Iittiläisyyden merkitys kuntamuutosten keskellä

Transkriptio

1 Iittiläisyyden merkitys kuntamuutosten keskellä Helsingin yliopisto, Keskustelu- ja palautetilaisuus Iitissä

2 Sisältö 1. Johdanto - identiteetin muotoutuminen ja käyttö 2. Iittiläinen identiteetti 3. Iittiläisyyden historialliset juuret 4. Iittiläisen kehittämiskeskustelun teoreettinen tulkinta Esitys perustuu tutkimukseen Identiteettiresurssit paikalliskehittämisessä ja muutoskestävyydessä, joka toteutettiin vuosina Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa

3

4 Kunnan kehittämisen strategia Vesistörikas asuinkunta Iitti kahden kaupunkialueen välissä kehittyy perheyrittäjyydellä ja paikallisen toimintamallin kyläyhteisöillä Visio 2017, Iitin kuntastrategia

5 Tutkimusintressimme lähtökohtia Mistä kunnan (strateginen) kehittäminen kumpuaa? Miten identiteetti ja identiteettiresurssien hallinta liittyvät kunnan (strategiseen) kehittämiseen?

6 Tutkimuskohteena paikallisdiskurssit IDENTITEETTIresurssien rakentuminen Identiteettiresurssien muotoutuminen ja käyttö paikallisdiskursseissa sekä merkitys muutoskestävyyden luomisessa IDENTITEETTIresurssien tarkoituksellinen käyttö AINEISTO 1: Paikallista kehitystä kuvaavat tekstit ja tulkinnat, historiantutkimus Paikallis- Paikallis- kehitys- PAIKALLISKEHITYS kehittämis- DISKURSSI DISKURSSI AINEISTO 2: Kysely 7 postinumeroalueen 18 vuotta täyttäneille iittiläisille (1 260 henkilöä), vastanneita 561 (vastausprosentti 44,5) AINEISTO 3: Paikallista kehittämistä koskevat tekstit ja tulkinnat, haastattelut (9), mediaaineistot ja asiakirjat

7 Kyselyn toteuttaminen Kohdealueet HUUTOTÖYRY KYMENTAKA IITTI LYÖTTILÄ PERHENIEMI SÄÄSKJÄRVI HAAPAKIMOLA

8 Kyselyyn vastanneet postinumeroalueittain Kysely lähetettiin 7 postinumeroalueen kaikille 18 vuotta täyttäneille asukkaille, yhteensä vastaanottajalle. Vastauksista tuli 561, joista 531 paperilomakkeella ja 30 sähköisellä lomakkeella. Vastausprosentti 44,5 %. Korkein vastausprosentti oli Iitin postinumeroalueella: 57,8 %

9 Vastanneet ikäryhmittäin sukupuolen mukaan Naiset ja vähintään 51-vuotiaat olivat vastanneet jonkin verran muita aktiivisemmin, mutta merkittävää rakennevinoutumaa ei aineistossa ole. Aineistoa voidaan pitää validina ja edustavana

10 Vastanneiden syntymäkotikunta *) *) Kaksi syntymäkotikuntakysymykseen vastanneista ei ollut ilmoittanut postinumeroaluettaan. Kysymykseen vastanneesta henkilöstä 46,2 %:n *) syntymäkotikunta oli Iitti ja 53,8 %:n jokin muu. Koko maassa 18 vuotta täyttäneestä väestöstä asui Tilastokeskuksen mukaan (vuoden 2012 aluejaon mukaan) syntymäkotikunnassaan 37 % eli selvästi harvempi kuin Iitin kyselyyn vastanneista (Väestotilasto 2012)

11 Kokoikäinen asuminen Iitissä Lähes kolmannes (30,7 % *) ) vastanneista oli asunut koko ikänsä Iitissä ja näistä kolme neljäsosaa (75,3 %) oli asunut koko ikänsä samassa kylässä. Iitin ulkopuolisista asuinpaikoista olivat yleisimpiä Kouvolan (129 vastannutta) ja Lahden seutu (122 vastannutta) sekä pääkaupunkiseutu (109 vastannutta). *) Suhteellisesti useimmin koko ikänsä Iitissä asuneet olivat pääasiallisen toiminnan mukaan maatalousyrittäjiä ja opiskelijoita ja suhteellisesti harvimmin palkansaajia. *) Kaksi asumisen kestoon vastanneista ei ollut ilmoittanut postinumeroaluettaan. Vastanneiden asumishistoriassa näkyy postinumeroalueittain selkeämpiä eroja kuin syntymäkotikunnassa asumisen vertailussa. Koko ikänsä Iitissä asuneiden osuus on suurin Perheniemen (43,8 %) ja Kymentaan (43,4 %) postinumeroalueilla. Myös muualla asuneiden osuudet olivat suurimmat Iitin (90,3 %) ja Huutotöyryn (77,3 %) postinumeroalueilla

12 Nykyisessä asuinkylässä asumisen kesto Tyypillisiä pisimmän asumisen alueita olivat Kymentaka, Lyöttilä ja Perheniemi. Keskipituisen asumisen alueiksi voisi nimittää Sääskjärveä, Haapakimolaa, Iittiä sekä myös Kymentakaa ja Huutotöyryäkin. Uuden muuton alueita olisivat tyypillisimmin Huutotöyry, Iitti ja Perheniemi. Koko ikänsä nykyisessä asuinkylässään oli asunut neljännes (25,2 %) ja yli 10 vuotta, mutta ei koko ikäänsä useampi kuin 3/4 (77,8 %) kyselyyn vastanneista. Koko ikänsä samassa kylässä asuneet olivat pääasiassa (74,8 %) yli 50-vuotiaita

13 Yhteenvetoa kyselyn toteuttamisesta Vastausaktiivisuus hyvä Aineisto tasapainoinen ja edustava Tilastollisesti merkitseviä alueittaisia eroja tuodaan esille raportissa

14 2. Iittiläinen identiteetti

15 Iittiläisyyden ominaispiirteitä kyselyyn vastanneiden mielestä Työteliäisyys, hämäläisyys ja rehellisyys olivat useimmin valitut iittiläisyyden ominaispiirteet. Kyselyn ominaispiirrevaihtoehdot poimittu iittiläisten haastatteluista pl. kymenlaaksolaisuus

16 Iittiläisyyden tärkeys Iittiläisyyden tärkeyttä arvioineet valitsivat useimmin numeron 7, mikä tarkoitti erittäin tärkeää, mutta vastauksissa oli hajontaa jonkin verran. Iittiläissyntyiset yli 10 vuotta nykyisessä asuinkylässään asuneet kokivat sekä iittiläisyyden että myös kylään kuulumisen keskimäärin tärkeämmäksi kuin muut

17 Iittiläisyyden tärkeys syntymäkotikunnan mukaan Iitissä syntyneistä suhteellisesti useammat kuin muista pitivät iittiläisyyttä erittäin tärkeänä

18 Iittiläisyyden tärkeys sen mukaan, onko vastaaja asunut koko ikänsä Iitissä vai ei Koko ikänsä Iitissä asuneista pitivät useammat kuin muista iittiläisyyttä erittäin tärkeänä

19 Paikka ja asuminen keskeisiä Iittiin muuttamisen syitä Kohta Muu syy, mikä? sisälsi kertomuksia mm. avioitumisesta ja muuttamisesta puolison tilalle tai muuttamisesta omalle sukutilalle tai mainittiin siirtolaisuus Karjalasta

20 Paikka, asunto ja luonto keskeisiä kylän valintaperusteita Kohta Muu, mikä? sisälsi kertomuksia mm. avioitumisesta ja muuttamisesta puolison tai omalle sukutilalle tai mainittiin siirtolaisuus Karjalasta

21 Asumisorientaatio; muuttohalukkuus kylästä ja kunnasta Asuminen oli vastauksissa keskeinen iittiläisten suuntautumista ohjaava tekijä. Se oli keskeinen tekijä myös sekä Iittiin että nykyiseen asuinkylään muuttamisen perusteissa

22 Yhteenvetoa iittiläisille tärkeistä asioista Iittiläisyyden ominaispiirteitä: työteliäisyys, hämäläisyys ja rehellisyys Iittiläisyys erittäin tärkeää, erityisesti Iitissä syntyneille ja koko ikänsä Iitissä asuneille Asunto ja asuminen tärkeitä perusteita Iittiin muuttamiselle ja kylän valinnalle Suurin osa vastanneista ei halunnut muuttaa pois Iitistä tai nykyisestä kylästä missään tapauksessa

23 Yhteisöllisen paikallisuuden kokeminen kylässä Muualta muuttaneille kylä näytti olleen jonkin verran vahvempi kiinnittymisen kohde kuin kunta ja varsinkin, jos vastaajalla tai hänen puolisollaan ei ollut sukujuuria Iitissä. Samansuuntaisia tuloksia loma-asukaskyselyssä (Rantanen & Hyyryläinen 2012)

24 Asumisorientaatio; muuttohalukkuus Iitistä sen mukaan, onko vastaaja asunut siellä koko ikänsä vai ei Koko ikänsä Iitissä asuneista yli puolet ei halunnut muuttaa Iitistä missään tapauksessa. Niistä jotka olivat asuneet myös muualla, noin kolmannes oli täysin samaa mieltä

25 Asuminen ja työ orientaatioperustoina Väittämän En pidä uralla etenemistä niin tärkeänä etc. arvioissa oli hajontaa. Jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa oli yli viidennes vuotiaista. Näin vastanneet olivat työelämässä olevia palkansaajia ja opiskelijoita. Täysin eri mieltä väittämän kanssa oli keskimääräistä useammat yli 65-vuotiaat. Jokainen heistä oli asunut muuallakin kuin Iitissä ja kaksi kolmesta oli syntynyt muualla kuin Iitissä. Väittämän Olen omistautunut työlleni hyvin voimakkaasti kanssa suhteellisesti eniten täysin samaa mieltä olevia oli maatalousyrittäjissä (56,8 %) ja muissa yrittäjissä (48,4 %). Jokseenkin samaa mieltä olevia oli suhteellisesti eniten palkansaajissa (42,9 %). Eri mieltä väittämän kanssa olevia oli suhteellisesti eniten työelämän ulkopuolella olevissa. Voisin asua missä hyvänsä, kunhan etc. Väittämän kanssa eri mieltä olevissa oli suhteellisesti enemmän nykyiseen asuinkyläänsä kuulumista tärkeänä pitäviä kuin muissa

26 Perhe, ystävät ja suku orientaatioperustoina Perheen hyvinvointia ja lasten tulevaisuudennäkymiä valintojaan jokseenkin tai erittäin paljon ohjaavina pitäneistä suurin osa piti myös nykyiseen asuinkyläänsä kuulumista tärkeänä. Hyviä ystävyyssuhteita harrastusten parista olivat löytäneet erityisesti eläkeläiset, mutta myös työelämässä olevista suurin osa oli väittämän kanssa samaa mieltä. Perhe- ja sukusidonnaisuuden voimakkuutta ilmensivät ikänsä Iitissä asuneiden arviot väittämästä Suvun perinteet ovat minulle erittäin tärkeitä. Väittämän kanssa jokseenkin tai täysin samaa mieltä oli ikänsä Iitissä asuneista vastaajista selvästi yli puolet (64,5 %), kun muista vastanneista tätä mieltä oli alle puolet (45,3 %)

27 Iittiläisyyttä vahvimmin ylläpitävät seikat

28 Yhteenvetoa iittiläisille tärkeistä asioista Kylään kuuluminen erittäin tärkeää Työn mukaan orientoituneita suhteellisesti eniten maatalousyrittäjissä ja muissa yrittäjissä sekä palkansaajissa Useimmin valittuja vahvimpia iittiläisyyden ylläpitäjiä: itsenäinen Iitin kunta, Iitin luonto ja maisemat sekä Iitin maaseutumaisuus

29 Iitin kunnan ja sen kylien väliset suhteet Kunnan tasapuolisuutta kyliä kohtaan oli ilmeisesti vaikea arvioida, useimmin valittu: ei eri eikä samaa mieltä. Vapaamuotoisia kommentteja kylien kehittämisestä esitettiin. Kylien kehittymistä pidettiin päättäjille tärkeänä, useimmin valittu: jokseenkin samaa mieltä. Alueellisia eroja. Kunnan itsenäisyyttä pidettiin kylien elinvoiman säilymisen edellytyksenä, useimmin valittu: täysin samaa mieltä

30 Arviot Iitin kunnan tasapuolisuudesta vastaajien kokeman kylään kuulumisen tärkeyden mukaan Useimmin valittu vaihtoehto oli Ei eri eikä samaa mieltä. Väittämää oli ilmeisesti vaikea arvioida. Kunnan toiminnan olivat kuitenkin kokeneet tasapuoliseksi suhteellisesti useammat vahvaa yhteyttä kotikyläänsä tuntevat kuin muut

31 Arviot kylien kehittämisen tärkeydestä Iitin kunnan päättäjille vastaajien kokeman kylään kuulumisen tärkeyden mukaan Useimmin valittu Jokseenkin samaa mieltä (35,6 %). Ne arvioijat olivat suhteellisesti useimmin täysin samaa mieltä väittämän kanssa, jotka tunsivat nykyiseen asuinkyläänsä kuulumisen erittäin tärkeäksi. Yhteensä

32 Arviot kylien kehittämisen tärkeydestä Iitin kunnan päättäjille postinumeroalueittain Yli puolet vastanneista (57,7 %) oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Suurimmalla osalla alueista jokseenkin samaa mieltä oli yleisimmin valittu. Alueilla oli eroja

33 Arviot kunnan itsenäisyydestä kylien elinvoiman edellytyksenä vastaajien kokeman kylään kuulumisen tärkeyden mukaan Väittämä Iitin kunnan itsenäisyys on kylien elinvoiman säilymisen edellytys sai suhteellisesti eniten valintoja täysin samaa mieltä lähes jokaisessa nykyiseen asuinkylään kuulumisen tärkeyttä kuvaavassa vastausryhmässä

34 Yhteenvetoa Iitin ja sen kylien suhteista Vastaajien oli vaikea arvioida kunnan tasapuolisuutta kyliä kohtaan. Kylien kehittymistä pidettiin päättäjille tärkeänä, alueellisia eroja. Kunnan itsenäisyyttä pidettiin kylien elinvoiman säilymisen edellytyksenä Kylään kuulumisen tärkeys yhteydessä tunteeseen kunnan tasapuolisuudesta kyliä kohtaan ja tunteeseen kylien kehittämisen tärkeydestä kunnan päättäjille

35 Vaikuttamisen tunne ja yhteishenki Tunne yksittäisen kuntalaisen vaikuttamismahdollisuuksista on yhteydessä kylän yhteishengen kokemiseen. Myös naapuriavun kokeminen merkittäväksi kylän yhteishengen luojaksi ja ylläpitäjäksi oli positiivisessa yhteydessä tunteeseen yksittäisen kuntalaisen vaikuttamismahdollisuuksista

36 Parhaat kumppanit kylän kehittämisessä

37 Iittiläisyyden muutos Vastaajien on ollut ilmeisesti vaikeaa arvioida iittiläisyyden muutosta. Väittämä Iittiläisyys on voimistunut kymmenen viime vuoden aikana sai vastaajat valitsemaan useimmin vaihtoehdon 4 = jokseenkin samaa mieltä. Vastakkainen väittämä Iittiläisyys ei ole enää yhtä vahvaa kuin kymmenen vuotta sitten sai tyyppiarvokseen vaihtoehdon 3 = ei eri eikä samaa mieltä

38 Yhteenvetoa Iitin ja sen kylien suhteista Kunnan itsenäisyys nähtiin kylien elinvoiman edellytyksenä Vaikuttamisen tunne yhteydessä kylän yhteishengen kokemiseen. Parhaat kumppanit kylän kehittämisessä: oman kylän asukkaat, kunta, kyläkoulu. Iittiläisyyden muutosta oli vastaajien vaikea arvioida

39 3. Iittiläisyyden historialliset juuret

40 o VALTION JA KUNTIEN SYNTY PERIFEERISESSÄ JA AGRAARISESSA SUOMESSA (vuoteen 1916 asti) o VALTIO KUNTA-SUHDE ITSENÄISYYDEN ALKUVUOSIKYMMENINÄ ( ) o HYVINVOINTIVALTION JA KUNTASEKTORIN KASVUN AIKA ( ) o HYVINVOINTIVALTION KRIISIYTYMISESTÄ VERKOSTOJEN AIKAAN (vuodesta 1990 alkaen)

41 Agraarinen Iitti kulttuurien risteyksessä - maantieteellinen ja kulttuurinen rajapitäjä - omillaan toimeen tulemisen ihanne - paikallisyhteisöjen kulttuuri itsellisine kyläkuntineen - vahva maatalousvaltaisuus - talonpoikaisen ja teollisen kulttuurin välinen jännite

42 Itsenäistyneen kansakunnan kehittyvä Iitti - vuoden 1918 sota - Kuusankosken itsenäistyminen paluu yhtenäiseksi Maalais-Iitiksi - maatalousvaltaiset paikallisyhteisöt vahvasti sidoksissa maahan ja metsään sekä yhteisöjen sisäiseen kanssakäymiseen

43 Hyvinvointivaltion Iitti - voimakas maatilatalouden rakennemuutos luvuilla - koulutuksen ja terveydenhuollon edistämistä - kunnan henkilöstömäärä lisääntyi :stä 459:ään

44 Iitin osa hyvinvointivaltion murroksessa - itsenäinen Iitti jatkoi entiseen tapaan ja viivästytti tulossa olevaa murrosta - väkiluku vv vähentynyt vajaalla tuhannella ja yli 65-vuotiaiden osuus kasvanut - toimialarakenteessa vv maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden osuus pienentynyt, palvelujen kasvanut - perheyrittäjyyden edistäminen myös muilla aloilla kuin maa- ja metsätaloudessa - kyläyhteisöjen tukeminen

45 Kunnan kehittämisen strategia tänään Vesistörikas asuinkunta Iitti kahden kaupunkialueen välissä kehittyy perheyrittäjyydellä ja paikallisen toimintamallin kyläyhteisöillä Visio 2017, Iitin kuntastrategia

46 4. Iittiläisen kehittämiskeskustelun teoreettinen tulkinta

47 Tutkimusasetelma yleisesti Ylipaikallinen muutos ja muutosvoimat Paikallis - KEHITYS - diskurssi PAIKALLISKEHITYS Paikallis - KEHITTÄMIS - diskurssi Identiteettiresurssien rakentuminen Paikallinen tulkinta ja vaikuttaminen Identiteettiresurssien tarkoituksellinen käyttö

48 Yhtenäisyys, itsenäisyys ja omaehtoisuus kunnan kehittämisdiskurssin keskeisinä päämäärinä Paikallis - KEHITYS - diskurssi 1) Yhtenäisyys 2) Itsenäisyys 3) Omaehtoisuus Paikallis - KEHITTÄMIS - diskurssi

49 Yhtenäisyyspyrkimyksestä Paikallis - KEHITYS - diskurssi -- tehdasalue elää ja toimii kokonaan erilaisissa olosuhteissa kuin varsinainen kunnan maataviljelevä väestö. Teollisuustyöväki ja maataviljelevä väestö eivät ymmärrä toinen toistaan, koska heillä kummallakin on aivan erilainen toiminta-ala. (Halila 1966: 336.) [Johti teollistuneiden alueiden itsenäistymiseen Kuusankosken kunnaksi 1921.] Itsenäinen ja yhtenäinen Iitti (Vaalislogan kuntavaaleissa 2012.) Paikallis - KEHITTÄMIS - diskurssi

50 Itsenäisyyden säilyttämisestä Paikallis - KEHITYS - diskurssi Radikaaleimpana 1960-luvun kuntarakennekeskustelun ehdotuksena Kymenlaaksossa oli vaihtoehto, jonka mukaan alueella olisi vain kolme suurkuntaa: Hamina, Kotka ja Kouvola. Keskustelu jatkui ja mm. Iitin katsottiin täyttävän itsenäisen kunnan edellytykset. (Leino-Kaukiainen 2012: ) Uskomme vakaasti, että Iitti selviää itsenäisenä kuntana samoilla toimilla kuten tähänkin asti. (Kuntarakenneuudistusta koskevaa Iitinseutu-lehden lukijapalautetta helmikuussa 2012.) Iitin kunta paras pitää itsenäisenä. Pärjää varmasti isommilleen ei mikään konkurssikunta. Rahaa on ja pannaan riittämään. Syrjässä ollaan, mutta ei syrjäytyneitä. (Vastaaja 125.) Paikallis - KEHITTÄMIS - diskurssi

51 Omaehtoisuuspyrkimyksestä Olla röhötetään omillamme (Iittiläissanonta, Halila 1988, 629). Paikallis - KEHITYS - diskurssi Iitin kunnallispolitiikassa on nähtävissä eräänlainen omillaan toimeen tulemisen pyrkimys. Tämä oli mm. useille äärialueilla oleville yhteisöille ominaista, alueille, jotka verraten kaukana hallintokeskuksista sijaitsevina tunsivat jäävänsä vanhojen rintamaiden rinnalla taka-alalle. (Halila 1966, 359.) Täällä Iitissä on omillaan pärjätty hyvin. (Kuntarakenneuudistusta koskevaa Iitinseutu-lehden lukijapalautetta helmikuussa 2012.) Iittiläisyys on hämäläisyyttä, itsepäisyyttä, itsellisyyttä, iittiläiset toimivat omilla ehdoillaan, he ovat oma-aloitteisia, mutta tietysti toisia kuunnellen. (Haastateltu.) Paikallis - KEHITTÄMIS - diskurssi

52 Kunnan kehittämisdiskursseissa ilmenevien identiteettiresurssien muodot Iitti ollut rajapitäjä, tässä on ollut idän ja lännen välinen raja, valtakunnan raja, savolaisten ja hämäläisten välinen heimoraja. Täällä ei ole voinut kumarrella mihinkään suuntaan, vaan tääll on ollu pakko yrittää selvitä vaan ihan omillansa". (Haastateltu.) Täällä Iitissä on omillaan pärjätty hyvin, Uskomme vakaasti, että Iitti selviää itsenäisenä kuntana samoilla toimilla kuten tähänkin asti. (Kuntarakenneuudistusta koskevia Iitinseutu-lehden lukijapalautteita helmikuussa 2012.) Kyliä ja paikallisuutta on tuettava, sekä vahvistettava. Kunta tulee nähdä kaksitasoisena: yhtenä kokonaisuutena, sekä samalla osastensa summana (osaset Kausala & kylät), ei vastakkainasettelua, vaan osasten täysvaltaisuuden tunnustamista. (Kyselyyn vastannut vapaamuotoisessa kommentissaan.)

53 Identiteettiresurssien perustat ja käyttö kunnan kehittämisdiskursseissa yhteisölliset perimät yhteisölliset päämäärät yhteisölliset paikallisuudet

54 Johtopäätöksiä 1) Kuntamuutostilanne paineistaa esiin paikallisen vastavoiman, jonka oleellinen osa on paikallinen identiteetti keskeisine piirteineen. 2) Identiteettiresursseja käytetään tarkoituksellisesti kunnan kehittämisdiskursseissa. 3) Identiteettiresurssit nousevat yhteisöllistä perimää, yhteisöllisiä päämääriä ja yhteisöllisiä paikallisuuksia uusintavista tulkinnoista

55 Johtopäätöksiä Iitin tapaustutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten identiteetti toimii osana paikallista resilienssiä eli paikallista muutoskestävyyttä. 1) Identiteetti on keskeinen paikalliskehittämisen resurssi ja oleellinen osa sosiaalisen pääoman paikallisen hallinnan pyrkimystä. 2) Paikallisidentiteetti on tärkeä osa paikallisen muutoskestävyyden dynamiikkaa

56 Yhteenvetoa Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että paikallisidentiteetti on Iitissä edelleen vahva. Identiteetin juuret ovat syvällä historiassa, mutta identiteetin sisältöä ja ilmenemistä käytetään monin tavoin myös tässä ajassa. Tähän liittyy tietoinen identiteetin käyttö kehittämisen resurssina ja päätösten perusteena. Iitin tapauksessa keskustelu ja identiteettikiistat tulivat hyvin näkyviin mediassa ja julkisissa keskusteluissa, mikä osoittaa avoimuutta sekä halua ja kykyä tuoda erilaiset näkökulmat esiin

57 Yhteenvetoa Iitin tapaustutkimuksen kautta tulee näkyviin identiteetin tärkeä merkitys paikallisen muutoskestävyyden kannalta. Identiteetti auttaa sopeutumaan muutoksiin. Toisaalta se on voimavara pyrittäessä vaikuttamaan muutoksiin omista arvolähtökohdista. Iittiläisyys on nähtävissä myös paikallisen luovuuden lähteenä sekä avaimena omien voimavarojen löytämiseen ja niiden innovatiiviseen käyttöön. Menestyksekäs kunnan strateginen kehittäminen näyttääkin edellyttävän sekä yhteisölliseen perimään että toimintaympäristön kysyntään ja muutospaineisiin nojaavien tulkintojen jatkuvaa tavoitteellista yhteensovittamista

58 Kiitos mielenkiinnosta!

59 Iittiläisyydestä kumpuavat voimavarat? Iitin luonto ja maisemat Kulttuuritapahtumat, kuten Iitin Musiikkijuhlat yms. Yhdistykset ja seurat (kylä-, tai kotiseutuyhdistykset, maatalousalan yhdistykset sekä metsästys- ja urheiluseurat yms.) Itsenäinen Iitin kunta Iitinseutu-lehti Tunnetut iittiläissyntyiset vaikuttajat Henkinen perinne, kuten murre, tarinat, sananlaskut, perinnetapahtumat yms. Esineellinen perinne, kuten puu- ja tekstiilikäsityöt, museoesineet, rakennusperintö yms. Iitin maaseutumaisuus Iittiläiset yritykset Muu, mikä?

60 Liite 1. Muualla kuin Iitissä syntyneet

61 Liite 2. Kyselyn mukaan iittiläisyyttä vahvimmin ylläpitävät seikat; muu, mikä?