EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Vihreä kirja. Yrittäjyys Euroopassa ORIGINAL: EN. (Komission esittämä)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Vihreä kirja. Yrittäjyys Euroopassa ORIGINAL: EN. (Komission esittämä)"

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 21/1/2003 KOM(2002) 27 Vihreä kirja Yrittäjyys Euroopassa ORIGINAL: EN (Komission esittämä)

2 SISÄLLYSLUETTELO I. Johdanto - Yrittäjyys on haaste Euroopalle...5 II. Yrittäjyyden dynamiikka...6 A. Mitä on yrittäjyys?...6 i. Luovuuden ja innovatiivisuuden hyödyntäminen...6 ii. Yrittäjät...7 iii. Yrittäjyyden esiintyminen...7 B. Miksi yrittäjyys on tärkeää?... 7 i. Yrittäjyys synnyttää osaltaan työpaikkoja ja kasvua...7 ii. iii. Yrittäjyys on keskeistä kilpailukyvyn kannalta...8 Yrittäjyys vapauttaa henkilökohtaista potentiaalia...8 iv. Yrittäjyys ja sen yhteiskunnallinen merkitys...9 C. Euroopan unionin yrittäjyyden puutteet ja mahdollisuudet...9 i. Yrittäjyyden mittaaminen...9 ii. Euroopan haaste...11 III. Yrittäjyys ja poliittiset vaihtoehdot...11 A. Mitä yrittäjien määrän lisäämiseksi tarvitaan?...12 i. Yrityksen perustamisen esteet...12 ii. Riski ja siitä saatu palkkio...13 iii. Kykyjen ja taitojen edistäminen...14 iv. Yrittäjyys yhteiskunnan kaikkien jäsenten ulottuville...15 B. Kuinka yrityksiä voi vauhdittaa kasvuun?...16 i. Sääntely-ympäristö...17 ii. Verotus iii. iv. Ammattitaitoisen työvoiman saanti...19 Rahoituksen saanti...20 v. Yritysten auttaminen hyödyntämään tietämystä ja kansainvälisiä mahdollisuuksia..21 vi. Sisäinen yrittäjyys ja yritysten pääomasijoitukset...22 C. Kohti yrittäjyyden yhteiskuntaa...23 i. Positiivisempi asenne yrittäjyyteen...23 ii. Yrittäjyyden rooli yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa

3 IV. Tuleva kehitys...24 A. Koordinoitu lähestymistapa yrittäjyyttä koskevaan politiikkaan...24 i. Yrittäjyyttä koskevan politiikan yhteensovittaminen päätöksentekijöiden keskuudessa...24 ii. Parhailta oppiminen...25 B. Kolme keskeistä toimintakokonaisuutta pyrittäessä kohti yrittäjyyden yhteiskuntaa 25 i. Esteiden poistaminen yritysten kehittymiseltä ja kasvulta...25 ii. Yrittäjyyden riskien ja siitä saadun palkkion tasapainottaminen...26 iii. Yrittäjyyttä arvostava yhteiskunta

4 I. JOHDANTO - YRITTÄJYYS ON HAASTE EUROOPALLE Euroopan on tuettava tehokkaammin yrittäjyyspyrkimyksiä. Eurooppa tarvitsee lisää uusia ja menestyviä yrityksiä, jotka haluavat hyötyä markkinoiden avautumisesta ja ryhtyä luoviin ja innovatiivisiin liiketoimiin laajemmassa mittakaavassa. Viime vuosisadan puolivälissä taloustieteilijät ennustivat, että suuret yritykset tulevat olemaan vallitsevassa asemassa. Koko mahdollisti mittakaavaetujen saavuttamisen, ulkomaisten markkinoiden hyödyntämisen ja ajan tasalla pysymisen lainsäädännöstä ja uusista teknisistä mahdollisuuksista. Suuret yritykset hallitsivatkin taloutta ja 1970-luvulla. Sittemmin suuntaus on kääntynyt. Suuria yrityksiä rationalisoitiin toimintojen uudelleenjärjestelyn, alihankinnan tai toiminnan karsimisen avulla, ja yritysten omistajien määrä OECD-maissa kasvoi 29 miljoonasta 45 miljoonaan vuosina Talouden rakennemuutokset siirsivät Euroopan suhteellisen edun kohti osaamiseen perustuvia toimintoja. Globalisaatio kasvatti korkeiden kustannusten maissa sijaitsevien teollisuusyritysten kilpailupaineita, mikä johti tuotantokapasiteetin siirtymiseen alhaisempien kustannusten maihin 2 ja myös tuottavuuden kasvuun teknologian käytön myötä. Tieto- ja viestintätekniikka synnytti uusia markkinoita, kuten henkilökohtaiset tietokoneet, ohjelmistot ja tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvat palvelut, jotka mullistivat tuotantoprosessin monilla teollisuudenaloilla ja vetivät palvelusektorin kasvuun. Euroopan unionin luomat sisämarkkinat kehittyvät esteiden poistamisen, keskinäisen tunnustamisen ja yhdenmukaistamisen avulla. Ne helpottavat kaupankäyntiä markkinoilla, joilla on 380 miljoonaa ihmistä ja laajentumisen jälkeen pian 450 miljoonaa. Nämä muutokset ovat luoneet mahdollisuuksia uusille yritystoimintaan liittyville aloitteille erityisesti palvelualalla. Tuotantoprosessien monimutkaistuminen edellyttää monenlaisia erikoistuneita panoksia. Lisäksi tietämyksen siirtokustannusten lasku tekee ulkopuolisten asiantuntijoiden avun hankkimisesta suhteessa halvempaa. Markkinoiden avautumisen edetessä kapeilla markkinasektoreilla toimivat yritykset pystyvät toimimaan laajemmin Euroopassa tai maailmassa. Kyky sopeutua taloudellisiin muutoksiin on ratkaisevan tärkeää kilpailukyvyn kannalta. 3 Eurooppa-neuvosto määritteli Lissabonissa vuonna 2000 tavoitteensa työllisyyden, talousuudistuksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden osalta. Euroopan unioni aikoo vuonna 2010 olla "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta". Vuonna 2001 Eurooppa-neuvosto sopi kestävää kehitystä koskevasta strategiasta ja lisäsi Lissabonin strategiaan ympäristöulottuvuuden. Neuvosto 1 Enterpeneurship: Determinants and policy in a European US comparison, David B. Audretsch et al., Vuosina teollisuudesta katosi Saksassa työpaikkaa, kun alan taas ulkomaisissa tytäryhtiöissä syntyi työpaikkaa, Entrepreneurship: A survey of the Literature, David B. Audretsch, lokakuu Euroopan, Yhdysvaltain ja Japanin välinen vertailu osoittaa, että muutos Euroopan teollisuudessa ei ehkä ole ollut tarpeeksi nopea kysynnän ja tekniikan muutokseen nähden. The European Competitiveness Report, SEC (2000) 1823, *. 5

5 tunnusti, että talouden radikaali muuttaminen on tarpeen, jotta vuoteen 2010 mennessä saadaan luotua noin 15 miljoonaa uutta työpaikkaa. 4 Yritysten perustamista ja kehittämistä suosiva ympäristö on keskeinen tekijä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvosto hyväksyi pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan 5, jossa suositellaan, että pienet yritykset hyödyntäisivät täysimääräisesti osaamistaloutta. Euroopan komissio laatii tällä alalla aloitteita, kuten vuosittaiset täytäntöönpanokertomukset jäsenvaltioiden ja komission toimista pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan tavoitteisiin pääsemiseksi, raportin pk-yritysten edustajan toiminnasta ja pian ilmestyvän tiedonannon innovaatiopolitiikasta. 6 Viime joulukuussa komissio hyväksyi tiedonannon teollisuuspolitiikasta laajentuneessa unionissa ja keskustelu yrittäjyyttä koskevasta vihreästä kirjasta on nähtävä myös tässä yhteydessä. Barcelonassa keväällä 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pani merkille komission aikomuksen esittää yrittäjyyttä koskeva vihreä kirja. Yrittäjyyden merkitys vahvistuu edelleen komission Eurooppa-neuvostolle osoittamassa vuoden 2003 kevätraportissa, joka erityisesti korostaa investointien, työpaikkojen ja kasvun edistämistä tiedon, innovaation ja dynaamisen liiketoiminnan avulla. 7 II. YRITTÄJYYDEN DYNAMIIKKA A. Mitä on yrittäjyys? Yrittäjyys on monitahoista, ja sitä esiintyy erilaisissa yhteyksissä, sekä taloudellisissa että muissa, ja kaikissa erityyppisissä organisaatioissa. Tässä vihreässä kirjassa keskitytään kuitenkin yrittäjyyteen liiketoimintaympäristössä. i. Luovuuden ja innovatiivisuuden hyödyntäminen Yrittäjyys on ennen kaikkea ajattelutapa. Siihen kuuluu yksilön motivaatio ja kyky tunnistaa ja pyrkiä toteuttamaan mahdollisuus, joko yksin tai osana organisaatiota, tarkoituksena luoda uutta arvoa tai taloudellista menestystä. Vaatii luovuutta ja innovatiivisuutta päästä olemassa oleville markkinoille ja kilpailla siellä, muuttaa markkinoita tai peräti luoda uusia markkinoita. Liikeidean muuttaminen menestykseksi edellyttää kykyä yhdistää luovuus ja innovatiivisuus hyvään johtamiseen ja mukauttaa yritystä sen kehityksen optimoimiseksi 4 Työvoimaosuuden nostaminen ja aktiivisen ikääntymisen edistäminen, neuvoston asiakirja 6707/02, , mukautettu asiakirjan KOM (2002) 9 lopullinen, , perusteella. 5 Pienyrityksiä koskeva eurooppalainen peruskirja, jonka yleisten asioiden neuvosto hyväksyi ja Feirassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti. Peruskirja kattaa kymmenen avainaluetta: yrittäjyyskoulutus; yrityksen perustaminen halvemmaksi ja nopeammaksi; parempi lainsäädäntö ja sääntely; ammattitaitoisen työvoiman saatavuus; verkkoyhteyksien parantaminen; yhtenäismarkkinoiden tehokkaampi hyödyntäminen; verotus ja rahoitus; pienyritysten teknologisten valmiuksien parantaminen; sähköisen kaupankäynnin onnistuneet mallit ja pienyritysten huippuluokan tukeminen; voimakkaamman ja tehokkaamman pienyritysten etujen edustamisen kehittäminen EU:ssa ja jäsenvaltioissa. 6 7 Nämä asiakirjat ovat saatavissa niiden virallisen julkaisemisen jälkeen osoitteesta: Komission tiedonanto - Valintana kasvu: Osaaminen, innovaatiot ja työpaikat yhteenkuuluvuutta lisäävässä yhteiskunnassa, Raportti keväällä 21. maaliskuuta 2003 kokoontuvalle Eurooppaneuvostolle Lissabonissa sovitusta taloudellista, yhteiskunnallista ja ympäristön uudistumista koskevasta strategiasta, COM (2003) 5,

6 yrityksen koko elinkaaren aikana. Tämä edellyttää muutakin kuin jokapäivästä johtamista, tässä on kyseessä yrityksen kunnianhimo ja strategia. ii. Yrittäjät Yrittäjyys on yhtä kuin ihmiset, heidän valintansa ja toimintansa yrityksen perustamisessa, liiketoiminnan siirrossa jatkajalle tai johtamisessa tai yrityksen strategiseen päätöksentekoon osallistumisessa. Yrittäjät ovat heterogeeninen ryhmä ja peräisin kaikilta elämänaloilta. Yrittäjillä on kuitenkin tiettyjä yhteisiä ominaisuuksia, kuten valmius ottaa riskejä ja halu olla itsenäinen ja toteuttaa itseään. 8 Ison-Britannian kotitaloustutkimuksesta käy ilmi, että yrityksen perustamista vakavasti harkitsevat pitävät itseään muita mielikuvitusrikkaampina ja luovempia. 9 iii. Yrittäjyyden esiintyminen Yrittäjyyttä esiintyy kaikilla liiketoiminnan aloilla ja tyypeissä. Se koskee itsenäisiä ammatinharjoittajia ja kaikenkokoisia yrityksiä liiketoiminnan eri vaiheissa perustamista edeltävästä vaiheesta kasvuvaiheeseen, liiketoiminnan siirtämiseen jatkajalle tai yritystoiminnasta luopumiseen ja uudelleen aloittamiseen. Yrittäjyys on olennaista kaikkien alojen yrityksissä, teknologiaan perustuvissa ja perinteisissä, pienissä ja suurissa sekä omistuspohjaltaan erilaisissa yrityksissä, kuten perheyrityksissä, pörssiyrityksissä, osuus- ja yhteisötalouden yrityksissä 10 sekä voittoa tavoittelemattomissa yhteisöissä, joiden taloudellinen toiminta on usein merkittävää. Global Entrepreneurship Monitorin (GEM) tekemän tutkimuksen 11 mukaan 7 prosenttia uusista yrittäjistä luo merkittävän uuden markkinasektorin tai talouden alan, jos liiketoiminta on menestyksellistä, kun taas 70 prosenttia uusista yrityksistä tarjoaa tuotteita tai palveluja olemassa olevilla markkinoilla, joilla kilpailua on jo paljon ja tarvittava teknologia on ollut saatavissa jo yli vuoden ajan. Yrittäjyys on mielentila ja prosessi, joilla luodaan ja kehitetään taloudellista toimintaa yhdistämällä riskinotto, luovuus ja/tai innovatiivisuus hyvään johtamiseen uudessa tai jo olemassa olevassa organisaatiossa. B. Miksi yrittäjyys on tärkeää? i. Yrittäjyys synnyttää osaltaan työpaikkoja ja kasvua Uusia työpaikkoja luovat yhä enemmän uudet ja pienet yritykset kuin suuret. 12 Maissa, joissa yrittäjyys on lisääntynyt eniten, työttömyysluvut ovat vastaavasti pienentyneet enemmän. 13 Nopeasti kasvavat yritykset synnyttivät 1990-luvulla huomattavasti työpaikkoja. Esimerkiksi Alankomaissa 8 prosenttia nopeasti kasvavista yrityksistä tuotti 60 prosenttia työllisyyden 8 Joitakin esimerkkejä mainitaan Kimmo Hyrskyn väitöskirjassa Reflections on the advent of a more enterprising culture in Finland: An exploratory study, Jyväskylä Studies in Business and Economics, Findings from the Household Survey, SBS Performance Analysis, Yhteisötalouden yrityksiin kuuluvat osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset ja säätiöt. 11 Tutkimuksessa uusilla yrittäjillä tarkoitettiin yritystä perustavia tai alle 3 1/2 vuotta toimineen yrityksen omistajia tai johtajia. GEM 2002 Summary Report, Reynolds, Bygrave, Autio and Hay. 12 Entrepreneurship: A survey of the literature, David B. Audretsch, lokakuu Entrepreneurship: A survey of the literature, David B. Audretsch, lokakuu

7 kasvusta olemassa olevissa yrityksissä vuosina Yhdysvalloissa nopeasti kasvavaa yritystä synnytti kaksi kolmannesta kaikista uusista työpaikoista vuosina Tutkimukset osoittavat, että yrittäjyys vaikuttaa positiivisesti talouskasvuun, mutta BKT:n kasvuun vaikuttaa myös moni muu tekijä. 16 Yrittäjyys voi myös edistää sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta kehityksessä jälkeenjääneillä alueilla, lisätä taloudellista toimintaa ja työpaikkojen syntymistä tai auttaa saamaan työttömät tai muita heikommassa asemassa olevat mukaan työelämään 17. ii. Yrittäjyys on keskeistä kilpailukyvyn kannalta Uudet yritystoimintaa liittyvät aloitteet, joko uuden yrityksen perustaminen tai olemassa olevan yrityksen toiminnan suuntaaminen uudelleen (esimerkiksi sen jälkeen, kun yritys siirretään uudelle omistajalle), lisäävät tuottavuutta. Ne kasvattavat kilpailupaineita pakottamalla muut yritykset reagoimaan joko tehostamalla toimintaansa tai ryhtymällä innovoimaan. Lisääntynyt tehokkuus ja innovointi yrityksissä, kohdistui se sitten organisaatioon, prosesseihin, tuotteisiin, palveluihin tai markkinoihin, lisää koko talouden kilpailukykyä. Tämä prosessi tuo kuluttajille etuja suurempina valikoimina ja matalampina hintoina. iii. Yrittäjyys vapauttaa henkilökohtaista potentiaalia Työ ei ole vain tapa ansaita rahaa. Ihmisillä on muitakin kriteerejä ammattia valitessaan, kuten turvallisuus, itsenäisyyden aste, vaihtelevat tehtävät ja työn kiinnostavuus. Korkeampi tulotaso voi kannustaa ihmisiä täyttämään "korkeampia tarpeitaan", kuten itsensä toteuttamista ja itsenäisyyttä, ja ryhtymään yrittäjiksi. Ison-Britannian kotitaloustutkimuksesta käy ilmi, että materiaalisen motivaation (rahan ja aseman) lisäksi ihmiset päättävät ryhtyä yrittäjiksi päästäkseen toteuttamaan itseään (vapaus, itsenäisyys ja haasteet). Ihmisille, jotka eivät löydä heitä tyydyttävää säännöllistä työtä, yrittäjäksi ryhtyminen voi olla osittain tai kokonaan seurausta taloudellisesta pakosta. Yrittäjäksi ryhtyminen voi tarjota heille mahdollisuuden saavuttaa parempi asema. Tyytyväisyys työhön on yrittäjien keskuudessa suurempi kuin palkattujen työntekijöiden. Eräässä tutkimuksessa 33 prosenttia itsenäisistä ammatinharjoittajista, joilla ei ollut työntekijöitä, ja jopa 45 prosenttia itsenäisistä ammatinharjoittajista, joilla oli työntekijöitä, oli erittäin tyytyväisiä työskentelyoloihinsa, mutta ainoastaan 27 prosenttia palkatuista työntekijöistä Entrepreneurship in the Netherlands, Innovative entrepreneurship. New policy challenges!, Alankomaiden talousministeriö ja EIM, helmikuu yritystä yhteensä 6 miljoonasta amerikkalaisyrityksestä, joissa on palkattuja työntekijöitä. White Paper, Embracing innovation: entrepreneurship and American economic growth, National Commission on Entrepreneurship (NCOE), Katso esimerkiksi Entrepreneurship: A survey of the literature, D. Audretsch, lokakuu 2002, Entrepreneurship: Determinants and policy in a European-US comparison, toim. Audretsch, Thurik, Verheul and Wennekers, 2002, ja vuosittaiset GEM:n Survey Reports. 17 Katso myös Yhteinen raportti sosiaalisesta osallisuudesta, Euroopan unionin neuvosto, 15223/01, Third European survey on working conditions 2000, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö. 8

8 iv. Yrittäjyys ja sen yhteiskunnallinen merkitys Yrittäjät ovat markkinatalouden moottori, ja heidän saavutuksensa tuottavat yhteiskunnalle vaurautta, työpaikkoja ja kuluttajille valinnanvaraa. Vastauksena kasvaviin yhteiskunnallisiin odotuksiin, joita kohdistuu liiketoiminnan vaikutuksiin yhteiskuntaan ja ympäristöön, useat suuret yritykset ovat ottaneet käyttöön yritysten yhteiskunnallista vastuuta koskevia muodollisia strategioita. Siihen kuuluu yhteiskunnallisten ja ympäristöllisten tekijöiden ottaminen vapaaehtoisesti huomioon liiketoimissa ja suhteissa sidosryhmiin sekä sen tunnustaminen, että yrityksen vastuullinen käyttäytyminen voi tukea menestymistä. Tällaista käyttäytymistä voi olla esimerkiksi sitoumus harjoittaa tuotantotoimintaa ympäristöystävällisellä tavalla (ekotehokkuus) tai kuluttajien huolien huomioon ottaminen ja liiketoiminnan harjoittaminen kuluttajaystävällisellä tavalla. Pk-yritykset osoittavat "vastuullista yrittäjyyttä" epävirallisemmin, mutta ne ovat monien yhteisöjen elämänmuodon keskus. 19 Yrittäjyydellä voi myös olla myönteinen vaikutus terveys-, koulutus- ja sosiaalipalvelujen tehokkaaseen tarjoamiseen. Osuus- ja yhteisötalouden yritykset kannustavat sidosryhmiä osallistumaan näiden palvelujen hallintaan ja toimittamiseen, mikä lisää innovointia ja asiakassuuntautuneisuutta. Tällaisella lähestymistavalla voidaan täydentää julkisia resursseja ja laajentaa kuluttajille tarjottavien palvelujen valikoimaa. C. Euroopan unionin yrittäjyyden puutteet ja mahdollisuudet Mikä on yrittäjyyden tila Euroopan unionissa? Vastauksen antamiseksi on tarkasteltava ihmisten asenteita yrittäjyyteen ja todellisten yrittäjien lukumäärää, mutta myös yritystoiminnan dynaamisuutta ja yrittäjien tuloksellisuutta. 20 i. Yrittäjyyden mittaaminen Mielipiteet itsenäisestä ammatinharjoittamisesta Eurobarometrin mukaan eurooppalaiset pitävät palkattuna työntekijänä toimimista itsenäistä ammatinharjoittamista parempana. Etelä-Euroopassa, Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa itsenäinen ammatinharjoittaminen on suhteessa suositumpaa. Euroopan unionin keskiarvo on 45 prosenttia, kun taas Yhdysvaltain kansalaisista jopa 67 prosenttia olisi mieluummin itsenäisiä ammatinharjoittajia. 21 Yrittäjäksi ryhtyminen Yrittäjien määrä, joka sisältää itsenäiset ammatinharjoittajat ja yritysten omistajat, vaihtelee suuresti Euroopassa. Se on noin 6 prosenttia Tanskassa ja Luxemburgissa, 13 prosenttia Komission tämän alan aloitteisiin kuuluvat Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, Teollisuuden kestävä kehitys, (SEK) 1999, 1729, Euroopan komissio, ja Komission tiedonanto, Yritysten sosiaalinen vastuu: elinkeinoelämän panos kestävään kehitykseen, KOM (2002) 347 lopullinen, Euroopan komissio, Yrittäjyysdynamiikkaa on analysoitu syvällisesti julkaisuissa Entrepreneurship: A survey of the literature, David B. Audretsch, lokakuu 2002, ja Business Demography in Europe, Pk-yritysten eurooppalainen seurantakeskus / Nro 5, Euroopan komissio, Flash Eurobarometer 134, Entrepreneurship, marraskuu 2001, tutkimus koski EU:n ja Yhdysvaltojen kansalaisia. 9

9 Espanjassa, 15 prosenttia Portugalissa ja yli 18 prosenttia Kreikassa ja Italiassa. Yhdysvalloissa luku on hieman yli Uuteen yritystoimintaan ryhtymisen osalta Eurobarometri-kyselytutkimuksesta käy ilmi, että 4,5 prosenttia EU:n kansalaisista on perustamassa uutta yritystä, on perustanut uuden yrityksen tai on siirtynyt olemassa olevan yrityksen johtoon kolmen viime vuoden aikana. Luku vaihtelee Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin noin 6 prosentista Ranskan alle 2 prosenttiin. Yhdysvalloissa luku on huomattavasti suurempi, noin 13 prosenttia. Eurooppalaiset luopuivat yrityksen perustamisaikeistaan yli kaksi kertaa useammin kuin yhdysvaltalaiset. Yrittäjyyden dynamiikka Huolimatta tutkimustuloksista, jotka osoittavat, että muuttuvuus (yritysten markkinoille tulo ja markkinoilta poistuminen) on samansuuruista tietyissä Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa, Euroopassa on vähemmän yrittäjyysdynamiikkaa. Amerikkalaisyritykset ovat perustettaessa keskimäärin pienempiä kuin eurooppalaiset, mutta (työpaikkojen) kasvu markkinoille tulevissa yrityksissä on Yhdysvalloissa paljon voimakkaampaa perustamista seuraavina ensimmäisinä vuosina. Yhdysvalloissa yrittäjät näyttävät testaavan markkinoita aloittamalla toimintansa pienessä mittakaavassa ja menestyessään laajentavan nopeasti, kun taas Euroopassa monet liikeideat eivät koskaan edes pääse markkinoille asti, sillä niiden elinkelpoisuus asetetaan kyseenalaiseksi jopa ennen niiden testaamista markkinoilla. 23 Eurobarometrista kävi ilmi, että 46 prosenttia eurooppalaisista katsoi, että "yritystä ei pidä perustaa, jos on olemassa epäonnistumisen riski", kun vain 25 prosenttia amerikkalaisista ajatteli samoin. Yrittäjyysdynamiikan kasvun osoituksena Yhdysvalloissa on se, että kesti 20 vuotta, että kolmasosa Fortune 500 -listalla vuonna 1960 olleista yrityksistä oli vaihtunut, kun taas vuonna 1998 listalla olleet vaihtuivat neljässä vuodessa. Samoin 8:aa Yhdysvaltain 25 suurimmasta yrityksestä ei ollut olemassa vuonna 1998 tai ne olivat hyvin pieniä. Euroopassa kaikki yritykset, jotka olivat suuria vuonna 1998, olivat sitä jo vuonna Työpaikkojen syntyminen Vaikka 1990-luvun alussa vallinnutta 11 prosentin työttömyyttä pyrittiin vähentämään ja vaikka työttömyysprosentti vaihtelee jäsenvaltioittain, 7,4 prosentin keskimääräinen työttömyys on edelleen merkittävä ongelma luvun jälkipuoliskolla kaikissa jäsenvaltioissa kirjattiin positiiviset vuosittaiset yritysten perustamisprosentit, 25 mutta parantamisen varaa on vielä. Euroopassa ei ole luotu kovin monia nopeasti kasvavia yrityksiä, jotka ovat tärkeitä työpaikkojen synnyttäjiä luvun alkuvuosina 19 prosenttia Yrittäjiä prosentteina työvoimasta. Yrittäjät määritellään rekisteröidyn tai rekisteröimättömän yrityksen omistajiksi, poisluettuna palkatonta työtä tekevät perheenjäsenet, yritystä toissijaisena toimintona hoitavat palkatut työntekijät ja maatalousyrityksen omistajat. COMParative Entrepreneurship data for International Analysis, (Compendia ), EIM. Analyysi kattoi kahdeksan EU:n jäsenvaltiota, Yhdysvallat ja Kanadan. The role of policy and institutions for productivity and firm dynamics: Evidence from micro and industry data, working paper nr 329, Stefano Scarpetta et. al., ECO/WKP(2002)15, Entrepreneurship in the Netherlands: Innovative entrepreneurship. New policy challenges, Alankomaiden talousministeriö ja EIM, Alankomaat, 2002, ja White Paper, Embracing innovation: entrepreneurship and American economic growth, National Commission on Entrepreneurship (NCOE), Business Demography in Europe, Pk-yritysten eurooppalainen seurantakeskus / Nro 5, Euroopan komissio,

10 keskisuurista yrityksistä Yhdysvalloissa luokiteltiin nopeasti kasvaviksi verrattuna keskimääräin vain 4 prosenttiin kuudessa EU-maassa. 26 ii. Euroopan haaste Ihmisten asenteet yrittäjyyteen ja yrittäjäksi ryhtymiseen vaihtelevat suuresti EU:n jäsenvaltiossa, ja erot ovat vielä suuremmat alueiden välillä. Euroopan unionissa ei keskimäärin ole puutetta yritysten omistajista. Ihmisten taipumusta kehittää uusia yrittäjyyttä koskevia aloitteita voisi kuitenkin parantaa. Verrattuna Yhdysvaltoihin Euroopan unionissa on vähemmän yrittäjyysdynamiikkaa. Eurooppalaiset osallistuvat amerikkalaisia vähemmän uusiin yrittäjyyttä koskeviin aloitteisiin, ja eurooppalaiset yritykset kasvavat hitaammin kuin amerikkalaiset. Euroopan unionin jatkuvasti korkea työttömyysprosentti, joka on toisissa jäsenvaltioissa vakavampi ongelma kuin toisissa, osoittaa, että yritystoiminnan potentiaalia luoda työpaikkoja olisi pyrittävä hyödyntämään paremmin. Yrittäjyyteen liittyvien uusien ja kannustavien aloitteiden lisäksi Euroopan unionin nykyisten yritysten kasvupotentiaali pitäisi vapauttaa. Ne ovat unionin talouden ydin ja tarjoavat jatkuvuutta, työpaikkoja ja vakaata kokemusta. Euroopan noin 20 miljoonasta pk-yrityksestä noin 30 prosenttia ilmoittaa tärkeimmäksi päämääräkseen kasvun. 27 Euroopan unionin haasteena on tunnistaa avaintekijät sellaisen ympäristön luomiseksi, jossa yrittäjyyteen liittyvä aloitteellisuus ja liiketoiminta voivat menestyä. Poliittisilla toimenpiteillä olisi pyrittävä lisäämään yrittäjyyttä EU:ssa ja ottaa käyttöön soveltuvin lähestymistapa, jolla lisätään uusien yrittäjien määrää ja tuetaan yhä useampien yritysten kasvua. III. YRITTÄJYYS JA POLIITTISET VAIHTOEHDOT Poliittisilla toimilla voidaan lisätä yrittäjyyttä. Vaikka makrotaloudellisilla oloilla on merkittävä vaikutus yrittäjyyteen, GEM:n raportissa todetaan, että niiden tärkeysjärjestys tarkastelluissa maissa pysyi suhteellisen vakaana, mikä antaa olettaa, että pysyvillä kansallisilla ominaisuuksilla on myös vaikutuksensa. Euroopan unioni on jo laatinut kasvuun ja vakauteen tähtäävän makrotaloudellisten politiikkojen strategian, joka on ennakkoedellytys yrittäjyyttä edistävän ympäristön luomiselle. Neuvosto julkaisee vuosittain talouspolitiikan laajat suuntaviivat, joissa käsitellään jäsenvaltioiden kansallisia toimintatapoja. Vuoden 2002 suuntaviivoissa suositeltiin yrittäjyyden tukemista esimerkiksi uusille ja olemassa oleville yrityksille tarkoitetun verotus- ja sääntely-ympäristön, maksukyvyttömyyslainsäädännön uudistamisen ja tehokkaiden rahoitusmarkkinoiden edistämisen avulla Nopeasti kasvava yritys määritellään yritykseksi, joka kaksinkertaisti liikevaihtonsa viitejaksolla (Euroopassa ja Yhdysvalloissa ), prosentteina kaikista keskikokoisista yrityksistä. An international comparison of hypergrowth enterprises, EIM Small Business Research and Consultancy, julkaisussa Fostering Entrepreneurship in Europe, the UNICE Benchmarking Report, EU:n, ETA:n ja Sveitsin 20 miljoonaa yritystä. Pk-yritysten eurooppalainen seurantakeskus / Nro 1, Highlights from the 2001 Survey, Euroopan komissio, Neuvoston suositus 2002/549/EY, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2002, jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi, EYVL L 182,

11 Taloudellisten mahdollisuuksien lisäksi moni muukin tekijä vaikuttaa yksilön päätöksen perustaa yritys tai yrittäjän pyrkimyksiin ottaa riskejä tai laajentaa toimintaa. Taloudellisten mahdollisuuksien lisääminen ei automaattisesti lisää yrittäjyyttä. Se riippuu myös ihmisten mieltymyksistä, kyvyistä ja tarjolla olevista vaihtoehdoista. Jopa silloin, kun yksilö harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä, hän punnitsee yrittäjyyden hyviä ja huonoja puolia suhteessa niihin etuihin ja turvallisuuteen, joista hän joutuu luopumaan. Yrittäjyyden edistämistä koskevan kattavan lähestymistavan on toimittava kolmella tasolla yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan. Jotta yksilöitä voitaisiin kannustaa ryhtymään yrittäjiksi, heidät on tehtävä tietoisiksi yrittäjyyden käsitteestä ja yrittäjyydestä olisi tehtävä riittävän houkutteleva vaihtoehto. Heille pitäisi antaa oikeat taidot toteuttaa pyrkimyksensä menestyksekkäästi. Jotta yritysidea kehittyisi terveeksi yritykseksi, tarvitaan toimintaa tukevat puiteedellytykset. Niiden pitäisi mahdollistaa yritysten kehittyminen ja kasvaminen eikä tarpeettomasti estää toiminnan supistamista tai lopettamista. Yritystoiminnan määrä riippuu yhteiskunnan positiivisesta asenteesta yrittäjiin. Yrittäjien menestymistä olisi arvostettava ja epäonnistumisen häpeää vähennettävä. Yrittäjyyttä koskevalla politiikalla pyritään lisäämään yrityksen elinvoimaisuutta motivoimalla yrittäjiä ja antamalla heille tarvittavat taidot. Liiketoimintaa tukeva ympäristö on avain yritysten perustamiseen, lopettamiseen, siirtämiseen jatkajille, menestymiseen ja selviytymiseen. A. Mitä yrittäjien määrän lisäämiseksi tarvitaan? i. Yrityksen perustamisen esteet Viimeaikaisista parannuksista huolimatta eurooppalaiset pitävät edelleen hallinnollisia esteitä suurimpana vaikeutena yrityksen perustamiselle. Uusien yritysten on vaikea saada tarvitsemaansa siemenpääomaa ja alkuvaiheen rahoitusta. Riskin jakaminen julkisen ja yksityisen sektorin välillä voi auttaa helpottamaan rahoituksen hankkimista. Kun Eurobarometrissa eurooppalaisia pyydettiin ilmaisemaan mielipiteensä yrityksen perustamisen esteistä, 69 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että nykyiset hallinnolliset toimenpiteet ovat monimutkaisia, ja 76 prosenttia mainitsi rahoituksen puutteen. Yrityksen perustamista koskeviin hallinnollisiin menettelyihin on jo kiinnitetty paljon huomiota. Esikuva-analyysissä Euroopan komissio havaitsi suotuisan suuntauksen ajassa, joka yrityksen perustamiseen kuluu. 29 Yksityisyrityksen perustaminen kestää keskimäärin 12 työpäivää ja osakeyhtiön 24 työpäivää; nämä ajat ovat lyhenemässä. Eräillä jäsenvaltioilla on kuitenkin vielä tekemistä yrityksen perustamiseen kuluvan ajan ja kustannusten pienentämiseksi niin, että ne vastaisivat eurooppalaisia vertailuarvoja. Parantamisen varaa on moninkertaisten menettelyjen, yhteyspisteiden, lomakkeiden, lupien ja kustannusten osalta. Keskitetty menettely yrityksen perustamisessa 29 Aloittavien yritysten hallinnointiin liittyvä vertailuanalyysi, Euroopan komissio, tammikuu

12 Portugalissa on vuodesta 1997 lähtien perustettu yrityskeskuksia (Business Formalities Centres) helpottamaan uusien yritysten rekisteröintiä. Nämä keskukset kokoavat yhteen uuden yrityksen rekisteröinnin edellyttämistä erilaisista muodollisuuksista vastaavien julkishallinnon kaikkien yksikköjen edustajia (esimerkiksi yhtiöjärjestys tai yritys- ja sosiaaliturvarekisterit). Tulevat yrittäjät saavat neuvoja samassa keskuksessa sijaitsevasta neuvontapalvelusta. Samalla menettelyjä on yksinkertaistettu. Tuloksena on, että yrityksen perustamiseen kuluva aika on lyhentynyt 80 prosentilla 1990-luvun puoliväliin verrattuna, ja Portugali on sitoutunut lyhentämään aikaa edelleen 50 prosentilla vuonna Rahoituksen saaminen on suuri este uusille yrittäjille. Heidän on vaikea saada pankkilainaa tai löytää riskipääomia. Pankit edellyttävät yritykseltä hyvää mainetta ja takuita joita uusilla yrityksillä, erityisesti osaamiseen perustuvia toimintoja kehittävillä, ei yleensä ole. Käynnistämisvaiheessa olevilla yrityksillä on myös suuria vaikeuksia kattaa käyttöpääoman tarpeensa. Pankkilainojen lisäksi uusilla yrityksillä pitäisi olla parempi pääsy vaihtoehtoisiin rahoituslähteisiin. Riskipääoman lisäksi pitäisi tarkastella lähemmin mahdollisuutta löytää epävirallisia sijoittajia, kuten perhe, ystävät tai yksityiset pääomasijoittajat. GEM:n tutkimuksessa havaittiin, että epävirallinen rahoitus yrityksen perustamisessa oli viisi kertaa suurempi kuin kotimainen riskipääoma, ja kun riskipääoman määrä pieneni merkittävästi vuodesta 2000 vuoteen 2001, epävirallinen rahoitus pysyi vakaampana. Lisätäkseen kiinnostustaan riskialttiisiin yrityksiin yksityiset sijoittajat ovat ilmaisseet tarpeen saada kannustimia, kuten verohelpotuksia. Riskin jakaminen pankkien, yksityissektorin sijoittajien ja pk-yrityksiin erikoistuneiden julkisten rahoituslaitosten kesken tai keskinäisten takuulaitosten välityksellä on tehokas tapa tuoda vipuvaikutusta niukkojen julkisten varojen jakamiseen, ja se on osoittautunut onnistuneeksi tavaksi lisätä käynnistämisvaiheessa olevien yritysten rahoitusta. ii. Riski ja siitä saatava palkkio Euroopassa yrittäjyyteen liitettävien riskien vastapainona ei ole odotettavissa riittävää palkkiota. Yrittäjyyteen liitettävien riskien ja siitä saadun palkkion tasapainoa on tarkasteltava uudelleen. Epäonnistunut yrittäjä joutuu huonoon maineeseen. Kun Eurobarometrissa pyydettiin eurooppalaisia nimeämään suurimmat huolensa yrittäjyyteen liittyvän riskin osalta, eniten pelättiin konkurssia ja henkilökohtaisen omaisuuden menettämistä. Huonon maineen lisäksi henkilökohtainen konkurssi merkitsee vakavia oikeudellisia seurauksia. Jäljellä olevien velkojen hoitaminen voi viedä vuosia, konkurssin tehnyt voi menettää omaisuutensa ja joutua rajoitusten kohteeksi. Tällaiset seuraukset ovat oikeutettuja petoksen tai epärehellisen toiminnan tapauksessa, mutta epäonnistuminen on luonnollinen osa talouselämää, ja osa yrittäjistä tekee konkurssin, koska he eivät kykene kilpailemaan markkinoilla. Maksukyvyttömyyslainsäädäntöä on tarkistettava esteiden poistamiseksi siltä, että rehellinen yrittäjä voisi aloittaa uudelleen alusta. Tämä ei tietenkään saisi haitata tarpeettomasti velkojien etuja, sillä niistä saattaisi tulla haluttomampia sijoittamaan pieniin ja uusiin yrityksiin. Maksukyvyttömyyslainsäädäntö Belgia on mukauttanut maksukyvyttömyyslainsäädäntöään tarkoituksena mahdollistaa se, että yrittäjät voivat pyrkiä pelastamaan yrityksen joutuessaan väliaikaisiin ongelmiin ja asettaa 13

13 elinkelvottomat yritykset selvitystilaan mahdollisimman nopeasti. Tuomioistuimet voivat antaa päätöksen, jonka mukaan rehellinen konkurssin tehnyt yrittäjä saa anteeksi ja voi aloittaa liiketoiminnan uudestaan puhtaalta pöydältä. Ihmiset saattavat olla halukkaampia ottamaan yrittämisen riskin, jos sen vastapainona odotettavissa olisi menestymisestä seuraava palkkio. Viime aikoina Euroopan unionissa on havaittu suuntaus alentaa itsenäisten ammatinharjoittajien ja pienten yritysten veroja, ja on ryhdytty toimiin potentiaalisten itsenäisten ammatinharjoittajien verotaakan keventämiseksi. Joissakin jäsenvaltiossa kyseiset veroprosentit on kuitenkin korkeat, 30 mikä vähentää yrittäjien mahdollisuuksia luoda ja ylläpitää vaurautta. Itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtyminen merkitsee usein heikompaa sosiaaliturvaa. Yrittäjien tarpeisiin sovitettu sosiaaliturva voisi tehdä yrittäjyydestä houkuttelevampaa. Yrittämisen kustannusten alentaminen Ranskan hallitus aikoo helpottaa siirtymistä työntekijästä yrittäjäksi. Toimi on osa yritysten perustamista edistävää kattavaa aloitetta, ja siihen kuuluu toimenpiteitä esteiden poistamiseksi työntekijöiltä, jotka haluavat perustaa yrityksen joko yksin tai yhdessä työnantajansa kanssa. Toimen avulla myös poistetaan syrjivät vero- ja sosiaalimaksut tulevilta yrittäjiltä, joita säilyttävät palkatun työntekijän aseman. Niitä, jotka perustaisivat mieluummin yrityksen, on Euroopassa kaksi kertaa enemmän kuin niitä, jotka ottaisivat vastuun jo olemassa olevasta yrityksestä. 31 Olemassa olevaan yritykseen siirtyminen voi kuitenkin olla houkutteleva vaihtoehto siihen liittyvän pienemmän riskin takia. Esimerkiksi Itävallassa 96 prosenttia onnistuneesti uudelle omistajalle siirretyistä yrityksistä selviää hengissä ensimmäiset viisi vuotta, kun aloittavista yrityksistä selviää 75 prosenttia. 32 Noin kolmanneksen Euroopan unionin yrityksistä odotetaan tarvitsevan uusia omistajia seuraavien kymmenen vuoden aikana joko eläkkeelle jäännin takia tai muista syistä. Tämä tarjoaa useita mahdollisuuksia siirtyä johtamaan olemassa olevaa yritystä. iii. Kykyjen ja taitojen edistäminen Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen olisi osaltaan edistettävä yrittäjyyttä luomalla oikeanlaisen ajatustavan, tietoisuutta yrittäjän uravaihtoehdosta ja taitoja. Eurobarometri paljasti, että 37 prosenttia eurooppalaisista harkitsee tai on harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä, mutta vain 15 prosenttia toteuttaa aikeensa. Kyselytutkimus näyttää osoittavan, että tietämys yrityksen perustamisesta lisää yrittäjäksi tulemisen todennäköisyyttä. Ne Eurobarometriin vastanneet, joilla oli itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat vanhemmat, olivat taipuvaisempia ryhtymään itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi kuin ne, joiden vanhemmat olivat muiden palveluksessa. GEM:n kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että ihmiset, jotka luottavat taitoihinsa ja kokemukseensa, ovat 2-7 kertaa todennäköisemmin mukana uuden yrityksen perustamisessa tai johtamisessa ja että ihmisillä, jotka tuntevat jonkun hiljattain yrityksen perustaneen, se on 4 kertaa todennäköisempää. Yhdistyneen kuningaskunnan kotitaloustutkimuksesta käy ilmi, että yrittäjyyden kanssa aikaisemmin (ystävien, perheen tai opintojen kautta) tekemisiin joutuneet harkitsivat todennäköisemmin vakavasti yrityksen perustamista. Yrittäjyyden edistämiseksi koulutusjärjestelmä voi tarjota sekä taitoja että tietoisuutta. 30 Komission tiedonanto - Luonnos: Yhteinen työllisyysraportti, KOM (2002) 621 lopullinen, Flash Eurobarometer 107, Entrepreneurship, marraskuu Business transfers and successions in Austria, Austrian Institute for Small Business Research,

14 Virtuaaliyrityksen johtaminen koulussa Virtuaaliyrityksiä käytetään opetuksen apuna Sivitanidioksen teknisessä koulussa Ateenassa, Kreikassa. Oppilaat jakavat aikansa teoreettisten kurssien ja virtuaaliyrityksen johtamisen kesken. Koska tulokset ovat olleet erittäin positiivisia, ohjelma otetaan käyttöön kaikissa teknisissä kouluissa. Opetusohjelmaan on lisätty myös yrittäjyyttä koskeva kurssi, joka kattaa yrittäjyyden teorian ja käytännön opastuksen liiketoimintasuunnitelman laatimisessa. Yhteystoimistot huolehtivat siitä, että oppilaat saavat neuvoja ja tukea yrittäjän ammattivaihtoehdossa. Yrityksen perustaminen edellyttää sitoutumista, luovuutta ja peräänantamattomuutta, kun taas liiketoiminnan kehittäminen asteittain vaatii enemmän johtamiskykyjä, kuten tehokkuutta, tuloksellisuutta ja luotettavuutta. Koska sekä henkilökohtaiset ominaisuudet että johtamistaidot ovat menestymisen avaintekijöitä, yrittäjyyteen liittyviä henkilökohtaisia taitoja pitäisi alkaa opettaa jo aikaisessa vaiheessa ja jatkaa yliopistotasolle asti, jossa painopiste voidaan asettaa johtamiskyvyn rakentamiselle. 33 Euroopan komissio on havainnut, että useimmat jäsenvaltiot ovat nyt enemmän tai vähemmän sitoutuneet edistämään yrittäjyyden opettamista koulutusjärjestelmissään. 34 Yliopistoissa yrittäjyyskoulutus ei saisi olla tarkoitettu ainoastaan MBA-opiskelijoille, vaan sen pitäisi olla myös muiden alojen opiskelijoiden valittavissa. Esimerkiksi teknisissä korkeakouluissa yrittäjyyskoulutus voi auttaa sovittamaan yhteen teknisen ja yrittäjäpotentiaalin. Yrittäjyyskoulutus yhdistettynä julkisiin tutkimusohjelmiin kokoaa yhteen ne ainekset, joilla tieteellinen osaaminen liitetään tulosten kaupallistamiseen. Aloittavien yrittäjien tukeminen yliopistoympäristössä "Enterprise Ireland" toteuttaa strategiaa, jolla synnytetään nopeasti kasvavia uusi yrityksiä keskitetyllä tukipaketilla, jonka tavoitteena on yliopistolähtöisten hankkeiden määrän ja merkityksen lisääminen. Ohjelma on osa Irlannin alueellisen kasvun strategiaa ja sisältää vuoden mittaisen yrityshautomo-ohjelman valmistuville opiskelijoille, jotka haluavat perustaa yrityksen, sekä tarjoaa käytännön ja hallinnon tukea. Osana Campus Company Programme - ohjelmaa tutkijat voivat saada rahallista tukea tutkimustulostensa kaupallistamiseksi. Yrityshautomot tukevat tehokkaasti uusia yrittäjiä. Hautomoissa syntyneillä yrityksillä on paremmat mahdollisuudet selviytyä kuin muilla, ja hautomot ovat kustannustehokas tapa edistää julkisen politiikan tavoitteita. Hautomoiden menestys selittää niiden määrän nopean kasvun; niitä on Euroopan unionissa jo yli iv. Yrittäjyys yhteiskunnan kaikkien jäsenten ulottuville Yrittäjyyttä olisi edistettävä laajalti, erityisesti naisten ja muiden aliedustettujen ryhmien keskuudessa. Etnisillä vähemmistöillä on paljon yrittäjähenkeä ja vielä suurempaa potentiaalia. Saatavilla olevat liiketoiminnan tukipalvelut näyttävät kuitenkin vastaavan huonommin heidän erityistarpeisiinsa. 33 Nijenroden yliopiston tutkimus, huhtikuu 2000, julkaisussa De succesvolle ondernemer, Ministerie van Economische Zaken en de Nederlandse Vereniging van Participatiemaatschappijen, Den Haag, Alankomaat, marraskuu Best-menettelyn mukainen hanke Education and Training for Entrepreneurship, Euroopan komissio, Benchmarking of Business Incubators, Euroopan komissio, helmikuu

