TERVEYDEN EDISTÄMISTYÖN NÄKYVYYS -TIEDOSTA TOIMINTAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDEN EDISTÄMISTYÖN NÄKYVYYS -TIEDOSTA TOIMINTAAN"

Transkriptio

1 TERVEYDEN EDISTÄMISTYÖN NÄKYVYYS -TIEDOSTA TOIMINTAAN Mittareita terveydenhoitajatyössä Marita Päivärinne Birte Bergström

2 Esityksen sisältö Taustatietoa Salosta Terveyden edistämisen lähtökohdat Terveyden ja hyvinvointitiedon hyödyntäminen kunnassa Case Salo

3 Sijainti Salo Turku 52 km Salo Helsinki 120 km Salo Tampere 160km

4 Salo on enemmän Kymmenen kuntaa yhdistyi pitkään jatkuneen seudullisen yhteistyön tuloksena Halikon, Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin, Salon, Suomusjärven ja Särkisalon valtuustojen hyväksyntä kuntaliitokselle Samalla neljä kuntayhtymää purkaantui

5 Salon tunnuslukuja asukasluku: noin asukasta 3800 työntekijää Suomen 18. suurin kaupunki pinta-ala: km² tuloveroprosentti: 18 valtuutettujen lukumäärä: 75 valtuustopaikat: SDP 23, KOK 21, KESK 20, VIHR 4, VAS 3, KD 2, PS 2

6 SALON KAUPUNGIN ORGANISAATIO

7 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN JOHTAMINEN SALOSSA Hyvinvointitilinpito tehdään vuosittain ja hyvinvointikertomus neljän vuoden välein Koordinaattori vastaa työryhmien työskentelyn etenemisestä ja hyvinvointiseurannan kirjaamisesta KAUPUNGIN JOHTORYHMÄ/ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN JOHTORYHMÄ SOSIAALI- JA TERVEYS- TOIMI Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut TEKNINEN TOIMI Kiinteistö- ja mittauspalvelut Kaavoitus ja rakentaminen Psykososiaaliset palvelut Vanhuspalvelut SIVISTYS- TOIMI Kasvatus ja koulutus KEHITTÄMIS -JA ELINKEINO TOIMI TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN TYÖRYHMÄ = POIKKIHALLINNOLLINEN TYÖRYHMÄ TERVEYDEN EDISTÄMISEN KOORDINAATTORI Työryhmät Työryhmät Työryhmät Työryhmät Työryhmät Työryhmät TURUN AMMATTIKORKEAKOULU, OPPILAITOKSET

8 Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ Viestinnällistä vaikuttamista ihmisten valintoihin Eri ammattiryhmien osaamisen yhteensovittamista ja vahvistamista Kunnan strategista johtamista ja monialaisen yhteistyön lujittamista Laadukkaiden ennaltaehkäisevien palveluiden tuottamista Tunnistetaan ja ennakoidaan uhkatekijöitä Annetaan tietoa ja tarjotaan palveluja Luodaan edellytyksiä ja mahdollisuuksia tasapainoiseen elämään Annetaan tarvittaessa tukea ja hoitoa

9 Hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomuksen valmistelu kuuluu viranhaltijajohdon/ammattihenkilöiden tehtäviin ja toteutetaan moniammatillisesti On tiivis kuvaus kuntalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluista Ohjaa työn suunnittelua ja osoittaa luottamushenkilöille työn tulokset Osoittaa, missä on parantamisen varaa ja missä asiat ovat hyvin Kuvaa muutoksia, joiden perusteella toimintaa ohjaavia päätöksiä voidaan tehdä

10 Hyvinvointikertomuksen rakentaminen Työryhmät, sivistystoimi-sosiaali- ja terveystoimi-tekninen toimi laativat yhdessä hyvinvointikertomuksen Poikkihallinnollinen työryhmä vastaa hyvinvointikertomuksen työstämisestä, mutta tarvitaan vastuuhenkilö organisoimaan työskentelyä ja kokoamaan hyvinvointikertomus

11 Hyvinvointikertomus tehdään valtuustokausittain Hyvinvointikertomus Hyvinvointiin Hyvinvointiin vaikuttavat vaikuttavat tekijät tekijät Johtoryhmä tulkitsee ja nostaa esille strategiatyössä huomioitavat haasteet Poikkihallinnollinen työryhmä vastaa kertomuksen työstämisestä ja hyödyntämisestä Palvelujärjes- Palvelujärjestelmä telmä Terveys- Terveysja ja sosiaalipalvelut sosiaalipalvelut opetuspalvelut opetuspalvelut harrastusharrastusja ja kulttuuripalvelut kulttuuripalvelut A-klinikka A-klinikka Elinympäristö Elinympäristö Asuntotoiminta Asuntotoiminta Työllisyys Työllisyys Hyvinvointipolitiikka Hyvinvointipolitiikka hallintokuntien hallintokuntien tavoitteet tavoitteet suhteessa suhteessa Terveys Terveys 2015-ohjelmaan 2015-ohjelmaan Talous Talous Kaupungin Kaupungin toimintamenot toimintamenot Väestön Väestön Hyvinvointi Hyvinvointi Väestörakenne Väestörakenne Lapset Lapset ja ja nuoret nuoret Työikäiset Työikäiset Vanhukset Vanhukset

12 Salon hyvinvointikertomus Sosiaali- ja Terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Hyvinvoinnin mittarit Keskeiset näkökulmat Hyvinvoinnin mittarit Keskeiset näkökulmat Hyvinvoinnin mittarit Keskeiset näkökulmat Hyvinvoinnin mittarit Keskeiset näkökulmat Kaupungin hyvinvointikertomus nähtävissä /kaupunkitieto

13 SIVISTYSTOIMI SIVISTYSTOIMI Terveellisten Terveellisten elämäntapojen edistäminen elämäntapojen edistäminen YLIPAINO YLIPAINO LIIKUNTA LIIKUNTA PÄIHTEET PÄIHTEET SOSIAALITOIMI SOSIAALITOIMI Terveyserojen Terveyserojen kaventaminen, kaventaminen, Varhainen Varhainen puuttuminen puuttuminen MIELENTERVEYS MIELENTERVEYS PÄIHTEET PÄIHTEET VÄKIVALTA VÄKIVALTA TEJO-TYÖRYHMÄ TEJO-TYÖRYHMÄ 2 2 edustajaa edustajaa jokaiselta jokaiselta sektorilta sektorilta TOIMENPIDEOHJELMA TOIMENPIDEOHJELMA NELIVUOTISKAUDEKSI NELIVUOTISKAUDEKSI TOIMEENPANO TOIMEENPANO SEURANTA SEURANTA TERVEYSTOIMI TERVEYSTOIMI TEHTÄVÄT Terveellisten TEHTÄVÄT Terveellisten elämäntapojen elämäntapojen Johtopäätösten edistäminen Johtopäätösten edistäminen laajentaminen laajentaminen YLIPAINO YLIPAINO Toimenpide-ehdotusten LIIKUNTA Toimenpide-ehdotusten LIIKUNTA esittäminen PÄIHTEET esittäminen PÄIHTEET kevät kevät Hyvinvointikertomuksen 2010 Hyvinvointikertomuksen TEKNINEN TEKNINEN TOIMI 2010 kehittäminen, TOIMI kehittäminen, palaute palaute ja ja Edellytysten Edellytysten luominen arviointi luominen arviointi turvalliselle turvalliselle ja ja viihtyisälle viihtyisälle ympäristölle ympäristölle ESTEETÖN ESTEETÖN LIIKKUMINEN LIIKKUMINEN Tavoitteena Tavoitteena terveyserojen terveyserojen kaventaminen: kaventaminen: Terveellisten Terveellisten elämäntapojen elämäntapojen edistäminen edistäminen Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma ympäristön edellytysten luominen Turvallisen ja viihtyisän Turvallisen ja viihtyisän syksy syksy 2010 ympäristön edellytysten luominen 2010 Varhaisen puuttumisen ja Varhaisen puuttumisen ja yhteistyön tehostaminen yhteistyön tehostaminen perheiden tukemisessa perheiden tukemisessa Strateginen suunnittelu UUDEN UUDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TYÖSTÄMINEN TYÖSTÄMINEN

14 Hyvinvointitilinpito Toimii vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan työvälineenä Auttaa päättäjiä tekemään hyvinvointipoliittisia valintoja taloussuunnittelun yhteydessä Tekee kuntalaisten hyvinvointitilanteen näkyväksi

15 Hyvinvointikertomus seurannan ja suunnittelun välineeksi Suunnittelun pohjana on kunnassa terveyttä ja hyvinvointia kuvaava tieto paikallisten olosuhteiden tuntemus kansallisten terveyden edistämisen ohjelmien tavoitteet voimavarojen suuntaaminen Hyvinvoinnin ja terveyden kannalta seurataan - hyvinvointia kuntakohtaisesti, seutukunnallisesti, valtakunnan tasolla - sopimukset tiedon keräämisestä ja raportoinnista - hyödyntäminen kunnissa

16 Yhteiset tavoitteet Terveyserojen kaventaminen - Terveellisten elämäntapojen edistäminen - Varhainen puuttuminen ja yhteistyön tehostaminen perheiden tukemisessa - Turvallisen ja viihtyisän ympäristön edellytysten luominen

17 Hyvinvointikertomustyön edellytyksiä ja haasteita Tarvitaan vastuuhenkilö, koordinaattori hyvinvointikertomustyön organisointiin Tarvitaan selkeä järjestelmä, miten tuloksista tiedotetaan ja miten johtopäätökset tehdään Kaupungin johtoryhmä vahvistaa johtopäätökset Haasteena on tuottaa tietoa tiivistetysti ja saada tieto päättäjille sopivassa muodossa Haasteena on, miten yhteisesti sovitut tavoitteet huomioidaan päätöksenteossa. Lautakuntapäätösten ennakkoarviointi avuksi.

18 Hyvinvointiindikaattorit: Laittomia huumeita kokeilleiden %-osuus 8-9 luokan oppilaista Hyvinvoinnin tavoitteita kuvataan ja niiden toteutumista seurataan hyvinvointi-indikaattorien avulla V-Suomi Salo Tiedon hyväksikäyttö edellyttää paikallisen politiikan ja toimintaympäristön tuntemusta ja tulkinnan taitoa Tiedon keräämisen apuna toimii SOTKAnet (www.sotkanet.fi) ja kuntakohtaiset tilastotiedot

19 Väestötietoja 0-6- vuotiaat, % väestöstä 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä 7,8 7,7 7,6 7,5 7,4 7,3 7,2 7,1 7 6, Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi 2,5 2 1,5 1 0, Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi Sotkanet apuna Salon seudulla pienten lasten osuus on samaa luokkaa kuin Suomessa keskimäärin. Salon seudulla pikkulapsia asuu väestöön nähden eniten Perttelissä (394 lasta) Salon seudulla on vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä nousujohteinen. Ikääntyneiden määrä Salon seudulla lisääntyy suhteessa nopeammin kuin Varsinais- Suomessa ja koko maassa keskimäärin.

20 Sosiodermografiset tekijät Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi 9,2 9 8,8 8,6 8,4 8,2 8 7,8 7, Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi Koko Suomen eläketilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeen suurimpia syitä ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Salossa työkyvyttömyyseläkettä sai vuonna 2007 yhteensä 1136 henkilöä, joista mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli yhteensä 502 henkilöä. Voidaan todeta, että mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi oli Salon seudulla työkyvyttömyyseläkkeellä lähes kaikissa kunnissa ainakin kolmannes työkyvyttömyyseläkkeen saajista.

21 Sosiodermografiset tekijät Avioeroja vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä/1000 asukasta Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi Salon seutukunnassa on avioerojen määrä kääntynyt laskuun viimeisen vuoden aikana. Salo on Suomen kansainvälisempiä kaupunkeja, jossa asuu yli 60 eri maasta muuttaneita kansalaisia. Vuonna 2008 Salon kaupungissa ja ympäristökunnissa asui yhteensä 2013 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joista naisia oli 937 ja miehiä Suurimpana ryhmänä olivat venäläiset ja virolaiset ja kolmantena ulkomaalaistaustaisena ryhmänä oli Serbiasta ja Montenegrosta muuttaneet henkilöt.

22 Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi 1 0, Lastensuojelullisiin toimenpiteisiin johtivat usein vanhempien mielenterveysongelmat (30 %), päihdeongelmat (30 %) sekä kasvatusvaikeudet perheissä. Asiakkuuden syynä olivat yleensä äidin mielenterveyden ongelmat, erityisesti masennus.

23 Lapsiperheet Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä % lapsiperheistä kunnittain Kodinhoitoapua saaneiden lapsiperheiden osuus Salon seudulla Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Salo Suomusjärvi Särkisalo ,5 2 1,5 1 0, Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi Lapsiperheiden kotipalvelu on loppunut kokonaan Salon kaupungista ja miltei kokonaan ympäristökunnista. Kunnat ovat lisänneet lastensuojelun palveluihinsa perhetyötä. Kunnallisen kotipalvelun piirissä olevien lapsiperheiden määrä on vähentynyt voimakkaasti viime vuosina ja vastaavasti samaan aikaan on kasvanut lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät.

24 Alkoholiongelmat ja terveys Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ 1000 asukasta kohti 6 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset/1000 asukasta Salon seutukunta Varsinais-Suomi Suomi Salon seutu Varsinais-Suomi Suomi Päihteiden vuoksi sairaaloiden tai terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden vuotiaiden määrä 1000 vastaavanikäistä kohti oli Salon seudulla korkeampi kuin Varsinais- Suomessa ja koko maassa. Alkoholin kulutus on kasvanut edelleen ja aikuisväestöstä on ilmoittanut 88 prosenttia käyttävän alkoholia (Päihdetutkimukset 2006). Vastaavasti myrkytys kuolinsyynä oli yli 60 prosentilla vuotiaista. Alkoholisairaudet edellyttävät puhjetakseen usein pitkäaikaista ja runsasta alkoholin käyttöä, vaikutukset näkyvät usean vuoden viiveellä.

25 Esimerkkejä terveyskeskuksen indikaattoreista Äitiysneuvolan alkoholinkäytön kartoitus (TWEAK) Perheen alkoholinkäyttö, lastenneuvola Masennusseula EPDS, äitiysja lastenneuvola Ei masennusta Lievä Keskivaikea Vaikea 0-2 pistettä 3-6 pistettä 7 tai yli Vähäiset Lievästi kasvaneet Selvästi kasvaneet Suuret Erittäin suuret Tupakointitapa, äitiysneuvola Aina tupakoimaton Lopettanut Polttaa edelleen Satunnaispolttaja

26 Esimerkkejä terveyskeskuksen indikaattoreista, koululaiset Niiden koululaisten %-osuus, joiden paino oli vähintään 40 % normikäyrän yläpuolella. Punnittujen kokonaismäärä: 7312 Keskiarvo 6,0 % Alaikäisten koululaisten nukkumaanmenon aika N= ,0 12,0 10,0 23 jälkeen 9 % Ennen % 8,0 6,0 4,0 2, % % 0,0 HAL KII KIS KUU MUU PRN PRT SAL SUO SÄR Koululaisten liikunta N= 2414 Nuorten alkoholinkäyttö 2008 N= krt/vko 34 % Ei liiku 2 % 1-2 krt/vko 19 % Satunnaista 14 % Humala x1 /kk 2 % Humala > 1x/kk 1 % 3-4 krt/vko 45 % Ei käytä 83 %

27 Kuinka olemme onnistuneet Eri hallintokunnat aktiivisesti mukana Terveydenhuolto Sosiaalitoimi Liikuntatoimi Tekninen toimi Kulttuuritoimi Kolmas sektori

28 Henkilöstön osaamisen vahvistaminen, esimerkkinä mielenterveys Varhainen vuorovaikutus Lapset puheeksi menetelmä Erityisestä edistävään kehittämishanke/amk/tekes Case tyyppinen asioiden tarkastelu Oppisopimuskoulutus/Turun kesäyliopisto Asiantuntijaluennot Case tyyppinen asioiden tarkastelu Verkostodialogi Konsultaatiokäytännöt Erikoistumisopinnot Taustana mielenterveysstrategian jalkauttaminen

29 Liikuntaohjaus liikuntatoimiston ja terveyskeskuksen yhteistyönä yhdessä liikuntatoimiston kanssa hyvinvointikertomuksen innoittamana, väestön ikääntyminen, lasten liikkumattomuus ja ylipaino aloitettu v.2006 kaikki potilaat eivät tarvitse fysioterapiaa vaan ohjausta ja kannustusta säännölliseen omatoimiseen liikkumiseen ja sopivan lajin ja tarjolla olevien vaihtoehtojen löytämiseen 3/09 lähtien toimittu uudistetun mallin mukaisesti

30 LÄHETE LIIKUNTAOHJAUKSEEN Salon kaupungissa on ammattitaitoisia liikunnanohjaajia (kolmivuotinen koulutus), joitten panosta pitää käyttää hyödyksi ennalta ehkäisevässä työssä. Lähettäminen liikuntaohjaukseen Lääkäri/terveydenhoitaja/fysioterapeutti tekee Liikkumisreseptille (Kuntoutus/lomake LIIKKU) lyhyen lähetteen perusteista, rajoitteista ja tavoitteista (alla olevan lähetemallin mukaan) ja lähettää sen toiminnolle LIIOHJ (Liikuntaohjaus) (vastaavasti kuin fysioterapiaan).

31 TE yhdyshenkilö toimittaa lähetteet liikuntatoimistoon, josta otetaan yhteys potilaaseen ja sovitaan tapaamisajankohta ja paikka potilaan tilanteen mukaan. Palaute liikuntaohjaajalta tulee PDFoheisdokumenttina LIIKKU-lomakkeelle, josta viesti lähettäjälle. Liikkumisresepti tehdään yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja on suositeltavaa tulostaa se myös potilaalle, jolloin sitoutuminen mahdollisesti kasvaa.

32

33

34 Salon terveyskeskuksen äitiysneuvolan raskaana olevan päihdeäidin hoitoketju 1. äitiysneuvolakäynti h 9-10 A-klinikka tai päihdeyksikkö Myöhemmin kirjoille tulevat asiakkaat ohjataan Uätutkimukseen Sas:iin Seuranta ja synnytys TYKS:ssä Tieto omalle th:lle Laajennettu NT-seula ohjeiden mukaan h 12 TYKS HAL-äpkl Seuranta ja synnytys SAS:ssa Työntekijä-verkosto ennen rakenneuä:tä Päihdearviointi Tieto omalle terveydenhoitajalle, joka toimii verkostojen kokoonkutsujana Tk:n sosiaalityöntekijän haastattelu RakenneUÄ SAS h Vanhemmuuden valmiuksien arviointi Laaja verkosto aina: Synnytysosastonlääkäri, lastenosaston lääkäri mol. osastoilta hoitaja. sairaalan sos.tt tk:n sos.tt, kunnan ls.tt terveydenhoitaja tilanteen mukaan: päihdetyöntekijä A-klinikan edustaja MTK:n edustaja muu erityistyöntekijä Viimeistään 1 kk (mielellään h 34 36) ennen laskettua aikaa verkostopalaveri Synnytys SAS Osasto ilmoittaa kunnan lastensuojelutt:lle ja terveydenhoitajalle Mikäli synnytyksessä ongelmia, esim. ei neuvolakäyntejä verkosto ennen kotiuttamista päihdearvio ilmoitus kunnan lastensuojeluntt:lle Jälkitarkastus SAS ilmoitus TE-yhd.hlö:lle joka ilmoittaa asiakkaan omalle terveydenhoitajalle

35 Meitä kaikkia tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen! Kiitos! Marita Päivärinne Birte Bergström

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Salon kaupungin hyvinvointitilinpito 2005-2006

Salon kaupungin hyvinvointitilinpito 2005-2006 n kaupungin hyvinvointitilinpito 5- 1. Johdanto n kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus esiteltiin n kaupungin valtuustolle joulukuussa ja uudelle valtuustolle helmikuussa 5. n ensimmäisessä hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA Word 2007 Laaditaan talousarvio ja toimintasuunnitelma, joka sisältää Hyvinvointi -TOSUN vuosittain ja hyvinvointi strategian valtuustokausittain Hallintokunnat

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntamarkkinat 10.9.2014 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Ehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa kustannuksiin Esimerkki: Kuinka

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 TEAviisari 2013 Seinäjoki Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 www.thl.fi/teaviisari Kuntajohdon kyselyn tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena

Lisätiedot

Muutosviestintä kuntaliitostilanteessa Case Salo

Muutosviestintä kuntaliitostilanteessa Case Salo Muutosviestintä kuntaliitostilanteessa Case Salo Kuntauudistuksen seututilaisuus Lahden seutu 29.10.2013 Kuntaliitos tie uudeksi kaupungiksi Salon seudulla lähtökohdat liitokselle hyvät Selkeä työssäkäyntialue,

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE Pois sektorikohtaisesta toiminnasta kohti poikkihallinnollista koko kunnassa toimivaa saumatonta liikunnan palveluketjua Paremmat mahdollisuudet vaikuttavuuden arviointiin,

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Ovatko terveyden edistämisen rakenteet kunnossa? Marjaana Lahti-Koski

Ovatko terveyden edistämisen rakenteet kunnossa? Marjaana Lahti-Koski Ovatko terveyden edistämisen rakenteet kunnossa? Marjaana Lahti-Koski Valtimoterveyttä edistetään Vaikuttamalla kulttuuriin, elinympäristöön, olosuhteisiin, tuotteisiin ja rakenteisiin Varmistamalla, että

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Marja Kosonen Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelujohtaja ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 31.3.2009 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Kunnissa eletään entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Miten johdetaan ja kehitetään

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut Rauman perhekeskusvierailu KAARINA INFO yli 31 000 asukasta Synnytyksiä n. 380/v 0-4 -vuotiaita n. 2000 5-9 vuotiaita n. 2100 4.9.2013 2 4.9.2013 3 Toimialajohtaja

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Väestöosoittimia. Pohjanmaa Koko maa Ikääntyneet (>65 vuotta) v. 2003 18 % 16 % Ikääntyneet (>65

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot