Salon kaupungin hyvinvointitilinpito

Transkriptio

1 n kaupungin hyvinvointitilinpito 5-

2 1. Johdanto n kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus esiteltiin n kaupungin valtuustolle joulukuussa ja uudelle valtuustolle helmikuussa 5. n ensimmäisessä hyvinvointikertomuksessa selvitetään väestön nykyistä terveydentilaa ja hyvinvointikehitystä ikäryhmittäin sekä kunnan voimavaroja ja hyvinvoinnin strategiavaihtoehtoja. Kaupungin hyvinvointitavoitteita on tarkasteltu suhteessa Terveys- 15-ohjelmaan. Hyvinvointikertomuksen tekemiseen on osallistunut kaikkien eri hallintokuntien virkamiehiä, jolloin on konkreettisesti työskennelty yhteistyössä, käsitelty eri ikäkausien hyvinvoinnista kertovia indikaattoreita ja verrattu niitä Varsinais- Suomen ja koko maan vertailutietoihin. Näin on saatu yhteisymmärrystä sille, mikä on hyvinvoinnin tila ssa ja mihin erityisesti tulevaisuudessa tulisi panostaa. Nämä asiat ovat kirjattuina johtoryhmän laatimiin hyvinvointikertomuksen johtopäätöksiin. Neljän vuoden välein tehtävän hyvinvointikertomuksen lisäksi tehdään vuosittain hyvinvointitilinpito salolaisten hyvinvoinnin kehityksen seuraamiseksi. Hyvinvointitilinpidosta ja hyvinvointikertomuksen laatimisesta vastaa TE-työryhmä. Terveyden edistämisen yhteinen tavoite ssa on terveyserojen kaventaminen. Tähän tavoitteeseen pyritään edistämällä terveellisiä elämäntapoja ja tehostamalla varhaista puuttumista ja yhteistyötä perheiden tukemiseksi sekä luomalla edellytyksiä turvalliselle ja viihtyisälle ympäristölle. Terveellisten elämäntapojen edistämiseen pyritään vähentämällä salolaisten päihteiden käyttöä. Lisäksi pyritään parantamaan eri-ikäisten liikuntatottumuksia ja samalla kiinnittämään huomiota painonhallintaan. Perheiden tuen tarvetta lisäävät erityisesti mielenterveyden ongelmat, päihteiden käyttö sekä väkivalta. Tavoitteena on tehostaa varhaista puuttumista ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Ympäristöllä on merkittävä osuus kaiken ikäisten terveyden edistämisessä. laisten ikääntyminen luo lisähaasteita ympäristölle, jotta kotona asuminen onnistuisi mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on luoda edellytyksiä turvalliselle ja terveelliselle ympäristölle ja esteettömälle liikkumiselle. Poikkihallinnollinen TEJO- työryhmä vastaa toimintasuunnitelman laatimisesta terveyserojen kaventamiseksi ja työstää uuden hyvinvointikertomuksen vuosille 5-9. n ensimmäisen hyvinvointikertomuksen johtopäätöksenä todetaan, että hyvinvoinnin edistämisen tavoitteena ssa on terveyserojen kaventaminen. Tähän tavoitteeseen pyritään seuraavilla toimintaohjelmilla: Terveellisten elämäntapojen edistäminen; painonhallinta, liikunta ja päihteiden käyttö Edellytysten luominen terveelliselle ja turvalliselle ympäristölle; esteetön liikkuminen Varhainen puuttuminen ja yhteistyö perheiden tukemisessa; mielenterveys, päihteiden käyttö ja väkivalta Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää: Mielenterveysongelmaisten ja päihdeongelmaisten vanhempien lapset Maahanmuuttajat Varhaisen puuttumisen toimintamalli ja yhteistyö

3 Hyvinvointikertomuksen tulkinta ja hyödyntäminen 3 SIVISTYSTOIMI Terveellisten elämäntapojen edistäminen YLIPAINO LIIKUNTA PÄIHTEET SOSIAALITOIMI Terveyserojen kaventaminen, Varhainen puuttuminen MIELENTERVEYS PÄIHTEET VÄKIVALTA TEJO-TYÖRYHMÄ edustajaa jokaiselta sektorilta TERVEYSTOIMI Terveellisten elämäntapojen edistäminen YLIPAINO LIIKUNTA PÄIHTEET Apulaisylilääkäri, terveyskasvatuksen yhdyshenkilö, perusturvajohtaja, kasvatus- ja perheneuvolan johtaja, kaavoitusarkkitehti, koulutoimenjohtaja, koulutuspäällikkö, liikuntatoimenjohtaja, kehitysvammahuollon johtaja, talousjohtaja, suunnittelupäällikkö TEKNINEN TOIMI Edellytysten luominen turvalliselle ja viihtyisälle ympäristölle ESTEETÖN LIIKKUMINEN Toimintasuunnitelma syksy 5 kevät 5 TEHTÄVÄT Johtopäätösten laajentaminen Toimenpideehdotusten esittäminen Hyvinvointikertomuksen kehittäminen, palaute ja arviointi Tavoitteena terveyserojen kaventaminen: Terveellisten elämäntapojen edistäminen Turvallisen ja viihtyisän ympäristön edellytysten luominen Varhaisen puuttumisen ja yhteistyön tehostaminen perheiden tukemisessa TOIMENPIDEOHJELMA NELIVUOTISKAUDEKSI TOIMEENPANO SEURANTA Strateginen suunnittelu UUDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TYÖSTÄMINEN Kuvio 1. Hyvinvointikertomuksen tulkinta ja hyödyntäminen

4 TEJO- työryhmä on työstänyt hyvinvointikertomuksessa esiin tulleita haasteita ja suunnitellut valtuustoseminaarissa hyväksytyn strategian pohjalta hyvinvointiohjelmia vuodelle. Liikkumisen lisäämiseksi eri ikäryhmissä n päiväkodeissa on aloitettu vuonna Vauhtia varpaisiin kampanja, jossa liikuntasuositukset otetaan käyttöön jokaisessa päiväkodeissa. Päiväkotien henkilökuntaa koulutetaan ja lasten päiväohjelmaan ja päiväkotien toimintakäytäntöjä kehitetään. n kaupungin kaikissa kouluissa aloitettiin syksyllä "Operaatio Nörtti Niska", jossa kaikki luokat saivat ohjeen niska- ja hartiaseudun jumppaan. Niska- ja hartiaseudun ongelmat ovat lisääntyneet koululaisilla kouluterveyskyselyn perusteella. Taukoliikuntaohjelma toteutetaan kerran päivässä jokaisessa luokassa. Kouluille on nimetty oma fysioterapeutti ja kouluilta on valittu yhdyshenkilö niska- ja hartiaseudun ongelmien vähentämiseksi koululaisilla. Työikäisillä kehitetään erityisesti ylipainoisille suunnattua ryhmätoimintaa ja mielenterveysongelmaisten liikkumista. Vanhuksilla aloitettiin "Pirteyttä Päiviin "-hanke, jossa edistetään vanhusten liikkumista. Laatujärjestelmän kehittäminen on aloitettu palvelujärjestelmän tasolta, mielenterveys - ja päihdepalveluista. Mielenterveyden ongelmat tulivat esille n hyvinvointikertomuksessa ja palveluiden toimivuutta halutaan edelleen kehittää. Mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämiseksi on aloitettu sekä opinnäytetöinä, että opettaja työnä mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitoketjujen kuvaukset. Tavoitteena on kuvata nykyinen hoitokäytäntö ja kehittää hoitoketjujen saumatonta toimintaa. Palveluketjukuvaukset tehdään yhteistyössä palvelun tuottajien kanssa. Palveluketjukuvausten lähtökohtana on käytetty terveyden edistämisen laatusuositusluonnosta. Palveluketjuista tehdään prosessikuvaukset ja arvioidaan nykyisten käytäntöjen vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä tulevaisuuden kehittämishaasteet. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteeksi on työryhmässä laadittu ehdotus (kuvio ), joka hyväksyttiin TEJO- johtoryhmässä syksyllä. Eri toimijoiden tehtävät: Terveyden edistämisen johtoryhmä Kokoontuu kerran vuodessa. Hyväksyy TE-työryhmän tekemät strategiaehdotukset ja laatii hyvinvointikertomuksen johtopäätökset. Terveyden edistämisen työryhmä Kokoontuu - kertaa vuodessa. Laatii hyvinvointikertomuksen neljän vuoden välein ja kehittää sitä. Tekee hyvinvointitilinpidon vuosittain Laatii toimintasuunnitelman hyvinvointikertomuksen pohjalta Hyvinvointiohjelmien toteuttaminen ja seuranta ja arviointi Terveyden edistämisen koordinaattori Kutsuu työryhmät koolle ja toimii sihteerinä kokouksissa. Vastaa hyvinvointikertomuksen kokoamisesta.

5 5 Terveyden edistämisen johtaminen ssa Kunnan johtoryhmä Terveyskeskus kuntayhtymän johtoryhmä n Seudun Kehittämiskeskus Perusturva Terveyden edistämisen johtoryhmä Sivistys Terveys Tekninen TERVEYDEN EDISTÄMINEN TYÖRYHMÄ Terveyden edistämisen koordinaattori Turun ammattikorkeakoulu yhteistyö ryhmät yhteistyö ryhmät yhteistyö ryhmät yhteistyö ryhmät yhteistyö ryhmät Kuvio. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen rakenne ssa

6 . Hyvinvointi ssa vuonna 5 ssa kokonaiskuolleisuus oli PYLL-indeksin perusteella 1 % maan keskiarvoa parempi. n väestön sijoittumista selittää miesten hyvä tilanne koko maan keskiarvoon nähden. Kuvio 3. Kokonaiskuolleisuus ssa PYLL-indeksin perusteella Ylipaino on ongelmana ssa. n seudun terveyskeskus on seurannut asiakkaiden BMI-indeksiä. ( BMI on paino jaettuna pituuden neliöllä). Kuviossa on esitetty asiakkaiden painoindeksit vuosilta 3 -. Mittausten perusteella ylipaino on ongelmana yli puolella asiakkaista. laisten BMI-jakauma 3- N=1 931 Sairaalloinen ylipaino Alipainoinen Vaikea ylipaino 3 % % % Merkittävä ylipaino 17 % Normaali painoinen 3 % Lievä ylipaino 3 % Alipainoinen Normaali painoinen Lievä ylipaino Merkittävä ylipaino Vaikea ylipaino Sairaalloinen ylipaino Myös asiakkaiden vyötärynympärystä on seurattu vuonna. Vyötärön ympäryksen kasvu lisää riskiä sairastua mm. kakkostyypin diabetekseen. Tavoitemitoissa on salolaisista naisista % (alle cm) ja miehistä 1 % (alle 9 cm).

7 7 laisten naisten mitatut vyötärönympärykset N=51 % 51 % 5 % Tavoite Lievä terveyshaitta Huomattava terveyshaitta laisten miesten mitatut vyötärönympärykset N=13 1 % 59 % 3 % Tavoite Lievä terveyshaitta Huomattava terveyshaitta laisten tupakointitottumuksissa on nähtävissä positiivista kehitystä. Tupakoimattomien osuus on lisääntynyt vuosina 3- ja tupakoinnin lopettaminen on hieman yleistynyt vuodesta 3. 7, %, % 5, %, % 3, %, % 1, %, % laisten tupakointitapaa kuvaava jakauma N=7 3 5 Ei koskaan tupakoinut Lopettanut Tupakoi säännöllisesti Satunnaispolttaja

8 Psyykkiset sairaudet ja alkoholin käyttö ovat keskeisiä terveysongelmia ssa. Psykiatrisen laitoshoidon määrä ja alkoholijuomien myynti asukasta kohden ovat ssa maan keskitasoa korkeammat. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 1% alkoholina, litraa 9,5 7,5 7,5 3 5 Varsinais- n seudun terveyskeskus on tehnyt vuonna seurantakyselyjä asiakkaiden alkoholin käytöstä. Audit- kyselyssä kolmessa ensimmäisessä kysymyksessä pyritään tunnistamaan alkoholin riskikäyttö kysymällä alkoholin juomisen tiheyttä, juodun alkoholin määrää sekä humalajuomisen tiheyttä. Mikäli kolmen kysymyksen pistemäärä on vähintään 5 täytetään koko Audit-lomake. AUDIT3-kyselyn jakaumat salolaisista N= <5 5 Mikäli koko kyselyn pistemäärä on yli, pyritään asiakkaan alkoholin kulutukseen puuttumaan ohjauksella ja neuvonnalla. AUDIT (N=1) ja AUDITR (N=55) -kyselyjen jakaumat salolaisista < -15 >15 Pisteet 1 kysymyksen kysely raskauden ajan kysely

9 9 Vuonna on seurattu tapaturmapotilaiden päihtymystä. Alkometripuhalluksissa yli,5 promillea puhalsi 9 % potilaista. laisten tapaturmapotilaiden alkometripuhallutusten tulosjakauma N=35 1 % 1 % 7 % 15 % % %,1-,9,5-,99 1,-1,9 1,5-1,99, Päihdehuollon laitoshoidossa olleiden asiakkaiden määrä on ssa jonkin verran laskenut, mutta on edelleen koko maan keskiarvoa korkeampaa samoin kuin 17-7-vuotiaiden hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa. Päihdehuollon laitoksissa oleet asiakkaat /1 asukasta Varsinais- 3 5 Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 17-7-vuotialilla/1 vastaavanikäistä Varsinais- 3 5

10 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat ssa nousseet kuten koko maassa ja ovat vuonna 5 hiukan koko maan keskiarvoa korkeammat. 1 Erikoissairaanhoidon nettokustanukset, euroa/asukas Työttömyys on vähentynyt, mutta pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on hiukan kasvanut. Työttömät % työvoimasta Varsinais- Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Varsinais-

11 11 n kaupungissa työttömyys on pienintä Tupurin alueella ja suurinta Ollikalassa, Asukkaiden ikäjakautuma vaihtelee alueittain siten, että asukkaiden keski-ikä on alhaisin Tupurissa ja korkein Keskustan ja Rappulan alueella. ( CD ) Työttömyysaste alueittan ssa Keskusta Ollikkala Rappula Tupuri Väestön ikäjakautuma ssa alueittain lapset aktii-ikäiset eläkeläiset Keskusta Ollikkala Rappula Tupuri Asukkaiden keski-ikä alueittain ssa Keskusta Ollikkala Rappula Tupuri

12 Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on ssa viimevuosina noussut ja on ssa huomattavasti korkeampi kuin vertailualueille. 1 Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä/ 1 asukasta Varsinais- ssa oli vuonna eri kansalaisuuksia yhteensä 1 ja ulkomaalisia henkilöitä yhteensä 1. Taulukossa 1 on esitetty ssa vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten määrä. Taulukko1. ssa vakinaisesti asuvat ulkomaalaiset yli 5 henkilöä käsittävät kansalaisuudet Australia 7 Romania 1 Brasilia Ruotsi 17 Irak 7 Saksa 11 Iran 33 Serbia ja Montenegro 9 Iso-Britania 7 Somalia 15 Japani 9 Thaimaa Jugoslavia Turkki 13 Kazakstan 1 Ukraina Kiina 3 Unkari 11 Kansalaisuudettomat 7 Venäjä 9 Viro 193 Avioerojen määrä ssa on edelleen koko maan ja Varsinais-Suomen tasoa korkeampi. Avioeroja 5--vuotiailla/ 1 vastaavanikäistä Varsinais-

13 Lasten ja nuorten hyvinvointi 13 Lapsiperheiden määrä on ssa pysynyt melko muuttumattomana. Lapsiperheet % perheistä,5 1,5 1,5 39,5 39 3,5 Varsinais- 3 5 Koulun fyysiset olosuhteet ovat parantuneet vuodesta 3 ja ovat selvästi maan keskitasoa paremmat. ssa oppilaat syövät kouluruokaa vertailualueita selvästi useammin ja harrastavat liikuntaa enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Ei syö kouluruokaa. ja 9. luokan oppilaista 1 Varsinais- 3 5 Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa, %.ja 9.luokan oppilaista Varsinais- Päivittäin tupakoivien nuorten osuus on huomattavasti vähentynyt. Vuonna 3 päivittäin tupakoi 7, % -9 luokan oppilaista ja vuonna 5 17, % ( 17,, nseutu 1,9 )

14 1 Tupakoi päivittäin, % -9 luokan oppilaista Varsinais- Huumekokeilut ovat vähentyneet ssa vuodesta 3, mutta ovat edelleen koko maan tasoa yleisempiä. (vuonna 5 7,1,, %,,1) Kokeillut laittomia huumeita % -9- luokan oppilaista Varsinas- Nuorten humalajuominen on ssa jonkin verran vähentynyt (5 1,3, 1,, 19,9). Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus on kouluterveyskyselyn perusteella edelleen lisääntynyt ssa ja n seudulla. Vuonna 3 ssa 1, % ja vuonna 5 13, %. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus % -9 luokan oppilaista Mielenterveyden häiriöihin sairaanhoitoa saaneita -17-vuotiaita on ssa edelleen huomattavasti enemmän kuin maassa keskimäärin. ( 5,9, 9,,,.)

15 15 Kasvatus ja perheneuvolan asiakkaat ovat hiukan vähentyneet, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on lisääntynyt ja samaa luokka kuin Suomessa keskimäärin. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet -17-vuotiaat/1 vastaavanikäistä 1 Varsinasi- 3 5 Kasvatus-ja perheneuvolan asiakkaat vuoden aikana/ 1 alle 1-vuotiasta Varsinais- Hoitopäiviä psykiatrisessa laitoshoidossa -1-vuotiailla oli tuhatta vastaavanikäistä kohti vuonna 3 ssa 5,9 ( 15,, Varsinais ) Vuonna 5 1,7 173,3 Varsinais- 15,. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa -1- vuotiailla Varsinais-

16 1 Päihdehuollon laitoksissa olleiden 15--vuotiaiden osuus on laskenut, mutta on edelleen maan keskitasoa korkeampaa. (5 1,,,3, 1.,) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 15--vuotiaiden määrä on kasvanut ja on huomattavasti maan keskitasoa korkeampaa. (5,, 5,9, 3,, ) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 15--vuotiaat/1 vastaavanikäistä 3 5 Varsinais- Päihdesairauksien hoitojaksot 15-- vuotiailla /1 vastaavanikäistä Varsinais- Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on vähentynyt, mutta oli vuonna edelleen koko maan ja Varsinais-Suomen tasoa korkeampaa. ( 113,, 131,, 1,9,). Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on hiukan lisääntynyt sekä ssa että valtakunnallisesti. Vuonna 3 ssa oli 1 % ( 1 %,, %,) vastaavan ikäisistä lapsista sijoitettuna kodin ulkopuolelle ja vuonna 5 1,1% ( 1,1%,,%, ) Kodin ulkopuolelle sijoitetut -17-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 1, 1,,,, 3 5 Varsinais-

17 Vuonna ssa oli yhteensä 5 huostaanotettua lasta, joista uusia oli 15 lasta. Nuorten työttömyys on ssa vähentynyt ja on maan keskitasoa pienempää. Vuonna 5 11,, 7,,,,5). Nuorisotyöttömät, % 15--vuotiaista Varsinai- 3 5 Työikäisen hyvinvointi ssa molemmilla sukupuolilla merkittäviä terveysongelmia aiheuttivat psykiatriset sairaudet. Miehillä kuolleisuutta aiheuttivat myös keuhkosyöpä ja alkoholiperäiset sairaudet. Naisten kuolleisuutta selittävät lisäksi syöpäsairaudet, hengityselinsairaudet, aivohalvaus ja sydän- ja verisuonisairaudet. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 5-39-vuotiaita 1,5 1,5 Varsinais- 3 5

18 1 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja --vuotiaita 3,5 1,5 1,5 3 5 Varsinais- Kuvio. Kuolleisuus ssa psyykkisiin sairauksiin PYLL-indeksin mukaan Päihteiden vuoksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen asiakkaiden määrä on edelleen lisääntynyt ja on maan keskitasoa korkeampaa. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 5--vuotiaat/1 vastaavanikäistä Varsinais-

19 19 Kuvio 5. Kuolleisuus alkoholisairauksiin PYLL-indeksin mukaan Vanhusten hyvinvointi ssa vanhukset asuvat kotonaan useammin kuin vertailualueille. Eniten eläkeikäisiä ja yli 75-vuotiaita asukkaita ssa asuu Keskustan ja Rappulan alueella. Yli 5-vuotiaden asukkaiden lukumäärä alueittain ssa Keskusta Ollikkala Rappula Tupuri 5 Yli 75-vuotiaiden asukkaiden lukumäärä ssa alueittan Keskusta ollikkala Rappula Tupuri

20 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä 91 9,5 9 9,5 9,5 3 5 Varsinais- Kotona asuvat 75-- vuotiaat. % vastaavanikäisestä väestöstä 95 9,5 9 93,5 93 Varsinais- 9,5 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75- vuotta täyttäneet, % vastaavikäisestä väestöstä 3 5 Varsinais- ssa on yli 75-vuotiaista yksinasuvia enemmän kuin läänissä keskimäärin; vuonna 3 yksinasuvia oli ssa 51,3 % ja koko maassa %, vuonna 5 ssa yksinasuvia 75 vuotta täyttäneitä oli 53,9 % ja koko maassa 5, %. Mielenterveysongelmat ovat hiukan lisääntyneet myös vanhuksilla.

21 1 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä Varsinais- 3 5 Masennuksen vuoksi lääkehoidon korvausta saaneet 5 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 11 1,5 1 9,5 9,5 3 5 Varsinais- Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 5-vuotta täyttäneitä /1 vastaavanikäistä Varsinais-

22 Kodinhoitoapua vuoden aikana saanee 75-vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä Varsinais- Omaishoidon tuen 5 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä,5 1,5 1,5 Varsinais- 3 5 Hyvinvointitilinpidon laatimiseen osallistujat: TE-työryhmä perusturvajohtaja Paavo Varis n kasvatus- ja perheneuvolan johtaja Päivikki Franck koulutuspäällikkö Tommi Tuominen liikuntatoimen johtaja Hilpi Junnila vanhustenhuollon ylilääkäri Pirjo Salmi terveyden edistämisen yhdyshenkilö Laura Ruotsalainen kaavoitusarkkitehti Päivi Liuska-Kankaanpää lehtori Irmeli Leino Lähteet: n kaupunki n seudun terveyskeskus Stakes. Sotkanet indikaattoripankki ( Tilastokeskus, CD