15 Euroopassa on huomattavasti vähemmän naispuolisia kuin miespuolisia yrittäjiä, ja naisten osuus itsenäisistä ammatinharjoittajista vaihtelee Irlannin 16 prosentista Portugalin 40 prosenttiin. 36 Yrittäjänaisia kohtaavat samat hankaluudet kuin kaikkia yrittäjiä, mutta jotkut kysymykset, kuten rahoituksen saaminen, näyttävät olevan naisille vaikeampia. Naisilta myös usein puuttuu yrityksen perustamisessa ja sen toiminnan jatkamisessa tarvittava varmuus ja taidot. Tähän on useita syitä, kuten valittu toiminta, tiedon puute, havaittu syrjintä, verkostojen puute tai vaikeudet yhdistää työ- ja perhevelvoitteet. 37 Euroopan komissio on helpottanut hyvien käytäntöjen vaihtoa tarkoituksena edistää yrittäjyyttä naisten keskuudessa WES-verkoston avulla, joka tuo yhteen naisyrittäjyyden edistämisestä vastaavat viranomaiset. 38 Naiskonsultteja yrittäjänaisille NUTEK aloitti Ruotsissa hankkeen 'Business Consultants for Women Project', jossa naiskonsultit tarjoavat neuvoja ja muuta kuin rahoitusapua naisyrittäjille. Hanke perustuu havainnolle, että monet naiset kääntyvät mieluummin naisten puoleen saadakseen neuvoja yrityksen hoitamiseen liittyvissä asioissa. Konsultit antavat neuvoja liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä ja laajemmissa aihepiireissä, kuten kuinka yhdistää perhe-elämä ja yrityksen johtaminen. NUTEK tarjoaa konsulteille koulutusta ja kokemusten vaihtomahdollisuuksia. Etnisten vähemmistöjen yritykset Euroopassa ovat osoitus suuresta yrittämisen kyvystä ja potentiaalista. Etnisiin ryhmiin kuuluvat yrittäjät ovat heterogeeninen ryhmä kielen, yhteiskunnallis-taloudellisen aseman ja kulttuurin suhteen, mikä heijastuu liiketoiminnan luonteessa. Hyvin monet ovat keskittyneet toimintoihin, joihin on helppo päästä, mutta heillä on vaikeuksia päästä niistä eteenpäin. Etnisiin ryhmiin kuuluvien yrittäjien kohtaamat ongelmat ovat yleensä samankaltaisia kuin kaikkien yrittäjien, mutta he näyttävät hyötyvän keskimääräistä vähemmän julkisista liiketoiminnan tukipalveluista ja he ovat harvemmin mukana yritysjärjestöissä. 39 On ehdotettu Euroopan laajuisen etnisiin ryhmiin kuuluvien yrittäjien verkon perustamista kokemusten jakamisen helpottamiseksi ja korjauskeinojen löytämiseksi havaittuihin ongelmiin. 40 Euroopan komissio on antanut osana maahanmuuttopolitiikkaansa kaksi direktiiviehdotusta, jotka auttavat kolmansien maiden yrittäjiä yrityksen perustamisessa. 41 B. Kuinka yrityksiä voi vauhdittaa kasvuun? Yrittäjät kohtaavat monia esteitä. Hallinnollisten määräysten noudattaminen ja niihin liittyvät kustannukset ovat edelleen merkittävä taakka. Myös ammattitaitoisten työntekijöiden 36 Vuosittaiset työvoimatilastot, Euroopan komissio, Best-hanke Promoting entrepreneurship amongst women ja tutkimus Young Entrepreneurs, Women Entrepreneurs, Co-Entrepreneurs and Ethnic Minority Entrepreneurs in the European Union and Central and Eastern Europe, Euroopan komissio, heinäkuu Lisätietoja osoitteessa 39 Young Entrepreneurs, Women Entrepreneurs, Co-Entrepreneurs and Ethnic Minority Entrepreneurs in the European Union and Central and Eastern Europe, Euroopan komissio, heinäkuu Ehdotus syntyi etnistä yrittäjyyttä koskevassa seminaarissa, johon osallistui tutkijoita, päätöksentekijöitä ja yritysjärjestöjä. Euroopan komissio järjesti seminaarin kesäkuussa Ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä palkkatyötä tai itsenäistä ammatinharjoittamista varten, KOM (2001) 386 lopullinen, ; Ehdotus neuvoston direktiiviksi pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta, KOM (2001) 127 lopullinen,

16 saaminen, työmarkkinoiden joustavuuden aste ja rahoituksen riittävyys rajoittavat liiketoiminnan saavutuksia. 42 Lisäksi yrityksiä olisi autettava hyödyntämään sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia ja innovoimaan. i. Sääntely-ympäristö Jatkuvista parantamispyrkimyksistä huolimatta yrittäjät nimeävät edelleen byrokratian suurimmaksi esteeksi yrityksen hoitamiselle, erityisesti haluttaessa toimia ja laajentaa toimintaa sisämarkkinoilla. Sääntely ei yleensä vaihtele yrityksen koon mukaan, ja se vaikuttaa siksi usein suhteettoman paljon pienempiin yrityksiin. Viranomaisia on näin ollen kannustettava ajattelemaan ensin pieniä yrityksiä ja pitämään sääntely mahdollisimman yksinkertaisena ja tarkoituksenmukaisena. Hallinnollisen taakan vähentämiseksi joukko jäsenvaltioita sallii poikkeuksia pk-yrityksille tai tarjoaa hallinnollisia palveluja niiden tukemiseksi. Tietojen antaminen ja tuki voivat auttaa yrittäjiä selviytymään byrokratiasta. EasyPay Tanska on ottanut käyttöön uuden palkkojenkäsittelyjärjestelmän. Rekisteröitymällä EasyPay-järjestelmän käyttäjäksi, mikä on vapaaehtoista ja maksutonta, työnantaja voi antaa tiedot palkoista ja työntekijöistä yhteen paikkaan. Ne toimitetaan sitten asianomaisille viranomaisille. EasyPay on osa sähköistä hallintoa koskevaa aloitetta, johon kuuluu myös johon kaikki yritysten kannalta tärkeät viranomaisten lomakkeet kerätään sähköisesti, ja Webreg, jonka avulla uudet rajavastuuyhtiöt voivat rekisteröityä verkossa. Webreg-järjestelmän kautta tehty rekisteröinti on oikeudellisesti sitova digitaalisen allekirjoituksen avulla. Virtuaaliapua hallinnollisissa menettelyissä Itävalta on ottanut käyttöön www-sivuston (www.help-business.gv.at), joka tarjoaa yrittäjille ytimekästä tietoa hallinnollisista menettelyistä. Kaikki menettelyt, jotka voidaan suorittaa verkossa, ovat saatavilla yhden hallinnollisen välineen avulla online). Yrittäjät voivat täyttää kunnallisveroilmoituksensa käyttämällä välinettä nimeltä HELP, joka lähettää tiedot asianomaiselle viranomaiselle. Sivustossa on myös paljon tietoja yrityksen hoitamisen eri puolista henkilökunnan rekisteröinnistä vuosilomiin. Eurooppalaisilta yrityksiltä kysyttiin niiden sääntely-ympäristön laadusta, ja tämän tutkimuksen tuloksena Euroopan komissio arvioi, että parempilaatuisella lainsäädännöllä voitaisiin säästää 50 miljardia euroa. 43 Komissio on sitoutunut parantamaan lainsäädännön laatua 44 ja on siksi tehnyt joukon aloitteita EU:n tasolla, kuten parempaa sääntelyä koskeva toimintasuunnitelma, uusia politiikkoja koskevaan kuulemiseen sovellettavat vähimmäisvaatimukset ja systemaattinen lähestymistapa vaikutusten arviointiin. 45 Komissio 42 Pk-yritysten eurooppalainen seurantakeskus / Nro 1 Highlights from the 2001 Survey, Euroopan komissio, 2001; European Business Survey, Grant Thornton, 2002; ja Business Views on Red Tape, OECD, Sisämarkkinoiden tulostaulu, Nro 9, Euroopan komissio, Eurooppalainen hallintotapa - Valkoinen kirja, KOM (2001) 428 lopullinen, Komission tiedonanto - Eurooppalainen hallintotapa: Lainsäädännön parantaminen, KOM (2002) 275 lopullinen; Komission tiedonanto vaikutustenarvioinnista, KOM (2002) 276 lopullinen; Komission tiedonanto - Mietintö: neuvottelu- ja keskustelukulttuurin edistäminen - ehdotus komission konsultointiprosessiin sovellettavista yleisistä periaatteista ja vähimmäisvaatimuksista, KOM (2002) 17

17 kehittää myös mekanismeja yritysten kuulemiseksi osana interaktiivista politiikan suunnittelua koskevaa aloitetta, ja se on perustanut foorumin, jossa jäsenvaltiot voivat vaihtaa näkemyksiä omista yrityksiin kohdistuvien vaikutusten arviointijärjestelmistään. 46 Vuonna 2002 Euroopan komissioon nimitettiin pk-yritysten edustaja, joka toimii aktiivisena linkkinä liike-elämään ja varmistaa, että pk-yritysten edut tunnistetaan ja otetaan asianmukaisesti huomioon asiaa hoitavissa komission yksiköissä. Myös joissakin jäsenvaltioissa on tehty samansuuntaisia aloitteita. Sisämarkkinat ovat vähentäneet huomattavasti kaupankäynnin esteitä Euroopan unionissa. EU on edistynyt hyvin sisämarkkinoiden laajentamisessa (mm. rahoitusalalla), 47 mutta yhdentyneen eurooppalaisen talouden ja tarjoajien ja käyttäjien kokeman todellisuuden välillä on edelleen kuilu. Sisämarkkinastrategia, 48 joka on viisivuotinen ohjelma, keskittyy kipeimmin edistystä tarvitseviin aloihin, kuten teollis- ja tekijänoikeudet, julkisia hankintoja koskevat säännöt ja palveluihin vaikuttavat esteet. 49 Eurooppalaisia yrittäjiä kiinnostaa yhdenmukaistamisen eteneminen kuluttajansuojan parantamiseksi, 50 sillä rajatylittävä liiketoiminta hyötyisi kuluttajia houkuttelevista sisämarkkinoista. ii. Verotus Tarkoituksenmukaiset verotustoimenpiteet voivat edistää kehitystä, kasvua ja yritysten selviytymistä. Verojärjestelmän rakenne, mukaan luettuna tulo- ja yhtiöverotus, työn verotus ja arvonlisävero, vaikuttaa yritysten laajentumiskykyyn. Verojärjestelmien monimutkaisuus on itsessään hallinnollinen taakka yrittäjille. Euroopan komissio on tunnistanut joukon rajatylittävän toiminnan veroesteitä sisämarkkinoilla ja tuonut esiin korjauskeinoja, joita parhaillaan tarkastellaan. 51 Kun marginaalituloveroprosentti nousee, yrittäjät laajentavat toimintaansa hitaammin, investoivat vähemmän ja palkkaavat vähemmän työntekijöitä. 52 Myös työn verotuksen taso voi vaikuttaa yrityksen päätöksiin työvoiman palkkaamisesta. Viime vuosien verouudistukset 277 lopullinen; Komission tiedonanto - Lainsäädännön yksinkertaistamista ja parantamista koskeva toimintasuunnitelma, KOM (2002) 278 lopullinen, Interaktiivista politiikan suunnittelua koskeva aloite, IPM C (2001) Yrityksiin kohdistuvien vaikutusten arviointijärjestelmää (BIA) koskevan pilottihankeen loppuraportti, maaliskuu Komission tiedonanto, Riskipääoma: Avain työpaikkojen luomiseen Euroopan unionissa, SEK (1998) 552, ; Komission tiedonanto - Rahoitusmarkkinoiden puitteiden toteuttaminen: toimintasuunnitelma, KOM (1999) 232 lopullinen, Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, Sisämarkkinoiden strategian katsaus vuodeksi 2002, Lupauksista toimintaan, KOM (2002) 171 lopullinen, Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Palvelujen sisämarkkinatilanne - Palvelujen sisämarkkinastrategian ensimmäisessä vaiheessa esitetty kertomus, KOM (2002) 441 lopullinen, tuo esille vakavia puutteita palvelujen toimittamisessa. 50 Eurobarometer 57.2 Flash Eurobarometer 128, Public opinion in Europe: Views on business-toconsumer cross-border trade, Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle, Kohti sisämarkkinoita, joilla ei ole veroesteitä, KOM (2001) 582 lopullinen, ja Commission Staff Working Paper, Company Taxation in the Internal Market, SEC (2001) 1681, Economic policy and the start-up, survival and growth of entrepreneurial ventures, Holtz-Eakin & Rosen, prepared for the Small Business Administration, Washington DC, toukokuu

18 ovat osaltaan auttaneet kääntämään suuntauksen selkeästi työn verotuksen keventämistä kohti, vaikkakin työn verotus on useissa jäsenvaltioissa vielä raskas. 53 Kansallisten toimien osalta komissio on antanut suosituksia 54, jotka on tarkoitettu erityisesti pk-yrityksille liiketoiminnan siirtojen kannustamiseksi jatkajille, esimerkiksi rekisteröintimaksuista luopumalla tai verolykkäyksin, mutta alalla on edistytty vain vähän. Liiketoiminnan siirtojen verokohtelu on erityinen huoli perheyrityksissä, joita on huomattava osuus Euroopan yrityksistä. Epätarkoituksenmukaiset tai monimutkaiset verojärjestelyt voivat haitata eläkkeelle jäämistä ja liiketoiminnan jatkumista. Pahimmillaan tämä voi johtaa yrityksen välittömään sulkemiseen tai vahingoittaa yrityksen elinkelpoisuutta. Perintö- ja lahjaverojen pienentäminen Jos yksityisyritys tai osakeyhtiö siirretään uusille omistajille kuolemantapauksessa tai elävien kesken, verotettavasta arvosta voi Espanjassa tietyissä tapauksissa vähentää 95 prosenttia, jos yritys pidetään hallussa 10 vuotta ja jos edunsaaja saa vapautuksen perintöverosta samaksi ajaksi (ainoastaan jos yritys siirretään elävien kesken). iii. Ammattitaitoisen työvoiman saanti Työmarkkinoiden pullonkaulat luovat esteitä kasvulle, ja työntekijöiden taitojen kehittämistoimia on lisättävä. Vaikka työttömyys on edelleen suuri haaste Euroopan unionille, eräillä alueilla ja aloilla on viime vuosina havaittu myös lisääntyviä vaikeuksia henkilöstön hankkimisessa luvun lopulla useimmat uusista työpaikoista oli tarkoitettu keskitasoisille tai erittäin ammattitaitoisille työntekijöille, ja heikosti koulutettujen työntekijöiden työpaikat vähenivät. Ammattitaitoisten työntekijöiden kysynnän kasvu on ylittänyt tarjonnan kasvun. 55 Neuvosto painotti tarvetta varmistaa, että työvoiman taidot vastaavat taloudellista ja teknistä kehitystä. 56 Elinikäinen oppiminen on tehokas keino luoda tällaisia taitoja. Nykyisin monet eurooppalaiset ovat mukana elinikäisessä oppimisessa, mutta vaihtelevassa määrin. 57 Muihinkin työmarkkinoiden joustavuuteen vaikuttaviin pullonkauloihin olisi puututtava. Yritykset vastaavat jo osaamisvajeeseen esimerkiksi antamalla henkilökunnalleen joko virallista tai epävirallista koulutusta. Erääseen tutkimukseen vastanneista 46 prosenttia harkitsisi (useampien) muista maista tulevien henkilöiden palkkaamista, erityisesti ammattitaitoa vaativille paikoille. Suurimpia mainituista esteitä olivat kielitaito, työluvat ja hallinnolliset vaikeudet. Miltei kaikki EU:n yritykset odottivat laajentumisella olevan positiivinen tai neutraali vaikutus työvoiman tarjontaan yrityksen kannalta Komission tiedonanto - Luonnos: Yhteinen työllisyysraportti, KOM (2002) 621 lopullinen, Komission suositus 94/1069/EY pienten ja keskisuurten yritysten luovutuksesta, annettu , EYVL L 385, Commission Staff Working Paper, European Competitiveness Report, SEC (2002) 528, Koulutusjärjestelmien konkreettiset tulevaisuuden tavoitteet, Euroopan unionin neuvosto, 5980/01 EDUC 23, Prosenttiosuus vuotiaista, jotka osallistuivat koulutukseen tutkimusta edeltävien neljän viikon aikana, vaihtelee noin 20 prosentista Yhdistyneessä kuningaskunnassa noin 5 prosenttiin useissa EU:n jäsenvaltioissa. Structural indicators, Eurostat Tutkimuksessa olivat mukana Itävalta, Belgia, Kroatia, Tshekin tasavalta, Tanska, Saksa, Kreikka, Kypros, Unkari, Islanti, Italia Luxemburg, Portugali, Romania, Slovenia, Turkki ja Yhdistynyt kuningaskunta. European Business Panel Survey 2002, Skills, mobility and training for competitiveness, Eurochambres,

19 Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2002 ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman ammatillisen ja maantieteellisen liikkuvuuden lisäämiseksi. 59 Vuonna 2001 komissio teki ehdotuksen kolmansista maista tulevien työhönoton helpottamisesta, jos on osoitettu taloudellinen tarve, että tiettyyn työhön tai tietylle alalle on saatava työntekijöitä ja heitä ei saada Euroopan unionin työvoimasta (esimerkiksi yhdistämällä oleskelu- ja työlupa yhdeksi luvaksi). 60 Yritysjohdon kannustimet Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus tarjoaa kannustimia auttaakseen pieniä ja suuririskisiä yrityksiä palkkaamaan ja pitämään työssä työntekijöitä, joita ne tarvitsevat kasvupotentiaalinsa toteuttamiseksi. Järjestelyn avulla yrityksen voivat antaa verotuksellisesti houkuttelevia osakeoptioita tärkeimmille työntekijöilleen. iv. Rahoituksen saanti Rahoitus on kasvun edellytys, mutta monille pk-yrityksille sen saanti on vaikeaa, sillä riskipääomamarkkinat ovat alikehittyneet ja pankit kaihtavat yhä useammin riskilainaamista. Noin 20 prosenttia pienistä yrityksistä kertoo ongelmista pitkäaikaisen rahoituksen saamisessa. 61 Jäsenvaltioiden välillä on eroja, mutta pk-yritysten rahoitus Euroopan unionissa on edelleen lainapainotteista. Pankit käyttävät yhä useammin mekanismeja pk-yritysten arvioimiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että lainan kulut mukautetaan yksittäiseen pk-yritykseen liitettävään riskiin. Lisäksi pienten lainojen korkeat kustannukset tekevät niistä pankeille epämieluisia. Euroopan olisi edelleen kehitettävä riskipääomamarkkinoitaan vaihtoehdoksi pankkilainoille. Amerikkalaisyrityksillä on usein terveempi tase kuin eurooppalaisilla (keskimäärin noin 50 prosenttia omaa pääomaa, Euroopassa vain noin 30 prosenttia). Noin eurooppalaista yritystä sai riskirahastoista pääomaa alku- tai laajentamisvaiheessa vuonna 2001, mutta ne olivat lähinnä huipputekniikan alan yrityksiä ja nopeasti kasvavia yrityksiä. 62 Innostaakseen yksityisiä sijoittajia ja lisätäkseen pk-yritysten takauksien tarjontaa viranomaiset ovat laatineet pk-yrityksiä tukevia ohjelmia, jotka kattavat joukon välineitä mikrolainoista riskipääomaan. EU:n tasolla Euroopan investointirahasto hallinnoi rahoitusinstrumentteja, joiden rahoitus tulee monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden hyväksi. 63 Rakennusrahastojen osalta Euroopan komissio on pyytänyt jäsenvaltioita suosimaan riskipääomarahoitusta; tämä on johtanut kyseisenlaisen rahoituksen kaksinkertaistumiseen näissä ohjelmissa. Mikrolainojen saanti 59 Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskeva komission toimintasuunnitelma, KOM (2002) 72 lopullinen, Ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä palkkatyötä tai itsenäistä ammatinharjoittamista varten, KOM (2001) 386 lopullinen, European Business Survey, Grant Thornton, Annual survey of pan-european private equity and venture capital activities, EVCA Yearbook Neuvoston päätös 2000/819/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2000, monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi ( ). 20

20 Finnveralla, Suomen valtion omistamalla pk-yritysten rahoitusyhtiöllä, on olemassa oleville ja uusille mikroyrityksille tarkoitettu mikrolainaohjelma, josta myönnettiin vuonna 2001 rahoitusta investointeja, käyttöpääomaa ja liiketoiminnan kehitystä varten yrittäjälle yhteensä 45,5 miljoonan euron arvosta. Ohjelmasta rahoitetaan enintään 75 prosenttia rahoitustarpeesta. Lainojen määrä on euroa. Ohjelmassa yhdistyvät valtion ja EU:n aluerahaston tappiontakaukset, ja se sisältää liiketoiminnan arviointivälineen, jonka tavoitteena on yrittäjien korkea selviytymisprosentti. Yrittäjiä olisi autettava voittamaan vastahakoisuutensa hyväksyä ulkopuolisia sijoittajia. Sijoittajat tarvitsevat yrityksistä laadukasta tietoa, jota yrittäjien on kyettävä antamaan. v. Yritysten auttaminen hyödyntämään tietämystä ja kansainvälisiä mahdollisuuksia Hyödyntääkseen sisämarkkinoiden tarjoamia etuja ja pärjätäkseen ankarammassa kilpailussa yrittäjiä olisi kannustettava innovoimaan ja kansainvälistymään. Tätä varten heillä on oltava käytössään tietoa, oikeita yhteyksiä, koulutusta ja korkeatasoisia liiketoiminnan tukipalveluja. Pk-yritysten mielestä sisämarkkinat ovat lisänneet kilpailua, mutta tuoneet myös uusia laajentumismahdollisuuksia. 64 Kilpailupaine ajaa yrityksiä hyödyntämään jatkuvasti tietämystä ja innovointia. Yritykset voivat innovoida eri tavoin, kuten teknisessä kehityksessä, laadunhallinnassa, töiden tai jakelukanavien uudelleenorganisoinnissa, tuotemerkeissä tai malleissa. Inhimillinen pääoma on avainasemassa luovien tai innovatiivisten ideoiden tuottamisessa. Yritykset voivat hyödyntää omien työntekijöidensä tietoja, osaamista ja verkostoja. Tämä edellyttää sitä, että työntekijöiden yrittäjähenkisiä asenteita kannustetaan, mikä voidaan tehdä tarjoamalla heille taloudellista osallistumista. Euroopan komissio on hiljattain hyväksynyt tiedonannon työntekijöiden taloudellisesta osallistumisesta. 65 Henkilöstön yrittäjähenkisiä asenteita voidaan lisätä, jos taloudelliseen osallistumiseen lisätään työntekijöiden suurempi vaikutusvalta yrityksen päätöksentekoprosessiin. 66 Teollisuuspuistot Italian taloudelle ovat ominaisia lukuisat teollisuuspuistot (klusterit), jotka ovat yhdelle alalla erikoistuneiden pienten yritysten kasaumia. Puistoissa yhdistyvät yritysten välinen kilpailu ja yhteistyö yleisen suorituskyvyn parantamistarkoituksessa. Kansallisella tasolla on olemassa laki teollisuusalueista, kun taas tuki ja politiikat hoidetaan lähinnä alueellisella tasolla (esim. Veneto, Lombardia, Emilia Romagna). Laadun ja tehokkuuden lisäämiseksi joukko puistoja on järjestäytynyt Club dei Distretti Industriali -ryhmittymäksi, joka kattaa 40 prosenttia kaikista puistoista eli yritystä ja työpaikkaa. Ryhmittymän tavoitteena on luoda italialaisten ja ulkomaisten teollisuuspuistojen verkko, jonka avulla vaihdetaan tietoja, edistetään tutkimuksen saantia ja edustetaan jäsenten etuja. Pk-yritysten edellytyksiä kansainvälistyä olisi parannettava. Euroopan pk-yritysten seurantakeskuksen tutkimuksen mukaan noin kolmannes pk-yrityksistä mainitsi kansainvälisten liikeyhteyksiensä lisääntyneen viimeisten viiden vuoden aikana. European 64 European Business Survey, Grant Thornton, Komission tiedonanto neuvostolle, euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Työntekijöiden taloudellisen osallistumisen edistäminen, KOM (2002) 364 lopullinen, Shared modes of Compensation and Firm Performance: UK Evidence, Martin J. Conyon and Richard B. Freeman (LSE and Harvard). 21

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Vihreä kirja. Yrittäjyys Euroopassa. (Komission esittämä)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Vihreä kirja. Yrittäjyys Euroopassa. (Komission esittämä) EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, 21.1.2003 KOM(2003) 27 lopullinen Vihreä kirja Yrittäjyys Euroopassa (Komission esittämä) SISÄLLYSLUETTELO I. Johdanto - Yrittäjyys on haaste Euroopalle... 4 II. Yrittäjyyden

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W 0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 22. marraskuuta 2010 Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS, annettu 13.1.2016,

KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS, annettu 13.1.2016, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.1.2016 C(2016) 1 final KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS, annettu 13.1.2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY liitteen V muuttamisesta siltä osin kuin on kyse

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.6.011 KOM(011) 35 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Toinen kertomus vapaaehtoisista maksuttomista

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 14. toukokuuta 2002 TYÖASIAKIRJA Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vuokratyöntekijöiden työehdoista (KOM(2002) 149

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PKhallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus,

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 COM(2015) 494 final 2015/0238 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 EU ja verotus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 Yleistä EU-veropolitiikan voi jakaa kahteen osaan: Välitön: kunkin jäsenmaan yksinomaisessa toimivallassa Välillinen: vaikuttaa tavaroiden,

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 17.9.2008 TYÖASIAKIRJA EY:n osallistumisesta Euroopan audiovisuaalisen observatorion toimintaan Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta Esittelijä:

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot