Kauppa- ja teollisuusministeriö E-KIRJELMÄ KTM

Transkriptio

1 Kauppa- ja teollisuusministeriö E-KIRJELMÄ KTM ELO Aittoniemi Iina EDUSKUNTA VALIOKUNTA Selvitys komission vihreästä kirjasta "Yrittäjyys Euroopassa" U/E-tunnus: - EUTORI-numero: EU/2003/0169 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission vihreästä kirjasta Yrittäjyys Euroopassa. Selvitys on hyväksytty EU-asioiden komiteassa Ylijohtaja, osastopäällikkö Kalle J. Korhonen Neuvotteleva virkamies Annukka Lehtonen LIITTEET Perusmuistio komission vihreästä kirjasta "Yrittäjyys Euroopassa" KTM , Komission vihreä kirja "Yrittäjyys Euroopassa" 5765/03 hm/hm/ik 1 DG C II FI

2 Kauppa- ja teollisuusministeriö PERUSMUISTIO KTM ELO Aittoniemi Iina EI JULKINEN EU; yrittäjyys ja yritystoiminta; komission vihreä kirja yrittäjyydestä EUTORI/Eurodoc nro: EU/2003/0169 U-tunnus / E-tunnus: - Käsittelyvaihe ja käsittelyn tarkoitus: Asiakirjat: Komissio julkaisi tammikuun lopussa yrittäjyyden vihreän kirjan, jonka tarkoituksena on avata keskustelu tulevaisuuden yrityspolitiikasta. Komissio on pyytänyt eri sidosryhmiltä näkemyksiä vihreästä kirjasta mennessä. Vihreä kirja oli yhtenä tausta-asiakirjana myös kilpailukykyneuvoston käymässä keskustelussa kilpailukyvystä ja yrittäjyydestä. Tämän muistion tavoitteena on tiedottaa eduskunnalle vihreästä kirjasta sekä Suomen alustavista näkemyksistä. 5765/03 ECO 14 IND 15 MI 23 Yrittäjyys Euroopassa, komission vihreä kirja KOM(2003) 27 lopullinen EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): - Kauppa- ja teollisuusministeriö, neuvotteleva virkamies Matti Pietarinen, puh Kauppa- ja teollisuusministeriö, neuvotteleva virkamies Annukka Lehtonen, puh Kauppa- ja teollisuusministeriö, projektitutkija Kimmo Hyrsky, puh Kauppa- ja teollisuusministeriö, ylitarkastaja Iina Aittoniemi, puh Suomen kanta/ohje: 5765/03 hm/hm/ik 2 DG C II FI

3 Suomi pitää komission vihreää kirjaa kattavana ja monipuolisena keskustelunavauksena. Vihreä kirja valottaa hyvin yrittäjyyden sisältöä ja merkitystä eri näkökulmista. On arvokasta, että yrittäjyys pidetään teemana esillä myös Euroopan unionin tasolla. Komission vihreässä kirjassa esittämiin kysymyksiin Suomi toteaa yleislinjauksinaan seuraavaa. 1. Mitkä yrittäjyystavoitteet olisi asetettava etusijalla EU:ssa ja miten ne pitäisi kytkeä muihin poliittisiin pyrkimyksiin? Kuinka yrittäjyydelle voidaan laatia malli laajentuneessa Euroopassa? Suomi pitää oikeana vihreän kirjan analyysia yrittäjyyteen ja yritystoimintaan vaikuttavista teemoista. Toimintaa linjattaessa on muistettava, että päävastuu yrityspolitiikan toteuttamisesta on jäsenvaltioilla. Siksi EU-tason työssä tulisi keskittyä alueisiin, joilla EU:lla on todella toimivaltaa ja joilla EU voi luoda lisäarvoa kansallisille toimille. Yritysten toimintaympäristön näkökulmasta erityisen keskeisiä EU-tason hankkeita ovat toimet sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Myös parempi sääntely ja erityisesti lainsäädäntöehdotusten arviointi yritysten kilpailukyvyn näkökulmasta on tärkeää sekä EU-tasolla että kansallisesti. Muuten kansalliset prioriteetit vaihtelevat luonnollisesti maan ominaispiirteiden ja poliittisten painotusten mukaan. Vihreän kirjan perusteella jää epäselväksi, mitä komissio tarkoittaa kysymyksellään yrittäjyyden mallista. Suomi ei näe tarvetta erityisen mallin laatimiselle, vaan kukin maa voi laatia oman mallinsa kansallisista tarpeista ja lähtökohdista. Vaikka yrityspolitiikan linjaaminen ja toteuttaminen kuuluukin suurimmaksi osaksi kansalliseen toimivaltaan, EU:lla on tärkeä rooli tietoisuuden lisäämisessä yrittäjyyden merkityksestä yhteiskunnassa. Yrittäjyysnäkökulman tulisi näkyä kaikessa EU:n politiikassa. EU-tason toiminnalla voidaan myös tukea kansallista politiikkaa. Suomi pitää hyödyllisenä hyvien käytäntöjen vaihtoa. Jatkossa tulisi kuitenkin parantaa kerätyn tiedon hyödynnettävyyttä. Nykyisen laaja-alaisen raportoinnin sijaan olisi hyödyllisempää keskittyä harvempiin aiheisiin, mutta tehdä se perusteellisemmin. Suomi korostaa yritysten toimintaympäristöön vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden lisäämistä ja päällekkäisyyksien karsimista. EU-tasolla on yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi luotu ajan mittaan lukuisia ja osin päällekkäisiä raportointeja, asiakirjoja ja harjoituksia. Pelkästään yritystoiminnan pääosastolla näitä ovat mm. pieniä yrityksiä koskeva peruskirjaprosessi, yrityspolitiikan tulostaulut, kilpailukykyraportit sekä erilaiset tiedonannot kuten tuore teollisuuspolitiikan tiedonanto. Lisäksi komissio kaavailee yrittäjyyden toimintasuunnitelman laatimista osana vihreän kirjan seurantaa. Toimintasuunnitelman suhteista muihin prosesseihin ei ole vielä tietoa. Toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi komission eri pääosastojen välistä koordinaatiota ja yhteistyötä on parannettava. Yhteistyötä ja koordinaatiota tarvitaan yhtä lailla kansallisesti eri ministeriöiden välillä. 2. Kuinka rahoituksen saatavuutta voidaan parantaa ja mitä pankkilainojen vaihtoehtoja olisi edistettävä? Kuinka yrittäjiä voidaan auttaa saamaan ulkoista rahoitusta? Tehokkaimmat käytännöt rahoituksen saatavuuden parantamiseksi riippuvat jälleen kunkin maan erityisolosuhteista. Hyvien käytäntöjen vaihto on hyödyllistä myös tällä toiminta-alueella. 5765/03 hm/hm/ik 3 DG C II FI

4 Suomalaiset yritykset eivät ole enää viime vuosina kokeneet rahoitusta suureksi ongelmaksi. Julkisia toimia on ohjattu ja niitä tulee jatkossa ohjata entistä tehokkaammin markkinapuutealueille, kuten palvelualojen ja etenkin osaamisintensiivisten yritysten siemen- ja käynnistysvaiheen rahoitukseen. Myös riskirahoitusmarkkinoiden kehittäminen on tärkeää varsinkin uusilla kehittyvillä aloilla. Suomalaisen rahoituksen ominaispiirre on, että rahoittajat ja yritykset eivät välttämättä kohtaa toisiaan. Vaikka rahoitusta olisi periaatteessa saatavilla, yritykset eivät tiedä, miten sitä hakea tai ovat muuten arkoja hakemaan rahoitusta. Ongelmaa voidaan vähentää kehittämällä yritysten rahoitusosaamista ja tietoa eri rahoitusmahdollisuuksista mm. edistämällä yritysenkelijärjestelmien kehittymistä. Lisäksi yrityksiä voidaan auttaa saamaan ulkoista rahoitusta kehittämällä niiden rahoituskelpoisuutta ottamaan paremmin huomioon rahoittajien ja sijoittajien vaatimukset. Pääomasijoitusmarkkinoiden kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota pääomien tarjontaa rajoittavien lainsäädännöllisten esteiden poistamiseen mm. ulkomaisia rahastosijoituksia koskevien rajoitusten osalta sekä eläke- ja vakuutusyhtiöiden pääomasijoituksia koskien vakavaraisuussäännösten osalta. Yksityisten pääomien kohdistumista siemenvaiheen yrityksiin voidaan kannustaa ns. epäsymmetrisillä voiton- ja riskinjakomalleilla. EU-tasolla Suomi pitää erityisen tärkeänä rahoituspalveluiden sisämarkkinoiden luomista. Rahoituspalveluiden toimintasuunnitelman toimeenpanossa on pysyttävä aikataulussa ja jo hyväksyttyjen toimien voimaansaattamisesta on huolehdittava. 3. Mitkä tekijät estävät eniten kasvua? Mitkä ovat soveltuvimmat toimet kasvun ja kansainvälistymisen tukemiseksi? Kasvun esteiden kirjo on hyvin laaja ja vaihtelee maittain. Suomalaisten riskinottohalu on verrattain alhainen. Lisäksi yritysten kasvuhalukkuudessa ja -osaamisessa on Suomessa puutteita. Liiketoimintaosaaminen kuten kansainvälisten markkinoiden tuntemus, johtamistaidot, rahoitusosaaminen sekä asiakkaiden ja muuttuvien markkinoiden hallinta ovat yleisimmät kasvuyritysosaamisen puutteet suomalaisissa potentiaalisissa kasvuyrityksissä. Liiketoimintaosaamisen opetusta tulee kehittää etenkin korkeaasteen koulutuksessa. Julkinen valta voi tukea kasvua kehittämällä muun muassa riski- ja teknologiarahoitusta, lisäämällä tietoa kasvun ja tuottavuuden kannalta tärkeiden tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyistä sekä edistämällä yritysverkostojen toimintaa. Verotuksen kannustavuus ohjaa yrittäjien taloudellista päätöksentekoa. Toimiva kilpailu lisää yritystoiminnan kilpailukykyä, tuottavuutta ja innovatiivisuutta. Julkisen palvelutuotannon avaaminen kilpailulle tarjoaisi mahdollisuuksia Suomessa suhteellisen kehittymättömän palvelualan yrittäjyydelle. Tässä myös EU:lla voisi olla roolia mm. tiedon välityksessä. Myös EU-tasolla markkinoiden toimivuus on keskeistä. Koska suomalaiset kotimarkkinat ovat pienet, kasvu vaatii yleensä kansainvälistymistä. Sisämarkkinoiden toimivuus on tästäkin näkökulmasta keskeistä. Viivästymät sisämarkkinalainsäädännön toimeenpanossa vääristävät kilpailua ja vaikeuttavat yritysten toimintaa. Siksi jäsenmaiden on sitouduttava toimeenpanovajeen korjaamiseen. 5765/03 hm/hm/ik 4 DG C II FI

5 Kansainvälisen kaupan sääntöpohjainen vapauttaminen WTO:ssa ja EU:n intressien turvaaminen tässä prosessissa luovat osaltaan parempia edellytyksiä EU-maiden yritysten toiminnalle kansainvälisessä taloudessa. Tätä näkökulmaa vihreässä kirjassa ei juuri käsitellä. 4. Jotta taattaisiin yritysten korkea laatu, mitä koulutusta ja tukea pitäisi tarjota yrityksen perustamisvaiheessa ja yrityksen kehittämisvaiheessa? Pitäisikö palveluja räätälöidä erityisryhmien (naiset, etniset ryhmät, työttömät) tai yritysten tarpeita varten? Pitäisikö tukipalveluiden tarjoamisen laatua parantaa? Suomi painottaa yrityspalveluiden laadun ja tehokkuuden kehittämistä. Palveluita tulee kehittää pääsääntöisesti yritysten lähtökohdista ja niillä tulisi tähdätä erityisesti kasvun tukemiseen. Julkisten yrityspalveluiden sähköistämistä ja verkkopalveluiden kehittämistä on jatkettava. Tehokas ennakointitoiminta on tärkeä väline, jotta palveluiden kehittäminen olisi aina askeleen edellä tarpeita. Tälläkin alueella on otettava huomioon kilpailun toimivuus: julkisia palveluita kehitettäessä on otettava huomioon yksityisen sektorin palveluntarjonta. Koulutuksen roolia on tarkasteltu lähemmin vastauksissa kysymyksiin 3 ja Ovatko yritysten kehittämisen ja kasvun esteet ja kannustimet EU:ssa samankaltaisia ehdokasmaiden yrittäjille ja edellyttääkö tulossa oleva laajentuminen erityistoimia ehdokasmaissa? Yritysten toimintaympäristö on erilainen eri ehdokasmaissa aivan kuten se on erilainen nykyisissäkin jäsenmaissa. Komissio on selvittänyt yhdessä ehdokasmaiden kanssa maiden yritysympäristöjen ominaispiirteitä, ongelmia ja vahvuuksia osana hyvien käytäntöjen työtä. Suomi tukee tätä toimintaa ja pitää tärkeänä, että sitä jatketaan vastakin. Hyvien käytäntöjen levittäminen ehdokasmaihin nopeuttaa niiden yritysten toimintaympäristön kehittymistä entistä kilpailukykyisemmäksi. Koko EU:n, mutta myös yksittäisten jäsenmaiden näkökulmasta on keskeistä saada laajentuneen unionin sisämarkkinat toimimaan mahdollisimman nopeasti. Yhteisten pelisääntöjen vakiintuminen ja niiden noudattaminen on tärkeää yleisemminkin. 6. Mitä EU:n jäsenvaltiot voivat tehdä, jotta riskin ja siitä saatavan palkkion välinen tasapaino olisi suotuisampi yrittäjyyteen kannustamiseksi? Suomi katsoo, että riski on osa yrittäjyyttä. Yritystoimintaan liittyy niin onnistumisen kuin epäonnistumisen mahdollisuus. Jotta Euroopassa ja Suomessa olisi jatkossa riittävästi innovatiivisia ja kasvuhakuisia yrittäjiä myös jatkossa, oma yritystoiminta olisi saatava entistä houkuttelevammaksi ja kannattavammaksi uravaihtoehdoksi palkkatyön rinnalle. Tämä vaatii mm. yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttamista. Asenteisiin sekä yrittäjyyden edellyttämiin valmiuksiin voidaan vaikuttaa läpi koulujärjestelmän (lähemmin aiheesta vastauksessa kysymykseen 9). Epäonnistumisen pelko on tutkimusten mukaan Suomessa merkittävä yrittäjäksi ryhtymisen este. Yritystoiminnan aloittaminen uudelleen konkurssin jälkeen on vaikeaa, sillä myös "rehelliset epäonnistujat" leimautuvat helposti. Tämän vuoksi tulisi ensinnäkin tuki- ja neuvontapalvelujen avulla vaikuttaa siihen, että elinkelpoinen yritystoi- 5765/03 hm/hm/ik 5 DG C II FI

6 minta voitaisiin pelastaa riittävän ajoissa. Toiseksi tulisi huolehtia siitä, että elinkelpoisia yrityksiä voidaan saneerata, sillä saneerausmenettelyllä saavutetaan samanlaisia etuja kuin yleensäkin olemassa olevan yritystoiminnan jatkamisessa verrattuna uuden toiminnan aloittamiseen (ks. vastaus kysymykseen 7). Elinkelvottomien yritysten tulisi kuitenkin poistua markkinoilta. Epäonnistuneiden yrittäjien tulisi puolestaan voida kohtuullisessa ajassa vapautua yritystoiminnasta johtuvasta velkavastuustaan. Lainsäädännöllisin ja muin toimin tulisi kohtuullistaa epäonnistumisen seuraamuksia yritystoiminnassa. Muiden maiden hyviä kokemuksia voi tarpeen mukaan käyttää hyödyksi. 7. Kuinka mahdollisia yrittäjiä voitaisiin kannustaa jatkamaan olemassa olevaa yritystä uuden yrityksen perustamisen sijaan? Suomi painottaa tiedon lisäämistä mahdollisuudesta, että jo olemassa olevaa yritystä voisi jatkaa uuden yrityksen perustamisen sijaan. Toiminnassa oleva yritys menestyy paremmin kuin uusi, koska yrityksen ensimmäisiin kriittisimpiin elinvuosiin liittyvät karikot on jo ohitettu. Tuki- ja neuvontapalveluja sekä rahoitusinstrumentteja on kehitettävä, jotta elinkelpoisten yritysten liiketoimintojen siirrot kuten sukupolvenvaihdokset onnistuvat. Julkinen valta voi parantaa halukkaiden myyjien ja ostajien kohtaamista esimerkiksi erilaisten välitysorganisaatioiden avulla. Toisaalta on tärkeää muistaa, että talouden kasvu edellyttää yrityskannan uusiutumista. Tästä syystä on myös luonnollista, että vanhaa yrityskantaa poistua markkinoilta ja uutta syntyy tilalle. 8. Kuinka spin-off-yrityksistä voidaan tehdä houkuttelevampia? Suomi katsoo, että erityisesti julkisrahoitteisesta tutkimusmaailmasta lähtevien spinoff-yritysten edistämiseksi tarvitaan toimia. Pohdintaa vaativat mm. keksintöjen omistusoikeusjärjestelyt, virkavapaus- ja siirtymäkausijärjestelyt, yliopiston ja tutkimuslaitosten mahdollisuus osakkuuteen perustettavassa yrityksessä, perustettavan yrityksen riippumaton arviointi, tukipalvelujen sekä yrityskehitystyön ja oman pääoman järjestäminen, liiketoimintaosaamisen välittäminen yrityksen käyttöön sekä yrittäjyyskoulutukset. Yrityksiä tulisi kannustaa myös entistä enemmän yritysten pääliiketoiminnan ohessa syntyvien innovaatioiden kaupallistamiseen ja siten yrityksen sisältä syntyvien uusien yritysten kehittymiseen. (Tässä yhteydessä vihreän kirjan suomennos sisäinen yrittäjyys sisältää eri merkityksen, kuin missä sitä meillä käytetään.) 9. Kuinka koulutuksen avulla voidaan tukea tietoisuutta ja taitoja, joita tarvitaan yrittäjyyden edellyttämän ajattelutavan ja taitojen luomisessa? Suomi pitää yrittäjyyskoulutuksen kehittämistä osana koko koulujärjestelmää tärkeänä. Yrittäjyysvalmiuksiin kuten yritteliäisyyteen, sinnikkyyteen, vastuullisuuteen, innovatiivisuuteen, riskinottohaluun ja pettymysten sietokykyyn voidaan vaikuttaa jo koulun alimmilla luokilla. Koulujärjestelmän tulisi tukea entistä paremmin työelämän tietoja ja taitoja, jota tarvitaan myöhemmin riippumatta siitä, työskenteleekö yrittäjänä vai toisen palveluksessa. Yrittäjien tulisi olla entistä enemmän mukana koulutyössä 5765/03 hm/hm/ik 6 DG C II FI

7 Pääasiallinen sisältö: roolimalleina ja antamassa aito ja elävä kuva yrittäjänä toimimisesta. Yrittäjyyden olisi oltava luonnollinen osa ammatinvalintaa. Siksi kaikilla tulisi olla perusvalmiudet ns. yrittäjyyden kansalaistaito myös yrittäjänä toimimiseksi. Tietojen ja taitojen kehittymistä olisi tuettava läpi koulujärjestelmän. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen on tärkeää, jotta yrittäjyys saadaan osaksi opetusta. Keskeistä on myös laadukkaan opetusmateriaalin saatavuus. 10. Mitä yritysjärjestöt, tiedotusvälineet ja viranomaiset voisivat tehdä yrittäjyyden edistämiseksi ja millä tasolla? Tiedotusvälineet voivat tiedotuksellisin keinoin lisätä yritysten tunnettuutta, tuoda esiin menestystarinoita sekä luoda oikeaa ja positiivista kuvaa yrittäjistä yhteiskunnan rattaiden pyörittäjänä. Mm. tästä syystä myös viestintäalan oppilaitoksiin tulisi liittää yrittäjyyskoulutusta. Yrittäjäjärjestöillä on keskeinen merkitys sekä oman jäsenkuntansa keskuudessa että koko yhteiskunnassa positiivisen yrittäjyysimagon rakentamisessa. On tärkeää, että epäkohtien ohella tuodaan esiin myös yrittäjyyteen liittyviä positiivisia seikkoja. Sekä tiedotusvälineet että yrittäjäjärjestöt voivat edesauttaa taloudellisen menestymisen hyväksyttävyyttä yhteiskunnassa. Myös erilaiset julkiset huomionosoitukset yrityksille ja yrittäjille edistävät yrittäjyyden positiivista imagoa. Yritykset voivat myös osaltaan parantaa asenneilmastoa lähestymällä ympäristöään. Viranomaisten roolia on käsitelty edellä esitetyissä vastauksissa. Komissio julkaisi tammikuussa 2003 vihreän kirjan Yrittäjyys Euroopassa. Vihreän kirjan tavoitteena on synnyttää keskustelua tulevaisuuden yrityspolitiikasta. Vihreässä kirjassa komissio arvioi yrittäjyyden tilaa Euroopassa, pohtii mahdollisia politiikkavaihtoehtoja sekä asettaa useita kysymyksiä aiheesta. Vihreä kirja keskittyy kahteen pääkysymykseen. Ensinnäkin miksi niin harvat eurooppalaiset aloittavat yritystoiminnan, vaikka niin moni ilmaisee kiinnostuksensa yrittäjyyteen? Toiseksi miksi niin harvat eurooppalaiset yritykset kasvavat ja miksi ne, jotka kasvavat, kasvavat hitaasti? Vihreän kirjan mukaan yrittäjyys ei ole ainoastaan työllisyyden, kilpailukyvyn ja kasvun moottori, vaan myös henkilökohtaisen kasvun lähde. Yrittäjyys määritellään mielentilaksi tai prosessiksi, joilla luodaan ja kehitetään taloudellista toimintaa yhdistämällä riskinotto, luovuus ja/tai innovatiivisuus hyvään johtamiseen uudessa tai jo olemassa olevassa organisaatiossa millä tahansa alalla tai minkä tyyppisessä liiketoiminnassa tahansa. Asenteet yrittäjyyteen ja yrittäjäksi ryhtymiseen vaihtelevat suuresti EU:n sisällä. Komission mukaan EU:ssa ei keskimäärin ole puutetta yritysten omistajista. Verrattuna Yhdysvaltoihin EU:ssa on kuitenkin vähemmän yritysdynamiikkaa. Eurooppalaiset ryhtyvät yrittäjäksi amerikkalaisia vähemmän ja heidän yrityksensä työllistävät amerikkalaisia yrityksiä vähemmän. Lisäksi eurooppalaiset yritykset kasvavat hitaammin 5765/03 hm/hm/ik 7 DG C II FI

8 kuin amerikkalaiset. Komissio nostaa EU:n haasteeksi tunnistaa avaintekijät sellaisen ympäristön luomiseksi, jossa yrittäjämäinen aloitteellisuus ja liiketoiminta voivat menestyä. Komissio lähestyy aihetta yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan näkökulmasta: Jotta yksilöitä voitaisiin kannustaa ryhtymään yrittäjiksi, heidät olisi komission mukaan tehtävä tietoisiksi siitä, mitä yrittäjyys merkitsee. Yrittäjyydestä olisi tehtävä riittävä houkutteleva vaihtoehto. Yksilöille tulisi antaa oikeat taidot pyrkimystensä toteuttamiseen menestyksekkäästi. Jotta yritysidea kehittyisi terveeksi yritykseksi, tarvitaan liiketoimintaa tukeva toimintaympäristö. Yritystoiminnan määrään vaikuttaa myös yhteiskunnan myönteinen suhtautuminen yrittäjiin ja yrittäjyyteen. Yrittäjien menestymistä olisi arvostettava ja epäonnistumisen leimaa vähennettävä. Vihreässä kirjassa kartoitetaan alueita, joilla tarvitaan toimia edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yrittäjyyden aloittamisen esteiksi tärkeimmiksi esteiksi mainitaan hallinnolliset esteet ja rahoituksen puute. Yrittäjyyteen liittyvien riskien vastapainoksi ei komission mukaan ole odotettavissa riittävää palkkiota. Tätä tasapainoa tulisi pohtia uudelleen. Lisäksi koulutuksen tulisi nykyistä paremmin edistää yrittäjyyttä oikeaa ajattelutapaa pohjustamalla sekä luomalla taitoja ja tietoisuutta yrittäjyydestä uravaihtoehtona. Yrittäjyyttä olisi vihreän kirjan mukaan edistettävä laajalti, erityisesti naisten ja muiden aliedustettujen ryhmien keskuudessa. Yritysten kasvun tukemiseksi olisi kehitettävä edelleen sääntely-ympäristöä mm. byrokratiaa karsimalla. Kasvua voisivat edistää myös tarkoituksenmukainen verotus, osaavan työvoiman tarjonta ja riittävä rahoitus. Jotta yritykset voisivat hyödyntää kunnolla sisämarkkinoita, niitä on kannustettava innovoimaan ja kansainvälistymään. Spin-off-yrittäjyys 1 ja yritysten pääomasijoitukset ovat tehokkaita keinoja sellaisten yritysideoiden toteuttamiseksi, jotka muutoin olisivat jääneet hyödyntämättä. Yrittäjyyden yhteiskunnan rakentamista komissio pitää jokaisen asiana. Asenteiden yrittäjyyteen ja epäonnistumiseen on muututtava myönteisemmiksi. Yrittäjyyteen vaikuttavat monet politiikat. Vihreässä kirjassa ehdotetaankin koordinoidun lähestymistavan omaksumista yrittäjyyden edistämiseksi. EU-tasolla jäsenvaltiot voivat ottaa toisiltaan oppia tunnistamalla ja vaihtamalla parhaita käytäntöjä. Komission mukaan yrittäjyyden edistämisessä on tulevaisuudessa kolme keskeistä toiminta-aluetta: Esteiden poistaminen yritysten kasvulta ja kehittymiseltä Yrittäjyyden riskien ja palkkioiden tasapinottaminen Yrittäjyyttä arvostavan yhteiskunnan luominen. Komissio esittää vihreässä kirjassa kysymyksiä kustakin toiminta-alueesta ja toivoo mahdollisimman monen eri tahon vastaavan kysymyksiin jatkotyön pohjustamiseksi. Kysymykset kuuluvat: 1 Spin-off-toiminnassa t&k-työn tai innovoinnin tulokset, jotka on tehty suurissa yrityksissä, yliopistoissa tms,. joissa niitä ei haluta itse hyödyntää, voidaan kaupallistaa spin-off-yritysten kautta. Näitä yrityksiä johtavat (entiset) työntekijät. 5765/03 hm/hm/ik 8 DG C II FI

9 Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: Kansallinen lainsäädäntö: Taloudelliset vaikutukset: 1. Mitkä yrittäjyystavoitteet olisi asetettava etusijalla EU:ssa ja miten ne pitäisi kytkeä muihin poliittisiin pyrkimyksiin? Kuinka yrittäjyydelle voidaan laatia malli laajentuneessa Euroopassa? 2. Kuinka rahoituksen saatavuutta voidaan parantaa ja mitä pankkilainojen vaihtoehtoja olisi edistettävä? Kuinka yrittäjiä voidaan auttaa saamaan ulkoista rahoitusta? 3. Mitkä tekijät estävät eniten kasvua? Mitkä ovat soveltuvimmat toimet kasvun ja kansainvälistymisen tukemiseksi? 4. Jotta taattaisiin yritysten korkea laatu, mitä koulutusta ja tukea pitäisi tarjota yrityksen perustamisvaiheessa ja yrityksen kehittämisvaiheessa? Pitäisikö palveluja räätälöidä erityisryhmien (naiset, etniset ryhmät, työttömät) tai yritysten tarpeita varten? Pitäisikö tukipalveluiden tarjoamisen laatua parantaa? 5. Ovatko yritysten kehittämisen ja kasvun esteet ja kannustimet EU:ssa samankaltaisia ehdokasmaiden yrittäjille ja edellyttääkö tulossa oleva laajentuminen erityistoimia ehdokasmaissa? 6. Mitä EU:n jäsenvaltiot voivat tehdä, jotta riskin ja siitä saatavan palkkion välinen tasapaino olisi suotuisampi yrittäjyyteen kannustamiseksi? 7. Kuinka mahdollisia yrittäjiä voitaisiin kannustaa jatkamaan olemassa olevaa yritystä uuden yrityksen perustamisen sijaan? 8. Kuinka spin-off-yrityksistä voidaan tehdä houkuttelevampia? 9. Kuinka koulutuksen avulla voidaan tukea tietoisuutta ja taitoja, joita tarvitaan yrittäjyyden edellyttämän ajattelutavan ja taitojen luomisessa? 10. Mitä yritysjärjestöt, tiedotusvälineet ja viranomaiset voisivat tehdä yrittäjyyden edistämiseksi ja millä tasolla? Kannanmuodostuksen pohjaksi näkemyksiä kerättiin mm. EU-asioiden komitean alaiselta teollisuusjaostolta (EU 11). Näkemyksiä saatiin laajemminkin. EU-asioiden komitean alainen teollisuusjaosto (EU 11, suppea kokoonpano), kirjallinen menettely Näkemyksiä pyydettiin myös muilta aihepiirin asiantuntijoilta KTM:ssä ja muissa ministeriöissä. EU-asioiden komitea Yrittäjyyden vihreä kirja oli taustamateriaalina kilpailukykyneuvoston käymässä keskustelussa kilpailukyvystä ja yrittäjyydestä. Neuvoston asiat esiteltiin suurelle valiokunnalle Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: /03 hm/hm/ik 9 DG C II FI

10 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. tammikuuta 2003 (28.01) (OR. en) 5765/03 ECO 14 IND 15 MI 23 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Sylvain BISARRE, johtaja Saapunut: 27. tammikuuta 2003 Vastaanottaja: Javier SOLANA, pääsihteeri, korkea edustaja Asia: Vihreä kirja Yrittäjyys Euroopassa Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja KOM(2003) 27 lopull. Liite: KOM(2003) 27 lopull. 5765/03 hm/hm/ik 10 DG C II FI

11 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, KOM(2003) 27 lopullinen Vihreä kirja Yrittäjyys Euroopassa (Komission esittämä) Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi.

12 SISÄLLYSLUETTELO I. Johdanto - Yrittäjyys on haaste Euroopalle... 4 II. Yrittäjyyden dynamiikka... 5 A. Mitä on yrittäjyys?... 5 i. Luovuuden ja innovatiivisuuden hyödyntäminen... 5 ii. Yrittäjät... 5 iii. Yrittäjyyden esiintyminen... 5 B. Miksi yrittäjyys on tärkeää?... 6 i. Yrittäjyys synnyttää osaltaan työpaikkoja ja kasvua... 6 ii. Yrittäjyys on keskeistä kilpailukyvyn kannalta... 6 iii. Yrittäjyys vapauttaa henkilökohtaista potentiaalia... 6 iv. Yrittäjyys ja sen yhteiskunnallinen merkitys... 6 C. Euroopan unionin yrittäjyyden puutteet ja mahdollisuudet... 7 i. Yrittäjyyden mittaaminen... 7 ii. Euroopan haaste... 8 III. Yrittäjyys ja poliittiset vaihtoehdot... 8 A. Mitä yrittäjien määrän lisäämiseksi tarvitaan?... 9 i. Yrityksen perustamisen esteet... 9 ii. Riski ja siitä saatu palkkio iii. Kykyjen ja taitojen edistäminen iv. Yrittäjyys yhteiskunnan kaikkien jäsenten ulottuville B. Kuinka yrityksiä voi vauhdittaa kasvuun? i. Sääntely-ympäristö ii. Verotus iii. Ammattitaitoisen työvoiman saanti iv. Rahoituksen saanti v. Yritysten auttaminen hyödyntämään tietämystä ja kansainvälisiä mahdollisuuksia. 16 vi. Sisäinen yrittäjyys ja yritysten pääomasijoitukset C. Kohti yrittäjyyden yhteiskuntaa i. Positiivisempi asenne yrittäjyyteen ii. Yrittäjyyden rooli yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa IV. Tuleva kehitys Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi.

13 A. Koordinoitu lähestymistapa yrittäjyyttä koskevaan politiikkaan i. Yrittäjyyttä koskevan politiikan yhteensovittaminen päätöksentekijöiden keskuudessa ii. Parhailta oppiminen B. Kolme keskeistä toimintakokonaisuutta pyrittäessä kohti yrittäjyyden yhteiskuntaa 19 i. Esteiden poistaminen yritysten kehittymiseltä ja kasvulta ii. Yrittäjyyden riskien ja siitä saadun palkkion tasapainottaminen iii. Yrittäjyyttä arvostava yhteiskunta Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi.

14 I. JOHDANTO - YRITTÄJYYS ON HAASTE EUROOPALLE Euroopan on tuettava tehokkaammin yrittäjyyspyrkimyksiä. Eurooppa tarvitsee lisää uusia ja menestyviä yrityksiä, jotka haluavat hyötyä markkinoiden avautumisesta ja ryhtyä luoviin ja innovatiivisiin liiketoimiin laajemmassa mittakaavassa. Viime vuosisadan puolivälissä taloustieteilijät ennustivat, että suuret yritykset tulevat olemaan vallitsevassa asemassa. Koko mahdollisti mittakaavaetujen saavuttamisen, ulkomaisten markkinoiden hyödyntämisen ja ajan tasalla pysymisen lainsäädännöstä ja uusista teknisistä mahdollisuuksista. Suuret yritykset hallitsivatkin taloutta ja 1970-luvulla. Sittemmin suuntaus on kääntynyt. Suuria yrityksiä rationalisoitiin toimintojen uudelleenjärjestelyn, alihankinnan tai toiminnan karsimisen avulla, ja yritysten omistajien määrä OECD-maissa kasvoi 29 miljoonasta 45 miljoonaan vuosina Talouden rakennemuutokset siirsivät Euroopan suhteellisen edun kohti osaamiseen perustuvia toimintoja. Globalisaatio kasvatti korkeiden kustannusten maissa sijaitsevien teollisuusyritysten kilpailupaineita, mikä johti tuotantokapasiteetin siirtymiseen alhaisempien kustannusten maihin 3 ja myös tuottavuuden kasvuun teknologian käytön myötä. Tieto- ja viestintätekniikka synnytti uusia markkinoita, kuten henkilökohtaiset tietokoneet, ohjelmistot ja tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvat palvelut, jotka mullistivat tuotantoprosessin monilla teollisuudenaloilla ja vetivät palvelusektorin kasvuun. Euroopan unionin luomat sisämarkkinat kehittyvät esteiden poistamisen, keskinäisen tunnustamisen ja yhdenmukaistamisen avulla. Ne helpottavat kaupankäyntiä markkinoilla, joilla on 380 miljoonaa ihmistä ja laajentumisen jälkeen pian 450 miljoonaa. Nämä muutokset ovat luoneet mahdollisuuksia uusille yritystoimintaan liittyville aloitteille erityisesti palvelualalla. Tuotantoprosessien monimutkaistuminen edellyttää monenlaisia erikoistuneita panoksia. Lisäksi tietämyksen siirtokustannusten lasku tekee ulkopuolisten asiantuntijoiden avun hankkimisesta suhteessa halvempaa. Markkinoiden avautumisen edetessä kapeilla markkinasektoreilla toimivat yritykset pystyvät toimimaan laajemmin Euroopassa tai maailmassa. Kyky sopeutua taloudellisiin muutoksiin on ratkaisevan tärkeää kilpailukyvyn kannalta. 4 Eurooppaneuvosto määritteli Lissabonissa vuonna 2000 tavoitteensa työllisyyden, talousuudistuksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden osalta. Euroopan unioni aikoo vuonna 2010 olla "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta". Vuonna 2001 Eurooppa-neuvosto sopi kestävää kehitystä koskevasta strategiasta ja lisäsi Lissabonin strategiaan ympäristöulottuvuuden. Neuvosto tunnusti, että talouden radikaali muuttaminen on tarpeen, jotta vuoteen 2010 mennessä saadaan luotua noin 15 miljoonaa uutta työpaikkaa. 5 Yritysten perustamista ja kehittämistä suosiva ympäristö on keskeinen tekijä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvosto hyväksyi pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan 6, jossa suositellaan, että pienet yritykset hyödyntäisivät täysimääräisesti osaamistaloutta. Euroopan komissio laatii tällä alalla aloitteita, kuten vuosittaiset täytäntöönpanokertomukset jäsenvaltioiden ja komission toimista pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan tavoitteisiin pääsemiseksi, raportin pk-yritysten edustajan toiminnasta ja pian ilmestyvän tiedonannon innovaatiopolitiikasta. 7 Viime joulukuussa komissio hyväksyi 2 Enterpeneurship: Determinants and policy in a European US comparison, David B. Audretsch et al., Vuosina teollisuudesta katosi Saksassa työpaikkaa, kun alan taas ulkomaisissa tytäryhtiöissä syntyi , Entrepreneurship: A survey of the Literature, David B. Audretsch, lokakuu työpaikkaa 4 Euroopan, Yhdysvaltain ja Japanin välinen ver tailu osoittaa, että muutos Euroopan teollisuudessa ei ehkä ole ollut tarpeeksi nopea kysynnän ja tekniikan muutokseen nähden. The European Competitiveness Report, SEC (2000) 1823, *. 5 Työvoimaosuuden nostaminen ja aktiivisen ikääntymisen edistäminen, neuvoston asiakirja 6707/02, , mukautettu asiakirjan KOM (2002) 9 lopullinen, , perusteella. 6 Pienyrityksiä koskeva eurooppalainen peruskirja, jonka yleisten asioiden neuvosto hyväksy i ja Feirassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvist i. Peruskirja kattaa kymmenen avainaluetta: yrittäjyyskoulutus; yrityksen perustaminen halvemmaksi ja nopeammaksi; parempi lainsäädäntö ja sääntely; ammattitaitoisen työvoiman saatavuus; verkkoyhteyksien parantaminen; yhtenäismarkkinoiden tehokkaampi hyödyntäminen; verotus ja rahoitus; pienyritysten teknologisten valmiuksien parantaminen; sähköisen kaupankäynnin onnistuneet mallit ja pienyritysten huippuluokan tukeminen; voimakkaamman ja tehokkaamman pienyritysten etujen edustamisen kehittäminen EU:ssa ja jäsenvaltioissa. 7 Nämä asiakirjat ovat saatavissa niiden virallisen julkaisemisen jälkeen osoitteesta:

15 tiedonannon teollisuuspolitiikasta laajentuneessa unionissa ja keskustelu yrittäjyyttä koskevasta vihreästä kirjasta on nähtävä myös tässä yhteydessä. Barcelonassa keväällä 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pani merkille komission aikomuksen esittää yrittäjyyttä koskeva vihreä kirja. Yrittäjyyden merkitys vahvistuu edelleen komission Eurooppaneuvostolle osoittamassa vuoden 2003 kevätraportissa, joka erityisesti korostaa investointien, työpaikkojen ja kasvun edistämistä tiedon, innovaation ja dynaamisen liiketoiminnan avulla. 8 II. YRITTÄJYYDEN DYNAMIIKKA A. Mitä on yrittäjyys? Yrittäjyys on monitahoista, ja sitä esiintyy erilaisissa yhteyksissä, sekä taloudellisissa että muissa, ja kaikissa erityyppisissä organisaatioissa. Tässä vihreässä kirjassa keskitytään kuitenkin yrittäjyyteen liiketoimintaympäristössä. i. Luovuuden ja innovatiivisuuden hyödyntäminen Yrittäjyys on ennen kaikkea ajattelutapa. Siihen kuuluu yksilön motivaatio ja kyky tunnistaa ja pyrkiä toteuttamaan mahdollisuus, joko yksin tai osana organisaatiota, tarkoituksena luoda uutta arvoa tai taloudellista menestystä. Vaatii luovuutta ja innovatiivisuutta päästä olemassa oleville markkinoille ja kilpailla siellä, muuttaa markkinoita tai peräti luoda uusia markkinoita. Liikeidean muuttaminen menestykseksi edellyttää kykyä yhdistää luovuus ja innovatiivisuus hyvään johtamiseen ja mukauttaa yritystä sen kehityksen optimoimiseksi yrityksen koko elinkaaren aikana. Tämä edellyttää muutakin kuin jokapäivästä johtamista, tässä on kyseessä yrityksen kunnianhimo ja strategia. ii. Yrittäjät Yrittäjyys on yhtä kuin ihmiset, heidän valintansa ja toimintansa yrityksen perustamisessa, liiketoiminnan siirrossa jatkajalle tai johtamisessa tai yrityksen strategiseen päätöksentekoon osallistumisessa. Yrittäjät ovat heterogeeninen ryhmä ja peräisin kaikilta elämänaloilta. Yrittäjillä on kuitenkin tiettyjä yhteisiä ominaisuuksia, kuten valmius ottaa riskejä ja halu olla itsenäinen ja toteuttaa itseään. 9 Ison-Britannian kotitaloustutkimuksesta käy ilmi, että yrityksen perustamista vakavasti harkitsevat pitävät itseään muita mielikuvitusrikkaampina ja luovempia. 10 iii. Yrittäjyyden esiintyminen Yrittäjyyttä esiintyy kaikilla liiketoiminnan aloilla ja tyypeissä. Se koskee itsenäisiä ammatinharjoittajia ja kaikenkokoisia yrityksiä liiketoiminnan eri vaiheissa perustamista edeltävästä vaiheesta kasvuvaiheeseen, liiketoiminnan siirtämiseen jatkajalle tai yritystoiminnasta luopumiseen ja uudelleen aloittamiseen. Yrittäjyys on olennaista kaikkien alojen yrityksissä, teknologiaan perustuvissa ja perinteisissä, pienissä ja suurissa sekä omistuspohjaltaan erilaisissa yrityksissä, kuten perheyrityksissä, pörssiyrityksissä, osuus- ja yhteisötalouden yrityksissä 11 sekä voittoa tavoittelemattomissa yhteisöissä, joiden taloudellinen toiminta on usein merkittävää. Global Entrepreneurship Monitorin (GEM) tekemän tutkimuksen 12 mukaan 7 prosenttia uusista yrittäjistä luo merkittävän uuden markkinasektorin tai talouden alan, jos liiketoiminta on menestyksellistä, kun taas 70 prosenttia uusista yrityksistä tarjoaa tuotteita tai palveluja olemassa olevilla markkinoilla, joilla kilpailua on jo paljon ja tarvittava teknologia on ollut saatavissa jo yli vuoden ajan. Yrittäjyys on mielentila ja prosessi, joilla luodaan ja kehitetään taloudellista toimintaa yhdistämällä riskinotto, luovuus ja/tai innovatiivisuus hyvään johtamiseen uudessa tai jo olemassa olevassa organisaatiossa. 8 Komission tiedonanto - Valintana kasvu: Osaaminen, innovaatiot ja työpaikat yhteenkuuluvuutta lisäävässä yhteiskunnassa, Raportti keväällä 21. maaliskuuta 2003 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle Lissabonissa sovitusta taloudellista, yhteiskunnallista ja ympäristön uudistumista koskevasta strategiasta, COM (2003) 5, Joitakin esimerkkejä mainitaan Kimmo Hyrsky Reflections on the advent of a more enterprising culture in Finland: An exploratory study, Jyväs- n väitöskirjassa kylä Studies Business and Economics, in 10 Findings from the Household Survey, SBS Performance Analysis, Yhteisötalou den yrityksiin kuuluvat osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset ja säätiöt. 12 Tutkimuksessa uusilla yrittäjillä tarkoitettiin y ritystä perustav ia tai alle 3 1/2 vuotta toimineen yrityksen omistaj i a tai johtaj a. GEM 2002 i Summary Report, Reynolds, Bygrave, Autio and Hay.

16 B. Miksi yrittäjyys on tärkeää? i. Yrittäjyys synnyttää osaltaan työpaikkoja ja kasvua Uusia työpaikkoja luovat yhä enemmän uudet ja pienet yritykset kuin suuret. 13 Maissa, joissa yrittäjyys on lisääntynyt eniten, työttömyysluvut ovat vastaavasti pienentyneet enemmän. 14 Nopeasti kasvavat yritykset synnyttivät 1990-luvulla huomattavasti työpaikkoja. Esimerkiksi Alankomaissa 8 prosenttia nopeasti kasvavista yrityksistä tuotti 60 prosenttia työllisyyden kasvusta olemassa olevissa yrityksissä vuosina Yhdysvalloissa nopeasti kasvavaa yritystä synnytti kaksi kolmannesta kaikista uusista työpaikoista vuosina Tutkimukset osoittavat, että yrittäjyys vaikuttaa positiivisesti talouskasvuun, mutta BKT:n kasvuun vaikuttaa myös moni muu tekijä. 17 Yrittäjyys voi myös edistää sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta kehityksessä jälkeenjääneillä alueilla, lisätä taloudellista toimintaa ja työpaikkojen syntymistä tai auttaa saamaan työttömät tai muita heikommassa asemassa olevat mukaan työelämään 18. ii. Yrittäjyys on keskeistä kilpailukyvyn kannalta Uudet yritystoimintaa liittyvät aloitteet, joko uuden yrityksen perustaminen tai olemassa olevan yrityksen toiminnan suuntaaminen uudelleen (esimerkiksi sen jälkeen, kun yritys siirretään uudelle omistajalle), lisäävät tuottavuutta. Ne kasvattavat kilpailupaineita pakottamalla muut yritykset reagoimaan joko tehostamalla toimintaansa tai ryhtymällä innovoimaan. Lisääntynyt tehokkuus ja innovointi yrityksissä, kohdistui se sitten organisaatioon, prosesseihin, tuotteisiin, palveluihin tai markkinoihin, lisää koko talouden kilpailukykyä. Tämä prosessi tuo kuluttajille etuja suurempina valikoimina ja matalampina hintoina. iii. Yrittäjyys vapauttaa henkilökohtaista potentiaalia Työ ei ole vain tapa ansaita rahaa. Ihmisillä on muitakin kriteerejä ammattia valitessaan, kuten turvallisuus, itsenäisyyden aste, vaihtelevat tehtävät ja työn kiinnostavuus. Korkeampi tulotaso voi kannustaa ihmisiä täyttämään "korkeampia tarpeitaan", kuten itsensä toteuttamista ja itsenäisyyttä, ja ryhtymään yrittäjiksi. Ison-Britannian kotitaloustutkimuksesta käy ilmi, että materiaalisen motivaation (rahan ja aseman) lisäksi ihmiset päättävät ryhtyä yrittäjiksi päästäkseen toteuttamaan itseään (vapaus, itsenäisyys ja haasteet). Ihmisille, jotka eivät löydä heitä tyydyttävää säännöllistä työtä, yrittäjäksi ryhtyminen voi olla osittain tai kokonaan seurausta taloudellisesta pakosta. Yrittäjäksi ryhtyminen voi tarjota heille mahdollisuuden saavuttaa parempi asema. Tyytyväisyys työhön on yrittäjien keskuudessa suurempi kuin palkattujen työntekijöiden. Eräässä tutkimuksessa 33 prosenttia itsenäisistä ammatinharjoittajista, joilla ei ollut työntekijöitä, ja jopa 45 prosenttia itsenäisistä ammatinharjoittajista, joilla oli työntekijöitä, oli erittäin tyytyväisiä työskentelyoloihinsa, mutta ainoastaan 27 prosenttia palkatuista työntekijöistä. 19 iv. Yrittäjyys ja sen yhteiskunnallinen merkitys Yrittäjät ovat markkinatalouden moottori, ja heidän saavutuksensa tuottavat yhteiskunnalle vaurautta, työpaikkoja ja kuluttajille valinnanvaraa. Vastauksena kasvaviin yhteiskunnallisiin odotuksiin, joita kohdistuu liiketoiminnan vaikutuksiin yhteiskuntaan ja ympäristöön, useat suuret yritykset ovat ottaneet käyttöön yritysten yhteiskunnallista vastuuta koskevia muodollisia strategioita. Siihen kuuluu yhteiskunnallisten ja ympäristöllisten tekijöiden ottaminen vapaaehtoisesti huomioon liiketoimissa ja suhteissa sidos- 13 Entrepreneurship: A survey of the literature, David B. Audretsch, lokakuu Entrepreneurship: A survey of the literature, David B. Audretsch, lokakuu Entrepreneurship in the Netherlands, Innovative entrepreneurship. New policy challenges!, Alankomaiden talousministeriö ja EIM, helmikuu yritystä yhteensä 6 miljoonasta amerikkalaisyrityksestä, joissa on palkattuja työntekijöitä. White Paper, Embracing innovation: entrepreneurship and American economic growth, National Commission on Entrepreneurship (NCOE), Katso esimerkiksi Entrepreneurship: A survey of the literature, D. Audretsch, lokakuu 2002, Entrepreneurship: Determinants and policy in a European-US comparison, toim. Audretsch, Thurik, Verheul and Wennekers, 2002, ja vuosittaiset GEM:n Survey Reports Katso myös Yhteinen raportti sosiaalisesta osallisuudesta, Euroopan unionin neuvosto, 15223/01, Third European survey on working conditions 2000, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö.

17 ryhmiin sekä sen tunnustaminen, että yrityksen vastuullinen käyttäytyminen voi tukea menestymistä. Tällaista käyttäytymistä voi olla esimerkiksi sitoumus harjoittaa tuotantotoimintaa ympäristöystävällisellä tavalla (ekotehokkuus) tai kuluttajien huolien huomioon ottaminen ja liiketoiminnan harjoittaminen kuluttajaystävällisellä tavalla. Pk-yritykset osoittavat "vastuullista yrittäjyyttä" epävirallisemmin, mutta ne ovat monien yhteisöjen elämänmuodon keskus. 20 Yrittäjyydellä voi myös olla myönteinen vaikutus terveys-, koulutus- ja sosiaalipalvelujen tehokkaaseen tarjoamiseen. Osuus- ja yhteisötalouden yritykset kannustavat sidosryhmiä osallistumaan näiden palvelujen hallintaan ja toimittamiseen, mikä lisää innovointia ja asiakassuuntautuneisuutta. Tällaisella lähestymistavalla voidaan täydentää julkisia resursseja ja laajentaa kuluttajille tarjottavien palvelujen valikoimaa. C. Euroopan unionin yrittäjyyden puutteet ja mahdollisuudet Mikä on yrittäjyyden tila Euroopan unionissa? Vastauksen antamiseksi on tarkasteltava ihmisten asenteita yrittäjyyteen ja todellisten yrittäjien lukumäärää, mutta myös yritystoiminnan dynaamisuutta ja yrittäjien tuloksellisuutta. 21 i. Yrittäjyyden mittaaminen Mielipiteet itsenäisestä ammatinharjoittamisesta Eurobarometrin mukaan eurooppalaiset pitävät palkattuna työntekijänä toimimista itsenäistä ammatinharjoittamista parempana. Etelä-Euroopassa, Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa itsenäinen ammatinharjoittaminen on suhteessa suositumpaa. Euroopan unionin keskiarvo on 45 prosenttia, kun taas Yhdysvaltain kansalaisista jopa 67 prosenttia olisi mieluummin itsenäisiä ammatinharjoittajia. 22 Yrittäjäksi ryhtyminen Yrittäjien määrä, joka sisältää itsenäiset ammatinharjoittajat ja yritysten omistajat, vaihtelee suuresti Euroopassa. Se on noin 6 prosenttia Tanskassa ja Luxemburgissa, 13 prosenttia Espanjassa, 15 prosenttia Portugalissa ja yli 18 prosenttia Kreikassa ja Italiassa. Yhdysvalloissa luku on hieman yli Uuteen yritystoimintaan ryhtymisen osalta Eurobarometri-kyselytutkimuksesta käy ilmi, että 4,5 prosenttia EU:n kansalaisista on perustamassa uutta yritystä, on perustanut uuden yrityksen tai on siirtynyt olemassa olevan yrityksen johtoon kolmen viime vuoden aikana. Luku vaihtelee Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin noin 6 prosentista Ranskan alle 2 prosenttiin. Yhdysvalloissa luku on huomattavasti suurempi, noin 13 prosenttia. Eurooppalaiset luopuivat yrityksen perustamisaikeistaan yli kaksi kertaa useammin kuin yhdysvaltalaiset. Yrittäjyyden dynamiikka Huolimatta tutkimustuloksista, jotka osoittavat, että muuttuvuus (yritysten markkinoille tulo ja markkinoilta poistuminen) on samansuuruista tietyissä Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa, Euroopassa on vähemmän yrittäjyysdynamiikkaa. Amerikkalaisyritykset ovat perustettaessa keskimäärin pienempiä kuin eurooppalaiset, mutta (työpaikkojen) kasvu markkinoille tulevissa yrityksissä on Yhdysvalloissa paljon voimakkaampaa perustamista seuraavina ensimmäisinä vuosina. Yhdysvalloissa yrittäjät näyttävät testaavan markkinoita aloittamalla toimintansa pienessä mittakaavassa ja menestyessään laajentavan nopeasti, kun taas Euroopassa monet liikeideat eivät koskaan edes pääse markkinoille asti, sillä niiden elinkelpoisuus asetetaan kyseenalaiseksi jopa ennen niiden testaamista markkinoilla. 24 Eurobarometrista kävi ilmi, 20 Komission tämän alan aloitteisiin kuuluvat Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, Teollisuuden kestävä kehitys, (SEK) 1999, 1729, Euroopan komissio, ja Komission tiedonanto, Yritysten sosiaalinen vastuu: elinkeinoelämän panos kestävään kehitykseen, KOM (2002) 347 lopullinen, Euroopan komissio, Yrittäjyysdynamiikkaa on analysoitu syvällisesti julkaisuissa Entrepreneurship: A survey of the literature, David B. Audretsch, lokakuu 2002, ja Business Demography in Europe, Pk-yritysten eurooppalainen seurantakeskus / Nro 5, Euroopan komissio, Flash Eurobarometer 134, Entrepreneurship, marraskuu 2001, tutkimus koski EU:n ja Yhdysvaltojen kansalaisia. 23 Yrittäjiä prosentteina työvoimasta. Yrittäjät määritellään rekisteröidyn tai rekisteröimättömän yrityksen omistajiksi, poisluettuna palkatonta työtä tekevät perheenjäsenet, yritystä toissijaisena toimintona hoitavat palkatut työntekijät ja maatalousyrityksen omistajat. COMParative Entrepreneurship data for International Analysis, (Compendia ), EIM. 24 Analyysi kattoi kahdeksan EU:n jäsenvaltiota, Yhdysvallat ja Kanadan. The role of policy and institutions for productivity and firm dynamics: Evidence from micro and industry data, working paper nr 329, Stefano Scarpetta et. al., ECO/WKP(2002)15,

18 että 46 prosenttia eurooppalaisista katsoi, että "yritystä ei pidä perustaa, jos on olemassa epäonnistumisen riski", kun vain 25 prosenttia amerikkalaisista ajatteli samoin. Yrittäjyysdynamiikan kasvun osoituksena Yhdysvalloissa on se, että kesti 20 vuotta, että kolmasosa Fortune 500 -listalla vuonna 1960 olleista yrityksistä oli vaihtunut, kun taas vuonna 1998 listalla olleet vaihtuivat neljässä vuodessa. Samoin 8:aa Yhdysvaltain 25 suurimmasta yrityksestä ei ollut olemassa vuonna 1998 tai ne olivat hyvin pieniä. Euroopassa kaikki yritykset, jotka olivat suuria vuonna 1998, olivat sitä jo vuonna Työpaikkojen syntyminen Vaikka 1990-luvun alussa vallinnutta 11 prosentin työttömyyttä pyrittiin vähentämään ja vaikka työttömyysprosentti vaihtelee jäsenvaltioittain, 7,4 prosentin keskimääräinen työttömyys on edelleen merkittävä ongelma luvun jälkipuoliskolla kaikissa jäsenvaltioissa kirjattiin positiiviset vuosittaiset yritysten perustamisprosentit, 26 mutta parantamisen varaa on vielä. Euroopassa ei ole luotu kovin monia nopeasti kasvavia yrityksiä, jotka ovat tärkeitä työpaikkojen synnyttäjiä luvun alkuvuosina 19 prosenttia keskisuurista yrityksistä Yhdysvalloissa luokiteltiin nopeasti kasvaviksi verrattuna keskimääräin vain 4 prosenttiin kuudessa EU-maassa. 27 ii. Euroopan haaste Ihmisten asenteet yrittäjyyteen ja yrittäjäksi ryhtymiseen vaihtelevat suuresti EU:n jäsenvaltiossa, ja erot ovat vielä suuremmat alueiden välillä. Euroopan unionissa ei keskimäärin ole puutetta yritysten omistajista. Ihmisten taipumusta kehittää uusia yrittäjyyttä koskevia aloitteita voisi kuitenkin parantaa. Verrattuna Yhdysvaltoihin Euroopan unionissa on vähemmän yrittäjyysdynamiikkaa. Eurooppalaiset osallistuvat amerikkalaisia vähemmän uusiin yrittäjyyttä koskeviin aloitteisiin, ja eurooppalaiset yritykset kasvavat hitaammin kuin amerikkalaiset. Euroopan unionin jatkuvasti korkea työttömyysprosentti, joka on toisissa jäsenvaltioissa vakavampi ongelma kuin toisissa, osoittaa, että yritystoiminnan potentiaalia luoda työpaikkoja olisi pyrittävä hyödyntämään paremmin. Yrittäjyyteen liittyvien uusien ja kannustavien aloitteiden lisäksi Euroopan unionin nykyisten yritysten kasvupotentiaali pitäisi vapauttaa. Ne ovat unionin talouden ydin ja tarjoavat jatkuvuutta, työpaikkoja ja vakaata kokemusta. Euroopan noin 20 miljoonasta pk-yrityksestä noin 30 prosenttia ilmoittaa tärkeimmäksi päämääräkseen kasvun. 28 Euroopan unionin haasteena on tunnistaa avaintekijät sellaisen ympäristön luomiseksi, jossa yrittäjyyteen liittyvä aloitteellisuus ja liiketoiminta voivat menestyä. Poliittisilla toimenpiteillä olisi pyrittävä lisäämään yrittäjyyttä EU:ssa ja ottaa käyttöön soveltuvin lähestymistapa, jolla lisätään uusien yrittäjien määrää ja tuetaan yhä useampien yritysten kasvua. III. YRITTÄJYYS JA POLIITTISET VAIHTOEHDOT Poliittisilla toimilla voidaan lisätä yrittäjyyttä. Vaikka makrotaloudellisilla oloilla on merkittävä vaikutus yrittäjyyteen, GEM:n raportissa todetaan, että niiden tärkeysjärjestys tarkastelluissa maissa pysyi suhteellisen vakaana, mikä antaa olettaa, että pysyvillä kansallisilla ominaisuuksilla on myös vaikutuksensa. Euroopan unioni on jo laatinut kasvuun ja vakauteen tähtäävän makrotaloudellisten politiikkojen strategian, joka on ennakkoedellytys yrittäjyyttä edistävän ympäristön luomiselle. Neuvosto julkaisee vuosittain talouspolitiikan laajat suuntaviivat, joissa käsitellään jäsenvaltioiden kansallisia toimintatapoja. Vuoden 2002 suuntaviivoissa suositeltiin yrittäjyyden tukemista esimerkiksi uusille ja olemassa oleville yrityksille 25 Entrepreneurship in the Netherlands: Innovative entrepreneurship. New policy challenges, Alankomaiden talousministeriö ja EIM, Alankomaat, 2002, ja White Paper, Embracing innovation: entrepreneurship and American economic growth, National Commission on Entrepreneurship (NCOE), Business Demography in Europe, Pk-yritysten eurooppalainen seurantakeskus / Nro 5, Euroopan komissio, Nopeasti kasvava yritys määritellään yritykseksi, joka kaksinkertaisti liikevaihtonsa viitejaksolla (Euroopassa ja Yhdysvalloissa ), prosentteina kaikista keskikokoisista yrityksistä. An international comparison of hypergrowth enterprises, EIM Small Business Research and Consultancy, julkaisussa Fostering Entrepreneurship in Europe, the UNICE Benchmarking Report, EU:n, ETA:n ja Sveitsin 20 miljoonaa yritystä. Pk-yritysten eurooppalainen seurantakeskus / Nro 1, Highlights from the 2001 Survey, Euroopan komissio, 2001.

19 tarkoitetun verotus- ja sääntely-ympäristön, maksukyvyttömyyslainsäädännön uudistamisen ja tehokkaiden rahoitusmarkkinoiden edistämisen avulla. 29 Taloudellisten mahdollisuuksien lisäksi moni muukin tekijä vaikuttaa yksilön päätöksen perustaa yritys tai yrittäjän pyrkimyksiin ottaa riskejä tai laajentaa toimintaa. Taloudellisten mahdollisuuksien lisääminen ei automaattisesti lisää yrittäjyyttä. Se riippuu myös ihmisten mieltymyksistä, kyvyistä ja tarjolla olevista vaihtoehdoista. Jopa silloin, kun yksilö harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä, hän punnitsee yrittäjyyden hyviä ja huonoja puolia suhteessa niihin etuihin ja turvallisuuteen, joista hän joutuu luopumaan. Yrittäjyyden edistämistä koskevan kattavan lähestymistavan on toimittava kolmella tasolla yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan. Jotta yksilöitä voitaisiin kannustaa ryhtymään yrittäjiksi, heidät on tehtävä tietoisiksi yrittäjyyden käsitteestä ja yrittäjyydestä olisi tehtävä riittävän houkutteleva vaihtoehto. Heille pitäisi antaa oikeat taidot toteuttaa pyrkimyksensä menestyksekkäästi. Jotta yritysidea kehittyisi terveeksi yritykseksi, tarvitaan toimintaa tukevat puite-edellytykset. Niiden pitäisi mahdollistaa yritysten kehittyminen ja kasvaminen eikä tarpeettomasti estää toiminnan supistamista tai lopettamista. Yritystoiminnan määrä riippuu yhteiskunnan positiivisesta asenteesta yrittäjiin. Yrittäjien menestymistä olisi arvostettava ja epäonnistumisen häpeää vähennettävä. Yrittäjyyttä koskevalla politiikalla pyritään lisäämään yrityksen elinvoimaisuutta motivoimalla yrittäjiä ja antamalla heille tarvittavat taidot. Liiketoimintaa tukeva ympäristö on avain yritysten perustamiseen, lopettamiseen, siirtämiseen jatkajille, menestymiseen ja selviytymiseen. A. Mitä yrittäjien määrän lisäämiseksi tarvitaan? i. Yrityksen perustamisen esteet Viimeaikaisista parannuksista huolimatta eurooppalaiset pitävät edelleen hallinnollisia esteitä suurimpana vaikeutena yrityksen perustamiselle. Uusien yritysten on vaikea saada tarvitsemaansa siemenpääomaa ja alkuvaiheen rahoitusta. Riskin jakaminen julkisen ja yksityisen sektorin välillä voi auttaa helpottamaan rahoituksen hankkimista. Kun Eurobarometrissa eurooppalaisia pyydettiin ilmaisemaan mielipiteensä yrityksen perustamisen esteistä, 69 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että nykyiset hallinnolliset toimenpiteet ovat monimutkaisia, ja 76 prosenttia mainitsi rahoituksen puutteen. Yrityksen perustamista koskeviin hallinnollisiin menettelyihin on jo kiinnitetty paljon huomiota. Esikuvaanalyysissä Euroopan komissio havaitsi suotuisan suuntauksen ajassa, joka yrityksen perustamiseen kuluu. 30 Yksityisyrityksen perustaminen kestää keskimäärin 12 työpäivää ja osakeyhtiön 24 työpäivää; nämä ajat ovat lyhenemässä. Eräillä jäsenvaltioilla on kuitenkin vielä tekemistä yrityksen perustamiseen kuluvan ajan ja kustannusten pienentämiseksi niin, että ne vastaisivat eurooppalaisia vertailuarvoja. Parantamisen varaa on moninkertaisten menettelyjen, yhteyspisteiden, lomakkeiden, lupien ja kustannusten osalta. Keskitetty menettely yrityksen perustamisessa Portugalissa on vuodesta 1997 lähtien perustettu yrityskeskuksia (Business Formalities Centres) helpottamaan uusien yritysten rekisteröintiä. Nämä keskukset kokoavat yhteen uuden yrityksen rekisteröinnin edellyttämistä erilaisista muodollisuuksista vastaavien julkishallinnon kaikkien yksikköjen edustajia (esimerkiksi yhtiöjärjestys tai yritys- ja sosiaaliturvarekisterit). Tulevat yrittäjät saavat neuvoja samassa keskuksessa sijaitsevasta neuvontapalvelusta. Samalla menettelyjä on yksinkertaistettu. Tuloksena on, että yrityksen perustamiseen kuluva aika on lyhentynyt 80 prosentilla 1990-luvun puoliväliin verrattuna, ja Portugali on sitoutunut lyhentämään aikaa edelleen 50 prosentilla vuonna Rahoituksen saaminen on suuri este uusille yrittäjille. Heidän on vaikea saada pankkilainaa tai löytää riskipääomia. Pankit edellyttävät yritykseltä hyvää mainetta ja takuita joita uusilla yrityksillä, erityisesti 29 Neuvoston suositus 2002/549/EY, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2002, jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi, EYVL L 182, Aloittavien yritysten hallinnointiin liittyvä vertailuanalyysi, Euroopan komissio, tammikuu 2002.