Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Transkriptio

1 jpmajoitustoiminta Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro Matkailun edistämiskeskus

2 Majoitustoiminta Toimialaraportti 8/2008 Anneli Harju-Autti

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Anneli Harju-Autti Toimialapäällikkö Lapin TE-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Majoitustoiminta Tiivistelmä Majoitustoiminnan toimialaraportti kuten muutkin matkailun toimialaraportit julkaistaan tilanteessa, jossa ei vielä ole täyttä varmuutta siitä, miten kansainvälinen suhdannetaantuma tulee vaikuttamaan lähestyvään vuodenvaihteen sesonkiin. Pidemmälle meneviä johtopäätöksiä esimerkiksi kauden suhteen on vaikea tehdä. Viime kevääseen vallinneen pitkäkestoisen ja nousujohteisen kysynnän jälkeen kasvu on taittumassa. Seuraavan vuoden myyntitoimet tulevat olemaan haasteelliset. Alan rakenteet ovat olleet monenlaisessa murroksessa. Markkinoilta on poistunut runsaasti matalampaa majoitustasoa edustavien yritysten huonekapasiteettia. Yritysten operatiivinen liiketoiminta on useimmiten eriytynyt kiinteistöliiketoiminnasta. Tämä on johtanut alan yritysten suhteellisen velkaantuneisuuden tasapainottumiseen. Ketjujen osuus alan kapasiteetista kasvaa edelleen. Alan työvoimatarpeiden tyydyttäminen on ollut suhteellisen vaikeaa kautta maan. Ongelmana ovat alan kokeneen ammattikunnan saatavuus ja työn kausiluonteisuus tai osa-aikaisuus. Alan yhteistyökumppaneiksi ovat nousseet nopeasti henkilöstövuokrausyritykset. Siten yhä useampi työtunti tehdään ostopalveluna. Majoitusalan yritykset ovat tänä päivänä kohtuullisessa kunnossa. Keskivertoyritysten liiketoiminnallinen tulos toki voisi olla parempikin, mutta eniten huomiota kannattaa kiinnittää yritysten suhteellisen velkaantumisen kevenemiseen, vaikka ala on raskaitten investointien vuoksi pääomasidonnaista. Toimiala on kuitenkin vahvempi kuin luvun laman alkaessa. Investoinnit ovat yritysten antamien arvioiden mukaan pienenemässä lähimmän vuoden aikana. Alan keskeisiin kehittämistarpeisiin kuuluvat asiakaslähtöisyys, kansainvälistyminen ja tietotekniikan hyödyntäminen. Sosiaalinen media ja sosiaaliset verkostot ovat uusi haaste ja mahdollisuus alan yrityksille. Alan soisi innovoivan uusia palvelukonsepteja. Käyttöaste on noussut hitaasti. Hotellien käyttöaste oli 2007 kuitenkin jo 53,1 %. Majoitusvuorokausien määrä on noussut miljoonalla vuorokaudella vuosittain ja ylitti 2007 jo 19 miljoonan vuorokauden rajan. Ongelmana on huonehintojen polkeminen paikallaan. Majoitusalan yrityksiä on Suomessa ja toimipaikkoja Majoitusyritykset työllistävät työntekijää. Alan liikevaihto on reilut 1,2 miljardia euroa. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Esa Tikkanen puh Asiasanat matkailu, majoitustoiminta, hotellit, retkeilymajat, leirintäalueet, lomakylät, matkustajakodit ISSN Kokonaissivumäärä 56 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimiala verrattuna matkailun muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimipaikat ja liikevaihto Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimmat yritykset Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimaan markkinat Myynnin, kapasiteetin ja käyttöasteen kehitys Majoituskysyntä alueellisesti Majoituskysyntä eräissä matkailukeskuksissa Suomalaisten majoitusvalinnat Ulkomainen majoituskysyntä Toimialan erityispiirteet Toimialan rakenteet Teknologian hyödyntäminen hotelleissa Hotellien oheis- ja ohjelmapalvelut Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta Majoitusluokitukset ja laadun kehittäminen Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Tuotekehitys... 36

7 6 Taloudellinen tila Majoitusalan kustannusrakenne Majoitustoiminnan kannattavuus ja taloudellinen asema Yritysten lähiajan kannattavuusnäkymät Toimialan tulosjohtamisen tunnusluvut Toimialan menestystekijät, ongelmat, kehittämistarpeet Majoitustoiminnan menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Markkinoiden kehitys Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta Innovaatiot ja tuotteistaminen Suhdannekehitys Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet Lähteet Hyödyllisiä internet-osoitteita Liitteet Euroopan Unioni ja matkailu Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta... 55

8 7 Saatteeksi Toimialaraportit -julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksessa saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Tämä majoitustoiminnan toimialaraportti on osa TEM:n Toimialaraporttisarjan matkailukokonaisuutta. Matkailualan raporttikokonaisuuteen kuuluu viisi raporttia, jotka ovat: Matkailun yleisosa Majoitustoiminta Matkailun ohjelmapalvelut Maaseutumatkailu Ravitsemistoiminta (päivitetty 2007) Majoitustoiminnan toimialaraportti paneutuu alan viimeaikaisiin kehityssuuntiin ja tulevaisuuden näkymiin. Raportti päivittää matkailuyrityksille ja alaa tiiviisti seuraaville heidän tarvitsemansa tiedot kootusti markkinoista, yritysten taloudellisesta asemasta ja toimialan kehityssuunnista. Raportin tiedot perustuvat viimeisimpiin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia raportin toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä ja tahoja. Toivon, että raportti antaa tiivistetysti uusia ja monitahoisia tietoja alan yrityksille ja sidosryhmille alan kehitystyön tueksi. Rovaniemellä Anneli Harju-Autti Toimialapäällikkö

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Matkailun toimialaa käsitellään yleensä hyvin laajana eri toimialojen kokonaisuutena, jossa keskeisiä sektoreita ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Merkittäviä sektoreita matkailussa ovat luonnollisesti matkatoimistot sekä aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Osittain matkailua palvelevia sektoreita ovat myös käsi- ja pienteollisuus, pankkitoiminta ja vähittäiskauppa. Palvelujen pääasiallisten loppukäyttäjien rooli viimekädessä ratkaisee, onko kyseessä matkailupalvelu vai paikallispalvelu. Siten matkailua kuvataan usein markkinoina. Majoitustoiminta luetaan matkailupalveluksi, joskin sektorin yritysten ravitsemispalvelut tyydyttävät samanaikaisesti myös paikalliskysyntää. Raportissa käsitellään majoitustoimialan tilastollisia tietoja seuraavan TOL luokituksen mukaisesti. Majoitustoimintaa, lähinnä toimialaluokkaa muualla mainitsematonta majoitustoimintaa, käsitellään myös osana maaseutumatkailua erillisessä raportissa Maaseutumatkailu hotellit retkeilymajat leirintäalueet matkustajakodit ja täysihoitolat lomakylät muualla mainitsematon majoitustoiminta Taulukko 1. Majoitustoiminnan laajuus Suomessa Majoitustoiminta 2006 Yritykset Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto 1000 euroa Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2008 Alan tilannetta kuvaava numeraalinen aineisto perustuu tilastoihin (Tilastokeskus, MEK, MaRa) sekä tutkimuslaitosten erillisselvityksiin. Yritysten näkemyksiä lähitulevaisuu-

10 9 desta on selvitetty tähän raporttiin Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyssä. 1.2 Toimiala verrattuna matkailun muihin toimialoihin Matkailun kansantaloudellista laajuutta ja suhdetta muihin teollisiin ja palvelusektorin toimialoihin voidaan arvioida vain summittaisesti. Lukuihin sisältyy tällöin laajasti liikenne ja sitä palvelevat toiminnat ja kaikkea kysyntää tyydyttävät virkistys- ja kulttuuripalvelut. Matkailuun keskeisesti kytkeytyvien toimialojen sisäisen klusterin liikevaihto oli 2006 Tilastokeskuksen mukaan 12 miljardia euroa (vuonna miljardia ja vuonna ,5 miljardia). Majoitustoiminnan osuus matkailun sisäisen klusterin kokonaisliikevaihdosta on 10,4 % eli 1,2 miljardia. Kuva 1. Matkailua palvelevien toimialojen keskinäinen laajuus liikevaihdon mukaan 2006, kokonaisliikevaihto 12 miljardia euroa Matkailun aktiviteetit ja käyntikohteet 7,4 % Matkatoimistot ja muut matkailua palvelevat alat 16,6 % Majoitustoiminta 10,3 % Ravitsemistoiminta 25,5 % Maa-, vesi- ja ilmaliikenne, liikennettä palvelevat alat 40,2 % Lähde: Tilastokeskus 2008

11 10 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat ja liikevaihto Toimipaikat Tässä tilastoitujen 1274 majoituskohteen lisäksi pieniä, majoitustoimintaa harjoittavia liikepaikkoja on 593 (ks. maaseutumatkailun toimialaraportti). Majoitusalan toimipaikkojen määrän kehitys on viime vuodet ollut miltei pysähdyksissä. Se kuvaa hyvin toimipaikkojen säilymistä tarjonnassa yritystoiminnassa tapahtuvista muutoksista huolimatta, yhden lopettaessa toinen yritys jatkaa toimintaa. Taulukko 2. Toimipaikkojen kehitys Toimipaikat Hotellit Matk.kodit, retk.majat Lomakylät Leirintäalueet Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2008 Hotellityyppisillä toimipaikoilla on keskeinen asema määrällisesti ja toiminnallisesti. Suurten ketjujen näkyvyydestä ja kapasiteetista huolimatta Suomi on edelleen hyvin pienten hotellien maa. Majoitusalan muutkin yritykset ovat varsin mikrokokoisia suhteessa hotelleihin. Kaikki eivät myöskään toimi ympärivuotisesti. Monet kohteet ovat joko talvikauden tai kesäsesongin suljettuna riippuen kysynnän painottumisesta eri vuodenaikoihin. Leirintäalueiden määrä on yllättäen kasvanut 172:een, vaikka kasvu ei vielä näy liikevaihdon kasvuna. Alan yritykset sijoittuvat yhä vahvemmin matkailun vetovoimakohteiden yhteyteen. Matkustajakodit ja retkeilymajat ovat vähentyneet 16 toimipaikalla. Tämän ryhmän sisällä kuitenkin Hostelli-tyyppiset kohteet ovat markkinoinnillisesti vahvistamassa asemiaan. Liikevaihto Alan liikevaihto on polkenut paikallaan. Vaikka kysyntä on kehittynyt koko 2000-luvun mainiosti, niin liikevaihto ei ole noussut. Tähän yksittäinen syy on, että huonehinnat eivät seuraa markkinoinnin kysynnän kasvua. ETLAn liiketoimintakuvaajien perusteella on ennakoitavissa, että 2007 ja 2008 tulevat olemaan näitä vuosia hieman vahvempia (ks. Matkailun yleisosa kuva 2).

12 11 Jättiläisosan alan bisneksestä tekevät hotellit (94,5 % eli 1,1 miljardia euroa). Muiden majoitustoiminnan yritysten liikevaihto on yhteensä vain 65 M, ja näiden volyymi on supistunut vuoden 2000-luvun alkupuolen tasolle. Toimipaikkojen liikevaihtotiedot perustuvat Tilastokeskuksen yrityskannan viimeisimpiin vahvistettuihin verotustietoihin. Taulukko 3. Liikevaihdon kehitys Liikevaihto M Hotellit Matk.kodit, retk.majat Lomakylät Leirintäalueet Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Toimialan rakenteelliset muutokset näkyvät myös henkilöstön määrän kehityssuunnassa, joka on laskeva. Majoitusalan henkilöstön määrä on pysynyt pitkään noin tuntumassa. Nyt määrä on laskenut lähes henkilöön. Työpaikat eivät silti ole hävinneet. Suomessa on nopeasti kehittynyt ulkoa ostettavien henkilöstövuokrausyritysten joukko, joita toimialan yritykset yhä useammin käyttävät. Perinteisesti ostopalveluna on käytetty siivouspalvelua. Nyt tarjoilu-, kokki- ja vahtimestarityövoima ostetaan ulkoa. Henkilövuokraustoiminnan ohella myös koko ravintolatoiminnan ulkoistaminen vähentää oman työvoiman tarvetta majoitussektorilla. Alan työllisyydessä on leimallista myös kausiluonteisuus. Taulukko 4. Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstö Hotellit Matk.kodit, retk.majat Lomakylät Leirintäalueet Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2008 Merkittävä osa majoitus- ja ravitsemisalan henkilöstöstä työskentelee erillisissä ravintoloissa. Ravitsemissektorille suoraan työllistyvä henkilöstö on kasvanut ja oli vuonna 2006 jo henkilöä.

13 12 Koska henkilöstövuokrausyritykset useimmiten toimivat useilla eri toimialoilla, mm. terveydenhoidon ja teollisuuden aloilla, alan osuudesta majoitus- ja ravitsemispalveluihin ei ole toistaiseksi käytettävissä tarkempia tietoja. Alan yritysten määrä ja toiminnan laajuus kasvaa kuitenkin nopeasti. Suurin majoitus- ja ravitsemisalaa palveleva vuokravälitysyhtiö on Staffpoint Oy, jonka henkilöstömäärä lähenteli noin 3000 henkilöä vuonna Matkailualalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: ravintolatyöntekijät, tarjoilijat, hovimestarit, kokit, keittäjät, kylmäköt, suurtalouksien hoitajat, majoitusliikkeen hoitajat, kahviloiden ja ravintoloiden myyjät, matkatoimistovirkailijat ja matkaoppaat. Alan osaavasta henkilöstöstä on myös pulaa ja työvoiman tarpeen ja tarjonnan kohtaanto on ollut ongelmallista laajasti koko maassa. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne matkailualan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työvoimatoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työvoimatoimistoon työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet työvoimatoimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työvoimatoimistojen raportoimat alan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. Eniten työvoiman rekrytointiongelmia on majoituksen ja ravitsemistoiminnan toimialalla ollut seuraavissa ammateissa: kokki, tarjoilija, ravintolatyöntekijä, pitsanpaistaja, kahvila/grillimyyjä ja järjestyksenvalvoja.

14 13 Kuva 2. Matkailualan työvoiman kohtaantotilanne, tammi-kesäkuu 2008 Työvoiman kohtaantotilanne tammi-kesä 2008 Matkailualan ammatit Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) öntä/paikka) Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) työvoimatoimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka (touko 08) 10 vaikeasti täytettävää paikkaa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 2008

15 14 Kuva 3. Tehtyjen työtuntien jakautuminen anniskeluravintoloissa 2007 Vuokratyö 8 % Omistjat 17 % Kokoaikaiset 51 % Osa-aikaiset 24 % Lähde: MaRa/STTV 2008 Alan työvoiman rakenteellista kuvaa antaa anniskeluravintoloiden henkilöstön jakautuminen eri työvoimasektoreihin tehtyjen työtuntien perusteella. Vuokratyövoiman määrä tässä jakaumassa on vielä 8 %. Yrittäjien oma panos on 17 %. Suoraan yrityksiin työllistyneitä on siis edelleen ¾ ja siitä osa-aikaisia on kolmannes. 2.3 Toimialan alueellinen jakauma Majoitusyritysten alueellinen jakautuminen ja kullakin alueella rakenteellinen jakauma on esitetty taulukossa 5. Tämän raportin majoitusyritystoiminnan taulukossa on mainittu myös muut pienimuotoisen majoitustoiminnan toimipaikat (vrt. maaseutumatkailun toimialaraportti) alueellisen kokonaiskuvan saamiseksi. Eniten majoitusalan toimipaikkoja on Lapissa (289 toimipaikkaa). Varsinais-Suomessa on seuraavaksi eniten eli 239 toimipaikkaa ja Uudellamaalla vastaavasti. Näissä lukumäärää selittää Lapin ja Varsinais-Suomen vahvuus vapaa-ajan matkailussa ja alueille tyypillisinä pienyrityksinä. Sen sijaan Uudellamaalla korostuu hotellien suhteellisen korkea määrä, 121 kpl. Lappi ja Varsinais-Suomi ovat myös hotellien määrässä kärkialueita. Lomakyliä ja muita majoitusmuotoja on suhteellisen runsaasti edellä mainittujen lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa.

16 15 Taulukko 5. Toimialan alueellinen ja rakenteellinen jakauma 2006 (TOL 2002) TE-keskus Toimipaikat 2006 Hotellit Retk. majat Leir. alueet Matk. kodit Lomakylät Muu maj. Alue yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2008 Taulukko 6. Majoitusalan liikevaihdon alueellinen jakauma Liikevaihto Hotellit 552 Muu Yhteensä majoitustoiminta Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, toimipaikka- ja yritysrekisteri 2008

17 16 Majoitusalan volyymi keskittyy vahvasti sinne, missä työmatkailulla on vahva rooli. Näin pääkaupunkiseutu Uusimaa valtaa 30 % alan liikevaihdosta. Lapin markkinaosuus on 10 % ja Varsinais-Suomen 9 %. Muiden majoittajien ryhmässä suurin liikevaihto syntyy Lapissa, sillä Lapin muiden majoitusyritysten liikevaihto oli ,3 miljoonaa eli 17 % sektorin kokonaisvaihdosta. Alueellisessa vertailussa kannattaa huomioida pohjoisten ja eteläisten alueiden talvi- ja kesäpainotteisuus. 2.4 Yrityskannan muutokset Majoitusalalla uusien yritysten perustaminen on ollut suhteellisen tasaista eikä yrityskanta ole sanottavasti muuttunut vuosien varrella. Aloittamis- ja varsinkin lopettamisilmoitukset tulevat tilastoihin viiveellä, joten vuoden 2007 lukuihin voi tulla vielä tarkennuksia. Hotellien määrä ei tilastollisesti ole juurikaan kasvanut, mutta 2007 aloitusilmoituksia tuli 45 kpl ja lopettamisilmoituksia lähes sama määrä eli 42. Tämä lisääntynyt aktiivisuus on syntynyt ainakin osittain alan yritysten rakenteellisista järjestelyistä. Kun toimipaikkojen määrä ei kasva, niin kyseessä on samoissa toimitiloissa aloittava uusi yritys. Yritysten perustaminen on ollut muilla kuin hotelleilla paljon vilkkaampaa. Vuosivauhti on nyt vilkastunut ja yritysten nettomäärä kasvaa, kun lopettaneita on puolet vähemmän kuin aloittaneita yrityksiä. Majoitusalalla uusien yritysten syntyminen ei ole läheskään niin vilkasta kuin ravitsemissektorilla, jossa yrityksiä perustetaan kymmenkertaisesti enemmän majoitusalaan verrattuna. Taulukko 7. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Hotellit aloittaneet lopettaneet konkurssit Muut majoitusyritykset aloittaneet lopettaneet konkurssit Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2008 Konkurssiin asetettujen yritysten määrä majoitusalalla on ollut viime vuosina varsin pieni huolimatta siitä, että ala on puitteidensa vuoksi varsin pääomavaltainen. Riski ajautua konkurssiin on viime vuosina ollut hotelleilla suurempi kuin muilla majoitusyrityksillä.

18 17 Mahdollisen taantuman puitteissa konkurssiriski on edellistä lamakautta vähäisempi nyt, sillä yritysten velkaantumisaste on terveempi. Aiemman 1990-luvun alun laman aikana konkurssiuhkaa lisäsi devalvaatio, joka kiristi valuuttaluottoperustein toimineiden yritysten tilannetta samalla kun kysyntä heikkeni. 2.5 Alan suurimmat yritykset Alan suurimmat yritykset ovat luonnollisesti valtakunnalliset hotelliketjut. Näiden kapasiteetin kokonaiskuva on havaittavissa tämän raportin kuvasta 11. Hotellialan suurimmat yritykset työvoiman määrän perusteella ovat Sokotel Oy ja Scandic Hotels Oy. Vuonna 2006 Sokotel työllisti 1367 työntekijää hotelleissaan ja ravintoloissaan. Scandicilla henkilöstöä oli 681. Seuraavina olivat Sunborn Oy (450) ja Cumulus Oy (437). Muiden majoittajien ryhmässä suurin 2006 oli BlueWhite Resorts Oy (30 työntekijää). Seuraavina olivat Nuorisokeskus Villa Elba Oy (21) ja Lomakylä Kakslauttanen Oy (21). Taulukko 8. Alan suurimmat yritykset Hotellit Henkilöstön määrä SOKOTEL OY SCANDIC HOTELS OY 681 SUNBORN OY CUMULUS OY 437 MIINAN HOITOLAT OY 247 KANSAINVÄLISET RESTEL HOTELLIT OY 195 RANTASIPI OY 183 HÄRMÄN KUNTOUTUS OY 165 VUORISTO-YHTIÖT OY 150 LOMAYHTYMÄ FINLAND OY 150 Muu majoitustoiminta BLUEWHITE RESORTS OY 30 NUORISOKESKUS VILLA ELBA OY - UNGDOMSCENTRA VILLA ELBA AB 21 LOMAKYLÄ KAKSLAUTTANEN OY 21 TOBERMORE OY 15 VARJOLAN TILAN MATKAILU OY 14 LOMALIITON LEIRINTÄ OY 13 JEPETRON OY 13 LOMAKYLÄ JÄRVISYDÄN OY 9 TORPPARINMÄEN KIEVARI OY 9 CAMPING HIEKKASÄRKÄT OY 9 Lähde Toimiala Online Tilastokeskus 2008

19 18 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Kansainvälisesti vuosi 2007 on kulunut edelleen hyvän kysynnän merkeissä. Kansainvälisten saapumisten kasvu oli edelleen 6,6 %. Tästä kehityksestä huolimatta edelleenkin on syytä muistaa, kuinka herkästi kysyntä tyrehtyy tai suuntaa uusille alueille erilaisten uhkaja taloudellisten tilanteiden vuoksi. Tulevaisuuden kysynnän uskotaan useiden matkailua ennakoivien tahojen mukaan kasvavan 2-4 % vuositasolla aina vuosiin 2010 ja Kansainvälisen taantuman vaikutukset näkyvät kuitenkin vähintäänkin kasvun hidastumisena ainakin Kotimaan markkinat Majoitusvuorokausilla mitaten Suomen matkailun kysyntä on edennyt hyvin yöpymisiä Suomessa oli 19 miljoonaa. Vuosikasvu on tähän asti ollut miljoona vuorokautta vuodessa. Alkuvuoden noin 10 %:n kasvuvauhdin hiljetessä vuonna 2008 yöpymisiä kertynee noin 19,5 miljoonaa. Ulkomaisen kysynnän kasvu on kuluvana vuonna 2008 edelleen ollut positiivista, mutta muutoksia eri lähtömaista on havaittavissa kysynnän supistumista. Tammi-syyskuussa 2008 yöpymisten kokonaismäärä kasvoi 3 %, jossa kotimaista kasvua oli 2 % ja ulkomaista4%. Venäläisten kasvu on edelleen ollut huomattavaa, sillä heidän majoituskysyntänsä kasvoi tammi-syyskuussa 21 %, tosin syyskuussa enää 13 %. Brittien osalta kasvu oli myös alkuvuoden hyvin vahvaa, 15,2 % tammi-syyskuussa ja viime syyskuussa enää reilun prosentin. Venäläisten kysyntä on peitonnut muilta alueilta vähentynyttä kysyntää. Negatiivista kehitystä on ollut havaittavissa Norjasta, Alankomaista ja Ranskasta. Joulun ja vuodenvaihteen aikana britit ja venäläiset ovat erittäin merkittävä asiakasryhmä, joten näihin kohdistuu suuria odotuksia ja jännitteitä talouskehityksen vaikutusten vuoksi. Toistaiseksi vain harva yritys on raportoinut lähiajan kysynnän heikkenemisestä. Joulukysynnän heikkenemisen sanotaan kohdistuvan ensisijassa brittiläiseen päivämatkailuun, mikä ei siten vaikuta majoitustoimintaan. Sen sijaan vaikutuksia on odotettavissa enemmän seuraavaa kautta markkinoitaessa. Talouskehityksen vaikutukset saattavat ensisijassa näkyä työmatkailun markkinoilla. Lyhyellä tähtäimellä taantuman alkuvaihe kohdistuu ajankohtaan, jolloin kapasiteettia on jo ennakkovarattu ja osin myyty.

20 19 Kuva 4. Majoitusvuorokausien kehitys majoitusliikkeissä 1991-E vrk Kotimaiset matkailijat Ulkomaiset matkailijat E2008 Lähde: Tilastokeskus, matkailutilastot , ennuste 2008 on toimialaraportin kirjoittajan Kylpylöihin kohdistuu erityisesti mielenkiintoa Suomessa niin investointimielessä kuin kysynnän kehityksen ja Viron kilpailun kannalta. Kylpylöillä on perinteisesti ollut hyvä käyttöaste, vuonna 2007 keskimäärin 61 %, mikä tarkoittaa menestyvissä kylpylöissä jopa % käyttöastetta. Viime vuodet ovat olleet majoitusmyynnin kannalta hyviä. Vuonna 2007 majoituksen määrä kylpylöissä oli vrk (2006: ). Kylpylöiden asiakkaista 84 % on vapaa-ajan matkailijoita. Asiakasrakenteessa ulkomaisia asiakkaita on ollut aiemmin suhteellisen vähän ulkomaisia oli kuitenkin jo (2006: ) vuorokauden verran ja osuus näyttää kasvavan erityisesti venäläisten matkailijoiden ansiosta. Syksyllä 2008 kylpylävuorokausia myytiin kuitenkin vain hieman enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Kylpylätiedot perustuvat 46 tilastoihin lukeutuvan kylpylän majoitustietoihin. Kuva 5. Suomalaisten kylpylöiden majoitusvuorokaudet vrk kotimaiset maj. vrk ulkomaiset maj.vrk Lähde Tilastokeskus, Matkailutilasto

21 Myynnin, kapasiteetin ja käyttöasteen kehitys Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (aiemmin SHR) seuraa alan kehitystä Tilastokeskuksen tietoihin perustuen kapasiteetin tarjonnan, majoitusmyynnin määrän ja käyttöasteen kehitystä kuvaavan indeksikaavion avulla. Kuva havainnollistaa, kuinka kapasiteetin käyttöaste ei voi parantua samaan aikaan kun majoitustarjonta kasvaa kysynnän kehitystä nopeammin huolimatta myynnin positiivisesta noususta. Kuva 6. Hotellien majoitustarjonnan ja -kysynnän sekä käyttöasteen kehitys E (1980 = 100) HOTELLIEN MAJOITUSTARJONNAN JA -KYSYN- NÄN SEKÄ KÄYTTÖASTEEN KEHITYS (1980=100) INDEKSI 250 Huonetarjonta 225 Myydyt huoneet 200 Käyttöaste Lähteet: TK, MaRa Lähde: MaRa, Tilastokeskus 2008 Huonetarjonnan kasvuvauhti on kuitenkin tasaantumassa, koska lähiajan investoinnit ovat supistumassa. Hotellien huonekapasiteetti oli vuonna Tämä hotellien huonekapasiteetti on 82 % koko majoitusalan tarjonnasta. Hotellien käyttöaste on puolestaan ollut 53 % vuonna Majoituskysyntä alueellisesti Vapaa-ajan matkailukysyntä on se osa majoitusmyyntiä, josta ollaan erityisen kiinnostuneita matkailun kehittämisessä. Vapaa-ajan matkailun kysynnän suuntaukseen voidaan alueilla itse pyrkiä vaikuttamaan tuotekehityksellä, investoinneilla ja markkinoinnilla. Työmatkailukysyntä puolestaan on muista tekijöistä, alueen elinkeinoelämän kehityksestä sekä maailman taloudesta kiinni.

22 21 Vapaa-ajan matkailukysynnän merkitys on suhteellisesti laskien huomattava eräillä keskeisillä alueilla kuten Ahvenanmaa (93 % kysynnästä), Lappi ja Kainuu (80-81 % kysynnästä). Määrältään huomattavaa se on Uudellamaalla (2 milj.vrk), Lapissa (1,8 milj. vrk) ja Pohjois-Pohjanmaalla (lähes 1,1 milj. vrk). Miltei kaikilla alueilla vapaa-ajan matkailukysyntä on kasvanut edellisvuodesta. Tuntuvin kasvu tapahtui 2007 Uudellamaalla, jossa vapaa-ajan vuorokausien määrä hyppäsi vuorokaudella aina 2 miljoonaan myytyyn yöhön. Sen sijaan käänne vapaa-ajan kysynnän laskuun tapahtui 2007 Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla. Myös Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa yöpymisluvut jäivät edellisvuotisesta. Negatiivinen suunta oli lisäksi Päijät-Hämeessä, Satakunnassa ja Ahvenanmaalla. Kuva 7. Majoituksen kokonaiskysyntä ja vapaa-ajan kysyntä maakunnittain rekisteröidyssä majoituksessa 2007 Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Kymenlaakso Satakunta Ahvenanmaa Kanta-Häme Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Savo Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Uusimaa kaikki maj. vrk vapaa-ajan maj. vrk Majoitusvuorokautta Lähde: Tilastokeskus, Matkailutilasto 2008

23 Majoituskysyntä eräissä matkailukeskuksissa Matkailukeskuskohtaisia vertailuja majoituskysynnästä ei ole aiemmin voitu esittää riittävän kattavasti. Nyt majoitusvuorokausia kerätään tilastollisesti myös matkailukeskusten mökkivälitystä hoitavilta tahoilta. Näin mahdollistuu kuvaavampi tarkastelu matkailukeskusten todellisista volyymeista. Näistä eturivin keskuksista saadaan tilastokuvaus talvi- ja kesäsesongeittan samoin kuin ulkomaisen ja kotimaisen kysynnän mukaan. Luvuissa ovat siis mukana kaikki majoitusliikkeet sekä matkailukeskusalueiden keskusvaraamojen kautta vuokrattavien lomamökkien yöpymiset. Matkailukeskukset kärsivät useimmiten kausipainotteisuudesta ja yleisimmin kesän kehittäminen tuottaa tuskaa. Riittävän kriittisen massan saavuttaminen myös hiljaisempana kautena on haaste, jotta liiketoiminta myös silloin olisi kannattavaa. Talvikeskeisistä keskuksista Vuokatti on vahva myös kesäkautena. Ruka ja Levi ovat myös kyenneet vahvistamaan kesäkysyntää. Kuva 8. Yöpymiset suurimmissa matkailukeskuksissa tammi-huhtikuussa 2008 ja touko kesäkuussa Maj.vrk Tahko Vuokatti Ruka Pyhä- Luosto Saariselkä Ylläs Levi Talviyöpymiset Kesäyöpymiset Lähde: Tilastokeskus Matkailutilasto 2008 elokuu

24 23 Kuva 9. Koti- ja ulkomaiset yöpymiset suurimmissa matkailukeskuksissa tammi-elokuu 2008 Maj.vrk Tahko Vuokatti Ruka Pyhä- Luosto Saariselkä Ylläs Levi Kotimaiset yöpymiset Ulkomaiset yöpymiset Lähde Tilastokeskus, Matkailutilasto elokuu 2008 Matkailukeskusten väliset erot kansainvälistymisen suhteen ovat paljon tasaisemmat samoissa vertailukeskuksissa. Levi on saavuttanut etusijan yli ulkomaisella vuorokaudellaan. toisaalta matkailukeskuksiksi tässä esitettyjen ohella kansainvälistyneimpiin kuuluu myös Rovaniemi (rekisteröidyt ulkomaiset vuorokaudet , josta noin vapaa-ajan kansainvälistä vuorokautta). Pääkaupunkiseudun ohella myös Turku on suhteellisen kansainvälinen myös vapaa-ajan kysynnän osalta, vapaa-ajan ulkomaista vuorokautta. 3.5 Suomalaisten majoitusvalinnat Pitkällä (noin viikon kestoisella) kotimaan vapaa-ajan matkalla suomalainen valitsee mieluiten vuokramökin. Toiseksi mieluisin suomalaiselle on hotellimajoitus. Kolmanneksi suomalainen valitsee leirintäalueet. Lyhyillä kotimaan lomamatkoilla hotellimajoitus käy ylitse muiden vaihtoehtojen. Vuokramökit ja leirintäalueet jäävät selvästi hotellin tuoman mukavuuden varjoon. Muutoin suomalainen haluaa matkailussaan olla omatoiminen, varata kohteen ilman erityistä paketointia, matkustaa omalla autolla ja useimmiten perheen tai ystävien kanssa. Yhä useammin kuitenkin matkan majoitus valitaan netissä vertaillen hintaa, majoituksen kuvausta, palvelun sisältöä ja monipuolisuutta ja etäisyyttä matkakohteen ydinpalveluista.

25 24 Lomakylien ja leirikeskusten asiakaskunnassa merkittävää roolia esittävät oppilaitosten leirikoulut ja erilaiset kulttuurin, luonnon tai muiden alojen harrasteryhmät. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että näiden majoituskohteiden kapasiteetin kokoluokka, hintataso ja sijainti luonnon lähellä tarjoavat erinomaiset lähtökohdat näiden ryhmien erityistarpeille. Suomalaiset ovat valinneet kotimaisiksi suosikkikohteikseen kylpylät. Suomen kylpylätarjontaan kuuluu kolmentyyppisiä kylpylöitä; viihdekylpylöitä, terveyskylpylöitä ja kuntoutuslaitoksia. Suuntaus kylpylämarkkinoilla on yhä enemmän viihde- ja hyvinvointipainotteinen. Viron kylpylät kuitenkin vaikuttavat hintakilpailun voimin suomalaisten kylpylöiden kysyntään. Koska Viron kylpylähinnat lähenevät hiljalleen suomalaista hintatasoa, tämä vaikutus saattaa jonkin verran heikentyä. Työmatkailussa kanta-asiakkaasta halutaan pitää kiinni. Kanta-asiakkuuden vahvistamiseksi on tuotu markkinoille perinteisten reppurietujen ja bonuskorttien lisäksi kanta-asiakasetuja tuottavat hotelliketjujen omat kortit. S-ryhmän vihreä kortti on varsin tehokas kysynnän ohjaaja Sokos-hotellien asiakkaaksi asiakasomistajien keskuudessa. 3.6 Ulkomainen majoituskysyntä Suomalaisiin majoitusliikkeisiin saapuu vuosittain lähes 2,5 miljoonaa ulkomaalaista asiakasta, jotka yöpyvät 5,3 miljoonaa vuorokautta. Yöpymiset tapahtuvat valtaosaltaan hotelleissa (4,5 milj. vrk). Leirintäalueilla on ulkomaisten majoittajina merkitystä, sillä näissä ulkomainen matkailija yöpyy kertaa. Lomakylissä vuorokausia kertyi , matkustajakodeissa sekä retkeilymajoissa Majoitustyypin valintaan vaikuttaa oleellisesti, millaisella matkalla ja kuinka tutulla alueella matkailija on. Autoileva kiertomatkailija tai suomalaista kulttuuria jo entuudestaan tunteva eurooppalainen valitsee helpommin muun kuin hotellin. Mitä suurempi etäisyys lähtöalueelta ja mitä vieraampi kulttuuri, sitä suuremmalla varmuudella matkailija yöpyy hotellissa. Aasialaiset yöpyvät pääasiassa hotelleissa, samoin amerikkalaiset ja englantilaiset. Muu majoitus on hollantilaisten, ruotsalaisten, ranskalaisten, norjalaisten ja saksalaisten suosiossa. Brittien virta Pohjois-Suomeen heille edullisilla charterlennoilla on johtanut jo toistomatkoihin, jolloin valinta osuu mökki- tai apartementos majoitukseen. Matkailun edistämiskeskus on laatinut tätä toimialaraporttisarjaa varten kansainvälistymiskatsauksensa syksyllä Sen yhteydessä on arvokkaita huomioita tuotteistamisen kannalta.(ks. Matkailun yleisosa liite). Katsaus sisältää myös tietoja eri lähtömaista tulevista volyymeista ja Suomen haasteista kansainvälisillä markkinoilla.

26 25 4 Toimialan erityispiirteet 4.1 Toimialan rakenteet Kiinteistön omistuksen muutokset eivät enää ole sidoksissa operaattoreihin eli kussakin hotellissa liiketoimintaa harjoittaviin yrityksiin eikä myöskään tuotemerkkejä lanseeraaviin markkinointi- tai varausketjuihin. Esimerkiksi Dividumin kohteissa toimivat hotellivarausketjujen tuotemerkit ovat Crowne Plaza, Cumulus, Ramada, Rantasipi, Scandic Hotels, Sokos Hotels, Radisson SAS, Holiday Club Finland ja Holiday Inn. Suomessa hotellialan huomiota herättävin muutos on ollut kansainvälisen yksityisen kiinteistösijoitusyhtiön London & Regional Propertiesin tulo pari vuotta sitten Suomen hotellikiinteistömarkkinoille Dividum Oy:n omistajaksi, jolloin huomattava määrä suomalaista hotellikapasiteettia siirtyi uusiin käsiin. Dividumille siirtyivät myös Holiday Club Finland Oy:n kiinteistöt. Sen sijaan London &Regional Properties -yhtiö vetäytyi Holiday Club Resortin omistuksesta. Scandicin eriytyminen Hiltonista oli viime vuoden askel ketjumarkkinoilla. Muita hotellikiinteistömarkkinoilla toimivia yrityksiä ovat Kapiteeli Oy ja Tapiola-Yhtiöt. Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus on ollut edelleen lisääntyvää. Venäläisten halukkuus sijoittaa pääomaa ja myös toimia yrittäjinä suomalaisissa lomakohteissa on ollut merkillepantavaa. Venäläisten kiinnostus on kohdistunut lomakeskuksiin, joihin on mahdollista investoida myös perhematkailuun soveltuvia palveluja. Hotellien liiketoiminnan harjoittaminen on sen sijaan keskittynyt sellaisten operaattoreiden käsiin kuten Sokotel Oy, Scandic Hotels Oy ja Restel Oy ja edellä mainittuun S-ryhmään kuuluva Holiday Club Finland Oy. Tähän joukkoon voidaan lukea myös Lomaliitto. Yksityiset yritykset, jotka toimivat useimmiten sekä kiinteistön omistajan roolissa, operaattorina että oman tuotemerkkinsä eli liikenimen haltijana voivat kuulua Finlandia Hotels- tai Best Western -ketjuun. Toistaiseksi ketjut näkyvät lähinnä pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa keskittyen lähinnä liikematkailuun. Ketjujen kiinnostus vapaa-ajan matkailuun ja matkailukeskuksiin on kuitenkin selvästi kasvanut. Scandic Luosto ja Restelin Rantasipi Ruka ovat olleet eturintamassa. Yksityinen Lapland Hotels-ketju on hankkinut omistukseensa laajan hotellikokonaisuuden Lapin tunturikohteista. SOK:n alueosuuskaupat ovat tulleet myös matkailukeskuksiin vahvoiksi toimijoiksi (Levi, Vuokatti, Tahko, Nurmes, Koli). Myös muita pienempiä yksityisiä ketjuja on syntynyt, esimerkiksi Next Hotels ja Omenahotellit. Mikä ketjuuntumisen etu sitten on? Kansainväliset tunnukset vahvistavat asiakkaalle korkeaa laatumielikuvaa, jota ylläpidetään tiukoilla kriteereillä. Kaikki kansainvälisten ket-

27 26 jujen kohteet eivät kuitenkaan ole viiden tähden hotelleja, vaan ketjutkin ovat rakentaneet kohteidensa palvelutasoon liittyviä alatuotemerkkejä säästöhotelleista alkaen. Ketju käytännössä tarkoittaa joko omistuksellista tai osaomistuksellista toimintaa. Franchising-, operaattori- tai management -sopimukset ovat myös vaihtoehtoisia toimintamalleja. Ketju voi merkitä joskus vain markkinoinnin ja varausjärjestelmien kautta syntyvää toimintaa saman tuotemerkin alla. Suomessa joka neljäs hotelli kuuluu johonkin tunnettuun ketjuun. Huonekapasiteetista se merkitsee 58 % osuutta ja osuus kasvaa koko ajan. Ketjuihin siis valikoituvat yksikkökooltaan suurimmat hotellit. Muiden majoittajien keskeisiä yhteisiä tunnuksia ovat Suomen retkeilymajajärjestö ja Valtakunnallinen leirintäalueverkosto. SRM markkinoi jäsenkohteitaan hostelleina, joita on Suomessa noin 100. Retkeilymajajärjestön siipien suojassa toimii 77 liikepaikkaa ja 1692 huonetta. Suomen Leirintäalueyhdistyksen ryhmään kuuluu 138 liikepaikkaa, joilla on 2338 huone- tai mökkiyksikköä ja 8010 vaunupaikkaa. Leirintäsektorin erityispiirteenä on myös SF-Caravanin jäsenille tarkoitetut leirintäalueet. Pienet majoitusyksiköt eivät yksin kykene laajamittaisiin ja taloudellisia resursseja vaativiin markkinointitoimiin. Nämä yritykset kokevatkin markkinoinnin olevan yrityksen kehittämisen tärkeimpiä kehittämisalueita. Markkinointikanavien saavuttamiseen on luotu Suomessa peittävä alueorganisaatioiden verkko. Markkinoinnin ja myynnin keskittäminen on tehokasta ja ammattimaista. Kokemattomille pienyrittäjille kuitenkin aiheuttanee oudoksuntaa välittäjäorganisaation oman liiketoiminnan kattamiseen tarvittavan välityspalkkion ja yhteismarkkinoinnin vuotuismaksujen maksaminen. Välityspalkkiot vaihtelevat %:n välillä. 4.2 Teknologian hyödyntäminen hotelleissa Toimialalla teknologian hyödyntäminen on toistaiseksi ollut lähinnä informaatioteknologian hyödyntämistä. Hotellien omat tietojärjestelmät: kassajärjestelmät ja varausjärjestelmät ovat kehittyneet vähitellen toiminnan ja johtamisen hallinta- ja seurantajärjestelmiksi. Asiakaspinnassa ovat näkyviä muotoja esimerkiksi älykortit, lukitus- ja turvallisuusjärjestelmät. Hotellien palveluilta asiakas odottaa tänä päivänä langatonta ja vaivatonta tietoverkkoa. Uusia avauksia Suomessa on mahdollista odottaa esimerkiksi Tekesin uuden vapaa-ajan ja elämysteollisuuden tutkimus- ja kehitysohjelma puitteissa, mikä voisi tarkoittaa uusia palvelukonsepteja uudella tavalla toteutettuna.

28 27 Millainen on sitten teknologinen kehitysnäkymä globaalilla tasolla? Millainen on tulevaisuuden hotelli ja millainen on tulevaisuuden hotellihuone. Mintel on selvittänyt suhteellisen tuoreessa hotelliteknologiaa koskeneessa analyysissa uusimpien teknologian sovelluksia hotelleissa. Näitä ovat mm. Automaattiset sisäänkirjautumis-kioskit kanta-asiakkaille hotellien vastaanottojonojen vähentämiseksi. Check in -automaatti, joka sallii asiakkaan itse valita huoneensa hotellin pohjakartan mukaisesti aivan kuten jo nyt lentomatkustajat voivat tehdä Tulevaisuuden huoneet sisältävät huomattavia integroituja ratkaisuja Huoneiden layout uudistuu Työskentelytilojen muuntuvuuteen ja mukavuuteen kiinnitetään huomiota Mukavuutta lisätään minibaarien tekniikan kehittämisellä ja vaikkapa kahvinkeittojärjestelmällä Kaukosäätimellä voidaan ohjata useita eri toimintoja, kuten ilmastointia ja lämpötilaa, valaistusta ja verhoja ja kaikkia digitaalisia viihde-elektroniikkalaitteita Huoneen elektroniikkayksikkö itse asiassa muodostaa monipuolisen kotiteatterin Biometrinen tunnistus tulee myös huoneiden turvasäilöihin Säätimellä voidaan saada kamerakuvaa huoneeseen pyrkivistä suoraan kuvaruudulle Audiovisuaaliset laitteet havainnoivat huoneessa olijan sijainnin ja säätävät äänentoiston sijaintiin sopivaksi Kylpyhuoneen varustukseen ja mukavuuteen kiinnitetään huomiota Suihkujärjestelmä sallii monivalintaisia vedenpaineita Kylpyhuoneen tilavuusmielikuvaan ja materiaaleihin kiinnitetään huomiota entistä enemmän Kylpyhuoneeseen johdetaan samat kotiteatterin elementit kuin varsinaiseen huoneeseen Haaga-Instituutti on toteuttanut kokeilevan kehityshankkeen Hotelli- Haagassa, jossa testataan yllälueteltujen toimintojen kaltaisia asiakaskokemuksia. Kohteessa on myös hyödynnetty erilaisia uusia pintamateriaaleja ja nanoteknologiaa. Mintelin raportti myös ottaa esille lujasti perustuksilleen rakennettujen hotellikiinteistöjen tulevaisuuden vaihtoehdoksi jalaksilla kohteeseen siirrettävän hotellin eräänlaisena kestävän kehityksen ratkaisuna. Tällaisten rakenneratkaisujen toinen puoli olisi niiden sisä- ja ulkotilojen muunneltavuus kunkin asiakkaan tarpeiden ja käytettävissä olevan rahan mukaan. Tosiasiassa tällainen uuteen vetovoimakohteeseen siirrettävissä oleva ratkaisuhan on jo olemassa laivahotellien muodossa. Yrityksen näkökulmasta teknologia tuo taloudellisuutta ja tehokkuutta. Asiakkaalle tämän high techin tuottama arvo on useimmiten toissijainen. Asiakas ei niinkään kiinnitä

29 28 huomiota itse teknologiaan, vaan sen antamaan mukavuuteen. Tärkein majoituksen odotusarvo on hyvä uni, hyvä olo ja olemisen helppous, työskentelyn helppous ja oikea tila. Asiakas todellisuudessa odottaa high touchia eli henkilökohtaista palvelua. Asiakas haluaa tulla huomatuksi ja puhutelluksi. Teknologia ei siten voi hospitality alalla korvata ihmistä. 4.3 Hotellien oheis- ja ohjelmapalvelut Yritysasiakkaat ovat hotellien tärkeimpiä kohderyhmiä. Kokoustilojen tarvetta yrittäjät pitävät siten välttämättömyytenä markkinoinnissa. Kokouspalveluja tarjoaa 80 % hotelleista. Seminaarien ja ohjelmapalvelujen yhdistelyn yleistyessä myös lomahotelleissa tilatarve on kasvanut. Työ- ja kokousmatkailuun keskittyneissä hotelleissa kokoussalien käyttöaste on yleensä hyvä, mutta muissa hotelleissa tilojen käyttö on vähäisempää. Siten uusimmat kokoustilainvestoinnit on suunniteltu monitoimisiksi ja helposti muunneltaviksi. Hotellien omat liikuntatilat ja allasosastot samoin kuin kauneudenhoitotiloja on kunnostettu uuteen kuosiin. Wellness -henkeen nyt halutaan tarjota hotelliasiakkaalle hetkiä Day Spassa kuten katukuvaan ilmestyneet uuden luonteiset kauneushoitolat konsanaan. Tähän soveltuvia liitännäispalveluja on eniten suurissa hotelleissa, hotelliketjuilla ja lomailuun soveltuvissa hotelleissa. Hotellien omat liikuntaan ja muuhun aktiivisuuteen tähtäävät palvelut ovat pääasiassa sisätiloissa (esim. uima-allas, kuntosali, monitoimiliikuntatila). Usein hotellin ympäristö tarjoaa kuitenkin omatoimisille kunto- ja latureittejä ja esimerkiksi kalastusmahdollisuuksia vuokraveneineen. Suomalaisille vapaa-ajan matkaajille omatoimisuus ja harrastepaikkojen käyttömahdollisuudet ovat tärkeitä. Ulkomaisille taas ohjatut palvelut ovat välttämättömyys. Suomalaisille perhematkailijoille merkitystä on kuitenkin luontoon ja perheen yhteiseen puuhasteluun liittyvillä ohjatuilla palveluilla. Ohjattuja ohjelmapalveluita hotellit järjestävät itse enää vain satunnaisesti ja erikoistilanteissa. Lomahotellit ovat ulkoistaneet aktiviteettien ja viikko-ohjelmien tuottamisen ammattitaitoisille ohjelmapalveluyrityksille. Tosin nämä palvelut ovat saatavilla parhaiten vasta siellä, missä vapaa-ajan matkailu on keskeisintä. Tehokkuuden tavoittelu ja asiakaskontaktien saavuttaminen ovat johtaneet myönteisellä tavalla ohjelmapalveluyritysten jakelukeskittymien syntymiseen ( aktiviteettien tavaratalot ). Hotellit voisivat hyödyntää enemmänkin ohjelmapalveluyrityksiä tarjontansa monipuolistamiseksi ja asiakkaita tyydyttävien kokonaispalvelujen takaamiseksi. Ohjelmapalvelujen yritystoiminnasta saa lisätietoa samaan aikaan julkaistavasta Matkailun ohjelmapalvelut -toimialaraportista.

30 Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta astui voimaan Uusi laki korvasi aiemman majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen. Uuden lain vaikutukset voidaan kiteyttää kolmeen asiakokonaisuuteen: majoitus- ja ravitsemisliikkeiden asiakasvalintaoikeus ja järjestyksen turvaaminen ravitsemisliikkeiden aukioloaika ja ilmoitus aukioloajan pidennyksestä matkustajailmoitus Lakiuudistuksen myötä majoitustilastoinnin peittävyys toivottavasti paranee, sillä varsinkin vapaa-ajan matkailun tarjonnasta ja kysynnästä huomattava osa on jäänyt rekisteröinnin ulkopuolelle. Toisaalta matkustajailmoitusmenettely asettaa uusia vaatimuksia ja toimintamenettelyjä esim. loma-asuntojen vuokraajille. Tämän raportin liitteessä on luettavissa kauppa- ja teollisuusministeriön tiedote lakimuutoksesta. 4.5 Majoitusluokitukset ja laadun kehittäminen Suomessa ei ole käytössä virallista hotelliluokitusta. Hotellielinkeino ei ole pitänyt sitä tarpeellisena Euroopan unionin päinvastaisista pyrkimyksistä huolimatta. Luokitusta pidetään useimmiten liian teknisenä standardiratkaisuna, sillä se ei ota riittävästi huomioon toiminnan luonnetta tai toimintaympäristöä. Luokituksella on usein taipumus johtaa vain minimivaatimusten täyttämiseen eikä toiminnan laadulliseen parantamiseen. Toisaalta kansainvälisillä markkinoilla luokitus koetaan tarpeelliseksi. Kansainvälistyminen saattaa siten johtaa vapaaehtoiseen luokitukseen tai tähdistön käyttämiseen markkinoinnissa. Suomalaiset incoming-markkinoilla toimivat tahot ovat toivoneet Suomeen nykyistä tasokkaampaa tarjontaa. Entä onko tekninen luokitus tulevaisuudessa enää käyttökelpoinen vai syntyykö luokitus asiakkaan mielikuvan ja palveluodotusten avulla asiakkaan oman profiilin kautta? Laatu on nostettu keskeiseksi matkailutuotteiden kilpailutekijäksi. Suomen kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa edellytetään, että tarjottavat tuotteet ja kohteet voivat osoittaa noudattavansa jotakin laatujärjestelmää. Asiakaspalautteen kerääminen ja siihen reagoiminen on ensisijaisen tärkeää laadun kehittämisen kannalta. MEK on ottanut laadun suureksi haasteeksi. MEK on tuonut yritysten käyttöön Laatutonni -ohjelman, jonka avulla voidaan asettaa kriteerit yritysten ja matkailukeskusten toimin-

31 30 nalle, verrata ja kehittää laatua prosessina sekä saavuttaa tietty laadun standarditaso. Matkailualalle luotuun Laatutonni -laatujärjestelmään on kehitetty myös erityisesti matkailukeskuksiin sopiva Destination Quality Net. Sen avulla matkailukeskuksille voidaan luoda yhtenäinen toimintamalli. Jatkoprosessina Green Quality Net on aiempaa laajempi ja kestävän kehityksen huomioiva laatuprosessi. Maaseutumajoituksen luokitusohjeisto (MALO) soveltuu kaiken maaseutumatkailuun kuuluvan majoituskapasiteetin luokittamiseen. Palvelun ja viihtyisän ympäristön katsotaan kuuluvan tiiviisti korkeaan laatuun. Se edesauttaa erilaisten ja eri olosuhteissa sijaitsevien majoitusyksiköiden markkinoitavuutta, hajanaisen kapasiteetin vertailtavuutta sekä yhteismitallisuutta myynnissä. Sillä on myös ollut koulutuksellista merkitystä. Leirintäalueiden laatuluokitukset muuttuivat 1990-luvun loppupuolella, mikä johti monen sinänsä kohtuutasoisen camping-alueen tipahtamiseen laatuluokkaa tai kahta alemmaksi. Leirintäalueilla on siten jouduttu investoimaan, jotta laatuluokan takaama kilpailukyky säilyisi. Tänä päivänä leirintäalueet ovat verkostoituneet ja markkinoivat yhdessä laadukkaita palveluita perhe- ja kiertomatkailijoille. Kilpailukentässämme Latvia, Liettua, Viro, Tanska, Ruotsi, Islanti, Grönlanti ja Färsaaret päättivät 2006 rakentaa yhteistä hotelliluokitusjärjestelmää. Kyseessä on tähtiluokitus (1-5).

32 31 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Investoinnit Majoitusyritysten aineelliset investoinnit ovat 2000-luvulla nousseet hieman investointien määrä oli vajaa 56,4 miljoonaa euroa. Tästä hotellien osuus oli 25,4 miljoonaa euroa. Muualla mainitsemattomat majoitusyritykset investoivat peräti 13,2 miljoonaa euroa. Lomakylien ja matkustajakotiluonteisten yritysten investoinnit olivat myös melko suuret eli lähemmäs 8 miljoonaa euroa kumpikin. Hotellien investointihalukkuus on Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyn mukaan kääntynyt jyrkkään laskuun. Laajempien investointien liikkeellelähtöä rajoittivat ensin rakennuskustannusten ja rakennustyövoiman saatavuuden ongelmat. Sitten rahoitusmarkkinoiden kiristyminen ja heikentyvät tulevaisuuden odotukset. Kuva 10. Hotellien investointiodotukset ja toteutumat vuosille Saldoluku Odotukset Toteutuma Lähde: TEM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät, kesät Kuntoutuksen kasvuun erityisesti työikäisten asetetaan suuria odotuksia. Kuntoutettavien keski-ikä laskee, mikä merkitsee markkinoiden uusjakoa sotainvalidien määrän vähentyessä. Investointiaikeet ainakin kapasiteettiin näyttävät kuitenkin tyrehtyneen.. Eräiden kuntoutusluonteisten kohteiden sanotaan jopa supistavan henkilöstöä. Sen sijaan kuntoutuksen markkinoilta ollaan vahvasti pyrkimässä vapaa-ajan ja kansainvälisille markkinoille. Kohteita kehitetään viihteellisiksi ja perhekeskeisiksi.