2009 V U O S I K E RT O M U S

Transkriptio

1 2009 VUOSIKERTOMUS

2

3 SISÄLTÖ Norvestia lyhyesti 2 Toimitusjohtajan katsaus 4 Katsaus teollisuussijoituksiin 7 Osakepääoma ja omistusrakenne 8 Konsernin substanssiarvo 9 Sijoitukset 31. joulukuuta Tilinpäätös 2009 Hallituksen toimintakertomus 14 Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS 17 Konsernin tase, IFRS 18 Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 19 Konsernin oman pääoman muutokset, IFRS 20 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS 21 Tunnusluvut, IFRS 31 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 32 Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 33 Emoyhtiön tase, FAS 34 Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 35 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS 36 Voitonjakoehdotus 39 Tilintarkastuskertomus 40 Hallitus ja johto 42 Selvitys Norvestia-konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 44 Henkilöstö 47 Avainsanoja 48 1

4 NORVESTIA LYHYESTI Norvestia Oyj on pörssinoteerattu sijoitusyhtiö. Norvestia-konserni sijoittaa pääasiassa pohjoismaisiin osakkeisiin, osakerahastoihin, hedgerahastoihin sekä rahamarkkinoille ja muihin arvopapereihin. Norvestian sijoitustoiminnan päämääränä on hyvä riskikorjattu tuotto. Norvestia Oyj kuuluu Kaupthing Bank -konserniin ja on Norvestia Industries Oy:n sekä Norventures Oy:n emoyhtiö. YHTIÖKOKOUS Varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 12. maaliskuuta 2010 klo Diana-auditoriossa, Erottajankatu 5, Helsinki. Voidakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ilmoittauduttava viimeistään tiistaina 9. maaliskuuta 2010 klo mennessä, joko sähköpostitse osoitteeseen puhelimitse numeroon (09) , faksilla numeroon (09) tai kirjallisesti osoitteeseen Norvestia Oyj, Pohjoisesplanadi 35 E, Helsinki. Mahdolliset valtakirjat, joiden nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänioikeutta yhtiökokouksessa, pyydetään toimittamaan yhtiön toimistoon ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset, jotka ilmestyvät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ovat saatavilla sähköisenä versiona yhtiön kotisivuilla Kotisivuilta löytyvät myös kuluneen vuoden pörssitiedotteet sekä aikaisempia pörssitiedotteita. OSINKO Osinko vuodelta 2009 maksetaan 24. maaliskuuta 2010 niille osakkeille, jotka ovat rekisteröitynä arvo-osuusrekisterissä 17. maaliskuuta KONSERNIN AVAINLUVUT 2009 OSAVUOSIKATSAUKSET JULKISTETAAN 28. huhtikuuta heinäkuuta lokakuuta 2010 Substanssimuutos, osinko-oikaistu: 18,6 milj. Tulos: 18,5 milj. Oma pääoma: 149,1 milj. Omavaraisuusaste: 95,5 % Substanssilaskelma julkistetaan kuukausittain. PAINETTU VUOSIKERTOMUS Pörssitiedottaminen painottuu yhä enemmän sähköiseen viestintään. Useat Norvestian osakkeenomistajat ovat ilmoittaneet, etteivät enää halua painettua vuosikertomusta. Osakkeenomistajien palautteen perusteella ja ympäristönäkökulmat huomioiden Norvestian hallitus on päättänyt, ettei yhtiö enää vuoden 2009 vuosikertomuksen jälkeen lähetä automaattisesti painettua vuosikertomusta kaikille osakkeenomistajilleen. Niitä Norvestian osakkeenomistajia, jotka jatkossa haluavat painetun vuosikertomuksen postitse, pyydämme tilaamaan vuosikertomuksen internetissä osoitteessa Samassa osoitteessa voi myös ilmoittautua vuosikertomuksen kestotilaajaksi tai tilata Norvestian osavuosikatsauksia. Tilauksen voi myös tehdä puhelimitse numeroon (09) OSAKEKOHTAISET AVAINLUVUT 2009 Substanssimuutos, osinko-oikaistu: 1,21 Tulos: 1,21 Substanssi: 9,73 Oma pääoma: 9,73 2

5 VUOSI 2009 Substanssi per osake oli vuoden lopussa 9,73 (8,77 vuonna 2008). Tilikauden tulos oli 18,5 milj. (-22,4 milj. ). Osinko-oikaistu substanssi nousi kauden aikana 14,2 % (-14,3 %). Hallitus ehdottaa osingoksi 0,50 osakkeelta (0,25 ). 3

6 4

7 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuoteen 2009 päättyi pääomamarkkinoilla hyvin vaihteleva ja erikoinen vuosikymmen. Vuosikymmen alkoi vuoden 2000 ITkuplan puhkeamisella ja päättyi vuoden 2009 osakekurssien nopeaan nousuun. Näiden vuosien väliin mahtui mm. Word Trade Centerin terroristi-isku, neljän vuoden vahva nousu osakemarkkinoilla, pankki- ja maksuvalmiuskriisi sekä vuonna 2008 pahin pörssiromahdus sitten toisen maailmansodan. Kokonaisuutena tarkasteltuna päättynyt vuosikymmen on ollut hyvin erikoinen myös rahoitusteorian näkökulmasta. Rahoitusteorian peruspilareihin kuuluu se, että tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä; mitä korkeampi riski sitä parempi tuotto. Päättyneellä vuosikymmenellä tämä periaate ei toteutunut. Osakesijoittajat kantoivat vuosikymmenen kuluessa kovinta riskiä, mutta saivat pienimmän tuoton. Esimerkiksi OMX Helsinki CAP -tuottoindeksin vuosituotto on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut ainoastaan 1,8 % ja tuoton volatiliteetti 21,7 %. Bloomberg/EFFAS obligaatioindeksi on samanaikaisesti antanut 5,5 % vuosituoton 3,1 % volatiliteetilla. Jos tuotto-riskisuhde jatkuisi käänteisenä alkaneellakin vuosikymmenellä, täytyisi rahoitusteorian oppikirjat kirjoittaa uudestaan. Ilmiöllä olisi myös perustavaa laatua olevia vaikutuksia pääomamarkkinoiden muuhun toimintaan. Norvestian sijoitustoiminta onnistui varsin hyvin vuosikymmenen eri käänteissä. Sijoitustoiminnan vuosituotto verojen ja kulujen jälkeen oli kymmenen vuoden ajanjaksolta 7,3 %. Tuoton volatiliteetti oli 7,6 %. Tuotto saavutettiin siis selvästi osakemarkkinaa pienemmällä riskitasolla. Tämä saavutus on erinomainen. On hyvin poikkeuksellista, että pörssi-indeksin tuotto voidaan pitkällä aikavälillä moninkertaisesti ylittää indeksiä pienemmällä riskillä. NORVESTIA VUONNA 2009 Vuosikymmen päättyi kahteen hyvin erilaiseen pörssivuoteen. Vuosi 2008 oli yksi kaikkien aikojen heikoimmista pörssivuosista ja vuonna 2009 koettiin vuosikymmenen suurin nousu. Vuonna 2008 OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi laski 47,3 prosenttia ja vuonna 2009 se nousi 45,5 prosenttia. Lopputulos ei kuitenkaan ollut se, että olisi palattu takaisin lähtötilanteeseen. Indeksin täytyy nousta edelleen runsaat 30 % päästäkseen vuoden 2008 alkutilanteeseen. Norvestian tuottoluvut vastaavalta ajanjaksolta olivat -14,3 % ja +14,2 %. Norvestian substanssiarvon täytyy nousta 2,2 % vuoden 2008 alkutilanteeseen pääsemiseksi. Voidaankin arvioida, että Norvestia on selvinnyt hyvin viime vuosina osakemarkkinoita ravistelleesta kriisistä. Norvestian tavoitteena on hyvä pitkän aikavälin riskikorjatun tuoton saavuttaminen. Useimmat sijoittajat vertaavat tuottoaan markkinatuottoon, mutta osakeindeksejä parempi vertailukohta voisi Norvestialle olla eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan tulos. Suomalaisten eläkeyhtiöiden tavoitteena on turvata suomalaisten tulevat eläkemaksut ja saavuttaa hyvä positiivinen riskikorjattu pitkän aikavälin tuotto. Jos verrataan Norvestian sijoitustoiminnan tulosta eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan, havaitaan että Norvestia menestyy hyvin myös tässä vertailussa. Norvestia selvisi kahden viimeisen vuoden turbulenssista parhaiden joukossa ja on tuotolla mitattuna pitkällä aikavälillä selvästi paras Norvestian substanssi, osinko-oikaistu Tuotto, p.a. 5,3 % 5,4 % 0,2 % 7,2 % 11,4 % 26,5 % 16,0 % 6,0 % -14,3 % 14,2 % 7,3 % Volatiliteetti 5,0 % 5,2 % 4,6 % 3,2 % 4,3 % 10,1 % 6,4 % 6,0 % 7,8 % 7,4 % 7,6 % Sharpe 0,3 0,1 neg 1,4 2,1 2,4 2,0 0,3 neg 1,7 0,5 OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi Tuotto, p.a. -21,5 % -18,2 % -13,5 % 22,7 % 21,4 % 34,5 % 29,9 % 8,1 % -47,3 % 45,5 % 1,8 % Volatiliteetti 12,5 % 33,0 % 22,1 % 18,9 % 10,2 % 12,7 % 14,2 % 13,7 % 23,4 % 32,0 % 21,7 % Sharpe neg neg neg 1,1 1,9 2,5 1,9 0,3 neg 1,4 neg 5

8 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Tilanne pääomamarkkinoilla jatkuu haasteellisena. Lyhyet korot ovat ennätyksellisen alhaiset eivätkä ne tarjoa sijoittajille juuri mitään tuottoa. Jos talous kääntyy nousuun, on todennäköistä että myös pitkät korot kääntyvät nousuun. Korkosijoitukset eivät siis näytä kokonaisuutena kovin houkuttelevilta. Jäljelle jäävät lähinnä osakesijoitukset, mutta onko matala korkotaso riittävä syy ostaa osakkeita vai täytyykö yritysten tulosten ja liikevaihdon myös parantua? Kuten olemme aiemmin nähneet, on matalalla korkotasolla ikävä taipumus muodostaa erilaisia kuplia varallisuusesineiden hintoihin. On toki liian aikaista arvioida, että osakkeiden hintoihin olisi jo muodostunut jonkinlainen kupla. Osakemarkkinoiden vakaan kehityksen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että yhtiöiden tulokset ja liikevaihdot lähtisivät kuluvan vuoden aikana selvään kasvuun eivätkä tulosparannukset perustuisi pelkästään kulujen karsimiseen. Yritysten tulosparannusten edellytyksenä on tietysti se, että yksityinen kulutus saadaan nousuun, mikä taas edellyttää työllisyyden paranemista. Nämä kaikki asiat ovat sidoksissa toisiinsa, eikä osakkeiden nykyinen hintataso välttämättä kestä kovin suuria pettymyksiä. Paras kehityskulku olisi se, että yhtiöiden tulokset vahvistuisivat vähitellen, keskuspankit pystyisivät hallitusti nostamaan nykyistä epänormaalin matalaa korkotasoa ja viranomaiset voisivat asteittain purkaa tämän hetkisiä tukipaketteja. Tällä tavalla maailman talouskasvun pitäisi vähitellen päästä takaisin pitkäaikaiselle kasvu-uralleen. Yhdistettynä länsimaiden talouksien rakenteellisiin vajeisiin, ovat muut vaihtoehdot hyvin huonoja ja ne todennäköisesti suistaisivat koko maailmantalouden pitkäaikaisiin ongelmiin. Päättyneellä vuosikymmenellä Norvestian sijoitustoiminta on ollut menestyksekästä hyvin erilaisissa markkinaolosuhteissa. Uuden vuosikymmenen kynnyksellä tiedämme varmuudella ainoastaan sen, että emme tiedä millaisia sijoitusvuosia on tulossa. Monia yllätyksiä on luvassa, osa niistä hyviä ja osa vähemmän toivottuja. Mielestämme oikea tapa toimia tällaisessa epävarmassa ympäristössä on pyrkiä aina pitämään riskit hallinnassa ja tarttua hyviin tilaisuuksiin silloin kuin niitä on tarjolla. Pyrimme soveltamaan tätä periaatetta Norvestian toiminnassa myös jatkossa. Osakkeenomistajamme voivat olla varmoja siitä, että teemme parhaamme, jotta Norvestian sijoitustoiminnan tulos olisi myös tulevina vuosina mahdollisimman hyvä. Juha Kasanen Toimitusjohtaja SUBSTANSSI- JA INDEKSIKEHITYS Norvestian substanssi, osinko-oikaistu Bloomberg/EFFAS obligaatioindeksi, Suomi OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi 6

9 KATSAUS TEOLLISUUSSIJOITUKSIIN PORTFOLIOYHTIÖT Coronaria Wellcare Oy Vuoden 2009 toisella neljänneksellä Norvestia Industries hankki 20 % osuuden Coronaria Wellcaresta. Kaupan ehdoista oli sovittu aikaisemmin Coronaria Hoitoketjun ja Norvestia Industriesin välisessä osakassopimuksessa. Coronaria Wellcare fuusioitiin Coronaria Hoitoketjuun vuoden 2009 lopussa. Samanaikaisesti Coronaria Hoitoketjun toimitusjohtajana aloitti Jari Mäki-Runsas. Coronaria Wellcaren avulla Hoitoketjun toiminta laajeni terveyspalveluista kotihoidon ja palveluasumisen palveluihin eri asiakasryhmille. Wellcaren liikevaihto vuonna 2009 oli noin 2,7 miljoonaa euroa ja toiminta voitollista. Coronaria Hoitoketju Oy Vuonna 2008 Norvestia Industries sijoitti Coronaria Hoitoketjuun, joka on Suomen johtavia terveydenhuollon työvoimapalveluita tuottavia yrityksiä. Coronaria Hoitoketjun liikevaihto vuonna 2009 oli yli 13 miljoonaa euroa (ilman fuusioitua Wellcarea) ja kasvua edelliseen vuoteen 23 %. Norvestia Industries omistaa 20 % Coronaria Hoitoketjusta. Norvestia Industries Oy jatkoi vuonna 2007 aloitettua teollisuussijoitustoimintaansa, jonka tavoitteena on kohdeyrityksiä edelleen kehittämällä nostaa sijoitetun pääoman tuottotasoa. Sijoituksemme ovat pitkäaikaisia, eikä niistä irtaantumisille siten määritellä tiukkaa aikarajaa. Tuottoa tavoittelemme sekä osinkovirran että arvonnousun kautta. Päämääränämme on yhteistyössä muiden pääomistajien kanssa olla aktiivinen sijoittaja, joka toiminnallaan nostaa kohdeyrityksen arvoa. Tämä tapahtuu erityisesti sijoitusten alkuvaiheessa tapahtuvan strategiamäärittelyn sekä sitä tukevan hallitustyöskentelyn kautta. Terveydenhuollon ulkoistuspalvelut kasvoivat edelleen vuonna Merkittävä uusi asiakkuus oli ODL-Hoitoketjun liittymän ja Oulun kaupungin tekemä yhteistyösopimus. Se on ensimmäinen kunnallinen terveyspalvelujen tuotantoyhteistyö, jossa seurataan ja mitataan palvelutuotannon lisäksi terveyspalvelujen vaikuttavuutta erikoissairaanhoitoon. Tämä on hyvä käytännön esimerkki yhteistyömahdollisuuksista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. GSP Group Oy GSP Group on rakennuttamisen palveluihin keskittynyt asiantuntijaorganisaatio. Norvestia Industries omistaa 25 % GSP Groupista. Vuonna 2008 tehty strategian tarkennus, missä yhtiön painopistettä siirrettiin rakentamisesta rakennuttamiseen, on edennyt suunnitellusti haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Yhtiö on saanut uusiksi asiakkaikseen mm. Sipoonrannan asuntoalueen ja Konecranes Oyj:n. GSP Groupin helmikuussa 2010 päättyvä tilikausi tulee olemaan selkeästi voitollinen. PAINOPISTEALUEET Teollisuussijoitustoiminnan painopisteeksi olemme valinneet yritykset, jotka tuotteistettujen palvelukonseptien avulla ovat nostettavissa seuraavalle strategiselle, kansainvälisen liiketoiminnan tasolle. Sijoitusvalintoihimme vaikuttavat sekä pitkän aikavälin makrotaloudelliset trendit että arvioidut muutokset asiakkaiden ja kuluttajien käyttäytymisessä. Haluamme investoida erityisesti yrityksiin ja toimialoille, joilla on hyvät kilpailuedellytykset kotimarkkinoillaan sekä mahdollisuus hyödyntää palvelukehitysinnovaatioitaan myös kansainvälisesti. Kohdeyrityksillä voi myös olla tavaratuoteliiketoimintaa, mikäli siihen sisältyy mahdollisuus edelleen kehittää nykyisiä ansaintamalleja palvelukonseptien suuntaan. Aloja, jotka koemme teollisuussijoitusten kannalta erityisen kiinnostaviksi, ovat mm. terveydenhuolto, palveluprosessien ulkoistukset ja tuotteistetut asiantuntijapalvelut, ympäristöteknologia sekä koulutuspalvelut. Kaikilla näillä aloilla on nähtävissä suotuisa pitkän aikavälin kehityskulku ja muutoksia asiakkaiden käyttäytymisessä. MARKKINAKATSAUS Yrityskauppojen määrä väheni ennätyksellisesti vuonna Eri tietolähteistä kootun analyysin perusteella voi todeta, että vuonna 2009 yrityskauppoja tehtiin Suomessa vuositasolla vähemmän kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Syitä tähän on varmasti useita. Tilanne rahoitusmarkkinoilla erityisesti alkuvuodesta, pörssin volatiliteetti ja sen vaikutus ostajien ja myyjien hintakäsityksiin sekä yritysten keskittyminen operatiivisen toiminnan kehittämiseen vaikuttivat tehtyjen yrityskauppojen määrään. Meidän näkemyksemme on, että listaamattomien yritysten kauppojen lasku pysähtyi syksyllä. Kauppojen vähyydestä huolimatta aktiviteetti markkinoilla ei laantunut täysin. Koko vuoden aikana kävimme keskusteluja sijoitusmahdollisuuksista 35 eri yhtiön kanssa. Kahdeksan näistä keskusteluista johti konkreettisiin jatkoneuvotteluihin. Coronaria Wellcareen tehdyn sijoituksen lisäksi muut neuvottelut eivät toistaiseksi ole johtaneet lopullisiin sijoituspäätöksiin. Arvioimme jatkossakin tapauskohtaisesti, sijoitammeko varojamme lyhytkiertoiseen salkkuumme vai pidemmällä aikavälillä hyvän kehityspotentiaalin omaaviin listaamattomiin palveluyrityksiin. Jan Sasse executive advisor 7

10 OSAKEPÄÄOMA JA OMISTUSRAKENNE Norvestia Oyj:n osakepääoma oli euroa. Osakepääoma jakautuu A-osakkeeseen, joilla on 10 ääntä, ja B-osakkeeseen, joilla on 1 ääni. Osakepääoma koostuu yhteensä osakkeesta ( ). Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. B-osakkeiden ISIN-koodi on FI ja A-osakkeet ovat noteeraamattomia. Norvestia Oyj:n noteerattujen osakkeiden pörssiarvo oli 108,1 milj. euroa (81,5). Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa omistivat 54,02 % osakkeista (52,67 %) ja 69,93 % osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä (69,04 %). Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat yhteensä yhtiön osaketta (9 089). Norvestian hallitus ja johto omistivat yhteensä osaketta emoyhtiö Kaupthing Bankissa ( ). Yksityishenkilöt omistivat keskimäärin Norvestia Oyj:n osaketta (1 198). Vastaava luku yhteisöillä oli osaketta (14 721). Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus osakkeista oli 1,57 % (1,41 %) ja äänistä 1,03 % (0,92 %). Osakkeenomistajien lukumäärä oli yhteensä (5 909). KYMMENEN SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA 31. JOULUKUUTA 2009 Yhteen- Osuus Osuus A-sarja B-sarja laskettu osakkeista äänistä Osakkeenomistaja lkm % lkm % lkm % % Kaupthing Bank hf , , ,74 56,00 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö , ,68 7,64 Onninen Sijoitus Oy , ,61 1,71 Laakkonen Mikko , ,35 0,88 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva , ,24 0,81 Laakkonen Hannu , ,19 0,78 Immonen Jukka , ,06 0,69 Wild Cat Capital Ab , ,84 0,55 Pasanen Matti , ,74 0,48 Scanfil Oyj , ,58 0, , , ,02 69,93 Hallintarekisteröityjä , ,57 1,03 OSAKKEET JA ÄÄNIOIKEUS Ääniä/ Osakkeiden Äänten Osakepääoma Osakesarja osake lkm lkm euroa Sarja A Sarja B Yhteensä OMISTUSTEN SUURUUS Osuus Osuus Osakkeen- Osakeomistus osakkeista äänistä omistajista kpl % % % ,4 % 0,3 % 16,8 % ,6 % 6,3 % 59,8 % ,6 % 10,2 % 19,1 % ,2 % 4,1 % 2,3 % ,1 % 79,1 % 2,0 % Ei ao-järjestelmässä 0,1 % ,0 % 100,0 % 100,0 % OSAKEPÄÄOMAN JAKAANTUMINEN Joista hallintarekisteröityjä 1,6 % 100 % 42,7 % 33,7 % 14,3 % 7,4 % 1,7 % 0,1 % 0,1 % Kotitaloudet 42,7 % Ulkomaat 33,7 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 14,3 % Yritykset 7,4 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1,7 % Julkisyhteisöt 0,1 % Ei arvo-osuusjärjestelmässä 0,1 % 8

11 KONSERNIN SUBSTANSSIARVO Substanssiarvo, milj Varat Pitkäaikaiset varat Aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 Laskennalliset verosaamiset 6,9 9, Osuudet osakkuusyrityksissä 3,7 3,5 1,1 - - Muut sijoitukset 1,8 1,7 1,8 1,7 2,2 Lyhytaikaiset varat Kaupankäyntisalkku 48,6 48,8 71,5 71,0 71,4 Muut rahoitusvarat käypään arvoon 43,2 30,9 39,8 38,0 31,8 Rahavarat ja saamiset 51,9 43,5 59,1 62,7 57,3 Varat yhteensä 156,1 137,4 173,3 173,4 162,8 Lyhytaikaiset velat -0,9-0,5-3,5-1,9-6,7 Laskennalliset verovelat -6,1-2,6-5,3-7,4-6,3 Substanssi 149,1 134,3 164,5 164,1 149,8 Substanssiarvo/osake, * ,73 8,77 10,74 10,71 9,78 Substanssimuutos, osinko-oikaistu Muutos, milj. 18,6-22,5 9,6 23,5 31,4 Osakekohtainen muutos, * 1,21-1,47 0,63 1,53 2,05 * Antikorjattu LASKENTAPERUSTEET Julkisesti noteeratut arvopaperit, sijoitusrahastot ja johdannaiset on arvostettu viimeiseen kaupantekokurssiin. Mikäli kaupantekokurssia ei ole ollut saatavilla, on käytetty ostonoteerausta. Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet on arvostettu käypään arvoon käyttäen laskennallisia arvonmääritysmenetelmiä. KONSERNIN SUBSTANSSI JA PÖRSSIARVO OSAKEKURSSI JA SUBSTANSSI PER OSAKE milj Substanssi Pörssiarvo Substanssi Osakekurssi 9

12 SIJOITUKSET 31. JOULUKUUTA 2009 Lukumäärä Hankinta-arvo Käypä arvo Osuus osakkeita/osuuksia sijoituksista NORVESTIA OYJ PÖRSSINOTEERATUT YHTIÖT Ahlstrom Oyj ,8 % Amer Sports Corporation ,7 % Atria Yhtymä Oyj ,3 % Cargotec Oyj ,5 % Comptel Oyj ,1 % Cramo Oyj ,2 % Elisa Oyj ,2 % Finnair Oyj ,9 % Fortum Oyj ,0 % HKScan Oyj sarja A ,7 % Huhtamäki Oyj ,1 % Kemira Oyj ,5 % Kesko Oyj sarja B ,7 % Kone Oyj sarja B ,3 % Konecranes Oyj ,6 % Lännen Tehtaat Oyj ,2 % Metso Oyj ,2 % M-Real Oyj sarja B ,5 % Neste Oil Oyj ,7 % Nokia Oyj ,9 % Nokian Renkaat Oyj ,5 % Oriola-KD Oyj sarja A ,1 % Oriola-KD Oyj sarja B ,4 % Orion Oyj sarja A ,3 % Orion Oyj sarja B ,7 % Outokumpu Oyj ,7 % Pohjola Pankki Oyj sarja A ,3 % Raisio Oyj sarja V ,8 % Ramirent Oyj ,0 % Rautaruukki Oyj sarja K ,9 % Sampo Oyj sarja A ,2 % SanomaWSOY Oyj ,1 % Sponda Oyj ,7 % Stockmann Oyj sarja B ,6 % Stora Enso Oyj sarja R ,9 % UPM-Kymmene Oyj ,2 % Uponor Oyj ,8 % Wärtsilä Oyj Abp ,3 % YIT Oyj ,0 % 3Com Corporation ,2 % AstraZeneca plc ,2 % BP plc ,2 % Deutsche Telekom AG ,2 % ETFS Leveraged Crude Oil ,5 % ETFS Natural Gas ,7 % France Telekom S.A ,2 % Nordea Bank AB FDR ,6 % Powershares QQQ ,0 % Rexel S.A ,0 % S&P Depos Recpts SK ,3 % Sanofi-aventis ,2 % StatoilHydro ASA ,1 % TeliaSonera AB ,9 % Valeo S.A ,2 % ,1 % 10

13 Lukumäärä Hankinta-arvo Käypä arvo Osuus osakkeita/osuuksia sijoituksista JOHDANNAISSOPIMUKSET* Nokia osto-optioita (asetettu) ,0 % Nokia myynti-optioita (asetettu) ,0 % ,0 % RAHASTOT Avenir B ,8 % Arvo Finland Value K ,9 % Brummer & Partners Nektar ,5 % Brummer & Partners Zenit ,1 % Didner & Gerge Aktiefond ,6 % eq High yield bond 2 K ,3 % eq Eurobond 2K ,4 % Futuris ,8 % OP-Eurooppa Arvo A ,3 % OP-Suomi Arvo A ,4 % RAM One ,6 % Seligson & Co. Rahamarkkinarahasto AAA ,6 % ,3 % JOUKKOVELKAKIRJALAINAT nimellisarvo M-Real Serla, erääntyy ,0 % ,0 % NORVESTIA OYJ YHTEENSÄ ,4 % NORVESTIA INDUSTRIES OY NOTEERAAMATTOMAT YHTIÖT GSP Group OY ,3 % Coronaria Hoitoketju Oy ,5 % ,8 % NORVESTIA INDUSTRIES OY YHTEENSÄ ,8 % NORVENTURES OY NOTEERAAMATTOMAT YHTIÖT Polystar Instruments AB ,8 % NORVENTURES OY YHTEENSÄ ,8 % NORVESTIA-KONSERNI YHTEENSÄ ,0 % Taulukossa ei ole mukana konsernin rahavaroja * Asetettujen optioiden käypänä arvona esitetään optiosta saadun preemion ja option markkina-arvon erotus. NORVESTIA-KONSERNIN SIJOITUSTEN MAANTIETEELLINEN JAKAUMA % 59 % 19 % 14 % 8 % Suomi 59 % Muut Pohjoismaat 19 % Muu Eurooppa 14 % Euroopan ulkopuoliset maat 8 % NORVESTIA-KONSERNIN SIJOITUKSET % 50 % 25 % 11 % 6 % 6 % 2 % Pörssinoteeratut yhtiöt 50 % Hedge-rahastot 25 % Korkorahastot 11 % Noteeraamattomat yhtiöt 6 % Osakerahastot 6 % Joukkovelkakirjalainat 2 % Johdannaissopimukset 0 % 11

14 12

15 TILINPÄÄTÖS 2009 Hallituksen toimintakertomus 14 Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS 17 Konsernin tase, IFRS 18 Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 19 Konsernin oman pääoman muutokset, IFRS 20 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS 21 Tunnusluvut, IFRS 31 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 32 Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 33 Emoyhtiön tase, FAS 34 Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 35 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS 36 Voitonjakoehdotus

16 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS OSAKEMARKKINAT Vuosi 2009 oli osakemarkkinoilla kaksijakoinen. Vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana osakkeiden hintojen lasku jatkui voimakkaana. Maaliskuun alussa useimmat osakeindeksit olivat laskeneet vuoden alusta jo yli 20 %. Maaliskuun aikana tilanne kuitenkin rauhoittui ja osakekurssit kääntyivät nousuun, joka jatkui vahvana lähes koko loppuvuoden. Huhtikuun nousu osakemarkkinoilla oli yksi kaikkien aikojen suurimmista kuukausittaisista nousuista. Esimerkiksi Helsingin pörssin tuottoa kuvaavan OMX Helsinki CAP -tuottoindeksin arvo nousi huhtikuussa 26,6 %. Koko vuoden 2009 CAP -tuottoindeksin tuotto oli 44,5 %, mikä on myös yksi parhaista Helsingin pörssin indeksin vuosituotoista kautta aikojen. Vuonna 2008 tapahtunut pörssikurssien romahdus oli kuitenkin niin suuri, ettei edes vuoden 2009 aikana tapahtunut poikkeuksellinen nousu riittänyt nostamaan osakekursseja takaisin vuoden 2008 alun tasolle. Esimerkiksi OMX Helsinki CAP tuottoindeksin täytyy nousta vielä noin 30 % palatakseen tuolle tasolle. Maaliskuussa alkaneen osakemarkkinoiden käänteen taustalla voidaan arvioida olevan useita tekijöitä. Tärkeimpänä voidaan pitää sitä, että vuonna 2008 alkanut finanssikriisi, joka suisti koko kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ennen näkemättömään ahdinkoon, saatiin pääosin hallintaan. Tässä onnistuttiin etupäässä laskemalla korkotaso ennätyksellisen alhaiseksi sekä pankkien massiivisten tukipakettien avulla. Vielä vuoden 2009 alkaessa koko kansainvälisen rahoitusjärjestelmän olemassaolo oli uhattuna. Keskuspankkien ja muiden viranomaisten toimenpiteiden ansioista finanssikriisin tuho ei muodostunut niin pahaksi kuin vielä vuoden 2008 jälkipuoliskolla oli pelättävissä. Merkittävä osakekursseja tukeva tekijä on ollut myös se, että näyttäisi siltä, että USA:n talouden vapaa pudotus olisi päättynyt ja että USA:n talous olisi palaamassa kasvuun. Tämä on rauhoittanut sijoittajien mieliä. Kiinan talous näyttäisi toipuneen muuta maailmaa nopeammin vuoden 2008 shokista ja sen talouden ennakoidaan kasvavan vuonna 2010 jo 9 %. Myös tämä on lisännyt toiveita koko maailmantalouden mahdollisesta kääntymisestä nousuun ja samalla tukenut osakekursseja. Tärkeä tekijä viimeaikaisen osakkeiden hinnannousun takana on ollut myös poikkeuksellisen alhainen korkotaso. Eri keskuspankit ovat laskeneet ohjauskorot ennätyksellisen alas, eikä esimerkiksi Euroopan korkotaso ole Euroopan keskuspankin EKP:n historian aikana koskaan aikaisemmin ollut näin matala. Nollaa lähestyvät lyhyet korot ovat ajaneet sijoittajat etsimään tuottovaihtoehtoja korkosijoituksille ja ne ovat myös muuttaneet sijoittajien suhtautumista riskiin. Tämä on vaikuttanut monien sijoitusinstrumenttien hintoihin ja ohjannut varoja osakemarkkinoille, mikä on puolestaan nostanut osakkeiden hintoja. Osakemarkkinoiden viimeaikainen voimakas nousu ennakoi jatkossa yritysten tulosten ja liikevaihdon kasvua. Toistaiseksi näitä ei kuitenkaan juuri ole nähty. Yritysten tulokset ovat pysyneet tyydyttävällä tasolla lähinnä voimakkaasti kuluja karsimalla. Osakemarkkinoiden vakaan kehityksen kannalta olisi kuitenkin keskeisen tärkeää, että myös yritysten liikevaihdot kääntyisivät kasvuun. Muussa tapauksessa viime aikoina koettu osakekurssien ripeä nousu saattaa olla vailla reaalitaloudellista perustaa. Eri pörssien tuottoja kuvaavat indeksit kehittyivät vuoden 2009 aikana seuraavasti: Suomi / OMX Helsinki -indeksi 19,5 % Suomi / OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi 44,5 % Ruotsi / OMX Stockholm -indeksi 46,7 % Norja / OBX-indeksi 70,4 % Tanska / OMX Copenhagen -indeksi 32,1 % USA / Nasdaq Composite -indeksi 46,3 % USA / S&P 500 -indeksi 25,2 % Bloomberg European 500 -indeksi 24,6 % MSCI World -indeksi 27,6 % Japani / Nikkei 225 -indeksi 19,0 % Norvestian osinko-oikaistu pörssikurssi 37,2 % Norvestian osinko-oikaistu substanssi 14,2 % SUBSTANSSIARVO JA PÖRSSIKURSSI Norvestia-konsernin substanssiarvo oli 9,73 euroa osakkeelta (8,77 euroa vuoden 2008 lopussa). Maaliskuussa 2009 jaettiin osinkoa 0,25 euroa osaketta kohden. Kun osingonjako otetaan huomioon, yhtiön substanssiarvo nousi katsauskaudella 1,21 euroa osaketta kohden (-1,47), mikä vastaa 14,2 %:n substanssinousua vuoden alusta (-14,3 %). Viimeisen vuosineljänneksen aikana osinko-oikaistu substanssi per osake nousi 0,06 euroa (-0,79). Norvestian B-osakkeen osinko-oikaistu kurssi nousi vuoden aikana 37,2 %. B-osakkeen päätöskurssi oli 7,50 euroa per osake (5,65), mikä vastasi 22,9 %:n substanssialennusta (35,6 %). Norvestian B-osakkeiden pörssiarvo oli 108,1 milj. euroa (81,5). KONSERNIN TULOS Konsernin tulos vuonna 2009 oli 18,5 miljoonaa euroa (-22,4/2008; 9,5/2007) ja liiketoiminnan kulut olivat 1,9 miljoonaa euroa (1,7/2008; 1,8/2007). Kulut olivat 1,3 % substanssiarvosta (1,3/2008; 1,1/2007). Konsernin viimeisen vuosineljänneksen tulos oli 0,9 miljoonaa euroa (-12,0/2008; -5,4/2007). Tunnusluvut on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa sivulla 31. MAKSUVALMIUS JA VAKAVARAISUUS Konsernin rahavarat olivat 51,9 miljoonaa euroa vuoden lopussa (41,1/2008; 58,7/2007). Omavaraisuusaste oli 95,5 % (97,7/2008; 94,9/2007). Konsernin oma pääoma oli 149,1 miljoonaa euroa (134,3/2008; 164,5/2007). HENKILÖSTÖ JA INVESTOINNIT Vuoden aikana Norvestia-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 6 henkeä (6/2008; 6/2007). Henkilöstökulujen määrä oli 1,2 miljoonaa euroa (0,9/2008; 1,0/2007). Vuoden 2009 aikana ei tehty investointeja koneisiin ja kalustoon (0,0/2008; 0,0/2007). KONSERNIN SIJOITUKSET Norvestia-konsernin sijoitukset voidaan jakaa viiteen eri osaan: suoriin osakesijoituksiin, osakerahasto-, hedgerahasto- ja korkosijoituksiin sekä teollisuussijoituksiin. Konsernin sijoitusaste lukuun ottamatta rahamarkkinasijoituksia ja kassavaroja oli vuoden lopussa 58 % (58 %). Konsernin sijoitukset jakaantuivat markkinaarvon perusteella seuraavasti: MEUR % MEUR % Pörssinoteeratut yhtiöt 48,6 32,6 % 48,8 38,8 % Noteeraamattomat yhtiöt 5,5 3,7 % 5,2 4,1 % Hedgerahastot 24,1 16,1 % 19,0 15,1 % Osakerahastot 6,1 4,1 % 3,8 3,0 % Korkorahastot 11,0 7,4 % 6,8 5,4 % Joukkovelkakirjalainat 2,0 1,3 % 1,3 1,0 % Rahavarat 51,9 34,8 % 41,1 32,6 % Yhteensä 149,2 100,0 % 126,0 100,0 % Sijoitusten jakauman esitystapaa on vuonna 2009 muutettu. Sama muutos on tehty myös vuoden 2008 vertailutietoihin. Yhtiön substanssituotto vuoden aikana kulujen ja verojen jälkeen oli 14,2 %. Tämä tuotto saavutettiin kuukausihavainnoista lasketulla 7,4 % volatiliteetilla. Samanaikaisesti OMX Helsinki CAP tuottoindeksin volatiliteetti oli 32,0 %. Sijoitustoiminnan riskiin suhteutettu tuotto oli hyvä. Sijoitustoiminnan riskiä ja tuottoa mittaava Sharpen luku oli 1,7. Norvestian substanssituotto eri kuukausien välillä vaihteli selvästi yleistä osakemarkkinakehitystä vähemmän. Yhtiö suojasi ajoittain sijoituksiaan myyntioptioilla ja myydyillä indeksitermiineillä, sekä vaihteli lyhytaikaisten korkosijoitustensa määrää markkinanäkemyksensä mukaisesti. Osakesijoitusten, osakerahastojen ja hedgerahastojen tuotto oli vuoden 2009 aikana erittäin hyvä. Korkosijoitusten tuottoa laski varsinkin vuoden loppupuolella 14

17 poikkeuksellisen matala korkotaso. Teollisuussijoitusten tuotto oli lievästi negatiivinen. Norvestian sijoitustoiminnan riskitaso oli selvästi osakemarkkinoiden keskimääräistä riskitasoa alhaisempi. NORVESTIA OYJ EMOYHTIÖN SIJOITUKSET Vuoden päättyessä eri sijoituskohteiden osuudet emoyhtiössä olivat seuraavat: suorat osakesijoitukset 34 % (41 %), osakerahastot 4 % (3 %), hedgerahastot 17 % (16 %), korkorahastot 8 % (5 %), joukkovelkakirjalainat 1 % (1 %), rahamarkkinasijoitukset 31 % (29 %) sekä kassa ja pankkisaatavat 5 % (5 %). Sijoitusten jakauman esitystapaa on vuonna 2009 muutettu. Sama muutos on tehty myös vuoden 2008 vertailutietoihin. NORVENTURES OY NORVESTIA INDUSTRIES OY Lyhytaikaisten korkosijoitusten määrä pidettiin loppuvuonna suhteellisen suurena, millä on pyritty varmistamaan toimintavapaus erilaisissa markkinaolosuhteissa. Emoyhtiön sijoituksista 87 % oli euromääräisiä, 11 % Ruotsin kruunuissa ja 2 % muussa valuutassa. TEOLLISUUSSIJOITTAMINEN Vuoden 2009 toisella neljänneksellä Norvestia hankki 19,9 %:n osuuden Coronaria Wellcare Oy:sta. Coronaria Wellcare Oy fuusioitiin Coronaria Hoitoketju Oy:hyn Norvestian omistusosuus Coronaria Hoitoketju Oy:ssä vuoden lopussa fuusion jälkeen oli 20,23 %. Norvestian omistusosuudessa GSP Group Oy:ssä ei vuoden 2009 aikana tapahtunut muutoksia. Vuoden lopussa Norvestian omistusosuus GSP Group Oy:ssä oli 25 %. Norvestian teollisuussijoitustoiminnan tavoitteena on tehdä pitkäaikaisia sijoituksia palveluyrityksiin, joilla on hyvät kilpailuedellytykset kotimarkkinoillaan sekä mahdollisuus hyödyntää palvelukehitysinnovaatioitaan myös kansainvälisesti. Yhtiön päämääränä on olla aktiivinen sijoittaja, joka yhteistyössä muiden pääomistajien kanssa kehittää kohdeyrityksen toimintaa. Tämä tapahtuu erityisesti strategisen hallitustyöskentelyn kautta. Teollisuussijoituksiin on tämänhetkisen kehyksen mukaan käytettävissä noin % sijoitusvarallisuudesta, mutta määrä voidaan myös ylittää. Teollisuussijoituksilla ei ole ennalta määrättyä aikarajaa, vaan niitä tehdään sopivien tilaisuuksien tullen. NORVESTIA-KONSERNI Norvestia Oyj on Norvestia Industries Oy:n ja Norventures Oy:n emoyhtiö. Koko konsernin emoyhtiö on Kaupthing Bank hf., jonka kotipaikka on Reykjavik, Islanti. Norvestia sijoittaa pääasiassa pohjoismaisiin osakkeisiin, osakerahastoihin, hedgerahastoihin sekä rahamarkkinoille ja muihin arvopapereihin. Norvestia Oyj:n B-osake on noteerattu Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä. Tytäryhtiö Norvestia Industries Oy perustettiin syyskuussa 2007 toteuttamaan konsernin teollisuussijoitusstrategiaa. Norvestian toisessa, kokonaan omistamassa tytäryhtiössä Norventures Oy:ssä ei tapahtunut vuoden aikana muutoksia. Norventures Oy:llä on yksi sijoitus ruotsalaisessa noteeramattomassa yhtiössä Polystar Instruments AB:ssa. OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA Norvestia Oyj:n osakepääoma jakautuu A-osakkeeseen, joilla on 10 ääntä, ja B-osakkeeseen, joilla on 1 ääni. Osakepääoma koostuu yhteensä osakkeesta ja kaikkien osakkeiden tuottama äänimäärä on yhteensä Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. OSAKKEENOMISTAJAT Norvestia Oyj:llä oli osakkeenomistajaa joulukuun 2009 lopussa (5 909). Osakkeista oli ulkomaisessa omistuksessa 33,6 % (33,4 %) ja 1,6 % hallintarekisteröitynä (1,4 %). Yhtiön suurin osakkeenomistaja on Kaupthing Bank, joka omisti 32,7 % (32,7 %) osakkeista vastaten 56,0 % (56,0 %) äänistä Norvestia Oyj:ssä vuoden lopussa. Yhtiön toiseksi suurin omistaja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö omisti vuoden lopussa 11,7 % (11,7 %) osakkeista ja 7,6 % (7,6 %) äänistä. Kymmenellä suurimmalla osakkeenomistajalla oli hallussaan yhteensä 54,0 % (52,7 %) osakkeista ja 69,9 % (69,0 %) osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Lisätietoja osakkeenomistajista löytyy sivulta 8. EMOYHTIÖN SIJOITUKSET KONSERNIN OMA PÄÄOMA % Osakesijoitukset Osakerahastot Hedgerahastot Korkorahastot Joukkovelkakirjalainat Rahamarkkinasijoitukset Kassa- ja pankkisaatavat milj Osakepääoma Ylikurssirahasto Vapaa oma pääoma 15

18 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin jakaa vuodelta 2008 osinkoa 0,25 euroa osaketta kohden. Osinko maksettiin Hallitukseen valittiin uudelleen: J.T. Bergqvist, puheenjohtaja Stig-Erik Bergström, jäsen Robin Lindahl, jäsen Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin: Steinar Thór Gudgeirsson, varapuheenjohtaja Hilmar Thór Kristinsson, jäsen Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT Rabbe Nevalainen ja varatilintarkastajaksi Ernst & Young Oy. Yhtiökokous päätti yksimielisesti myöntää vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle vuodelta Lisäksi päätettiin muuttaa yhtiöjärjestystä hallituksen ehdotuksen mukaisesti niin, että kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokouksen päivämäärää. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta julkisessa kaupankäynnissä Helsingin pörssissä. Valtuutus oikeuttaa ostamaan yhteensä B-osaketta ennen Mitään ostoja ei vuonna 2009 ole tehty. Hallitus valtuutettiin myös päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Maksimimäärä osakkeita, joita voidaan laskea liikkeelle, on osaketta. Valtuutus on voimassa asti. SIJOITUSTOIMINNAN RISKIT Yksi Norvestian sijoitustoiminnan periaatteista on hajauttaa sijoitukset ja siten rajoittaa kokonaisriskitasoa sekä samalla tavoitella tasaista omaisuuden kasvua. Merkittävä osa sijoituksista voidaan ajoittain kuitenkin keskittää tiettyihin sijoitustyyppeihin ja arvopapereihin, joiden epäedullinen kehitys voi heikentää merkittävästi Norvestian tulosta. Taloudellinen kehitys sekä pörssikurssien muutokset koti- ja ulkomailla vaikuttavat olennaisesti Norvestian tulokseen. Tämän lisäksi myös valuuttakurssimuutokset vaikuttavat yhtiön tulokseen. Osakekurssien hintamuutokset vaikuttavat mitä suurimmassa määrin Norvestian sijoitussalkun tuottoihin. Epävarmuus finanssimarkkinoilla lisää Norvestian sijoitusten volatiliteettia ja kasvattaa siten myös riskiä. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteista kerrotaan tarkemmin erillisessä selvityksessä Norvestia-konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sivulla 44. OSINGONJAKOPOLITIIKKA Norvestia pyrkii luomaan mahdollisuuden sellaiseen vuosittaiseen osingonjakoon, jonka taso on korkeampi kuin Suomen osakemarkkinoilla keskimäärin. Tarkoituksena on pitkällä aikavälillä jakaa noin puolet verojen jälkeisestä voitosta osinkoina. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Reaalitalouden kehitys ei ole ainakaan toistaiseksi seurannut osakemarkkinoiden vuoden 2009 ripeää nousua kovinkaan selvästi. Vuonna 2008 alkanut pankki- ja maksuvalmiuskriisi muuttui vuoden 2009 kuluessa kysyntäkriisiksi, joka valtaosin jatkuu edelleen talouden eri osa-alueilla. Kysynnän väheneminen on näkynyt yhtiöiden tulosten laskuna ja liikevaihdon supistumisena. Tämä on puolestaan johtanut yhtiöiden kulujen ja työvoiman karsintaan, mikä edelleen vähentää kysyntää. Talous onkin ajautunut eräänlaiseen negatiiviseen kierteeseen, jonka pysäyttäminen on ollut vaikeata. Osoituksena tästä on mm. nopeasti noussut työttömyys, joka on saavuttanut historiallisesti korkean 10 % tason sekä USA:ssa että euroalueella. Jotkut talousindikaattorit ovat tosin jo kääntyneet paremmiksi ja ennakoivat talouden kasvua, mutta talous elpyy hitaasti varsinkin euroalueella. Viimeisten arvioiden mukaan euroalueen talouden toipuminen tulee olemaan ailahtelevaa ja tulevaisuuden näkymiin liittyy suurta epävarmuutta. Lisäksi jotkut niistä tekijöistä, jotka viime vuoden lopulla käänsivät talouden kasvuun, olivat tilapäisiä. Tilanne pääomamarkkinoilla on edelleen vaikeasti arvioitava. Jos yrityskohtaiset tulokset ja liikevaihdot kasvavat jatkossa, voidaan arvioida että osakkeiden hintojen nousu on ollut perusteltua. Jos toisaalta osakkeiden hintojen nousu on perustunut lähinnä matalaan korkotasoon ja runsaaseen likviditeettiin, on mahdollista että osakkeiden hinnoissa on selvää painetta alaspäin. NORVESTIAN SIJOITUSSTRATEGIA 2010 Norvestian sijoitusstrategiassa on kaksi osaa; lyhytkiertoinen salkku ja teollisuussijoitukset. Lyhytkiertoisen salkun sijoituksia tehdään vallitsevien markkinaolosuhteiden mukaisesti. Päämääränä on mahdollisimman hyvän riskikorjatun tuoton saavuttaminen. Vuodenvaihteessa suuri osa Norvestian varallisuudesta oli sijoitettu suoraan osakkeisiin Helsingin pörssissä. Riskin hajauttamismielessä ja tuotto-odotusten perusteella sijoituksia voidaan tehdä muissakin pörsseissä lähinnä euroaluetta painottaen. Norvestia tekee lyhytkiertoisen salkun sijoituksia pääosin ns. arvo-osakkeisiin. Arvo-osake on osake, jonka kurssi on historiallisesti alhaisella tasolla ja jonka hinta suhteessa yhtiön substanssiin sekä odotettuun tulokseen on alhainen. Sijoitusaste osakkeiden, rahastojen ja korkoa tuottavien sijoitusten välillä arvioidaan senhetkisen tilanteen mukaan. Teollisuussijoitusten tavoitteena on kohdeyrityksiä edelleen kehittämällä saavuttaa keskimääräistä markkinatuottoa parempia tuloksia. Teollisuussijoituksiin on tämänhetkisen kehyksen mukaan käytettävissä noin % sijoitusvarallisuudesta, mutta määrä voidaan myös ylittää. Sijoituksilla ei myöskään ole ennalta määrättyä aikarajaa, vaan niitä tehdään sopivien tilaisuuksien tullen. Kevään 2009 yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan yhtiön omia osakkeita sekä päättämään mahdollisesta osakeannista. Molemmat valtuudet voidaan käyttää teollisuussijoituksiin. Myös vieraan pääoman käyttöä teollisuussijoitusten rahoittamisessa voidaan harkita. Sijoitusten painotus eri sijoitusstrategioiden välillä arvioidaan tilannekohtaisesti. EHDOTUS OSINGONJAOKSI Hallitus ehdottaa, että emoyhtiön jakokelpoisista varoista jaetaan osakkeenomistajille osinkona 0,50 euroa (0,25) osakkeelta eli yhteensä 7,7 miljoonaa euroa (3,8). 16

19 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS Liite Arvopaperitoiminnan voitot ja tappiot 3, Henkilöstökulut 4, Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO/-TAPPIO Osuus osakkuusyritysten tuloksista Rahoitustuotot ja -kulut TULOS ENNEN VEROJA Tuloverot* TILIKAUDEN TULOS Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen: Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos TILIKAUDEN LAAJA TULOS * Perustuu katsauskauden tulokseen Tulos/osake, 1,21-1,46 Osakkeiden lukumäärä, antikorjattu

20 KONSERNIN TASE, IFRS Liite Varat PITKÄAIKAISET VARAT Aineelliset hyödykkeet Laskennalliset verosaamiset Osuudet osakkuusyrityksissä Myytävissä olevat rahoitusvarat LYHYTAIKAISET VARAT Kaupankäyntisalkku Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Saamiset Rahavarat Oma pääoma ja velat OMA PÄÄOMA 18 Osakepääoma Ylikurssirahasto Käyvän arvon rahasto Kertyneet voittovarat Tilikauden tulos LASKENNALLISET VEROVELAT LYHYTAIKAISET VELAT

21 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS Liite LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Tulos ennen veroja Oikaisut: Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa Korkotuotot Osinkotuotot Käyttöpääoman muutokset Kaupankäyntisalkun ja muiden sijoitusten muutos Saamisten muutos Lyhytaikaisten velkojen muutos Saadut osingot Saadut korot Saadut ja maksetut verot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Osakkuusyritysten hankinta INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Maksetut osingot RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat kauden alussa Rahavarat kauden lopussa

22 KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET, IFRS Osake- Ylikurssi- Käyvän arvon Kertyneet Tilikauden Yhteensä pääoma rahasto rahasto voittovarat tulos Oma pääoma Siirrot Muut laajan tuloksen erät Osingonjako Tilikauden tulos Oma pääoma Oma pääoma Siirrot Muut laajan tuloksen erät Osingonjako Tilikauden tulos Oma pääoma

23 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS 1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernin perustiedot Norvestia on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa pääasiassa pohjoismaisiin osakkeisiin, osakerahastoihin, hedgerahastoihin sekä rahamarkkinoille ja muihin arvopapereihin. Konsernin emoyritys Norvestia Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka B-osake on noteerattu Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä. Yhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Pohjoisesplanadi 35 E, Helsinki. Norvestia Oyj:n ja koko konsernin emoyhtiö on Kaupthing Bank hf., jonka kotipaikka on Reykjavik, Islanti. Norvestia-konsernin tilinpäätös päättyneeltä tilikaudelta hyväksyttiin julkistettavaksi hallituksen päätöksen mukaan Tilinpäätöksen laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SICja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta jäljempänä mainittuja standardien edellyttämällä tavalla käypään arvoon arvostettuja eriä. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Konserni on soveltanut alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja: asiassa laajan tuloslaskelman ja oman pääoman muutoksia osoittavan laskelman esitystapaan. Lisäksi uudistettu standardi on muuttanut laajasti myös muissa standardeissa käytettävää terminologiaa ja myös joidenkin tilinpäätöslaskelmien nimet ovat muuttuneet. Osakekohtainen tulos -tunnusluvun laskentaperiaate on säilynyt ennallaan. tiedot Rahoitusinstrumentteja koskevien liitetietojen parantaminen. Muutoksen myötä on otettu käyttöön kolmitasoinen hierarkia rahoitusinstrumenttien käypien arvojen esittämisessä. Muutos edellyttää myös lisäliitetietoja käypien arvojen suhteellisen luotattavuuden arvioinnin helpottamiseksi sekä maksuvalmiusriskiä koskevista tiedoista. Muutokset ovat lisänneet konsernitilinpäätöksessä esitettävien liitetietojen määrää edellä mainittujen asioiden osalta. va johdolle toimitettuun yhteisön sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettuihin laatimisperiaatteisiin. Konsernin sisäinen raportointirakenne ei luo perustetta raportoida useita segmenttejä, näin ollen tilinpäätöksessä on raportoitu ainoastaan yksi segmentti. tää, että ehdot täyttävän omaisuuserän hankintamenoon sisällytetään kyseiseen omaisuuserään välittömästi liittyvät vieraan pääoman menot. Standardimuutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. dot ja peruutukset. Standardimuutokset edellyttävät, että kaikki lopullista oikeutta synnyttämättömät ehdot otetaan huomioon myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypää arvoa määritettäessä. Standardimuutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. tokset toukokuu 2008). Annual Improvements menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 34 standardia. Muutokset eivät ole olleet merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta. tuja kanta-asiakasohjelmia, joten tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. kutusta konsernin tilinpäätökseen, sillä konserni ei toimi rakennusalalla. sinstrumenttien esittämistapa - Lunastusvelvolliset rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet. Standardien muutokset edellyttävät tietyt ominaisuudet täyttävien, lunastusvelvollisten oman pääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien luokittelua omaksi pääomaksi rahoitusvelkojen sijaan. Muutettujen standardien käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen Kytketyt johdannaiset. Muutoksen myötä on kaikki kytketyt johdannaiset arvioitava uudelleen ja tarvittaessa käsiteltävä erillisinä, mikäli rahoitusvaroihin kuuluva erä siirretään pois käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ryhmästä. Muutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. kinta selkeyttää ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen kirjanpitokäsittelyä konsernitilinpäätöksessä. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Konsolidointiperiaatteet Tytäryritykset Konsernitilinpäätöksessä ovat mukana emoyhtiö sekä sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryritykset. Tytäryrityksiä ovat ne yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa äänivallasta tai osakepääomasta yli 50 % tai konsernilla on muutoin määräysvalta. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien tarkoittaen sitä hetkeä, jolloin konserni on saanut määräysvallan ja siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Tytäryritykset on lueteltu liitteessä 24. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintahetkenä tytäryritysten oma pääoma eliminoidaan kokonaisuudessaan. Konsernin omaan pääomaan sisältyy vain se osuus tytäryrityksen omasta pääomasta, joka on syntynyt hankintahetken jälkeen. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Vähemmistön osuus tilikauden tuloksesta esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä ja osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Osakkuusyritykset Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa osuus äänivallasta on % tai konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen hankintamenon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon, eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Sijoitukset osakkuusyrityksiin sisältävät yhtiön hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyrityksien tuloksista esitetään omana eränään laajassa tuloslaskelmassa liikevoiton jälkeen. Osakkuusyritykset on lueteltu liitteessä 12. Ulkomaan rahan määräiset erät Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään euroissa. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Saamiset ja velat ulkomaisessa valuutassa on tilinpäätöspäivänä arvostettu Euroopan keskuspankin vahvistamaan keskikurssiin. Kaikki muutokset huomioidaan tuloksessa. 21

24 Konsernitilinpäätöksen laadinnassa käytetyt valuuttakurssit: Kurssi Kurssi EUR = USD 1,4406 1,3917 SEK 10, ,8700 NOK 8,3000 9,7500 GBP 0,8881 0,9525 Tuloutusperiaatteet Tuotto kirjataan siihen laajuuteen kun on todennäköistä, että konsernille kertyy siitä taloudellista hyötyä ja että tuotto voidaan mitata luotettavasti. Seuraavien yksittäisten tunnistuskriteerien pitää täyttyä ennen kuin tuotto kirjataan: Voitto rahoitusvaroista Tuotto kirjataan, kun konsernin oikeus vastaanottaa maksusuoritus on perusteltu. Osingot Tuotto kirjataan, kun konsernin oikeus osinkoon on syntynyt. Korkotuotot Tuotto kirjataan sitä mukaa, kun korkoa kertyy efektiivisen korkomenetelmän mukaan. Eläkejärjestelyt Konsernin eläkkeet kirjataan laajaan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, johon eläkkeet liittyvät. Konsernin eläketurva on järjestetty lakisääteisellä TyEL-vakuutuksella, konsernilla ei ole vapaaehtoisia eläkejärjestelyitä. Vakuutuksen kautta järjestetty TyEL-eläketurva on luokiteltu maksupohjaiseksi järjestelyksi. Vuokrasopimukset Konsernilla on ainoastaan käyttöleasingsopimuksia, tarkoittaen sitä, että riskit ja hyödyt jotka liittyvät vuokrattuun hyödykkeeseen eivät ole olennaisilta osin siirtyneet konserniin. Leasingmaksut kirjataan laajaan tuloslaskelmaan vuokrakuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Tuloverot Laajan tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvasta verosta sekä laskennallisista veroista. Konserniyhtiöiden tilikauden verotettavaan tulokseen perustuva vero lasketaan Suomen verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan velkamenetelmää käyttäen tilinpäätöspäivän tilapäisistä eroista, varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallisen veron määrittelyyn käytetään säädösten mukaista tämänhetkistä verokantaa. Laskennallisen verosaamisen kirjanpitoarvo tarkastetaan joka tilinpäätöspäivänä ja kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan verosaaminen tai osa siitä voidaan hyödyntää. Suoraan omaan pääomaan kirjattaviin hyödykkeisiin liittyvä tulovero kirjataan omaan pääomaan eikä laajaan tuloslaskelmaan. Laskennalliset verosaamiset ja -velat voidaan netottaa, jos on olemassa laillisesti täytäntöönpantavissa oleva oikeus netottaa kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verosaamiset verovelkoihin ja jos laskennalliset verot liittyvät samaan verotettavaan yhteisöön sekä samaan veroviranomaiseen. Konsernitilinpäätöksessä laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei kuitenkaan ole netotettu. Tulos per osake Osakekohtainen laimentamaton ja laimennettu tulos on laskettu jakamalla tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimäärällä. Aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet esitetään hankintahintojen ja kumulatiivisten poistojen erotuksena. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon. Suunnitelman mukaiset poistot aineellisesta käyttöomaisuudesta vastaavat EVL:ssä säädettyä 25 %:n enimmäismäärää jäännösarvosta. Muut aineelliset hyödykkeet poistetaan viiden vuoden aikana tasapoistoin. Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: 1) kaupankäyntisalkku 2) muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 3) myytävissä olevat rahoitusvarat sekä 4) lainat ja muut saamiset. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä sen mukaan, mihin tarkoitukseen kyseinen rahoitusvara on hankittu. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, toisin sanoen sinä päivänä kun konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Kaupankäyntisalkku Rahoitusvarat luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi jos ne hankitaan siinä tarkoituksessa, että niitä myydään lähitulevaisuudessa. Kaupankäyntisalkku sisältää pääosin noteerattuja osakkeita, jotka arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia toimivilla markkinoilla tilinpäätöspäivänä. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan kriteereitä, kirjataan myös tähän ryhmään. Voitot ja tappiot kaupankäyntisalkusta kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat pääasiassa rahasto-osuuksia, joiden käypänä arvona käytetään rahastojen substanssiarvoa tilinpäätöspäivänä. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvat muut kuin johdannaistyyppiset rahoitusvarat, jotka on alkuperäisen hankinnan yhteydessä nimenomaisesti määritelty tähän ryhmään. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Mikäli sijoituksille ei ole aktiivista markkinaa, käypä arvo määritetään käyttäen laskennallisia arvonmääritysmenetelmiä, jotka useimmiten pohjautuvat ennustettuihin kassavirtoihin. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan erillisenä eränä omaan pääomaan tuloverot vähennettynä. Omassa pääomassa aikaisemmin ilmoitettu kumulatiivinen voitto tai tappio siirretään laajaan tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun on päätetty sijoituksen arvonalentumisesta. Kun myytävissä olevan rahoitusvaran arvoa alennetaan, siirretään omasta pääomasta laajaan tuloslaskelmaan määrä, joka vastaa sen hankintamenon ja nykyisen käyvän arvon eroa, vähentäen myös aikaisemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjatut tappiot arvonalentumisesta. Peruutuksia, jotka koskevat oman pääoman ehtoisia instrumentteja ei kirjata tulokseen. Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset ryhmässä on muita kuin johdannaistyyppisiä rahoitusinstrumentteja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia, joita ei noteerata aktiivisilla markkinoilla. Tällaiset instrumentit merkitään taseeseen jaksotettuun hankintamenoon, käyttäen efektiivistä korkomenetelmää. Voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan, kun lainat ja saamiset poistetaan taseesta tai niiden arvoa alennetaan. Kirjauksia laajaan tuloslaskelmaan tehdään myös poistoprosessin kautta. Muiden rahoitusvarojen ja velkojen käyvän arvon oletetaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa joko niiden lyhyen maturiteetin takia tai koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määritellä. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Konserni käyttää johdannaissopimuksia, kuten optioita ja termiinisopimuksia tehostaakseen arvopaperisalkun hallintaa. Suojauslaskentaa ei ole sovellettu johdannaisiin. Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon kaupanteko- 22

25 päivänä ja arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Johdannaissopimusten käyvät arvot perustuvat noteerattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä. Johdannaiset kirjataan varoiksi, kun käypä arvo on positiivinen ja velaksi, kun käypä arvo on negatiivinen. Kaikki käyvän arvon muutoksesta johtuvat voitot ja tappiot kirjataan suoraan laajaan tuloslaskelmaan. Saamiset Lyhytaikaiset saamiset arvostetaan siihen määrään, mitä niistä arvioidaan kertyvän. Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, lyhytaikaisista pankkitalletuksista ja rahamarkkinasijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on kolme kuukautta tai vähemmän. Konsernin rahavirtalaskelmassa rahavarat sisältävät yllä mainitut rahat ja rahaa vastaavat erät. Varaukset Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukseen liittyvä kulu esitetään laajassa tuloslaskelmassa ilman mitään korvauksia. Liikevoitto Liikevoitto muodostuu arvopapereiden tuotoista, joista vähennetään henkilöstökulut, poistot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne kirjataan rahoituseriin. Uudet IFRS-standardit ja tulkinnat IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. sa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistetun standardin soveltamisala on aikaisempaa laajempi ja muutoksella on vaikutusta konsernin mahdollisiin tuleviin hankintoihin ja niiden tilinpäätöskäsittelyyn. Standardimuutokset vaikuttavat hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Muutoksella on myös vaikutusta hankinnoista tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla maksetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista. voimassa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdollinen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Konserni arvioi, että muutoksella ei tule olemaan merkittävää vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin. Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset koskevat suojauslaskentaa, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai velkoihin kuuluva erä. Konsernissa ei ole sovellettu suojauslaskentaa, joten konserni arvioi, ettei standardimuutoksella ole vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta antaa ohjeistusta siihen, miten yhteisön tulisi käsitellä kirjanpidossaan sellainen omistajille jaettava osinko, joka maksetaan muina varoina kuin käteisvaroina. Konserni arvioi, että muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin. villa tilikausilla). Konserni arvioi, että muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin. tokset, huhtikuu 2009 (voimaan pääsääntöisesti tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset, jotka koskevat yhteensä 12 standardia. Konserni arvioi, että muutoksilla ei tule olemaan merkittävää vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin. Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. settavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Konserni arvioi, ettei standardimuutoksella ole vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin. Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. optioiden ja merkintäoikeuksien luokittelu (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee muussa kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeiden, optioiden tai merkintäoikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä. Konserni arvioi, että muutoksella ei tule olemaan merkittävää vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin. Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Standardi tulee vaiheittain korvaamaan kokonaan nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. Standardin ensimmäinen osio käsittelee rahoitusinstrumenttien luokittelua ja kirjaamista ja muut osiot mm. rahoitusinstrumenttien arvonalentumista, suojauslaskentaa ja taseesta pois kirjaamista. Konserni arvioi, että muutoksilla voi olla joitain vaikutuksia tuleviin tilinpäätöksiin, mutta muutosten laajuus tai sisältö ei ole kohtuudella arvioitavissa. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistus selkeyttää ja yksinkertaistaa lähipiirin määritelmää. Muutoksen vaikutus tuleviin tilinpäätöksiin ei vielä ole tiedossa. Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. suuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Konserni arvioi, ettei standardimuutoksella ole vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin. Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. rumenteiksi (Extinguishing Financial Liabilities with Equity Instruments) (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Konserni arvioi, että muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin. Tulkintaa ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. 2. SEGMENTTI-INFORMAATIO, MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PIT- KÄAIKAISET OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT Tilinpäätöksessä 2009 on raportoitu ainoastaan yksi segmentti, sillä konsernin sisäinen raportointirakenne ei luo perustetta raportoida useita segmenttejä. Mikäli konsernin raportointirakenteessa tapahtuu muutoksia, tullaan raportoinnissa tarvittaessa siirtymään kahteen segmenttiin. Maantieteellistä jakaumaa ei ole laadittu, sillä kaikki toiminnot sijaitsevat Suomessa. Mitään pitkäaikaisia omaisuuseriä ei ole vuonna 2009 luokiteltu myytävinä oleviksi. Lopetettuja toimintoja ei ole ollut vuonna

26 LAAJAN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT ARVOPAPERITOIMINNAN VOITOT JA TAPPIOT Tuotot kaupankäyntisalkusta Tuotot rahastoista Tuotot joukkovelkakirjalainoista* Osinkotuotot Korkotuotot Yhteensä * Tilinpäätöksen liitetiedoissa 2008 tuotot joukkovelkakirjalainoista sisältyi erään tuotot rahastoista. Esitystapaa vertailutietoineen on vuonna 2009 muutettu siten, että tuotot joukkovelkakirjalainoista esitetään erikseen. 4. HENKILÖSTÖ- JA HALLITUSKULUT Palkat Eläkekulut, maksupohjaiset Muut henkilösivukulut Yhteensä Henkilöstö keskimäärin 6 6 Tiedot hallituksen ja johtohenkilöiden palkoista, palkkioista ja työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa POISTOT JA ARVONALENTUMISET Poistot Koneet ja kalusto -4-6 Muut aineelliset hyödykkeet -5-6 Yhteensä Arvonalentumiset Myytävissä olevat rahoitusvarat LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Tilintarkastajien palkkiot Ernst&Young Oy Tilintarkastus Veroneuvonta -1-1 Muut palvelut Yhteensä RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Korkokulut - -1 Valuuttakurssierot Yhteensä TULOVEROT Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Edellisten tilikausien verot Laskennallinen vero Yhteensä

27 Verojen täsmäytyslaskelma, vuoden 2009 ja 2008 verokanta on 26 %. Tulos ennen veroja Verot laskettuna kotimaan verokannalla (26 %) Verovapaat tulot Vähennyskelvottomat kulut -3-4 Tulot, jotka verotetaan toisessa maassa toisen verokannan mukaan Verot aiemmilta tilikausilta Tuloslaskelman vero TAPAHTUMAT VUODEN 4. KVARTAALIN AIKANA Arvopaperitoiminnan voitot ja tappiot Kulut ja poistot LIIKEVOITTO/-TAPPIO Osuus osakkuusyritysten tuloksista Rahoitustuotot ja -kulut TULOS ENNEN VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN TULOS Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen: Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos TILIKAUDEN LAAJA TULOS TASEEN LIITETIEDOT 10. AINEELLISET HYÖDYKKEET Hankintameno Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Tilikauden poistot Vähennysten kertyneet poistot 9 21 Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo LASKENNALLISET VEROT Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana Kirjattu Laskennalliset verosaamiset tuloslaskelmaan Vahvistetut tappiot Laskennalliset verovelat Realisoimattomat arvonnousut Laskennallinen nettoverosaaminen Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana Kirjattu Laskennalliset verosaamiset tuloslaskelmaan Vahvistetut tappiot Laskennalliset verovelat Realisoimattomat arvonnousut Laskennallinen nettoverosaaminen

28 Kaikki muutokset laskennallisissa veroissa on kirjattu laajaan tuloslaskelmaan. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu täysimääräisenä vuoden 2008 vahvistetuista tappioista. Konserni on vuonna 2009 kerryttänyt verotettavaa tuloa, jota vastaan osa tappioista on voitu hyödyntää. Yhtiö uskoo, että tulevaisuudessa syntyy riittävästi verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot voidaan täysimääräisenä hyödyntää. Hallitus seuraa säännöllisesti verohyödyn realisoitumisen todennäköisyyttä, ja laskennallista verosaamista kirjataan tarpeen mukaan alas. Laskennallinen verovelka on kirjattu sijoitusten realisoimattomista arvonnousuista. Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos Summa ennen veroja Verokulu/ -hyöty Summa verojen jälkeen OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ Tilikauden alussa Osuus tilikauden tuloksesta Lisäykset Tilikauden aikana saadut osingot Tilikauden lopussa Konsernin vuoden 2009 tulokseen on kirjattu omistusosuutta vastaava osuus Coronaria Hoitoketjun 12 kuukauden tuloksesta kaudelta Hoitoketjun tilikausi päättyi , mutta yhtiön koko vuoden lukuja ei vielä ollut saatavilla. Näin ollen konsernin tulokseen on kirjattu osuus Coronaria Hoitoketjun 2009 tammi-marraskuun tuloksesta sekä aikaisemmin kirjaamatta jäänyt osuus joulukuun 2008 tuloksesta. Vuoden toisen kvartaalin aikana hankitusta Coronaria Wellcare Oy:sta on kirjattu omistusosuutta vastaava osuus yhtiön 7 kuukauden tuloksesta kaudelta Coronaria Wellcare on fuusioitu Coronaria Hoitoketjuun. Fuusiolla ei ole merkittävää tulosvaikutusta tai vaikutusta konsernin omistusosuuksiin. GSP Groupin osalta konsernin vuoden 2009 tulokseen on kirjattu omistusosuutta vastaava osuus yhtiön 13 kk tuloksesta kaudelta Kalenterivuodesta poikkeava kausi johtuu siitä, että vuonna 2008 Norvestia-konsernin tulokseen ei kirjattu osuutta GSP:n joulukuun 2008 tuloksesta. GSP Groupin tilikausi päättyy Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä Kotipaikka Varat Velat Liikevaihto Voitto/tappio Omistusosuus GSP Group Oy Helsinki ,0 % Coronaria Hoitoketju Oy Oulu ,2 % Yllä olevassa taulukossa osakkuusyritysten luvut perustuvat niiden viimeksi laadittuun tilinpäätökseen. GSP Group Oy:n viimeisin tilikausi päättyi ja luvut perustuvat tilinpäätökseen kaudelta Coronaria Hoitoketjun viimeisin tilikausi päättyi , mutta tilinpäätös kyseiseltä kaudelta ei vielä ollut saatavilla. Coronaria Hoitoketjun osalta taulukossa olevat luvut perustuvat näin ollen tilinpäätökseen kaudelta Omistusosuudet on esitetty per PITKÄAIKAISET MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT 2009 % varoista 2008 % varoista Käypä arvo ,1 % ,2 % Hankinta-arvo Arvonnousu/-lasku Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakkeista, jotka on arvostettu käypään arvoon käyttäen laskennallisia arvonmääritysmenetelmiä. Arvonmääritystä varten on tilattu ulkopuolinen arvio. Myytävissä olevat rahoitusvarat on vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä siirretty lyhytaikaisista varoista pitkäaikaisiin varoihin. Sama muutos on tehty vuoden 2008 vertailutietoihin. Erän sisältö ei ole muuttunut. 14. KAUPANKÄYNTISALKKU 2009 % varoista 2008 % varoista Käypä arvo ,1 % ,5 % Hankinta-arvo Arvonnousu/-lasku Norvestia on käyttänyt standardoituja johdannaissopimuksia tehostaakseen arvopaperisalkun hallintaa. Alla olevassa taulukossa esitetään johdannaissopimusten käyvät arvot sekä kohde-etuuksien käyvät arvot. Käypiä arvoja on oikaistu osakkeiden vastaavilla osinkotuotoilla. Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Indeksijohdannaiset Myydyt futuurit, avoimet positiot Kohde-etuuden arvo Käypä arvo

29 Osakejohdannaiset Myydyt osto-optiot, avoimet positiot Kohde-etuuden arvo Käypä arvo Myydyt myyntioptiot, avoimet positiot Kohde-etuuden arvo Käypä arvo MUUT KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT 2009 % varoista 2008 % varoista Käypä arvo ,7 % ,5 % Hankinta-arvo Arvonnousu/-lasku Rahoitusvarojen jakauma käyvän arvon perusteella Hedgerahastot Osakerahastot Korkorahastot Joukkovelkakirjalainat Yhteensä SAAMISET 2009 % varoista 2008 % varoista Myyntisaamiset Siirtosaamiset Yhteensä 88 0,1 % ,8 % 17. RAHAVARAT 2009 % varoista 2008 % varoista Käteinen raha ja pankkitalletukset Sijoitustodistukset (1-3 kk) Yritystodistukset (1-3 kk) Yhteensä ,2 % ,9 % 18. OMA PÄÄOMA Norvestialla on A-osaketta ( ) ja B-osaketta ( ). A-osakkeella on 10 ääntä ja B-osakkeella yksi ääni. A-osakkeiden enimmäismäärä on kappaletta ja B-osakkeiden kappaletta. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta julkisessa kaupankäynnissä Helsingin pörssissä. Valtuutus oikeuttaa ostamaan yhteensä B-osaketta ennen Hallitus valtuutettiin myös päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Maksimimäärä osakkeita joita voidaan laskea liikkeelle on osaketta. Valtuutus on voimassa asti. Valtuutuksen maksimimäärä osakkeita, eli osaketta, vastaa 29,4 % osakepääomasta ja 19,2 % osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Osingot Hallitus on ehdottanut, että osinkona vuodelta 2009 jaetaan 0,50 euroa per osake (0,25). Ylikurssirahasto Ylikurssirahastoon kirjataan osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tuleva osakkeen nimellisarvon ylittävä määrä. Käyvän arvon rahasto Käyvän arvon rahastoon kirjataan myytävissä olevien rahoitusvarojen kertyneet arvonmuutokset. 19. LYHYTAIKAISET VELAT Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Johdannaisista saadut preemiot 46 - Siirtovelat Yhteensä

30 MUUT LIITETIEDOT 20. VASTUUSITOUMUKSET Johdannaiskaupan vakuudeksi annetut arvopaperit Pantattujen arvopaperien kirjanpitoarvo MUUT VUOKRASOPIMUKSET Konserni on vuokrannut toimitilansa ja osa toimistokoneista on hankittu käyttöleasingsopimuksella. Kaikki vuokrat ovat kiinteitä. Tulevat vähimmäisvuokrakulut vuokrasopimuksista, joita ei voi purkaa: 1 vuoden sisällä vuoden jälkeen mutta 5 vuoden sisällä 9 2 Yli 5 vuoden - - Yhteensä RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Konserni altistuu rahoitusinstrumenttien takia pääasiassa markkina- ja valuuttariskille. Lisäksi konsernin rahamarkkinasijoituksiin liittyy luottoriski. Rahavarojen suuresta määrästä johtuen konsernin maksuvalmiusriski on vähäinen. Hallitus sopii riskienhallinnan pääpiirteistä. Sijoitustoiminnan markkinariski Konserni altistuu toiminnassaan sijoitusten markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Taloudellinen kehitys sekä pörssikurssien muutokset koti- ja ulkomailla vaikuttavat olennaisesti tulokseen. Yksi Norvestian sijoitustoiminnan periaatteista on hajauttaa sijoitukset ja siten rajoittaa kokonaisriskitasoa sekä samalla tavoitella tasaista omaisuuden kasvua. Ajoittain merkittävä osa sijoituksista voi kuitenkin olla keskitetty tiettyihin sijoitustyyppeihin ja arvopapereihin, joiden epäedullinen kehitys voi heikentää merkittävästi Norvestian tulosta. Herkkyysanalyysi markkinahintojen muutosten vaikutuksista konsernin rahoitusvaroihin 10 % alas 10 % ylös 10 % alas 10 % ylös Kaupankäyntisalkku Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat Yhteensä Norvestian johto seuraa liiketoiminnassa substanssin Sharpen lukua sekä volatiliteettiä. Sharpen luku lasketaan jakamalla riskittömän koron ylittävä tuotto tuoton volatiliteetillä. Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin sijoitus on tuottanut suhteessa riskiin. Vertailun vuoksi alla olevaan taulukkoon on lisätty OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi. Sharpe Volatilitteetti Norvestia-konsernin osinko-oikaistu substanssi 1,7 neg. 7,4 % 7,8 % OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi 1,4 neg. 32,0 % 23,4 % Myös korkotason muutokset vaikuttavat Norvestian tulokseen. Mikäli korkotaso laskisi/nousisi yhden prosenttiyksikön niin vaikutus Norvestia-konsernin tulokseen olisi -519/+519 (-411/+411), kuitenkin päinvastainen tulosvaikutus olisi tyypillisesti nähtävissä kaupankäyntisalkun tuotoissa. Valuuttariski Valuuttakurssimuutokset, erityisesti Ruotsin kruunun ja euron välinen vaihtosuhde, vaikuttavat yhtiön tulokseen, koska suuri osa yhtiön hedgerahastosijoituksista on tehty kruunumääräisinä. Näin ollen Ruotsin kruunun vahvistuminen/heikentyminen suhteessa euroon parantaa/heikentää Norvestian ruotsalaisten rahastosijoitusten tuottoa. Muiden maiden valuuttakurssimuutokset ovat kuitenkin puolestaan voineet vaikuttaa rahastojen kruunumääräisiin tuloksiin. Tilikauden päättyessä konsernin lyhytaikaisista varoista 87 % oli euromääräisiä, 11 % Ruotsin kruunuissa ja 2 % muussa valuutassa. Yhtiö seuraa päivittäin valuuttakurssimuutoksia, mutta tällä hetkellä yhtiö ei ole suojautunut niiltä. Ulkomaan rahan määräiset sijoitukset käypiin arvoihin, euroissa SEK USD GBP Muut valuutat Yhteensä Herkkyysanalyysi valuuttakurssimuutoksien vaikutuksista 5 % heikentyminen euroa vastaan % vahvistuminen euroa vastaan % heikentyminen euroa vastaan % vahvistuminen euroa vastaan

31 Luottoriski Luottoriskillä tarkoitetaan tulosvaihtelua, joka syntyy kun vastapuoli ei vastaa sitoumuksistaan. Rahamarkkinasijoituksiin liittyy näin ollen luottoriski ja tämän pienentämiseksi yhtiö on hajauttanut sijoituksensa. Koska sijoitukset ovat lyhytaikaisia (< 3 kk), tämän riskin katsotaan olevan vähäinen. Lisäksi sijoitukset tehdään ainoastaan suuriin suomalaisiin pörssiyhtiöihin, joiden luottoluokitus on hyvä Norvestialla oli 45,0 miljoonaa euroa (34,8) rahamarkkinasijoituksissa. Näiden sijoitusten pisin maturiteetti oli 2,6 kuukautta ja keskimääräinen maturiteetti 0,8 kuukautta. Sijoituksista mikään ei ole ollut myöhässä eikä niihin ole kohdistunut pysyvää arvonalentumista. Oman pääoman hallinnointi Norvestian toiminnan luonteesta johtuen yhtiöllä ei ole aktiivista politiikkaa oman pääoman hallinnoimiseen. 23. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT Taulukossa on esitetty kunkin rahoitusvarojen erän käyvät arvot ja kirjanpitoarvot, jotka vastaavat konsernitaseen arvoja. Konsernilla ei ole rahoitusvelkoja. Rahoitusvarat Liitetieto Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kaupankäyntisalkku Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat Saamiset Yhteensä Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista Käyvät arvot tilikauden lopussa Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Kaupankäyntisalkku Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat Yhteensä Päättyneen tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä. Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat omaisuuserien noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle ovat todettavissa joko suoraan hintana tai epäsuorasti hinnoista johdettuna. Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa. Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat Myytävissä olevat rahoitusvarat Tilikauden alussa Laajassa tuloslaskelmassa: Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 108 Tilikauden lopussa Tilikauden aikana rahoitusvarojen käyvän arvon luokissa ei tapahtunut siirtoja käyvän arvon hierarkian tasolle 3 tai sieltä pois. Johdon arvion mukaan tasolle 3 arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta yhden tai useamman käyvän arvon määrittämisessä käytetyn syöttötiedon vaihtaminen jokseenkin mahdolliseen vaihtoehtoiseen oletukseen ei muuttaisi tasolla 3 olevien käypään arvoon arvostettujen erien käypää arvoa merkittävästi ottaen huomioon kyseisten varojen suhteellisen pienen kokonaismäärän suhteessa omaan pääomaan sekä varojen kokonaismäärään. 24. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös konsernin hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajat. Konsernin tilinpäätös sisältää Norvestia Oyj:n ja sen kokonaan omistamien tytäryhtiöiden Norvestia Industries Oy:n ja Norventures Oy:n tilinpäätöksen. Koko konsernin emoyhtiö on Kaupthing Bank hf. Osuudet konserniyrityksissä Kotipaikka Omistusosuus % Norventures Oy, Helsinki Helsinki 100,0 % Norvestia Industries Oy, Helsinki Helsinki 100,0 % Luettelo konsernin osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa

32 Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: Lähipiiri Hankinnat Korkotuotot Kaupthing Bank hf., (Suomen sivuliike) Fron Insurance Ltd Hankinnat lähipiiriltä on tehty tavanomaiseen markkinahintaan. Hankintoja Kaupthing Bank hf. Suomen sivuliikkeeltä on korjattu vuoden 2008 vertailutiedoissa. Konserniyhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja palkkiot Palkat Tulospalkkiot Yhteensä Toimitusjohtaja, Norvestia Oyj Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat Palkat ovat rahapalkkoja, ilman luontoisetuja. Konsernin toimitusjohtajien luontoisetujen yhteenlaskettu arvo vuonna 2009 oli 17 (27). Toimitusjohtajien eläke-edut ovat työeläkelain mukaiset. Emoyhtiö Norvestia Oyj:n toimitusjohtajan irtisanomisaika on yksi kuukausi ja irtisanomiskorvaus vastaa 8 kuukauden palkkaa. Takaukset ja muut vakuudet Konserni on taannut tytäryrityksen toimitusjohtajan pankkilainan. Lainatakaus 6 11 Palkkiot hallitukselle J.T. Bergqvist, puheenjohtaja Steinar Thór Gudgeirsson, varapuheenjohtaja ( ) 22 - Stig-Erik Bergström Robin Lindahl Hilmar Thór Kristinsson ( ) 22 - Hreidar Már Sigurdsson ( ) 6 27 Sigurdur Einarsson ( ) Hallitukselle on maksettu ainoastaan palkkio hallitustyöskentelystä. Myönnettyjä rahalainoja, eläkesitoumuksia tai muita vakuuksia ja vastuusitoumuksia ei ole. 30

33 TUNNUSLUVUT, IFRS Konsernin tuloslukuja Liikevoitto, milj. 24,1-33,8 8,2 25,4 29,5 Voitto ennen varauksia ja veroja, milj. 24,1-33,8 8,0 25,4 28,7 Oman pääoman tuotto 13,1 % -15,0 % 5,8 % 14,9 % 23,4 % Sijoitetun pääoman tuotto 16,5 % -22,1 % 4,7 % 15,5 % 23,9 % Konsernin taselukuja Omavaraisuusaste 95,5 % 97,7 % 94,9 % 94,6 % 92,0 % Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, milj. 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 Osingonjako, milj. 7,7* 3,8 7,7 9,2 9,2 Osakekohtaiset tunnusluvut Tulos/osake, 1,21-1,46 0,62 1,53 2,05 Oma pääoma/osake, 9,73 8,77 10,74 10,71 9,78 Substanssi/osake, 9,73 8,77 10,74 10,71 9,78 Substanssialennus 22,9 % 35,6 % 19,9 % 13,3 % 12,6 % Osinko/osake, 0,50* 0,25 0,50 0,60 0,60 Osinko/tulos 41,3 %* neg. 80,6 % 39,2 % 29,3 % Osinkotuotto 6,7 %* 4,4 % 5,8 % 6,5 % 7,0 % P/E-luku 6,2-3,9 13,9 6,1 4,2 Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä Osakepääoma, milj. 53,6 53,6 53,6 53,6 53,6 Osakkeiden lukumäärä Vuoden lopussa Vuoden keskiarvo Osakkeenomistajien lukumäärä vuoden lopussa Osakkeiden pörssikurssi, Vuoden lopussa 7,50 5,65 8,60 9,29 8,55 Vuoden ylin 7,65 8,70 9,52 9,95 8,70 Vuoden alin 5,45 4,80 8,00 7,29 5,90 Vuoden keskikurssi 6,49 6,45 8,71 8,77 6,94 Pörssi-arvo vuoden lopussa** 114,9 86,5 131,7 142,3 131,0 Pörssikauppa Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä Vaihdettuja osakkeita/osakkeiden kokonaismäärä 7,9 % 14,6 % 19,2 % 18,5 % 19,9 % Vaihdettuja osakkeita/b-osakkeiden kokonaismäärä 8,4 % 15,5 % 20,4 % 19,6 % 21,1 % Vaihto pörssissä, milj. 7,6 14,2 25,6 24,8 21,2 Henkilöstö Keskimääräinen lukumäärä konsernissa * Hallituksen esitys ** A-osakkeet ovat noteeraamattomia. A-osakkeet on taulukossa arvostettu B-osakkeen kurssin mukaan. 31

34 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET Oman pääoman tuotto = Tilikauden tulos Oma pääoma (alkavan ja päättävän taseen keskiarvo) Sijoitetun pääoman tuotto = Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma - korottomat velat (alkavan ja päättävän taseen keskiarvo) Omavaraisuusaste = Oma pääoma (sis. vähemmistöosuuden) Taseen loppusumma saadut ennakot Tulos/osake = Tilikauden tulos Osakkeiden antikorjattu keskimääräinen lukumäärä Oma pääoma/osake = Oma pääoma (ilman vähemmistöosuutta) Osakkeiden antikorjattu lukumäärä tilinpäätöspäivänä Osinko/tulos = Antikorjattu osinko/osake Tulos/osake Osinkotuotto = Antikorjattu osinko/osake Antikorjattu päätöskurssi viimeisenä kaupankäyntipäivänä P/E-luku = Antikorjattu päätöskurssi viimeisenä kaupankäyntipäivänä Tulos/osake Substanssialennus = Substanssiarvo pörssiarvo merkintäoikeuksien laskennallinen arvo Substanssiarvo Pörssiarvo = Osakkeiden lukumäärä x päätöskurssi viimeisenä kaupankäyntipäivänä 32

35 EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS Liite LIIKEVAIHTO Arvopapereiden ostot Varaston muutos Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO/-TAPPIO Rahoitustuotot ja -kulut TULOS ENNEN VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN TULOS Tulos/osake, 0,72-1,53 Osakkeiden lukumäärä, antioikaistu

36 EMOYHTIÖN TASE, FAS Liite Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Osuudet saman konsernin yrityksissä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vastattavaa OMA PÄÄOMA 11 Osakepääoma Ylikurssirahasto Kertyneet voittovarat edellisiltä tilikausilta Tilikauden tulos LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

37 EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA, FAS LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Voitto/tappio ennen veroja Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden lisäys/vähennys (-/+) Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys/vähennys (-/+) Rahoitusomaisuuden lisäys/vähennys (-/+) Lyhytaikaisen korottomien velkojen lisäys/vähennys (+/-) Maksetut välittömät verot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit muihin sijoituksiin INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Maksetut osingot ja muu voitonjako RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS LISÄYS (+) / VÄHENNYS (-) Rahavarat Rahavarat

38 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Tilinpäätös on laadittu Suomen osakeyhtiö- ja kirjanpitolain sekä kirjanpitoasetuksen mukaan. Lisäksi tilinpäätöksessä on otettu huomioon Nasdaq OMX Helsinki Oy:n noteerattuja yhtiöitä koskevat säännökset ja suositukset. Kaikki määrät liitetiedoissa ilmoitetaan tuhansissa euroissa. Arvostusperiaatteet Vaihto-omaisuus esitetään sekä FIFO-periaatteen että alimman arvon periaatteen mukaisesti. Noteeratut osakkeet, muut arvopaperit, sijoitusrahastot ja joukkovelkakirjalainat arvostetaan joko hankintahintaan tai sitä alempaan markkinahintaan. Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen myyntihintaan. Aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä kumulatiivisilla suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot aineellisesta käyttöomaisuudesta vastaavat EVL:ssä säädettyä 25 %:n enimmäismäärää jäännösarvosta. Pitkävaikutteiset menot, jotka kerryttävät tuloa kolmelta tai sitä useammalta vuodelta, poistetaan viiden vuoden aikana tasapoistoin. Tuloverot Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvasta verosta sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuunpannuista tai palautetuista veroista. Tilikauden verotettavaan tulokseen perustuva vero lasketaan Suomen verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Lyhytaikaiset saamiset arvostetaan siihen määrään, mitä niistä arvioidaan kertyvän. Saamiset ja velat ulkomaisessa valuutassa on tilinpäätöspäivänä arvostettu Euroopan keskuspankin vahvistamaan keskikurssiin. EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT LIIKEVAIHTO Liikevaihtoon sisältyy lähinnä myynti-, korko- ja osinkotuottoja. Arvopapereiden myynti Osinkotuotot Korkotuotot Muut tuotot Yhteensä HENKILÖSTÖ- JA HALLITUSKULUT Palkat Eläkekulut Muut henkilöstömenot Yhteensä Josta toimitusjohtajalle Palkat ovat rahapalkkoja, ilman luontoisetuja. Toimitusjohtajan luontoisetujen yhteenlaskettu arvo vuonna 2009 oli 2 (2). Toimitusjohtajan eläke-edut ovat työeläkelain mukaiset. Norvestian toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuukausi ja irtisanomiskorvaus vastaa 8 kuukauden palkkaa. Vuonna 2009 toimitusjohtajalle kirjattiin tulospalkkiota 215. Toimitusjohtajalle ei maksettu tulospalkkiota vuodelta Palkkiot hallitukselle J.T. Bergqvist, puheenjohtaja Steinar Thór Gudgeirsson, varapuheenjohtaja ( ) 22 - Stig-Erik Bergström Robin Lindahl Hilmar Thór Kristinsson ( ) 22 - Hreidar Már Sigurdsson ( ) 6 27 Sigurdur Einarsson ( ) 6 27 Yhteensä Hallitukselle on maksettu ainoastaan palkkio hallitustyöskentelystä. Myönnettyjä rahalainoja, eläkesitoumuksia tai muita vakuuksia ja vastuusitoumuksia ei ole. Henkilöstö Henkilöstö keskimäärin

39 4. POISTOT JA ARVONALENTUMISET Koneet ja kalusto -4-6 Muut aineelliset hyödykkeet -5-6 Yhteensä LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Tilintarkastajien palkkiot Ernst&Young Oy Tilintarkastus Veroneuvonta -1-1 Muut palvelut Yhteensä RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Korkokulut - -1 Kurssierot Yhteensä EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT 7. AINEELLISET HYÖDYKKEET Hankintameno Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Tilikauden poistot Vähennysten poistot 9 21 Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo OSUUDET SAMAN KONSERNIN YRITYKSISSÄ Hankintameno Lisäykset Hankintameno Osakepääoma Osake- Osuus Kirjanpitoarvo Y-tunnus määrä osakkeista, % Norventures Oy, Helsinki ,0 % 221 Norvestia Industries Oy, Helsinki ,0 % VAIHTO-OMAISUUTEEN KUULUVAT ARVOPAPERIT Kirjanpitoarvo Markkina-arvo Arvonnousu SAAMISET Myyntisaamiset Konsernin sisäiset lainasaamiset Siirtosaamiset Yhteensä

40 11. OMA PÄÄOMA Oman pääoman muutokset Kertyneet Osakepääoma Ylikurssirahasto voittovarat Tilikauden tulos Yhteensä Oma pääoma Siirrot Osingot Tilikauden tulos Oma pääoma Jakokelpoinen vapaa oma pääoma Kertyneet voittovarat edellisiltä tilikausilta Tilikauden tulos Yhteensä Sidottu oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Yhteensä LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Johdannaisista saadut preemiot 46 - Siirtovelat Yhteensä Siirtovelkojen olennaiset erät Palkat sosiaalikuluineen Muut kulut Yhteensä MUUT LIITETIEDOT 13. JOHDANNAISSOPIMUKSET Norvestia on käyttänyt standardoituja johdannaissopimuksia tehostaakseen arvopaperisalkun hallintaa. Alla olevassa taulukossa esitetään johdannaissopimusten markkina-arvot sekä kohde-etuuden markkina-arvot. Markkina-arvoja on oikaistu osakkeiden vastaavilla osinkotuotoilla. Kaikki arvot ovat bruttosummia. Johdannaisista saadut preemiot on kirjattu vaihto-omaisuuteen, johon sovelletaan alimman arvon periaatetta. Indeksijohdannaiset Myydyt futuurit, avoimet positiot Kohde-etuuden arvo Markkina-arvo Osakejohdannaiset Myydyt osto-optiot, avoimet positiot Kohde-etuuden arvo Markkina-arvo Myydyt myyntioptiot, avoimet positiot Kohde-etuuden arvo Markkina-arvo VASTUUSITOUMUKSET Johdannaiskaupan vakuudeksi annetut arvopaperit Pantattujen arvopaperien kirjanpitoarvo Vuonna 2008 liitetiedoissa esitettiin pantattujen arvopaperien markkina-arvo. Liitetietoja on vertailutietoineen muutettu vuonna 2009 siten, että pantatuista arvopapereista esitetään niiden kirjanpitoarvo. 38

41 VOITONJAKOEHDOTUS Voitonjakokelpoiset varat emoyhtiön tilinpäätöksessä ovat euroa, josta tilikauden voitto on euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotetun osingonjaon voida katsoa vaikuttavan yhtiön maksukykyyn. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: Jos hallituksen ehdotus hyväksytään, Norvestia Oyj:llä on osingonjaon jälkeen omaa pääomaa seuraavasti: Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 17. maaliskuuta Vahvistettu osinko maksetaan täsmäytysajan päätyttyä 24. maaliskuuta Helsingissä helmikuun 4. päivänä 2010 J.T. Bergqvist Puheenjohtaja Steinar Thór Gudgeirsson Varapuheenjohtaja Hilmar Thór Kristinsson Stig-Erik Bergström Robin Lindahl Juha Kasanen Toimitusjohtaja 39

42 TILINTARKASTUSKERTOMUS NORVESTIA OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE Olen tarkastanut Norvestia Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti. Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita. Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsitykseni mukaan olen suorittanut tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoani varten. LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ Lausuntonani esitän, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA Lausuntonani esitän, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä 12. helmikuuta 2010 Rabbe Nevalainen KHT 40

43 41

44 HALLITUS JA JOHTO Puheenjohtaja Tekniikan tohtori J.T. Bergqvist, Helsinki Syntynyt 1957 Konsernijohtaja, K. Hartwall Oy Ab Hallituksen muut varsinaiset jäsenet Kauppatieteiden kandidaatti Hilmar Thór Kristinsson, Islanti Syntynyt 1971 Asiantuntija Kaupthing Bank hf:ssä Aikaisempi työkokemus: Nokia-yhtymän johtokunnan jäsen, liiketoiminnan ja markkinoinnin johtotehtävissä Nokia Networksissä Aikaisempi työkokemus: Johtotehtävissä Kaupthing Bank hf:ssä Hallituksen jäsen, Refresco Holdings BU Hallituksen jäsen, Ascom AG, Sveitsi Hallituksen varapuheenjohtaja, GreenStream Network Oyj Partneri, Boardman Oy Aloitti Norvestian hallituksessa 10. maaliskuuta 2009 Osakeomistus Kaupthing Bank hf:ssä: Osakeomistus Norvestia Oyj:ssä: - Aloitti Norvestian hallituksessa 20. lokakuuta 2003 Osakeomistus Kaupthing Bank hf:ssä: osaketta Osakeomistus Norvestia Oyj:ssä: - Kauppatieteiden tohtori Stig-Erik Bergström, Helsinki Syntynyt 1941 Varapuheenjohtaja Oikeustieteen maisteri Steinar Thór Gudgeirsson, Islanti Syntynyt 1971 Asianajaja Islannin korkeimmassa oikeudessa Aikaisempi työkokemus: Johtotehtävissä Stockmann Oyj:ssä, Midland Montagu Osakepankissa ja Rauma-Repola Oy:ssä Hallituksen jäsen, Havsfrun Investment AB Kaupthing Bank hf:n konkurssipesän selvityskomitean puheenjohtaja Senior and Managing partner, Reykjavik Law Firm Hallituksen jäsen useassa Kaupthing Bank hf:n tytäryhtiössä Aloitti Norvestian hallituksessa 27. maaliskuuta 2001 Osakeomistus Kaupthing Bank hf:ssä: - Osakeomistus Norvestia Oyj:ssä: B-osaketta Aloitti Norvestian hallituksessa 10. maaliskuuta 2009 Osakeomistus Kaupthing Bank hf:ssä: - Osakeomistus Norvestia Oyj:ssä: - J.T. BERGQVIST STEINAR THÓR GUDGEIRSSON HILMAR THÓR KRISTINSSON 42

45 Kauppatieteiden maisteri Robin Lindahl, Kauniainen Syntynyt 1964 Senior Vice President, Operator Sales, Nokia Oyj Toimitusjohtaja Diplomi-insinööri, kauppatieteiden lisensiaatti Juha Kasanen, Espoo Syntynyt 1957 Aikaisempi työkokemus: Vice President, Head of Finance and Control, Markets Unit, Nokia Oyj, eri johtotehtävissä Nokia Networksissä, Nokia Finance International, Manager Treasury, Skopbank International BV, Finance Manager Aikaisempi työkokemus: Norvestia Oyj:n sijoituspäällikkö Suomen Pankin ja Rahoitustarkastuksen pääomamarkkinoiden valvonta, kehitys ja tutkimus pörssimeklari ja analyytikko Aloitti Norvestian hallituksessa 10. maaliskuuta 2005 Osakeomistus Kaupthing Bank hf:ssä: - Osakeomistus Norvestia Oyj:ssä: - Norvestia Industries Oy:n hallituksen puheenjohtaja Norventures Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Aloittanut Norvestia Oyj:ssä 1. helmikuuta 2000 Vt. toimitusjohtaja 20. lokakuuta 2003 alkaen Toimitusjohtaja 19. lokakuuta 2004 alkaen Osakeomistus Kaupthing Bank hf:ssä: - Osakeomistus Norvestia Oyj:ssä: - Tilintarkastaja KHT Rabbe Nevalainen Ernst & Young Oy, varatilintarkastaja Tilintarkastusvaliokunta Stig-Erik Bergström, puheenjohtaja Robin Lindahl STIG-ERIK BERGSTRÖM ROBIN LINDAHL 43

46 SELVITYS NORVESTIA-KONSERNIN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Norvestia Oyj on Suomessa rekisteröity julkinen osakeyhtiö, jonka B-osake on listattuna Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä. Norvestia-konsernin päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä sekä Norvestia Oyj:n yhtiöjärjestystä. Norvestia Oyj noudattaa hallinnoinnissaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance 2008). Hallinnointikoodi on kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa YHTIÖKOKOUS Yhtiökokous on yhtiön ylin päätöksentekoelin. Se kokoontuu normaalisti kerran vuodessa. Osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksessa päätösvaltaansa yhtiön asioissa. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräämistä asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, osingonjaosta ja yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet sekä tilintarkastajat ja päättää heille maksettavista palkkioista. Yhtiökokouskutsu on saatavilla yhtiön kotisivuilla vähintään 21 päivää ennen yhtiökokousta. Yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineen sekä niihin liittyvin liittein, on saatavilla yhtiön kotisivuilla kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta. HALLITUS Hallituksen tehtävänä on vastata yhtiön hallinnon ja toiminnan tarkoituksenmukaisesta organisoinnista sekä siitä, että lakeja ja muita sääntöjä noudatetaan. Hallitus valvoo kirjanpitoa ja huolehtii varainhoidon toiminnan tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä. Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta. Kokoonpano Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet vuosittain seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Yhtiökokous nimittää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhtiön hallituksen jäsenistä. Yhtiökokouskutsu sisältää ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta. Norvestian yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitus koostuu 3 8 varsinaisesta hallituksen jäsenestä sekä korkeintaan 4 varajäsenestä. Vuoden 2009 lopussa hallitus koostui 5 varsinaisesta jäsenestä. Hallituksen jäseninä ei ollut kumpaakin sukupuolta olevia henkilöitä, eikä hallituksen kokoonpano tältä osin vastaa suositusta. Yhtiön suhteellisen pienen koon takia suosituksen noudattaminen on pidemmän aikavälin tavoite. Norvestian hallitus koostuu seuraavista henkilöistä: Puheenjohtaja: J.T. Bergqvist, syntynyt 1957 Tekniikan tohtori Konsernijohtaja, K. Hartwall Oy Ab Varapuheenjohtaja: Steinar Thór Gudgeirsson, syntynyt 1971 Oikeustieteen maisteri Asianajaja Islannin korkeimmassa oikeudessa Hallituksen muut varsinaiset jäsenet: Hilmar Thór Kristinsson, syntynyt 1971 Kauppatieteiden kandidaatti Asiantuntijana Kaupthing Bank hf:ssa Stig-Erik Bergström, syntynyt 1941 Kauppatieteiden tohtori Robin Lindahl, syntynyt 1964 Kauppatieteiden maisteri Senior Vice President, Operator Sales, Nokia Oyj Lisätietoja hallituksen jäsenistä löytyy vuosikertomuksen sivulta 42. Hallituksen jäsenten riippumattomuus Kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia jäseniä ovat: J.T. Bergqvist, Stig-Erik Bergström ja Robin Lindahl. Omistusrakenteen johdosta on pidetty tärkeänä, että pääomistajalla on vahva asema hallituksessa. Steinar Thór Gudgeirsson ja Hilmar Thór Kristinsson edustavat pääomistaja Kaupthing Bank hf:ää. Työrutiinit Hallitus vahvistaa vuosittain, varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä kokouksessa, työjärjestyksen, toimitusjohtajan ohjesäännön sekä tilintarkastusvaliokunnan työjärjestyksen. Hallituksen työjärjestys sisältää mm. ohjeita hallituksen kokousten muodosta ja sisällöstä, yhtiön taloudellisesta raportoinnista, sijoituksista sekä ulkoisesta tiedottamisesta. Hallitus vahvistaa ja tarkastaa yhtiön hyväksymis- ja valtuutusohjeet sekä toiminimen kirjoitusoikeudet. Hallitus suorittaa myös vuosittaisen sisäisen itsearvioinnin työskentelystään. Hallituksen tiedonsaanti Hallitukselle laaditaan kahdesti kuussa yhtiön salkkuraportti, jossa on yksityiskohtaisempaa tietoa yhtiön sijoituksista ja niiden tuotoista. Yhtiön kehitys käydään läpi jokaisessa hallituksen kokouksessa. Hallitus saa myös osavuosikatsausten, tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen luonnokset nähtäväkseen ennen näitä käsittelevää hallituksen kokousta. 44

47 Kokoontumiset Hallitus kokoontui 10 kertaa vuonna 2009 ja osallistumisaktiviteetti oli 82 %. Hallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Varsinaisissa hallituksen kokouksissa käsitellään mm. sisäisiä raportteja toiminnan kehityksestä ja tuloksesta sekä vahvistetaan ulkoiset raportit, kuten osavuosikatsaukset, tilinpäätökset ja vuosikertomukset. Strategisia kysymyksiä hallitus käsittelee tarpeen vaatiessa. Hallituksen jokaista kokousta varten laaditaan esityslista, joka jaetaan etukäteen hallituksen jäsenille. Kaikista hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan ja jaetaan hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille. Tilintarkastusvaliokunta Hallitus valitsee keskuudestaan tilintarkastusvaliokunnan. Valiokunnan jäsenillä tulee olla tehtävään tarvittava pätevyys. Tilintarkastusvaliokunnan ensisijaisena tehtävänä on tilintarkastajien työn sekä sen yhteydessä ilmenevien asioiden tiivis seuranta. Lisäksi tilintarkastusvaliokunta seuraa yhtiön taloudellista asemaa ja valvoo sen taloudellista raportointia. Tehtäviin kuuluu myös sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi, lakien ja määräysten noudattamisen arviointi, yhteydenpito tilintarkastajiin sekä tilintarkastajien raporttien läpikäynti ja tilintarkastajien antamien suositusten arviointi. Tilintarkastusvaliokunta raportoi hallitukselle säännöllisesti. Tilintarkastusvaliokuntaan kuuluvat Stig-Erik Bergström (puheenjohtaja) ja Robin Lindahl (jäsen). Molemmat tilintarkastusvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista. Tilintarkastusvaliokunta koostuu kahdesta jäsenestä, mikä poikkeaa suosituksesta. Hallitus katsoo määrän olevan riittävä, koska yhtiö on suhteellisen pieni. Tilintarkastusvaliokunta kokoontui 2 kertaa vuonna 2009 ja kokousten osallistumisaktiviteetti oli 100 %. Yhtiössä ei ole muita valiokuntia. TOIMITUSJOHTAJA Juha Kasanen, syntynyt 1957 Diplomi-insinööri, kauppatieteiden lisensiaatti Toimitusjohtaja vastaa yhtiön juoksevasta hallinnosta hallituksen antamien neuvojen ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja huolehtii yhtiön kirjanpidon lainmukaisesta hoidosta ja muiden pakollisten säännösten noudattamisesta. Toimitusjohtaja vastaa myös siitä, että yhtiön varainhoito on turvallisesti järjestetty. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. PALKITSEMINEN Yhtiökokous vahvistaa hallituksen jäsenten rahapalkkiot vuosittain ja hallitus puolestaan vahvistaa toimitusjohtajan palkan ja muut edut. Yhtiön toimitusjohtajan kannustepalkkioista päättää yhtiön hallitus. Hallituksen jäsenille ei makseta palkkiota muulla kuin hallituksen jäsenyyden perusteella. Hallituksen jäsenille maksetaan palkkiota pidetyn yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti seuraavasti: Lisäksi työskentelystä hallituksen valiokunnissa maksetaan kokouspalkkiona 350 euroa. Hallituksen jäsenille maksetaan majoitus- ja matkakulut laskun mukaan. Hallitukselle myönnettyjä rahalainoja, eläkesitoumuksia tai muita vakuuksia ja vastuusitoumuksia ei ole. Toimitusjohtajan eläke-edut määräytyvät työntekijäin eläkelain (TyEL) mukaan. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on yksi kuukausi ja irtisanomiskorvaus vastaa kahdeksan kuukauden palkkaa. Toimitusjohtajalle maksetaan kuukausipalkan lisäksi tulospalkkiota. Tulospalkkio perustuu yhtiön kulujen ja verojen jälkeiseen vuosittaiseen substanssituottoon. Yhtiön hallitus vahvistaa tulospalkkion perusteet. Vuonna 2009 toimitusjohtajalle kirjattiin palkkaa, luontoisetuja ja tulospalkkioita yhteensä euroa. Säännöllisen palkan osuus oli euroa, josta luontoisetujen osuus oli euroa. Tulospalkkion osuus oli euroa. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PÄÄPIIRTEET Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, sen tuottama taloudellinen informaatio on luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan. Sisäistä valvontaa toteuttavat yhtiössä ylin johto ja koko muu henkilökunta. Ylin vastuu kirjanpidon ja varainhoidon valvonnasta kuuluu yhtiön hallitukselle. Toimitusjohtajan tehtävänä on huolehtia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä käytännössä. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiöllä ja sen tytäryhtiöillä on sisäinen tarkastus, joka toimii tarkoituksenmukaisesti. Emoyhtiö tarkastaa oman kirjanpidon ja raportoinnin sekä mm. tytäryhtiöiden tilinpäätökset, markkina-arvot ja salkkuraportit. Sisäinen tarkastus on järjestetty siten, että jokin toinen taho kuin laatija itse aina tarkastaa työn. 45

48 Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön riskienhallinnasta ja päättävät riskienhallintaan liittyvistä asioista. Yhtiö altistuu rahoitusinstrumenttien takia pääasiassa markkina- ja valuuttariskille. Lisäksi yhtiön rahamarkkinasijoituksiin liittyy luottoriski. Rahavarojen suuresta määrästä johtuen yhtiön maksuvalmiusriski on hyvin pieni. Yksi yhtiön sijoitusperiaatteista on hajauttaa sijoitukset ja siten rajoittaa kokonaisriskitasoa. Yhtiö suojautuu ajoittain riskeiltä myös myyntioptioilla ja myydyillä indeksitermiineillä. TILINTARKASTUS Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vähintään yksi varsinainen tilintarkastaja, jonka on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan/tilintarkastajat, jonka/joiden toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Ehdotus tilintarkastajaksi ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa. Yhtiön vuositilinpäätöksen yhteydessä tilintarkastajat laativat osakkeenomistajille tilintarkastuskertomuksen. Lakisääteisen tilintarkastuksen tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilintarkastuksen avulla osakkeenomistajat saavat riippumattoman lausunnon siitä, miten yhtiön kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto on hoidettu. Tilintarkastajien kulut korvataan laskun mukaisesti. Vuonna 2009 tilintarkastajille maksettiin euroa tilintarkastustyöstä Norvestia-konsernissa ja Norvestia Oyj:ssä. SISÄPIIRIHALLINTO Yhtiö noudattaa Nasdaq OMX Helsinki Oy:n voimaan tullutta sisäpiiriohjetta. Yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja kuuluvat julkiseen sisäpiirirekisteriin. Norvestian julkisen sisäpiirin omistustiedot ja kytkennät päivitetään, kun muutoksia tapahtuu. Yhtiö ylläpitää myös sisäistä yhtiökohtaista rekisteriä, johon kuuluu koko henkilöstö sekä sellaiset henkilöt, jotka saavat säännöllisesti haltuunsa sisäpiiritietoa. Yhtiökohtainen rekisteri ei ole julkinen. Hallinnointiperiaatteet yhtiön Internet-sivuilla Selostusta yhtiön hallinnointiperiaatteista päivitetään osoitteessa 46

49 HENKILÖSTÖ Juha Kasanen, toimitusjohtaja Susanne Poikonen, talouspäällikkö Ville Kettunen, sijoituspäällikkö Jan Sasse, executive advisor Maija Ahola, sijoittajasuhteet Eerika Lehtilä-Vuorio, hallinnon assistentti 47