Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät HOITAMISEN HOHTO KÄYTÄNNÖN HOITOTYÖN, KOULUTUKSEN, JOHTAMISEN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖTÄ Tiivistelmät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät 24. 25.9.2015 HOITAMISEN HOHTO KÄYTÄNNÖN HOITOTYÖN, KOULUTUKSEN, JOHTAMISEN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖTÄ Tiivistelmät"

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät HOITAMISEN HOHTO KÄYTÄNNÖN HOITOTYÖN, KOULUTUKSEN, JOHTAMISEN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖTÄ Tiivistelmät Toim. Ruotsalainen Heidi, Elo Satu, Kyngäs Helvi ja Kääriäinen Maria POHJOIS-SUOMEN HOITOTIEDEPÄIVÄT TIIVISTELMÄT

2 Hyvä hoitotiedepäivien osallistuja, Tervetuloa V Pohjois-Suomen hoitotiedepäiville Oulun yliopistoon lääketieteellisen tiedekunnan kampukselle. Hoitotiedepäivät järjestetään joka toinen vuosi jossakin Pohjois-Suomen alueen korkeakoulussa, ja nyt on vuorossa viidennet hoitotiedepäivät. Olemme paikassa, josta perinne on lähtenyt liikkeelle. Tämän vuoden teemaksi olemme valinneet yhteistyön, jonka puitteissa päivillä on esillä pääluentojen lisäksi lähes sata suullista tai posteriesitystä useista eri organisaatioista. Yhteistyö -teeman puitteissa olemme halunneet kutsua koolle niin käytännön hoitotyössä toimivat, esimiehet, opettajat, opiskelijat, tutkijat ja muut kehittämistyössä toimivat tai kehittämisestä kiinnostuneet. Toivommekin, että yhteistyön teema kulkee jokaisen osallistujan ajatuksissa läpi päivien synnyttäen uusia yhteistyön muotoja jo olemassa olevien yhteistyösuhteiden rinnalle. Esitysten tiivistelmät on tänä vuonna koottu sähköiseen muotoon, jonka myötä toivomme esitysten tiivistelmien olevan myös muiden kuin osallistujien käytössä varsinaisten päivien jälkeen. Tätäkin kautta saattaa mahdollistua uusia yhteydenottoja ja yhteistyön mahdollisuuksia. Päivät on toteutettu yhteistyössä seuraavien organisaatioiden kanssa: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Oulu), Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitajat ry., HTTS ry. Pohjois-Pohjanmaan aluetoimikunta ja Terveystieteiden kilta. Lisäksi olemme saaneet tukea Sairaanhoitajaliitolta ja Tehy ry:ltä. Lämmin kiitos kaikille! Tieteellinen toimikunta ja järjestelytoimikunta toivottavat kaikille osallistujille antoisia yhteisiä päiviä! Tieteellinen toimikunta: Maria Kääriäinen (pj.), Heidi Ruotsalainen (siht.), Helvi Kyngäs, Merja Meriläinen, Kirsi Koivunen ja Päivi Vuokila-Oikkonen Järjestelytoimikunta: Satu Elo (pj), Miia Jansson, Pirjo Kaakinen, Outi Kajula, Heli Kuivila, Kristina Mikkonen, Sanna Salmela ja Ulla Timlin 1

3 SISÄLLYSLUETTELO RINNAKKAISSESSIOT (1-5) TORSTAINA KLO 14:00 16:00 3 Sessio 1: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen I 3 Sessio 2: Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen I 3 Sessio 3: Koulutusta, opetusta, oppimista ja ohjausta yhteistyöllä I 4 Sessio 4: Palveluja, kuntoutusta ja terveyden edistämistä yhteistyöllä I 4 Sessio 5: Yhteistyötä johtamiseen ja työelämän kehittämiseen I 5 RINNAKKAISSESSIOT (6-10) PERJANTAI KLO Sessio 6: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen II 6 Sessio 7: Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen II ja vaikuttava kliininen hoitotyö 6 Sessio 8: Koulutusta, opetusta, oppimista ja ohjausta yhteistyöllä II 7 Sessio 9: Palveluja, kuntoutusta ja terveyden edistämistä yhteistyöllä II 7 Sessio 10: Yhteistyötä johtamiseen ja työelämän kehittämiseen II 8 SUULLISTEN ESITYSTEN TIIVISTELMÄT 9 Torstain rinnakkaissessioiden tiivistelmät (S1-S26) 9 Perjantain sessioiden tiivistelmät (S27-S50) 35 POSTERIESITYKSET POSTERIESITYSTEN TIIVISTELMÄT (P1-P49) 63 2

4 Rinnakkaissessiot (1-5) torstaina klo 14:00 16:00 Klikkaamalla otsikkoa, pääset suoraan tiivistelmään. Sessio 1: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen I pj. Niko Männikkö Paikka: P117 Patologia ls., yhdyskäytävällä SKOLIOOSINUOREN HOITOON SITOUTUMINEN (S1) Halonen Leena MYÖNTEISYYS JA OSALLISUUS EDISTÄVÄT POHJOIS-SUOMALAISTEN TYTTÖJEN HYVINVOINTIA (S2) Wiens Varpu, Kyngäs Helvi, Pölkki Tarja LEARNING NEW E-HEALTH APPROACHES THROUGH MULTIMODALITIES AND ICT APPLICATIONS AT THE NORTHERN SCHOOLS IN THE BARENTS REGION (S3) Sohlman Eiri PROBLEMATIC DIGITAL GAME USE AND ITS RELATION TO THE PSYCHOLOGICAL, SOCIAL AND PHYSICAL HEALTH OF FINNISH ADOLESCENTS AND YOUTHS (S4) Männikkö Niko, Kääriäinen Maria, Joël Billieux 3 Sessio 2: Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen I pj. Kirsi Kivelä Paikka: Leena Palotie sali (101A), Aapistie 5A HOITOON SITOUTUMISEN EDISTÄMISEKSI TOTEUTETUT INTERVENTIOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET IKÄÄNTYNEILLÄ - INTEGROITU KATSAUS (S5) Kurikkala Piia, Kääriäinen Maria, Kyngäs Helvi, Elo Satu IKÄÄNTYNEIDEN HOITOTYÖ SUOMESSA- KATSAUS KEHITTÄMISTARPEISIIN (S6) Hiltunen Piritta, Elo Satu IKÄÄNTYVÄ MUISTISAIRAS POTILAS KIRURGISELLA VUODEOSASTOLLA (S7) Hynninen Nina, Saarnio Reetta, Elo Satu, Isola Arja IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPROFIILI UUDESSA ASUINYMPÄRISTÖSSÄ JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT (S8) Lotvonen Sinikka, Kyngäs Helvi, Elo Satu KUVAUS PALJON TERVEYSPALVELUITA KÄYTTÄNEIDEN IKÄIHMISTEN TERVEYSPALVELUIDEN KÄYTÖSTÄ (S9) Kivelä Kirsi, Elo Satu, Kääriäinen Maria PALJON TERVEYSPALVELUITA KÄYTTÄNEIDEN IKÄIHMISTEN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN KOKEMUKSIA IKÄIHMISTEN TERVEYSPALVELUIDEN KÄYTÖSTÄ (S10) Kivelä Kirsi, Elo Satu, Kääriäinen Maria

5 Sessio 3: Koulutusta, opetusta, oppimista ja ohjausta yhteistyöllä I pj. Annukka Tuomikoski Paikka: Suuri luentosali (K101), Aapistie MONIKULTTUURISTEN JA -KIELELLISTEN HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KLIINISESTÄ OPPIMISYMPÄRISTÖSTÄ: SYSTEMAATTINEN KATSAUS LAADULLISISTA TUTKIMUKSISTA (S11) Mikkonen Kristina, Elo Satu, Kääriäinen Maria YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN, TYÖELÄMÄN EDUSTAJIEN JA OPETTAJIEN YHTEISTYÖN UUDET TUULET (S12) Kiviniemi Liisa, Kuusipalo Jaana, Korhonen Tanja, Sandelin Pirkko HAASTEELLISET OPISKELIJAOHJAUSTILANTEET TERVEYSALALLA OPISKELIJAOHJAAJIEN NÄKÖKULMA (S13) Juntunen Jonna, Ruotsalainen Heidi, Tuomikoski Annukka, Kääriäinen Maria SAIRAANHOITAJIEN OPISKELIJAOHJAUSOSAAMINEN YLIOPISTOSAIRAALASSA SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS (S14) Tuomikoski Annukka, Ruotsalainen Heidi, Kääriäinen Maria OPISKELIJAOHJAUSOSAAMISEEN YHTEYDESSÄ OLEVAT TEKIJÄT: KYSELY HOITOHENKILÖSTÖLLE (S15) Karjalainen Tuija, Ruotsalainen Heidi, Sivonen Pirkko, Tuomikoski Annukka, Huhtala Saija, Kääriäinen Maria MONIAMMATILLINEN OSASTOHARJOITTELU YLIOPISTOSAIRAALASSA (S16) Tuomikoski Annukka, Tähtinen Tanja, Laitinen Arja Sessio 4: Palveluja, kuntoutusta ja terveyden edistämistä yhteistyöllä I pj. Ulla Jämsä Paikka: P107 Patologia ls., yhdyskäytävällä RAIHYJ- MITTARI LÄHIJOHTAJAN TYÖVÄLINEENÄ TOIMINNAN ARVIOIMISESSA KOTI- JA YMPÄRIVUOROKAUTISESSA HOIDOSSA (S17) Niemelä Katariina, Taskinen Raija, Vähäkangas Pia, Elo Satu, Nieminen Pentti, Turkki Leena TAVOITTEEN ASETTAMINEN KUNTOUTUSTYÖRYHMÄSSÄ (S18) Veijola Arja VUODEOSASTOISTA AKTIIVISEEN ASUMISEEN (S19) Vähäkangas Pia, Niemelä Katariina KUNTOUTUKSEN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUS KEHITTÄÄ TYÖELÄMÄÄ JA TUOTTAA UUTTA KUNTOUTUSOSAAMISTA (S20) Jämsä Ulla 4

6 Sessio 5: Yhteistyötä johtamiseen ja työelämän kehittämiseen I pj. Mailis Mäkelä Paikka: A101 Anatomia ls., Aapistie HOITOTYÖN ESIMIESTYÖ UUDISTUU (S21) Kejonen Pirjo, Alavahtola Eila OSAAMISEN JOHTAMINEN TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISTYÖSSÄ KIRURGISELLA VUODEOSASTOLLA (S22) Kumavaara Sari, Sandelin Pirkko, Kiviniemi Liisa HENKILÖSTÖMITOITUS TIETO KÄYTTÖÖN (S23) Lavander Päivi, Liljamo Pia, Kejonen Pirjo RÖNTGENHOITAJIEN KOKEMUKSIA AUTONOMISEEN TYÖVUOROSUUNNITTELUUN SIIRTYMISESTÄ KOLMIVUOROTYÖTÄ TEKEVÄSSÄ YKSIKÖSSÄ (S24) Heikkilä Heli, Jussila Aino-Liisa, Sandelin Pirkko HENKILÖSTÖMITOITUS NUORISOPSYKIATRISESSA YKSIKÖSSÄ HOITOTYÖN SISÄLTÖ NÄKYVÄKSI (S25) Liljamo Pia, Vainiokangas Matti, Lavander Päivi, Kejonen Pirjo TYYTYMÄTTÖMYYS SAAMAANSA KOHTELUUN (S26) Mailis Mäkelä, Kyngäs Helvi 5

7 Rinnakkaissessiot (6-10) perjantai klo Klikkaamalla esityksen otsikkoa, pääset suoraan tiivistelmään. Sessio 6: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen II pj. Varpu Wiens Paikka: P117 Patologia ls., yhdyskäytävällä 13:30 13:50 VAUVAMYÖNTEISYYDEN NYKYTILA SUOMESSA VASTASYNTYNEEN IHOKONTAKTIN TOTEUTUMISEN OSALTA (S27) Hakala Mervi, Kaakinen Pirjo, Kääriäinen Maria, Elo Satu 13:50 14:10 VANHEMPIEN KÄSITYKSIÄ LAPSENSA KIVUNHOITOON OSALLISTUMISTA EDISTÄNEISTÄ TEKIJÖISTÄ VASTASYNTYNEIDEN TEHO-OSASTOLLA (S28) Palomaa Anna-Kaija, Korhonen Anne, Pölkki Tarja 14:10 14:30 EMOTIONAALINEN TUKI SYNNYTYKSESSÄ AUTTAA PARHAITEN POHJOISSUOMALAISIA ÄITEJÄ (S29) Nikula Pirkko, Laukkala Helena, Pölkki Tarja 14:30 14:50 PIENIN ASKELIN ETEENPÄIN IMETYSOHJAUS TERVEYDENHOITAJIEN KUVAAMANA (S30) Stolt Jaana, Paloste Airi Sessio 7: Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen II ja vaikuttava kliininen hoitotyö pj. Markus Karttunen Paikka: Leena Palotie Sali 101A, Aapistie 5A 13:30 13:50 LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOITOMENETELMÄT SYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN SAATTOHOITOVAIHEESSA OLEVIEN POTILAIDEN KIVUN HOIDOSSA (S31) Hökkä Minna, Kaakinen Pirjo, Pölkki Tarja 13:50 14:10 SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAN PREOPERATIIVINEN OHJAUS (S32) Siik Kirsti, Kääriäinen Maria, Elo Satu 14:10 14:30 KAKSIPORTAINEN VUOROVAIKUTTEINEN KOULUTUSMALLI HOITAJIEN TEKEMIEN VIERITUTKIMUSTEN LAADUN PARANTAMISEKSI. VEREN GLUKOOSIMÄÄRITYKSEN LAATU PITKÄLLÄ AIKAJAKSOLLA (S33) Lehto Liisa, Bloigu Aini, Liikanen Eeva, Ruokonen Aimo 14:30 14:50 RINTASYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN NAISTEN SÄDEHOITOJAKSON AIKAISET KOKEMUKSET ELÄMÄNLAADUSTAAN JA TUEN TARPEESTAAN (S34) Niemelä Elina, Jussila Aino-Liisa, Sandelin Pirkko 14:50 15:10 TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN IKÄÄNTYNEIDEN PITKÄAIKAISHOIDOSSA (S35) Karttunen Markus, Kääriäinen Maria, Elo Satu 6

8 Sessio 8: Koulutusta, opetusta, oppimista ja ohjausta yhteistyöllä II pj. Mari Virtanen Paikka: Suuri luentosali K101, Aapistie 7 13:30 13:50 YAMK-KOULUTUSTA MONIALAISESSA YHTEISTOIMINNASSA TULEVAISUUDESSA (S36) Koivunen Kirsi, Gallen Tiina 13:50 14:10 VERTAISTUKI JA KANNUSTAVA PIENRYHMÄOHJAUS PRO GRADU TUTKIELMAPROSESSIEN KESKIÖSSÄ (S37) Suhonen Marjo, Kaakinen Pirjo 14:10 14:30 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN YAMK-TUTKINTO MAHDOLLISUUS TYÖELÄMÄN MUUTOKSISSA (S38) Vuokila-Oikkonen Päivi, Keskitalo Elsa, Karvinen Ikali, Launonen Pekka 14:30 14:50 GERONTOLOGISEN HOITOTYÖN TIETOPERUSTA, OPETUSMENETELMÄT JA KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN HAASTEET (S39) Tohmola Anniina, Elo Satu 14:50 15:10 SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS AMMATTIKORKEAKOULUN HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN YHTEISÖLLISESTÄ OPPIMISESTA TEKNOLOGIATUETUSSA OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄ (S40) Männistö Merja 15:10 15:30 VIRTUAALINEN LABORAATIO TERVEYSTIETEIDEN OPETUKSESSA (S41) Virtanen Mari, Erikson Elina, Kääriäinen Maria, Liikanen Eeva Sessio 9: Palveluja, kuntoutusta ja terveyden edistämistä yhteistyöllä II pj. Anne Oikarinen Paikka: P107 Patologia ls. yhdyskäytävällä 13:30 13:50 OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN KUNTOUTUKSEN VASTUUALUEEN TYÖNTEKIJÖIDEN ICF-LUOKITUKSEN IMPLEMENTAATIOPROSESSIN ALKUTILANTEEN KUVAUS (S42) Xiong Essi, Jämsä Ulla, Veijola Arja 13:50 14:10 KAIKKEIN HAAVOITTUVIMMASSA ASEMASSA OLEVIEN POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN (S43) Pyykkö Anita 14:10 14:30 POTILASOHJAUS NOPEUTETUN HOIDON MALLEISSA (S44) Tiala Tatu, Kääriäinen Maria, Elo Satu, Kaakinen Pirjo 14:30 14:50 AIVOINFARKTIPOTILAIDEN ELINTAPAOHJAUKSEN VAIKUTUKSET ELINTAPAMUUTOKSEEN SITOUTUMISEEN (S45) Oikarinen Anne, Kyngäs Helvi, Kääriäinen Maria 7

