Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat
|
|
- Pekka Lehtonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Ongelman kuvaus Eri tulkinnat GPL-lisenssistä Tiukka tulkinta Väljä tulkinta Kompromissitulkinta Yhteenveto Lisätietoja...7 Versio- ja muutoshistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos Tallennettu: :45 Tulostettu: :12 Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat 2
3 1. Johdanto Tämän dokumentin tarkoituksena on selvittää mahdollisuus käyttää GPLlisenssin alaisia ohjelmistopalikoita projektin ohjelmistojen toteuttamiseen. Asiaa ei puida kovin syvällisesti, vaan sitä on käsitelty lähinnä kahden juristin antamien lausuntojen perusteella. Dokumentin teossa ja asian selvittämisessä on ollut vaikeutena se, että ongelmaan ei ole vielä olemassa ennakkoratkaisuja edes maailmalla. Kolmannessa kappaleessa esitetyistä tulkinnoista ensimmäinen (3.1) pohjautuu open source yhteisön yleiseen kantaan ja kaksi jälkimmäistä (3.2) OTK Markus Oksasen, VDSL Systems Oy sekä (3.3) legal councel Teresa Pulkkisen, Digita Oy haastatteluihin. Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat 3
4 2. Ongelman kuvaus GPL-lisenssi on sopimus, jossa sovitaan mm. tekijänoikeuden alaan kuuluvista asioista. Se on vapaan lähdekoodin lisenssi, johon sisältyy voimakas tuki ajattelutavalle, jonka mukaan vapaasti levitettävästä lähdekoodista kehitettävän lähdekoodin tulisi myös olla vapaata. Ongelman muodostaa se, että jos GPL-lisenssin alaista ohjelmaa tai ohjelmapätkää käytetään osana suurempaa kokonaisuutta, tuleeko koko kokonaisuus lisensioida GPL-lisenssin alle. Projektissa ongelmana on editorin ns. kuvaenginen toteutus. Kuvaenginen tehtävänä on pyörittää MPEG-2 videokuvaa editorissa frame kerrallaan. Tähän tarkoitukseen on yritetty etsiä valmiita palikoita. Yksi vaihtoehdoista on GPL-lisenssin alainen kuvaengine. Tällöin kysymykseksi nousee se, että mitä GPL-lisenssi aiheuttaa koko editorin koodille. Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat 4
5 3. Eri tulkinnat GPL-lisenssistä Koska aiheesta on olemassa hyvin vähän kirjallisuutta sekä ennakkoratkaisuja, on asiaa pohdittu kolmelta eri kannalta. Perinteinen Open Source / Linux yhteisö omaa hyvin tiukan tulkinnan kun taas jotkut juristit esittävät hieman poikkeavia tulkintoja. Eri tulkinnat on esitetty seuraavassa Tiukka tulkinta Open source maailmassa GPL-lisenssiä tulkitaan usein niin, että kaikki ohjelmistot, jossa on mukana GPL:ää on itsekin GPL-lisenssin alaista. Usein kuvataan, että GPL on kuin virus, se tartuttaa kaiken, johon se koskee Väljä tulkinta GPL:n erikoisuus on siinä, että se sääntelee teoksen käyttöä yli tekijänoikeusrajan. GPL haluaa mahduttaa lisenssin alle ei vain johdannaiset työt (derivative works) vaan myös teosten yhdistelmät (combinations) kun tekijänoikeudessa yleensä yhdistelmäteosten oikeudet jakaantuvat eri tekijöiden kesken kontribuutioiden mukaan. Väljän tulkinnan mukaan GPL:llä on merkitystä muun kuin GPL:n alla olevan ohjelmakoodin lisenssiehtoihin vain silloin kun GPL-lisensioitua ohjelmaa itsessään laajennetaan tai muokataan. Jos GPL-lisensioitu ohjelma on vain yksi ohjelmaelementti muiden joukossa, sillä ei ole mitään merkitystä muiden kuin itsensä ja sen suorien laajennusten tai muutosten lisensioinnissa. Tämän perusteella GPL-palikalla ei olisi muuta vaikutusta editointityökalun lisensiointiin kuin se, että ne muutokset, joita GPL-palikkaan tehtäisiin tulisi GPL-lisensioida. Muu editori voisi olla lisensioitu halutulla tavalla Kompromissitulkinta Jos GPL-lisensioitu ohjelma on vain yksi ohjelmaelementti muiden joukossa, sillä ei ole mitään merkitystä muiden kuin itsensä ja sen suorien laajennusten ja muutosten lisensoinnissa. Mikäli kuitenkin GPL-palikkaan tehdään muutoksia, menee koko editointityökalu GPL-lisenssin alle. Sen sijaan jos GPL-koodia käytetään vain yhden toiminnon hoitamiseen täysin muusta koodista erillisenä viittauksena muuttamatta itse koodia, ei synny mitään ongelmaa. Tämän tulkinnan mukaan oleellista on siis se, onko GPL-palikkaan tarkoitus tehdä muutoksia. Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat 5
6 4. Yhteenveto Ongelma on varsin hankala ja ennakkotapausten puute tuo lisää epävarmuutta. Tässä vaiheessa muutoksia toteutettavan järjestelmän GPLpalikkaan ei ole suunnitteilla, mutta jatkosta ei voi tietenkään olla varma. Koska editori on tulevaisuudessa mahdollisesti kaupallinen tuote, tulisi järjestelmän kuitenkin olla vapaasti muokattavissa myös tältä osin. Koska GPL-pohjaisten palikoiden käyttäminen on epävarmaa ja vaatisi laajempaa selvitystä, on tässä vaiheessa suositeltavaa kiertää ongelma jotenkin ja välttää GPL-palikoiden käyttöä. Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat 6
7 5. Lisätietoja Free Software Foundation The GNU General Public Licence (GPL) Version 2. Iivonen, Joonas, Kähkönen, Sari GPL-lisensseistä. rit/gplseminaari.doc Takki, Pekka Atk-sopimukset käytännön käsikirja. Helsinki. Lakimiesliiton kustannus Välimäki, Mikko. Heinäkuu The GNU General Public Licence (GPL) Version 2, käännös Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat 7
Avoimen lähdekoodin kehitysmallit
Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25
LisätiedotOhjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot
Ohjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot Ohjelmistoliiketoiminta-seminaari Jyväskylä, 11.4.2007 Matti Saastamoinen Suomen open source -keskus COSS COSS - Centre for Open Source Solutions Kansallinen
LisätiedotHistoriaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux
Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)
LisätiedotOhjelmien lisensoinnista
Ohjelmien lisensoinnista Mitä ohjelmoijan on hyvä tietää ohjelmien tekijänoikeuksista ja (erityisesti open source) lisensseistä Tapani Tarvainen 27.11.2015 Lähtökohta: tekijänoikeus Yksinoikeus "määrätä
LisätiedotToteutusvaihe T3 Digi-tv: Edistymisraportti
Toteutusvaihe T3 Digi-tv: Edistymisraportti Sisällysluettelo 1. Projektin tila...3 Dtv: Work done per Person (current phase)...3 Dtv: Work done per Worktype (current phase)...3 2. Suoritetut tehtävät...4
LisätiedotAvoimet lisenssit. Katsaus Creative Commons -lisensointiin. Työelämäpedagogiikan webinaari
Avoimet lisenssit Katsaus Creative Commons -lisensointiin Työelämäpedagogiikan webinaari 12.3.2019 Arto Ikonen OSC, JYU JYU. Since 1863. 12.3.2019 1 Tekijänoikeus ja lisensointi Tekijänoikeus: tekijän
LisätiedotInnovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo
Innovointiprosessi Lili Aunimo Lisensointi Tekijänoikeudet: Verkkomultimediaopintojaksolla Ohjelmistolisenssit Sisältölisenssit: kuvat, musiikki, video, teksti Creative Commons http://fi.wikipedia.org/wiki/lisenssi
LisätiedotAvoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa
Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Mikko Amper 12.11.2013 Mitä aloittavan BioICT-yrityksen tulisi tietää IPR:istä, niiden hallinnasta ja patentoinnista? Tässä esityksessä ilmaistut mielipiteet
LisätiedotOikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto. Esityksen sisältö. Avoin lähdekoodi
Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto IBM:n kollaboraatioseminaari Helsinki 19.5.2009 Martti Karjalainen, oikeusministeriö Esityksen sisältö Avoin lähdekoodi (open source) Oikeusministeriön OpenOffice.org-käyttöönoton
LisätiedotAvoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä
Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.
LisätiedotLisenssit ja Open Source; Tekninen suoja: DRM. Olli Pitkänen
Lisenssit ja Open Source; Tekninen suoja: DRM Olli Pitkänen Käyttöoikeus- eli lisenssisopimukset Yleensä: loppukäyttäjälle oikeus käyttää ohjelmistoa joskus myös esim kehityslisenssi uusien sovellusten
LisätiedotDESCA-sopimuksen ohjelmistomoduuli ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) DESCA-sopimuksen ohjelmistomoduuli ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot EUTI-koulutus 27.03.2017 Hannes Kankaanpää, Senior IPR Officer OPEN
LisätiedotSelvitys www.digitv-synkro.org domainin Hosting-palvelut
Selvitys www.digitv-synkro.org domainin Hosting-palvelut Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Vaihtoehtoiset palveluntarjoajat...4 3. Yhteenveto...5 Versio- ja muutoshistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus
LisätiedotJHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 8. Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin
JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 8. Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin Versio: 0.5 / 15.01.2014 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotPertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013
License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotToteutusvaihe T2 Edistymisraportti
Toteutusvaihe T2 Edistymisraportti Sisällysluettelo 1. Projektin tila...3 1.1. Suoritetut tehtävät...4 1.2. Käytetyt menetelmät...5 1.3. Ongelmat...6 1.4. Jatkosuunnitelmat...6 Versio- ja muutoshistoria
LisätiedotAVOIMEN LÄHDEKOODIN LISENSSIEHDOT YRITYSKÄYTÖSSÄ ANALYYSIKOKOELMA / 28.11.2006
AVOIMEN LÄHDEKOODIN LISENSSIEHDOT YRITYSKÄYTÖSSÄ ANALYYSIKOKOELMA / 28.11.2006 Ryhmätyö liittyen oikeustieteelliseen opetukseen (Helsingin yliopisto, Svenska Handelshögskolan, Turun yliopisto ja IPR University
LisätiedotAvoimen lähdekoodin vaarat
Avoimen lähdekoodin vaarat Tommi Mikkonen Prof @ Tampere U of Tech (tommi.mikkonen@tut.fi) Visting Prof @ Sun Labs (tommi.mikkonen@sun.com) Mitä vaaroja.? Aivan ensiksi: On vain yksi hyvin määritelty avoimen
LisätiedotAvointen ohjelmistojen käyttö ohjelmistokehityksessä
Avointen ohjelmistojen käyttö ohjelmistokehityksessä 9.4.2008 Janne Kuha Manager, Java Services Descom Oy Janne Kuha Manager, Java Services janne.kuha@descom.fi Kuka? Descom Oy:llä, sitä ennen Wanadu Inc.,
LisätiedotEi raportteja roskiin
Ei raportteja roskiin Wikit ja blogit opetuksessa Sosiaalinen media koulutuksessa Tietotekniikan liitto - Helia 2006-11-16 Ei raportteja roskiin Vanha ja uusi tapa Käytännön kokemuksia Lisenssit Tekniikka
LisätiedotLOPPUKÄYTTÄJÄN LISENSSISOPIMUS
LOPPUKÄYTTÄJÄN LISENSSISOPIMUS Lue tämä lisenssisopimus huolellisesti ennen tämän ohjelman käyttöä. Hyväksymällä sopimuksen sitoudut käyttäjäksi tai lisenssinhaltijaksi ja noudattamaan kaikkia sopimuksen
LisätiedotKieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje
Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5
LisätiedotPaikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.
Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.2011 Antti Kosonen 6.10.2011 Miksi paikkatietoja lisensioidaan Paikkatiedot on historiallisesti
LisätiedotOpen Source -ohjelmien perusteet
Open Source -ohjelmien perusteet Teemu Leinonen teemu.leinonen@uiah.fi Medialaboratorio, Taideteollinen korkeakoulu Oppimisympäristöjen tutkimusryhmä http://fle3.uiah.fi/group/ Co-learnit Oy http://www.co-learnit.com
LisätiedotMenetelmäraportti Ohjelmakoodin tarkastaminen
Menetelmäraportti Ohjelmakoodin tarkastaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Menetelmän kuvaus...4 2.1. Tarkastusprosessi...4 2.1.1. Suunnittelu...4 2.1.2. Esittely...5 2.1.3. Valmistautuminen...5
LisätiedotAvoin lähdekoodi 2004. Mikko Välimäki 13.2.2004
Avoin lähdekoodi 2004 Mikko Välimäki 13.2.2004 Kuka puhuu? Mikko Välimäki, oik. kand Tutkija ja opettaja TKK:lla, valimaki.org (artikkeleita, lisenssisuomennoksia ym.) EFFI.org (politisointi) ja Turre.com
LisätiedotMäärittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli
LisätiedotTTL & COSS Avoimien ohjelmistojen käyttö Road show. Marras- joulukuu 2009
TTL & COSS Avoimien ohjelmistojen käyttö Road show Marras- joulukuu 2009 Suomen open source -keskus COSS Kansallinen open source -ekosysteemin kehittämisorganisaatio ja -liiketoiminnan verkosto Perustettu
LisätiedotVALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot
VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?
LisätiedotELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0
1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Ole Halonen GNU-ohjelmointityökalut Linux-järjestelmät 206101310 Seminaarityö 22.11.2012 2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto
LisätiedotAvoimen lähdekoodin hallittu kaupallinen uudelleenkäyttö
Tässä Relator Oy:n tuottamassa White Paper -julkaisussa kuvataan avoimen lähdekoodin ohjelmistojen perusteita ja sitä kuinka näitä ohjelmistoja uudelleenkäytetään hallitusti kaupallisissa tarkoituksissa.
Lisätiedothttp://creativecommons.fi/
Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus
LisätiedotAvoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org
Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset
Toiminnallinen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 7.11.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 12.11.01 Pekka
LisätiedotAvoimen lähdekoodin lisenssit kaupallisessa liiketoiminnassa. Matti Saastamoinen
Avoimen lähdekoodin lisenssit kaupallisessa liiketoiminnassa Matti Saastamoinen Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Tietojenkäsittelyoppi Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2006 ii Tampereen
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Käyttöohje
Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Käyttöohje Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Editorin nopea aloitus...4 2. Järjestelmän asentaminen...6 2.1. Editori...6 2.1.1. Vaatimukset...6
LisätiedotManu Setälä Suomen open source -keskus COSS
Koodipankit ja kansainvälinen yhteistyö Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS www.coss.fi 2 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa koodipankki ja mihin sellaisia tarvitaan Koodipankin lähtökohtia: dokumentointi,
LisätiedotHelsingin hovioikeudelle riita-asiassa R. K. (kantaja) vastaan SOT oy Suomen Ohjelmistotyö Ab (vastaaja)
Asiantuntijalausunto Helsingin hovioikeudelle riita-asiassa R. K. (kantaja) vastaan SOT oy Suomen Ohjelmistotyö Ab (vastaaja) VT Erkki Kannisto on pyytänyt allekirjoittaneelta lausuntoa koskien teoksen
LisätiedotOpas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy
Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset
Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,
LisätiedotMenetelmäraportti - Konfiguraationhallinta
Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1
LisätiedotYlläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Ylläpitodokumentti Boa Open Access Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari
LisätiedotSisällönkuvaukset 1. 1. Projektinhallinta 3 op. Sisältö. 2. Palvelinalustat 3 op
Sisällönkuvaukset 1 1. Projektinhallinta 3 op Tutustutaan ja asennetaan neljä avoimen lähdekoodin projektinhallintaohjelmaa Open Workbench, GanttProject ja OpenProj ja Redmine. Asennuksen jälkeen tutustutaan
LisätiedotVALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614
VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614 Mikä ihmeen VALO? VALO = Vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat Kyse on siis Open Sourcesta eli avoimesta
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2
LisätiedotMikä on DecaSolution?
Mikä on DecaSolution? Mikä on DecaSolution? DecaSolution tarjoaa käyttäjälle nopeasti opittavan henkilökohtaisen ratkaisun/työvälineen digitaalisen tiedon hallintaan, jäsentämiseen, tuottamiseen, julkaisemiseen
LisätiedotFLOSS. Terhi Kilamo, assistentti terhi.kilamo@tut.fi
FLOSS Terhi Kilamo, assistentti terhi.kilamo@tut.fi FLOSS? F L O S S? Kuva: xkcd 11.04.13 2 Free Software "Free software is a matter of liberty, not price. To understand the concept, you should think of
LisätiedotJyväskylän yliopisto, Sovellusprojektien kokoustila AgC Alasalmi Teija (puheenjohtaja)
JYVVÄSKYLÄN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA 1(6) 1. PROJEKTIPALAVERI, PÖYTÄKIRJA Aika: Keskiviikko 4.2.2004 klo 10:15 12:00 Paikka: Läsnäolijat: Jyväskylän yliopisto, Sovellusprojektien kokoustila AgC223.1 Aarniovuori
LisätiedotSiimasta toteutettu keinolihas
AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Projektisuunnitelma: Siimasta toteutettu keinolihas Laura Gröhn 224417 Mikko Kyllönen 221177 Lauri Liukko Sipi 84702A Susanna Porkka 225131 3.2.2015
LisätiedotMalliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki
Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE 25.9.2007 Pasi Lehtimäki MDE Miksi MDE? Mitä on MDE? MDA, mallit, mallimuunnokset Ohjelmistoja Eclipse, MetaCase Mitä jatkossa? Akronyymiviidakko MDE, MDA, MDD,
LisätiedotYhteentoimivuusvälineistö: Sanastoeditorin esittelytilaisuus klo Väestörekisterikeskus, Lintulahdenkuja 4, Helsinki
Yhteentoimivuusvälineistö: Sanastoeditorin esittelytilaisuus 9.6.2017 klo 9.30-11.00 Väestörekisterikeskus, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Tilaisuuden tarkoitus Tilaisuudessa esiteltiin julkishallinnon yhteistä
LisätiedotKaupunginkanslian avoin ohjelmistokehitys, rajapintatyö, syksy kevät Projektitarpeen ja tavoitteiden kuvaus
n avoin ohjelmistokehitys, rajapintatyö, syksy 2018 - kevät 2019 2/7 1 LYHYT KUVAUS 2 PUITESOPIMUKSESTA POIKKEAVAT JA ERIKSEEN SOVITTAVAT KOHDAT NYKYTILA 4 4 TILAUKSEN AIKAJANA 5 KOKOONPANO, OSALLISTUJAT
LisätiedotTämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi.
Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi. Pilvipalvelut uhkat ja mahdollisuudet Elias Aarnio Open Source -asiantuntija Innopark Programmes Oy elias.aarnio@innopark.fi
LisätiedotEuroopan unionin yleinen lisenssi v.1.1
Euroopan unionin yleinen lisenssi v.1.1 EUPL Euroopan yhteisö 2007 Tätä Euroopan unionin yleistä lisenssiä ( EUPL ) 1 sovelletaan teokseen tai ohjelmistoon (sellaisina kuin ne määritellään jäljempänä),
LisätiedotLINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License
GNU Free Documentation License LINUX Lähde: http://www.ubuntufi.org/ LINUX Linux-käyttöjärjestelmäydin on saanut alkunsa suomalaisen Linus Torvaldsin ansiosta Linux (GNU+Linux) on levinnyt maailmalla nopeasti
LisätiedotOHJELMISTOLISENSSIT JA LIIKETOIMINTA. TKK, tietotekniikkaoikeuden seminaari Hannes Saarinen
OHJELMISTOLISENSSIT JA LIIKETOIMINTA TKK, tietotekniikkaoikeuden seminaari Hannes Saarinen Mitä juridiikka merkitsee ohjelmistoteollisuudelle? 1) kustannuksia? $500.000 $1M (yksinkertaisen patenttioikeudenkäynnin
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset
Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU)
19.5.2017 L 128/59 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/863, annettu 18 päivänä toukokuuta 2017, avoimen lähdekoodin ohjelmiston EUPL-lisenssin päivittämisestä julkishallinnon kehittämän ohjelmiston
LisätiedotOHJEITA RAPORTOINTIIN 6. Tulostavoiteasiakirjan laatiminen tulostietojärjestelmän avulla
OHJEITA RAPORTOINTIIN 6 Tulostavoiteasiakirjan laatiminen tulostietojärjestelmän avulla Versio 1.0.2/17.6.2013 Valtiokonttori Ohje 2 (9) Sisällysluettelo 1 Tulossopimuksen laadintapohja... 3 2 Tulostavoiteasiakirjan
LisätiedotNyt se on valmis : Työn valmistumisen myytistä
KäTu XII, Tampere 11. 12.4.2014 Nyt se on valmis : Työn valmistumisen myytistä Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.f Taustaa (kertauksena) KDE SC on vapaan tai avoimen lähdekoodin monialustainen graafinen
LisätiedotAvoin lähdekoodi ja ilmaiset piirto-ohjelmat
Heta Rekilä Avoin lähdekoodi ja ilmaiset piirto-ohjelmat Tietotekniikan kandidaatintutkielma 19. joulukuuta 2016 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Tekijä: Heta Rekilä Yhteystiedot: heta.l.rekila@student.jyu.fi
LisätiedotProjektisopimus. 1. Sopimuksen osapuolet. 2. Määrittelyt. 2.1 Johtoryhmä. 2.2 Suunnitteludokumentit
Projektisopimus 1. Sopimuksen osapuolet Projektin toimeksiantaja (jäljempänä Tilaaja) on Jyväskylän yliopiston alaisista organisaatiosta koostuva ryhmä, johon kuuluvat: Virtuaaliyliopisto ja Hallinnon
LisätiedotBlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä
Pekka Ryhänen & Erkki Pesonen 2002 BlueJ:n käyttö Nämä ohjeet on tarkoitettu tkt-laitoksen mikroluokan koneilla tapahtuvaa käyttöä varten. Samat asiat pätevät myös muissa luokissa ja kotikäytössä, joskin
LisätiedotJoonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS. Tutkielma 2011
1 Joonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS Tutkielma 2011 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. ASENTAMINEN... 4 3. KÄYTTÖ... 4 3.1 Perusasetukset... 4 3.2 Git:n ottaminen käyttöön projektissa... 5 3.3 Tiedostojen lisääminen
LisätiedotWINE API ja Virtualisointiohjelmistot
WINE API ja Virtualisointiohjelmistot Yleistä Winestä Ohjelmisto, joka mahdollistaa Windows -pohjaisten ohjelmien käytön kuissa käyttöjärjestelmissä Toimii yhteensopivuuskerroksena ohjelman ja käyttöjärjestelmän
LisätiedotLinux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä
Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on
LisätiedotMäärittely- ja suunnittelumenetelmät
Menetelmädokumentti Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 5.12.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 7.12.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 1.0 11.12.01 Pekka
LisätiedotSuomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry
Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti
LisätiedotCSC:n Open Source -toiminta. Yliopistojen IT-päivät 2008 23.10.2008 Ville Savolainen CSC Tieteen tietotekniikan keskus
CSC:n Open Source -toiminta Yliopistojen IT-päivät 2008 23.10.2008 Ville Savolainen CSC Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n ohjelmistopalvelut Suomen laajin tieteellinen sovellusvalikoima 200 tieteellisen
LisätiedotYlläpitodokumentti Mooan
Ylläpitodokumentti Mooan Helsinki 16.08.06 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1op/6ov) Projektiryhmä Heikki Aitakangas
LisätiedotPaikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen
Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 22.11.2011 Antti Kosonen 25.11.2011 Miksi paikkatietoja lisensioidaan Paikkatiedot on historiallisesti
LisätiedotKansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009
Kansallinen radio- ja televisioarkisto Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Lasse Vihonen 29.12.2008 Uusi kulttuuriaineistolaki Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä
LisätiedotVERKKOKIRJASTO theseus
VERKKOKIRJASTO theseus ammattikorkeakoulujen Open Access toteutuksena a Sjölund ija a.sjolund@seamk.fi 02230 theseus verkkokirjasto Kaikille ammattikorkeakouluille yhteinen opinnäyte- j julkaisutietokanta.
LisätiedotPROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä
PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan
LisätiedotTeknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori
Testitapaukset - Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Toiminnallisuuden testitapaukset...5 3.1 Uuden projektin avaaminen...5 3.2 vaa olemassaoleva projekti...6
LisätiedotVerkkoaineistojen lisensioinnin
Verkkoaineistojen lisensioinnin rakenteellinen kehittäminen 7.5.2009 FinELib-päivä Paula Mikkonen Suunnittelija, FinELib Mitä kirjastot/organisaatiot odottavat e-aineistohankinnalta? Palveluyksikkö selvitti
LisätiedotAvoin lähdekoodi - lakiasiaa. Mikko Välimäki 26.1.2007
Avoin lähdekoodi - lakiasiaa Mikko Välimäki 26.1.2007 Bio Opetusta ja tutkimusta pääasiassa TKK:lla ja Hankenilla 1999- Softafirmojen konsultointia ja koulutusta, oikeudenkäyntejä ym., Turre Legal Oy 2000-
LisätiedotVapaa ohjelmistokehitys, Osa I
Vapaa ohjelmistokehitys, Osa I TIEA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan, syksy 2006 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 30. marraskuuta 2006 Luennoija tapasimmekin jo aiemmin
LisätiedotL models. Tekninen määrittely. Ryhmä Rajoitteiset
Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Tekninen määrittely Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset
LisätiedotAvoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle
Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle 20.11.2015 Martin von Willebrand Twitter: @mvonwi 20.11.2015 www.hhpartners.fi Esittäytyminen / Martin von Willebrand Teknologiaryhmästä
LisätiedotSAD-ohjelma: avoimen lähdekoodin toimintamalli. 1 Yleistä TOIMINTAMALLI. JulkICT-toiminto 19.12.2012
TOIMINTAMALLI JulkICT-toiminto 19.12.2012 SAD-ohjelma: avoimen lähdekoodin toimintamalli 1 Yleistä Tämä dokumentti on valtiovarainministeriön koordinoiman Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman
LisätiedotSAD-ohjelma: avoimen lähdekoodin toimintamalli. 1 Yleistä TOIMINTAMALLI. JulkICT-toiminto 19.12.2012
TOIMINTAMALLI JulkICT-toiminto 19.12.2012 SAD-ohjelma: avoimen lähdekoodin toimintamalli 1 Yleistä Tämä dokumentti on valtiovarainministeriön koordinoiman Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman
LisätiedotPATENTOINNIN ROOLI YRITYKSEN LIIKETOIMINNASSA
PATENTOINNIN ROOLI YRITYKSEN LIIKETOIMINNASSA Erkki Yli-Juuti VP, Product, Standardization and IPR Strategy Broadcom Communications Finland 1 ONKO PATENTEILLA MERKITYSTÄ? Patentti on oikeus kieltää muita
LisätiedotKäyttöohje. Ticket Inspector. Versio 1.0. Sportum Oy
Käyttöohje Ticket Inspector Versio 1.0 Sportum Oy 10.5.2017 Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Kirjautuminen ensimmäisellä kerralla / PIN-koodin unohtuessa... 3 3. Tunnistautuminen... 4 4. Päänäkymä...
LisätiedotKimmo Vehkalahti: Osinkoja kolmelle kurssille ( )
Kimmo Vehkalahti: Osinkoja kolmelle kurssille (24.2.2016) Facebookin uutisvirrasta osui silmiini Timo Harakan päivitys, jossa käsiteltiin pörssiyhtiöiden jakamia osinkoja. Linkkinä oli Selvitys 50 pörssiyhtiöstä,
LisätiedotLOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0
Loppuraportti LITA/TIKO/PAPERIKONEKILTA 1 (14) 18.5.2009 LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Tekijät: Jaakko Karhunen Jani Hyvönen TIKO, IT-Dynamo 5.kerros Osoite: Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma
LisätiedotTeollisuuden näkökulma avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin
Teollisuuden näkökulma avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin CSC:n seminaari avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa 25.5.2009 Fortum Nuclear Services 25.5.2009 1 Sisältö Fortum lyhyesti Fortum
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia
LisätiedotHelsinki University Licensing Ltd Oy. Helsinki University Licensing Ltd Oy. Helsinki University Licensing Ltd Oy. Helsinki University
Ohjelmistojen kaupallistaminen lisensointiyhtiön palveluna Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 27.1.2000 Eija Pöytäkivi Helsingin yliopiston Holdingin 100% tytäryhtiö, perustettu 1993 Helsingin
LisätiedotOS-ohjelmistojen liiketoimintamallit
OS-ohjelmistojen liiketoimintamallit Tuija Kuusisto 13.2.2004 Tuija Kuusisto 1 Sisältö Avoin lähdekoodi ohjelmistoliiketoiminnan arvoverkostossa Arvoverkostomalli Liiketoimintamalli Ansaintalogiikat Avoin
LisätiedotKuntien digitalisaation kannustin
Kuntien digitalisaation kannustin Työpaja 27.9.2019 Finanssineuvos Anne-Marie Välikangas Kunta- ja aluehallinto-osasto Digitalisaation kannustin Tavoitteet Kuntien toimintatapojen ja palveluprosessien
LisätiedotMoodle2. Syyskuu Minna Helynen
Moodle2 Syyskuu 2012 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi twitter.com/minnahelynen fi.linkedin.com/in/minnahelynen PAOK paokhanke.ning.com #paokhanke (Twitter) facebook.com/paok-verkosto Mitä uutta Moodle
LisätiedotHinnasto Jira- ja Confluence ohjelmistojen käytöstä palveluna
HINNASTO 1 (7) Hinnasto Jira- ja Confluence ohjelmistojen käytöstä palveluna HINNASTO 2 (7) 1 Jira- ja Confluence -ohjelmistojen käyttö palveluna Atlassian JIRAn avulla suuretkin tehtävämäärät pysyvät
LisätiedotACCOUNTOR ICT Digitaalinen työympäristö Markkinatutkimus joulukuu 2018
ACCOUNTOR ICT Digitaalinen työympäristö 2019 Markkinatutkimus joulukuu 2018 Tausta: Accountor ICT teki markkinatutkimuksen yhteistyössä Micromedian kanssa joulukuussa 2018. Tutkimuksella haluttiin selvittää
LisätiedotTeknologiasta liiketoimintaa - case VTT
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teknologiasta liiketoimintaa - case VTT KOLSTER IPR INSIGHT, 5.4.2017 Sanna Häikiö, Senior Legal Counsel, VTT VTT-konsernin organisaatio 1.1.2017 06/04/2017
LisätiedotTekstinkäsittelystä. Yleisiä tekstinkäsittelyn periaatteita OpenOffice.org Writer vs. MS Word. H4: Tekstinkäsittelyn perusharjoitus
Tekstinkäsittelystä Toimisto-ohjelmista OpenOffice vs. LibreOffice ODF (Open Document Format for Office Applications) LibreOffice + ohjepaketti (+ kielityökalut) Word 2003 vs. Word 2007 vs. Word 2010 Yleisiä
Lisätiedotsfrm software for requirements management
sfrm software for requirements management Jorma Sajaniemi Joensuun yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Jorma.Sajaniemi@Joensuu.Fi 8.4.2002 Yleistä sfrm on vaatimusmäärittelyn (VM) laadintaan ja
Lisätiedot