2009 V U O S I K E RT O M U S

Transkriptio

1 2009 VUOSIKERTOMUS

2

3 SISÄLTÖ Norvestia lyhyesti 2 Toimitusjohtajan katsaus 4 Katsaus teollisuussijoituksiin 7 Osakepääoma ja omistusrakenne 8 Konsernin substanssiarvo 9 Sijoitukset 31. joulukuuta Tilinpäätös 2009 Hallituksen toimintakertomus 14 Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS 17 Konsernin tase, IFRS 18 Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 19 Konsernin oman pääoman muutokset, IFRS 20 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS 21 Tunnusluvut, IFRS 31 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 32 Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 33 Emoyhtiön tase, FAS 34 Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 35 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS 36 Voitonjakoehdotus 39 Tilintarkastuskertomus 40 Hallitus ja johto 42 Selvitys Norvestia-konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 44 Henkilöstö 47 Avainsanoja 48 1

4 Norvestia lyhyesti Norvestia Oyj on pörssinoteerattu sijoitusyhtiö. Norvestia-konserni sijoittaa pääasiassa pohjoismaisiin osakkeisiin, osakerahastoihin, hedgerahastoihin sekä rahamarkkinoille ja muihin arvopapereihin. Norvestian sijoitustoiminnan päämääränä on hyvä riskikorjattu tuotto. Norvestia Oyj kuuluu Kaupthing Bank -konserniin ja on Norvestia Industries Oy:n sekä Norventures Oy:n emoyhtiö. Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 12. maaliskuuta 2010 klo Diana-auditoriossa, Erottajankatu 5, Helsinki. Voidakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ilmoittauduttava viimeistään tiistaina 9. maaliskuuta 2010 klo mennessä, joko sähköpostitse osoitteeseen puhelimitse numeroon (09) , faksilla numeroon (09) tai kirjallisesti osoitteeseen Norvestia Oyj, Pohjoisesplanadi 35 E, Helsinki. Mahdolliset valtakirjat, joiden nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänioikeutta yhtiökokouksessa, pyydetään toimittamaan yhtiön toimistoon ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset, jotka ilmestyvät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ovat saatavilla sähköisenä versiona yhtiön kotisivuilla Kotisivuilta löytyvät myös kuluneen vuoden pörssitiedotteet sekä aikaisempia pörssitiedotteita. Osinko Osinko vuodelta 2009 maksetaan 24. maaliskuuta 2010 niille osakkeille, jotka ovat rekisteröitynä arvo-osuusrekisterissä 17. maaliskuuta Konsernin avainluvut 2009 Osavuosikatsaukset julkistetaan 28. huhtikuuta heinäkuuta lokakuuta 2010 Substanssimuutos, osinko-oikaistu: 18,6 milj. Tulos: 18,5 milj. Oma pääoma: 149,1 milj. Omavaraisuusaste: 95,5 % Substanssilaskelma julkistetaan kuukausittain. PAINETTU VUOSIKERTOMUS Pörssitiedottaminen painottuu yhä enemmän sähköiseen viestintään. Useat Norvestian osakkeenomistajat ovat ilmoittaneet, etteivät enää halua painettua vuosikertomusta. Osakkeenomistajien palautteen perusteella ja ympäristönäkökulmat huomioiden Norvestian hallitus on päättänyt, ettei yhtiö enää vuoden 2009 vuosikertomuksen jälkeen lähetä automaattisesti painettua vuosikertomusta kaikille osakkeenomistajilleen. Niitä Norvestian osakkeenomistajia, jotka jatkossa haluavat painetun vuosikertomuksen postitse, pyydämme tilaamaan vuosikertomuksen internetissä osoitteessa Samassa osoitteessa voi myös ilmoittautua vuosikertomuksen kestotilaajaksi tai tilata Norvestian osavuosikatsauksia. Tilauksen voi myös tehdä puhelimitse numeroon (09) Osakekohtaiset avainluvut 2009 Substanssimuutos, osinko-oikaistu: 1,21 Tulos: 1,21 Substanssi: 9,73 Oma pääoma: 9,73 2

5 Vuosi 2009 Substanssi per osake oli vuoden lopussa 9,73 (8,77 vuonna 2008). Tilikauden tulos oli 18,5 milj. (-22,4 milj. ). Osinko-oikaistu substanssi nousi kauden aikana 14,2 % (-14,3 %). Hallitus ehdottaa osingoksi 0,50 osakkeelta (0,25 ). 3

6 4

7 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuoteen 2009 päättyi pääomamarkkinoilla hyvin vaihteleva ja erikoinen vuosikymmen. Vuosikymmen alkoi vuoden 2000 ITkuplan puhkeamisella ja päättyi vuoden 2009 osakekurssien nopeaan nousuun. Näiden vuosien väliin mahtui mm. Word Trade Centerin terroristi-isku, neljän vuoden vahva nousu osakemarkkinoilla, pankki- ja maksuvalmiuskriisi sekä vuonna 2008 pahin pörssiromahdus sitten toisen maailmansodan. Kokonaisuutena tarkasteltuna päättynyt vuosikymmen on ollut hyvin erikoinen myös rahoitusteorian näkökulmasta. Rahoitusteorian peruspilareihin kuuluu se, että tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä; mitä korkeampi riski sitä parempi tuotto. Päättyneellä vuosikymmenellä tämä periaate ei toteutunut. Osakesijoittajat kantoivat vuosikymmenen kuluessa kovinta riskiä, mutta saivat pienimmän tuoton. Esimerkiksi OMX Helsinki CAP -tuottoindeksin vuosituotto on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut ainoastaan 1,8 % ja tuoton volatiliteetti 21,7 %. Bloomberg/EFFAS obligaatioindeksi on samanaikaisesti antanut 5,5 % vuosituoton 3,1 % volatiliteetilla. Jos tuotto-riskisuhde jatkuisi käänteisenä alkaneellakin vuosikymmenellä, täytyisi rahoitusteorian oppikirjat kirjoittaa uudestaan. Ilmiöllä olisi myös perustavaa laatua olevia vaikutuksia pääomamarkkinoiden muuhun toimintaan. Norvestian sijoitustoiminta onnistui varsin hyvin vuosikymmenen eri käänteissä. Sijoitustoiminnan vuosituotto verojen ja kulujen jälkeen oli kymmenen vuoden ajanjaksolta 7,3 %. Tuoton volatiliteetti oli 7,6 %. Tuotto saavutettiin siis selvästi osakemarkkinaa pienemmällä riskitasolla. Tämä saavutus on erinomainen. On hyvin poikkeuksellista, että pörssi-indeksin tuotto voidaan pitkällä aikavälillä moninkertaisesti ylittää indeksiä pienemmällä riskillä. NORVESTIA VUONNA 2009 Vuosikymmen päättyi kahteen hyvin erilaiseen pörssivuoteen. Vuosi 2008 oli yksi kaikkien aikojen heikoimmista pörssivuosista ja vuonna 2009 koettiin vuosikymmenen suurin nousu. Vuonna 2008 OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi laski 47,3 prosenttia ja vuonna 2009 se nousi 45,5 prosenttia. Lopputulos ei kuitenkaan ollut se, että olisi palattu takaisin lähtötilanteeseen. Indeksin täytyy nousta edelleen runsaat 30 % päästäkseen vuoden 2008 alkutilanteeseen. Norvestian tuottoluvut vastaavalta ajanjaksolta olivat -14,3 % ja +14,2 %. Norvestian substanssiarvon täytyy nousta 2,2 % vuoden 2008 alkutilanteeseen pääsemiseksi. Voidaankin arvioida, että Norvestia on selvinnyt hyvin viime vuosina osakemarkkinoita ravistelleesta kriisistä. Norvestian tavoitteena on hyvä pitkän aikavälin riskikorjatun tuoton saavuttaminen. Useimmat sijoittajat vertaavat tuottoaan markkinatuottoon, mutta osakeindeksejä parempi vertailukohta voisi Norvestialle olla eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan tulos. Suomalaisten eläkeyhtiöiden tavoitteena on turvata suomalaisten tulevat eläkemaksut ja saavuttaa hyvä positiivinen riskikorjattu pitkän aikavälin tuotto. Jos verrataan Norvestian sijoitustoiminnan tulosta eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan, havaitaan että Norvestia menestyy hyvin myös tässä vertailussa. Norvestia selvisi kahden viimeisen vuoden turbulenssista parhaiden joukossa ja on tuotolla mitattuna pitkällä aikavälillä selvästi paras Norvestian substanssi, osinko-oikaistu Tuotto, p.a. 5,3 % 5,4 % 0,2 % 7,2 % 11,4 % 26,5 % 16,0 % 6,0 % -14,3 % 14,2 % 7,3 % Volatiliteetti 5,0 % 5,2 % 4,6 % 3,2 % 4,3 % 10,1 % 6,4 % 6,0 % 7,8 % 7,4 % 7,6 % Sharpe 0,3 0,1 neg 1,4 2,1 2,4 2,0 0,3 neg 1,7 0,5 OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi Tuotto, p.a. -21,5 % -18,2 % -13,5 % 22,7 % 21,4 % 34,5 % 29,9 % 8,1 % -47,3 % 45,5 % 1,8 % Volatiliteetti 12,5 % 33,0 % 22,1 % 18,9 % 10,2 % 12,7 % 14,2 % 13,7 % 23,4 % 32,0 % 21,7 % Sharpe neg neg neg 1,1 1,9 2,5 1,9 0,3 neg 1,4 neg 5

8 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Tilanne pääomamarkkinoilla jatkuu haasteellisena. Lyhyet korot ovat ennätyksellisen alhaiset eivätkä ne tarjoa sijoittajille juuri mitään tuottoa. Jos talous kääntyy nousuun, on todennäköistä että myös pitkät korot kääntyvät nousuun. Korkosijoitukset eivät siis näytä kokonaisuutena kovin houkuttelevilta. Jäljelle jäävät lähinnä osakesijoitukset, mutta onko matala korkotaso riittävä syy ostaa osakkeita vai täytyykö yritysten tulosten ja liikevaihdon myös parantua? Kuten olemme aiemmin nähneet, on matalalla korkotasolla ikävä taipumus muodostaa erilaisia kuplia varallisuusesineiden hintoihin. On toki liian aikaista arvioida, että osakkeiden hintoihin olisi jo muodostunut jonkinlainen kupla. Osakemarkkinoiden vakaan kehityksen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että yhtiöiden tulokset ja liikevaihdot lähtisivät kuluvan vuoden aikana selvään kasvuun eivätkä tulosparannukset perustuisi pelkästään kulujen karsimiseen. Yritysten tulosparannusten edellytyksenä on tietysti se, että yksityinen kulutus saadaan nousuun, mikä taas edellyttää työllisyyden paranemista. Nämä kaikki asiat ovat sidoksissa toisiinsa, eikä osakkeiden nykyinen hintataso välttämättä kestä kovin suuria pettymyksiä. Paras kehityskulku olisi se, että yhtiöiden tulokset vahvistuisivat vähitellen, keskuspankit pystyisivät hallitusti nostamaan nykyistä epänormaalin matalaa korkotasoa ja viranomaiset voisivat asteittain purkaa tämän hetkisiä tukipaketteja. Tällä tavalla maailman talouskasvun pitäisi vähitellen päästä takaisin pitkäaikaiselle kasvu-uralleen. Yhdistettynä länsimaiden talouksien rakenteellisiin vajeisiin, ovat muut vaihtoehdot hyvin huonoja ja ne todennäköisesti suistaisivat koko maailmantalouden pitkäaikaisiin ongelmiin. Päättyneellä vuosikymmenellä Norvestian sijoitustoiminta on ollut menestyksekästä hyvin erilaisissa markkinaolosuhteissa. Uuden vuosikymmenen kynnyksellä tiedämme varmuudella ainoastaan sen, että emme tiedä millaisia sijoitusvuosia on tulossa. Monia yllätyksiä on luvassa, osa niistä hyviä ja osa vähemmän toivottuja. Mielestämme oikea tapa toimia tällaisessa epävarmassa ympäristössä on pyrkiä aina pitämään riskit hallinnassa ja tarttua hyviin tilaisuuksiin silloin kuin niitä on tarjolla. Pyrimme soveltamaan tätä periaatetta Norvestian toiminnassa myös jatkossa. Osakkeenomistajamme voivat olla varmoja siitä, että teemme parhaamme, jotta Norvestian sijoitustoiminnan tulos olisi myös tulevina vuosina mahdollisimman hyvä. Juha Kasanen Toimitusjohtaja SUBSTANSSI- JA INDEKSIKEHITYS Norvestian substanssi, osinko-oikaistu Bloomberg/EFFAS obligaatioindeksi, Suomi OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi 6

9 KATSAUS TEOLLISUUSSIJOITUKSIIN sessä osakassopimuksessa. Coronaria Wellcare fuusioitiin Coronaria Hoitoketjuun vuoden 2009 lopussa. Samanaikaisesti Coronaria Hoitoketjun toimitusjohtajana aloitti Jari Mäki-Runsas. Coronaria Wellcaren avulla Hoitoketjun toiminta laajeni terveyspalveluista kotihoidon ja palveluasumisen palveluihin eri asiakasryhmille. Wellcaren liikevaihto vuonna 2009 oli noin 2,7 miljoonaa euroa ja toiminta voitollista. Coronaria Hoitoketju Oy Vuonna 2008 Norvestia Industries sijoitti Coronaria Hoitoketjuun, joka on Suomen johtavia terveydenhuollon työvoimapalveluita tuottavia yrityksiä. Coronaria Hoitoketjun liikevaihto vuonna 2009 oli yli 13 miljoonaa euroa (ilman fuusioitua Wellcarea) ja kasvua edelliseen vuoteen 23 %. Norvestia Industries omistaa 20 % Coronaria Hoitoketjusta. Terveydenhuollon ulkoistuspalvelut kasvoivat edelleen vuonna Merkittävä uusi asiakkuus oli ODL-Hoitoketjun liittymän ja Oulun kaupungin tekemä yhteistyösopimus. Se on ensimmäinen kunnallinen terveyspalvelujen tuotantoyhteistyö, jossa seurataan ja mitataan palvelutuotannon lisäksi terveyspalvelujen vaikuttavuutta erikoissairaanhoitoon. Tämä on hyvä käytännön esimerkki yhteistyömahdollisuuksista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Norvestia Industries Oy jatkoi vuonna 2007 aloitettua teollisuussijoitustoimintaansa, jonka tavoitteena on kohdeyrityksiä edelleen kehittämällä nostaa sijoitetun pääoman tuottotasoa. Sijoituksemme ovat pitkäaikaisia, eikä niistä irtaantumisille siten määritellä tiukkaa aikarajaa. Tuottoa tavoittelemme sekä osinkovirran että arvonnousun kautta. Päämääränämme on yhteistyössä muiden pääomistajien kanssa olla aktiivinen sijoittaja, joka toiminnallaan nostaa kohdeyrityksen arvoa. Tämä tapahtuu erityisesti sijoitusten alkuvaiheessa tapahtuvan strategiamäärittelyn sekä sitä tukevan hallitustyöskentelyn kautta. PAINOPISTEALUEET Teollisuussijoitustoiminnan painopisteeksi olemme valinneet yritykset, jotka tuotteistettujen palvelukonseptien avulla ovat nostettavissa seuraavalle strategiselle, kansainvälisen liiketoiminnan tasolle. Sijoitusvalintoihimme vaikuttavat sekä pitkän aikavälin makrotaloudelliset trendit että arvioidut muutokset asiakkaiden ja kuluttajien käyttäytymisessä. Haluamme investoida erityisesti yrityksiin ja toimialoille, joilla on hyvät kilpailuedellytykset kotimarkkinoillaan sekä mahdollisuus hyödyntää palvelukehitysinnovaatioitaan myös kansainvälisesti. Kohdeyrityksillä voi myös olla tavaratuoteliiketoimintaa, mikäli siihen sisältyy mahdollisuus edelleen kehittää nykyisiä ansaintamalleja palvelukonseptien suuntaan. Aloja, jotka koemme teollisuussijoitusten kannalta erityisen kiinnostaviksi, ovat mm. terveydenhuolto, palveluprosessien ulkoistukset ja tuotteistetut asiantuntijapalvelut, ympäristöteknologia sekä koulutuspalvelut. Kaikilla näillä aloilla on nähtävissä suotuisa pitkän aikavälin kehityskulku ja muutoksia asiakkaiden käyttäytymisessä. PORTFOLIOYHTIÖT Coronaria Wellcare Oy Vuoden 2009 toisella neljänneksellä Norvestia Industries hankki 20 % osuuden Coronaria Wellcaresta. Kaupan ehdoista oli sovittu aikaisemmin Coronaria Hoitoketjun ja Norvestia Industriesin väli- GSP Group Oy GSP Group on rakennuttamisen palveluihin keskittynyt asiantuntijaorganisaatio. Norvestia Industries omistaa 25 % GSP Groupista. Vuonna 2008 tehty strategian tarkennus, missä yhtiön painopistettä siirrettiin rakentamisesta rakennuttamiseen, on edennyt suunnitellusti haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Yhtiö on saanut uusiksi asiakkaikseen mm. Sipoonrannan asuntoalueen ja Konecranes Oyj:n. GSP Groupin helmikuussa 2010 päättyvä tilikausi tulee olemaan selkeästi voitollinen. Markkinakatsaus Yrityskauppojen määrä väheni ennätyksellisesti vuonna Eri tietolähteistä kootun analyysin perusteella voi todeta, että vuonna 2009 yrityskauppoja tehtiin Suomessa vuositasolla vähemmän kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Syitä tähän on varmasti useita. Tilanne rahoitusmarkkinoilla erityisesti alkuvuodesta, pörssin volatiliteetti ja sen vaikutus ostajien ja myyjien hintakäsityksiin sekä yritysten keskittyminen operatiivisen toiminnan kehittämiseen vaikuttivat tehtyjen yrityskauppojen määrään. Meidän näkemyksemme on, että listaamattomien yritysten kauppojen lasku pysähtyi syksyllä. Kauppojen vähyydestä huolimatta aktiviteetti markkinoilla ei laantunut täysin. Koko vuoden aikana kävimme keskusteluja sijoitusmahdollisuuksista 35 eri yhtiön kanssa. Kahdeksan näistä keskusteluista johti konkreettisiin jatkoneuvotteluihin. Coronaria Wellcareen tehdyn sijoituksen lisäksi muut neuvottelut eivät toistaiseksi ole johtaneet lopullisiin sijoituspäätöksiin. Arvioimme jatkossakin tapauskohtaisesti, sijoitammeko varojamme lyhytkiertoiseen salkkuumme vai pidemmällä aikavälillä hyvän kehityspotentiaalin omaaviin listaamattomiin palveluyrityksiin. Jan Sasse executive advisor 7

10 Osakepääoma ja omistusrakenne Norvestia Oyj:n osakepääoma oli euroa. Osakepääoma jakautuu A-osakkeeseen, joilla on 10 ääntä, ja B-osakkeeseen, joilla on 1 ääni. Osakepääoma koostuu yhteensä osakkeesta ( ). Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. B-osakkeiden ISIN-koodi on FI ja A-osakkeet ovat noteeraamattomia. Norvestia Oyj:n noteerattujen osakkeiden pörssiarvo oli 108,1 milj. euroa (81,5). Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa omistivat 54,02 % osakkeista (52,67 %) ja 69,93 % osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä (69,04 %). Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat yhteensä yhtiön osaketta (9 089). Norvestian hallitus ja johto omistivat yhteensä osaketta emoyhtiö Kaupthing Bankissa ( ). Yksityishenkilöt omistivat keskimäärin Norvestia Oyj:n osaketta (1 198). Vastaava luku yhteisöillä oli osaketta (14 721). Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus osakkeista oli 1,57 % (1,41 %) ja äänistä 1,03 % (0,92 %). Osakkeenomistajien lukumäärä oli yhteensä (5 909). Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa 31. Joulukuuta 2009 Yhteen- Osuus Osuus a-sarja B-sarja laskettu osakkeista äänistä Osakkeenomistaja lkm % lkm % lkm % % Kaupthing Bank hf , , ,74 56,00 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö , ,68 7,64 Onninen Sijoitus Oy , ,61 1,71 Laakkonen Mikko , ,35 0,88 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva , ,24 0,81 Laakkonen Hannu , ,19 0,78 Immonen Jukka , ,06 0,69 Wild Cat Capital Ab , ,84 0,55 Pasanen Matti , ,74 0,48 Scanfil Oyj , ,58 0, , , ,02 69,93 Hallintarekisteröityjä , ,57 1,03 Osakkeet ja äänioikeus Ääniä/ Osakkeiden Äänten Osakepääoma Osakesarja osake lkm lkm euroa Sarja A Sarja B Yhteensä Omistusten suuruus osuus Osuus Osakkeen- Osakeomistus osakkeista äänistä omistajista kpl % % % ,4 % 0,3 % 16,8 % ,6 % 6,3 % 59,8 % ,6 % 10,2 % 19,1 % ,2 % 4,1 % 2,3 % ,1 % 79,1 % 2,0 % Ei ao-järjestelmässä 0,1 % ,0 % 100,0 % 100,0 % osakepääoman jakaantuminen Joista hallintarekisteröityjä 1,6 % 100 % 42,7 % 33,7 % 14,3 % 7,4 % 1,7 % 0,1 % 0,1 % Kotitaloudet 42,7 % Ulkomaat 33,7 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 14,3 % Yritykset 7,4 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1,7 % Julkisyhteisöt 0,1 % Ei arvo-osuusjärjestelmässä 0,1 % 8

11 KONSERNIN SUBSTANSSIARVO Substanssiarvo, milj Varat Pitkäaikaiset varat Aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 Laskennalliset verosaamiset 6,9 9, Osuudet osakkuusyrityksissä 3,7 3,5 1,1 - - Muut sijoitukset 1,8 1,7 1,8 1,7 2,2 Lyhytaikaiset varat Kaupankäyntisalkku 48,6 48,8 71,5 71,0 71,4 Muut rahoitusvarat käypään arvoon 43,2 30,9 39,8 38,0 31,8 Rahavarat ja saamiset 51,9 43,5 59,1 62,7 57,3 Varat yhteensä 156,1 137,4 173,3 173,4 162,8 Lyhytaikaiset velat -0,9-0,5-3,5-1,9-6,7 Laskennalliset verovelat -6,1-2,6-5,3-7,4-6,3 Substanssi 149,1 134,3 164,5 164,1 149,8 Substanssiarvo/osake, * ,73 8,77 10,74 10,71 9,78 Substanssimuutos, osinko-oikaistu Muutos, milj. 18,6-22,5 9,6 23,5 31,4 Osakekohtainen muutos, * 1,21-1,47 0,63 1,53 2,05 * Antikorjattu LASKENTAPERUSTEET Julkisesti noteeratut arvopaperit, sijoitusrahastot ja johdannaiset on arvostettu viimeiseen kaupantekokurssiin. Mikäli kaupantekokurssia ei ole ollut saatavilla, on käytetty ostonoteerausta. Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet on arvostettu käypään arvoon käyttäen laskennallisia arvonmääritysmenetelmiä. KONSERNIN SUBSTANSSI JA PÖRSSIARVO OSAKEKURSSI JA SUBSTANSSI per osake milj Substanssi Pörssiarvo Substanssi Osakekurssi 9

12 Sijoitukset 31. joulukuuta 2009 lukumäärä Hankinta-arvo Käypä arvo osuus osakkeita/osuuksia sijoituksista NORVESTIA OYJ PÖRSSINOTEERATUT YHTIÖT Ahlstrom Oyj ,8 % Amer Sports Corporation ,7 % Atria Yhtymä Oyj ,3 % Cargotec Oyj ,5 % Comptel Oyj ,1 % Cramo Oyj ,2 % Elisa Oyj ,2 % Finnair Oyj ,9 % Fortum Oyj ,0 % HKScan Oyj sarja A ,7 % Huhtamäki Oyj ,1 % Kemira Oyj ,5 % Kesko Oyj sarja B ,7 % Kone Oyj sarja B ,3 % Konecranes Oyj ,6 % Lännen Tehtaat Oyj ,2 % Metso Oyj ,2 % M-Real Oyj sarja B ,5 % Neste Oil Oyj ,7 % Nokia Oyj ,9 % Nokian Renkaat Oyj ,5 % Oriola-KD Oyj sarja A ,1 % Oriola-KD Oyj sarja B ,4 % Orion Oyj sarja A ,3 % Orion Oyj sarja B ,7 % Outokumpu Oyj ,7 % Pohjola Pankki Oyj sarja A ,3 % Raisio Oyj sarja V ,8 % Ramirent Oyj ,0 % Rautaruukki Oyj sarja K ,9 % Sampo Oyj sarja A ,2 % SanomaWSOY Oyj ,1 % Sponda Oyj ,7 % Stockmann Oyj sarja B ,6 % Stora Enso Oyj sarja R ,9 % UPM-Kymmene Oyj ,2 % Uponor Oyj ,8 % Wärtsilä Oyj Abp ,3 % YIT Oyj ,0 % 3Com Corporation ,2 % AstraZeneca plc ,2 % BP plc ,2 % Deutsche Telekom AG ,2 % ETFS Leveraged Crude Oil ,5 % ETFS Natural Gas ,7 % France Telekom S.A ,2 % Nordea Bank AB FDR ,6 % Powershares QQQ ,0 % Rexel S.A ,0 % S&P Depos Recpts SK ,3 % Sanofi-aventis ,2 % StatoilHydro ASA ,1 % TeliaSonera AB ,9 % Valeo S.A ,2 % ,1 % 10

13 lukumäärä Hankinta-arvo Käypä arvo osuus osakkeita/osuuksia sijoituksista JOHDANNAISSOPIMUKSET* Nokia osto-optioita (asetettu) ,0 % Nokia myynti-optioita (asetettu) ,0 % ,0 % RAHASTOT Avenir B ,8 % Arvo Finland Value K ,9 % Brummer & Partners Nektar ,5 % Brummer & Partners Zenit ,1 % Didner & Gerge Aktiefond ,6 % eq High yield bond 2 K ,3 % eq Eurobond 2K ,4 % Futuris ,8 % OP-Eurooppa Arvo A ,3 % OP-Suomi Arvo A ,4 % RAM One ,6 % Seligson & Co. Rahamarkkinarahasto AAA ,6 % ,3 % JOUKKOVELKAKIRJALAINAT nimellisarvo M-Real Serla, erääntyy ,0 % ,0 % NORVESTIA OYJ YHTEENSÄ ,4 % NORVESTIA INDUSTRIES OY NOTEERAAMATTOMAT YHTIÖT GSP Group OY ,3 % Coronaria Hoitoketju Oy ,5 % ,8 % NORVESTIA INDUSTRIES OY YHTEENSÄ ,8 % NORVENTURES OY NOTEERAAMATTOMAT YHTIÖT Polystar Instruments AB ,8 % NORVENTURES OY YHTEENSÄ ,8 % NORVESTIA-KONSERNI YHTEENSÄ ,0 % Taulukossa ei ole mukana konsernin rahavaroja * Asetettujen optioiden käypänä arvona esitetään optiosta saadun preemion ja option markkina-arvon erotus. Norvestia-konsernin sijoitusten maantieteellinen jakauma % 59 % 19 % 14 % 8 % Suomi 59 % Muut Pohjoismaat 19 % Muu Eurooppa 14 % Euroopan ulkopuoliset maat 8 % Norvestia-konsernin sijoitukset % 50 % 25 % 11 % 6 % 6 % 2 % Pörssinoteeratut yhtiöt 50 % Hedge-rahastot 25 % Korkorahastot 11 % Noteeraamattomat yhtiöt 6 % Osakerahastot 6 % Joukkovelkakirjalainat 2 % Johdannaissopimukset 0 % 11

14 12

15 TILINPÄÄTÖS 2009 Hallituksen toimintakertomus 14 Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS 17 Konsernin tase, IFRS 18 Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 19 Konsernin oman pääoman muutokset, IFRS 20 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS 21 Tunnusluvut, IFRS 31 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 32 Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 33 Emoyhtiön tase, FAS 34 Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 35 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS 36 Voitonjakoehdotus

16 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS OSAKEMARKKINAT Vuosi 2009 oli osakemarkkinoilla kaksijakoinen. Vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana osakkeiden hintojen lasku jatkui voimakkaana. Maaliskuun alussa useimmat osakeindeksit olivat laskeneet vuoden alusta jo yli 20 %. Maaliskuun aikana tilanne kuitenkin rauhoittui ja osakekurssit kääntyivät nousuun, joka jatkui vahvana lähes koko loppuvuoden. Huhtikuun nousu osakemarkkinoilla oli yksi kaikkien aikojen suurimmista kuukausittaisista nousuista. Esimerkiksi Helsingin pörssin tuottoa kuvaavan OMX Helsinki CAP -tuottoindeksin arvo nousi huhtikuussa 26,6 %. Koko vuoden 2009 CAP -tuottoindeksin tuotto oli 44,5 %, mikä on myös yksi parhaista Helsingin pörssin indeksin vuosituotoista kautta aikojen. Vuonna 2008 tapahtunut pörssikurssien romahdus oli kuitenkin niin suuri, ettei edes vuoden 2009 aikana tapahtunut poikkeuksellinen nousu riittänyt nostamaan osakekursseja takaisin vuoden 2008 alun tasolle. Esimerkiksi OMX Helsinki CAP tuottoindeksin täytyy nousta vielä noin 30 % palatakseen tuolle tasolle. Maaliskuussa alkaneen osakemarkkinoiden käänteen taustalla voidaan arvioida olevan useita tekijöitä. Tärkeimpänä voidaan pitää sitä, että vuonna 2008 alkanut finanssikriisi, joka suisti koko kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ennen näkemättömään ahdinkoon, saatiin pääosin hallintaan. Tässä onnistuttiin etupäässä laskemalla korkotaso ennätyksellisen alhaiseksi sekä pankkien massiivisten tukipakettien avulla. Vielä vuoden 2009 alkaessa koko kansainvälisen rahoitusjärjestelmän olemassaolo oli uhattuna. Keskuspankkien ja muiden viranomaisten toimenpiteiden ansioista finanssikriisin tuho ei muodostunut niin pahaksi kuin vielä vuoden 2008 jälkipuoliskolla oli pelättävissä. Merkittävä osakekursseja tukeva tekijä on ollut myös se, että näyttäisi siltä, että USA:n talouden vapaa pudotus olisi päättynyt ja että USA:n talous olisi palaamassa kasvuun. Tämä on rauhoittanut sijoittajien mieliä. Kiinan talous näyttäisi toipuneen muuta maailmaa nopeammin vuoden 2008 shokista ja sen talouden ennakoidaan kasvavan vuonna 2010 jo 9 %. Myös tämä on lisännyt toiveita koko maailmantalouden mahdollisesta kääntymisestä nousuun ja samalla tukenut osakekursseja. Tärkeä tekijä viimeaikaisen osakkeiden hinnannousun takana on ollut myös poikkeuksellisen alhainen korkotaso. Eri keskuspankit ovat laskeneet ohjauskorot ennätyksellisen alas, eikä esimerkiksi Euroopan korkotaso ole Euroopan keskuspankin EKP:n historian aikana koskaan aikaisemmin ollut näin matala. Nollaa lähestyvät lyhyet korot ovat ajaneet sijoittajat etsimään tuottovaihtoehtoja korkosijoituksille ja ne ovat myös muuttaneet sijoittajien suhtautumista riskiin. Tämä on vaikuttanut monien sijoitusinstrumenttien hintoihin ja ohjannut varoja osakemarkkinoille, mikä on puolestaan nostanut osakkeiden hintoja. Osakemarkkinoiden viimeaikainen voimakas nousu ennakoi jatkossa yritysten tulosten ja liikevaihdon kasvua. Toistaiseksi näitä ei kuitenkaan juuri ole nähty. Yritysten tulokset ovat pysyneet tyydyttävällä tasolla lähinnä voimakkaasti kuluja karsimalla. Osakemarkkinoiden vakaan kehityksen kannalta olisi kuitenkin keskeisen tärkeää, että myös yritysten liikevaihdot kääntyisivät kasvuun. Muussa tapauksessa viime aikoina koettu osakekurssien ripeä nousu saattaa olla vailla reaalitaloudellista perustaa. Eri pörssien tuottoja kuvaavat indeksit kehittyivät vuoden 2009 aikana seuraavasti: Suomi / OMX Helsinki -indeksi 19,5 % Suomi / OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi 44,5 % Ruotsi / OMX Stockholm -indeksi 46,7 % Norja / OBX-indeksi 70,4 % Tanska / OMX Copenhagen -indeksi 32,1 % USA / Nasdaq Composite -indeksi 46,3 % USA / S&P 500 -indeksi 25,2 % Bloomberg European 500 -indeksi 24,6 % MSCI World -indeksi 27,6 % Japani / Nikkei 225 -indeksi 19,0 % Norvestian osinko-oikaistu pörssikurssi 37,2 % Norvestian osinko-oikaistu substanssi 14,2 % SUBSTANSSIARVO JA PÖRSSIKURSSI Norvestia-konsernin substanssiarvo oli 9,73 euroa osakkeelta (8,77 euroa vuoden 2008 lopussa). Maaliskuussa 2009 jaettiin osinkoa 0,25 euroa osaketta kohden. Kun osingonjako otetaan huomioon, yhtiön substanssiarvo nousi katsauskaudella 1,21 euroa osaketta kohden (-1,47), mikä vastaa 14,2 %:n substanssinousua vuoden alusta (-14,3 %). Viimeisen vuosineljänneksen aikana osinko-oikaistu substanssi per osake nousi 0,06 euroa (-0,79). Norvestian B-osakkeen osinko-oikaistu kurssi nousi vuoden aikana 37,2 %. B-osakkeen päätöskurssi oli 7,50 euroa per osake (5,65), mikä vastasi 22,9 %:n substanssialennusta (35,6 %). Norvestian B-osakkeiden pörssiarvo oli 108,1 milj. euroa (81,5). KONSERNIN TULOS Konsernin tulos vuonna 2009 oli 18,5 miljoonaa euroa (-22,4/2008; 9,5/2007) ja liiketoiminnan kulut olivat 1,9 miljoonaa euroa (1,7/2008; 1,8/2007). Kulut olivat 1,3 % substanssiarvosta (1,3/2008; 1,1/2007). Konsernin viimeisen vuosineljänneksen tulos oli 0,9 miljoonaa euroa (-12,0/2008; -5,4/2007). Tunnusluvut on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa sivulla 31. MAKSUVALMIUS JA VAKAVARAISUUS Konsernin rahavarat olivat 51,9 miljoonaa euroa vuoden lopussa (41,1/2008; 58,7/2007). Omavaraisuusaste oli 95,5 % (97,7/2008; 94,9/2007). Konsernin oma pääoma oli 149,1 miljoonaa euroa (134,3/2008; 164,5/2007). HENKILÖSTÖ JA INVESTOINNIT Vuoden aikana Norvestia-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 6 henkeä (6/2008; 6/2007). Henkilöstökulujen määrä oli 1,2 miljoonaa euroa (0,9/2008; 1,0/2007). Vuoden 2009 aikana ei tehty investointeja koneisiin ja kalustoon (0,0/2008; 0,0/2007). KONSERNIN SIJOITUKSET Norvestia-konsernin sijoitukset voidaan jakaa viiteen eri osaan: suoriin osakesijoituksiin, osakerahasto-, hedgerahasto- ja korkosijoituksiin sekä teollisuussijoituksiin. Konsernin sijoitusaste lukuun ottamatta rahamarkkinasijoituksia ja kassavaroja oli vuoden lopussa 58 % (58 %). Konsernin sijoitukset jakaantuivat markkinaarvon perusteella seuraavasti: MEUR % MEUR % Pörssinoteeratut yhtiöt 48,6 32,6 % 48,8 38,8 % Noteeraamattomat yhtiöt 5,5 3,7 % 5,2 4,1 % Hedgerahastot 24,1 16,1 % 19,0 15,1 % Osakerahastot 6,1 4,1 % 3,8 3,0 % Korkorahastot 11,0 7,4 % 6,8 5,4 % Joukkovelkakirjalainat 2,0 1,3 % 1,3 1,0 % Rahavarat 51,9 34,8 % 41,1 32,6 % Yhteensä 149,2 100,0 % 126,0 100,0 % Sijoitusten jakauman esitystapaa on vuonna 2009 muutettu. Sama muutos on tehty myös vuoden 2008 vertailutietoihin. Yhtiön substanssituotto vuoden aikana kulujen ja verojen jälkeen oli 14,2 %. Tämä tuotto saavutettiin kuukausihavainnoista lasketulla 7,4 % volatiliteetilla. Samanaikaisesti OMX Helsinki CAP tuottoindeksin volatiliteetti oli 32,0 %. Sijoitustoiminnan riskiin suhteutettu tuotto oli hyvä. Sijoitustoiminnan riskiä ja tuottoa mittaava Sharpen luku oli 1,7. Norvestian substanssituotto eri kuukausien välillä vaihteli selvästi yleistä osakemarkkinakehitystä vähemmän. Yhtiö suojasi ajoittain sijoituksiaan myyntioptioilla ja myydyillä indeksitermiineillä, sekä vaihteli lyhytaikaisten korkosijoitustensa määrää markkinanäkemyksensä mukaisesti. Osakesijoitusten, osakerahastojen ja hedgerahastojen tuotto oli vuoden 2009 aikana erittäin hyvä. Korkosijoitusten tuottoa laski varsinkin vuoden loppupuolella 14

17 poikkeuksellisen matala korkotaso. Teollisuussijoitusten tuotto oli lievästi negatiivinen. Norvestian sijoitustoiminnan riskitaso oli selvästi osakemarkkinoiden keskimääräistä riskitasoa alhaisempi. Norvestia Oyj 100 % osakkeista 100 % äänistä EMOYHTIÖN SIJOITUKSET Vuoden päättyessä eri sijoituskohteiden osuudet emoyhtiössä olivat seuraavat: suorat osakesijoitukset 34 % (41 %), osakerahastot 4 % (3 %), hedgerahastot 17 % (16 %), korkorahastot 8 % (5 %), joukkovelkakirjalainat 1 % (1 %), rahamarkkinasijoitukset 31 % (29 %) sekä kassa ja pankkisaatavat 5 % (5 %). Sijoitusten jakauman esitystapaa on vuonna 2009 muutettu. Sama muutos on tehty myös vuoden 2008 vertailutietoihin. Norventures Oy Norvestia Industries Oy Lyhytaikaisten korkosijoitusten määrä pidettiin loppuvuonna suhteellisen suurena, millä on pyritty varmistamaan toimintavapaus erilaisissa markkinaolosuhteissa. Emoyhtiön sijoituksista 87 % oli euromääräisiä, 11 % Ruotsin kruunuissa ja 2 % muussa valuutassa. TEOLLISUUSSIJOITTAMINEN Vuoden 2009 toisella neljänneksellä Norvestia hankki 19,9 %:n osuuden Coronaria Wellcare Oy:sta. Coronaria Wellcare Oy fuusioitiin Coronaria Hoitoketju Oy:hyn Norvestian omistusosuus Coronaria Hoitoketju Oy:ssä vuoden lopussa fuusion jälkeen oli 20,23 %. Norvestian omistusosuudessa GSP Group Oy:ssä ei vuoden 2009 aikana tapahtunut muutoksia. Vuoden lopussa Norvestian omistusosuus GSP Group Oy:ssä oli 25 %. Norvestian teollisuussijoitustoiminnan tavoitteena on tehdä pitkäaikaisia sijoituksia palveluyrityksiin, joilla on hyvät kilpailuedellytykset kotimarkkinoillaan sekä mahdollisuus hyödyntää palvelukehitysinnovaatioitaan myös kansainvälisesti. Yhtiön päämääränä on olla aktiivinen sijoittaja, joka yhteistyössä muiden pääomistajien kanssa kehittää kohdeyrityksen toimintaa. Tämä tapahtuu erityisesti strategisen hallitustyöskentelyn kautta. Teollisuussijoituksiin on tämänhetkisen kehyksen mukaan käytettävissä noin % sijoitusvarallisuudesta, mutta määrä voidaan myös ylittää. Teollisuussijoituksilla ei ole ennalta määrättyä aikarajaa, vaan niitä tehdään sopivien tilaisuuksien tullen. NORVESTIA-KONSERNI Norvestia Oyj on Norvestia Industries Oy:n ja Norventures Oy:n emoyhtiö. Koko konsernin emoyhtiö on Kaupthing Bank hf., jonka kotipaikka on Reykjavik, Islanti. Norvestia sijoittaa pääasiassa pohjoismaisiin osakkeisiin, osakerahastoihin, hedgerahastoihin sekä rahamarkkinoille ja muihin arvopapereihin. Norvestia Oyj:n B-osake on noteerattu Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä. Tytäryhtiö Norvestia Industries Oy perustettiin syyskuussa 2007 toteuttamaan konsernin teollisuussijoitusstrategiaa. Norvestian toisessa, kokonaan omistamassa tytäryhtiössä Norventures Oy:ssä ei tapahtunut vuoden aikana muutoksia. Norventures Oy:llä on yksi sijoitus ruotsalaisessa noteeramattomassa yhtiössä Polystar Instruments AB:ssa. OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA Norvestia Oyj:n osakepääoma jakautuu A-osakkeeseen, joilla on 10 ääntä, ja B-osakkeeseen, joilla on 1 ääni. Osakepääoma koostuu yhteensä osakkeesta ja kaikkien osakkeiden tuottama äänimäärä on yhteensä Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. OSAKKEENOMISTAJAT Norvestia Oyj:llä oli osakkeenomistajaa joulukuun 2009 lopussa (5 909). Osakkeista oli ulkomaisessa omistuksessa 33,6 % (33,4 %) ja 1,6 % hallintarekisteröitynä (1,4 %). Yhtiön suurin osakkeenomistaja on Kaupthing Bank, joka omisti 32,7 % (32,7 %) osakkeista vastaten 56,0 % (56,0 %) äänistä Norvestia Oyj:ssä vuoden lopussa. Yhtiön toiseksi suurin omistaja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö omisti vuoden lopussa 11,7 % (11,7 %) osakkeista ja 7,6 % (7,6 %) äänistä. Kymmenellä suurimmalla osakkeenomistajalla oli hallussaan yhteensä 54,0 % (52,7 %) osakkeista ja 69,9 % (69,0 %) osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Lisätietoja osakkeenomistajista löytyy sivulta 8. EMOYHTIÖN SIJOITUKSET KONSERNIN OMA PÄÄOMA % Osakesijoitukset Osakerahastot Hedgerahastot Korkorahastot Joukkovelkakirjalainat Rahamarkkinasijoitukset Kassa- ja pankkisaatavat milj Osakepääoma Ylikurssirahasto Vapaa oma pääoma 15

18 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin jakaa vuodelta 2008 osinkoa 0,25 euroa osaketta kohden. Osinko maksettiin Hallitukseen valittiin uudelleen: J.T. Bergqvist, puheenjohtaja Stig-Erik Bergström, jäsen Robin Lindahl, jäsen Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin: Steinar Thór Gudgeirsson, varapuheenjohtaja Hilmar Thór Kristinsson, jäsen Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT Rabbe Nevalainen ja varatilintarkastajaksi Ernst & Young Oy. Yhtiökokous päätti yksimielisesti myöntää vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle vuodelta Lisäksi päätettiin muuttaa yhtiöjärjestystä hallituksen ehdotuksen mukaisesti niin, että kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokouksen päivämäärää. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta julkisessa kaupankäynnissä Helsingin pörssissä. Valtuutus oikeuttaa ostamaan yhteensä B-osaketta ennen Mitään ostoja ei vuonna 2009 ole tehty. Hallitus valtuutettiin myös päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Maksimimäärä osakkeita, joita voidaan laskea liikkeelle, on osaketta. Valtuutus on voimassa asti. SIJOITUSTOIMINNAN RISKIT Yksi Norvestian sijoitustoiminnan periaatteista on hajauttaa sijoitukset ja siten rajoittaa kokonaisriskitasoa sekä samalla tavoitella tasaista omaisuuden kasvua. Merkittävä osa sijoituksista voidaan ajoittain kuitenkin keskittää tiettyihin sijoitustyyppeihin ja arvopapereihin, joiden epäedullinen kehitys voi heikentää merkittävästi Norvestian tulosta. Taloudellinen kehitys sekä pörssikurssien muutokset koti- ja ulkomailla vaikuttavat olennaisesti Norvestian tulokseen. Tämän lisäksi myös valuuttakurssimuutokset vaikuttavat yhtiön tulokseen. Osakekurssien hintamuutokset vaikuttavat mitä suurimmassa määrin Norvestian sijoitussalkun tuottoihin. Epävarmuus finanssimarkkinoilla lisää Norvestian sijoitusten volatiliteettia ja kasvattaa siten myös riskiä. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteista kerrotaan tarkemmin erillisessä selvityksessä Norvestia-konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sivulla 44. OSINGONJAKOPOLITIIKKA Norvestia pyrkii luomaan mahdollisuuden sellaiseen vuosittaiseen osingonjakoon, jonka taso on korkeampi kuin Suomen osakemarkkinoilla keskimäärin. Tarkoituksena on pitkällä aikavälillä jakaa noin puolet verojen jälkeisestä voitosta osinkoina. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Reaalitalouden kehitys ei ole ainakaan toistaiseksi seurannut osakemarkkinoiden vuoden 2009 ripeää nousua kovinkaan selvästi. Vuonna 2008 alkanut pankki- ja maksuvalmiuskriisi muuttui vuoden 2009 kuluessa kysyntäkriisiksi, joka valtaosin jatkuu edelleen talouden eri osa-alueilla. Kysynnän väheneminen on näkynyt yhtiöiden tulosten laskuna ja liikevaihdon supistumisena. Tämä on puolestaan johtanut yhtiöiden kulujen ja työvoiman karsintaan, mikä edelleen vähentää kysyntää. Talous onkin ajautunut eräänlaiseen negatiiviseen kierteeseen, jonka pysäyttäminen on ollut vaikeata. Osoituksena tästä on mm. nopeasti noussut työttömyys, joka on saavuttanut historiallisesti korkean 10 % tason sekä USA:ssa että euroalueella. Jotkut talousindikaattorit ovat tosin jo kääntyneet paremmiksi ja ennakoivat talouden kasvua, mutta talous elpyy hitaasti varsinkin euroalueella. Viimeisten arvioiden mukaan euroalueen talouden toipuminen tulee olemaan ailahtelevaa ja tulevaisuuden näkymiin liittyy suurta epävarmuutta. Lisäksi jotkut niistä tekijöistä, jotka viime vuoden lopulla käänsivät talouden kasvuun, olivat tilapäisiä. Tilanne pääomamarkkinoilla on edelleen vaikeasti arvioitava. Jos yrityskohtaiset tulokset ja liikevaihdot kasvavat jatkossa, voidaan arvioida että osakkeiden hintojen nousu on ollut perusteltua. Jos toisaalta osakkeiden hintojen nousu on perustunut lähinnä matalaan korkotasoon ja runsaaseen likviditeettiin, on mahdollista että osakkeiden hinnoissa on selvää painetta alaspäin. NORVESTIAN SIJOITUSSTRATEGIA 2010 Norvestian sijoitusstrategiassa on kaksi osaa; lyhytkiertoinen salkku ja teollisuussijoitukset. Lyhytkiertoisen salkun sijoituksia tehdään vallitsevien markkinaolosuhteiden mukaisesti. Päämääränä on mahdollisimman hyvän riskikorjatun tuoton saavuttaminen. Vuodenvaihteessa suuri osa Norvestian varallisuudesta oli sijoitettu suoraan osakkeisiin Helsingin pörssissä. Riskin hajauttamismielessä ja tuotto-odotusten perusteella sijoituksia voidaan tehdä muissakin pörsseissä lähinnä euroaluetta painottaen. Norvestia tekee lyhytkiertoisen salkun sijoituksia pääosin ns. arvo-osakkeisiin. Arvo-osake on osake, jonka kurssi on historiallisesti alhaisella tasolla ja jonka hinta suhteessa yhtiön substanssiin sekä odotettuun tulokseen on alhainen. Sijoitusaste osakkeiden, rahastojen ja korkoa tuottavien sijoitusten välillä arvioidaan senhetkisen tilanteen mukaan. Teollisuussijoitusten tavoitteena on kohdeyrityksiä edelleen kehittämällä saavuttaa keskimääräistä markkinatuottoa parempia tuloksia. Teollisuussijoituksiin on tämänhetkisen kehyksen mukaan käytettävissä noin % sijoitusvarallisuudesta, mutta määrä voidaan myös ylittää. Sijoituksilla ei myöskään ole ennalta määrättyä aikarajaa, vaan niitä tehdään sopivien tilaisuuksien tullen. Kevään 2009 yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan yhtiön omia osakkeita sekä päättämään mahdollisesta osakeannista. Molemmat valtuudet voidaan käyttää teollisuussijoituksiin. Myös vieraan pääoman käyttöä teollisuussijoitusten rahoittamisessa voidaan harkita. Sijoitusten painotus eri sijoitusstrategioiden välillä arvioidaan tilannekohtaisesti. EHDOTUS OSINGONJAOKSI Hallitus ehdottaa, että emoyhtiön jakokelpoisista varoista jaetaan osakkeenomistajille osinkona 0,50 euroa (0,25) osakkeelta eli yhteensä 7,7 miljoonaa euroa (3,8). 16

19 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS liite Arvopaperitoiminnan voitot ja tappiot 3, Henkilöstökulut 4, Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO/-TAPPIO Osuus osakkuusyritysten tuloksista Rahoitustuotot ja -kulut TULOS ENNEN VEROJA Tuloverot* TILIKAUDEN TULOS Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen: Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos TILIKAUDEN LAAJA TULOS * Perustuu katsauskauden tulokseen Tulos/osake, 1,21-1,46 Osakkeiden lukumäärä, antikorjattu

20 KONSERNIN TASE, IFRS liite Varat PITKÄAIKAISET VARAT Aineelliset hyödykkeet Laskennalliset verosaamiset Osuudet osakkuusyrityksissä Myytävissä olevat rahoitusvarat LYHYTAIKAISET VARAT Kaupankäyntisalkku Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Saamiset Rahavarat Oma pääoma ja velat OMA PÄÄOMA 18 Osakepääoma Ylikurssirahasto Käyvän arvon rahasto Kertyneet voittovarat Tilikauden tulos LASKENNALLISET VEROVELAT LYHYTAIKAISET VELAT