SAD-ohjelma: avoimen lähdekoodin toimintamalli. 1 Yleistä TOIMINTAMALLI. JulkICT-toiminto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAD-ohjelma: avoimen lähdekoodin toimintamalli. 1 Yleistä TOIMINTAMALLI. JulkICT-toiminto 19.12.2012"

Transkriptio

1 TOIMINTAMALLI JulkICT-toiminto SAD-ohjelma: avoimen lähdekoodin toimintamalli 1 Yleistä Tämä dokumentti on valtiovarainministeriön koordinoiman Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) avoimen lähdekoodin toimintamalli. SADe-ohjelman tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöisiä ja yhteentoimivia, julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua vahvistavia sähköisiä palvelukokonaisuuksia kansalaisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön. Ohjelman toimikausi kestää vuoden 2015 loppuun. Ohjelmaa käynnistettäessä vuonna 2009 määriteltiin yhteiset toimintamallit hyödynnettäviksi ohjelman hankkeiden toteutuksessa ja palvelujen kehittämistyössä. Yksi näistä 2009 tehdyistä toimintamalleista oli Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön edistäminen. Syksyyn 2012 mennessä kaikki ohjelman hankkeet ovat edenneet palvelujen toteutusvaiheeseen, joten nähtiin tarpeelliseksi päivittää vuonna 2009 tehty toimintamalli tukemaan entistä vahvemmin palvelujen laadukasta toteutusta ja laajamittaista käyttöönottoa. Avoimeen lähdekoodiin perustuvien ratkaisujen käyttöönoton edistäminen on myös hallitusohjelmatavoite. Dokumentti on laadittu SADe-ohjelman toimeksiantona Netum konsultointi Oy:n toimesta. Alihankkijana on toiminut Poscon Oy. Toimintamallia on valmisteltu tekemällä keväällä 2012 tarvekysely hankepäälliköille ja järjestämällä ohjelmatoimijoille yhteinen työpaja. Toimintamalliluonnos on ollut kommentoitavana Otakantaa.fi palvelussa SADe-ohjelman johtoryhmä on hyväksynyt tämän toimintamallin käyttöön otettavaksi. Valtiovarainministeriö Puh tai (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto Y-tunnus SUOMEN VALTIO

2 2 (14) 2 Lähtökohdat, rajaukset ja määritelmät 1.1 Lähtökohdat 1.2 Rajaukset Tämän toimintamallin tarkoitus antaa SADe-ohjelman hankkeiden vetäjille ja toteuttajille ohjeita ja suosituksia avoimen lähdekoodin ohjelmiston hyödyntämisestä sekä SADeohjelman hankkeissa toteutettujen ohjelmistojen ja komponenttien jakelusta avoimena lähdekoodina. Toimintamalli on laadittu ensisijaisesti SADe-ohjelman hankkeiden vaatimusten mukaisesti. Toimintamallia voidaan käyttää myös muiden julkisen hallinnon tietojärjestelmien kehittämisessä ja hankinnassa. 1.3 Määritelmät ja termit Tähän toimintamallin tärkeimmät termit ja määritelmät noudattavat JHS169-suosituksen määritelmiä. Avoimen lähdekoodin lisenssi Avoimen lähdekoodin lisenssit täyttävät Open Source Initiativen (OSI) avoimen lähdekoodin määritelmän ehdot (ks. avoin lähdekoodi). OSI ylläpitää listaa hyväksymistään avoimen lähdekoodin lisensseistä1. Avoimen lähdekoodin ohjelma Ks. avoin ohjelma. Avoin lähdekoodi Open Source Initiative lanseerasi avoin lähdekoodi (engl. open source) -termin vuonna Sen julkaisema kymmenkohtainen avoimen lähdekoodin määritelmä voidaan tiivistää viiteen oikeuteen: Avoimen lähdekoodin ohjelman käyttäjä saa automaattisesti käyttää ohjelmaa mihin tarkoitukseen tahansa kopioida ja levittää ohjelmaa luoda ohjelman muunnelmia ja levittää niitä ohjelman lähdekoodin, jota hän voi hyödyntää yhdistää ja levittää ohjelmaa toisten ohjelmien kanssa. Avoin lähdekoodi tulkitaan yleensä ohjelmiston kehittämistapana, ei ideologisena aatteena: Open source is a development methodology; free software is a social movement Avoin ohjelma Avoin ohjelma on tietokoneohjelma, jota jaellaan jollakin avoimen lähdekoodin lisenssillä. Tiukasti tulkiten kyse on avoimen lähdekoodin ohjelmasta, mutta tässä suosituksessa käytetään myös termin lyhyempää versiota. Avoin standardi European Interoperability Frameworkin (EIF) mukaan avoimen standardin täytyy täyttää seuraavat ehdot: Standardia ylläpitää voittoa tavoittelematon organisaatio ja sitä kehitetään kaikille sidosryhmille avoimella ja tasapuolisella menettelyllä. Standardi on julkaistu ja sen määrittelydokumentti on tarjolla ilmaiseksi tai nimellistä maksua vastaan (myös kopiointi, jakelu ja käyttö). Standardia ja sen osia voidaan käyttää pysyvästi ilman teollisoikeudellisia korvauksia. Standardin uudelleenkäyttöä ei ole rajoitettu. 1

3 3 (14) European Union Public Licence (EUPL) EUPL on Euroopan komission hyväksymä avoimen lähdekoodin lisenssi, jota saa kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Lisenssissä on huomioitu EU:n juridinen viitekehys, joten se on EU-maissa laillisesti pitävä. Freemium Freemium on liiketoimintamalli, joka perustuu ideaan että yritys antaa tuotteen (yleensä digitaalinen tuote, kuten ohjelmisto, tietokonepeli tai verkkopalvelu) ilmaiseksi, mutta myy alkuperäiseen tuotteeseen lisäominaisuuksia tai toiminnallisuuksia. Esimerkkejä ovat esimerkiksi Skype-nettipuhelut tai CentOS/RedHat käyttöjärjestelmät. Freeware Tietokoneohjelman jakelumalli, jossa ohjelmaa saa yleensä käyttää, kopioida ja levittää ilman maksua. Freeware-ohjelman lähdekoodia ei yleensä ole saatavilla, eikä lisenssinsaajalle anneta vastaavia vapauksia kuin avoimen lähdekoodin lisenssin haltijalle. JHS169 luokittelee freeware-ohjelman suljetuksi ohjelmaksi. Free software Ks. vapaa ohjelma. Open source Ks. avoin lähdekoodi. SADe-lähdekoodi Tässä dokumentissä SADe-lähdekoodi tarkoittaa SADe-ohjelman eri hankkeissa toteutettuja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja tai komponetteja, jotka on lisensoitu EUPLlisenssillä. SADe-lähdekoodi voi olla toteutettu joko avoimen ja/tai suljetun lähdekoodin ohjelmistojen ympäristöön. Shareware Tietokoneohjelman jakelumalli, jossa ohjelmaa saa yleensä kopioida ja levittää vapaasti ja käyttää tietyn aikaa maksutta. Shareware-ohjelman lähdekoodi ei yleensä ole saatavilla, eikä lisenssinsaajalle anneta vastaavia vapauksia kuin avoimen lähdekoodin lisensseissä. JHS169 luokittelee shareware-ohjelman suljetuksi ohjelmaksi. Suljettu lähdekoodi Avoimen lähdekoodin vastakohta siinä mielessä, että ohjelmiston lähdekoodi pidetään liikesalaisuutena, eikä lisenssinsaajalle anneta pääsyä ja oikeuksia lähdekoodiin. Suljettu ohjelma Tietokoneohjelma, jonka lähdekoodi ei ole käyttäjän saatavilla ohjelman toiminnan tarkastamista tai kehittämistä varten. Lisenssiehdot eivät salli ohjelman muuttamista ja muutosten julkaisua. Toimittajariippuvuus Toimittajariippuvuudella (engl. vendor lock-in) tarkoitetaan tilannetta, jossa asiakas lukkiutuu tiettyyn tuotteeseen ja sitä kautta tuotteen tai palvelun toimittajaan. Monesti tilanteessa syntyy nk. de facto -monopoli, koska vaihtamisesta kilpailevaan tuotteeseen syntyisi liian suuret kustannukset. Ohjelmistoissa suljetut ohjelmistot voivat muodostaa tällaisen tilanteen, koska yleensä kukaan muu kuin ohjelmiston kehittäjäyhtiö tai sen valtuuttamat myyntikanavat eivät voi tarjota palveluja hankitulle ohjelmistolle. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytössä riski toimittajariippuvuudesta on oleellisesti pienempi. Vapaa ohjelma Vapaata ohjelmaa voi käyttää mihin tarkoitukseen tahansa Sitä voi muokata ja levittää vapaasti, niin alkuperäisiä kuin muokattujakin versioita. Ohjelman toiminnan tutkiminen ja muokkaaminen edellyttää pääsyä ohjelman lähdekoodiin. Termin ja määritelmän taustalla on Free Software Foundation. Vapaa ohjelma viittaa yleensä ideologiseen aatteeseen, ei ohjelmiston kehittämistapaan: Free software is a social movement; open source is a development methodology

4 4 (14) 3 Toimintamalli 1.4 Tavoitteet SADe-palvelukokonaisuudet tuotetaan kustannustehokkaasti mahdollisimman suuressa määrin avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin perustuen. Palvelukokonaisuuksiin räätälöitävien osioiden lähdekoodit hankitaan avoimena lähdekoodina tai vaihtoehtoisesti siten, että hankittuja ohjelmistoja ja komponentteja voidaan käyttää rajoituksitta ja ilman lisäkustannuksia julkisen hallinnon toiminnassa. Palvelukokonaisuuksien toteuttamisessa käytetään avointen standardien mukaisia ratkaisuja. JHS181-suositus määrittelee julkisen hallinnon standardisalkuista. SADe-ohjelman hankkeissa suositellaan käytettäväksi yleisiin ja aluekohtaisiin standardisalkkuihin sisältyviä avoimia standardeja. 1.5 Valmistelu- ja esiselvitysvaiheet Valmistelu- ja esiselvitysvaiheissa arvioidaan erikseen avoimen lähdekoodin ratkaisujen soveltuvuus toteutettavan palvelukokonaisuuden tarpeisiin. Avoimen lähdekoodin ratkaisujen hyödyntämisessä on keskeisenä osana isäntäorganisaation oma osaaminen koskien avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Valmistelu- ja esiselvitysvaiheessa kartoitetaan oma osaaminen. Lisäksi päätetään oman osaamisen tavoitetasosta sekä mahdollisesta osaamisen parantamisesta. Oman organisaation osaamisen tavoitetasot voivat olla esimerkiksi seuraavia: Perustaso Käyttö rajoittuu lähinnä ohjelmistoihin, joilla on jo useamman vuoden elinkaari. Markkinoilla on saatavissa kattavat tuki- ja koulutuspalvelut, mahdollisesti suomenkielellä. Ohjelmistojen käyttöä voidaan räätälöidä asettamalla parametreja, mutta varsinaista sovellusohjelmointia tai skriptausta ei tehdä. Tehokäyttäjä Käytettävää ohjelmistoa muokataan laajasti sopimaan omiin käyttötarkoituksiin. Muokkaus tapahtuu parametritiedostoilla, komentojonoilla (skriptaus [Python, Javascript]) sekä mahdollisesti myös sovellusohjelmointityökaluilla (C#, C++, JAVA). Avoimen lähdekoodin projekteihin osallistutaan aktiivisesti raportoimalla ohjelmissa havaituista virheistä sekä kuvaamalla tarvittavia uusia ominaisuuksia. Kisälli Osallistutaan aktiivisesti avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektien toteuttamiseen. Osallistuminen ei välttämättä tarkoita sovelluskehitystä vaan voi myös olla erilaisten käsikirjojen laatimista ja suomentamista, käyttöliittymän kääntämistä sekä osallistumista ohjelmiston kehitysversioiden testaukseen. Osallistuminen voi tapahtua omien työntekijöiden toimesta tai ulkopuolelta hankittuna ostopalveluna. Mestari Toimitaan yhden (tai korkeintaan muutaman) avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektin kehittämisessä aktiivisena toimijana. Avoimen lähdekoodin yhteisön tukeminen on tärkeä osa oman strategian toteuttamista. Tukeminen voi tapahtua suorana rahoituksena, omien resurssien hyödyntämisenä tai ostopalvelujen hankintana avoimen lähdekoodin projektien toteuttamiseen. Valmistelu- ja esiselvitysvaiheessa on tehtävä alustava kartoitus avoimen lähdekoodin ohjelmistojen soveltuvuudesta palvelukokonaisuuden toteuttamiseen. Ohjelmistojen soveltuvuutta tulisi arvioida myös palvelukokonaisuuden elinkaaren aikana.

5 Lisätietoja Ison-Britannian hallitus on julkaissut osana Open Source Procurement Kit ohjeistusta 2 listan avoimen lähdekoodin ohjelmistoista. Listaan on kerätty kymmeniä ohjelmistoja eri sovellusalueilta. 5 (14) Ohjelmistojen soveltuvuuden arviointiin voidaan käyttää kypsyysarviointitaulukkoa. Kutakin hankintaa ja tarvetta varten on hyvä laatia oma arviointikriteeristö. Ohessa on esimerkinomainen kypsyysarviointitaulukko: Kriteerit 1 p 2 p 3 p Tarkennus Avoimen lähdekoodin ohjelmisto Ohjelmiston ikä alle 6 kk 6 kk 2 vuotta yli 2 vuotta Uudet projektit ovat Tuetut käyttöjärjestelmät 1 käyttöjärjestelmä Useita käyttöjärjestelmiä (Windows tai Linux (Ubuntu, Centos)) Ohjelmistopino Päivitystiheys Tuettuna vain yksi arkkitehtuurimalli Ei uutta versiota viimeiseen 6 kk:ten Tuettuna muutamia arkkitehtuureita (tietokanta, sovelluspalvelimet 2 uutta versiota vuoden sisällä Useita erilaisia käyttöjärjestelmiä (Windows, Mac, Unix) Tuettuna useita arkkitehtuureita Säännölliset versiotoimitukset Käyttäjät yleisesti Ulkomailla Suomessa Suomen julkishallinnossa Käyttäjät palvelukokonaisuuden hallinnonalalla Ulkomailla Suomessa Suomen julkishallinnossa Ohjelmiston hallintamalli Yksittäisen toimijan varassa Muutamia toimijoita Laaja, verkottoitunut kehittäjäyhteisö riskialteimpia Sekä Windows että Unix ympäristöihin toteutetut ohjelmistot vakaammalla pohjalla Arkkitehtuuri (esim LAMP, J2EE,.net), tuetut tietokannan hallintaohjelmistot jne. Helpottaa luokittelemaan aktiiviset vs. passiiviset projektit Auttaa arvioimaan ohjelmiston kehittämisen ja tuen jatkuvuutta 2 https://update.cabinetoffice.gov.uk/resource-library/open-source-procurement-toolkit

6 6 (14) Käyttöön liittyvät kriteerit Asennus Huonosti dokumentoitu asennusohje, puuttellinen käyttäjän käsikirja, sovelluskehittäjille tukea Hyvin dokumentoitu asennusohje, käyttäjän käsikirja olemassa, Asennusohjelmisto, käyttäjän käsikirja, asennuspalveluja saatavilla Käyttö Käyttäjän käsikirja englanniksi Käyttäjän käsikirja suomeksi Saatavilla koulutusta Suomessa Tuki Ulkomailla Suomessa rajoitetusti Suomessa useiden toimijoiden kautta Miten tuotteelle on saatavissa tukea? Integroitavuus Modulaarisuus Monoliittinen, vaikea laajentaa Modulaarinen rakenne, mahdollista laajentaa Useita moduuleja, hyvin kuvattu API, helposti laajennettavissa Yhteentoimivuus Ei tiedossa Toteutuksia tiedossa Dokumentoitu Sopivuus arkkitehtuuriin Sovitettavissa arkkitehtuuriin Yhteensopiva arkkitehtuurin kanssa Täydentää arkkitehtuuria. Tuetut standardit Kansainväliset standardit Kansalliset standardit JHS Lisätietoja JHS 169 suosituksessa 3 on lueteltu avoimen lähdekoodin ohjelmistojen arviointiin liittyviä seikkoja. Ison-Britannian hallituksen Open Source Procurement Kit ohjeistus 4 sisältää ohjeita avoimen lähdekoodin hankintaan ja kustannus-hyötylaskelmien (Total Cost of Ownership, TCO) tekemiseen. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja voi myös vertailla ohloh.net 5 palvelussa. Palvelun avulla on helppo arvioida ohjelmistoprojektien nykytilaa ja lähdekoodin laatua. 1.6 Avoimen lähdekoodin hankinta Avoimeen lähdekoodiin perustuvia sovelluksia ja palveluja voidaan hankkia hankintayksikön tarpeista ja tavoitteista riippuen eri tavoilla. 1 Hankintayksikkö valitsee tarpeeseensa sopivat avoimen lähdekoodin ohjelmistot ja asentaa ne tietotekniseen ympäristöönsä. Hankintayksikkö ei maksa ohjelmistoista mitään. Tässä tapauksessa kyse ei oikeustapausten mukaan ole julkisesta hankinnasta. 2 Tilaajan määritysten mukaista järjestelmähankintaa koskevassa tarjouspyynnössä edellytetään tai annetaan mahdollisuus käyttää toteutuksessa avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. 3 Hankitaan kokonaispalvelua, jolloin keskeistä ovat asiakkaan tiedot eikä ohjelmistot, joilla niitä käsitellään. Vaihtoehdon 1 mukaan edettäessä hankintayksikkö voi tarvita palveluja sovellusten kehittämiseen, tukeen ja ylläpitoon. Hankintayksikkö voi esimerkiksi hankkia kehittäjäresursseja omaan työnohjaukseen tai kehitystyötä projektitoimituksena. Ne kilpailutetaan normaalisti ja kilpailutuksessa ilmoitetaan, mitä avoimen koodin ohjelmistoja hankintayksikkö käyttää projektissa. Hankintayksikkö voi myös haluta ulkopuolisen tuen valitsemalleen avoimen koodin ohjelmistoalustalle. Tuki voi sisältää esimerkiksi tietoturvapäivitykset ja uudet tuetut versiot. Tukipalvelu kilpailutetaan normaalisti. Normaali kilpailutus tarvitaan myös, jos hankintayksikkö alun pitäen ottaa käyttöön version, jossa on maksullinen tuki https://update.cabinetoffice.gov.uk/resource-library/open-source-procurement-toolkit 5

7 7 (14) Vaihtoehdon 2 mukaan edettäessä tarjouksen tulee sisältää ehdotuksen käytettävästä ohjelmistoalustasta ja sen kustannuksista. Hankintayksikön kannalta toimiva tapa on edellyttää, että tarjoukset sisältävät avoimen koodin ohjelmistojen tuen samalle jaksolle (esim. 48 kk) kuin laadittavalle sovellukselle pyydetään. Avoimen koodin edellyttäminen on tärkeää, jos tarkoitus on jakaa tehtävää sovellusta eteenpäin. Kokonaispalveluja hankittaessa on keskeistä varmistaa, että asiakkaan tiedot ovat irrotettavissa ja siirrettävissä palvelusta avoimissa ja ennalta tiedossa olevissa formaateissa. Palvelussa käytettävällä ohjelmistoalustalla ja sen avoimuudella on merkitystä siihen, onko vastaavia palveluja saatavissa muilta palvelutarjoajilta ja kuinka helppoa siirtyminen on. 1.7 Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen Useissa SADe-ohjelman hankkeissa hyödynnetään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Lisäksi hankkeissa tuotetaan ja hankitaan räätälöityjä ratkaisuja, joista useimmat on hankittu siten, että tehtyä lähdekoodia (myöhemmin SADe-lähdekoodi) voidaan hyödyntää sekä julkisessa hallinnossa että yksityisissä yrityksissä tai kansalaisten toimesta. SADe-lähdekoodi voi olla toteutettu puhtaasti avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ympäristöön tai se voi edellyttää myös suljetun lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä (esimerkiksi käyttöjärjestelmät ja tietokannat). Käyttöympäristöstä riippumatta, SADe-lähdekoodi halutaan jakaa muiden toimijoiden käyttöön. Jakamiseen liittyvät SADe-lähdekoodin lisensiointi, teknisen jakeluympäristön järjestäminen sekä yhteisön perustaminen SADe-lähdekoodin lisenssi Yleensä avoimen lähdekoodin ohjelmistojen tekijät pitävät tekijänoikeudet itsellään, mutta jatkokehittäminen ja ohjelmiston käyttö mahdollistetaan käyttöoikeuslisenssillä. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen lisenssimalleja on useita kymmeniä. Euroopan unioni on laatinut avoimen lähdekoodin ohjelmistoille oman lisenssinsä. Euroopan unionin yleinen lisenssi (myöhemmin EUPL) on kehitetty erityisesti EU:n ja sen jäsenmaiden käyttöön. EUPL on yhteensopiva useiden avoimen lähdekoodin lisenssin (mm. GPL) kanssa, lisenssistä on yhteensopivat käännökset 22 kielellä (myös suomeksi) sekä siinä on erityisesti otettu huomioon EUn jäsenmaiden lainsäädäntö. SADe-lähdekoodi lisensioidaan EUPL version 1.1 lisenssillä 6. Lisensointi tapahtuu sijoittamalla SADe-lähdekoodiin merkintä tekijänoikeudesta sekä käytettävästä lisenssistä esimerkiksi seuraavasti: Copyright by XXX Licensed under the EUPL V.1.1 / Lisensoitu EUPL V.1.1:n nojalla EUPL:n sijasta voi joissakin tapauksissa olla tarkoituksenmukaista käyttää muita avoimen lähdekoodin lisenssejä. Ohessa on lyhyt kuvaus muista mahdollisista avoimen lähdekoodin lisensseistä: MIT, FreeBSD, Apache ja muut sallivat lisenssit: lisenssit sallivat yleensä täysin rajoittamattomat käyttöoikeudet lähdekoodiin ja siitä tuotettuun ajokelpoiseen ohjelmistoon. Lisenssien merkittävänä rajoituksena voidaan pitää, että lähdekoodin tuotetut uudet ominaisuudet eivät tule automaattisesti muiden hyödyntäjien käyttöön. Tämä saattaa hidastaa toimivan yhteisön syntymistä. LGPL, MPL, GPL ja muut vastavuoroisuutta edellyttävät lisenssit: lisenssit eivät rajoita lähdekoodin jakelua tai ohjelmistojen käyttöä. Mutta ne edellyttävät että lähdekoodiin tehtävät muutokset ja osittain jatkojalosteet on jaettava samoilla 6

8 8 (14) ehdoilla. Tämä saattaa estää yritysten halukkuutta osallistua ohjelmiston yhteisölliseen kehittämiseen. EUPL (tai muu valittu lisenssi) kattaa kehitetyn ohjelmiston lähdekoodin. Muiden materiaalien osalta voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia tapoja: Hankkeeseen liittyvät ohjekirjat ja muut dokumentit lisensioidaan Creative Commons:n 7 lisenssillä. Lisenssitasona suositellaan käytettäväksi vähintään CC BY-NC-SA 3.0 lisenssiä (Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 3.0 Unported / Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton). Myös kaupallisen käytön ja muokkaamisen sallivat CC-lisenssit ovat vaihtoehtoja, joita hankkeissa voidaan harkita SADe-lähdekoodin jakelu Tietojärjestelmään tallennettavien tietojen jakelusta tulee myös sopia hankkeen alkuvaiheessa. Lähtökohtaisesti julkiset tietoaineistot ovat avointa tietoa, joiden lisensioinnista päättää vastuullinen virasto. Tietoaineistojen lisensiointiin suositellaan käytettäväksi Valtionvarainministeriön laatimaa Julkisen hallinnon avoimien aineistojen käyttöehtojen yleinen lisenssimallia 8. Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi 9 on yksi esimerkki jo käytössä olevista suomalaisista avoimen datan lisensseistä. Monitoimittajaympäristössä, erilaisissa tietojärjestelmien integrointiprojekteissa sekä käytettäessä ketteriä menetelmiä (esimerkiksi Testivetoinen kehitys [testdriven development]) on myös harkittava erilaisten ohjelmointityökalujen ja niihin räätälöityjen skriptien käyttöoikeuksista sopimisesta. Testivetoisen kehittämisen keskeinen piirre on laatia ensin ohjelmiston testikoodi ja sitten vasta laatia testin hyväksyttävästi läpäisevä ohjelmisto. Jos testikoodin oikeudet jäävät toimittajalle, niin tietojärjestelmän jatkokehittämisen osalta on syntynyt toimittajariippuvuus. SADe-lähdekoodin jakeluun suositellaan käytettäväksi yleisessä käytössä olevia lähdekoodin jakelupalveluja. Näistä tunnetuimpia ovat Github 10 ja SourceForge 11. Pelkän lähdekoodin laittaminen saataville ei edistä lähdekoodin uudelleenkäyttöä. Lähdekoodi ja sen kehittäminen tulee dokumentoida, lähdekoodin käyttöä tulee tukea esimerkkikoodien avulla sekä kehittäjien antamaan palautteeseen tulee antaa vastauksia. Lisäksi tulee varautua siihen, että SADe-lähdekoodin kehittämiseen osallistuu oman organisaation ulkopuolisia kehittäjiä. Tällöin tulee suunnitella ja järjestää oman tietojärjestelmän kehittäminen siten, että avoimeen lähdekoodiin tulevat korjaukset ja uudet ominaisuudet hyödyttävät parhaalla mahdollisella tavalla omaa toimintaa. Kaikista toteutetuista komponenteista ja ohjelmistosta ylläpidetään tietoja valtionvarainministeriön ylläpitämässä Yhteentoimivuus-portaalissa 12. Kansainvälisesti kiinnostavista hankkeista voidaan jakaa tietoa myös yleiseurooppalaisen EU JoinUp-portaalin 13 kautta Yhteisöllinen kehittäminen 7 8 https://www.yhteentoimivuus.fi/view/asset/asset.singleview.xhtml?id=

9 9 (14) Menestyvät avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektit toimivat yhteisöllisesti. Lähtökohtaisesti yhteisön toimintaan voi liittyä kuka tahansa. Yhteisön jäsenet huolehtivat vapaaehtoisesti avoimen lähdekoodin ohjelmiston toteutuksesta, testauksesta ja dokumentoinnista. Yhteisöllinen tuotteiden ja palvelujen kehittäminen on uudenlaista toimintakulttuuria. Parhaimmillaan yhteisöllinen kehittäminen sitouttaa erilaiset toimijat yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Avoin toimintakulttuuri mahdollistaa hyvin erilaisten toimijoiden yhteistoiminnan sekä onnistuessaan tulokset ovat merkittävämpiä kuin perinteisillä toimintatavoilla saavutetut tulokset. SADe-ohjelman eri hankkeiden tulosten tehokas hyödyntäminen voi edellyttää erilaisten yhteisöjen muodostamisen edesauttamista. Yhteisöjä ei voi perustaa, eikä niiden toimintaa voi ohjata perinteisille tulosohjauksen keinoilla. Yhteisöjä voidaan kuitenkin auttaa muodostumaan sekä niiden toimintaa voidaan tukea monilla eri tavoilla. Organisaation ja henkilöiden sitoutuminen vapaaehtoisesti yhteisön päämääriin on tärkein asia yhteisöllisessä kehittämisessä. Menestyksellisen yhteisön piirteitä ovat seuraavat: Yhteisöllä on yhteisesti hyväksytty, selvä visio tavoitetilasta Yhteisön toiminta on avointa kaikille Yhteisön päätöksenteko prosessi on selkeä ja avoin Kynnys osallistumiseen on matala Meritokratialla on suuri merkitys yhteisön toiminnassa Tieto on avointa kaikille, ei pelkästään yhteisön jäsenille Valtionvarainministeriössä on laadittu ohjeistus Avoimen tuotteen hallintamalli. Ohjeistus sisältää toimintamallin ja sitä tukevia dokumenttimalleja lähinnä kuntien yhteisten ohjelmistotuotteiden kehittämiseen ja elinkaaren hallintaan. Lisätietoja SADe-ohjelman puitteissa on muodostunut jo kaksi kehittäjäyhteisöä. Maanmittauslaitoksen ohjauksessa on syntynyt yleisen karttakäyttöliittymän yhteisö 14. Oikeusministeriön hallinnonalalla on osallistujaympäristön kehittäjäyhteisö muodostunut osaksi SADe-hanketta 15 Meritokratia tarkoittaa hallintoa, jossa yleneminen tapahtuu ansioiden (meriittien) perusteella kuten suoritusten, pätevyyden ja kykyjen, ei esimerkiksi syntyperän, sukupuolen, etnisyyden, yhteiskuntaluokan, perhesuhteiden, suosion, iän tai yhteisöllisen aseman perusteella. (lähde: wikipedia) Liite 1: Hankintaa koskevia lausekkeita Tässä liitteessä on kerätty esimerkki lausekkeita avoimen lähdekoodin hankintaan liittyviin tarjouspyyntöihin ja sopimuksiin. Esimerkeissä on lähdetty siitä, että hankinnassa käytetään Julkisen hallinnon IT-hankintojen sopimusehtoja (JIT2007) 16. Oletuksena on myös, että tilaajan sovellusten toteutuksessa käytetään valmiita avoimen tai suljetun lähdekoodin ohjelmistoalustoja ja komponentteja. 1 Hankintayksikkö on valinnut ja ottanut käyttöön avoimen koodin ohjelmistoja sovellusten alustaksi 1.8 Sovelluskehitys valitulle alustalle hankitaan projektitoimituksena Projektitoimitukseen soveltuvat JIT 2007 erityisehdot tilaajan sovellushankinnoista, mutta kohdasta 7 Oikeudet poiketaan, niin että toteutus avoimella lähdekoodilla otetaan huomioon

10 10 (14) Oikeudet (1) Omistusoikeus tietovälineisiin, jotka sisältävät sopimuksen kohteena olevat sovellukset, siirtyy tilaajalle, kun tietoväline on toimitettu toimitusehdon mukaisesti. (2) Tilaajan sovelluksen ja siihen liittyvän dokumentaation tekijänoikeus ja immateriaalioikeudet kuuluvat Toimittajalle. Toimittaja antaa tilaajalle tilaajan sovelluksen EUPL 1.1 tai GNU General Public License 2 lisenssillä tai tällaisen lisenssin kanssa yhteensopivan avoimen lähdekoodin lisenssillä. Toimittaja antaa dokumentaation Creative Commons lisenssillä. Oikeuksien osalta on lisäksi todettava, että JIT2007 Tilaajan sovellukset kohtaa 7.4 (oikeudet valmisohjelmistoihin) ei sovelleta. JIT2007 erityisehdot tilaajan sovelluksista kohdan 6.1 (ii) mukaan takuu on 12 kuukautta, ellei muuta ole sovittu. Sopimuksessa on syytä sopia menettelystä tilanteessa, jossa tilaaja tekee tai teettää muutoksia ohjelmistoon takuuaikana. Alkuperäisen toimittaja takuu ei koske niitä ohjelmiston osia, joihin tilaaja on tehnyt tai teettänyt muutoksia takuuaikana. 1.9 Sovelluskehitykseen hankitaan kehittäjäresursseja hankintayksikön ohjaukseen Hankintayksikkö on valinnut käytettävät avoimen koodin ohjelmistot, johtaa itse sovellusten kehittämistä ja hankkii käyttöönsä kehittäjäresursseja eri toimittajilta. Kehitystyö tehdään tiimeissä, joissa on tilaajan ja eri toimittajien kehittäjiä. Toisin kuin projektitoimituksessa, eri toimittajien osuudet eivät ole itsenäisiä kokonaisuuksia. Toimintatavasta johtuen tilaajan on syytä varata kehitystyön tuloksiin kaikki oikeudet. Oikeudet Kehittämispalveluiden Tulosten omistusoikeudet ja tekijänoikeudet sekä muut immateriaalioikeudet kuuluvat Tilaajalle. Tilaajan työpapereiden, dokumentaation ja ohjelmistojen omistusoikeus ja immateriaalioikeudet siltä osin kuin ne alun perin olivat Tilaajalla kuuluvat Tilaajalle. Vastaavasti Konsultointipalvelun tuottamiseen sisältyvien Toimittajan työpapereiden, dokumentaation ja ohjelmistojen omistusoikeus ja immateriaalioikeudet siltä osin kuin ne alun perin olivat Toimittajalla, kuuluvat Toimittajalle Valituille avoimen koodin ohjelmistoille hankitaan tukipalveluja Yleisesti käytetyille avoimen koodin ohjelmistoille on saatavissa kaupallisia tukipalveluja. Tukipalvelut sisältävät esimerkiksi korjauksia ja tietoturvapäivityksiä. Tukipalvelut hankintaan normaaleilla hankintamenettelyillä eikä niihin liity poikkeavia ehtoja. Tukipalveluja hankittaessa on syytä pyytää tarjouspyynnössä selvitykset tarjoajien osallistumisesta kyseessä olevien avoimen koodin ohjelmistojen kehittämiseen ja tukeen ja käyttää selvityksiä laatuarvioinnissa. 4 Avoin koodi Tilaajan sovelluksen hankinnassa Hankintayksikkö määrittelee tarjouspyynnössä tarpeensa, mutta jättää käytettävät ohjelmistoalustat tarjoajien ratkaistavaksi. Tarjoajat voivat käyttää avoimia ja suljettuja ohjelmistoja ottaen huomioon sopimusehdot. Hankintayksikölle voi olla etua siitä, että tarjoajilla on mahdollisuus esittää tilaajan tarpeisiin mahdollisimman hyvin soveltuvia ohjelmistoalustoja. Alustojen ominaisuudet ja niistä aiheutuvat kustannukset käsitellään normaalina osana tarjousten vertailua. Laatuvertailuun voidaan ottaa esimerkiksi ohjelmistojen siirrettävyys vähimmäisvaatimukset ylittävältä osin.

11 1.11 Suljetut ohjelmistot 11 (14) Hintavertailuun on syytä ottaa ohjelmistojen perustasoinen tuki esimerkiksi 4-5 vuoden ajalta. Näin menetellen suljetut ja avoimet ohjelmistot käsitellään kustannusvertailussa tasapuolisesti. JIT2007 Tilaajan sovellukset kohta 7 Oikeudet sopii tilanteeseen, jossa tarjoaja käyttää suljettuja, kaupallisesti vapaasti saatavissa olevia ohjelmistoja Tilaajan sovelluksen ohjelmistoalustassa. Ehdot antavat tilaajalle laajat käyttöoikeudet sekä oikeuden jatkokehitykseen. Tilaaja voi tarvittaessa vaatia lähdekoodin hallinta- ja käyttöoikeuden tilaajan sovellukselle myös, jos ohjelmistoalusta on suljettu Avoimen koodin toteutus Mikäli Tilaajan sovellus halutaan avoimen koodin toteutuksena, oikeudet voi määritellä seuraavasti: (1) Omistusoikeus tietovälineisiin, jotka sisältävät sopimuksen kohteena olevat sovellukset, siirtyy tilaajalle, kun tietoväline on toimitettu toimitusehdon mukaisesti. (2) Tilaajan sovelluksen ja siihen liittyvän dokumentaation tekijänoikeus ja immateriaalioikeudet kuuluvat Toimittajalle. Toimittaja antaa tilaajalle tilaajan sovelluksen EUPL 1.1 tai GNU General Public License 2 lisenssillä tai tällaisen lisenssin kanssa yhteensopivan avoimen lähdekoodin lisenssillä. Toimittaja antaa dokumentaation Creative Commons lisenssillä." (3) Toimittajan velvollisuutena on varmistaa, että niiltä osin kuin toimittajalla itsellään ei ole tekijänoikeutta ja muita immateriaalioikeuksia toimitettavaan tietojärjestelmään, tietojärjestelmässä käytettyjen valmisohjelmistojen ja komponenttien lisenssit takaavat tilaajalle vähintään edellä mainitun sopimuskohdan mukaiset oikeudet. Jos halutaan, että voi tarjota vain avoimen koodin valmisohjelmistoja, on todettava, että JIT2007 Tilaajan sovellukset kohtaa 7.4 (oikeudet valmisohjelmistoihin) ei sovelleta. 5 Avoimuus kokonaispalvelun hankinnassa Kokonaispalvelun (SaaS, pilvipalvelu) hankinnassa olennaista on turvata oikeudet Tilaajan tietoihin muodoissa, joissa tiedot ovat helposti siirrettävissä toiseen ympäristöön palvelun käytön päättyessä. Kokonaispalvelua hankittaessa Tilaajaa ei yleensä kiinnosta se, millä ohjelmistoilla kokonaispalvelu on toteutettu. Rajapinnat Tilaajan omien tietojen käyttöön ovat kiinnostavia. Tilaajan tietoja koskevat hankintalausekkeet voivat olla esimerkiksi: Kaikki immateriaalioikeudet ja muut oikeudet Tilaajan, käyttäjäorganisaatioiden tai näiden asiakkaiden tietoon, dataan ja muuhun materiaaliin säilyvät Tilaajan, käyttäjäorganisaatioiden tai näiden asiakkaiden yksinomaisessa omistuksessa riippumatta siitä, käsitelläänkö tai jalostetaanko niitä Toimittajan toimittaman palvelun avulla. Toimittajalla on oikeus käyttää näitä tietoja vain palvelun tuottamiseksi. Toimittaja sitoutuu vaatimusten mukaisella tavalla tallentamaan palveluiden myötä syntyvät tiedot, tietokannat ja tiedostot avoimesti määritellyllä tavalla (= avoimen standardin mukaisella tai Toimittajan ja tilaajan välillä yhteisesti määritellyllä tavalla). Siltä osin kuin näin ei olisi, Toimittaja sitoutuu ilman eri korvausta saattamaan tiedot, tietokannat ja tiedostot tällaiseen muotoon sopimuksen päättyessä sekä käytön aikana. Muilta osin käyttöoikeusehdot määräytyvät JIT 2007 Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista kohdan 7 mukaisesti. Kokonaispalvelua hankittaessa on määriteltävä myös millaisia integraatiorajapintoja palvelun tulee tukea. Esimerkiksi käyttäjätietojen osalta tulee vaatia esimerkiksi SAML2 tu-

12 12 (14) kea, jolloin käyttäjät eivät tarvitse erillisiä käyttäjätunnuksia ja salasanoja palvelua käyttäessään. Tietojen siirtoon Tilaajan tietovarastoon raportointi yms. tarpeita varten on määriteltävä rajapinta. 6 Avoin koodi laatukriteerinä hankinnassa 1.13 Lopputuloksen ylläpito ja jatkokehittäminen Tilaajan sovelluksen hankinnassa projektitoimituksena tai kokonaispalveluna voidaan yhtenä laatukriteerinä pitää lopputuotteen ylläpitoa ja siirrettävyyttä. Näillä on merkittävä vaikutus elinkaarikustannuksiin ja ovat relevantteja kokonaistaloudellisuuden arvioinnissa. Laatukriteerinä voi olla esimerkiksi Lopputuloksen ylläpito, siirrettävyys ja monistettavuus. Täydet pisteet voi antaa ratkaisusta, joka on täysin avointa lähdekoodia, se on hyvin dokumentoitu ja käytetyillä tuotteilla on laaja osaaminen toimittajien keskuudessa. Tilaajan kannalta lopputulos on tarvittaessa helposti siirrettävissä toiselle toimittajalle jatkokehitystä ja ylläpitoa varten.

13 13 (14) 1.14 Osaaminen Hankinnassa yrityksen ja sen palveluksessa olevan henkilökunnan osaaminen voi olla sekä kelpoisuusehtona että laatukriteerinä. Osaaminen kriteerinä koskee sekä suljettuja että avoimia ohjelmistoja. Tarjoajan kelpoisuusehtona voi olla vähimmäismäärä referenssitoimituksia tarjotuilla ohjelmistoilla sekä minimimäärä henkilökuntaa, joka on tehnyt töitä tarjotulla alustalla. Laatuvertailussa voidaan käyttää kelpoisuusehdot ylittävää kokemusta. Tarjoajan laatua voidaan mitata vastaavien toimitusten määrällä ja laadulla sekä tarjoajan osallistumisella tarjottujen ohjelmistojen kehittämiseen ja ylläpitoon. Toteuttavan henkilökunnan laadun arvioinnissa voidaan käyttää laatukriteerinä työkokemusta tarjotuista ohjelmistoista sekä osallistumista ohjelmistoja kehittäviin yhteisöihin. Osaamista voidaan arvioida esimerkiksi seuraavilla kriteereillä ja pisteytyksellä: Kriteerit 1 p 2 p 3 p Osallistuminen avoimen lähdekoodin ohjelmiston kehittämiseen (kustakin käytettävästä ohjelmistosta omat pisteensä) Osallistuminen sovelluskehitykseen alle 3 osallistumista (kommitointia) Osallistuminen dokumentointiin alle 3 osallistumista (kommitointia) Osallistuminen sovelluksen suomentamiseen (kommitointia) alle 3 osallistumista Osallistuminen testaukseen alle 3 raportoitua virhettä / uutta ominaisuutta 3 10 osallistumista 3 15 osallistumista 3 15 osallistumista 3 10 raportoitua virhettä / uutta ominaisuutta Yli 10 osallistumista Yli 15 osallistumista Yli 15 osallistumista Yli 10 raportoitua virhettä / uutta ominaisuutta Ohjelmiston käyttökokemus (kustakin käytettävästä ohjelmistosta omat pisteensä) Ohjelmiston asennus tuotantokäyttöön alle 3 kertaa 3-10 kertaa yli 10 kertaa Ohjelmiston räätälöinti tuotantokäyttöön alle 3 kertaa 3-10 kertaa yli 10 kertaa Kokemus ohjelmiston käytöstä alle 1 vuosi 1-3 vuotta yli 3 vuotta Kussakin hankinnassa tulee huolella laatia omat kriteerit laatuarviointia varten. Oheisen taulukon kriteerejä ovat ainoastaan esimerkkejä. Myös pisteytyksen portaita voi olla perusteltua muuttaa (1p, 2p, 3p => 1p, 2p, 4p), jos esimerkiksi on tarvetta korostaa tiettyä arvostelukriteeriä. Myös pisteiden edellytyksenä olevia arviointikohteita voidaan muuttaa (esimerkiksi annetaan alimmat pisteet (1p) jo yhdestä raportoidusta virheestä esimerkin Osallistuminen testaukseen - kriteeristä).

14 14 (14) Liite 2: Lähteet Tämän dokumentin laadinnassa on käytetty mm. seuraavia lähteitä: Maa Otsikko URL EE - Uuno Vallner: The Estonian software policy EU - EUPL v Johdanto EU - EUPL v Lisenssi EU - OSS-procurement-guideline -final EU Public Open Source Software Procurement Models The Next Generation FI - 10 myyttiä avoimen lähdekoodin juridiikasta ja riskeistä FI - Avoimen lähdekoodin oikeudelliset riskit FI - How-not-to-do-open-source-okfestival2012 FI - JHS169 - Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa GI JHS181 - Julkisen hallinnon standardisalkku FI - Yhteentoimivuutta avoimesti_2011-matinmikko FR - Statuts_ADULLACT_ v2 FR - Usage du logiciel libre dans l'administration IS Free and Open Source Software Government Policy of Iceland NL Acquisition of open-source software UK All About Open Source v2.0 UK Open Source Procurement Kit %20Uuno%20Vallner%20 %20The%20Estonian%20so ftware%20policy.pdf c%20procurement%20of%20open%20source%20soft ware.pdf https://speakerdeck.com/cossfi/how-not-to-do-opensource-okfestival _2011-matinmikko.pdf 37.pdf _Open_Source_Software_- _Government_Policy_of_Iceland.pdf https://update.cabinetoffice.gov.uk/sites/default/files/res ources/all_about_open_source_v2_0.pdf https://update.cabinetoffice.gov.uk/resourcelibrary/open-source-procurement-toolkit

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 8. Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin

JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 8. Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 8. Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin Versio: 0.5 / 15.01.2014 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

JHS166:n uudistus ja lopputulokset. JUHTA Raimo Porttikivi

JHS166:n uudistus ja lopputulokset. JUHTA Raimo Porttikivi JHS166:n uudistus ja lopputulokset JUHTA 11.12.2014 Raimo Porttikivi JHS166 uudistamisen työryhmä Raimo Porttikivi, pj Tommi Nordberg, puolustusministeriö Harri Eskola, Tekes Matti Lisitsin, Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Tietojärjestelmähankinnat ja JIT 2015 -ehdot Miten hyödynnät JIT 2015 -ehtoja datan avaamisessa? 27.1.2016 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla

Lisätiedot

JHS XXX Avointen tietoaineistojen käyttölupa. Anne Kauhanen-Simanainen

JHS XXX Avointen tietoaineistojen käyttölupa. Anne Kauhanen-Simanainen JHS XXX Avointen tietoaineistojen käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen 14.11.2013 Suomen avoimen tiedon politiikka on linjattu useissa yhteyksissä vuodesta 2011 lähtien Valtioneuvoston periaatepäätös 3.3.2011

Lisätiedot

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla Jukka Kääriäinen (jukka.kaariainen@vtt.fi) VTT Oy 19.5.2015, Oskari-verkostopäivä Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta? Mikä on avoimen tuotteenhallintamalli?

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön

Lisätiedot

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen ja Marjut Salokannel Esittely julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) 11.12.2014 Valtioneuvoston periaatepäätös (3.3.2011)

Lisätiedot

SOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA]

SOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA] Julkisen hallinnon IT- hankintojen sopimusehdot (JIT 2007) 1 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- [JHS 166

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9. Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.2011 Antti Kosonen 6.10.2011 Miksi paikkatietoja lisensioidaan Paikkatiedot on historiallisesti

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS

Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS Koodipankit ja kansainvälinen yhteistyö Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS www.coss.fi 2 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa koodipankki ja mihin sellaisia tarvitaan Koodipankin lähtökohtia: dokumentointi,

Lisätiedot

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009 TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) METSÄKONESIMULAATTORI Pyydämme tarjoustanne Tampereen ammattikorkeakoulun metsäja konetekniikan opetukseen tulevasta a) metsäkonesimulaattorista ja b) puunkorjuuketjun toimintojen

Lisätiedot

JHS 166 Julkisen hallinnon IThankintojen. (JIT 2014) -päivitys. JUHTA Sami Kivivasara

JHS 166 Julkisen hallinnon IThankintojen. (JIT 2014) -päivitys. JUHTA Sami Kivivasara JHS 166 Julkisen hallinnon IThankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2014) -päivitys JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara Päivitysluonnoksen valmistelu Työryhmä käynnisti työskentelyn marraskuussa 2012, kokoonpano:

Lisätiedot

JIT 2007 SOPIMUSEHDOT. Tiina Ashorn

JIT 2007 SOPIMUSEHDOT. Tiina Ashorn JIT 2007 SOPIMUSEHDOT Tiina Ashorn JIT 2007 EHDOT Julkisen sektorin IT hankintoja koskevat sopimusehdot (JIT 2007) korvaavat VYSE 1998 ehdot. Valtiohallinnon lisäksi nyt myös kuntien ja kuntayhtymien hyödynnettävissä.

Lisätiedot

JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta

JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 2. Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin (JIT 2015 Tilaajan sovellukset avoin lähdekoodi) Versio: 2.0

Lisätiedot

Avoimen tuotteen hallintamalli FINTO OhRy

Avoimen tuotteen hallintamalli FINTO OhRy Avoimen tuotteen hallintamalli FINTO OhRy 19.11.2014 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies, VM / JulkICT (Kääriäinen, J., Matinmikko, T., Oikarinen, T.) Mitä on tuotteenhallinta? Ohjelmistotuotteen hallinnalla

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, Porvoon ammattiopiston opiskelijoiden työvaatteiden ja jalkineiden hankinta

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, Porvoon ammattiopiston opiskelijoiden työvaatteiden ja jalkineiden hankinta Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, Porvoon ammattiopiston opiskelijoiden työvaatteiden ja jalkineiden hankinta Yleistä Itä-uudenmaan koulutuskuntayhtymän ylläpitämä oppilaitos Porvoon ammattiopisto (jatkossa

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

JIT 2015 -EHDOT KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA

JIT 2015 -EHDOT KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA Janne Järvenoja Olavi Köngäs Karolina Lehto Jussi Tokola Martin von Willebrand Kari Wirman JIT 2015 -EHDOT KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA Talentum Pro Helsinki 2015 Talentum Media Oy sekä tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton

Lisätiedot

Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista

Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista Versio 1.0.1, 26.4.2016 Sisältö Yleistä... 3 Visio: Kaupunkien palvelukehitys rajapinnat edellä... 5 Yhteiset tavoitteet... 6 Avoimuus käytössä ja kehityksessä...

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin hankintaopas

Avoimen lähdekoodin hankintaopas Avoimen lähdekoodin hankintaopas Versio: Julkaistu: 7.10.2008 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto 2 2 Soveltamisala 2 3 Termit ja määritelmät 2 4 Johdanto avoimeen lähdekoodiin 5 4.1 Avoimen

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO

Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO 29.9.2015 Palvelulupauksemme Tarjoamme julkishallinnolle mahdollisuuden Suomen ja EU-kansalaisen sähköiseen tunnistamiseen tietoturvallisesti eri

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on

Lisätiedot

IT2010 EJT ERITYISEHTOJA TIETOJÄRJESTELMÄN JA ASIAKASKOHTAISEN OHJELMISTON TOIMITUKSESTA

IT2010 EJT ERITYISEHTOJA TIETOJÄRJESTELMÄN JA ASIAKASKOHTAISEN OHJELMISTON TOIMITUKSESTA LUONNOS 29.6.2009 IT2010 EJT ERITYISEHTOJA TIETOJÄRJESTELMÄN JA ASIAKASKOHTAISEN OHJELMISTON TOIMITUKSESTA 1. SOVELTAMINEN JA MÄÄRITELMÄT 1.1 Näitä erityisehtoja sovelletaan tietojärjestelmien ja asiakaskohtaisten

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008 Avoin lähdekoodi ja hankinnat JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 13.5.2008 Sisältö: Ohjelmistohankintojen haasteet Hankintalaki ja ohjelmistot Case: toimisto-ohjelmiston hankinta

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Avoimuus ja yhteentoimivuus

Avoimuus ja yhteentoimivuus Avoimuus ja yhteentoimivuus Yhteentoimivuutta avoimesti 16.2.2012 Lappeenranta Tommi Karttaavi Yhteentoimivuus Mitä se on? Mitä yhteentoimivuus tarkoittaa? TTL:n ATK-sanakirja» Järjestelmien kyky viestiä

Lisätiedot

SADe-ohjelman avoimen lähdekoodin toimintamalli. Inspire-verkoston työpaja 5.12.2012 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi

SADe-ohjelman avoimen lähdekoodin toimintamalli. Inspire-verkoston työpaja 5.12.2012 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi SADe-ohjelman avoimen lähdekoodin toimintamalli Inspire-verkoston työpaja 5.12.2012 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi MIKÄ ON SADE-OHJELMA? Julkishallinnon ensimmäinen valtakunnallinen ja kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Henkilökohtaisten avustajien palkanmaksusovellus pilvipalveluna.

Henkilökohtaisten avustajien palkanmaksusovellus pilvipalveluna. Henkilökohtaisten avustajien palkanmaksusovellus pilvipalveluna. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/48129115.aspx Ulkoinen hankinta ID 417256-2014 Hankinnan tyyppi Hankintailmoitus Asiakirjan

Lisätiedot

OSKARI. Yhteistyöllä eteenpäin Jani Kylmäaho Oskari-verkoston koordinaattori

OSKARI. Yhteistyöllä eteenpäin Jani Kylmäaho Oskari-verkoston koordinaattori OSKARI Yhteistyöllä eteenpäin Jani Kylmäaho Oskari-verkoston koordinaattori 8.11.2016 Oskari.org on monipuolinen avoimen lähdekoodin ohjelmisto web- ja mobiilikarttasovellusten rakentamiseen Karttaportaalit

Lisätiedot

MySAP Business Suite Lisenssisopimus.

MySAP Business Suite Lisenssisopimus. MySAP Business Suite Lisenssisopimus. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/34596411.aspx Ulkoinen hankinta ID 194829-2012 Hankinnan tyyppi Jälki-ilmoitus Asiakirjan tyyppi Voluntary ex ante

Lisätiedot

Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto Maija-Liisa Honkola

Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto Maija-Liisa Honkola Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto 27.3.2105 Maija-Liisa Honkola Sisällys Mitä on avoin data Ilmatieteen laitoksen avoin data Avoin data aineistoja Verkkopalveluun rekisteröityminen HelpDesk

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

1 (5) SOPIMUS Kansalaisen osallistumisympäristön kysely- ja lausumispalvelun konsulttityö

1 (5) SOPIMUS Kansalaisen osallistumisympäristön kysely- ja lausumispalvelun konsulttityö 1 (5) SOPIMUS Kansalaisen osallistumisympäristön kysely- ja lausumispalvelun konsulttityö PROJEKTINHALLINTAPALVELUT 1 SOPIJAPUOLET Asiakas Oikeusministeriö, demokratia- ja kieliasioiden yksikkö Y- tunnus

Lisätiedot

Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano Arja Terho

Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano Arja Terho Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano 25.5.2011 Arja Terho Käsittely Valtioneuvostolta eduskunnalle 11/2010 Eduskunta: Perustuslakivaliokunta antoi lausunnon 12/2010 Hallintovaliokunnan lausunto

Lisätiedot

Hankinnan sisällön määrittely

Hankinnan sisällön määrittely Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen

Lisätiedot

JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku

JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 1.11.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 Standardisalkku...

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Asia ja sen selvitys 44701 Työkonepalvelut: Traktori- ja keräävät suurtehoruohonleikkuripalvelut Hankinnan kohde:

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

PPKY Selänne pyytää tarjouksia tietoteknisistä laitteista seuraavasti:

PPKY Selänne pyytää tarjouksia tietoteknisistä laitteista seuraavasti: ATK-laitteet TARJOUSPYYNTÖ PPKY Selänne on kolmen kunnan muodostama peruspalvelukuntayhtymä, joka hoitaa Haapajärven, Pyhäjärven kaupunkien sekä Reisjärven kunnan peruspalvelut ja siihen kuuluvien kuntien

Lisätiedot

Lausuntopyyntöön Julkishallinnon tietoluovutusten periaatteet ja käytännöt -loppuraportista

Lausuntopyyntöön Julkishallinnon tietoluovutusten periaatteet ja käytännöt -loppuraportista Kommentteja Lausuntopyyntöön Julkishallinnon tietoluovutusten periaatteet ja käytännöt -loppuraportista http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120227lausun/name.jsp 1. Näkemyksiä

Lisätiedot

Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa

Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö (Stivi) - suosituksen julkaisuseminaari 31.03.2014 Jani Ruuskanen / Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ HEUREKAN AV-HANKINTA sivu 1(8)

TARJOUSPYYNTÖ HEUREKAN AV-HANKINTA sivu 1(8) HEUREKAN AV-HANKINTA sivu 1(8) 1 HEUREKAN AV-HANKINTA Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus 23.6.2016 sähköisessä tietokannassa www.hankintailmoitukset.fi. Tiedekeskussäätiö järjestää tarjouskilpailun

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KAUPUNKI Sivu 1(6) Yhdyskuntatoimi Päiväys N:o Konevarikko /020800/2016

KAUNIAISTEN KAUPUNKI Sivu 1(6) Yhdyskuntatoimi Päiväys N:o Konevarikko /020800/2016 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Sivu 1(6) TARJOUSPYYNTÖ LAKAISUKONEESTA Hankinnan kohde ja kuvaus Pyydämme tarjoustanne yhdestä, Kauniaisten kaupungin Kunnossapidon käyttöön tulevasta imulakaisukoneesta kokonaispainoltaan

Lisätiedot

Esityksen sisältö Määrittelyjen mukaisuudesta varmistuminen - PlugIT-leima

Esityksen sisältö Määrittelyjen mukaisuudesta varmistuminen - PlugIT-leima Esityksen sisältö Johdanto Yleistä leimausmenettelystä ja leimasta Leimausmenettelyn vaiheet Kuinka määrittelyjen mukaisuus testataan: esimerkkejä testitapauksista Olennaisimmat kysymykset leimausmenettelyn

Lisätiedot

JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 4. Erityisehtoja konsultointipalveluista

JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 4. Erityisehtoja konsultointipalveluista JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 4. Erityisehtoja konsultointipalveluista Versio: 0.7 / 15.1.2014 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Soveltaminen...

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus Pilottiehdotuksen osapuolet: CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Verohallinto Yhteyshenkilö: Suvi Remes suvi.remes@csc.fi

Lisätiedot

Tarjouspyyntö pilotoinnin osahankkeen toteuttamisesta: SÄHKE-hanke

Tarjouspyyntö pilotoinnin osahankkeen toteuttamisesta: SÄHKE-hanke KANSALLISARKISTO TARJOUSPYYNTÖ 1 (7) Tarjouspyyntö pilotoinnin osahankkeen toteuttamisesta: SÄHKE-hanke KANSALLISARKISTO TARJOUSPYYNTÖ 2 (7) 1 Yleistä 1.1 Hankkeen taustaa 1.2 Tarjouspyynnön sisältö Tämä

Lisätiedot

Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi.

Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi. Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/31689321.aspx Ulkoinen hankinta

Lisätiedot

Tarjoajan on tarjouksessaan ilmoitettava (liite 2) sähköpostiosoite, johon päätös lähetetään tiedoksi.

Tarjoajan on tarjouksessaan ilmoitettava (liite 2) sähköpostiosoite, johon päätös lähetetään tiedoksi. TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) B-LUOKAN ÖLJYNTORJUNTAVENEEN HANKINTA 2012 1. Hankinnan kohde ja kuvaus Espoon kaupunki pyytää tarjousta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen käyttöön tulevasta B-luokan öljyntorjuntaveneestä.

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU12963 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU12963 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy Asia

Lisätiedot

JIT 2015: Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin

JIT 2015: Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin Sopimuksen päiväys ja nro: Liite nro: JIT 2015: Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin Sisällys 1 Soveltaminen... 1 2 Määritelmät... 1 3 Toimitus... 3 4 Testaus ja toimituksen

Lisätiedot

Mtech Digital Solutions Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Mtech Digital Solutions Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Minun Maatilani ohjelmiston palvelusopimus 23.12.2015 Page 1 of 5 Mtech Digital Solutions Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus asiakkaan

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU47706 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU47706 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Outokummun kaupunki Tohmajärven kunta Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Juuan kunta Lieksan kaupunki Liperin

Lisätiedot

Yleisradio Oy, henkilöstöravintola, Vaasan toimintakeskus.

Yleisradio Oy, henkilöstöravintola, Vaasan toimintakeskus. Yleisradio Oy, henkilöstöravintola, Vaasan toimintakeskus. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/47853949.aspx Ulkoinen hankinta ID 399502-2014 Hankinnan tyyppi Hankintailmoitus Asiakirjan

Lisätiedot

JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 6. Erityisehtoja konsultointipalveluista (JIT 2015 Konsultointi)

JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 6. Erityisehtoja konsultointipalveluista (JIT 2015 Konsultointi) JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 6. Erityisehtoja konsultointipalveluista (JIT 2015 Konsultointi) Versio: 2.1 Julkaistu: 15.10.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi KÄYTTÖOHJE

Lisätiedot

Esiselvitys ja avoin lähdekoodi

Esiselvitys ja avoin lähdekoodi Esiselvitys ja avoin lähdekoodi Ilkka Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen avoimen lähdekoodinkeskus The Finnish Centre for Open Source Solutions www.coss.fi 24.11.2009 ilkka.lehtinen@coss.fi 040 820 4600

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1 (5) Ydinlaitosten mekaanisten laitteiden valmistuksen, asennuksen ja käyttöönoton valvonnan ja tarkastustoiminnan tuki

Tarjouspyyntö 1 (5) Ydinlaitosten mekaanisten laitteiden valmistuksen, asennuksen ja käyttöönoton valvonnan ja tarkastustoiminnan tuki Tarjouspyyntö 1 (5) Ydinlaitosten mekaanisten laitteiden valmistuksen, asennuksen ja käyttöönoton valvonnan ja tarkastustoiminnan tuki Säteilyturvakeskus (jäljempänä STUK) (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Ongelman kuvaus...4 3. Eri tulkinnat GPL-lisenssistä...5 3.1. Tiukka tulkinta...5 3.2. Väljä tulkinta...5 3.3. Kompromissitulkinta...5

Lisätiedot

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA 5.2.2013 O-P Rissanen 5.2.2014 Mistä palveluarkkitehtuuri koostuu? Talpol päätöksestä 19.11.2013 kansallinen palveluväylä (tiedonvälityskerros) kansallinen

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKITILAOHJEEN LAATIMINEN / MINIKILPAILUTUS. A. Tuote ja / tai palvelumuotoilu sekä konseptisuunnittelu

HELSINGIN KAUPUNKITILAOHJEEN LAATIMINEN / MINIKILPAILUTUS. A. Tuote ja / tai palvelumuotoilu sekä konseptisuunnittelu Tarjouspyyntö 1 (6) 4.10.2013 Hallinto-osasto HELSINGIN KAUPUNKITILAOHJEEN LAATIMINEN / MINIKILPAILUTUS Diaarinumero: HEL 2013-005356 Hanke 1. Helsingin kaupungin rakennusvirasto pyytää Helsingin kaupunkitilaohjetta

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUIDEN KILPAILUTUS MUISTILIITTO ry (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilmailmoituskanavassa julkaistun hankintailmoituksen

Lisätiedot

Kohti Kohaa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän käyttöönotto

Kohti Kohaa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän käyttöönotto Kohti Kohaa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän käyttöönotto Virpi Launonen Kirjastotoimenjohtaja Mikkelin kaupunginkirjasto Etelä-Savon maakuntakirjasto Yleistä OKM rahoittanut lokalisoinnin, Joensuun

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Järjestelmävaatimukset on kuvattu liitteessä 1, hankinnan yksilöinti.

Järjestelmävaatimukset on kuvattu liitteessä 1, hankinnan yksilöinti. TARJOUSPYYNTÖ 1 (6) AJANVARAUS- JA KÄYTÖNHALLINTAOHJELMISTON HANKINTA Hankinnan kohde ja kuvaus Espoon kaupunki pyytää tarjousta Espoon kaupunginkirjaston asiakaskoneille (noin 200 kpl) hankittavasta ajanvaraus-

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus asiakkaan ja Suomen Maatalouden Laskentakeskus Oy:n välillä.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Ilmoittaminen ja sähköinen tietojenvaihto, määräajat

Ilmoittaminen ja sähköinen tietojenvaihto, määräajat Ilmoittaminen ja sähköinen tietojenvaihto, määräajat Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Tarjouspyynnön asettaminen tarjoajien saataville Hankintayksikön on asetettava tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden

Lisätiedot

Valtion uudet yhteentoimivuuspalvelut: dataportaali, palvelutietovaranto ja yhteentoimivuus.fi v.2

Valtion uudet yhteentoimivuuspalvelut: dataportaali, palvelutietovaranto ja yhteentoimivuus.fi v.2 Valtion uudet yhteentoimivuuspalvelut: dataportaali, palvelutietovaranto ja yhteentoimivuus.fi v.2 Marko Latvanen Valtiokonttori / Kansalaispalvelut Suomi.fi Yhteentoimivuuspalvelujen tuotevisio Yhteentoimivuuspalvelut

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU07831 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU07831 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Outokummun kaupunki Tohmajärven kunta Kontiolahden kunta Liperin kunta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kartta laaditaan koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmässä N2000.

Kartta laaditaan koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmässä N2000. Tarjouspyyntö 1 (5) NUMEERISEN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän määrittely Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisen numeerisen pohjakartan

Lisätiedot

Tilauksen kohteena olevan tuotteen ja/tai palvelun toimitus. Asiakkaan antamien tietojen nojalla laadittu ehdotus hankinnan ehdoista.

Tilauksen kohteena olevan tuotteen ja/tai palvelun toimitus. Asiakkaan antamien tietojen nojalla laadittu ehdotus hankinnan ehdoista. Yleiset sopimusehdot 1 Määritelmät Nämä ovat DC Net Works Oy:n (jäljempänä Toimittaja) tuottamissa hankintapalveluissa käytetyt yleiset sopimusehdot. Sopimus syntyy Tilaajan ja Toimittajan välillä Tilaajan

Lisätiedot

Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet JulkICT-toiminto

Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet JulkICT-toiminto Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet 2012 11.06.2013 Valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeet KuntaIT-yksikön kehittäjäverkostotoiminnasta 2007-2008 ja kuntien

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot