13,4 miljardia euroa Majoitustoiminta 11,1 % Ravitsemistoiminta 26,9 % Maa-, vesi- ja ilmaliikenne, liikennettä palvelevat alat 40,2 % Matkatoimistot ja muut matkailua palvelevat alat 14,5 % Matkailun aktiviteetit ja käyntikohteet 7,3 % Lähde: Tilastokeskus 2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 9

11 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat ja liikevaihto Toimipaikat Majoitusalan toimipaikkojen määrän kehitys on viime vuodet ollut miltei pysähdyksissä. Se kuvaa hyvin toimipaikkojen säilymistä tarjonnassa yritystoiminnassa tapahtuvista muutoksista huolimatta, yhden lopettaessa toinen yritys jatkaa toimintaa. Taulukko 2. Toimipaikkojen kehitys Toimipaikat Hotellit Matk.kodit, retk.majat Lomakylät Leirintäalueet Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2009 Hotellityyppisillä toimipaikoilla on keskeinen asema määrällisesti ja toiminnallisesti. Suurten ketjujen näkyvyydestä ja kapasiteetista huolimatta Suomi on edelleen hyvin pienten hotellien maa. Majoitusalan muutkin yritykset ovat varsin mikrokokoisia suhteessa hotelleihin. Kaikki eivät myöskään toimi ympärivuotisesti. Monet kohteet ovat joko talvikauden tai kesäsesongin suljettuna riippuen kysynnän painottumisesta eri vuodenaikoihin. Ympärivuotisemman toiminnan tavoittaminen onkin suuri haaste toimialalle. Leirintäalueiden määrä on jälleen kääntynyt laskuun. Alan yritykset sijoittuvat yhä vahvemmin matkailun vetovoimakohteiden yhteyteen ja niiltä odotetaan yhä monipuolisempia ja tasokkaampia palveluita. Matkustajakodit ja retkeilymajat käyvät sisäisessä rakenteessaan uusiutumista. Perusretkeilymajat häviävät ja tilalle tulevat muitakin palveluja tarjoavat majoitusyritykset. Tämän ryhmän sisällä Suomen Retkeilymajajärjestön Hostelli-kohteet ovat markkinoinnillisesti vahvistaneet asemiaan ja näkyvyyttään. Tässä tilastoitujen 1300 majoituskohteen lisäksi on pieniä, majoitustoimintaa harjoittavia liikepaikkoja, joista osa edustaa maatilamatkailua ja bed & breakfast -palvelua. Tilastokeskuksen uuden TOL 2008 luokituksen mukaan näitä yrityksiä on 135 kappaletta. Maaseudun majoitus- ja ravitsemistoiminnan pienyrityksiä tilastoitiin 2004 noin 3000 yritystä ja ne työllistivät noin 5500 henkilöä. Liikevaihto Majoitusalan liikevaihto on polkenut paikallaan. Vaikka kysyntä on kehittynyt koko 2000-luvun mainiosti, niin liikevaihto ei ole noussut. Tähän yksittäinen syy on, että huonehinnat eivät seuraa markkinoinnin kysynnän kasvua. 10 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

12 Jättiläisosan alan bisneksestä tekevät hotellit (92,6 % eli 1,2 miljardia euroa). Muiden majoitustoiminnan yritysten liikevaihto on yhteensä vain 94 M. Näiden volyymi on nyt noussut reippaasti. Syynä on mm. matkustajakotien ja lomakylien tason kohoamiseen liittyvä hinnoittelu samoin kuin toimipaikkojen kasvu. Toimipaikkojen liikevaihtotiedot perustuvat Tilastokeskuksen yrityskannan viimeisimpiin vahvistettuihin verotustietoihin. Taulukko 3. Liikevaihdon kehitys Liikevaihto M Hotellit Matk.kodit, retk.majat Lomakylät Leirintäalueet Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Toimialan rakenteelliset muutokset näkyvät myös henkilöstön määrän kehityssuunnassa, joka on ollut laskeva. Majoitusalan henkilöstön määrä on pysynyt pitkään noin tuntumassa. Nyt määrä on laskenut lähes henkilöön. Työpaikat eivät silti ole hävinneet. Suomessa on nopeasti kehittynyt ulkoa ostettavien henkilöstövuokrausyritysten joukko, joita toimialan yritykset yhä useammin käyttävät. Perinteisesti ostopalveluna on käytetty siivouspalvelua. Nyt tarjoilu-, kokki- ja vahtimestarityövoima ostetaan ulkoa. Henkilövuokraustoiminnan ohella myös koko ravintolatoiminnan ulkoistaminen vähentää oman työvoiman tarvetta majoitussektorilla. Alan työllisyydessä on leimallista myös kausiluonteisuus. Taantuman aikana on havaittavissa ensisijassa luopuminen vuokratyövoima käytöstä. Taulukko 4. Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstö Hotellit Matk.kodit, retk.majat Lomakylät Leirintäalueet Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2009 Merkittävä osa majoitus- ja ravitsemisalan henkilöstöstä työskentelee erillisissä ravintoloissa. Ravitsemissektorille suoraan työllistyvä henkilöstö on kasvanut ja oli vuonna 2007 sektorille työllistyi henkilöä. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 11

13 Matkailualalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: ravintolatyöntekijät, tarjoilijat, hovimestarit, kokit, keittäjät, kylmäköt, suurtalouksien hoitajat, majoitusliikkeen hoitajat, kahviloiden ja ravintoloiden myyjät, matkatoimistovirkailijat ja matkaoppaat. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne matkailualan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Työ- ja elinkeinotoimistot raportoivat ministeriölle kolmesti vuodessa ns. vaikeasti täytettävistä työpaikoista. Toukokuussa 2009 työ- ja elinkeinotoimistot eivät raportoineet sellaisista matkailualan avoimeksi ilmoitetuista paikoista, joihin olisi ollut vaikea löytää työvoimaa. Kuva 2. Matkailualan työvoiman kohtaantotilanne, tammi-toukokuu 2009 Työvoiman kohtaantotilanne Matkailuala tammi - toukokuu 2009 Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

14 Koska henkilöstövuokrausyritykset useimmiten toimivat useilla eri toimialoilla, mm. terveydenhoidon ja teollisuuden aloilla, alan osuudesta majoitus- ja ravitsemispalveluihin ei ole toistaiseksi käytettävissä tarkempia tietoja. Alan yritysten määrä ja toiminnan laajuus kasvaa kuitenkin taantuman kääntyessä jälleen nousuun. Suurin majoitus- ja ravitsemisalaa palveleva vuokravälitysyhtiö on Staffpoint Oy. Valviran (aiemmin STTV) anniskeluravintoloissa tehtyjen työtuntien seurannan perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä työpaikkojen rakenteesta. Kokoaikaisten määrä on edelleen puolet työtunneista. Vuokratyön, joka näkyy yrityksen kulurakenteessa ostopalveluina, osuus oli 2008 jo kasvanut 10 %:iin. Tämä osuus on huomattavasti suurempi kausiluonteisissa kohteissa, kuten talvimatkailukeskuksissa. Osa-aikaisten osuus on jo alle neljänneksen samasta syystä. Kuva 3. Tehtyjen työtuntien jakautuminen anniskeluravintoloissa 2008 Vuokratyö 10 % Omistajat 17 % Osa-aikaiset 23 % Kokoaikaiset 50 % Lähde: MaRa/Valvira Toimialan alueellinen jakauma Majoitusyritysten alueellinen jakautuminen ja kullakin alueella rakenteellinen jakauma on esitetty taulukossa 5. Tämän raportin majoitusyritystoiminnan taulukossa on mainittu myös muut pienimuotoisen majoitustoiminnan toimipaikat alueellisen kokonaiskuvan saamiseksi. Eniten majoitusalan toimipaikkoja on Lapissa (294 toimipaikkaa). Uudellamaalla toimipaikkoja on 261 ja Varsinais-Suomessa 245. Näissä lukumäärää selittää Lapin ja Varsinais-Suomen vahvuus vapaa-ajan matkailussa ja alueille tyypillisinä pienyrityksinä. Sen sijaan Uudellamaalla korostuu hotellien suhteellisen korkea ja edelleen kasvava määrä, 132 kpl. Lappi ja Varsinais-Suomi ovat myös hotellien määrässä kärkialueita. Lomakyliä ja muita majoitusmuotoja on suhteellisen runsaasti edellä mainittujen lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 13

15 Taulukko 5. Toimialan alueellinen ja rakenteellinen jakauma 2007 (TOL 2002) TE-keskus Alue Toimipaikat 2007 Hotellit Retk. majat Leir. alueet Matk. kodit Lomakylät Muu maj. yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2009 Taulukko 6. Majoitusalan liikevaihdon ja henkilöstön alueellinen jakauma Liikevaihto Hotellit Liikevaihto Muu majoitus Liikevaihto yhteensä 1000 Henkilöstö yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, toimipaikka- ja yritysrekisteri 2009 Majoitusalan volyymi keskittyy yleensä vahvasti sinne, missä työmatkailulla on vahva rooli. Näin pääkaupunkiseutu Uusimaa valtaa 30,8 % alan liikevaihdosta. Lapin markkinaosuus on 10,7 % ja Varsinais-Suomen 9,6 %. Hotellien osalta kasvualueita verrattuna vuoteen 2006 olivat joko merkittävästi tai lievästi kaikki muut alueet paitsi Häme ja Etelä-Pohjanmaa sekä lähes samoilla lukemilla olleet Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. 14 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

16 Muiden majoittajien ryhmässä suurin liikevaihto syntyy Lapissa, sillä Lapin muiden majoitusyritysten liikevaihto 2007 oli 26,4 M (2006: 21,3 M ). Uudellamaalla näiden yritysten kokonaisliikevaihto oli 22,4 M (2006: 14,6 M ). Näiden alueiden volyymin kasvu on siis huomattava. Sen sijaan kokonaisliikevaihto pieneni hieman Varsinais-Suomessa 16,2 M :sta 15,7 M :oon. Alueellisessa vertailussa kannattaa huomioida pohjoisten ja eteläisten alueiden talvija kesäpainotteisuus. Tilinpäätöstietoihin perustuva henkilöstön määrä seuraa luonnollisesti samaa jakaumaa liikevaihdon jakauman kanssa. Lukumääräisesti kärkialueita tällöinkin ovat Uusimaa, Lappi ja Varsinais-Suomi. Laskettaessa liikevaihdon määrää per henkilö keskimääräisesti liikevaihtoa syntyi noin euroa per henkilö. Summa henkilöä kohden kasvaa työmatkakeskeisillä alueilla (Uusimaa /hlö ja Pirkanmaa /hlö), kun taas vapaaajan matkailun keskeisillä alueilla summa alittaa keskimääräisen (Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa lähes /hlö ja Kainuu /hlö, Varsinais-Suomi /hlö). 2.4 Yrityskannan muutokset Majoitusalalla uusien yritysten perustaminen on ollut suhteellisen tasaista eikä yrityskanta ole sanottavasti muuttunut vuosien varrella. Aloittamis- ja varsinkin lopettamisilmoitukset tulevat tilastoihin viiveellä, joten vuoden 2008 lukuihin voi tulla vielä tarkennuksia. Hotellien määrä ei tilastollisesti aikaisemmin juuri kasvanut, mutta 2008 aloitusilmoituksia tuli 40 kpl ja lopettamisilmoituksia lähes sama määrä eli 37. Tämä lisääntynyt aktiivisuus on ainakin osittain perua alan yritysten rakenteellisista järjestelyistä. Yritysten perustaminen on ollut lomakyllillä ja muulla majoituksella paljon vilkkaampaa. Tästä seurauksena yritysten nettomäärä kasvaa. Majoitusalalla uusien yritysten syntyminen ei ole läheskään niin vilkasta kuin ravitsemissektorilla, jossa yrityksiä perustetaan kymmenkertaisesti enemmän majoitusalaan verrattuna. Nämä luvut ovat tarkasteltavissa Matkailun yleisosa -raportissa. Taulukko 7. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit Majoitustoiminta Hotellit Motellit, matkustajakodit ja vast. majoitusliikkeet Retkeilymajat Lomakylät Leirintäalueet asunto- ja matkailuvaunualueet Muu majoitus YHTEENSÄ Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 15

17 Konkurssiin asetettujen yritysten määrä majoitusalalla on ollut viime vuosina varsin pieni huolimatta siitä, että ala on puitteidensa vuoksi varsin pääomavaltainen. Riski ajautua konkurssiin on viime vuosina ollut hotelleilla suurempi kuin muilla majoitusyrityksillä konkurssiin haettiin 10 hotelliyritystä ja 3 muuta majoitusyritystä. Taantuman puitteissa konkurssiriski on edellistä lamakautta vähäisempi nyt, sillä yritysten velkaantumisaste on terveempi. Sen sijaan yritysten ongelmana on käyttöpääomatarpeen ja investointisuunnitelmien suhteen rahoitusongelmia. Aiemman 1990-luvun alun laman aikana konkurssiuhkaa lisäsi devalvaatio, joka kiristi valuuttaluottoperustein toimineiden yritysten tilannetta samalla kun kysyntä heikkeni. On myös muistettava, että yrityskannan muutoksia ja konkursseja katsottaessa tarkastellaan vain toimialalla operoivia liiketoimintayhtiöitä. Varsinkin suurimmat yritykset ovat eriyttäneet kiinteistöt erillisiksi yhtiöiksi tai toimivat vuokratiloissa. 2.5 Vahvimmat yritykset Suomen vahvimmat yritykset löytyvät lähinnä hotelleista ja hotelliketjuista. Alla on luetteloituna 50 vahvinta eli yritykset jotka kuuluvat reitattuna vähintään AA+ tai AAA-luokkaan. Näitä yrityksiä on kaikkiaan noin 650 yritystä, joista lähes 360 on hotelleja. Alla on luettelo 50 suurimmasta ja vahvimmasta yrityksestä Suomessa. Luettelo1. Alan vahvimmat yritykset Suomessa Yrityksen nimi Liikevaihto Henkilöstön lkm Kotipaikka Sokotel Oy Helsinki Scandic Hotels Oy Helsingfors Cumulus Oy Helsinki Kansainväliset Restel Hotellit Oy Helsinki Rantasipi Oy Helsinki Sunborn Saga Oy Turku Ikaalisten Kylpylä Oy Ikaalinen Miinan Hoitolat Oy Helsinki Vuoristo-yhtiöt Oy Helsinki Restel Kylpylähotellit Oy Helsinki Kämp Oy Helsinki Palace Kämp Hotellit Oy Helsinki Hullu Poro Oy Kittilä Imatran Kylpylä Oy Imatra Levin Matkailukeskus Oy Kittilä Savonlinnan Kylpylaitos Oy Savonlinna Kuntopolku Oy Laukaa LIFESTYLE HOTELS FINLAND Oy Helsinki Lomayhtymä Finland Oy Helsinki Vanajanlinna Oy Hämeenlinna Harrinivan Lomakeskus Oy Muonio Saariselän Tunturihotellit Oy Inari Hotel Arthur Oy Helsinki Omena Hotellit Oy Vaasa Hotell Arkipelag Ab Mariehamn Kantri Oy Kankaanpää Hotel Santa Claus Oy Rovaniemi 16 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

18 Hotelli Luostotunturi Oy Sodankylä Bonfinn Oy Vantaa Pyhätunturi Oy Pelkosenniemi Savonlinnan Seurahuone Oy Savonlinna Ylläs Saaga Oy Kolari Karjalohjan Päiväkumpu Oy Karjalohja Oy Hotelli Marina Ab Turku Ab Kasnäsudden Oy Kimitoön Riekkoparvi Oy Inari Majvik Oy Kirkkonummi Best-hotels Oy Järvenpää Tornio City Hotel Oy Tornio Kaukoravintolat Oy Helsinki Tahko-Chalet Oy Nilsiä Messilä Maailma Oy Hollola Matin ja Liisan Asema Oy Lapinlahti Hotel Haaga Oy Helsinki Yyterin Kylpylähotelli Oy Pori Raatihuone Ravintolat Oy Kemi Krapihovi Oy Tuusula Healthlake Oy Helsinki Hotel Strandbo Oy Länsi-Turunmaa Lähde Asiakastieto Oy, 2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 17

19 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Kansainvälisesti vuoden 2008 puolivälistä matkailun kasvu kääntyi laskuun hyvien vuosien jälkeen. On syytä muistaa, kuinka herkästi kysyntä tyrehtyy erilaisten uhka- ja taloudellisten tilanteiden vuoksi. Sekin on todettu, kuinka kysyntä jälleen elpyy suhteellisen nopeasti taantuman kääntyessä noususuhdanteeseen. Tulevaisuuden kysynnän uskotaan useiden matkailua ennakoivien tahojen mukaan kasvavan 2-4 % vuositasolla 2020 asti. Raporttia kirjoitettaessa käsitys tulevasta on hitaan kasvun tie. 3.2 Kotimaan markkinat Majoitusvuorokausilla mitaten Suomen matkailun kysyntä ylitti miljoonan rajan. Vuosikasvu oli miljoona vuorokautta vuodessa majoitusmyynti lähenteli 19,5 miljoonaa vuorokautta on ennakoitavissa, että tulos on 18,5 miljoonaa yötä vähennystä siis miljoonan verran eli noin 5 %. Tämä merkitsee vähän parempaa kuin 2006 vuoden taso. Ulkomaisen kysynnän muutoksia alkoi ilmetä 2008 keväästä. Venäjältä tuleva kysyntä kattoi muilta alueilta tulevaa laskua. Viimeaikaista kehitystä kuvataan lähtömaittain MEK:n kansainvälistymiskatsauksessa Matkailun yleisosa toimialaraportin liitteessä. Joulun ja vuodenvaihteen aikana britit ja venäläiset ovat erittäin merkittävä asiakasryhmä, joten näihin kohdistuu suuria odotuksia ja jännitteitä talouskehityksen vaikutusten vuoksi. Tällä hetkellä chartereiden lukumäärän arvellaan vähenevän ainakin viidenneksellä. Joulukysynnän heikkenemisen sanotaan kohdistuvan ensisijassa brittiläiseen päivämatkailuun, mikä ei siten vaikuta majoitustoimintaan. Talouskehityksen vaikutukset näkyvät ensisijassa työmatkailun markkinoilla kaupunkihotelleissa ja ravintoloissa. Kokousja liikemieshotellien käyttöaste oli 2008 vielä noin 60 %, mutta tammi-elokuussa 2009 jo 55 %. eli muutos edellisvuoden vastaavaan noin -7 %. Raporttia kirjoitettaessa yritysten ja alueiden antamien kommenttien perusteella kysyntä ei ole kääntynyt vapaa-ajan keskuksissa tasavertaisesti laskuun, vaan joillakin alueilla on saatu uusia asiakasryhmiä ja ulkomaisten sijaan kotimainen kysyntä on virkistynyt. 18 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

20 Kuva 4. Majoitusvuorokausien kehitys majoitusliikkeissä 1991-E vrk Kotimaiset matkailijat Ulkomaiset matkailijat E2009 Lähde: Tilastokeskus, matkailutilastot , ennuste 2009 on toimialaraportin kirjoittajan Yllä oleva kaavio osoittaa pitkällä sarjallaan kuinka majoitusalan kysyntä on 1990-luvun huippuvuosista ensin taipunut 1992 lamaan ja noussut sen jälkeen 2000 luvulla asti hyvin vahvasti. Pientä notkahdusta on nähtävissä , jolloin mm. WTC, sars-, tsunami ja taloudellinen pienehkö taantuma tekivät lovea kehitykseen. Kylpylöihin kohdistuu erityistä mielenkiintoa Suomessa niin investointimielessä kuin kysynnän kehityksen ja Viron kilpailun kannalta. Kylpylöillä on perinteisesti ollut hyvä käyttöaste, vuonna 2008 keskimäärin 59,8 % (2007:61 %). Tammi-elokuussa 2009 käyttöaste kylpylöissä oli 54,1 %, laskua siis -7,1%. Kylpylöiden asiakkaista 81 % on vapaa-ajan matkailijoita. Kylpylävuorokausia kertyi 2008 noin vrk. Asiakasrakenteessa ulkomaisia asiakkaita on ollut aiemmin suhteellisen vähän ulkomaisia oli kuitenkin jo vuorokauden verran (2007: ) ja osuus näyttää kasvavan erityisesti venäläisten matkailijoiden ansiosta. Kylpylätiedot perustuvat 46 tilastoihin lukeutuvan kylpylän majoitustietoihin. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 19

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi jpmajoitustoiminta Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro Matkailun

Lisätiedot

www.toimialaraportit.fi

www.toimialaraportit.fi Majoitustoiminta www.toimialaraportit.fi Majoitustoiminta Toimialaraportti 11/2007 Anneli Harju-Autti Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin

Lisätiedot

www.toimialaraportit.fi

www.toimialaraportit.fi Majoitustoiminta www.toimialaraportit.fi Majoitustoiminta Toimialaraportti 15/2006 Anneli Harju-Autti Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Toimialaraporttisarja. Majoitustoiminta. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Toimialaraporttisarja. Majoitustoiminta. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Toimialaraporttisarja Majoitustoiminta Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Majoitustoiminta Toimialaraportti 13/2005 Anneli Harju-Autti Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Majoitustoiminta Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Matkailun yleisosa. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Matkailun yleisosa. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Matkailun yleisosa Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015. Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt

Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015. Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015 Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt Yhteisellä Matkalla jo yli 150 vuotta Ensimmäinen säännöllinen junayhteys Helsinki Hämeenlinna maaliskuussa 1862 Valtionrautatiet

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

mahdollisuudet Ahti Leinonen 29.10.2009

mahdollisuudet Ahti Leinonen 29.10.2009 Yritysrekisterin monet mahdollisuudet 29.10.2009 Yritys- ja toimipaikkarekisteri! Konserneja noin 6 000! Yrityksiä ja yhteisöjä n. 288 800! Toimipaikkoja yli 326 000! Yritystoiminta: ammatinharjoittajista

Lisätiedot

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät prosentin helmikuussa

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät prosentin helmikuussa Liikenne ja matkailu 2011 Majoitustilasto 2011, helmikuu Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät prosentin helmikuussa Korjattu 18.4.2011. Korjatut kohdat on merktty punaisella. Kotimaisten matkailijoiden

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010 Oikeus 2010 2010, syyskuu Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010 Tammi syyskuussa pantiin vireille 2 130 konkurssia, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjät 21.11.2015. Ulla Kreander / Restel Hotel Group

Uudenmaan Yrittäjät 21.11.2015. Ulla Kreander / Restel Hotel Group Uudenmaan Yrittäjät 21.11.2015 Ulla Kreander / Restel Hotel Group Yrittäjien majoitusedut Restelissä 2016 Huonehinnoista -20 % alennus päivän hinnasta Päiväkokouksista -10 % Varaukset myyntikeskuksesta

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Jaana Lerssi-Uskelin 6.6.2014 - Työhyvinvointifoorumin mahdollistamana - Verkosto työpaikan työhyvinvointitoimijoille - Verkosto jonka toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot