TERVEYDEN EDISTÄMISTYÖN NÄKYVYYS -TIEDOSTA TOIMINTAAN

Transkriptio

1 TERVEYDEN EDISTÄMISTYÖN NÄKYVYYS -TIEDOSTA TOIMINTAAN Mittareita terveydenhoitajatyössä Marita Päivärinne Birte Bergström

2 Esityksen sisältö Taustatietoa Salosta Terveyden edistämisen lähtökohdat Terveyden ja hyvinvointitiedon hyödyntäminen kunnassa Case Salo

3 Sijainti Salo Turku 52 km Salo Helsinki 120 km Salo Tampere 160km

4 Salo on enemmän Kymmenen kuntaa yhdistyi pitkään jatkuneen seudullisen yhteistyön tuloksena Halikon, Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin, Salon, Suomusjärven ja Särkisalon valtuustojen hyväksyntä kuntaliitokselle Samalla neljä kuntayhtymää purkaantui

5 Salon tunnuslukuja asukasluku: noin asukasta 3800 työntekijää Suomen 18. suurin kaupunki pinta-ala: km² tuloveroprosentti: 18 valtuutettujen lukumäärä: 75 valtuustopaikat: SDP 23, KOK 21, KESK 20, VIHR 4, VAS 3, KD 2, PS 2

6 SALON KAUPUNGIN ORGANISAATIO

7 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN JOHTAMINEN SALOSSA Hyvinvointitilinpito tehdään vuosittain ja hyvinvointikertomus neljän vuoden välein Koordinaattori vastaa työryhmien työskentelyn etenemisestä ja hyvinvointiseurannan kirjaamisesta KAUPUNGIN JOHTORYHMÄ/ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN JOHTORYHMÄ SOSIAALI- JA TERVEYS- TOIMI Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut TEKNINEN TOIMI Kiinteistö- ja mittauspalvelut Kaavoitus ja rakentaminen Psykososiaaliset palvelut Vanhuspalvelut SIVISTYS- TOIMI Kasvatus ja koulutus KEHITTÄMIS -JA ELINKEINO TOIMI TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN TYÖRYHMÄ = POIKKIHALLINNOLLINEN TYÖRYHMÄ TERVEYDEN EDISTÄMISEN KOORDINAATTORI Työryhmät Työryhmät Työryhmät Työryhmät Työryhmät Työryhmät TURUN AMMATTIKORKEAKOULU, OPPILAITOKSET

8 Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ Viestinnällistä vaikuttamista ihmisten valintoihin Eri ammattiryhmien osaamisen yhteensovittamista ja vahvistamista Kunnan strategista johtamista ja monialaisen yhteistyön lujittamista Laadukkaiden ennaltaehkäisevien palveluiden tuottamista Tunnistetaan ja ennakoidaan uhkatekijöitä Annetaan tietoa ja tarjotaan palveluja Luodaan edellytyksiä ja mahdollisuuksia tasapainoiseen elämään Annetaan tarvittaessa tukea ja hoitoa

9 Hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomuksen valmistelu kuuluu viranhaltijajohdon/ammattihenkilöiden tehtäviin ja toteutetaan moniammatillisesti On tiivis kuvaus kuntalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluista Ohjaa työn suunnittelua ja osoittaa luottamushenkilöille työn tulokset Osoittaa, missä on parantamisen varaa ja missä asiat ovat hyvin Kuvaa muutoksia, joiden perusteella toimintaa ohjaavia päätöksiä voidaan tehdä

10 Hyvinvointikertomuksen rakentaminen Työryhmät, sivistystoimi-sosiaali- ja terveystoimi-tekninen toimi laativat yhdessä hyvinvointikertomuksen Poikkihallinnollinen työryhmä vastaa hyvinvointikertomuksen työstämisestä, mutta tarvitaan vastuuhenkilö organisoimaan työskentelyä ja kokoamaan hyvinvointikertomus

11 Hyvinvointikertomus tehdään valtuustokausittain Hyvinvointikertomus Hyvinvointiin Hyvinvointiin vaikuttavat vaikuttavat tekijät tekijät Johtoryhmä tulkitsee ja nostaa esille strategiatyössä huomioitavat haasteet Poikkihallinnollinen työryhmä vastaa kertomuksen työstämisestä ja hyödyntämisestä Palvelujärjes- Palvelujärjestelmä telmä Terveys- Terveysja ja sosiaalipalvelut sosiaalipalvelut opetuspalvelut opetuspalvelut harrastusharrastusja ja kulttuuripalvelut kulttuuripalvelut A-klinikka A-klinikka Elinympäristö Elinympäristö Asuntotoiminta Asuntotoiminta Työllisyys Työllisyys Hyvinvointipolitiikka Hyvinvointipolitiikka hallintokuntien hallintokuntien tavoitteet tavoitteet suhteessa suhteessa Terveys Terveys 2015-ohjelmaan 2015-ohjelmaan Talous Talous Kaupungin Kaupungin toimintamenot toimintamenot Väestön Väestön Hyvinvointi Hyvinvointi Väestörakenne Väestörakenne Lapset Lapset ja ja nuoret nuoret Työikäiset Työikäiset Vanhukset Vanhukset

12 Salon hyvinvointikertomus Sosiaali- ja Terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Hyvinvoinnin mittarit Keskeiset näkökulmat Hyvinvoinnin mittarit Keskeiset näkökulmat Hyvinvoinnin mittarit Keskeiset näkökulmat Hyvinvoinnin mittarit Keskeiset näkökulmat Kaupungin hyvinvointikertomus nähtävissä /kaupunkitieto

13 SIVISTYSTOIMI SIVISTYSTOIMI Terveellisten Terveellisten elämäntapojen edistäminen elämäntapojen edistäminen YLIPAINO YLIPAINO LIIKUNTA LIIKUNTA PÄIHTEET PÄIHTEET SOSIAALITOIMI SOSIAALITOIMI Terveyserojen Terveyserojen kaventaminen, kaventaminen, Varhainen Varhainen puuttuminen puuttuminen MIELENTERVEYS MIELENTERVEYS PÄIHTEET PÄIHTEET VÄKIVALTA VÄKIVALTA TEJO-TYÖRYHMÄ TEJO-TYÖRYHMÄ 2 2 edustajaa edustajaa jokaiselta jokaiselta sektorilta sektorilta TOIMENPIDEOHJELMA TOIMENPIDEOHJELMA NELIVUOTISKAUDEKSI NELIVUOTISKAUDEKSI TOIMEENPANO TOIMEENPANO SEURANTA SEURANTA TERVEYSTOIMI TERVEYSTOIMI TEHTÄVÄT Terveellisten TEHTÄVÄT Terveellisten elämäntapojen elämäntapojen Johtopäätösten edistäminen Johtopäätösten edistäminen laajentaminen laajentaminen YLIPAINO YLIPAINO Toimenpide-ehdotusten LIIKUNTA Toimenpide-ehdotusten LIIKUNTA esittäminen PÄIHTEET esittäminen PÄIHTEET kevät kevät Hyvinvointikertomuksen 2010 Hyvinvointikertomuksen TEKNINEN TEKNINEN TOIMI 2010 kehittäminen, TOIMI kehittäminen, palaute palaute ja ja Edellytysten Edellytysten luominen arviointi luominen arviointi turvalliselle turvalliselle ja ja viihtyisälle viihtyisälle ympäristölle ympäristölle ESTEETÖN ESTEETÖN LIIKKUMINEN LIIKKUMINEN Tavoitteena Tavoitteena terveyserojen terveyserojen kaventaminen: kaventaminen: Terveellisten Terveellisten elämäntapojen elämäntapojen edistäminen edistäminen Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma ympäristön edellytysten luominen Turvallisen ja viihtyisän Turvallisen ja viihtyisän syksy syksy 2010 ympäristön edellytysten luominen 2010 Varhaisen puuttumisen ja Varhaisen puuttumisen ja yhteistyön tehostaminen yhteistyön tehostaminen perheiden tukemisessa perheiden tukemisessa Strateginen suunnittelu UUDEN UUDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TYÖSTÄMINEN TYÖSTÄMINEN

