KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIMALLI
|
|
- Kalle Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIMALLI Arviointi 7/98 OPETUSHALLITUS 1998
2 Opetushallitus Graafinen suunnittelu ja taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN ISSN Yliopistopaino, Helsinki 1998
3 Saatesanat Koulutuksen arviointi on kehittynyt Suomessa viime vuosina koko opetustoimen alueella. Koulutuksen ja opetuksen alueella tapahtuneet kehittämistoimet ovat lisänneet koulutuksen ylläpitäjän vastuuta koulutuksen käytännön toteutuksesta. Hallinnon ohjausjärjestelmää on kevennetty kaikilla opetustoimen alueilla. Arvioinnin avulla halutaan tuottaa poliittishallinnollista ohjausta varten sellaista tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi koulutuksen kehittämisessä. Paikallishallinto ja oppilaitokset tuottavat omaa kehittämistyötään varten arviointitietoa. Huoli koulutuksen laadukkuudesta onkin innostanut useimpia kuntia, ylläpitäjiä ja oppilaitoksia panostamaan voimavarojaan arviointiin. Opetushallitus on keskeisin kansallisen arviointitiedon tuottaja. Opetushallituksessa on haluttu kehittää arviointitiedon kansallista tuotantoa varten järjestelmä, joka tuottaisi mahdollisimman monipuolista informaatioa päättäjien ja kehittäjien käyttöön. Arviointijärjestelmän peruspilarit ovat koulutusindikaattorit, oppimistulosten arviointijärjestelmä ja hankkeet, joilla tarkoitetaan kokonaisarviointeja eri koulutusmuodoista tai temaattisia arviointeja tärkeiltä koulutuksen alueilta. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointia varten on kehitetty malli, jota käytetään toteutettaessa arviointeja. Tuloksellisuuden arvioimiseksi on määritelty kohteita toiminnan vaikuttavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden alueelta. Käsillä olevassa julkaisussa kuvataan tuloksellisuuden arvioimisessa käytettävää mallia ja kuvataan arvioinnin asemaa ja toteuttamista opetustoimessa. Julkaisun loppupuolella on tiivis kuvaus koulutuksen arviointijärjestelmästä. Vaikka julkaisussa esiteltävä tuloksellisuuden arviointimalli on kehitetty ensisijaisesti kansallisiin tarpeisiin, sitä on menestyksellisesti käytetty myös oppilaitoksien itsearvioinnissa. Siksi julkaisun viimeisessä luvussa on tiiviisti tarkasteltu oppilaitoksen itsearviointia ja esitetty virikkeeksi joukko kysymyksiä, joita voidaan käyttää itsearvioinnin suunnittelun lähtökohtana peruskoulussa, lukiossa sekä nuorten ja aikuisten ammatillisessa koulutuksessa. Tuloksellisuuden arviointimallin kehittämiseen on osallistunut Opetushallituksen väen lisäksi asiantuntijoita yliopistoista ja oppilaitoksista.
4 Oppilaitoksien edustajat ovat kokeilleet mallin toimivuutta käytännössä ja antaneet arvokkaan panoksensa vaikuttavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden kohteiden määrittelyyn. Kiitän sydämellisesti kaikkia arviointiseminaareihin ja käytännön kokeiluun osallistuneita opettajia, rehtoreita ja koulutoimenjohtajia sekä oppilaita. Erityisen kiitoksen haluan osoittaa apulaisprofessori Airi Hautamäelle, professori Reijo Raivolalle, pääsihteeri Kauko Hämäläiselle ja professori Pirjo Linnakylälle osallistumisesta mallin kehittämisprojektiin. Dosentti Vesa Niskasta kiitän luvun 4.2 ja liitteen laadinnasta. Opetushallituksesta mallin kehittämiseen ovat viime vaiheessa osallistuneet merkittävällä panoksella opetusneuvokset Esko Korkeakoski, Anu Räisänen ja Pentti Yrjölä. Raportin laatimisessa ovat avustaneet KK Riku Lehtovuori ja KM Aulikki Etelälahti. Sydämelliset kiitokset heille kaikille. Tuloksellisuuden arviointimallia ja arvioinnissa käytettäviä tiedonhankinta ja -käsittelymalleja kehitellään edelleen. Kaikki kommentit tähänastisesta työstä otetaan mielihyvin vastaan. Helsingissä kesäkuussa 1998 Ritva Jakku-Sihvonen Arviointimallia kehittäneen projektin johtaja
5 Sisältö 1 JOHDANTO KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINNIN TAUSTAA Painopiste koulutuksen laadun arvioinnissa Arvioinnin erilaisia lähestymistapoja Arvioinnin toteuttamismuotoja Arvioinnin lajeja Koulutuksen tuloksellisuuden arviointia kansainvälisessä yhteistyössä KANSALLINEN KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI Koulutuksen tuloksellisuuden keskeiset käsitteet Tuloksellisuuden arvioinnin periaatteet Arviointiprosessin yleinen kuvaus Arvioinnin kohteet, indikaattorit ja kriteerit Tehokkuuden arvioinnin kohteet Koulutustarjonta Koulutuksen ajankohtaisuus ja reagointikyky Pedagogiset järjestelyt, opetuksen laatu ja yhteistyötahot Koulutuspituudet Keskeyttäminen/koulutuksen läpäisy Moninkertainen koulutus ja hyväksilukeminen Henkilöstö Tilat ja laitteet Säädökset ja sopimukset Oppilaitoksen johtamiskulttuuri Vaikuttavuuden arvioinnin kohteet Koulutustarpeen, tutkintojen ja koulutuksen tavoitteiden vastaavuus Oppimistulosten ja opetuksen tavoitteiden vastaavuus Oppimaan oppimisvalmiudet Kommunikaatiovalmiudet Motivaatio elinikäiseen oppimiseen Taloudellisuuden arvioinnin kohteet TULOKSELLISUUSTIEDON TUOTTAMINEN Valmiit arviointiaineistot Tilastot, koulutusindikaattorit ja OPTI Asiantuntija-arviot ja -lausunnot Tutkimustieto Taloudelliset analyysit Ylioppilastutkinto-, päättökoe- ja näyttökoeaineistot Koepankki... 47
6 4.2 Kyselyaineistot arvioinnin tiedonhankinnassa Arviointiaineistojen analysointi ja johtopäätösten raportointi Arvioinnin luotettavuus OPETUSHALLITUKSEN ARVIOINTITOIMINNAN PIIRIIN KUULUVAT OPPILAITOKSET KANSALLINEN OPETUSTOIMEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Kansalliset koulutusindikaattorit Oppimistulosten arviointijärjestelmä Arvioinnit peruskoulussa Arvioinnit lukiossa Arvioinnit ammatillisessa koulutuksessa Arviointihankkeet VIRIKKEITÄ OPPILAITOKSEN ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISEEN Tehokkuuden arviointi Tehokkuuden arviointi peruskoulussa ja lukiossa Tehokkuuden arviointi nuorten ja aikuisten ammatillisessa koulutuksessa Vaikuttavuuden arviointi Vaikuttavuuden arviointi peruskoulussa ja lukiossa Vaikuttavuuden arviointi nuorten ja aikuisten ammatillisessa koulutuksessa Taloudellisuuden arviointi LÄHTEET LIITE Aineiston keruu kysely- ja haastattelututkimuksessa
7 Opetushallituksessa asetettiin vuoden 1994 alussa Opetustoimen tuloksellisuuden arvioinnin metodisen kehittämisen projekti (ARMI-projekti). Sen tehtäväksi annettiin opetustoimen arviointistrategian ja painoalueiden, indikaattorikuvausten ja arviointikriteeristön sekä tietotarvekuvauksen tuottaminen. Keväällä 1994 opetushallituksen johtokunta vahvisti opetustoimen tuloksellisuuden arvioinnin strategiset linjaukset ja painoalueet vuosille 1994 ja Tammikuussa 1997 opetusministeriö julkaisi raportin Koulutuksen arviointistrategia. Tämä raportti kuvaa Opetustoimen tuloksellisuuden arvioinnin metodisen kehittämisen projektin työn tuloksia keväältä Raportissa käsitellään koulutuksen tuloksellisuuden arvioinnin yleistä merkitystä ja projektin linjauksia opetushallituksessa toteutettavan koulutuksen tuloksellisuuden arvioinnista. Tämä raportti noudattaa pitkälle vuonna 1995 julkaistun raportin rakennetta ja sisältöä. 1 Johdanto Julkisessa hallinnossa toiminnan perustana olevat arvot heijastuvat säädöksissä ja normeissa. Arvioinnissa näillä lähtökohdilla on keskeinen merkitys. Nykyinen hallintokulttuuri edellyttää aktiivisuutta arviointimenetelmien kehittämisessä. Opetustoimella on hoidettavanaan tiettyjä tehtäviä ja julkisia varoja niiden hoitamiseen. Sekä poliittiset päättäjät että kansalaiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä koulutukseen ohjatuilla varoilla saadaan aikaan. Julkisessa hallinnossa toteutettu hajauttaminen ja keskitetyn ohjausjärjestelmän purkaminen ovat muuttaneet erityisesti julkisten hyvinvointipalvelujen tuotannon säätelyjärjestelmiä. Opetustoimessa siirtyminen normiohjauksesta informaatio-ohjaukseen on lisännyt nimenomaan arviointitiedon tarvetta. Poliittishallinnollista päätöksentekoa varten tarvitaan entistä enemmän tietoa koulutuksen tuloksellisuudesta, koska oppilaitokset ja kunnat voivat vapaammin painottaa opetuksen sisältöjä ja valita omia opetuksen toteutustapoja. Koulutuksen tuloksellisuuden arvioinnin keskeisenä tehtävänä on ajantasaisen ja valtakunnallisesti tarpeellisen arviointitiedon tuottaminen kaikilla tasoilla tapahtuvaa koulutuksen kehittämistä varten. Tuloksellisuuden arvioinnissa ei enää riitä pelkästään tieto oppimistuloksista, vaan tarvitaan myös ajankohtaista tietoa oppilaitoksista oppimisympä- 7
8 1. JOHDANTO ristönä sekä osana koulutusjärjestelmää ja ympäröivää yhteiskuntaa. Oppilaitoksen tarkastelu taloudellisena yksikkönä on tärkeää taloudellisen ohjauksen vuoksi. Arvioinnilla tarkoitetaan yleensä tarkasteltavan kohteen tai toiminnan tulkinnallista analyysiä ja toiminnan tuottaman hyödyn tai arvon määrittämistä. Arviointi voi koskea kaikkea inhimillistä toimintaa, yksilöstä organisaatioihin. Arvioinnille on ominaista pyrkimys mahdollisimman luotettavaan lopputulokseen käytettävissä olevan tiedon ja arviointityötä tekevien asiantuntemuksen perusteella. Analyysiä tehtäessä esitetään arviointityön lähtökohdat, käytettävissä olevat tiedot ja käytetyt menetelmät. Arvioivat johtopäätökset nojaavat määrällisiin ja laadullisiin kriteereihin. Nämä kriteerit muodostavat perustan toiminnan tilan tai tason, heikkouksien ja vahvuuksien sekä etujen ja haittojen arvioinnille. Työssä korostuvat arvioijan arviointikohteen tuntemus, arvioijan etiikka sekä laaja tieto ja ymmärrys koulutuksen yhteiskunnallisten ja inhimillisten vaikutusten luonteesta. Arvioinnin päämääränä on tuottaa toiminnan kehittämistä palvelevaa tietoa. Arviointi-termi on kielessämme monimerkityksinen. Arkikielessä arvioimme silloin, kun emme täsmällisesti tiedä, vaan joudumme esittämään summittaisen käsityksen. Nykyisin hallinnon piirissä ja julkisessa keskustelussa arviointi-käsitettä käytetään suorituksen tason määrittelyn, mittaamisen tai palautetiedon hankinnan merkityksissä. Tätä arviointi-termin käyttöä vastaa ruotsin kielen termi bedömning ja englannin assessment. Hallinnon tutkimuksen ja hallinnollisen ohjauksen piirissä arvioinnilla on myös merkitys, joka tarkoittaa arvottavaa tulkinnallista analyysiä. Ruotsin kielen termi on tällöin utvärdering ja englannin kielen termi evaluation. Perimmäisenä tarkoituksena tällöin evaluaatiossa eli arvioinnissa on analysoida toiminnan arvoa, hyötyä ja haittoja, heikkouksia ja vahvuuksia. Evaluaatio- eli arviointikulttuuri on meillä ollut vaatimatonta. Opetushallinnossa arviointitoiminnan historiallinen tausta voidaan löytää kansakouluntarkastajien työstä, joka oli säädösten noudattamisen valvonnan ohella paljolti ohjaavaa, neuvovaa ja kehittämisehdotuksia tekevää. Vuodesta 1970 lähtien lääninhallitusten kouluosastot ovat hoitaneet tarkastustoiminnan, jota myöhemmin on kutsuttu ohjaus- ja seurantatoiminnaksi. Lääninhallitusten ohjaus- ja seurantatyö laajeni luvulla ammatilliseen koulutukseen, ja sitä on tehty keskushallinnon johdolla. Monilla hallinnon aloilla johtamista tukeva evaluaatiotoiminta aktivoitui 1970-luvun hallinnon kehittämistoimissa. Opetushallinnossa koulukohtaisen joko puhtaan itsearvioinnin tai konsulttien käyttöön perustuvan koulun toiminnan arvioinnin (evaluaation) tulo suomalaiseen kouluelämään alkoi laajemmin 1980-luvulla. Tällöin koulujen sisäisen toiminnan kehittäminen (esim. school improvement -liike) sai jalansijaa 8
9 oppilaitoksissa. Erilaisten kehittämis- ja konsultointihankkeiden pohjaksi laadittiin selvityksiä koulun heikkouksista ja vahvuuksista. Vastaavaa arviointia ja kehittämiskulttuuria oli muillakin hallinnonaloilla. (Jakku-Sihvonen 1997.) Heikkouksien ja vahvuuksien analyysiin perustuvan koulukohtaisen arvioinnin kanssa osittain rinnan tuli opetustoimeenkin tulosjohtaminen. Se suuntasi mielenkiintoa toiminnan tuloksiin, joiden saavuttamisen olosuhteita analysoitaessa monelle tuli tutuksi SWOT-analyysi. Todelliset tuloksen tekijät päästettiin itse arvioimaan sitä, mikä on paras tapa saada aikaan tuloksia. Tulosten saavuttamisen ohella analysoitiin tarkkaan resursseja, sekä henkisiä että aineellisia. Taloudellinen lama ja säästäminen jähmettivät kuitenkin monet kehityshakuiset kunnat ja oppilaitokset perin markkavetoiseen resurssien ja toimintamallien analyysiin. Juuri laman kynnyksellä laatujohtaminen tavoitti suomalaisenkin opetustoimen. Tässä laatujohtamisessa arviointia kohdennetaan keskeisesti prosesseihin ja asiakastyytyväisyyteen kehittämistoimien perustaksi. Kouluväelle on tuttua se, että toiminnan laatu on olennaisen tärkeää haluttaessa vaikuttaa siihen, miten opitaan ja millaisia tuloksia saavutetaan. Termit laadunvarmennus, laatujärjestelmät ja laatukäsikirjat ovat tulleet tutuiksi myös opetustoimessa. Laatuajattelu on virittänyt oppilaitosten itsearviointitoimintaa ja luonut otollista maaperää asiakastyytyväisyyden analyyseille ja laajemminkin arviointikulttuurille opetustoimen piirissä. (Jakku-Sihvonen 1997.) Tässä julkaisussa esitetään opetushallinnossa määritelty käsitteistö, joka auttaa jäsentämään johtamistavasta riippumatonta arviointia. Keskeiseksi termiksi toiminnan arvioinnissa on otettu käsite tuloksellisuus. Tuloksellisuuden arvioinnin lähtökohta on toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arviointi. Jotta tuloksellisuuden arviointi olisi mahdollista, on tuotettava sekä laadullista että määrällistä tietoa. Tietoa tarvitaan toiminnan tehokkuudesta, taloudellisuudesta ja vaikuttavuudesta voimaan astuvissa uusissa koulutusta koskevissa lainsäädännöissä (esimerkiksi perusopetuslaki 5 luku 21 ) on määritelty koulutuksen arviointi seuraavasti 1 : Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua 3 momentin mukaiseen ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Opetushallitus huolehtii asianomaisen ministeriön päättämien perusteiden mukaisesti arvioinnin kehittämisestä ja ulkopuolisten arviointien toimeenpanosta. Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin suorittamisen myös muun kuin Opetushallituksen tehtäväksi. Arvioinnin keskeiset tulokset tulee julkistaa. 1 Arviointi määritellään vastaavasti myös muuta koulutusta koskevissa lainsäädännöissä. 9
10 1. JOHDANTO Sivistysvaliokunnan mietinnön (3/1998 vp HE 86/1997 vp) mukaan Arvioinnilla tuetaan koulutuksen jatkuvaa kehittämistä yhä paremmin oppimista edistäväksi ja kussakin laissa asetettujen opetus- ja oppimistavoitteiden toteutumista. Valiokunta painottaa, että arvioinnilla on myös tärkeä yhteiskuntapoliittinen tehtävä edistää tasa-arvon toteutumista suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Arviointia kehitettäessä on pyritty tarkastelemaan mahdollisimman laajasti opetustoimen kokonaisuutta ja määrittelemään keskeiset toiminnan reunaehdot, käsitteet, ulottuvuudet, arvioinnin kohteet ja vasta sitten ilmiötä kuvaavat indikaattorit. Opetushallituksessa tehtävä arviointi on ensisijaisesti koulutuksen tuloksellisuuden arviointia, jonka tarkoitus on palvella lähinnä valtakunnallista koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä kansallisella, paikallisella ja oppilaitostasolla. Työssä hyödynnetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten koulutukseen kohdistuvien arviointitutkimusten tuloksia. Tärkeätä on, että myös emansipatorinen arviointitieto otetaan huomioon arvioinnin johtopäätöksiä tehtäessä. Opetustoimi edustaa useita eri koulu- ja oppilaitosmuotoja, ja eri toimintakulttuurien termistö on vaihtelevaa. Yhteisöä, jossa opiskellaan, kutsutaan joko kouluksi, oppilaitokseksi tai organisaatioksi ja yhteisössä opiskelevaa kutsutaan joko koululaiseksi, opiskelijaksi tai oppilaaksi. Tässä julkaisussa käytämme enimmäkseen termejä oppilaitos, oppilas ja opiskelija. 10
11 2 Koulutuksen tuloksellisuuden arvioinnin taustaa Valtion ja kuntien välinen tehtäväjako on muuttunut ajoista, jolloin valtio määritteli kuntien toiminnan normatiiviset puitteet lainsäädännöllä ja muilla normistoilla. Tämän 1980-luvulla alkaneen muutosprosessin taustalla on ollut pyrkimys kunnallisen itsehallinnon vahvistamiseen. Vaikka kunnille on jo Suomen hallitusmuodossa taattu varsin itsenäinen asema, kunnallisen itsehallinnon tosiasiallinen laajuus riippuu muusta lainsäädännöstä. Opetustoimen ohjausjärjestelmien kehittäminen on viime vuosina perustunut pitkälti erilaisiin hallintoa ja päätösvaltaa hajauttaviin eli desentralisoiviin toimenpiteisiin. Suomessa toteutetut opetushallinnon hajauttamistoimet ovat tähdänneet lähinnä vertikaaliseen desentralisaatioon, jossa päätösvaltaa siirretään keskushallinnosta paikalliselle tasolle. Sekä säännös- että resurssiohjausta on kehitetty. Toiminnan järjestämistä koskevaa sääntelyä purkamalla, hallintopäätösten määrää vähentämällä ja erillisiä rahoitusjärjestelmiä yhteen kokoamalla oppilaitokset ja niiden ylläpitäjät voivat nyt entistä itsenäisemmin päättää toiminnastaan ja erityisesti taloudellisten resurssien jaosta. Opetushallinnon uudistuksen lähtökohtana on ollut se, ettei kansalaisten yhdenvertaisuuden edellyttämää julkisten koulutuspalvelujen korkeaa laatua voida saavuttaa tiukalla yhdenmukaisuudella, yksityiskohtaisella sääntelyllä ja valtionvalvonnalla, vaan pikemmin toimintaedellytyksiä parantamalla. Nykyjärjestelmässä arvioidaan koulutuksen tavoitteiden saavuttamista laajassa verkostoyhteistyössä. Muuttuneessa ohjausjärjestelmässä arvioinnin rooli koulutuksen laadun varmistamisessa korostuu. 2.1 Painopiste koulutuksen laadun arvioinnissa Käsitys koulutusinstituutioista palvelujen tarjoajina on yleistynyt viime aikoina. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että koulutuksen tarjoajan tai laajemmin koko koulutusjärjestelmän hyvyys riippuu koulutuksen kyvystä tukea oppilaiden persoonallisuuden kehitystä ja sivistyspyrkimyksiä sekä valmistaa opiskelijoita yhteiskuntaan ja työelämään. Koulutuksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi koulutuspalvelujen tuottajat kehittävät keinoja tarjoamansa koulutuksen eri ominaisuuksien parantamiseksi. Koulutuksen laatua on pitkään lähestytty kapeasti, sillä on uskottu, että se voidaan tavoittaa mittaamisen keinoin. Koulutuksen laatua on tarkasteltu lähinnä kognitiivisten tiedon tason, syvyyden, tieteellisen validiteetin ja taitojen siirtovaikutuksen (transfer) näkökulmista. Viimeisten neljän vuosikymmenen aikana koulutuksen laadun tarkastelunäkö- 11
12 2. KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINNIN TAUSTAA kulmia ovat olleet didaktinen, (makro)ekonominen, sosiaalinen ja sosiologinen asiakas- ja hallinnollinen näkökulma. Tällä hetkellä korostuu koulutuspalvelujen tarjoajan kokonaistehokkuus. Huomiota kiinnitetään spesifien tuotosten ominaisuuksien sijasta koko organisaation kykyyn tuottaa korkealaatuisia hyödykkeitä ja palveluja. Kiinnostus koulutuksen laatua kohtaan ei ole irrallinen ja väliaikainen ilmiö, vaan osa laajempia makrotaloudellisia trendejä. Koulutuksen laadun arvioinnissa on käytännössä pitkälti kyse koulutuksen tuloksellisuudesta. Painopisteenä on tällöin nimenomaan prosessien hallinnan ja tarkoituksenmukaisuuden eli tehokkuuden arviointi. Kun taas tuloksellisuudessa polttopisteessä on kokonaisuus ja ennen muuta toiminnalla aikaansaadut vaikutukset. Koulutuksen laadun määrittelyä hankaloittavat koulutuksen tuottamisen monimuotoisuus ja asiakasryhmien (opiskelijat, työnantajat, yhteiskunta laajemmassa mielessä, jne.) erilaisuus sekä heidän ristikkäiset odotuksensa koulutusta kohtaan. Laadun määrittelyongelmaa voi lähestyä ottamalla huomioon samanaikaisesti kaksi eri dimensiota: 1) Koulutusjärjestelmän taso, jonka laadusta on kyse (koulutuspolitiikan tasolta, oppilaitoksen ja opettamisen tasoilta aina yksilön oppimisen tasolle asti). Kyse on kansallisesti koulutusjärjestelmän paremmuuden vertaamisesta ja oppilaitostasolla oppimissaavutuksien vertaamisesta vastaavien oppilaitoksien saavutuksiin. 2) Suunnittelun laatua verrataan toteutuksen laatuun. Laatu on dynaaminen käsite. Palveluympäristö muuttuu jatkuvasti ja asiakkaiden odotukset kasvavat kaiken aikaa erityisesti tarjonnan lisääntymisen vaikutuksesta. Siksi laatua tarkasteltaessa on otettava huomioon, että näkökulma laatuun on suhteellinen, ei absoluuttinen. Laatua määritellään ottamalla samanaikaisesti huomioon eri ulottuvuuksia, ja määrittely tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan, ei palvelun tarjoajan näkökulmasta. Tuotoksen sijaan korostetaan itse palvelun tuottamisen laatua. 2.2 Arvioinnin erilaisia lähestymistapoja 12 Arviointi perustuu aina joihinkin arvoihin ja tarkoituksiin. Humanismia korostavassa arvioinnissa painotetaan yksilön oikeutta itse arvioida omaa kehitystään ja antaa ulkopuoliselle toiminnalle merkityksiä. Ihmistä pidetään tällöin päämäärätietoisena, aktiivisena, itseään ohjaavana, toteuttavana ja elämäänsä vaikuttavana yksilönä, joka jalostaa itsessään olevia kykyjä ja taipumuksia. Tätä positiivista, yksilökeskeistä näkökulmaa muistuttaa hermeneuttinen tarkastelutapa, jossa korostuu toiminnan tarkoituksen ymmärtäminen. Emansipatorisella arvioinnilla pyritään tavoitteiden ja toiminnan kriittiseen tarkasteluun ja jopa kyseenalaistamiseen sekä saamaan ai-
13 kaan muutoksia arvioitavassa toiminnassa. Tämä arviointiote tukeutuu usein huomattavasti arviointitutkimukseen. Arvioijalla on vapaus määrittää omista lähtökohdistaan tutkimuksensa tavoitteet, menetelmät ja kriteerit, joita arvioinnissa käyttää. Taloudellisuutta painottavan arvioinnin tavoitteena on resurssien käytön tehostaminen tai koulutusresurssien minimointi. Taloudellisuutta korostettaessa pyritään niukkojen resurssien mahdollisimman hyvin kohdennettuun käyttöön. Yksipuolista talousnäkökulmaa on käytetty saneeraustoimenpiteiden perustana. Tähän lähestymistapaan liittyy yksipuolisesti tuloksia korostava arviointi, jonka kohteena voivat olla joko koulutuksen aikana saadun lisäarvon määrittely tai koulutuksen jälkeisen hyödyn arviointi. Tässä lähestymistavassa korostuu toiminnan tekninen rationaliteetti. Koulutuksen tuloksellisuuden arvioinnin keskeisenä tehtävänä on tuottaa monipuolista ja luotettavaa tietoa koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla. Valinta yksilö- ja yhteiskuntatason kesken merkitsee samalla myös valintaa kahden arviointinäkökulman, utilitaristisen ja pluralistisen näkökulman kesken. Niiden pohjalta voidaan antaa erilaiset vastaukset kysymyksiin arvioinnin funktiosta ja siitä, minkä perusteella arvioivat johtopäätökset tehdään. Utilitaristinen käytäntö arvioinnissa korostaa koulutuksen yhteiskunnallisen arvon ja hyödyn määrittämisen merkitystä. Tähän perustuva koulutuksen tuloksellisuuden arviointi on viranomaistoiminnan kannalta ensisijaisessa asemassa. Utilitaristisessa mallissa arvioinnin lähtökohtana on yksimielisyys tavoitteista, joista kriteerit johdetaan. Pluralistinen arviointi taas ottaa huomioon eri osapuolten tulkinnat tavoitteista. Arvioijan asema on joko kuvailevan arvioiva tai normeja antavan arvioiva. Kriteeriperustaisessa arvioinnissa toiminnan laatua ja tuloksia verrataan yhdessä sovittuihin kriteereihin. Arviointikriteerien määrittely edellyttää demokraattista päätöksentekoa koulutuksen kansallisista tavoitteista ja yksimielisyyttä kriteerien tulkinnasta. Nojatessaan eksplisiittisesti määriteltyihin kriteereihin koulutuksen tuloksellisuutta arvioivat johtopäätökset tuottavat tärkeää tietoa kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla tapahtuvan päätöksenteon ja kehittämistyön tueksi. Ensisijaisesti koulutuksen tavoitetilaa koskevat säädökset ja normit muodostavat arvioinnin kriteeriperustan. Kriteereitä voivat olla myös esimerkiksi määritellyt ammattitaitovaatimukset ja tutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen. Suhteellinen arviointi on hyvin tavallista ja käyttökelpoista. Koulutuksen alueella useimmiten esimerkiksi erilaiset tyytyväisyysarvioinnit perustuvat suhteelliseen arviointiin. Suhteellisessa arvioinnissa yleensä arvioinnit suhteutetaan keskenään käsittelyvaiheessa tai arvioija suhteuttaa oman arvionsa joko omaan aiempaan kokemukseensa tai näkemykseensä tai niihin aiempiin arviointeihin, joita hänen käytettävissään on. 13
14 2. KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINNIN TAUSTAA OECD-indikaattorivertailut ovat suhteellisia, samoin koulujen vertailu toisiin. Tyypillisimpiä suhteellisen arvioinnin sovelluksia on gaussin käyrä, jonka perusteella esimerkiksi mielipiteiden jakaumaa tai arviointien numeerisia arvoja voidaan käsitellä. Oppilasarviointeihin sovelletaan gaussin käyrää tai sen erilaisia muunnoksia joko tarkoituksellisesti tai tahattomasti hyvin paljon. Suomalainen ylioppilastutkinnon arviointi on soveltanut suhteellisen arvioinnin periaatetta pitkään siten, että hyväksytyksi tulemisen raja on määritelty ja sen jälkeen suoritukset arvioidaan paremmuusjärjestyksessä suhteellista asteikkoa käyttäen. 2.3 Arvioinnin toteuttamismuotoja 14 Ulkoisella arvioinnilla yleensä tarkoitetaan sitä, että arvioija on arvioitavan toiminnan ja/tai arvioitavan organisaation ulkopuolelta. Ulkoinen arviointi voi olla joko toiminnasta ja organisaatiosta täysin riippumatonta (indepedent) arviointia, jolloin arvioijalla tulee olla täydellinen riippumattomuus. Käytännössä tällainen arviointi opetustoimen osalta edellyttää sitä, että arvioija on taloudellisesti ja hallinnollisesti riippumaton eli on joko toiselta hallinnonalalta tai ulkomainen arvioija. Ulkoista arviointia voi toteuttaa myös saman hallinnonalan edustaja, jos hän ei osallistu kyseisen toiminnan johtamiseen eikä vastaa toiminnasta. Arvioijalta edellytetään kuitenkin toimivaltaa arvioinnissa. Tällöin kyseessä on toimialan sisäinen, ulkopuolisen suorittama arviointi. Ulkoisessa arvioinnissa arvioinnin tarkoitus on määritelty oppilaitoksen ulkopuolelta. Koulutusjärjestelmässä ulkoinen arviointi toteutetaan siten, että toiminnan tavoitteiden saavuttamista arvioidaan ennalta määriteltyjen kriteerien pohjalta. Tarkoituksena on tuottaa tietoa oppilaitosten tilasta kunnallista, alueellista tai valtakunnallista koulutuksen kehittämistä koskevaa päätöksentekoa varten. Ulkoisen arvioinnin tietoja tarvitaan sekä kansallista kehittämistä että kansainvälistä vertailua varten. Arviointitietoja voidaan käyttää myös tulosrahoituksen ja koulutuksen laadusta palkitsemisen perustaksi. Ulkomaisten arvioijien käyttö kansallisen koulutuspolitiikan arvioinnissa yleistyy. Opetushallitus vastaa kansallisesti arviointitiedon tuottamisesta poliittista päätöksentekoa ja kansainvälisiä vertailuja varten. Opetushallitus on oppilaitoksiin ja kuntiin päin ulkopuolinen arvioija. Itsearvioinnille on ominaista se, että päätökset siitä, miten ja millaisella aikataululla arviointia tehdään, joskus jopa se, mihin arviointi kohdistetaan, jää organisaation itsensä ratkaistavaksi. Tässä mielessä itsearviointi on ongelmallista: tekijä itse tuottaa arviointitietoa siten kuin se parhaaksi näkee. Itsearviointien keskeisimmät tiedot julkistetaan yleensä myös ulkopuolisille tarkoitetuissa raporteissa. Puhtaasti omaehtoisen
15 itsearvioinnin tulokset jäävät sen sijaan useimmiten organisaation omaan käyttöön. Eroja itsearvioinneissa on myös siinä, miten ulkopuolista asiantuntijaa (konsulttia) käytetään: useimmiten toiminnan kehittämiseksi tehtävä omaehtoinen itsearviointi on konsulttivetoista ja keskittyy nimenomaan johtamisjärjestelmän kehittämiseen. Oppilaitos voi arvioida omaa toimintaansa, tavoitteitaan, toimintaedellytyksiään tai toiminnan tuloksia siten, että kouluyhteisö tai sen yksittäinen jäsen voi olla arvioinnin suorittajana. Arviointiprosessi voi koskea koko kouluorganisaation toimivuutta, toimintaympäristöä, opetusta tai oppimista. Itsearviointi on nimenomaan tietoisuutta syventävää arviointia, jossa yksilö on omaa tai työyhteisönsä toimintaa arvioiva subjekti. Tällöin omaan toimintaan yhdistyy kriittinen ajattelu ja ymmärtäminen. Vertaisarviointi voi olla organisaatioiden kesken tehtävää arviointia, jolle on ominaista selkeiden arvioitavien kohteiden sopiminen ja yleensä vastavuoroisuus. Arvioinnille on luonteenomaista mahdollisimman hyvin toisiinsa verrattavien oppilaitosten tai alan asiantuntijoiden yhteistoiminta. Eräs vertaisarvioinnin tyyli on ns. benchmarking-arviointi (= vertailukehittäminen). Siinä oppilaitokset keräävät kokemuksia hyviin tuloksiin yltäneistä oppilaitoksista ja hyödyntävät hankkimiaan kokemuksia oman toimintansa kehittämisessä. Auditointi on systemaattista tutkintaa, jonka tarkoituksena on selvittää, miten hyvin toimintatavat vastaavat organisaation itse itselleen määrittelemiä tavoitteita (sisältää yleensä laatujärjestelmän toimivuuden systemaattisen arvioinnin). Auditoinnin suorittaa yleensä valtuutettu arvioija. Valtuutus on yksinkertaisimmillaan oppilaitosten oma pyyntö sopivaksi katsomalleen auditoijalle. Auditoinnissa ulkopuolinen taho tarkistaa useimmiten arviointi-/laatu-/johtamisjärjestelmän toimivuuden. Auditointi toimii tällöin systemaattisen laadun varmistamisen tukena. Auditoinnin tuloksena organisaatio saa monipuolisen arviointiin perustuvan järjestelmällisen näkemyksen omasta toiminnastaan ja tavastaan tuottaa palvelua. Organisaatio voi käyttää arvioinnin tulosta oman toimintansa laadun jatkuvaan parantamiseen ja voi osoittaa organisaationsa toimivuuden ulkopuolisille palvelujen ostajille. Sertifiointi on riippumattoman arvioijan antama todistus toiminnan laadusta. Sertifioinnin suorittaa valtuutettu (akkreditoitu) sertifioija. Sopimukset, joihin sertifiointioikeutus perustuu, vaihtelevat maittain ja aloittain. Monitoring on seuranta/tarkastus, jonka aikana arvioidaan, miten hyvin toiminta vastaa tavoitteita. Monitoroinnin voi tehdä kuka tahansa oppilaitoksen pyynnöstä ja millaisella menetelmällä tahansa. Oppilaitoksen arvioinnissa voidaan käyttää hyväksi muilla tasoilla suoritettujen arviointien tuloksia, esimerkiksi vertailutietona valtakunnallisia ja alueellisia tietoja. Itsearviointi voi myös tuottaa tietoa muiden tasojen (kunta, alue, valtakunta) arviointitarpeisiin. 15
16 2. KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINNIN TAUSTAA 2.4 Arvioinnin lajeja Hallinnoissa tehtävät reformiarvioinnit ovat usein kertaluonteisia hankkeita ja niiden toteuttaminen vaatii todella suurta riippumattomuutta ja kriittisyyttä. Arvioinnin kohteena on selkeä hallinnossa toimeenpantu uudistus. Kehittämistavoitteinen arviointi on tyypillisimmin vertailevaa arviointia, tila-arviointia tai temaattista arviointia. Koulutuksen tuloksellisuuden arvioinnissa keskitytään kansalliseen ja kansainväliseen vertailevaan arviointiin, koulutuksen tilaa koskevaan koulutusala- ja oppilaitosmuotokohtaiseen arviointiin sekä temaattiseen arviointiin. Vertailevassa arvioinnissa keskeisiä opetustoimen tuloksia verrataan kansallisiin ja kansainvälisiin tietoihin, tapahtuneisiin muutoksiin tai asetettuihin tavoitteisiin. Tyypillistä vertailevaa arviointia on esimerkiksi teknisen alan työllistymisessä kolmen viimeisen vuoden aikana tapahtuneiden alueellisten muutosten tai ylioppilaiden jatkokoulutukseen sijoittumisessa tapahtuneiden alueellisten muutosten arviointi. Vertaileva arviointi voi kohdistua myös esimerkiksi oppilaitoksen lähiajan kehitykseen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Koulutuksen tilaa koskevissa arvioinneissa keskitytään johonkin oppilaitosmuotoon tai koulutusalaan kokonaisuutena tai koko koulutusjärjestelmän tilaan. Tarkoituksena on selvittää mahdollisimman laajasti tarkasteltavana olevan oppilaitosmuodon toimintaa, oppimistuloksia sekä sitä, miten hyvin ne tyydyttävät koulutustarvetta, toteuttavat koulutustehtäväänsä ja millainen on niiden koulutuksellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Lukion kokonaisarviointi on esimerkki koulutuksen tilan arvioinnista. Temaattiset arvioinnit kohdistuvat johonkin tai joihinkin tuloksellisuuden ulottuvuuksiin tai tiettyyn tematiikkaan, joka on koulutuksessa esillä. Tällaisia arviointeja ovat mm. kansainvälistymisen edistyminen, koulutuksen rahoitusjärjestelmän toimivuus tai jonkin oppiaineen opetuksen tilannearvio. Kehittävässä arvioinnissa on rajan veto arvioinnin lajien ja tarkoitusperien osalta usein veteen piirretty viiva. Viime vuosina on koulutuksen alueella entistä enemmän alettu arvioida koulutusohjelmia. Useimmat arvioinnit on toteutettu siten, että niissä käytetään hyväksi paitsi perinteistä sisällön arviointia, myös entistä enemmän asiakastyytyväisyyteen ja koulutuksen työelämäyhteyksiin ja työhön sijoittumiseen liittyviä aineistoja. Käytännössä arvioinnit saattavat palvella montakin tarkoitusta samaan aikaan. Esimerkiksi paikallistason tai oppilaitostason itsearvioinneissa hyödynnetään eri arviointilajeja rinnakkain. 16
17 2.5 Koulutuksen tuloksellisuuden arviointia kansainvälisessä yhteistyössä Koulutuksen ja koulutusjärjestelmien kansainväliseen arviointiin sekä käytettävien käsitteiden ja menetelmien kehittämiseen on viime vuosina merkittävästi vaikuttanut OECD, jonka keskeisenä tavoitteena on arviointitiedon tuottaminen jäsenmaiden koulutuspoliittista päätöksentekoa varten. OECD korostaa keskeisenä haasteenaan olevan mahdollisimman objektiivisen ja vertailtavan tiedon tuottaminen eri maiden koulutusjärjestelmistä ja koulutuksen tuloksista. OECD:n lähestymistapa perustuu pitkälle panos-tuotosmallin mukaiseen ajatteluun. Mallin pohjalta on laadittu indikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida koulutuksen asemaa ja merkitystä sekä tehdä kansainvälisiä vertailuja (Centre for Educational Research and Innovation, 1995). Pyrkimyksenä on parantaa OECD-maiden koulutuksen laatua, tehokkuutta ja tasa-arvoisuutta. Koulutusindikaattorit voivat paljastaa koulutusjärjestelmän suurimpia vahvuuksia ja heikkouksia koulutuspolitiikan suunnittelun tueksi. Indikaattorit ovat tavallisesti tilastollisia tunnuslukuja tai niiden johdannaisia, joita käytetään suunnittelun, seurannan ja kehittämisen tarkoituksiin. Indikaattorien tehtävänä on ilmaista jotakin olennaista koulutusjärjestelmän tai sen jonkin osan tilasta, toiminnoista tai tuloksista. Vasta käyttökelpoisuus, koulutuspoliittinen merkittävyys, tekee tilastollisista kuvaimista indikaattoreita. Toisaalta juuri käyttötarkoitus sanelee, millaista empiiristä tietoa pyritään hankkimaan, jotta voidaan tarkastella seuraavia asioita: 1. eroja ja yhdenmukaisuuksia (esim. vertailla kustannuksia tai oppimistuloksia) 2. profiileja (koulujen homogeenisuutta, oppimistulosten jakautumista) ja 3. yhteyksiä (aikasarjoja, korrelaatioita, regressioita). OECD:n indikaattorien kehittämisessä on hyödynnetty kansainvälisen koulusaavutuksia arvioivan järjestön IEA:n (International Association for Evaluation of Educational Achievement) tuottamia koulusaavutusaineistoja. Järjestöjen toiminnat täydentävät toisiaan, esimerkiksi IEA:n tutkimuksellisemmasta lähestymistavasta voidaan saada laajempaa ja syvällisempää tietoa koulutus- ja opetuskulttuurista, opetuksesta ja oppimisesta, jota ei aina saavuteta OECD:n helpoiten mitattavissa olevilla indikaattoreilla. Toisaalta etenkin pienen maan kannattaa jakaa arviointiresurssinsa harkiten ja taloudellisesti. OECD:n hankkeet ovat hyvä esimerkki kansainvälisestä arvioinnista ja niiden ongelmista. Kansainvälisesti voidaan vertailla eri maiden koulutusjärjestelmien rakennetta, niiden kustannuksia ja tuloksia toisiinsa. OECD:n tarpeisiin koottava tieto ei kuitenkaan yksin riitä kansallisen 17
18 2. KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINNIN TAUSTAA arvioinnin pohjaksi, koska se on yksinomaan määrällistä ja siinä käytetyt indikaattorit eivät riittävän tarkasti ja olennaisilta osin kuvaa kansallisia koulutusjärjestelmiä. Toisaalta indikaattoreiden laatimista ja vertailujen tekemistä vaikeuttaa koulutusjärjestelmien, koulutuksen tavoitteiden ja kulttuurin erilaisuus jäsenmaiden välillä. Kansainvälisten indikaattoreiden lisäksi tarvitaan tämän vuoksi kansallisia indikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida yksityiskohtaisemmin kunkin maan koulutusjärjestelmää ja sen toimintaa. Parhaillaan suunnitellaan OECD-maiden kesken toteutettavaa 15-vuotiaiden oppimistuloksiin perustuvaa arviointijärjestelmää. Tarkoitus on tuottaa ainakin matematiikan, äidinkielen ja luonnontieteiden oppimistuloksista vertailutietoa, joka raportoidaan tulosindikaattoreina. Kansainväliseen koulutuksen indikaattoreiden kehitystyöhön on myös EU tuomassa oman lisänsä. Tässä työssä on kehitetty sekä prosessi-, tavoite- että suoriteindikaattoreita. Suomi on jäsenyytensä alusta asti osallistunut EU:n arviointitoiminnan kehittämiseen. Parhaillaan on käynnissä kasvatusalan komission toimeenpanemana arvioinnin käytännön toteuttamistapoihin ja arviointitiedon hyödyntämiseen liittyvä eurooppalaisten valtioiden yhteinen projekti. Lisäksi useimmat Euroopan maat kehittävät arviointitoimintaansa sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa. EU:n komission Valkoinen Kirja (White Paper on Education and Training 1995) kohdistaa osaltaan jäsenmaissa harjoitettavaa koulutuksen tuloksellisuuden arviointia siinä esitettyjen yleisten koulutusta koskevien tavoitteiden suuntaan. Tavoitteeksi on asetettu ensinnäkin yksilöiden yleissivistyksen tason nostaminen rohkaisemalla uuden tiedon hankkimiseen. Koulutuksen ja työelämän lähentäminen avoimen vuorovaikutuksen pohjalta on toinen arviointia suuntaava tavoite. Koulutuksesta ja sen myötä työelämästä syrjäytymistä pyritään ehkäisemään. Tavoitteena on edistää kolmen eurooppalaisen kielen hallintaa kansalaisten työkehityksen ja henkilökohtaisen kehityksen mahdollisuuksien lisäämiseksi. Lisäksi arvioinnin kohdentamista suuntaa tavoite, jonka mukaan koulutusinvestointeja ja materiaalisia investointeja tulisi kohdella tasavertaisesti. 18
19 3 Kansallinen koulutuksen tuloksellisuuden arviointi Kansallisen arviointijärjestelmän peruspilarit ovat seuraavat: kansalliset koulutusindikaattorit, oppimistulosten arviointijärjestelmä ja vaihtuva-aiheiset arviointihankkeet. Arviointijärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu kansallisesta arvioinnista ja paikallisesta itsearvioinnista. Kansallisen arviointijärjestelmän tavoitteena on 1. tukea paikallista/kunnan opetustointa ja oppilaitosten kehittymistä tavoitteellisina ja avoimina toimintayksikköinä sekä 2. tuottaa ja välittää monipuolista, ajantasaista ja luotettavaa tietoa koulutusjärjestelmän toimintaedellytyksistä, toimivuudesta, tuloksista ja vaikutuksista keskeisillä tavoitealueilla kansallisessa ja kansainvälisessä viitekehyksessä. Kansalliseen arviointiin kuuluvat seuraavat kokonaisuudet: koulutuksen kysyntä ja tarjonta, koulutukseen pääsy ja opiskelijavirrat koulutusjärjestelmän ja sen osien rakenne ja toiminta koulutuksen laadun ja resurssien yhteys koulutuspolitiikan kehitystrendit ja muutokset opetustoimessa koulutuksen ja muun yhteiskunnan suhteet opetussuunnitelmat ja opetus oppimistulokset arvioinnit vaikuttavuudessa, tehokkuudessa ja taloudellisuudessa sekä ajankohtaiset arvioinnin painoalueet. 3.1 Koulutuksen tuloksellisuuden keskeiset käsitteet Tuloksellisuuden arviointi on kokonaisvaltaista päämäärien saavuttamisen ja resurssien käytön onnistuneisuuden arviointia. Tuloksellisuuden arviointi on laaja-alaista ja se pyrkii hyödyntämään mahdollisimman monipuolisia arviointiaineistoja. Tuloksellisuutta arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan vaikuttavuus, toiminnan taloudellisuus ja toiminnan tehokkuus. Yksinkertaistaen vaikuttavuus kuvaa sitä, että tehdään oikeita asioita, ja tehokkuus sitä, että asiat tehdään oikein. Valtionhallinnon käyttämän tuloksellisuuden arviointijärjestelmän pohjalta opetushallintoa varten koulutuksen tuloksellisuus on määritelty seuraavasti: 19
20 3. KANSALLINEN KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI TULOKSELLISTA 2 koulutus on silloin, kun kansallisesti ja kansainvälisesti koulutusjärjestelmän kullekin organisaatiomuodolle, oppilaitokselle ja yksilön oppimistoiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu. Tehokasta koulutus on silloin, kun koulutusjärjestelmän, opetushallinnon ja opetusjärjestelyjen toimivuus, joustavuus ja ajoitus ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja opetuksen laatu hyvä. TULOKSELLISUUS TEHOKKUUS VAIKUTTAVUUS TALOUDELLISUUS Evaluation of EDUCATIONAL OUTCOMES EFFICIENCY EFFECTIVENESS ECONOMY Utvärdering av utbildningens RESULTAT Utbildningssystemets FUNKTIONSDUGLIGHET Utbildningens EFFEKTER Utbildningens KOSTNADER KUVIO 1. Tuloksellisuuskäsite. 2 Tuloksellisuuden määritelmään katsotaan taloustieteen näkökulmasta sisältyvän tuottavuus-ulottuvuus, jolla tarkoitetaan mm. sitä, kuinka paljon ihminen saa aikaan tietyssä ajassa. Mittaustavoissa korostuvat fyysiset mittayksiköt: työntekijöiden määrä, työtunnit, kappaleet, kilot ja tonnit. Tuottavuus lasketaan esimerkiksi jakamalla valmistettujen tuotteiden määrä työntekijöiden työtunneilla. Tuottavuutta laskettaessa saadaankin aivan erilaisia tuloksia sen mukaan, lasketaanko tuotanto ja siihen tarvittavat resurssit markkoina vai fyysisinä yksikköinä kuten kiloina ja kappaleina. Opetushallitus painottaa tuloksellisuuden ulottuvuuksina termejä, jotka mahdollisimman hyvin soveltuvat opetuksen ja oppimisen arviointiin. 20
Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste
Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,
LisätiedotOPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotVarhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja I OPETUSHALLITUKSEN VARHAISKASVATUSPÄIVÄT 16.3.2017 Yksikön päällikkö Anu Räisänen Arviointiasiantuntija Laura Repo Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotTIETO HALTUUN ERILAISIN ARVIOINTIMENETELMIN
TIETO HALTUUN ERILAISIN ARVIOINTIMENETELMIN Opetusneuvos Pirjo Väyrynen ARVIOINNISTA ARKEA Oppimistulosten arviointi osaksi ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmiä ja pedagogista johtamista Opetushallitus
LisätiedotIndikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa
Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22. 23.11.2007 Janne Varjo Jaakko Kauko Kasvatustieteen laitos Tutkimustehtävä ja näkökulma
LisätiedotTUNNUSLUKUJEN SEURANNASTA ARVIOINTIIN Mitä tunnuslukuja? Seurannan ja arvioinnin ero? Miten arvioidaan? Anu Räisänen 2014
TUNNUSLUKUJEN SEURANNASTA ARVIOINTIIN Mitä tunnuslukuja? Seurannan ja arvioinnin ero? Miten arvioidaan? Anu Räisänen 2014 LAATUYMPYRÄ JA Päämäärä ja suunnitelma MENETELMÄT Suunnittelu LAATUYMPYRÄ Prosessit,
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää?
Miksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää? Vaikuttavuus ja arviointi etsivässä työsää Valli ry:n seminaarissa 24.8.2018 Petri Uusikylä, Suomen arviointiyhdistys Mitä on arviointi? Arviointi (evaluaatio)
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotVAIKUTTAAKO ARVIOINTI?
VAIKUTTAAKO ARVIOINTI? Arvioinnin vaikutukset/vaikuttavuus Arviointi ja sen arviointi: Mistä on kyse? Kansallinen arviointi ja sen tulosten hyödyntäminen Johtamiskulttuuri ja päätöksenteko Organisaation
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
Lisätiedot++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)
Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana
Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Koppihankkeen loppuseminaari Helsinki ma 21.4.2008 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Ammattiosaamisen näytöt osana ammatillisen
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointineuvos Aila Korpi. Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen , Opetushallitus
ARVIOINTISUUNNITELMA Arviointineuvos Aila Korpi Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen 5.9.2018, Opetushallitus Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen
Lisätiedot10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi
10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotArvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi
Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia
LisätiedotOPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa 1. valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen kehittämisen
LisätiedotKehittävä arviointi. Peurunka Arviointineuvokset Päivi Kamppi ja Jani Goman.
Kehittävä arviointi Peurunka 14.9.2017 Arviointineuvokset Päivi Kamppi ja Jani Goman paivi.kamppi@karvi.fi, jani.goman@karvi.fi Karvi Perustettu 2014 Toimii OKM:n hallinnonalalla Siirretään vuoden 2018
LisätiedotArviointi - mitä ja miksi?
Arviointi - mitä ja miksi? -julkisen palvelutoiminnan arvoperustana ovat kansalaisoikeudet, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä demokratia -Koulutuksen tavoitteena on parantaa kansalaisosaamista ja hyvinvointia
LisätiedotKriteeristön esittely
Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi
LisätiedotSTEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU
STEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU 29.1.2019 Miten ja mitä mitataan? Mittaa tehokkaalla tavalla tavoitteen mukaista muutosta! Miten ja mitä mitataan? MITTAA tehokkaalla tavalla tavoitteen
LisätiedotHANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI
HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotPerusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
LisätiedotVUODEN 2014 ULKOISEEN
VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta: laatustrategian lähtökohtia Edistetään korkealaatuista
LisätiedotTULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen
TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA
OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:
LisätiedotTyöelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi
Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki
Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan
LisätiedotVertaisarvioinnin käyttö opetushenkilöstön työn kehittämisessä Olli Vuorinen, kehitysjohtaja Raision seudun koulutuskuntayhtymä:
Vertaisarvioinnin käyttö opetushenkilöstön työn kehittämisessä Olli Vuorinen, kehitysjohtaja Raision seudun koulutuskuntayhtymä: RASEKO Perustettu 1958 Henkilökuntaa 194 Opiskelijoita oppilaitoksissa päivittäin
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotArviointitieto kehittämisen perustaksi. Tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvonen klo 10.15
Arviointitieto kehittämisen perustaksi Tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvonen 19.3. klo 10.15 Mitä arviointitieto on? Arviointitoiminnan tarkoitus on tuottaa tulkinnallista informaatiota kehittämistä
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014
Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotVertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa. Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö
Vertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö 9.11.2017 Mikä vertaisauditointi ja miksi? Auditointiprosessi Mitä opimme, mitä voisitte oppia meiltä? MK 9.11.2017
LisätiedotAMMATTIKOULUTUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI
AMMATTIKOULUTUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Opetusneuvos 14.2.2011 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen päätöksenteon ja koulutuksen
LisätiedotYRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)
YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA
KESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA Akavatalo 1.11.2007 Kommenttipuheenvuoro yleissivistävän koulutuksen näkökulmasta Esko Korkeakoski Pääsuunnittelija, dosentti Koulutuksen arviointisihteeristö
LisätiedotArviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen
Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet
LisätiedotProsessien hallinta ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa ja eurooppalaisessa viitekehyksessä
Prosessien hallinta ammatillisessa koulutuksessa, 21.-22.4.2010 klo 9.45-10.15, Opetushallitus Prosessien hallinta ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa ja eurooppalaisessa viitekehyksessä
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos
Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen
LisätiedotElinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen
Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka
LisätiedotEhdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat
Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Helsingin Diakoniaopisto 22.3.2011 Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi 2011-2020 ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat Opetusneuvos
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotJoustavia polkuja osaamisen tunnistamisella
Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut Visio osaamisperustaisuudesta Viestintää:
LisätiedotMonikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?
Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto
Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotTietoperustainen johtaminen
Tietoperustainen johtaminen Alustus 26.2. 2007 Helsingissä 1 Evidence based policy making Poliitiikan tekoa, jota ohjaa pyrkimys monipuolisen tiedon hyväksikäyttöön. (Ks. Davies 2004) Mahdollistaa politiikan
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotKansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 193/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotOKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely
Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien
LisätiedotAROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen
perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotLukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa
Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat
LisätiedotPysähdy! Nyt on syytä miettiä tämä asia uudelleen. Kiinnitä huomiosi tähän. Hienoa, jatka samaan malliin. Innokylän arviointimittari
Innokylän arviointimittari Innokylän arviointimittari on kehittämistoiminnan itse- ja vertaisarvioinnin työkalu, jonka avulla arvioidaan kehittämisprosessia ja kehittämisen tavoitteiden saavuttamista.
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotLukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat
Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta
LisätiedotVALIOKUNNAN KANNANOTOT
SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2009 vp Hallituksen esitys laeiksi eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 8 päivänä syyskuuta 2009 lähettänyt sivistysvaliokuntaan
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotKoulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki
Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua
LisätiedotSisäisen tarkastuksen ohje
Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN
LisätiedotELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä
LisätiedotKokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake
Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta
Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta
LisätiedotLaadunarvioinnin kulmakivet
Laadunarvioinnin kulmakivet Mari-Pauliina Vainikainen, Maria Beirad Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta/ Koulutuksen arviointikeskus/ http://www.helsinki.fi/cea/
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotOPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotHanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen
Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotKriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus
Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,
LisätiedotTUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA
TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen
LisätiedotOpetussuunnitelmat ja osaaminen
Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja
LisätiedotOPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kuuntele kysy opi. Esimerkkinä Sähkö- ja automaatiotekniikka (hiusalan ja maatalousalan vertailut)
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kuuntele kysy opi Esimerkkinä Sähkö- ja automaatiotekniikka (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Laatua laivalla 26.8. 27.8.2013 Anu Räisänen & Pirjo Väyrynen Opetushallitus
Lisätiedot