KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIMALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIMALLI"

Transkriptio

1 KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIMALLI Arviointi 7/98 OPETUSHALLITUS 1998

2 Opetushallitus Graafinen suunnittelu ja taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN ISSN Yliopistopaino, Helsinki 1998

3 Saatesanat Koulutuksen arviointi on kehittynyt Suomessa viime vuosina koko opetustoimen alueella. Koulutuksen ja opetuksen alueella tapahtuneet kehittämistoimet ovat lisänneet koulutuksen ylläpitäjän vastuuta koulutuksen käytännön toteutuksesta. Hallinnon ohjausjärjestelmää on kevennetty kaikilla opetustoimen alueilla. Arvioinnin avulla halutaan tuottaa poliittishallinnollista ohjausta varten sellaista tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi koulutuksen kehittämisessä. Paikallishallinto ja oppilaitokset tuottavat omaa kehittämistyötään varten arviointitietoa. Huoli koulutuksen laadukkuudesta onkin innostanut useimpia kuntia, ylläpitäjiä ja oppilaitoksia panostamaan voimavarojaan arviointiin. Opetushallitus on keskeisin kansallisen arviointitiedon tuottaja. Opetushallituksessa on haluttu kehittää arviointitiedon kansallista tuotantoa varten järjestelmä, joka tuottaisi mahdollisimman monipuolista informaatioa päättäjien ja kehittäjien käyttöön. Arviointijärjestelmän peruspilarit ovat koulutusindikaattorit, oppimistulosten arviointijärjestelmä ja hankkeet, joilla tarkoitetaan kokonaisarviointeja eri koulutusmuodoista tai temaattisia arviointeja tärkeiltä koulutuksen alueilta. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointia varten on kehitetty malli, jota käytetään toteutettaessa arviointeja. Tuloksellisuuden arvioimiseksi on määritelty kohteita toiminnan vaikuttavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden alueelta. Käsillä olevassa julkaisussa kuvataan tuloksellisuuden arvioimisessa käytettävää mallia ja kuvataan arvioinnin asemaa ja toteuttamista opetustoimessa. Julkaisun loppupuolella on tiivis kuvaus koulutuksen arviointijärjestelmästä. Vaikka julkaisussa esiteltävä tuloksellisuuden arviointimalli on kehitetty ensisijaisesti kansallisiin tarpeisiin, sitä on menestyksellisesti käytetty myös oppilaitoksien itsearvioinnissa. Siksi julkaisun viimeisessä luvussa on tiiviisti tarkasteltu oppilaitoksen itsearviointia ja esitetty virikkeeksi joukko kysymyksiä, joita voidaan käyttää itsearvioinnin suunnittelun lähtökohtana peruskoulussa, lukiossa sekä nuorten ja aikuisten ammatillisessa koulutuksessa. Tuloksellisuuden arviointimallin kehittämiseen on osallistunut Opetushallituksen väen lisäksi asiantuntijoita yliopistoista ja oppilaitoksista.

4 Oppilaitoksien edustajat ovat kokeilleet mallin toimivuutta käytännössä ja antaneet arvokkaan panoksensa vaikuttavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden kohteiden määrittelyyn. Kiitän sydämellisesti kaikkia arviointiseminaareihin ja käytännön kokeiluun osallistuneita opettajia, rehtoreita ja koulutoimenjohtajia sekä oppilaita. Erityisen kiitoksen haluan osoittaa apulaisprofessori Airi Hautamäelle, professori Reijo Raivolalle, pääsihteeri Kauko Hämäläiselle ja professori Pirjo Linnakylälle osallistumisesta mallin kehittämisprojektiin. Dosentti Vesa Niskasta kiitän luvun 4.2 ja liitteen laadinnasta. Opetushallituksesta mallin kehittämiseen ovat viime vaiheessa osallistuneet merkittävällä panoksella opetusneuvokset Esko Korkeakoski, Anu Räisänen ja Pentti Yrjölä. Raportin laatimisessa ovat avustaneet KK Riku Lehtovuori ja KM Aulikki Etelälahti. Sydämelliset kiitokset heille kaikille. Tuloksellisuuden arviointimallia ja arvioinnissa käytettäviä tiedonhankinta ja -käsittelymalleja kehitellään edelleen. Kaikki kommentit tähänastisesta työstä otetaan mielihyvin vastaan. Helsingissä kesäkuussa 1998 Ritva Jakku-Sihvonen Arviointimallia kehittäneen projektin johtaja

5 Sisältö 1 JOHDANTO KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINNIN TAUSTAA Painopiste koulutuksen laadun arvioinnissa Arvioinnin erilaisia lähestymistapoja Arvioinnin toteuttamismuotoja Arvioinnin lajeja Koulutuksen tuloksellisuuden arviointia kansainvälisessä yhteistyössä KANSALLINEN KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI Koulutuksen tuloksellisuuden keskeiset käsitteet Tuloksellisuuden arvioinnin periaatteet Arviointiprosessin yleinen kuvaus Arvioinnin kohteet, indikaattorit ja kriteerit Tehokkuuden arvioinnin kohteet Koulutustarjonta Koulutuksen ajankohtaisuus ja reagointikyky Pedagogiset järjestelyt, opetuksen laatu ja yhteistyötahot Koulutuspituudet Keskeyttäminen/koulutuksen läpäisy Moninkertainen koulutus ja hyväksilukeminen Henkilöstö Tilat ja laitteet Säädökset ja sopimukset Oppilaitoksen johtamiskulttuuri Vaikuttavuuden arvioinnin kohteet Koulutustarpeen, tutkintojen ja koulutuksen tavoitteiden vastaavuus Oppimistulosten ja opetuksen tavoitteiden vastaavuus Oppimaan oppimisvalmiudet Kommunikaatiovalmiudet Motivaatio elinikäiseen oppimiseen Taloudellisuuden arvioinnin kohteet TULOKSELLISUUSTIEDON TUOTTAMINEN Valmiit arviointiaineistot Tilastot, koulutusindikaattorit ja OPTI Asiantuntija-arviot ja -lausunnot Tutkimustieto Taloudelliset analyysit Ylioppilastutkinto-, päättökoe- ja näyttökoeaineistot Koepankki... 47