14 Hyvinvointitilinpito Toimii vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan työvälineenä Auttaa päättäjiä tekemään hyvinvointipoliittisia valintoja taloussuunnittelun yhteydessä Tekee kuntalaisten hyvinvointitilanteen näkyväksi

15 Hyvinvointikertomus seurannan ja suunnittelun välineeksi Suunnittelun pohjana on kunnassa terveyttä ja hyvinvointia kuvaava tieto paikallisten olosuhteiden tuntemus kansallisten terveyden edistämisen ohjelmien tavoitteet voimavarojen suuntaaminen Hyvinvoinnin ja terveyden kannalta seurataan - hyvinvointia kuntakohtaisesti, seutukunnallisesti, valtakunnan tasolla - sopimukset tiedon keräämisestä ja raportoinnista - hyödyntäminen kunnissa

16 Yhteiset tavoitteet Terveyserojen kaventaminen - Terveellisten elämäntapojen edistäminen - Varhainen puuttuminen ja yhteistyön tehostaminen perheiden tukemisessa - Turvallisen ja viihtyisän ympäristön edellytysten luominen

17 Hyvinvointikertomustyön edellytyksiä ja haasteita Tarvitaan vastuuhenkilö, koordinaattori hyvinvointikertomustyön organisointiin Tarvitaan selkeä järjestelmä, miten tuloksista tiedotetaan ja miten johtopäätökset tehdään Kaupungin johtoryhmä vahvistaa johtopäätökset Haasteena on tuottaa tietoa tiivistetysti ja saada tieto päättäjille sopivassa muodossa Haasteena on, miten yhteisesti sovitut tavoitteet huomioidaan päätöksenteossa. Lautakuntapäätösten ennakkoarviointi avuksi.

18 Hyvinvointiindikaattorit: Laittomia huumeita kokeilleiden %-osuus 8-9 luokan oppilaista Hyvinvoinnin tavoitteita kuvataan ja niiden toteutumista seurataan hyvinvointi-indikaattorien avulla V-Suomi Salo Tiedon hyväksikäyttö edellyttää paikallisen politiikan ja toimintaympäristön tuntemusta ja tulkinnan taitoa Tiedon keräämisen apuna toimii SOTKAnet ( ja kuntakohtaiset tilastotiedot

19 Väestötietoja 0-6- vuotiaat, % väestöstä 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä 7,8 7,7 7,6 7,5 7,4 7,3 7,2 7,1 7 6, Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi 2,5 2 1,5 1 0, Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi Sotkanet apuna Salon seudulla pienten lasten osuus on samaa luokkaa kuin Suomessa keskimäärin. Salon seudulla pikkulapsia asuu väestöön nähden eniten Perttelissä (394 lasta) Salon seudulla on vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä nousujohteinen. Ikääntyneiden määrä Salon seudulla lisääntyy suhteessa nopeammin kuin Varsinais- Suomessa ja koko maassa keskimäärin.

20 Sosiodermografiset tekijät Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi 9,2 9 8,8 8,6 8,4 8,2 8 7,8 7, Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi Koko Suomen eläketilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeen suurimpia syitä ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Salossa työkyvyttömyyseläkettä sai vuonna 2007 yhteensä 1136 henkilöä, joista mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli yhteensä 502 henkilöä. Voidaan todeta, että mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi oli Salon seudulla työkyvyttömyyseläkkeellä lähes kaikissa kunnissa ainakin kolmannes työkyvyttömyyseläkkeen saajista.

21 Sosiodermografiset tekijät Avioeroja vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä/1000 asukasta Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi Salon seutukunnassa on avioerojen määrä kääntynyt laskuun viimeisen vuoden aikana. Salo on Suomen kansainvälisempiä kaupunkeja, jossa asuu yli 60 eri maasta muuttaneita kansalaisia. Vuonna 2008 Salon kaupungissa ja ympäristökunnissa asui yhteensä 2013 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joista naisia oli 937 ja miehiä Suurimpana ryhmänä olivat venäläiset ja virolaiset ja kolmantena ulkomaalaistaustaisena ryhmänä oli Serbiasta ja Montenegrosta muuttaneet henkilöt.

22 Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi 1 0, Lastensuojelullisiin toimenpiteisiin johtivat usein vanhempien mielenterveysongelmat (30 %), päihdeongelmat (30 %) sekä kasvatusvaikeudet perheissä. Asiakkuuden syynä olivat yleensä äidin mielenterveyden ongelmat, erityisesti masennus.

23 Lapsiperheet Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä % lapsiperheistä kunnittain Kodinhoitoapua saaneiden lapsiperheiden osuus Salon seudulla Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Salo Suomusjärvi Särkisalo ,5 2 1,5 1 0, Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi Lapsiperheiden kotipalvelu on loppunut kokonaan Salon kaupungista ja miltei kokonaan ympäristökunnista. Kunnat ovat lisänneet lastensuojelun palveluihinsa perhetyötä. Kunnallisen kotipalvelun piirissä olevien lapsiperheiden määrä on vähentynyt voimakkaasti viime vuosina ja vastaavasti samaan aikaan on kasvanut lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät.

24 Alkoholiongelmat ja terveys Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ 1000 asukasta kohti 6 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset/1000 asukasta Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi Salon seutu Varsinais-Suomi Suomi Päihteiden vuoksi sairaaloiden tai terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden vuotiaiden määrä 1000 vastaavanikäistä kohti oli Salon seudulla korkeampi kuin Varsinais- Suomessa ja koko maassa. Alkoholin kulutus on kasvanut edelleen ja aikuisväestöstä on ilmoittanut 88 prosenttia käyttävän alkoholia (Päihdetutkimukset 2006). Vastaavasti myrkytys kuolinsyynä oli yli 60 prosentilla vuotiaista. Alkoholisairaudet edellyttävät puhjetakseen usein pitkäaikaista ja runsasta alkoholin käyttöä, vaikutukset näkyvät usean vuoden viiveellä.

25 Esimerkkejä terveyskeskuksen indikaattoreista Äitiysneuvolan alkoholinkäytön kartoitus (TWEAK) Perheen alkoholinkäyttö, lastenneuvola Masennusseula EPDS, äitiysja lastenneuvola Ei masennusta Lievä Keskivaikea Vaikea 0-2 pistettä 3-6 pistettä 7 tai yli Vähäiset Lievästi kasvaneet Selvästi kasvaneet Suuret Erittäin suuret Tupakointitapa, äitiysneuvola Aina tupakoimaton Lopettanut Polttaa edelleen Satunnaispolttaja

26 Esimerkkejä terveyskeskuksen indikaattoreista, koululaiset Niiden koululaisten %-osuus, joiden paino oli vähintään 40 % normikäyrän yläpuolella. Punnittujen kokonaismäärä: 7312 Keskiarvo 6,0 % Alaikäisten koululaisten nukkumaanmenon aika N= ,0 12,0 10,0 23 jälkeen 9 % Ennen % 8,0 6,0 4,0 2, % % 0,0 HAL KII KIS KUU MUU PRN PRT SAL SUO SÄR Koululaisten liikunta N= 2414 Nuorten alkoholinkäyttö 2008 N= krt/vko 34 % Ei liiku 2 % 1-2 krt/vko 19 % Satunnaista 14 % Humala x1 /kk 2 % Humala > 1x/kk 1 % 3-4 krt/vko 45 % Ei käytä 83 %

27 Kuinka olemme onnistuneet Eri hallintokunnat aktiivisesti mukana Terveydenhuolto Sosiaalitoimi Liikuntatoimi Tekninen toimi Kulttuuritoimi Kolmas sektori

28 Henkilöstön osaamisen vahvistaminen, esimerkkinä mielenterveys Varhainen vuorovaikutus Lapset puheeksi menetelmä Erityisestä edistävään kehittämishanke/amk/tekes Case tyyppinen asioiden tarkastelu Oppisopimuskoulutus/Turun kesäyliopisto Asiantuntijaluennot Case tyyppinen asioiden tarkastelu Verkostodialogi Konsultaatiokäytännöt Erikoistumisopinnot Taustana mielenterveysstrategian jalkauttaminen

29 Liikuntaohjaus liikuntatoimiston ja terveyskeskuksen yhteistyönä yhdessä liikuntatoimiston kanssa hyvinvointikertomuksen innoittamana, väestön ikääntyminen, lasten liikkumattomuus ja ylipaino aloitettu v.2006 kaikki potilaat eivät tarvitse fysioterapiaa vaan ohjausta ja kannustusta säännölliseen omatoimiseen liikkumiseen ja sopivan lajin ja tarjolla olevien vaihtoehtojen löytämiseen 3/09 lähtien toimittu uudistetun mallin mukaisesti

30 LÄHETE LIIKUNTAOHJAUKSEEN Salon kaupungissa on ammattitaitoisia liikunnanohjaajia (kolmivuotinen koulutus), joitten panosta pitää käyttää hyödyksi ennalta ehkäisevässä työssä. Lähettäminen liikuntaohjaukseen Lääkäri/terveydenhoitaja/fysioterapeutti tekee Liikkumisreseptille (Kuntoutus/lomake LIIKKU) lyhyen lähetteen perusteista, rajoitteista ja tavoitteista (alla olevan lähetemallin mukaan) ja lähettää sen toiminnolle LIIOHJ (Liikuntaohjaus) (vastaavasti kuin fysioterapiaan).

31 TE yhdyshenkilö toimittaa lähetteet liikuntatoimistoon, josta otetaan yhteys potilaaseen ja sovitaan tapaamisajankohta ja paikka potilaan tilanteen mukaan. Palaute liikuntaohjaajalta tulee PDFoheisdokumenttina LIIKKU-lomakkeelle, josta viesti lähettäjälle. Liikkumisresepti tehdään yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja on suositeltavaa tulostaa se myös potilaalle, jolloin sitoutuminen mahdollisesti kasvaa.

32

33

34 Salon terveyskeskuksen äitiysneuvolan raskaana olevan päihdeäidin hoitoketju 1. äitiysneuvolakäynti h 9-10 A-klinikka tai päihdeyksikkö Myöhemmin kirjoille tulevat asiakkaat ohjataan Uätutkimukseen Sas:iin Seuranta ja synnytys TYKS:ssä Tieto omalle th:lle Laajennettu NT-seula ohjeiden mukaan h 12 TYKS HAL-äpkl Seuranta ja synnytys SAS:ssa Työntekijä-verkosto ennen rakenneuä:tä Päihdearviointi Tieto omalle terveydenhoitajalle, joka toimii verkostojen kokoonkutsujana Tk:n sosiaalityöntekijän haastattelu RakenneUÄ SAS h Vanhemmuuden valmiuksien arviointi Laaja verkosto aina: Synnytysosastonlääkäri, lastenosaston lääkäri mol. osastoilta hoitaja. sairaalan sos.tt tk:n sos.tt, kunnan ls.tt terveydenhoitaja tilanteen mukaan: päihdetyöntekijä A-klinikan edustaja MTK:n edustaja muu erityistyöntekijä Viimeistään 1 kk (mielellään h 34 36) ennen laskettua aikaa verkostopalaveri Synnytys SAS Osasto ilmoittaa kunnan lastensuojelutt:lle ja terveydenhoitajalle Mikäli synnytyksessä ongelmia, esim. ei neuvolakäyntejä verkosto ennen kotiuttamista päihdearvio ilmoitus kunnan lastensuojeluntt:lle Jälkitarkastus SAS ilmoitus TE-yhd.hlö:lle joka ilmoittaa asiakkaan omalle terveydenhoitajalle

35 Meitä kaikkia tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen! Kiitos! Marita Päivärinne Birte Bergström