Identiteettiresurssit paikalliskehittämisessä

Transkriptio

1 Identiteettiresurssit paikalliskehittämisessä Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutin 25-vuotisjuhlaseminaari Helsinki

2 Sisältö 1. Tutkimusasetelma 2. Identiteettiresurssien muotoutuminen Yhteisölliset perimät Yhteisölliset päämäärät Yhteisölliset paikallisuudet 3. Johtopäätöksiä Esitys perustuu Kunta kylä-suhteen sosiaalisten pääomien hallinta kunnan kehittämisstrategiana -tutkimuksen havaintoihin ja tuloksiin

3 Tutkimusasetelma Tutkimuksen kohteena ovat paikallisdiskurssit eli historiallinen kerronta paikallisesta kehityksestä ajankohtainen puhunta kunnan paikallisesta kehittämisestä Tutkimuksessa analysoidaan tieto- ja identiteettiresursseja paikallisdiskurssien vuorovaikutuksessa. Tapauksena tutkitaan Lahden ja Kouvolan kaupunkien välissä sijaitsevaa 7000 asukkaan Iittiä kuntamuutostilanteessa vuosina Tutkimuksen aineistot ovat: 1) historiantutkimus, 2) kysely, 3) haastattelut, 4) media-aineisto sekä 5) asiakirja-aineisto. Teoreettisina käsitteinä: sosiaalinen pääoma ja paikallinen resilienssi

4 Iitti asemoi itsensä etäisyyksien kautta

5 ja esittelee sijaintiaan

6 Tutkimusasetelma Ylipaikallinen muutos ja muutosvoimat Paikallis - KEHITYS - diskurssi PAIKALLISKEHITYS Paikallis - KEHITTÄMIS - diskurssi tiedollisten ja identiteettiresurssien rakentuminen Paikallinen tulkinta ja vaikuttaminen tiedollisten ja identiteettiresurssien tarkoituksellinen käyttö

7 Paikalliskehityksen identiteettiresurssien perustat Paikallis - KEHITYS - diskurssi PAIKALLISKEHITYS yhteisölliset päämäärät yhteisölliset perimät yhteisölliset paikallisuudet Paikallis - KEHITTÄMIS - diskurssi

8 Yhteisölliset perimät paikallisdiskursseissa Kehitysdiskurssi: Rajapitäjä; idän ja lännen kulttuurit; valtakunnan raja; monien muiden kulttuuristen ja hallinnollisten alueiden raja; kunnan sisäiset maantieteelliset rajat (Salpausselkä) ja erilaisuudet, kuten luonnonolosuhteet, vesistöt ja maaperä. Kehittämisdiskurssi: - Ehkä Iitin historia rajaseutuna vahvistaa identiteettiä ja pyrkimyksiä pysyä itsenäisenä. - - Henkinen raja on jyrkempi itään kuin länteen. (Haastateltu.) - Iitti ollut rajapitäjä, tässä on ollut idän ja lännen välinen raja, valtakunnan raja, savolaisten ja hämäläisten välinen heimoraja. Täällä ei ole voinut kumarrella mihinkään suuntaan, "vaan tääll on ollu pakko yrittää selvitä vaan ihan omillansa". (Haastateltu.)

9 Yhteisölliset päämäärät paikallisdiskursseissa Kehitysdiskurssi: Iittiläisten näkemys 1920-luvun alussa: Teollisuustyöväki ja maataviljelevä väestö eivät ymmärrä toinen toistaan, koska heillä kummallakin on aivan erilainen toiminta-ala. (Halila 1966.); johti Kuusankosken itsenäistymiseen; Maalais-Iitti; yhtenäinen agraariväestö; omillaan toimeen tuleminen; yhtenäisyys itsenäisyys. Kehittämisdiskurssi: - Vesistörikas asuinkunta Iitti kahden kaupunkialueen välissä kehittyy perheyrittäjyydellä ja paikallisen toimintamallin kyläyhteisöillä (Visio 2017, Iitin kuntastrategia ) Täällä Iitissä on omillaan pärjätty hyvin, Uskomme vakaasti, että Iitti selviää itsenäisenä kuntana samoilla toimilla kuten tähänkin asti. (Kuntarakenneuudistusta koskevia Iitinseutu-lehden lukijapalautteita helmikuussa 2012.)

10 Yhteisölliset paikallisuudet paikallisdiskursseissa Kehitysdiskurssi: Iitti on koostunut joukosta erilaisia kyläkuntia, pieniä paikallisyhteisöjä, joissa vahva yhteisöpääoma. Kehittämisdiskurssi: - Kyliä ja paikallisuutta on tuettava, sekä vahvistettava. Kunta tulee nähdä kaksitasoisena: yhtenä kokonaisuutena, sekä samalla osastensa summana (osaset Kausala & kylät), ei vastakkainasettelua, vaan osasten täysvaltaisuuden tunnustamista. (Kyselyyn vastannut vapaamuotoisessa kommentissaan.) - Jos Iitti yhdistettäisiin suurkuntaan, kunnan olemassaolo lakkaisi. Jäljelle jäisi vain nippu pikkukyliä suuren kaupungin laitamille. Siispä nyt ja tulevaisuudessa on ehdottoman tärkeää panostaa kylien hyvinvointiin, kehitykseen ja elinvoimaisuuteen. Uhkanahan on, että muutaman vuoden päästä Iitin kylät ovat ainoita iittiläisyyden jäänteitä ja perinteiden vaalijoita. (Kyselyyn vastannut vapaamuotoisessa kommentissaan.)

11 Yhteisöllisen paikallisuuden kokeminen kylässä Muualta muuttaneille kylä näytti olleen jonkin verran vahvempi kiinnittymisen kohde kuin kunta ja varsinkin, jos vastaajalla tai hänen puolisollaan ei ollut sukujuuria Iitissä. Samansuuntaisia tuloksia loma-asukaskyselyssä (Rantanen & Hyyryläinen 2012)

12 Itsenäinen kunta iittiläisen identiteetin säilyttämisen välineenä - Itsenäinen ja yhtenäinen Iitti (Vaalislogan kuntavaaleissa 2012.) -- tavoitteena on katsoa, millaisin järjestelyin kuntien on mahdollista säilyttää itsenäinen identiteettinsä mahdollisimman pitkään.-- Iitti ei ole tulossa Kouvolaan. Se ei ole meille hyväksyttävä vaihtoehto, ja lisäämme johdonmukaisesti yhteistyötä länteen päin. (Iitin kunnanhallituksen pj.; Kouvolan Sanomat ) -Jos itsenäinen Iitti ei ole ainoa vaihtoehto, on syytä tehdä selvitys sekä Kouvolan että Lahden kanssa. Kuntaliitokseen jouduttaessa on edessä kaksi yhtä huonoa vaihtoehtoa, toinen idässä, toinen lännessä. (Iittiläinen kunnanvaltuutettu; Iitinseutu )

13 Johtopäätöksiä Kuntamuutostilanne on paineistanut esiin ylipaikallisen muutoksen vastavoiman, jonka oleellinen osa on iittiläinen identiteetti keskeisine piirteineen. Yhteisöllinen perimä rajapitäjän kulttuuriset taustat ja sosiaalinen muisti Yhteisölliset päämäärät agraariset arvot ja yhtenäisyyspyrkimys Yhteisölliset paikallisuudet itselliset kyläkunnat ja yhteinen iittiläisyys Kuntainstituutiosta on historiallisesti muotoutunut yhtenäisyyttä tavoittelevan iittiläisyyden ylläpitämisen väline. Kunnan itsenäisyyden uskotaan suojaavan yhtenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta (itsenäisyyttä)

14 Johtopäätöksiä Iitin tapaustutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten identiteetti toimii osana paikallista resilienssiä eli paikallista muutoskestävyyttä. 1) Identiteetti on keskeinen paikalliskehittämisen resurssi ja oleellinen osa sosiaalisen pääoman paikallisen hallinnan pyrkimystä. 2) Paikallisidentiteetti on tärkeä osa paikallisen muutoskestävyyden dynamiikkaa

15 Elävä paikallisidentiteetti on paikalliskehityksen kimmoisa välittäjä Ylipaikallinen muutos ja muutosvoimat kimmoisa paikallisidentiteetti SOPEUTUVA REAGOIVA paikalliskehittäminen

16 Kiitos mielenkiinnosta!

17 Liite 1 Iittiläissyntyiset yli 10 vuotta nykyisessä asuinkylässään asuneet kokivat sekä iittiläisyyden että myös kylään kuulumisen keskimäärin tärkeämmäksi kuin muut

18 Liite

19 Liite

20 Liite 4 Vaikuttamisen tunnetta voimistaa hyvä yhteishenki - Vahvaa yhteishenkeä asuinkylässään kokeneet arvioivat useammin kuin muut, että yksittäisellä kuntalaisella on mahdollisuuksia vaikuttaa Iitin kunnan kehittämiseen. - Myös naapuriavun kokeminen merkittäväksi kylän yhteishengen luojaksi ja ylläpitäjäksi oli positiivisessa yhteydessä tunteeseen kuntalaisen vaikuttamismahdollisuuksista