6 4.2 Kyselyaineistot arvioinnin tiedonhankinnassa Arviointiaineistojen analysointi ja johtopäätösten raportointi Arvioinnin luotettavuus OPETUSHALLITUKSEN ARVIOINTITOIMINNAN PIIRIIN KUULUVAT OPPILAITOKSET KANSALLINEN OPETUSTOIMEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Kansalliset koulutusindikaattorit Oppimistulosten arviointijärjestelmä Arvioinnit peruskoulussa Arvioinnit lukiossa Arvioinnit ammatillisessa koulutuksessa Arviointihankkeet VIRIKKEITÄ OPPILAITOKSEN ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISEEN Tehokkuuden arviointi Tehokkuuden arviointi peruskoulussa ja lukiossa Tehokkuuden arviointi nuorten ja aikuisten ammatillisessa koulutuksessa Vaikuttavuuden arviointi Vaikuttavuuden arviointi peruskoulussa ja lukiossa Vaikuttavuuden arviointi nuorten ja aikuisten ammatillisessa koulutuksessa Taloudellisuuden arviointi LÄHTEET LIITE Aineiston keruu kysely- ja haastattelututkimuksessa

7 Opetushallituksessa asetettiin vuoden 1994 alussa Opetustoimen tuloksellisuuden arvioinnin metodisen kehittämisen projekti (ARMI-projekti). Sen tehtäväksi annettiin opetustoimen arviointistrategian ja painoalueiden, indikaattorikuvausten ja arviointikriteeristön sekä tietotarvekuvauksen tuottaminen. Keväällä 1994 opetushallituksen johtokunta vahvisti opetustoimen tuloksellisuuden arvioinnin strategiset linjaukset ja painoalueet vuosille 1994 ja Tammikuussa 1997 opetusministeriö julkaisi raportin Koulutuksen arviointistrategia. Tämä raportti kuvaa Opetustoimen tuloksellisuuden arvioinnin metodisen kehittämisen projektin työn tuloksia keväältä Raportissa käsitellään koulutuksen tuloksellisuuden arvioinnin yleistä merkitystä ja projektin linjauksia opetushallituksessa toteutettavan koulutuksen tuloksellisuuden arvioinnista. Tämä raportti noudattaa pitkälle vuonna 1995 julkaistun raportin rakennetta ja sisältöä. 1 Johdanto Julkisessa hallinnossa toiminnan perustana olevat arvot heijastuvat säädöksissä ja normeissa. Arvioinnissa näillä lähtökohdilla on keskeinen merkitys. Nykyinen hallintokulttuuri edellyttää aktiivisuutta arviointimenetelmien kehittämisessä. Opetustoimella on hoidettavanaan tiettyjä tehtäviä ja julkisia varoja niiden hoitamiseen. Sekä poliittiset päättäjät että kansalaiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä koulutukseen ohjatuilla varoilla saadaan aikaan. Julkisessa hallinnossa toteutettu hajauttaminen ja keskitetyn ohjausjärjestelmän purkaminen ovat muuttaneet erityisesti julkisten hyvinvointipalvelujen tuotannon säätelyjärjestelmiä. Opetustoimessa siirtyminen normiohjauksesta informaatio-ohjaukseen on lisännyt nimenomaan arviointitiedon tarvetta. Poliittishallinnollista päätöksentekoa varten tarvitaan entistä enemmän tietoa koulutuksen tuloksellisuudesta, koska oppilaitokset ja kunnat voivat vapaammin painottaa opetuksen sisältöjä ja valita omia opetuksen toteutustapoja. Koulutuksen tuloksellisuuden arvioinnin keskeisenä tehtävänä on ajantasaisen ja valtakunnallisesti tarpeellisen arviointitiedon tuottaminen kaikilla tasoilla tapahtuvaa koulutuksen kehittämistä varten. Tuloksellisuuden arvioinnissa ei enää riitä pelkästään tieto oppimistuloksista, vaan tarvitaan myös ajankohtaista tietoa oppilaitoksista oppimisympä- 7

8 1. JOHDANTO ristönä sekä osana koulutusjärjestelmää ja ympäröivää yhteiskuntaa. Oppilaitoksen tarkastelu taloudellisena yksikkönä on tärkeää taloudellisen ohjauksen vuoksi. Arvioinnilla tarkoitetaan yleensä tarkasteltavan kohteen tai toiminnan tulkinnallista analyysiä ja toiminnan tuottaman hyödyn tai arvon määrittämistä. Arviointi voi koskea kaikkea inhimillistä toimintaa, yksilöstä organisaatioihin. Arvioinnille on ominaista pyrkimys mahdollisimman luotettavaan lopputulokseen käytettävissä olevan tiedon ja arviointityötä tekevien asiantuntemuksen perusteella. Analyysiä tehtäessä esitetään arviointityön lähtökohdat, käytettävissä olevat tiedot ja käytetyt menetelmät. Arvioivat johtopäätökset nojaavat määrällisiin ja laadullisiin kriteereihin. Nämä kriteerit muodostavat perustan toiminnan tilan tai tason, heikkouksien ja vahvuuksien sekä etujen ja haittojen arvioinnille. Työssä korostuvat arvioijan arviointikohteen tuntemus, arvioijan etiikka sekä laaja tieto ja ymmärrys koulutuksen yhteiskunnallisten ja inhimillisten vaikutusten luonteesta. Arvioinnin päämääränä on tuottaa toiminnan kehittämistä palvelevaa tietoa. Arviointi-termi on kielessämme monimerkityksinen. Arkikielessä arvioimme silloin, kun emme täsmällisesti tiedä, vaan joudumme esittämään summittaisen käsityksen. Nykyisin hallinnon piirissä ja julkisessa keskustelussa arviointi-käsitettä käytetään suorituksen tason määrittelyn, mittaamisen tai palautetiedon hankinnan merkityksissä. Tätä arviointi-termin käyttöä vastaa ruotsin kielen termi bedömning ja englannin assessment. Hallinnon tutkimuksen ja hallinnollisen ohjauksen piirissä arvioinnilla on myös merkitys, joka tarkoittaa arvottavaa tulkinnallista analyysiä. Ruotsin kielen termi on tällöin utvärdering ja englannin kielen termi evaluation. Perimmäisenä tarkoituksena tällöin evaluaatiossa eli arvioinnissa on analysoida toiminnan arvoa, hyötyä ja haittoja, heikkouksia ja vahvuuksia. Evaluaatio- eli arviointikulttuuri on meillä ollut vaatimatonta. Opetushallinnossa arviointitoiminnan historiallinen tausta voidaan löytää kansakouluntarkastajien työstä, joka oli säädösten noudattamisen valvonnan ohella paljolti ohjaavaa, neuvovaa ja kehittämisehdotuksia tekevää. Vuodesta 1970 lähtien lääninhallitusten kouluosastot ovat hoitaneet tarkastustoiminnan, jota myöhemmin on kutsuttu ohjaus- ja seurantatoiminnaksi. Lääninhallitusten ohjaus- ja seurantatyö laajeni luvulla ammatilliseen koulutukseen, ja sitä on tehty keskushallinnon johdolla. Monilla hallinnon aloilla johtamista tukeva evaluaatiotoiminta aktivoitui 1970-luvun hallinnon kehittämistoimissa. Opetushallinnossa koulukohtaisen joko puhtaan itsearvioinnin tai konsulttien käyttöön perustuvan koulun toiminnan arvioinnin (evaluaation) tulo suomalaiseen kouluelämään alkoi laajemmin 1980-luvulla. Tällöin koulujen sisäisen toiminnan kehittäminen (esim. school improvement -liike) sai jalansijaa 8

9 oppilaitoksissa. Erilaisten kehittämis- ja konsultointihankkeiden pohjaksi laadittiin selvityksiä koulun heikkouksista ja vahvuuksista. Vastaavaa arviointia ja kehittämiskulttuuria oli muillakin hallinnonaloilla. (Jakku-Sihvonen 1997.) Heikkouksien ja vahvuuksien analyysiin perustuvan koulukohtaisen arvioinnin kanssa osittain rinnan tuli opetustoimeenkin tulosjohtaminen. Se suuntasi mielenkiintoa toiminnan tuloksiin, joiden saavuttamisen olosuhteita analysoitaessa monelle tuli tutuksi SWOT-analyysi. Todelliset tuloksen tekijät päästettiin itse arvioimaan sitä, mikä on paras tapa saada aikaan tuloksia. Tulosten saavuttamisen ohella analysoitiin tarkkaan resursseja, sekä henkisiä että aineellisia. Taloudellinen lama ja säästäminen jähmettivät kuitenkin monet kehityshakuiset kunnat ja oppilaitokset perin markkavetoiseen resurssien ja toimintamallien analyysiin. Juuri laman kynnyksellä laatujohtaminen tavoitti suomalaisenkin opetustoimen. Tässä laatujohtamisessa arviointia kohdennetaan keskeisesti prosesseihin ja asiakastyytyväisyyteen kehittämistoimien perustaksi. Kouluväelle on tuttua se, että toiminnan laatu on olennaisen tärkeää haluttaessa vaikuttaa siihen, miten opitaan ja millaisia tuloksia saavutetaan. Termit laadunvarmennus, laatujärjestelmät ja laatukäsikirjat ovat tulleet tutuiksi myös opetustoimessa. Laatuajattelu on virittänyt oppilaitosten itsearviointitoimintaa ja luonut otollista maaperää asiakastyytyväisyyden analyyseille ja laajemminkin arviointikulttuurille opetustoimen piirissä. (Jakku-Sihvonen 1997.) Tässä julkaisussa esitetään opetushallinnossa määritelty käsitteistö, joka auttaa jäsentämään johtamistavasta riippumatonta arviointia. Keskeiseksi termiksi toiminnan arvioinnissa on otettu käsite tuloksellisuus. Tuloksellisuuden arvioinnin lähtökohta on toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arviointi. Jotta tuloksellisuuden arviointi olisi mahdollista, on tuotettava sekä laadullista että määrällistä tietoa. Tietoa tarvitaan toiminnan tehokkuudesta, taloudellisuudesta ja vaikuttavuudesta voimaan astuvissa uusissa koulutusta koskevissa lainsäädännöissä (esimerkiksi perusopetuslaki 5 luku 21 ) on määritelty koulutuksen arviointi seuraavasti 1 : Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua 3 momentin mukaiseen ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Opetushallitus huolehtii asianomaisen ministeriön päättämien perusteiden mukaisesti arvioinnin kehittämisestä ja ulkopuolisten arviointien toimeenpanosta. Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin suorittamisen myös muun kuin Opetushallituksen tehtäväksi. Arvioinnin keskeiset tulokset tulee julkistaa. 1 Arviointi määritellään vastaavasti myös muuta koulutusta koskevissa lainsäädännöissä. 9

10 1. JOHDANTO Sivistysvaliokunnan mietinnön (3/1998 vp HE 86/1997 vp) mukaan Arvioinnilla tuetaan koulutuksen jatkuvaa kehittämistä yhä paremmin oppimista edistäväksi ja kussakin laissa asetettujen opetus- ja oppimistavoitteiden toteutumista. Valiokunta painottaa, että arvioinnilla on myös tärkeä yhteiskuntapoliittinen tehtävä edistää tasa-arvon toteutumista suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Arviointia kehitettäessä on pyritty tarkastelemaan mahdollisimman laajasti opetustoimen kokonaisuutta ja määrittelemään keskeiset toiminnan reunaehdot, käsitteet, ulottuvuudet, arvioinnin kohteet ja vasta sitten ilmiötä kuvaavat indikaattorit. Opetushallituksessa tehtävä arviointi on ensisijaisesti koulutuksen tuloksellisuuden arviointia, jonka tarkoitus on palvella lähinnä valtakunnallista koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä kansallisella, paikallisella ja oppilaitostasolla. Työssä hyödynnetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten koulutukseen kohdistuvien arviointitutkimusten tuloksia. Tärkeätä on, että myös emansipatorinen arviointitieto otetaan huomioon arvioinnin johtopäätöksiä tehtäessä. Opetustoimi edustaa useita eri koulu- ja oppilaitosmuotoja, ja eri toimintakulttuurien termistö on vaihtelevaa. Yhteisöä, jossa opiskellaan, kutsutaan joko kouluksi, oppilaitokseksi tai organisaatioksi ja yhteisössä opiskelevaa kutsutaan joko koululaiseksi, opiskelijaksi tai oppilaaksi. Tässä julkaisussa käytämme enimmäkseen termejä oppilaitos, oppilas ja opiskelija. 10

11 2 Koulutuksen tuloksellisuuden arvioinnin taustaa Valtion ja kuntien välinen tehtäväjako on muuttunut ajoista, jolloin valtio määritteli kuntien toiminnan normatiiviset puitteet lainsäädännöllä ja muilla normistoilla. Tämän 1980-luvulla alkaneen muutosprosessin taustalla on ollut pyrkimys kunnallisen itsehallinnon vahvistamiseen. Vaikka kunnille on jo Suomen hallitusmuodossa taattu varsin itsenäinen asema, kunnallisen itsehallinnon tosiasiallinen laajuus riippuu muusta lainsäädännöstä. Opetustoimen ohjausjärjestelmien kehittäminen on viime vuosina perustunut pitkälti erilaisiin hallintoa ja päätösvaltaa hajauttaviin eli desentralisoiviin toimenpiteisiin. Suomessa toteutetut opetushallinnon hajauttamistoimet ovat tähdänneet lähinnä vertikaaliseen desentralisaatioon, jossa päätösvaltaa siirretään keskushallinnosta paikalliselle tasolle. Sekä säännös- että resurssiohjausta on kehitetty. Toiminnan järjestämistä koskevaa sääntelyä purkamalla, hallintopäätösten määrää vähentämällä ja erillisiä rahoitusjärjestelmiä yhteen kokoamalla oppilaitokset ja niiden ylläpitäjät voivat nyt entistä itsenäisemmin päättää toiminnastaan ja erityisesti taloudellisten resurssien jaosta. Opetushallinnon uudistuksen lähtökohtana on ollut se, ettei kansalaisten yhdenvertaisuuden edellyttämää julkisten koulutuspalvelujen korkeaa laatua voida saavuttaa tiukalla yhdenmukaisuudella, yksityiskohtaisella sääntelyllä ja valtionvalvonnalla, vaan pikemmin toimintaedellytyksiä parantamalla. Nykyjärjestelmässä arvioidaan koulutuksen tavoitteiden saavuttamista laajassa verkostoyhteistyössä. Muuttuneessa ohjausjärjestelmässä arvioinnin rooli koulutuksen laadun varmistamisessa korostuu. 2.1 Painopiste koulutuksen laadun arvioinnissa Käsitys koulutusinstituutioista palvelujen tarjoajina on yleistynyt viime aikoina. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että koulutuksen tarjoajan tai laajemmin koko koulutusjärjestelmän hyvyys riippuu koulutuksen kyvystä tukea oppilaiden persoonallisuuden kehitystä ja sivistyspyrkimyksiä sekä valmistaa opiskelijoita yhteiskuntaan ja työelämään. Koulutuksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi koulutuspalvelujen tuottajat kehittävät keinoja tarjoamansa koulutuksen eri ominaisuuksien parantamiseksi. Koulutuksen laatua on pitkään lähestytty kapeasti, sillä on uskottu, että se voidaan tavoittaa mittaamisen keinoin. Koulutuksen laatua on tarkasteltu lähinnä kognitiivisten tiedon tason, syvyyden, tieteellisen validiteetin ja taitojen siirtovaikutuksen (transfer) näkökulmista. Viimeisten neljän vuosikymmenen aikana koulutuksen laadun tarkastelunäkö- 11

12 2. KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINNIN TAUSTAA kulmia ovat olleet didaktinen, (makro)ekonominen, sosiaalinen ja sosiologinen asiakas- ja hallinnollinen näkökulma. Tällä hetkellä korostuu koulutuspalvelujen tarjoajan kokonaistehokkuus. Huomiota kiinnitetään spesifien tuotosten ominaisuuksien sijasta koko organisaation kykyyn tuottaa korkealaatuisia hyödykkeitä ja palveluja. Kiinnostus koulutuksen laatua kohtaan ei ole irrallinen ja väliaikainen ilmiö, vaan osa laajempia makrotaloudellisia trendejä. Koulutuksen laadun arvioinnissa on käytännössä pitkälti kyse koulutuksen tuloksellisuudesta. Painopisteenä on tällöin nimenomaan prosessien hallinnan ja tarkoituksenmukaisuuden eli tehokkuuden arviointi. Kun taas tuloksellisuudessa polttopisteessä on kokonaisuus ja ennen muuta toiminnalla aikaansaadut vaikutukset. Koulutuksen laadun määrittelyä hankaloittavat koulutuksen tuottamisen monimuotoisuus ja asiakasryhmien (opiskelijat, työnantajat, yhteiskunta laajemmassa mielessä, jne.) erilaisuus sekä heidän ristikkäiset odotuksensa koulutusta kohtaan. Laadun määrittelyongelmaa voi lähestyä ottamalla huomioon samanaikaisesti kaksi eri dimensiota: 1) Koulutusjärjestelmän taso, jonka laadusta on kyse (koulutuspolitiikan tasolta, oppilaitoksen ja opettamisen tasoilta aina yksilön oppimisen tasolle asti). Kyse on kansallisesti koulutusjärjestelmän paremmuuden vertaamisesta ja oppilaitostasolla oppimissaavutuksien vertaamisesta vastaavien oppilaitoksien saavutuksiin. 2) Suunnittelun laatua verrataan toteutuksen laatuun. Laatu on dynaaminen käsite. Palveluympäristö muuttuu jatkuvasti ja asiakkaiden odotukset kasvavat kaiken aikaa erityisesti tarjonnan lisääntymisen vaikutuksesta. Siksi laatua tarkasteltaessa on otettava huomioon, että näkökulma laatuun on suhteellinen, ei absoluuttinen. Laatua määritellään ottamalla samanaikaisesti huomioon eri ulottuvuuksia, ja määrittely tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan, ei palvelun tarjoajan näkökulmasta. Tuotoksen sijaan korostetaan itse palvelun tuottamisen laatua. 2.2 Arvioinnin erilaisia lähestymistapoja 12 Arviointi perustuu aina joihinkin arvoihin ja tarkoituksiin. Humanismia korostavassa arvioinnissa painotetaan yksilön oikeutta itse arvioida omaa kehitystään ja antaa ulkopuoliselle toiminnalle merkityksiä. Ihmistä pidetään tällöin päämäärätietoisena, aktiivisena, itseään ohjaavana, toteuttavana ja elämäänsä vaikuttavana yksilönä, joka jalostaa itsessään olevia kykyjä ja taipumuksia. Tätä positiivista, yksilökeskeistä näkökulmaa muistuttaa hermeneuttinen tarkastelutapa, jossa korostuu toiminnan tarkoituksen ymmärtäminen. Emansipatorisella arvioinnilla pyritään tavoitteiden ja toiminnan kriittiseen tarkasteluun ja jopa kyseenalaistamiseen sekä saamaan ai-

13 kaan muutoksia arvioitavassa toiminnassa. Tämä arviointiote tukeutuu usein huomattavasti arviointitutkimukseen. Arvioijalla on vapaus määrittää omista lähtökohdistaan tutkimuksensa tavoitteet, menetelmät ja kriteerit, joita arvioinnissa käyttää. Taloudellisuutta painottavan arvioinnin tavoitteena on resurssien käytön tehostaminen tai koulutusresurssien minimointi. Taloudellisuutta korostettaessa pyritään niukkojen resurssien mahdollisimman hyvin kohdennettuun käyttöön. Yksipuolista talousnäkökulmaa on käytetty saneeraustoimenpiteiden perustana. Tähän lähestymistapaan liittyy yksipuolisesti tuloksia korostava arviointi, jonka kohteena voivat olla joko koulutuksen aikana saadun lisäarvon määrittely tai koulutuksen jälkeisen hyödyn arviointi. Tässä lähestymistavassa korostuu toiminnan tekninen rationaliteetti. Koulutuksen tuloksellisuuden arvioinnin keskeisenä tehtävänä on tuottaa monipuolista ja luotettavaa tietoa koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla. Valinta yksilö- ja yhteiskuntatason kesken merkitsee samalla myös valintaa kahden arviointinäkökulman, utilitaristisen ja pluralistisen näkökulman kesken. Niiden pohjalta voidaan antaa erilaiset vastaukset kysymyksiin arvioinnin funktiosta ja siitä, minkä perusteella arvioivat johtopäätökset tehdään. Utilitaristinen käytäntö arvioinnissa korostaa koulutuksen yhteiskunnallisen arvon ja hyödyn määrittämisen merkitystä. Tähän perustuva koulutuksen tuloksellisuuden arviointi on viranomaistoiminnan kannalta ensisijaisessa asemassa. Utilitaristisessa mallissa arvioinnin lähtökohtana on yksimielisyys tavoitteista, joista kriteerit johdetaan. Pluralistinen arviointi taas ottaa huomioon eri osapuolten tulkinnat tavoitteista. Arvioijan asema on joko kuvailevan arvioiva tai normeja antavan arvioiva. Kriteeriperustaisessa arvioinnissa toiminnan laatua ja tuloksia verrataan yhdessä sovittuihin kriteereihin. Arviointikriteerien määrittely edellyttää demokraattista päätöksentekoa koulutuksen kansallisista tavoitteista ja yksimielisyyttä kriteerien tulkinnasta. Nojatessaan eksplisiittisesti määriteltyihin kriteereihin koulutuksen tuloksellisuutta arvioivat johtopäätökset tuottavat tärkeää tietoa kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla tapahtuvan päätöksenteon ja kehittämistyön tueksi. Ensisijaisesti koulutuksen tavoitetilaa koskevat säädökset ja normit muodostavat arvioinnin kriteeriperustan. Kriteereitä voivat olla myös esimerkiksi määritellyt ammattitaitovaatimukset ja tutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen. Suhteellinen arviointi on hyvin tavallista ja käyttökelpoista. Koulutuksen alueella useimmiten esimerkiksi erilaiset tyytyväisyysarvioinnit perustuvat suhteelliseen arviointiin. Suhteellisessa arvioinnissa yleensä arvioinnit suhteutetaan keskenään käsittelyvaiheessa tai arvioija suhteuttaa oman arvionsa joko omaan aiempaan kokemukseensa tai näkemykseensä tai niihin aiempiin arviointeihin, joita hänen käytettävissään on. 13

14 2. KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINNIN TAUSTAA OECD-indikaattorivertailut ovat suhteellisia, samoin koulujen vertailu toisiin. Tyypillisimpiä suhteellisen arvioinnin sovelluksia on gaussin käyrä, jonka perusteella esimerkiksi mielipiteiden jakaumaa tai arviointien numeerisia arvoja voidaan käsitellä. Oppilasarviointeihin sovelletaan gaussin käyrää tai sen erilaisia muunnoksia joko tarkoituksellisesti tai tahattomasti hyvin paljon. Suomalainen ylioppilastutkinnon arviointi on soveltanut suhteellisen arvioinnin periaatetta pitkään siten, että hyväksytyksi tulemisen raja on määritelty ja sen jälkeen suoritukset arvioidaan paremmuusjärjestyksessä suhteellista asteikkoa käyttäen. 2.3 Arvioinnin toteuttamismuotoja 14 Ulkoisella arvioinnilla yleensä tarkoitetaan sitä, että arvioija on arvioitavan toiminnan ja/tai arvioitavan organisaation ulkopuolelta. Ulkoinen arviointi voi olla joko toiminnasta ja organisaatiosta täysin riippumatonta (indepedent) arviointia, jolloin arvioijalla tulee olla täydellinen riippumattomuus. Käytännössä tällainen arviointi opetustoimen osalta edellyttää sitä, että arvioija on taloudellisesti ja hallinnollisesti riippumaton eli on joko toiselta hallinnonalalta tai ulkomainen arvioija. Ulkoista arviointia voi toteuttaa myös saman hallinnonalan edustaja, jos hän ei osallistu kyseisen toiminnan johtamiseen eikä vastaa toiminnasta. Arvioijalta edellytetään kuitenkin toimivaltaa arvioinnissa. Tällöin kyseessä on toimialan sisäinen, ulkopuolisen suorittama arviointi. Ulkoisessa arvioinnissa arvioinnin tarkoitus on määritelty oppilaitoksen ulkopuolelta. Koulutusjärjestelmässä ulkoinen arviointi toteutetaan siten, että toiminnan tavoitteiden saavuttamista arvioidaan ennalta määriteltyjen kriteerien pohjalta. Tarkoituksena on tuottaa tietoa oppilaitosten tilasta kunnallista, alueellista tai valtakunnallista koulutuksen kehittämistä koskevaa päätöksentekoa varten. Ulkoisen arvioinnin tietoja tarvitaan sekä kansallista kehittämistä että kansainvälistä vertailua varten. Arviointitietoja voidaan käyttää myös tulosrahoituksen ja koulutuksen laadusta palkitsemisen perustaksi. Ulkomaisten arvioijien käyttö kansallisen koulutuspolitiikan arvioinnissa yleistyy. Opetushallitus vastaa kansallisesti arviointitiedon tuottamisesta poliittista päätöksentekoa ja kansainvälisiä vertailuja varten. Opetushallitus on oppilaitoksiin ja kuntiin päin ulkopuolinen arvioija. Itsearvioinnille on ominaista se, että päätökset siitä, miten ja millaisella aikataululla arviointia tehdään, joskus jopa se, mihin arviointi kohdistetaan, jää organisaation itsensä ratkaistavaksi. Tässä mielessä itsearviointi on ongelmallista: tekijä itse tuottaa arviointitietoa siten kuin se parhaaksi näkee. Itsearviointien keskeisimmät tiedot julkistetaan yleensä myös ulkopuolisille tarkoitetuissa raporteissa. Puhtaasti omaehtoisen

15 itsearvioinnin tulokset jäävät sen sijaan useimmiten organisaation omaan käyttöön. Eroja itsearvioinneissa on myös siinä, miten ulkopuolista asiantuntijaa (konsulttia) käytetään: useimmiten toiminnan kehittämiseksi tehtävä omaehtoinen itsearviointi on konsulttivetoista ja keskittyy nimenomaan johtamisjärjestelmän kehittämiseen. Oppilaitos voi arvioida omaa toimintaansa, tavoitteitaan, toimintaedellytyksiään tai toiminnan tuloksia siten, että kouluyhteisö tai sen yksittäinen jäsen voi olla arvioinnin suorittajana. Arviointiprosessi voi koskea koko kouluorganisaation toimivuutta, toimintaympäristöä, opetusta tai oppimista. Itsearviointi on nimenomaan tietoisuutta syventävää arviointia, jossa yksilö on omaa tai työyhteisönsä toimintaa arvioiva subjekti. Tällöin omaan toimintaan yhdistyy kriittinen ajattelu ja ymmärtäminen. Vertaisarviointi voi olla organisaatioiden kesken tehtävää arviointia, jolle on ominaista selkeiden arvioitavien kohteiden sopiminen ja yleensä vastavuoroisuus. Arvioinnille on luonteenomaista mahdollisimman hyvin toisiinsa verrattavien oppilaitosten tai alan asiantuntijoiden yhteistoiminta. Eräs vertaisarvioinnin tyyli on ns. benchmarking-arviointi (= vertailukehittäminen). Siinä oppilaitokset keräävät kokemuksia hyviin tuloksiin yltäneistä oppilaitoksista ja hyödyntävät hankkimiaan kokemuksia oman toimintansa kehittämisessä. Auditointi on systemaattista tutkintaa, jonka tarkoituksena on selvittää, miten hyvin toimintatavat vastaavat organisaation itse itselleen määrittelemiä tavoitteita (sisältää yleensä laatujärjestelmän toimivuuden systemaattisen arvioinnin). Auditoinnin suorittaa yleensä valtuutettu arvioija. Valtuutus on yksinkertaisimmillaan oppilaitosten oma pyyntö sopivaksi katsomalleen auditoijalle. Auditoinnissa ulkopuolinen taho tarkistaa useimmiten arviointi-/laatu-/johtamisjärjestelmän toimivuuden. Auditointi toimii tällöin systemaattisen laadun varmistamisen tukena. Auditoinnin tuloksena organisaatio saa monipuolisen arviointiin perustuvan järjestelmällisen näkemyksen omasta toiminnastaan ja tavastaan tuottaa palvelua. Organisaatio voi käyttää arvioinnin tulosta oman toimintansa laadun jatkuvaan parantamiseen ja voi osoittaa organisaationsa toimivuuden ulkopuolisille palvelujen ostajille. Sertifiointi on riippumattoman arvioijan antama todistus toiminnan laadusta. Sertifioinnin suorittaa valtuutettu (akkreditoitu) sertifioija. Sopimukset, joihin sertifiointioikeutus perustuu, vaihtelevat maittain ja aloittain. Monitoring on seuranta/tarkastus, jonka aikana arvioidaan, miten hyvin toiminta vastaa tavoitteita. Monitoroinnin voi tehdä kuka tahansa oppilaitoksen pyynnöstä ja millaisella menetelmällä tahansa. Oppilaitoksen arvioinnissa voidaan käyttää hyväksi muilla tasoilla suoritettujen arviointien tuloksia, esimerkiksi vertailutietona valtakunnallisia ja alueellisia tietoja. Itsearviointi voi myös tuottaa tietoa muiden tasojen (kunta, alue, valtakunta) arviointitarpeisiin. 15

16 2. KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINNIN TAUSTAA 2.4 Arvioinnin lajeja Hallinnoissa tehtävät reformiarvioinnit ovat usein kertaluonteisia hankkeita ja niiden toteuttaminen vaatii todella suurta riippumattomuutta ja kriittisyyttä. Arvioinnin kohteena on selkeä hallinnossa toimeenpantu uudistus. Kehittämistavoitteinen arviointi on tyypillisimmin vertailevaa arviointia, tila-arviointia tai temaattista arviointia. Koulutuksen tuloksellisuuden arvioinnissa keskitytään kansalliseen ja kansainväliseen vertailevaan arviointiin, koulutuksen tilaa koskevaan koulutusala- ja oppilaitosmuotokohtaiseen arviointiin sekä temaattiseen arviointiin. Vertailevassa arvioinnissa keskeisiä opetustoimen tuloksia verrataan kansallisiin ja kansainvälisiin tietoihin, tapahtuneisiin muutoksiin tai asetettuihin tavoitteisiin. Tyypillistä vertailevaa arviointia on esimerkiksi teknisen alan työllistymisessä kolmen viimeisen vuoden aikana tapahtuneiden alueellisten muutosten tai ylioppilaiden jatkokoulutukseen sijoittumisessa tapahtuneiden alueellisten muutosten arviointi. Vertaileva arviointi voi kohdistua myös esimerkiksi oppilaitoksen lähiajan kehitykseen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Koulutuksen tilaa koskevissa arvioinneissa keskitytään johonkin oppilaitosmuotoon tai koulutusalaan kokonaisuutena tai koko koulutusjärjestelmän tilaan. Tarkoituksena on selvittää mahdollisimman laajasti tarkasteltavana olevan oppilaitosmuodon toimintaa, oppimistuloksia sekä sitä, miten hyvin ne tyydyttävät koulutustarvetta, toteuttavat koulutustehtäväänsä ja millainen on niiden koulutuksellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Lukion kokonaisarviointi on esimerkki koulutuksen tilan arvioinnista. Temaattiset arvioinnit kohdistuvat johonkin tai joihinkin tuloksellisuuden ulottuvuuksiin tai tiettyyn tematiikkaan, joka on koulutuksessa esillä. Tällaisia arviointeja ovat mm. kansainvälistymisen edistyminen, koulutuksen rahoitusjärjestelmän toimivuus tai jonkin oppiaineen opetuksen tilannearvio. Kehittävässä arvioinnissa on rajan veto arvioinnin lajien ja tarkoitusperien osalta usein veteen piirretty viiva. Viime vuosina on koulutuksen alueella entistä enemmän alettu arvioida koulutusohjelmia. Useimmat arvioinnit on toteutettu siten, että niissä käytetään hyväksi paitsi perinteistä sisällön arviointia, myös entistä enemmän asiakastyytyväisyyteen ja koulutuksen työelämäyhteyksiin ja työhön sijoittumiseen liittyviä aineistoja. Käytännössä arvioinnit saattavat palvella montakin tarkoitusta samaan aikaan. Esimerkiksi paikallistason tai oppilaitostason itsearvioinneissa hyödynnetään eri arviointilajeja rinnakkain. 16

17 2.5 Koulutuksen tuloksellisuuden arviointia kansainvälisessä yhteistyössä Koulutuksen ja koulutusjärjestelmien kansainväliseen arviointiin sekä käytettävien käsitteiden ja menetelmien kehittämiseen on viime vuosina merkittävästi vaikuttanut OECD, jonka keskeisenä tavoitteena on arviointitiedon tuottaminen jäsenmaiden koulutuspoliittista päätöksentekoa varten. OECD korostaa keskeisenä haasteenaan olevan mahdollisimman objektiivisen ja vertailtavan tiedon tuottaminen eri maiden koulutusjärjestelmistä ja koulutuksen tuloksista. OECD:n lähestymistapa perustuu pitkälle panos-tuotosmallin mukaiseen ajatteluun. Mallin pohjalta on laadittu indikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida koulutuksen asemaa ja merkitystä sekä tehdä kansainvälisiä vertailuja (Centre for Educational Research and Innovation, 1995). Pyrkimyksenä on parantaa OECD-maiden koulutuksen laatua, tehokkuutta ja tasa-arvoisuutta. Koulutusindikaattorit voivat paljastaa koulutusjärjestelmän suurimpia vahvuuksia ja heikkouksia koulutuspolitiikan suunnittelun tueksi. Indikaattorit ovat tavallisesti tilastollisia tunnuslukuja tai niiden johdannaisia, joita käytetään suunnittelun, seurannan ja kehittämisen tarkoituksiin. Indikaattorien tehtävänä on ilmaista jotakin olennaista koulutusjärjestelmän tai sen jonkin osan tilasta, toiminnoista tai tuloksista. Vasta käyttökelpoisuus, koulutuspoliittinen merkittävyys, tekee tilastollisista kuvaimista indikaattoreita. Toisaalta juuri käyttötarkoitus sanelee, millaista empiiristä tietoa pyritään hankkimaan, jotta voidaan tarkastella seuraavia asioita: 1. eroja ja yhdenmukaisuuksia (esim. vertailla kustannuksia tai oppimistuloksia) 2. profiileja (koulujen homogeenisuutta, oppimistulosten jakautumista) ja 3. yhteyksiä (aikasarjoja, korrelaatioita, regressioita). OECD:n indikaattorien kehittämisessä on hyödynnetty kansainvälisen koulusaavutuksia arvioivan järjestön IEA:n (International Association for Evaluation of Educational Achievement) tuottamia koulusaavutusaineistoja. Järjestöjen toiminnat täydentävät toisiaan, esimerkiksi IEA:n tutkimuksellisemmasta lähestymistavasta voidaan saada laajempaa ja syvällisempää tietoa koulutus- ja opetuskulttuurista, opetuksesta ja oppimisesta, jota ei aina saavuteta OECD:n helpoiten mitattavissa olevilla indikaattoreilla. Toisaalta etenkin pienen maan kannattaa jakaa arviointiresurssinsa harkiten ja taloudellisesti. OECD:n hankkeet ovat hyvä esimerkki kansainvälisestä arvioinnista ja niiden ongelmista. Kansainvälisesti voidaan vertailla eri maiden koulutusjärjestelmien rakennetta, niiden kustannuksia ja tuloksia toisiinsa. OECD:n tarpeisiin koottava tieto ei kuitenkaan yksin riitä kansallisen 17

18 2. KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINNIN TAUSTAA arvioinnin pohjaksi, koska se on yksinomaan määrällistä ja siinä käytetyt indikaattorit eivät riittävän tarkasti ja olennaisilta osin kuvaa kansallisia koulutusjärjestelmiä. Toisaalta indikaattoreiden laatimista ja vertailujen tekemistä vaikeuttaa koulutusjärjestelmien, koulutuksen tavoitteiden ja kulttuurin erilaisuus jäsenmaiden välillä. Kansainvälisten indikaattoreiden lisäksi tarvitaan tämän vuoksi kansallisia indikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida yksityiskohtaisemmin kunkin maan koulutusjärjestelmää ja sen toimintaa. Parhaillaan suunnitellaan OECD-maiden kesken toteutettavaa 15-vuotiaiden oppimistuloksiin perustuvaa arviointijärjestelmää. Tarkoitus on tuottaa ainakin matematiikan, äidinkielen ja luonnontieteiden oppimistuloksista vertailutietoa, joka raportoidaan tulosindikaattoreina. Kansainväliseen koulutuksen indikaattoreiden kehitystyöhön on myös EU tuomassa oman lisänsä. Tässä työssä on kehitetty sekä prosessi-, tavoite- että suoriteindikaattoreita. Suomi on jäsenyytensä alusta asti osallistunut EU:n arviointitoiminnan kehittämiseen. Parhaillaan on käynnissä kasvatusalan komission toimeenpanemana arvioinnin käytännön toteuttamistapoihin ja arviointitiedon hyödyntämiseen liittyvä eurooppalaisten valtioiden yhteinen projekti. Lisäksi useimmat Euroopan maat kehittävät arviointitoimintaansa sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa. EU:n komission Valkoinen Kirja (White Paper on Education and Training 1995) kohdistaa osaltaan jäsenmaissa harjoitettavaa koulutuksen tuloksellisuuden arviointia siinä esitettyjen yleisten koulutusta koskevien tavoitteiden suuntaan. Tavoitteeksi on asetettu ensinnäkin yksilöiden yleissivistyksen tason nostaminen rohkaisemalla uuden tiedon hankkimiseen. Koulutuksen ja työelämän lähentäminen avoimen vuorovaikutuksen pohjalta on toinen arviointia suuntaava tavoite. Koulutuksesta ja sen myötä työelämästä syrjäytymistä pyritään ehkäisemään. Tavoitteena on edistää kolmen eurooppalaisen kielen hallintaa kansalaisten työkehityksen ja henkilökohtaisen kehityksen mahdollisuuksien lisäämiseksi. Lisäksi arvioinnin kohdentamista suuntaa tavoite, jonka mukaan koulutusinvestointeja ja materiaalisia investointeja tulisi kohdella tasavertaisesti. 18

19 3 Kansallinen koulutuksen tuloksellisuuden arviointi Kansallisen arviointijärjestelmän peruspilarit ovat seuraavat: kansalliset koulutusindikaattorit, oppimistulosten arviointijärjestelmä ja vaihtuva-aiheiset arviointihankkeet. Arviointijärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu kansallisesta arvioinnista ja paikallisesta itsearvioinnista. Kansallisen arviointijärjestelmän tavoitteena on 1. tukea paikallista/kunnan opetustointa ja oppilaitosten kehittymistä tavoitteellisina ja avoimina toimintayksikköinä sekä 2. tuottaa ja välittää monipuolista, ajantasaista ja luotettavaa tietoa koulutusjärjestelmän toimintaedellytyksistä, toimivuudesta, tuloksista ja vaikutuksista keskeisillä tavoitealueilla kansallisessa ja kansainvälisessä viitekehyksessä. Kansalliseen arviointiin kuuluvat seuraavat kokonaisuudet: koulutuksen kysyntä ja tarjonta, koulutukseen pääsy ja opiskelijavirrat koulutusjärjestelmän ja sen osien rakenne ja toiminta koulutuksen laadun ja resurssien yhteys koulutuspolitiikan kehitystrendit ja muutokset opetustoimessa koulutuksen ja muun yhteiskunnan suhteet opetussuunnitelmat ja opetus oppimistulokset arvioinnit vaikuttavuudessa, tehokkuudessa ja taloudellisuudessa sekä ajankohtaiset arvioinnin painoalueet. 3.1 Koulutuksen tuloksellisuuden keskeiset käsitteet Tuloksellisuuden arviointi on kokonaisvaltaista päämäärien saavuttamisen ja resurssien käytön onnistuneisuuden arviointia. Tuloksellisuuden arviointi on laaja-alaista ja se pyrkii hyödyntämään mahdollisimman monipuolisia arviointiaineistoja. Tuloksellisuutta arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan vaikuttavuus, toiminnan taloudellisuus ja toiminnan tehokkuus. Yksinkertaistaen vaikuttavuus kuvaa sitä, että tehdään oikeita asioita, ja tehokkuus sitä, että asiat tehdään oikein. Valtionhallinnon käyttämän tuloksellisuuden arviointijärjestelmän pohjalta opetushallintoa varten koulutuksen tuloksellisuus on määritelty seuraavasti: 19

20 3. KANSALLINEN KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI TULOKSELLISTA 2 koulutus on silloin, kun kansallisesti ja kansainvälisesti koulutusjärjestelmän kullekin organisaatiomuodolle, oppilaitokselle ja yksilön oppimistoiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu. Tehokasta koulutus on silloin, kun koulutusjärjestelmän, opetushallinnon ja opetusjärjestelyjen toimivuus, joustavuus ja ajoitus ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja opetuksen laatu hyvä. TULOKSELLISUUS TEHOKKUUS VAIKUTTAVUUS TALOUDELLISUUS Evaluation of EDUCATIONAL OUTCOMES EFFICIENCY EFFECTIVENESS ECONOMY Utvärdering av utbildningens RESULTAT Utbildningssystemets FUNKTIONSDUGLIGHET Utbildningens EFFEKTER Utbildningens KOSTNADER KUVIO 1. Tuloksellisuuskäsite. 2 Tuloksellisuuden määritelmään katsotaan taloustieteen näkökulmasta sisältyvän tuottavuus-ulottuvuus, jolla tarkoitetaan mm. sitä, kuinka paljon ihminen saa aikaan tietyssä ajassa. Mittaustavoissa korostuvat fyysiset mittayksiköt: työntekijöiden määrä, työtunnit, kappaleet, kilot ja tonnit. Tuottavuus lasketaan esimerkiksi jakamalla valmistettujen tuotteiden määrä työntekijöiden työtunneilla. Tuottavuutta laskettaessa saadaankin aivan erilaisia tuloksia sen mukaan, lasketaanko tuotanto ja siihen tarvittavat resurssit markkoina vai fyysisinä yksikköinä kuten kiloina ja kappaleina. Opetushallitus painottaa tuloksellisuuden ulottuvuuksina termejä, jotka mahdollisimman hyvin soveltuvat opetuksen ja oppimisen arviointiin. 20

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22. 23.11.2007 Janne Varjo Jaakko Kauko Kasvatustieteen laitos Tutkimustehtävä ja näkökulma

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Arviointi - mitä ja miksi?

Arviointi - mitä ja miksi? Arviointi - mitä ja miksi? -julkisen palvelutoiminnan arvoperustana ovat kansalaisoikeudet, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä demokratia -Koulutuksen tavoitteena on parantaa kansalaisosaamista ja hyvinvointia

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA

KESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA KESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA Akavatalo 1.11.2007 Kommenttipuheenvuoro yleissivistävän koulutuksen näkökulmasta Esko Korkeakoski Pääsuunnittelija, dosentti Koulutuksen arviointisihteeristö

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

Tietoperustainen johtaminen

Tietoperustainen johtaminen Tietoperustainen johtaminen Alustus 26.2. 2007 Helsingissä 1 Evidence based policy making Poliitiikan tekoa, jota ohjaa pyrkimys monipuolisen tiedon hyväksikäyttöön. (Ks. Davies 2004) Mahdollistaa politiikan

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Lait ja asetukset ammatillisesta peruskoulutuksesta hyväksytty 3.10.2014 OPH:n määräykset julkistetaan 18.11.2014

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET. Ammatillinen koulutus

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET. Ammatillinen koulutus OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET Ammatillinen koulutus Opetusneuvos 7.11.2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta 1 Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta Markku Harrinvirta Pivotal Consulting Oy 19.8.2010 2 Sisällys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan keskeisiä periaatteita:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI. Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö. Hyväksytty 11.6.2007

ORIVEDEN KAUPUNKI. Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö. Hyväksytty 11.6.2007 ORIVEDEN KAUPUNKI Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Hyväksytty 11.6.2007 Voimaantulo 1.7.2007 Sisällysluettelo ORIVEDEN KAUPUNGIN SISÄISEN TARKASTUKSEN OHJESÄÄNTÖ 5 1 Soveltamisala 5 2 Tarkoitus ja periaatteet

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Työseminaari arvioinnista kehittämiseen Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Opetusneuvos Leena Koski www.oph.fi leena.koski@oph.fi Perustietoja Työseminaari arvioinnista

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot