Tampereen yliopiston Liiketaloudellisen tutkimuskeskuksen asiakaslehti Nro LIIKETALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS ON OSA KAUPPATIETEIDEN LAITOSTA

Transkriptio

1 Tampereen yliopiston asiakaslehti Nro LIIKETALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS ON OSA KAUPPATIETEIDEN LAITOSTA

2 Uusia kansainvälisiä avauksia Olemme käynnistäneet Liiketaloudellisessa tutkimuskeskuksessa viimeisen vuoden aikana uusia kansainvälisiä yhteistyöprosesseja ja -hankkeita. Uskomme niiden vahvistavan osaamistamme palvellessamme asiakasyrityksiämme ja yhteisöjämme. Järjestimme viime syyskuussa kansainvälisen asiantuntijakonferessin Tampereella. Se keskittyi työyhteisöjen kehittämiseen ja johtamisen uusiin haasteisiin sekä ikääntymiseen työelämässä. Konferenssin yhteydessä allekirjoitettiin opiskelijavaihtosopimus Kanazawan Seiryon yliopiston ja Tampereen yliopiston Kauppatieteiden laitoksen välillä. Asiantuntijakonferenssi tulee saamaan jatkoa ensi lokakuussa Japanin Kanazawassa järjestettävällä konferenssilla "Aging People and The Social Enviroment". Alustavasti on sovittu, että vuoden 2004 konferenssi järjestetään Unkarissa. Yritysten kansainvälistyminen on myös yksi keskeisimmistä tämän kevään kotimaisista tutkimusteemoistamme. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja ulkomaankauppaministerin johtaman Vientifoorumin toimeksiannosta tutkimme parhaillaan yrityksille tarjottavien julkisten kansainvälistymispalveluiden toimivuutta ja käyttökelpoisuutta. Kansainvälisyys on myös avainsana yritysten teettämissä tutkimuksissa. Yritysten toimeksiannoista tutkimme niiden kansainvälisiä asiakassuhteita ja teemme markkinatutkimuksia. Näissä tutkimuksissa yliopistollisen palveluyksikön vahvuutena ovat uskottavuus ja korkea profiili sekä laatu. Ensi syksynä olemme käynnistämässä Aasian kaupan approbatur -kurssia.turussa toteutettavan yhteistyöhankkeen laajuus tulee olemaan 18 opintoviikkoa. Kansainvälinen toiminta ja yhteistyöverkot ovat tätä päivää. Haluamme kehittää niitä Teidän kanssanne. Yhteistyöterveisin Harri Talonen johtaja Uusi johtokunta Anne-Mari Järvelin, KTT professori, liiketaloustiede Juha Salonen, KTT, OTL, VT lehtori, laitoksen johtaja Tuula Mittilä, KTT professori, markkinointi Raija Järvinen, KTT professori, vakuutustiede Salme Näsi, KTT professori, laskentatoimi Kari Lohivesi, KTT professori, yrityksen hallinto johtokunta aloitti työskentelynsä tämän vuoden alussa. Tutkimuskeskuksen viime vuosien vahvasta kasvusta johtuen katsottiin ajankohtaiseksi selkiyttää yksikön päätöksentekoa moniportaisessa yliopistohallinnossa ja kiinteyttää yksikön ja kauppatieteiden laitoksen keskinäistä toimintaa. Johtokunnan tarkoituksena on vahvistaa edelleen kauppatieteiden osaamista yksikössä ja näin edistää tutkimuskeskuksen asemaa ja kilpailukykyä liiketaloudellisen tutkimuksen ja koulutuksen alueilla. Kauppatieteiden laitoksen laitosneuvosto valitsi johtokuntaan seitsemän jäsentä alkaen. Johtokunnan jäseneksi tulivat liiketaloustieteen professori Anne-Mari Järvelin,vakuutustieteen professori Raija Järvinen,yrityksen hallinnon professori Kari Lohivesi, markkinoinnin professori Tuula Mittilä, laskentatoimen professori Salme Näsi, laitoksen johtaja Juha Salonen ja yksikön johtaja Harri Talonen. Julkaisija Tampereen yliopiston Liiketaloudellinen tutkimuskeskus SynergosNews ilmestyy kahdesti vuodessa Päätoimittaja Harri Talonen Toimittaja Milla Anttila/Elettaria Toimituksen osoite Åkerlundinkatu 2 A, Tampereen yliopisto, puh , fax , etunimi.sukunimi@uta.fi, Ulkoasu Studio Mielikuva Oy/Jussi Kiiskilä, Painopaikka Offsetpalvelu Oy /

3 VIMMA kehittää it-yritysten viestintätaitoja ja asiakaslähtöisyyttä Media Clubin vanhemman konsultin Teppo Sulosen mielestä yrityksiltä puuttuu sähköisen viestinnän kulttuuri. "It-yritysten erääksi kehittämiskohteeksi on viime aikoina tunnistettu vuorovaikutustaitojen puute samalla, kun alalla teknisyys ja tuotantolähtöisyys ovat perinteisesti olleet ylikorostetussa asemassa. Ongelma on ratkaistavissa koulutuksella, joka kehittää it-alalla työskentelevien vuorovaikutustaitoja ja asiakassuhdehallintaa," sanoo yrityshautomo Media Clubin vanhempi konsultti Teppo Sulonen. Teppo Sulonen on ollut mukana it-yritysten asiakasviestintää ja sisäisiä viestintäprosesseja tutkineessa hankkeessa ja tänä keväänä alkavan tietoteollisuusyritysten viestinnän ja markkinoinnin VIMMA-kehittämis- ja koulutusohjelman suunnittelussa. Hän myös toimii yhtenä VIMMAn kouluttajana ja ohjausryhmän jäsenenä."it-alan ongelmana on tekniikan ylikorostuminen. Se, kenelle tuotteita kehitetään, on jäänyt asiantuntijaorganisaatioissa vähemmälle huomiolle. On panostettu lähinnä tekniikkaan. Asiakas ja asiakaspalvelu ovat unohtuneet. Organisaatiopsykologialla alkavassa VIMMA-koulutusohjelmassa vuorovaikutustaidot, sosiaalisuus ja asiakassuhteiden hallinta korostuvat", Sulonen sanoo. VIMMA-koulutuksen painopistealueita ovat markkinoinnin ohella yrityksen sisäinen viestintä ja tietojohtaminen sekä asiakassuhdehallinta. "Sähköposti on yritysten sisäisen ja ulkoisen viestinnän tärkeimpiä välineitä. Yrityksiltä puuttuu kuitenkin vielä sähköinen viestintäkulttuuri. Tähän liittyy taito viestiä siten, että vastaanottaja ymmärtää viestin sisällön ja sävyn oikein", Sulonen toteaa. Kirjoitustaito on uhanalainen ominaisuus. VIMMA-koulutusta rahoittavat sekä Pirkanmaan TE-Keskus että Tampereen kaupunki.tampereen kaupungin elinkeinojohtaja Harri Airaksisen mukaan kaupunki pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan tukemaan yritysten tietoyhteiskuntataitojen kehittämistä toimialasta riippumatta. Kaupungin elinkeinovisio on, että Tampereen kaupunkiseutu on tulevaisuudessa yksi maailman vetovoimaisimmista osaamisintensiivisten yritysten toimintaympäristöistä ja osaavien ihmisten elinympäristöistä. Tämän vision saavuttamiseksi kaupungin intressissä on edistää yritysten osaamistason nostamista ja edistää tietoyhteiskuntakehitystä. "Tampereen yliopisto on kehittämis- ja koulutushankkeineen kaupungin strateginen yhteistyökumppani, jonka kanssa olemme verkostoituneet.vimma-koulutus antaa osaltaan yrityksille valmiuksia olla mukana eturivissä tietoyhteiskunnan seuraavassa aallossa, joka tulee keskittymään entistä enemmän sisällöllisiin kysymyksiin ja siihen, miten tietoteollisten yritysten osaaminen tuodaan eri prosesseihin. Erilaiset elinkeinoelämän tietoyhteiskuntataitoja kehittävät hankkeet ovat nyt erittäin ajankohtaisia", Airaksinen toteaa. Tietoteollisuusyritysten viestinnän ja markkinoinnin kehittämis- ja koulutusohjelma VIMMA käynnistyy syyskuussa 2003 Tiedustelut: Koulutussuunnittelija Sanna Rytövuori puh. (03) tai Elinkeinojohtaja Harri Airaksinen näkee Tampereen yliopiston kaupungin strategisena yhteistyökumppanina.

4 Yritysverkostoilla haetaan strategista kilpailuetua Liiketaloudellinen tutkimuskeskus on tehnyt tutkimuksen verkostoliiketoiminnasta ja sen kehittämismahdollisuuksista Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma-alueella seitsemän maakuntaliiton toimeksiannosta. Tutkimushankkeen johtaja oli liiketaloustieteen professori Kari Neilimo, joka toimii nykyään SOK:n pääjohtajana. Tutkimusryhmän muita jäseniä olivat tutkimuspällikkö Marko Laiho,erikoistutkija Lea Ahoniemi ja tutkija Riitta-Liisa Larjovuori. Tutkituista n. 250 tuotannollisesta yrityksestä 70 % kertoi tekevänsä säännönmukaista verkostoyhteistyötä. Perinteisempien alihankinta- ja tuotantoyhteistyöverkostojen lisäksi yritysten välillä on nykyään myös hankinta-, logistiikka-, tutkimus-, tuotekehitys- sekä myynti- ja markkinointiverkostoja. Kumppanuutta, uudistumiskykyä ja vastuullisuusarvoa Pääjohtaja Neilimon mukaan liiketoiminnallinen verkostoituminen alkaa usein alihankinta- tai tuotantoyhteistyöstä. Pidemmälle vietynä verkostoyhteistyön kautta yritysten välille syntyy yhteistyöryhmiä ja yhteistä päätöksentekoa, jolloin myös verkon strateginen johtaminen tulee ajankohtaiseksi. Mitä kehittyneempää verkostoyhteistyö on, sitä haasteellisempaa on sen johtaminen. "On kyettävä luomaan juridisesti itsenäisten yritysten yhteistoimintaa varten johtamisjärjestelmä, joka on joustava, mutta toisaalta riittävän sitova yhteistyön päämäärien saavuttamiseksi. On oltava yhteistyö- ja päätöksentekoelimiä ja yhteisiä sääntöjä, mutta 4 SOK:n pääjohtaja Kari Neilimo korostaa toimivien johtamismallien kehittämistä liiketoimintaverkostoille. myös keskinäistä luottamusta ja avoimuutta. Tätä kautta voi myös syntyä yhteisiin arvoihin liittyvää kumppanuutta, uudistumiskykyä ja vastuullisuusarvoa", Neilimo toteaa. Liikkeenjohtamisen alueella yritysverkkojen rakentaminen ja niiden johtaminen on melko uusi ilmiö, sillä verkostoajattelu tuli liikkeenjohdon kenttään vasta parisenkymmentä vuotta sitten. Verkostoitumisen merkitys kilpailuedun luojana on yritysjohdon piirissä ymmärretty syvällisemmin vasta muutaman viime vuoden aikana. "Liiketoimintaverkko on parhaimmillaan win win -verkko, jossa yhteistyöstä hyötyy jokainen siinä mukana oleva yritys koosta riippumatta", Neilimo kiteyttää. Kustannustehokkuuden parantaminen tavoitteena Yritysverkostojen syntymisen ja yhteistyön laajentumisen ja syventymisen taustalla on yritysten pyrkimys hankkia kilpailuetua. Sitä tavoitellaan sekä erikoistumisen että verkoston yrityksille yhteisten tukipalvelujen kautta. Tukipalvelut luovat verkoston yrityksille edellytyksiä keskittyä oman ydinliiketoiminnan kehittämiseen. Parhaimmillaan saavutettu kilpailuetu merkitsee kilpailijoita parempaa kustannustehokkuutta, tuotteiden ja palveluiden parempaa laatua ja asiakkuuksien parempaa hallintaa sekä mahdollisuutta toiminnan terveelle kasvulle. tutkimuksesta käy ilmi, että verkostoitumisen suurimpana uhkatekijänä yritykset pitävät sopivan yhteistyökumppanin löytymistä ja valintaa. Pienemmiksi uhkatekijöiksi koetaan liiallisen riippuvuussuhteen syntyminen yhteistyökumppaneihin, yrityksen osaamisen ja tietotaidon häviäminen erikoistumisen vuoksi sekä kyky toimia osana verkostoa. Verkostoliiketoiminta lisääntymässä Verkostoliiketoiminta tulee selvityksen mukaan hiljalleen laajenemaan ja syvenemään lähivuosien aikana. 71 % vastaajayrityksistä arvioi yhteistyönsä nykyisten kumppanien kanssa lisääntyvän ja mahdollisesti myös syvenevän. Verkostoyhteistyön syveneminen merkitsee käytännössä sitä, että tilapäisemmistä ja lyhytkestoisemmista yhteistyöverkostoista siirrytään pidempikestoisten verkkojen ja tiiviiden partnership-suhteiden suuntaan. S-ryhmä aidosti yritysverkko SOK:n pääjohtajana Kari Neilimo tarkastelee verkostoyhteistyötä myös yritysjohtajan ja merkittävän kaupan alan toimijan näkökulmasta. Suomen Osuuskappojen Keskuskunta tytäryhtiöineen ja 23 alueosuuskauppaa muodostavat S-ryhmän, joka Neilimon mukaan on aidosti yritysverkko. "S-ryhmällä on pitkälle viety verkoston sisäinen työnjako, paljon yhteisiä pelisääntöjä ja vahva arvoperusta. Nämä määrittävät toiminnan rajoja osuuskauppojen palvellessa asiakkaita ja SOK:n tuottaessa tukipalveluja". S-ryhmän asiakkaista puolestaan osa on verkostoitunut alueosuuskauppoihin asiakasomistajina. Yritysten verkostoliiketoiminta ja sen kehittäminen Länsi- Suomen tavoite 2 - ohjelma-alueella tutkimus tehtiin Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois- Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntaliittojen toimeksiannosta. Selvitystyö on julkaistu pdf-tiedostona internetissä: julkaisut.htm

5 Alma Media kehittää verkkopalvelujaan Alma Media Interactive Oy tilasi viime vuonna Liiketaloudelliselta tutkimuskeskukselta tutkimuksen, jolla kartoitettiin asunnon ostaneiden henkilöiden mielipiteitä eri tietolähteiden ja ilmoitusvälineiden käytettävyydestä asuntokauppaa tehtäessä. Samalla saatiin tietoa myös asunnon ostajien ostettavaan asuntoon liittyvistä valintaperusteista ja kartoitettiin kiinteistönvälittäjien palvelutoimintojen kehittämistä. "Alma Media Interactive julkaisee Asuntopörssi-lehteä viidellä paikkakunnalla ja ylläpitää Etuovi.com-verkkopalvelua internetissä. Olemme vahvasti verkostoituneet suurten ja pientenkin kiinteistövälittäjien kanssa,joten eri medioiden käytettävyyden tutkimiselle oli todellista tarvetta", sanoo Alma Media Interactiven johtaja Petri Pekki. Alma Media Interactivien johtaja Petri Pekki korostaa tutkimustiedon merkitystä kehitettäessä verkkopalveluja mahdollisimman käyttäjäystävällisiksi. Tutkimukselliseksi yhteistyökumppaniksi tohtorin väitöskirjaa Tampereen yliopistossa valmisteleva Pekki ilmoitti valinneensa sen laadullisen osaamisen ja tavallista perustutkimusta syvemmälle luotaavan tutkimuksen vuoksi. Alma Medialla on tällä hetkellä Etuovi.comin kautta 860 kiinteistönvälittäjän asiakasverkko, josta tutkimuksellisiksi yhteistyökumppaneiksi pyydettiin Huoneistokeskus, Op-Kiinteistökeskus, Suomen Huoneistoketju ja Kiinteistönvälittäjäliitto. " erikoistutkija Lea Ahoniemi teki erinomaisen tutkimustyön", Pekki kiittelee. Tutkimustiedon keruu tapahtui eri puolilla Suomea toimivien kiinteistönvälittäjien avulla asuntokaupan allekirjoitustilaisuuksien yhteydessä. "Tutkimusaineistoa voidaan käsitellä monella tavalla. Liiketaloudellisen tutkimuskeskuksen osaaminen niin monimuuttujamenetelmissä kuin klusteri- ja faktorianalyyseissa on aivan omaa luokkaansa", sanoo Pekki. "Oikein esitetyillä asenneväittämillä päästiin eroon perinteisestä demokrafiatyypityksestä ja pystyttiin luomaan seitsemän eri tavoin käyttäytyvää asunnonostajatyyppiä. Tutkimuksesta saatu tieto on sekä meille,verkkopalvelun ylläpitäjille että verkkopalveluun sisällön tuottaville kiinteistönvälittäjille kullan arvoista.tarkoituksemme on toistaa tutkimus vuonna 2004,jolloin näemme tutkimuskohteessa tapahtuneet muutokset", Pekki suunnittelee. Parhaillaan Liiketaloudellinen tutkimuskeskus tutkii Alma Media Interactiven toimeksiannosta yhteistyössä autoliikkeiden kanssa kuluttajien uuden auton ostoon liittyvää tiedonhakua.asuntokaupan tavoin myös autokaupat ovat saaneet oman Alma Media Interactiven ylläpitämän verkkopalvelun Autotalli. comista. Analysten eoffice -ohjelmiston käytön taloudelliset vaikutukset tutkittiin Konsultatiivisesti yhteisöjen taloushallinnon ohjelmistoja ja toimintatapoja kehittävä Analyste Oyj teetätti sähköisen taloushallinnon toimintatavan arviointitutkimuksen Liiketaloudellisella tutkimuskeskuksella. Suomalaisten yritysten lähtevät maksut ja saapuvat tiliotteet ovat jo yleisesti konekielisiä. Sen sijaan ostolaskujen osalta tilanne ei ole yhtä kehittynyt. Analyste Oyj, joka tarjoaa yrityksille ostolaskujen käsittelyyn ja elektroniseen arkistointiin kehitettyä Analyste eoffice -ohjelmistoa osana Analyste Cash Management tuotekonseptiaan, halusi tutkia millaisia säästöjä yrityksissä ostolaskujen sähköisellä käsittelyllä saavutetaan. Tutkimuksen tekemisestä Liiketaloudellisessa tutkimuskeskuksessa vastasi yritystutkija Sari Pommelin. "Meillä oli omat laskelmamme saavutetuista kustannussäästöistä, mutta halusimme vahvistusta käsityksillemme tutkimalla ohjelmiston käyttäjien tilannetta ennen ja jälkeen ohjelmiston käyttöönoton", kertoo Analyste Oyj:n toimitusjohtaja Asko Ahonen. "Kysymyksessä oli meille räätälöity,kertaluontoinen tutkimus. Annoimme sen Liiketaloudellisen tutkimuskeskuksen tehtäväksi, koska sillä on kokemusta ja osaamista vastaavan tyyppisistä tutkimuksista". Tutkimuksen tulokset vahvistivat Analysten johdon käsitystä siitä,millaisia säästöjä yritykset eoffice-ohjelmiston käyttöönotolla saavuttavat."tutkimus antoi meille yhden myynnin työkalun lisää esitellessämme eoffice-ohjelmistoamme asiakkaille", Ahonen toteaa. Analysten liiketoiminta on verkostoitunut noin asiakasre- Analyste Oyj:n toimitusjohtaja Asko Ahonen tutkitutti eoffice -ohjelmistolla saavutettavia kustannussäästöjä. kisterissä olevan yrityksen kanssa tiiviiseen vuorovaikutukseen. "Ylläpidämme ohjelmistoja ja olemme monin eri tavoin säännönmukaisesti yhteydessä asiakkaisiimme. Asiakkaamme ovat ehdottomasti tärkein sidosryhmämme, jolta saamamme palaute on tuotekehityksemme kannalta ensiarvoisen tärkeää", Ahonen kuvailee johtamansa yrityksen liiketoimintaverkkoa. ANALYSTE OYJ PÄHKINÄNKUORESSA Analyste Oyj kehittää konsultatiivisesti yhteisöjen taloushallinnon ohjelmistoja ja toimintatapoja. Perustettu: 1981 Toimipaikat:Tampere, Helsinki, Oulu Toimitusjohtaja: Asko Ahonen Henkilöstömäärä: 100 Liikevaihto: 7 miljoonaa euroa (2002) Asiakkaat: Analysten tuotteet soveltuvat kaikkien toimialojen yrityksille ja yhteisöille, jotka käyttävät toiminnassaan sähköistä tiedonvälitystä. 5

6 kehittämis- ja koulutusprojekti Ke&Ko on luonut toimivan verkon koulutusorganisaation, työvoimahallinnon, yritysten ja työnhakijoiden välille. Tähän mennessä Ke&Ko-projektit ovat auttaneet jo noin 250 pirkanmaalaista yritystä löytämään sopivan henkilön asiantuntijatehtäviin. tehtävänä on kouluttaa Ke&Ko-projektiin sopivia kaupallisen, teknisen, humanistisen tai vähintään opistotasoisen muun tutkinnon suorittaneita projektihenkilöitä. Projektissa mukana olevat yritykset valitsevat ehdokkaista omiin kehittämistarpeisiinsa sopivimmat henkilöt, jotka projektin aikana työskentelevät kyseisissä yrityksissä. Projektin kesto on 8,5 kuukautta, josta työvalmennuksen osuus on 6,5 kuukautta ja koulutuksen kaksi kuukautta. Koulutus painottuu Ke&Ko-projektista riippuen markkinointiin, taloushallintoon, tietotekniikkaan tai myynti- ja vuorovaikutustaitoihin. Projektiin osallistuminen maksaa yritykselle tällä hetkellä vain euroa. Ke&Ko valmentaa asiantuntijoita Pk -yrityksiin Kuntoutus- ja hoitoalan tukkuliike Fysioline Oy:n markkinointijohtaja Jari Lamminen rekrytoi Satu Schilcherin myynti- ja markkinointitehtäviin Ke&Koprojektin kautta. Tamdix rekrytoi asiantuntijan Internetin sivustoja suunnitteleva, toteuttava, päivittävä ja ylläpitävä Tamdix Oy edustaa yritystä, joka olisi monen viestinnästä ja graafisesta suunnittelusta kiinnostuneen nuoren unelmatyöpaikka.markkinointipäällikkö Tuija Saari Isique toteaakin, että alalle on paljon pyrkijöitä.todellisia osaavia tekijöitä, jotka hallitsevat graafisen suunnittelun, tiukat aikataulut ja kykenevät hoitamaan itsenäisesti yrityksen asiakassuhteita, on sen sijaan vaikea löytää. "Pienelle yritykselle uuden työntekijän palkkaaminen on aina iso investointi, jossa ei ole varaa epäonnistua. Ke&Ko-projekti antaa sekä työnantajalle että työntekijälle aikaa arvioida pysyvän yhteistyön mahdollisuuksia", Saari Isique sanoo. Janne Koivumäki hakeutui tulevan työnantajansa kehotuksesta projektihenkilöksi huhtikuussa Onnistuneen kehittämis- ja koulutusprojektin myötä Koivumäki sai Tamdixista vakituisen työpaikan joulukuussa "Ke&Ko:n kautta olen päässyt mukaan työelämään ja vielä alalle, jolle olen halunnut", Koivumäki sanoo. Myös Tamdixin emoyhtiö, Kangasalla toimiva Pikotec Oy, on hyödyntänyt Ke&Ko-projekteja rekrytoinnissaan. Teollisuudelle elektroniikkaa tuottava yritys on projektin kautta saanut hyviä, motivoituneita ihmisiä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin.sen sijaan elektroniikkasuunnittelijoita Tamdix Oy:n visuaalisella ja graafisella suunnittelija Janne Koivumäellä, markkinointipäällikkö Tuija Saari Isiquella ja Pikotec Oy:n toimitusjohtaja Kalle Myllärniemellä on myönteisiä kokemusia Ke&Ko-projekteista. ei Ke&Ko:n kautta ole löytynyt. Syykin on selvä. "Elektroniikkasuunnittelijat työllistyvät niin hyvin, että alan ammattilaisilla ei ole tarvetta hakeutua rekrytoitavaksi Ke&Ko:n kaltaisten projektien kautta. Tästä huolimatta haemme jatkuvasti elektroniikka-alan osaajia kaikkia mahdollisia kanavia käyttäen Ke&Ko mukaan lukien, sillä sitä kautta olemme saaneet hyviä ihmisiä yritykseemme muihin tehtäviin. Olemme myös teettäneet markkinatutkimuksen Liiketaloudellisella tutkimuskeskuksella,kertoo Pikotecin toimitusjohtaja Kalle Myllärniemi. Aktiivinen työnhakija sai paikan Kun kuntoutus- ja kuntoilualan tukkuliike Fysioline Oy haki markkinointi- ja myyntitaitoista hoitoalalle koulutettua henkilöä yrityksen palvelukseen,ehdotti paikkaa hakenut Satu Schilcher markkinointijohtaja Jari Lammiselle Ke&Ko-projektia. "Projektin idea oli meille entuudestaan tuttu ja koska Sadulla oli hoitotyön tausta ja aktiivinen ote työnhakuun, lähdimme mukaan projektiin.sovimme heti, että jos Ke&Ko toimii odotustemme mukaisesti, Satu saa meiltä työpaikan projektin jälkeen", Lamminen kertoo. Fysioline halusi varmistaa hyvän työntekijän jäämisen taloon ja solmi työsuhteen hänen kanssaan jo hieman ennen projektin päättymistä, jolloin Ke&Ko automaattisesti katkesi. "Yrityksen kannalta Ke&Ko on turvallinen tapa rekrytoida ja nyt kun olemme löytäneet yhteistyön Liiketaloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa uskon, että se jatkuu tulevaisuudessa", sanoo Jari Lamminen. Tiedustelut: Koulutussuunnittelija Jaana Roschier puh. (03) tai jaana.roschier@uta.fi 6

7 Rahoittaja edellyttää koulutukselta laatua Länsi-Suomen lääninhallituksen man koulutuksen sisällön ja tavoitteiden yhtenä keskeisenä tehtäväman nä on seurata työelämän koulutustarpeita ja rahoittaa ammatillista aikuiskoulutusta. Ammatillisen koulutuksen tulosryhmän vetäjän, sivistystoimentarkastaja kohtaamista. Rahoittajalla pitää olla varmuus siitä, että koulutus tuotetaan niin sisällöltään kuin muiltakin osin laadukkaasti, Peltokoski sanoo. Liiketaloudellisen Jukka Peltokosken mukaan tutkimuskeskuksen järjestämän koulutusorganisaatioiden rahoitustarve on ollut vuosittain vähintään kaksinkertainen käytettävissä oleviin määrärahoihin nähden. Koulutustarpeen kannalta osuvien rahoituspäätösten tekeminen onkin tämän vuoksi erityisen tärkeää. koulutuksen osalta rahoituspäätösten tekeminen on näiltä osin ollut helppoa, sillä tutkimuslaitoksen koulutusohjelmien suunnittelu lähtee asiakastarpeista ja koulutusohjelmat ovat olleet sisällöltään ajankohtaisia. Tampereen yliopiston kauppatieteiden laitoksen palveluyk- Rahoituspäätöksiämme ohjaavat opetusministeriön määrittokosken mukaan koulutusohjelsikkönä Liiketaloudellisen tutki- Sivistystoimen tarkastaja Jukka Peltelemät koulutuspoliittiset painopistealueet mien suunnittelu lähtee asiakkaan muskeskuksen opetus vastaa sekä maakunnallimien set koulutuksen toimialapainotukset,peltokoski sanoo. Myönteisen rahoituspäätöksen syntyminen edellyttää näiden paino- tarpeista. tusten ja oppilaitoksen tarjoa- myös laadultaan akateemiselle koulutukselle asetettuja vaatimuksia ja on käytännössä osoittanut tuloksellisuutensa. Siinä missä lääninhallitus rahoittaa aikuisopiskelijoiden omaehtoista koulutusta hoitaa työvoimahallinto puolestaan työvoimapoliittisen koulutuksen rahoitusta. Yhteistyö lääninhallituksen ja työvoimahallinnon välillä on viime vuosina tiivistynyt ja työnjako on selkeä. EU-hankkeet ja niiden rahoitustehtävät ovat vielä omalta osaltaan vahvistaneet tätä hallinnollista verkostoitumista, toteaa Peltokoski. TALOUSHALLINNON e-akatemia Tiedustelut: Koulutuspäällikkö Anne Vauhkonen puh. (03) tai (050) Rahoittaja Länsi-Suomen lääninhallitus Laskentatoimen perusopinnot alkavat syksyllä Tampereen yliopiston Kauppatieteiden laitoksella ja Liiketaloudellisella tutkimuskeskuksella on suunnitelmissa järjestää ensi syksynä laskentatoimen perusopintoihin liittyvä koulutusohjelma, laskentatoimen appro. Koulutus on suunnattu paitsi yliopisto-opiskelijoille myös yrityksissä toimiville henkilöille,jotka haluavat hyvät perustiedot laskentatoimesta. Kauppatieteiden laitoksen laskentatoimen professori, kauppatieteiden tohtori Petri Vehmasen mukaan laskentatoimen perusopinnot soveltuvat muun muassa yritysten markkinoinnissa,tuotannossa ja henkilöstöhallinnossa työskenteleville. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet hyödyntää yrityksen laskentatoimen tuottamaa informaatiota omaan työhönsä liittyvässä päätöksenteossa. Laskentatoimen perusopinnot on jaettu viiteen opintojaksoon. Johdatus laskentatoimeen esittelee koko laskentatoimen kentän. Sitä seuraavat kirjanpidon peruskurssi,johdon laskentatoimen peruskurssi ja rahoituksen perusteet, joka keskittyy yrityksen rahoituspäätösten keskeisiin osaalueisiin. Viimeinen jakso on valinnainen, jolloin opiskelija voi perehtyä joko kuntien tai valtion talouden kirjanpitoon. "Elinkeinoelämä on verkostoitunut monin tavoin kuntien ja valtion hallintoon. Viimeinen jakso opettaa ymmärtämään julkisen sektorin taloushallintoa", sanoo koulutusohjelman sisällön suunnittelusta vastaava Vehmanen. Laskentatoimen perusopinnoista on yrityksissä hyötyä monissa eri työtehtävissä toteaa professori Petri Vehmanen. Laskentatoimen appron sisällöstä ja opetuksesta vastaa Tampereen yliopiston Kauppatieteiden laitos. Koulutusohjelma sisältää 15 opintoviikkoa ja se on suoritettavissa päivätyön ohella. Appron suorittaminen ei edellytä aikaisempia laskentatoimen opintoja. Laskentatoimen perusopinnot (15 ov) Opiskelu alkaa syksyllä 2003 Tiedustelut: Koulutussuunnittelija Merja Ilkankoski puh. (03) tai

8 Tampereen yliopiston Liiketaloudellisen tutkimuskeskuksen henkilöstö Meneillään olevia projektejamme Kauppa- ja teollisuusministeriö Julkisia yritysten kansainvälistymispalveluita ja niiden käyttöä koskeva selvitys Puolustusministeriö Tutkimus puolustusvoimien ulkoistamistoimintojen arviointi- ja seurantajärjestelmien optimaalisesta kehityksestä Satakunnan TE- Keskus Satakunnan ICT- yritysten viestintäprosessien kehittäminen osana maakunnan Infocom- klusterin vahvistamista Pirkanmaan TE- Keskus Kannustematkailun pilottihanke Pirkanmaalla Pirkanmaan TE- Keskus ja Tampereen kaupungin elinkeinotoimisto Tietoteollisuusyritysten viestinnän ja markkinoinnin koulutusohjelma - VIMMA Satakunnan TE- Keskus Taloushallinnon e-akatemia, sähköisen taloushallinnon koulutusohjelma Harri Talonen johtaja Puh: (03) GSM: harri.talonen@uta.fi Olavi Manninen professori Puh: (03) GSM: olavi.manninen@uta.fi Marko Laiho tutkimuspäällikkö Puh: (03) GSM: marko.laiho@uta.fi Anne Vauhkonen koulutuspäällikkö Puh: (03) GSM: anne.vauhkonen@uta.fi Outi Aalto toiminnan suunnittelija Puh: (03) GSM: outi.aalto@uta.fi Lea Ahoniemi erikoistutkija Puh: (03) GSM: lea.ahoniemi@uta.fi Sari Pommelin yritystutkija Puh: (03) tltk@uta.fi Jaana Roschier koulutussuunnittelija Puh: (03) GSM: jaana.roschier@uta.fi Sanna Rytövuori koulutussuunnittelija Puh: (03) GSM: sanna.rytovuori@uta.fi Elina Vulli tutkimusassistentti Puh: (03) elina.vulli@uta.fi Jouko-Pekka Rinne Työterveyshuollon erikoislääkäri Puh: (03) jouko-pekka. rinne@pshp.fi Heli Paavola tutkija Puh: (03) GSM: heli.paavola@uta.fi Merja Ilkankoski koulutussuunnittelija Puh: (03) GSM: merja.ilkankoski@uta.fi Janika Lanne tutkija Puh: (03) GSM: Jarmo Puttonen tutkija Puh: (03) GSM: jorma.puttonen@uta.fi Terhi Nieminen kv-koordinaattori Puh: (03) GSM: terhi.nieminen@uta.fi Riitta-Liisa Larjovuori tutkija Puh: (03) GSM: riitta-liisa.larjovuori@uta.fi Liiketaloudellinen tutkimus Johdon koulutusohjelmat Työorganisaatioiden toimintakuntoinstituutti