9 Sessio 10: Yhteistyötä johtamiseen ja työelämän kehittämiseen II pj. Outi Törmänen Paikka: A101 Anatomian ls, Aapistie 7 13:30 13:50 MONINAISUUSOSAAMISEN JOHTAMINEN KAMK SOTE YLEMPI AMK:N OPINTOJEN KEHITTÄMINEN (S46) Leinonen Rauni, Moisanen Kirsi 13:50 14:10 TYÖYHTEISÖN ARVOKESKUSTELUN EDISTÄMINEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN NAISTENKLINIKASSA (S47) Välikangas Sanna-Leena, Törmänen Outi 14:10 14:30 SUUNNITELMALLINEN TÄYDENNYSKOULUTUKSEEN OSALLISTUMINEN (SKO) TOIMINTAMALLIN PILOTOINNIN TULOKSET (S48) Väänänen Helena, Korhonen Anne, Kemppainen Tiina, Putila Pauliina, Ruonala Pauliina, Isaksson Virpi, Meriläinen Merja 14:30 14:50 SAIRAANHOITAJAN TYÖ MUUTOKSESSA MS- JA EPILEPSIAPOTILAAN SAIRAANHOITAJAVASTAANOTTO (S49) Ala-Aho Tuula, Järvimäki Leena, Hulkko Tarja, Meriläinen Merja 14:50 15:10 YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN VÄLINEN VIRTUAALINEN KOHTAAMISPAIKKA (S50) Törmänen Outi, Kärnä Veikko 8

10 SUULLISTEN ESITYSTEN TIIVISTELMÄT Rinnakkaissessioiden mukaisessa järjestyksessä. Torstain rinnakkaissessioiden tiivistelmät (S1-S26) Sessio 1: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen I S1: SKOLIOOSINUOREN HOITOON SITOUTUMINEN Leena Halonen TtM, vs. osastonhoitaja, fysioterapeutti, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hoitotyössä hoitoon sitoutumista mitataan usein potilaan oman arvion perusteella. Tavallisin nuoren selkään liittyvä rakenteellinen ongelma on skolioosi, jota hoidetaan konservatiivisesti korsetilla (yö- tai vuorokausikorsetti). Kansainvälisten tutkimusten mukaan riittävän varhain aloitetun korsettihoidon tulokset skolioosin hoidossa ovat hyvät erityisesti silloin, kun hoitoaika ja hoidonkesto perustuvat suosituksiin ja nuori sitoutuu hoitoonsa. Kuitenkin pitkäaikaissairaista nuorista hoitoonsa sitoutuu noin joka toinen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja selittää konservatiivisesti hoidetun skolioosinuoren hoitoon sitoutumista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tavoitteena oli saadun tiedon hyödyntäminen konservatiivisesti hoidetun skolioosinuoren potilasohjauksessa ja sen kehittämisessä. Tutkimusongelmat olivat: 1. Millaista on konservatiivisesti hoidetun skolioosinuoren hoitoon sitoutuminen? 2. Mitkä tekijät selittävät konservatiivisesti hoidetun skolioosinuoren hoitoon sitoutumista? Tutkimus oli poikkileikkaustutkimus ja toteutettiin kokonaistutkimuksena kahden eri sairaanhoitopiirin yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimukseen kutsuttiin nuoret (N=74), joilla korsettihoito oli kestänyt vähintään ½ vuotta, heidän tuli olla vuotiaita sekä kyettävä vastaamaan suomen kielellä. Kyseisissä sairaaloissa hoito tapahtui samalla tavalla. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2014 Hoitoon sitoutumisen -mittarilla ( Kyngäs), joka modifioitiin kyselylomakkeen alkuperäisen kehittäjän kanssa niiden väittämien osalta, jotka mittaavat skolioosinuoren hoitoon sitoutumista. Mittari sisälsi 9 taustatietokysymystä ja 37 korsettihoidon sitoutumista mittaavaa väittämää 8 osa-alueella. Vastausprosentti oli 69. Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastomenetelmin. Vastauksia tarkasteltiin frekvenssi- ja prosenttijakautumina sekä ristiintaulukointia hyödyntäen. Tilastollista merkitsevyyttä tutkittiin Mann-Whitneyn U-testillä ja Kruskal- Wallis-testillä, P-arvo p Konservatiivisesti korsetilla hoidetut skolioosinuoret olivat lähes kaikki hyvin hoitoonsa sitoutuneita. Nuoren vastuunottaminen ja hoidon toteutus yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa edisti nuoren hoitoon sitoutumista, huolimatta hoidon tuomasta epänormaaliuden tunteesta. Hoitohenkilökunnan, kavereiden ja erityisesti vanhempien tuki edistää nuoren hoitoon sitoutumista. Motivaatio oli tekijä, joka edisti hoitoon sitoutumista nuoren iästä huolimatta. Kavereiden vaikutus, hoidon kesto ja pelko lisäsairauksista joko edistivät tai estivät nuoren hoitoon sitoutumista. Korsettihoidolla ei ollut edistävää eikä estävää vaikutusta nuorten liikuntatottumuksiin, mutta kotivoimisteluohjelmaan sitoutumisessa oli eroa sairaanhoitopiirien välillä. 9

11 S2: MYÖNTEISYYS JA OSALLISUUS EDISTÄVÄT POHJOIS-SUOMALAISTEN TYTTÖJEN HYVINVOINTIA Wiens Varpu TtM, tohtorikoulutettava, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto Kyngäs Helvi, TtT, professori, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto Pölkki Tarja, TtT, dosentti, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto Tausta: Hyvinvoinnin edistämisen kokemukseen vaikuttavat monet tekijät. Aikaisempien tutkimusten mukaan tiedetään, että sukupuolten välillä ilmenee terveyseroja. Tytöt oireilevat eri tavoin kuin pojat ja kokevat ajoittain terveydentilansa poikia heikommaksi. Kouluterveyskyselyssä Lapin osalta tytöillä ilmeni muuta maata enemmän ahdistuneisuutta ja läheisen alkoholin käytöstä aiheutuvia ongelmia. Näiden vuoksi on tärkeää tuottaa nuorten ja tyttöjen hyvinvointia käsittelevää tutkimustietoa, jossa heidän oma äänensä tuodaan esille. Tarkoitus ja tutkimustehtävät: Tutkimus on laadullinen, kuvaileva poikkileikkaustutkimus jonka tarkoituksena on kuvata Pohjois-Suomessa asuvien tyttöjen hyvinvointia ja siihen liittyviä tekijöitä heidän itsensä kuvaamana. Tutkimustehtävä oli kuvailla mitkä tekijät edistävät tyttöjen kokemaa hyvinvointia. Aineistonkeruu ja analyysimenetelmä: Tutkimuksen perusjoukko muodostui Lapin maakunnassa asuvista vuotiasta peruskoulun yläkoulua käyvistä tytöistä. Aineisto kerättiin kirjoitusten avulla sähköisesti eri kouluista koko Lapin maakunnan alueelta huhti- ja marraskuun välisenä aikana vuonna Kirjoituksia saatiin yhteensä 117. Kirjoitustehtävien aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Keskeiset tulokset: Tyttöjen hyvinvointia edistävät myönteiset elintavat, suosiolliset sosiaaliset suhteet, miellyttävät olotilat ja positiiviset subjektiiviset tuntemukset. Näitä olivat hyvät terveelliset elämäntavat, innoittavat harrastukset, hyvät perhe- ja ystävyyssuhteet, mieluisa säätila sekä onnistumiset ja itsensä tärkeäksi kokeminen. Nämä edistävät tekijät olivat vuorovaikutuksessa tyttöjen sosiaalisen ja fyysisen elinympäristön kanssa. Johtopäätökset: Koska hyvinvointia edistävät subjektiiviset ja kokonaisvaltaiset sekä muuttuvat ja monella eri tasolla ilmenevät ja vaikuttava tekijät, asettaa tämä haasteita tyttöjen hyvinvoinnin edistämiselle. Yksilön omien terveyttä ja hyvinvointia edistävien toimien lisäksi on tärkeää ottaa huomioon tyttöjen elinympäristössä tapahtuvat muutokset heille tärkeissä asioissa kuten ihmissuhteissa, koulussa ja harrastuksissa. Tulevaisuudessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tulisikin olla tavoitelähtöistä ja osallistavaa, missä otetaan huomioon tyttöjen hyvinvointia vahvistavia tekijöitä, vallitseva kulttuuri ja nähdään heidät tasavertaisina osallistujina. 10

12 S: 3 LEARNING NEW E-HEALTH APPROACHES THROUGH MULTIMODALITIES AND ICT APPLICATIONS AT THE NORTHERN SCHOOLS IN THE BARENTS REGION Sohlman, Eiri, MED., RN, Project Manager, Teacher of Heath Care, Lapland University of Applied Sciences The internet provides innovative and all the time more versatile opportunities for youth such as its potential for learning, searching information as well as delivering health interventions. School as a setting is an example where ICT technology enables to utilize different interactive, participatory and empowering applications - also by paying attention to schoolchildren s self-expression for producing health information. ArctiChildren-projects have had as a goal since 2002 to develop a cross-border network model and create new working methods for promoting schoolchildren s health in the Barents region. The aim of the latest project called 'ArctiChildren InNet was to develop new empowering school ehealth practices in four countries together with six universities and eleven pilot schools. Multimodal approaches and online dialogue are among others the future way to learn new ehealth promotion interventions both at schools and at universities where new capabilities for future health promotion will be achieved. The development work of the project was integrated to the studies of social services, health and sports of the Lapland UAS. Students have practiced for example delayed online guidance in health promotion via ArctiChildren-web pages (www.arctichildren.fi, trained real time online guidance via ChatSimulation, produced multisensual health material together with pupils of the pilot schools and done numerous theses in different health themes. ChatSimulation developed by the Lapland UAS is a learning environment which enables the students to practice online guidance in real time in a secure learning environment. It enables students to study ethical, substantive, communicational and information security related matters of online guidance. Dissemination of the ArctiChildren InNet project results new empowering ehealth promotion approaches and practices - will continue besides at the Lapland UAS also on the regional, national and international level when a new Arctic Apps preparatory project application was submitted to the financier. 11

13 S4: PROBLEMATIC DIGITAL GAME USE AND ITS RELATION TO THE PSYCHOLOGICAL, SOCIAL AND PHYSICAL HEALTH OF FINNISH ADOLESCENTS AND YOUTHS Männikkö, Niko, MSc, Project co-ordinator, RDI services, Oulu University of Applied Sciences Maria Kääriäinen, PhD, Professor (acting), Research Group of Nursing Science and Health Management, University of Oulu Joël Billieux, PhD, Associate Professor, Psychological Sciences Research Institute, Catholic University of Louvain, Belgium Digital games have become a major leisure activity in recent years. Growing evidence indeed suggests that the use of online games can become problematic and cause negative impacts on daily living, and that excessive users present symptoms that resemble those of addictive behaviors. In Finland, the effects of problematic game playing on players health are still largely unexplored. Considering the increased prevalence of online gaming, this study aimed to investigate the associations of problematic types of gaming with the psychological (satisfaction with life, psychosomatic symptoms), social (social interaction preferences) and physical health (BMI, body discomforts, physical activity) of Finnish adolescents and youths. This cross-sectional study was conducted with a random sample of 294 respondents aged from 13 to 24 years. Participants completed an online survey. Problematic digital game use was measured with the Game Addiction Scale (GAS). In addition to health measures such as perceived psychophysical symptoms, life satisfaction levels, preferences for social interaction, general health, Body Mass Index (BMI) and physical activity (leisure, moderate to vigorous) level were measured using questionnaire. Correlation, a chi-square and linear multiple regression analysis were performed to evaluate a connection between problematic game behavior and certain health characteristics. Problematic game use was found to relate to psychological health problems, namely fatigue, sleep interference, low satisfaction with life, depression and anxiety symptoms. Multiple linear regression indicated that low levels of moderate-to-vigorous physical activity, depression and a preference for online social interaction predicted increased problematic game symptoms. More evidence is needed on who is at greatest risk, and where game-related health problems persist establishing what kind of help services would be most effective in tackling the issue would be invaluable. 12

14 Sessio 2: Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen I S5: HOITOON SITOUTUMISEN EDISTÄMISEKSI TOTEUTETU INTERVENTIOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET IKÄÄNTYNEILLÄ INTEGROITU KATSAUS Kurikkala Piia, TtM, TtT-opiskelija, palvelupäällikkö, Peruspalveluliikelaitos Jyta Kääriäinen Maria, TtT, professori (ma.), Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopistollinen sairaala Helvi Kyngäs, THT, professori, Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopistollinen sairaala Satu Elo, TtT, dosentti, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö Huono hoitoon sitoutuminen on maailmalaajuinen ongelma, jonka vaikutus kasvaa kroonisten sairauksien lisääntyessä. 75 vuotta täyttäneistä noin 70% sairastaa jotain pitkäaikaissairautta ja ainoastaan noin puolet hoitaa sairauttaan sovitulla tavalla ohjeiden mukaisesti. Hoidon onnistumisessa on ratkaisevaa, kuinka asiakas itse hoitaa omaa terveyttään ja onnistuu ennaltaehkäisemään sairauksien syntymistä. Pitkäaikaissairauksien hoidon laiminlyönti heikentää huomattavasti hoidon tehoa ja lisää asiakkaan sairauteen liittyviä riskejä. Tämän integroidun kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata hoitoon sitoutumisen edistämiseksi toteutettuja interventioita ja niiden vaikutuksia pitkäaikaisesti sairaisiin ikääntyneisiin. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa ikääntyneiden hoitoon sitoutumisesta sekä tunnistaa vaikuttavat interventiot hoitotyön kehittämiseksi. Aineisto kerättiin Medline-, Cinahl- ja Medic tietokannoista sekä manuaalisella haulla vuosilta Artikkeleiden valinta- ja laadunarviointiprosessin jälkeen aineisto (n = 9) analysoitiin kuvailevalla synteesillä. Ikääntyneiden hoitoon sitoutumisen edistämiseksi toteutetut interventiot voidaan jakaa yksilö- ja ryhmäohjausinterventioihin ja teknologiapainotteisiin ohjausinterventioihin. Yksilö- ja ryhmäohjausinterventiot perustuivat ikääntyneen henkilökohtaiseen ohjaukseen. Menetelminä käytettiin motivoivaa haastattelua, vertaisohjattuja ryhmäkeskusteluja ja kuntoutusohjelmaa. Teknologiapainotteiset ohjausinterventiot sisälsivät ohjauksen lisäksi puhelinseurannan, tietokoneohjelman tai internetyhteyden. Yksilö- ja ryhmäohjausinterventiot sekä teknologiapainotteiset ohjausinterventiot vaikuttivat myönteisesti ikääntyneen hoitoon sitoutumiseen. Hoitoon sitoutuminen edisti ikääntyneen elämänlaatua, tietoa sairaudesta, minäpystyvyyttä, muutoshalukkuutta, henkilökohtaisia voimavaroja, fyysistä kuntoa ja verensokeriarvoja. Ikääntyneen hoitoon sitoutumisen edistämiseksi toteutetut yksilö- ja ryhmäohjausinterventiot sekä teknologiapainotteiset ohjausinterventiot ovat vaikuttavia ja niillä voidaan edistää ikääntyneen hoitoon sitoutumista sekä parantaa hoidon tuloksia. 13

15 S6: IKÄÄNTYNEIDEN HOITOTYÖ SUOMESSA- KATSAUS KEHITTÄMISTARPEISIIN Hiltunen Piritta, TtM, Workflow Specialist, Tieto Healthcare & Welfare Oy & Elo Satu, TtT, yliopistonlehtori, dosentti, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto Katsauksen tarkoituksena oli kuvata ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeita Suomessa julkaistujen hoitotieteellisten tutkimusartikkeleiden ja väitöskirjojen pohjalta. Katsaus on toteutettu yhteistyössä Hoitotyön tutkimussäätiön kanssa osana laajempaa ikääntyneiden hoitotyön nykytilan kartoitusta. Kartoituksen tavoitteena on koota tietoa ikääntyneiden hoitotyön tämän hetkisestä tilanteesta ja kehittämistarpeista hyödynnettäväksi laadittaessa hoitotyön suosituksia ikääntyneiden hoitotyöhön. Katsauksen aineiston muodostivat ikääntyneiden hoitotyöhön liittyvissä, vuosina julkaistuissa, suomalaisissa hoitotieteellisissä tutkimusartikkeleissa (n=33) ja väitöskirjoissa (n=18) esitetyt ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeet. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, jonka perusteella ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeet jaettiin kuuteen pääluokkaan: 1. yhteistyö ikääntyneiden hoitotyössä, 2. henkilöresurssit ikääntyneiden hoitotyössä, 3. osaamisen kehittäminen ikääntyneiden hoitotyössä, 4. ikääntyneiden kotihoito ja siirtyminen kodin ja laitoshoidon välillä, 5. toimintakyvyn tukeminen ikääntyessä ja 6. potilasohjaus ikääntyneiden hoitotyössä. Katsauksen tulokset osoittavat, että laadukas ja kustannustehokas ikääntyneiden hoitotyö edellyttää moniulotteista eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Ikääntyneet henkilöt ja heidän omaisensa tulee huomioida aiempaa paremmin hoitotyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Ikääntyneiden hoitotyön henkilöresursseihin ja niiden kohdentamiseen tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota ja alan vetovoimaisuutta lisätä mm. tarkentamalla osaamisvaatimuksia ja parantamalla hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia. Osaamisen kehittämiseksi ikääntyneiden hoitotyön perusopetuksen oppisisältöjä tulee tarkentaa ja ikääntyneiden hoitotyössä toimiville hoitotyöntekijöille järjestää jatkuvaa osaamiskartoituksiin perustuvaa täydennyskoulutusta. Keskeiseksi teemaksi kaikissa kategorioissa nousi ikääntyneiden kotihoidon kehittäminen, joka vaatii jatkossa laajamittaista tarkastelua toimivien käytäntöjen rakentamiseksi ja käyttöön ottamiseksi, sekä innovatiivisten teknologisten ratkaisujen kehittämistä ja aktiivisempaa hyödyntämistä. Tämä edellyttää ikääntyneiden kokonaisvaltaisen toimintakyvyn huolellista arviointia ja tukemista yksilölliseen, toimintakyvyn laaja-alaiseen arviointiin perustuen. Katsaus tuo tietoa ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeista hoitotieteellisen tutkimustiedon valossa. Laajemman kokonaiskuvan saamiseksi on jatkossa tarpeen kartoittaa myös muiden tieteenalojen tuottamia tutkimuksia, sekä kansainvälistä tutkimustietoa ikääntyneiden hoitotyöstä. Lisäksi tulee kartoittaa tarkemmin vanhustyön eri toimijoita ja ikääntyneiden parissa tehtävää kehittämistyötä käytettävissä olevien resurssien suuntaamiseksi ja toimintakäytäntöjen yhtenäistämiseksi kansallisella tasolla. 14

16 S7: IKÄÄNTYVÄ MUISTISAIRAS POTILAS KIRURGISELLA VUODEOSASTOLLA Hynninen Nina, TtM, tohtoriopiskeija, Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, vanhuspalvelujohtaja, Caritas Palvelut Oy Saarnio Reetta, TtT, yliopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu Elo Satu, TtT, dosentti, yliopistonlehtori, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto Isola Arja, THT, Professori emerita, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ikääntyvän muistisairaan potilaan hoitamista kirurgisella vuodeosastolla hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden kokemusten näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kattava kuva ikääntyvän muistisairaan potilaan hoitotyöstä kirurgisella vuodeosastolla. Terveydenhuollon sekä sosiaalihuollon palveluja tarvitsevien iäkkäiden muistisairaiden määrä on kasvanut 27 % viimeisen 10 vuoden aikana. Samalla kun ikääntyneiden muistisairaiden potilaiden määrät ovat kasvaneet, ovat potilaiden hoitoajat lyhentyneet. Lyhentyneet hoitoajat kirurgisilla vuodeosastoilla haastavat potilaan, hänen omaisensa sekä ammattihenkilöstön. Tutkimuskysymykset: 1. Mitkä ovat ikääntyvän muistisairaan potilaan erityispiirteet kirurgisella vuodeosastolla? 2. Mitkä ovat ikääntyvän muistisairaan potilaan hoidon erityispiirteet kirurgisella vuodeosastolla? 3. Mitkä tekijät edistävät ikääntyvän muistisairaan potilaan hyvää hoitoa? 4. Mitkä tekijät estävät ikääntyvän muistisairaan potilaan hyvää hoitoa? Tutkimusaineisto kerättiin strukturoimattomalla eli avoimella haastattelumenetelmällä. Tämä menetelmä valittiin koska tutkija halusi syvällistä ja yksityiskohtaista tietoa aiheesta. Tutkijan tavoitteena oli saada osallistujat puhumaan vapaasti omista kokemuksistaan. Hoitohenkilökunnan (n=19) ja lääkäreiden (n=9) haastattelut kerättiin henkilöiltä, jotka osallistuvat ikääntyvän muistisairaan potilaan hoitamiseen kirurgisella vuodeosastolla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tulosten mukaan hoitohenkilökunta koki ikääntyvän muistisairaan potilaan hoitamisen fyysisesti ja henkisesti vaativana. Lääkärit kokivat, että ikääntyvän muistisairaan potilaan haastava käyttäytyminen johtui potilaan muistisairaudesta. Hoitohenkilökunta koki vastaavassa tilanteessa, että potilaan haastavan käyttäytymisen syynä oli hoitajan persoona tai hoitajan osaamattomuus hoitaa potilasta. Ikääntyvän muistisairaan potilaan hoitaminen aiheutti hoitohenkilökunnalle uupumista. Hoitohenkilökunta toi esille, ettei heillä ollut riittävää osaamista hoitaa muistisairaita potilaita ja he kokivat koulutuksellista puutetta tämän ryhmän hoitamisessa. Kirurgisilla vuodeosastoilla työskentelevä hoitohenkilökunta tarvitsee lisäkoulutusta ikääntyvän muistisairaan potilaan hoitotyöhön. Lisäksi käytännön työtapoja, kuten rajoitteiden käyttöä kirurgisilla vuodeosastoilla on syytä tarkastella. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä ikääntyvän muistisairaan potilaan hoitotyötä kirurgisella vuodeosastolla moniammatillisesta näkökulmasta. 15

17 S8: IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPROFIILI UUDESSA ASUINYMPÄRISTÖSSÄ JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Lotvonen, Sinikka, TtM, tohtorikoulutettava, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö. Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto Kyngäs, Helvi, professori, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto Elo Satu, TtT, dosentti, yliopistonlehtori, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 65 -vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuosien 2010 ja 2060 välillä (Kauhanen 2013). Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen on merkittävä yhteiskunnallinen ja kansanterveydellinen tavoite tulevina vuosikymmeninä. Toimintakyvyn alentuessa ikääntyneitä muuttaa asumaan senioriasumisympäristöihin, jotka suunnitellaan erityisesti heidän tarpeitaan vastaaviksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, millainen on senioriasumisympäristöön muuttaneen ikääntyneen Hyvinvointiprofiilia uudessa asuinympäristössä ensimmäisen asumisvuoden aikana. Kyseessä on seurantatutkimus, jossa kohderyhmänä ovat oululaisiin palvelutaloihin (n=11) vuonna 2014 muuttaneet ikääntyneet (n=82). Senioritaloon muuttaneiden ikääntyneiden toimintakyky arvioidaan 3 kuukautta ja vuosi senioriasumisympäristöön muuton jälkeen kotona toteutettavien haastattelujen aikana itsearviointiin hyvinvointiprofiililla, ympäristöhyvinvointimittarilla ja SPPB-toimintatestillä. Hyvinvointiprofiili Oulu koostuu yhdeksästä osa-alueesta, joiden avulla arvioidaan kotona asuvan ikääntyneen hyvinvointia elämän eri osa-alueilla. Osa-alueet ovat itsenäisyys, fyysinen toimintakyky, henkinen toimintakyky, sosiaalinen verkosto, yksinäisyys, turvallisuus, koettu terveys, elämäntavat ja elämänlaatu. Ympäristöhyvinvointimittari sisältää 37 kysymystä, joiden avulla arvioidaan hyvinvointiprofiiliin vaikuttavia ympäristötekijöitä. SPPB-toimintakykymittarilla saadaan mitattua tietoa ikääntyneiden liikuntakyvystä. Senioriasumisympäristöön muuttamisen kokonaisvaltaista vaikutuksista yleistettyyn toimintakykyyn löytyy vain niukasti aiempaa tutkimustietoa, vaikka muuttoliike senioritaloihin ja palvelutaloihin lisääntyy tulevien vuosikymmenten aikana samalla kun uusia senioriasumisympäristöjä rakennetaan. Toimintakyvyn muutoksista senioriasumisympäristössä ja sitä selittävistä tekijöistä tarvitaan tutkimukseen perustuvaa tietoa, jotta ymmärretään paremmin senioriasumisympäristöön muuttamisen vaikutuksia. Itsearviointiin perustuvien strukturoitujen haastattelujen ja toimintatestin tuloksena saatu aineisto analysoidaan tilastollisesti ja tuloksia kolme kuukautta ja vuosi muuton jälkeen verrataan toisiinsa. Näin saadaan kuva siitä, mitä ikääntyneen senioriasumisympäristöön muuttaneen henkilön toimintakyvylle tapahtuu ensimmäisen asumisvuoden aikana ja mitkä tekijät selittävät toimintakyvyn muutosta. Ensimmäisen haastatteluaineiston tulokset ovat raportoitavissa syyskuussa 2015 ja tutkimustuloksia kuvataan hoitotiedepäivillä. 16

18 S9: KUVAUS PALJON TERVEYSPALVELUITA KÄYTTÄNEIDEN IKÄIHMISTEN TERVEYSPALVELUIDEN KÄYTÖSTÄ Kivelä Kirsi, TtM, tohtorikoulutettava, palveluesimies, Oulun kaupunki Elo Satu, TtT, yliopistonlehtori, dosentti, yliopistonlehtori, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikö, Oulun yliopisto Maria Kääriäinen, professori (ma), Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikö, Oulun yliopisto Paljon palveluita käyttävät potilaat aiheuttavat kuormitusta terveyspalvelujärjestelmälle. Heistä 10 % perusterveydenhuollon yleislääkärivastaanottojen potilaista käyttää % kaikista käynneistä. Oulussa Hyve Johtamisen kartta -hankkeessa tehtiin tutkimusta yhden terveysasemapiirin paljon terveyspalveluita käyttäneistä yli 65-vuotiaista ikäihmisistä vuodelta Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata paljon terveyspalveluita käyttäneiden ikäihmisten terveyspalveluiden käyttöä. Tutkimuksessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: 1. Millaisia terveyspalveluita yli 65-vuotiaat paljon terveyspalveluita käyttävät asiakkaat käyttävät? 2. Millaisia ovat yli 65-vuotiaiden paljon terveyspalveluita käyttävien yhteispäivystyskäynnit? Tutkimusjoukkoon valittiin kokonaisotannalla yhden terveysasemapiirin yli 65-vuotiaat asiakkaat (N=281), jotka olivat käyttäneet Oulun kaupungin terveyspalveluita yli kuusi kertaa sekä käyneet Oulun seudun yhteispäivystyksessä vähintään kaksi kertaa vuoden 2012 aikana. Terveyspalveluiden käyttöön sisällytettiin avosairaanhoidon, kotihoidon, Oulun kaupungin sairaalan, kuntoutuksen ja mielenterveyspalveluiden sekä yhteispäivystyksen käyttö. Tutkimukseen osallistui 132 suostumuksen antanutta ikäihmistä. Heidän terveyspalveluiden käyttöä tutkittiin keräämällä tietoja retrospektiivisesti Oulun kaupungin potilastietojärjestelmästä vuodelta Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Paljon terveyspalveluita käyttävistä ikäihmisistä suurin osa (74 %) oli naisia ja heistä puolet asui yksin. Kotona asui 91 %, palvelutalossa 8 % ja palvelukodissa 1 % ikäihmisistä. Heidän keski-ikänsä oli 79 vuotta. Suurin osa oli monisairaita ja perussairauksia oli keskimäärin viisi. Paljon terveyspalveluita käyttäneet ikäihmiset käyttivät eniten terveysaseman ja kotihoidon palveluita. Heistä kolmasosa käytti kotihoidon palveluita. Suurimmat käyntisyyt heillä olivat päivittäisissä toiminnoissa ja suihkussa avustaminen sekä lääkehoito. Paljon terveyspalveluita käyttäneet ikäihmiset kävivät keskimäärin 10 kertaa terveysasemalla vuoden aikana. Näistä käynneistä kaksi kolmasosaa oli päivystyskäyntejä. Heillä ei ollut pysyviä lääkäreitä ja hoitajia eikä kokonaishoidon suunnitelmaa. Suurimmat käyntisyyt olivat hengityselinten sairaudet, ihosairaudet, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Paljon terveyspalveluita käyttäneet ikäihmiset ohjautuivat yleensä kotoa yhteispäivystykseen. Jokaisella oli keskimäärin kolme käyntiä. Päivystyskäynnin jälkeen suurin osa ikäihmisistä ohjautui kotiin. Tulevaisuudessa paljon palveluita käyttävien hoidon hallitseminen on yksi palvelujärjestelmän keskeisistä kehittämisen kohteista. Tärkeää on vahvistaa paljon palveluita käyttävien asiakkaiden hoidon oikeaaikaisuutta ja jatkuvuutta kiinnittämällä huomiota pysyviin hoitosuhteisiin ja hoitavan ammattihenkilöstön yhteistyöhön yli organisaatiorajojen. 17

19 S10: PALJON TERVEYSPALVELUITA KÄYTTÄNEIDEN IKÄIHMISTEN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN KOKEMUKSIA IKÄIHMISTEN TERVEYSPALVELUIDEN KÄYTÖSTÄ Kivelä Kirsi, TtM, tohtorikoulutettava, palveluesimies, Oulun kaupunki Elo Satu, TtT, yliopistonlehtori, dosentti, yliopistonlehtori, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikö, Oulun yliopisto Maria Kääriäinen, professori (ma), Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikö, Oulun yliopisto Oulussa Hyve Johtamisen kartta -hankkeessa tehtiin tutkimusta yhden terveysasemapiirin paljon terveyspalveluita käyttäneistä yli 65-vuotiaista ikäihmisistä vuodelta Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata yli 65-vuotiaiden paljon terveyspalveluita käyttävien asiakkaiden kokemuksia terveyspalveluiden käytöstä ja saamastaan hoidosta sekä heitä hoitaneen henkilökunnan käsityksiä paljon terveyspalveluita käyttävien ikäihmisten terveyspalveluiden käytöstä. Tavoitteena oli tuottaa taustatietoa, jota voidaan käyttää kehitettäessä paljon terveyspalveluita käyttävien ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluita entistä asiakaslähtöisemmäksi. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat:1. Mikä ohjaa yli 65- vuotiaan käyttämään paljon terveyspalveluita? 2. Miten yli 65-vuotiaan paljon terveyspalveluita käyttävän asiakkaan terveyspalveluiden käyttöä olisi voitu vähentää? 3. Minkälaista hoitoa yli 65-vuotiaat paljon terveyspalveluita käyttävät asiakkaat haluavat? Tutkimuksessa haastateltiin 10 ikäihmistä, kahta omaista ja yhdeksää heitä hoitanutta henkilökuntaa vuonna Teemahaastatteluilla kerättiin paljon terveyspalveluita käyttävien ja ammattilaisten kokemuksia terveyspalveluiden käyttöön liittyvistä syistä ja niiden vähentämisestä. Haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Ikäihmiset ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö kokivat, että paljon terveyspalveluita käyttävien ikäihmisten käynteihin ohjaavia tekijöitä olivat sairauksien ja kaatumisten lisääntyminen sekä yleiskunnon heikkeneminen ikääntyessä ja psykososiaaliset tekijät. Ikäihmiset toivat esille terveyspalveluiden käyttöä ohjaavina tekijöinä myös terveydenhuollon henkilöstöstä ja terveyspalvelujärjestelmästä johtuvat käynnit. Terveydenhuollon henkilöstöön liitettiin kuulluksi tulemattomuuden tunne, luottamuksen puute sekä osaamattomuuden ja tarpeen kohtaamattomuus. Ammattilaiset kokivat myös terveyspalveluiden käyttöön ohjaavana tekijänä olevan turvallisuuden tunteen hakemisen terveyspalvelujärjestelmästä. Paljon terveyspalveluita käyttävien ikäihmisten ja heidän omaistensa mielestä terveyspalveluiden käytön vähentämistä oli vaikea itsearvioida tai sitä olisi voitu vähentää asiakkaan kokonaisvaltaisella hoidolla. He toivoivat saavansa laadukkaita palveluita ja kokonaisvaltaista hoitoa. Terveydenhuollon ammattilaisten näkemysten mukaan paljon terveyspalveluita käyttävien ikäihmisten terveyspalveluiden käyttöä voidaan vähentää kokonaisvaltaisella hoidolla, turvallisuuden tunteen luomisella ja terveydenhuollon toiminnan joustavuudella. Tutkimus tukee Oulun kaupungin Hyvinvointipalveluiden tavoitetta parantaa ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluita asiakaslähtöisesti. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä paljon palveluita käyttävien asiakkaiden ja ikäihmisten hoitoa ja hoidon ohjausta. 18

20 Sessio 3: Koulutusta, opetusta, oppimista ja ohjausta yhteistyöllä I S11: MONIKULTTUURISTEN JA -KIELELLISTEN HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KLIINISESTÄ OPPIMISYMPÄRISTÖSTÄ: SYSTEMAATTINEN KATSAUS LAADULLISISTA TUTKIMUKSISTA Mikkonen, Kristina, TtM, yliopisto-opettaja, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen yksikkö, Oulun yliopisto Elo, Satu, TtT, yliopistonlehtori, dosentti, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen yksikkö, Oulun yliopisto Kääriäinen, Maria, TtT, professori ma., Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen yksikkö, Oulun yliopisto Kansainvälinen muuttoliike, koulutus, globalisoituvat työmarkkinat ja monikulttuuriset yhteisöt ovat nopeasti kasvava ilmiö tämän päivän Suomessa. Saavuttaakseen hallitusohjelman kansainvälistämistavoitteen Suomesta on tullut yksi niistä harvoista Euroopan maista, jossa on useita englannin kielellä opetettavia koulutusohjelmia. Hoitotyön koulutusohjelmissa kliininen oppiminen on merkittävässä asemassa. Riittävän suomen tai ruotsin kielitaidon puutteen on osoitettu aiheuttavan esteitä opiskelijoiden kliinisessä oppimisessa ja aiheuttavan riskejä potilasturvallisuudelle. Opiskelijat ovat kokeneet turhautumista ja pettymystä. Englannin kielellä opetettavissa koulutusohjelmissa opetushenkilökunnan asenteissa on todettu haasteita kansainvälisiä opiskelijoita kohtaan. Lisää tutkimustietoa kansainvälisten opiskelijoiden kliinisen oppimisen tukemiseksi englannin kielellä opettavissa koulutusohjelmissa tarvitaan. Tämän systemaattiseen katsauksen tarkoituksena on kuvailla monikulttuuristen ja -kielellisten hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia oppimisestaan kliinisessä ympäristössä. Alkuperäistutkimukset haettiin seitsemästä tietokannasta (CINAHL, Medline Ovid, Scopus, Web of Science, Academic Search Premiere, Eric ja Cochrane Library) vuosilta Kaksi tutkijaa valitsivat tutkimukset niiden otsikoiden, tiivistelmien ja kokotekstien pohjalta käyttäen ennalta määriteltyjen sisäänottokriteerien perusteella ja arvioivat alkuperäistutkimusten laadun toisistaan riippumatta. Lopullisen aineiston muodostivat 12 alkuperäistutkimusta. Monikulttuuristen ja -kielellisten hoitotyön opiskelijoiden oppimiskokemukset luokiteltiin seuraavasti: kokemukset harjoittelun toteutumisesta ja sen edellytyksistä, kokemukset muista opiskelijoista ja opiskelijaohjaajista, kokemukset oppilaitosten antamasta tuesta ja ohjeistuksesta. Opiskelijat kokevat sopeutumisen kliinisiin harjoittelupaikkoihin usein stressaavana. Harjoittelun toteutuminen kliinisessä ympäristössä vaatii enemmän aikaa, hyvää pedagogista valmistautumista/orientaatiota, aikaisempaa kulttuurillista ja kielellistä koulutusta sekä tukea opiskelijoille ja hoitotyössä kliiniselle henkilökunnalle. Monikulttuuristen ja -kielellisten opiskelijoiden oppimisen esteitä ei aina tunnistettu. Opiskelijoita pidettiin huonosti motivoituneina; opiskelijat kokivat erilaisuutensa raskaana, ja kohtasivat kielivaikeuksia. Hoitohenkilökunnan asenteet vaikuttivat opiskelijoiden kliinisen oppimisen tuloksiin. Kulttuurillista ja kielellistä lisäkoulutusta opiskelijoille ja hoitohenkilökunnalle pidettiin välttämättömänä monikulttuuristen ja -kielellisten opiskelijoiden kliinisen oppimisen kokemusten parantamiseksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa monikulttuuristen opiskelijoiden integraation edistämisessä, kulttuurillisen ja kielellisen lisäkoulutuksen laatimisessa sekä monikulttuuristen ja kielellisten opiskelijoiden oppimiskokemusten parantamisessa. 19

21 S12: YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN, TYÖELÄMÄN EDUSTAJIEN JA OPETTAJIEN YHTEISTYÖN UUDET TUULET Kiviniemi Liisa, TtT, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu Kuusipalo Jaana, KTT, yliopettaja Oulun ammattikorkeakoulu Korhonen Tanja, Suuhygienisti, ylemmän amk- tutkinnon opiskelija, Oulun ammattikorkeakoulu Sandelin Pirkko, TtT, yliopettaja Oulun ammattikorkeakoulu Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojen yhtenä kehittämishaasteena on tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä opetuksen välinen toimiva integraatio. Tavoitteena on kytkeä tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä erilaisissa oppimisympäristöissä tehtävät opinnäytetyöt luontevaksi toteutukseksi. Oulun, Turun ja Vaasan ammattikorkeakouluissa toteutettavan tutkimuksen tarkoituksena on kuvata opiskelijoista, työelämän edustajista ja opettajista muodostetun fokusryhmän kokemuksia yhteistyöstä ylemmän ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- (tki) oppimisympäristöissä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää fokusryhmän mielipiteitä kolmikantamallin mukaisen yhteistyön kehittämisestä. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: millaisia kokemuksia fokusryhmällä on yhteistyöstä ylemmän ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- (tki) oppimisympäristöissä? Miten opettajien, opiskelijoiden ja työpaikkojen edustajien yhteistyötä voidaan fokusryhmän mielestä kehittää? Tutkimus kuuluu valtakunnalliseen Opetusministeriön rahoittamaan Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vahvaksi tki-vaikuttajaksi - kehittämishankkeeseen. Tässä tiivistelmässä kuvataan alustavat tulokset Oulun ammattikorkeakoulun osalta. Oulun fokusryhmän muodosti neljä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijaa, neljä työelämän edustajaa ja kolme opettajaa. Fokusryhmään jäseniä pyydettäessä tavoitteena oli ryhmä, joka tuottaa tietoa opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien yhteistyöstä eri näkökulmista. Tutkimus on laadullinen ja sen ensimmäinen aineisto kerättiin maaliskuussa 2015 fokusryhmäkeskustelun avulla. Se on aito keskustelutilanne, jolla on fokus ja selkeästi tunnistettava eteneminen. Aineisto kerättiin nauhoittamalla neljän fokusryhmään kuuluvan pienryhmän keskustelut ja näiden ryhmien yhteinen yhteenvetokeskustelu sekä kirjoittamalla yhteenvetokeskustelun ydinasiat papereille aineistonkeruutilaisuuden lopuksi tapahtuvaa yhteistulkintaa varten. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Alustavien tutkimustulosten mukaan fokusryhmään osallistuneet opiskelijat, työelämän edustajat ja opettajat pitivät toteutunutta yhteistyötä tuloksellisena, mutta lyhytjänteisenä. Yamk-koulutusta ja tutkintoja ei tunneta työelämässä. Tästä johtuen fokusryhmä piti kaikkien osapuolten yhteistyötä tärkeänä ylemmän ammattikorkeakoulutuksen ja tutkintojen tunnetuksi tekemisessä ja markkinoinnissa. Tätä yhteistyötä pidettiin tärkeänä myös kehittämistöiden tulosten aiempaa systemaattisemmassa levittämisessä. Fokusryhmään osallistujien mukaan osapuolten yhteistyön jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta tukevat partneritoiminta, yhteisten säännöllisten tutkimus- ja kehittämistyön foorumien järjestäminen sekä työelämä- että korkeakoulukontekstissa. 20

22 S13: HAASTEELLISET OPISKELIJAOHJAUSTILANTEET TERVEYSALALLA OPISKELIJAOHJAAJIEN NÄKÖKULMA Juntunen Jonna, TtM, sairaanhoitaja, medisiininen tulosalue, Oulun yliopistollinen sairaala Ruotsalainen Heidi, TtM, tohtorikoulutettava, Oulu Medical research center, Oulun yliopisto Tuomikoski Annukka, TtM, opetuskoordinaattori, medisiininen tulosalue, Oulun yliopistollinen sairaala Kääriäinen Maria, TtT, professori (ma,) Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö Terveysalan koulutus sisältää olennaisena osana käytännön harjoittelua. Opiskelijaohjaus vaatii henkilöstöltä aikaa, ohjausosaamista ja henkilöstöresursseja. Opiskelijat tulevat harjoittelujaksolle erilaisilla työ-, koulutus- ja opiskelutaustoilla elämäntilanteista, jotka vaikuttavat opiskelijan oppimis- ja ohjaustarpeisiin. Opiskelijan henkilökohtaiset huolet, oppimisvaikeudet ja puutteelliset vuorovaikutustaidot sekä motivaatio-ongelmat voivat aiheuttaa opiskelijaohjaajalle tilanteita, jotka koetaan haasteellisiksi. Haasteellisesti toimiva opiskelija voi vaarantaa potilasturvallisuuden. Ilmiö tunnistetaan käytännön harjoitteluyksiköissä, mutta sen määrittely on vielä puutteellista. Tässä tutkimuksessa kuvataan haasteellisia opiskelijaohjaustilanteita opiskelijaohjaajien näkökulmasta. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä haasteellisista opiskelijaohjaustilanteista. Tutkimuksessa teemahaastateltiin opiskelijaohjaajia (n=18) ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Opiskelijaohjaajien käsitykset haasteellisista ohjaustilanteista liittyivät opiskelijan 1) heikkoon orientaatioon, 2) puutteellisiin oppimisvalmiuksiin, 3) heikkoon motivaatioon ja 4) epäammatilliseen toimintaan. Opiskelijan heikko orientaatio ilmeni keskittymisvaikeuksina ja valmistautumattomuutena harjoitteluun. Opiskelijan puutteellisiin oppimisvalmiuksiin liittyi opiskelijan itsearvioinnin vaikeudet, oppimisvaikeudet, palautteeseen suhtautuminen, puutteellinen aikaisempi osaaminen sekä itseohjautuvuuden haasteet. Opiskelijan heikkoa motivaatiota kuvasi opiskelijan halu suoriutua harjoittelusta mahdollisimman vähällä, hoitotyön arvostamattomuus sekä työtehtävien valikointi. Epäammatillinen toiminta ilmeni työelämän sääntöihin sitoutumattomuutena, sopimattomina vuorovaikutustaitoina sekä potilasturvallisuuden vaarantamisena. Opiskelijaohjaajat kuvasivat käsityksiään haasteellisista opiskelijaohjaustilanteista hyvin monipuolisesti. Tutkimus toi laajempaa ymmärrystä haasteellisista opiskelijaohjaustilanteista ja tuloksia voidaan hyödyntää tilanteiden tunnistamisessa sekä opiskelijaohjauskoulutuksen kehittämisessä. Jatkossa on tärkeää tutkia opiskelijoiden ja opettajien käsityksiä haasteellisista opiskelijaohjaustilanteista. 21

Rinnakkaissessioiden ohjelma

Rinnakkaissessioiden ohjelma V Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät 24.9.-25.9.2015 HOITAMISEN HOHTO KÄYTÄNNÖN HOITOTYÖN, KOULUTUKSEN, JOHTAMISEN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖTÄ Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta Rinnakkaissessioiden

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

TORSTAI 24.9.2015 KLO 9:00 16:00

TORSTAI 24.9.2015 KLO 9:00 16:00 V Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät 24.9.-25.9.2015 HOITAMISEN HOHTO KÄYTÄNNÖN HOITOTYÖN, KOULUTUKSEN, JOHTAMISEN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖTÄ Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta TORSTAI 24.9.2015

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN Tari Koskela, Maria Kääriäinen, Jouni Markkula ja Kristiina Simojoki Tutkimuksen tausta Nuorten ylipainoisuus

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Sosiaalista pääomaa mittaavat kysymykset ammattikorkeakoulun olemassa olevaan opiskelijan hyvinvointimittariin liitettäväksi 7.4.

Sosiaalista pääomaa mittaavat kysymykset ammattikorkeakoulun olemassa olevaan opiskelijan hyvinvointimittariin liitettäväksi 7.4. Sosiaalista pääomaa mittaavat kysymykset ammattikorkeakoulun olemassa olevaan opiskelijan hyvinvointimittariin liitettäväksi 7.4.2011 Päivi Vuokila-Oikkonen, TtT, tutkijayliopettaja & Sakari Kainulainen,

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Pia Vähäkangas, TtT Sosiaali- ja terveysjohtaja, Pietarsaaren alue Erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asiantuntija, GeroFuture Kohti

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS. Hoitotieteen, hoitotieteen didaktiikan aineopintojen ja terveyshallintotieteen opintojen aikataulut Syksy 2014

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS. Hoitotieteen, hoitotieteen didaktiikan aineopintojen ja terveyshallintotieteen opintojen aikataulut Syksy 2014 TERVEYSTIETEIDEN LAITOS Hoitotieteen, hoitotieteen didaktiikan aineopintojen ja terveyshallintotieteen opintojen aikataulut Syksy 2014 MCH schedule (International Master s Programme in Health and Wellbeing

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Torstai 14.1.2010 Klo. 16.30-19.45 Metropolian tietojärjetelmät Päivi Setälä

Torstai 14.1.2010 Klo. 16.30-19.45 Metropolian tietojärjetelmät Päivi Setälä Lukujärjestys viikoille 2 ja 3 Viikko 2 (Muutoksia lukujärjestyksessä) Tiistai 12.1.2010 Klo 15.00-16.00 Aikuiskoulutuksen avajaiset Klo 16.00-18.00 Orientaatio opintoihin, tutor Maj-Lis Vänskä Ennen avajaisia

Lisätiedot

Kotona asumista tukevan teknologian lähitulevaisuuden näkymiä. Sähköisen asioinnin seminaari 11.9.2013 Katja Rääpysjärvi Projektipäällikkö, Eksote

Kotona asumista tukevan teknologian lähitulevaisuuden näkymiä. Sähköisen asioinnin seminaari 11.9.2013 Katja Rääpysjärvi Projektipäällikkö, Eksote Kotona asumista tukevan teknologian lähitulevaisuuden näkymiä Sähköisen asioinnin seminaari 11.9.2013 Katja Rääpysjärvi Projektipäällikkö, Eksote miten ennen 70-luvun Innovaatio kotipalvelu voi viedä autolla

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN

Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Sinut on hyväksytty aikuisopiskelijaksi Metropolia -ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmaan suorittamaan sairaanhoitaja

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi 12.3.2012 Tilannekatsaus Arja Häggman-Laitila 25/4/12 Helsinki

Lisätiedot

Länsirannikon yhteiset näyttöön perustuvat kliiniset käytännöt: Tutkimusta ja toimintaa

Länsirannikon yhteiset näyttöön perustuvat kliiniset käytännöt: Tutkimusta ja toimintaa Länsirannikon yhteiset näyttöön perustuvat kliiniset käytännöt: Tutkimusta ja toimintaa Helena Leino-Kilpi, ESH, THT Professori, Turun yliopisto Sivutoiminen ylihoitaja, VSSHP Turun yliopistollisen keskussairaalan

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot