Tuki- ja liikuntaelinpotilaan tutkimuksen periaatteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuki- ja liikuntaelinpotilaan tutkimuksen periaatteita"

Transkriptio

1 Tuki- ja liikuntaelinpotilaan tutkimuksen periaatteita Tuki- ja liikuntaelinpotilaan arviointi koostuu - anamneesista - tarkkailusta - liikkumisen ja liikkeen arvioinnista - erityistesteistä - refleksien ja ihotunnon arvioinnista - nivelten liikkuvuuden arvioinnista - palpaatiosta - diagnostisista tutkimuksista Anamneesissa oleellista: Potilaan kuuntelu: mitkä ovat potilaan huolet sekä odotukset hoidolle. Kuuntelemalla ja antamalla potilaan kertoa ja kuvailla oireitaan hän kertoo itse yleensä 5 min kuluessa, mikä on vikana. Näiden ensimmäisten minuuttien aikana luodaan luottamuksen ja hyväksynnän ilmapiiri. Pidä potilas kuitenkin asiassa (fokusointi, tarvittaessa forsseerattu anamneesi ) äläkä vahvista epärelevanttia informaatiota. Anamneesi haastatteluineen ja kyselykaavakkeineen antaa käsityksen potilaan sairauskäyttäytymisestä ja kuntoutumisennusteesta. o Potilaan tulee saada vastaukset kysymyksiin: onko minulla vakava tauti vai ei mikä on vaivan nimi ja mistä se johtuu mikä on kivun ennuste mikä hoito parantaisi tai lievittäisi oireita Käytä avoimia kysymyksiä o käyttämällä avoimia kysymyksiä tutkija saa käsityksen, millaisesta potilaasta on kyse. Elämäntilannetekijät ja sairaudesta saatava tai odotettavissa oleva mahdollinen haitta tai hyöty ohjaavat paranemis-, kuntoutumis- ja toipumisennustetta. Psykososiaaliset paranemisen esteet, ns keltaiset liput, on tärkeä tunnistaa Spesifit kysymykset o tutkija tarkentaa anamneesia käyttämällä spesifejä kysymyksiä. Näihin vastataan yleensä kyllä tai ei. Käyttämällä vain spesifejä kysymyksiä saadaan kyllä informaatiota mutta potilas oppii antamaan lyhyitä yksinkertaisia vastauksia sen sijaan, että lähtisi pohtimaan laajemmin ongelmaansa. Tyyli sopii päivystystilanteisiin punaisia lippuja etsittäessä mutta ajanvarausvastaanotolla aikaisempaa terveydentila kannattaa kartoittaa keräämislomakkeilla. Takaisin kertominen o tutkija varmistaa ymmärtäneensä, mitä potilas tarkoittaa. o psykoterapiassa puhutaan heijastavasta kuuntelemisesta, millä tarkoitetaan että tuodaan julki arvaus siitä, mitä henkilö tarkoittaa. Heijastava kuuntelija muodostaa järkeen käyvän arvauksen viestin alkuperäisestä merkityksestä ja kertoo tämän arvauksensa toteamuksen muodossa. Erityisesti tunnesanoilla kuten ahdistus tai masennus, on eri merkitys eri ihmiselle. Heijastava kuunteleminen on tapa tarkistaa, että olet ymmärtänyt, mistä toinen on puhunut. Yhteenveto o yhteenvedossa liitetään yhteen aineisto, jota vastaanotolla on käsitelty. Se osoittaa potilaalle, että olet kuunnellut huolellisesti. Se on keino antaa potilaan tutkia ongelman myönteisiä ja kielteisiä puolia yhtä aikaa esimerkiksi kuntoutusta suunniteltaessa. Potilaan muutoshalukkuutta voidaan arvioida myös asteikolla Johdata keskustelua välttäen vastakkainasettelua ja väittelyä. Esitietojen keräämiseen (aikaisemmat sairaudet, lääkkeet, annetut hoidot jne) sekä potilaan kuvauksiin omasta toimintakyvystään kannattaa käyttää kyselylomakkeita, joita potilas voi täyttää odottaessaan vastaanotolle pääsyä. Tästä esimerkkeinä pari otetta Oulun kaupungin Kuntoutuspalvelujen ja yksityisen fysikaalisen hoitolaitoksen (Mediterapia oy) käyttämistä kaavakkeista. Potilaan sairauskäyttäytymisestä ja kuntoutumisennusteeseen vaikuttavia tekijöitä voidaan kartoittaa seuraavilla kyselykaavakkeilla: Kivun arviointi: 1

2 o sijainti kipupiirroksella o voimakkuus kipujanalla (VAS (visual analog scale), numeroasteikolla (0-10) o laatua voidaan kuvata sanallisesti (lievä-kohtalainen-kova-sietämätön) tai Melzac- McGillin mukaan (sensorinen, affektiivinen, arvioiva) Omaa kykyä ja suoriutumista jokapäiväisissä toimissa vuorokauden eri aikoina voidaan kuvata Oswestryn oire- ja haittakyselyllä. Lintonin kipukyselylomake on todettu ennustavan pitkittynyttä työstä poissaoloa niillä selkäkipupotilailla, joiden oireet ovat kestäneet alle 3 kuukautta. Masentuneisuutta voidaan arvioida esim DEPS-seulalla. Erilaisia kyselykaavakkeita on runsaasti ja niistä voi valikoida omaan käyttöön soveltuvimmat. Osa TULE-potilaista on ns psyko-allergisia, jolloin ohjaus psykologiseen arviointiin voidaan kokea loukkaavana. Sen sijaan haastattelulomakkeita voi käyttää keskustelun apuna ongelmaa kartoittaessa ( olet täyttänyt tämän kaavakkeen ja sen sekä keskustelumme perusteella tuli mieleeni, että olet alavireinen? Olenko oikeassa? Mitä mieltä olet asiasta? tyyliin). Facultastoimintakyvyn arviointi kirjasarjassa on esitetty toimintakyvyn kannalta suositeltavat tutkimuskaavakkeet, joista kopiot em sivuilla (julkaisujen tilaus eripainoksina tai Kroonisista kipupotilaista on noin parilla kymmenellä prosentilla on kipuun ja liikkumiseen liittyviä pelkoja, joiden käsittely on puutteellista. Heillä on myös enemmän ei-verbaalista kipukäyttäytymistä (masennusta, toivottomuutta) mukana. Nämä ns dys-coping-strategian omaavat potilaat eivät hyödy mukaan annettavista kirjallisista ohjeista vaan he tarvitsevat aktiivisemman kuntoutusohjauksen. Potilaiden seulonnassa voidaan käyttää Lintonin kipukyselykaavakkeen lisäksi spesifisiä kyselykaavakkeita (Tampa Scale of Kinesiophobia). Jos TSK:ssa pistemäärä on yli 37, se viittaa liikkumiseen liittyvään pelkoon. Niskasairaudet Niskakipua on kokenut viimeisen kuukauden aikana 26% yli 30-vuotiaista suomalaisista miehistä ja 40% samanikäisistä naisista (Terveys 2000). Naisten niskakipu on yleistynyt 20 viime vuoden aikana, erityisesti iäkkäillä naisilla. Kroonista niskakipua esiintyy 5%:lla miehistä ja 7%:lla naisista. 3-4%:iin terveyskeskuslääkärillä käynneistä liittyy Suomessa niskaoireisiin. Yleisin diagnoosi niskakivun takia terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käyneillä on lihasjännitystyyppinen niskakipu. Liikenteessä tavallisimmin peräänajokolarin yhteydessä tulleista niskan retkahdusvammoja tilastojen mukaan v 1998 rekisteröitiin n 500 (kaikkiaan kolareita ) ja näistä potilaista noin 10%:lla terveydentila koettiin huonontuneeksi vamman vuoksi vuodenkin kuluttua onnettomuudesta. Niskakipu oli tuolloin yleisin oire. Terveydenhuollon kustannuksista niskasairauksien osuus arvioidaan olevan 1%:n luokkaa ja kokonaiskustannuksista suurin osa muodostuu työstä poissaoloista. Niskasairauksien riskiä lisäävät monet työn fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät, ikä, naissukupuoli ja ylipaino. Liikunta näyttää vähentävän niskakivun riskiä ja parantavan niskakivun ennustetta. Akuutin niskakivun ennuste ja taipumus parantua itsestään ovat hyvät. Niskakipu uusiutuu herkästi (kuten alaselkäkipukin), mikä tekee sen luonnollisesta kulusta aaltoilevan. Kroonisen niskakivun oireet lievittyvät vain hieman vuoden seurannassa. Kroonisessa niskakivussa huonoa toipumista ennustavat pitkäkestoiset ja toistuvat oireet, voimakas kipu ja psykologiset tekijät. Kaularangan kuvantamistutkimuksissa näkyvät rappeumalöydökset eivät ennusta huonoa toipumista. Naisten oireet ovat pysyvämpiä kuin miehillä Rintarangan alueelle paikantuvan selkäkivun esiintyvyys viimeisen vuoden aikana vaihtelee eri lähteiden mukaan välillä 4-31% Täsmällisen diagnoosin tekeminen ei niskakivuissa usein ole mahdollista. Ennustetta pidetään hyvänä kun ensin on vakavat sairaudet ja yleissairauden suljettu pois (ns red flags). Esitietojen, oireiden ja löydösten perusteella niskasairaudet voidaan luokitella viiteen ryhmään: 1. paikallinen niskakipu 2. säteilevä niskakipu 3. piiskaniskuvamma (whiplash) 4. myelopatia (selkäydinkompressio) 5. muut niskakivut: yleissairauksiin ja kasvaimiin liittyvät sekä kaularangan murtumien jälkitilat 2

3 Oireiden keston perusteella kolme ensimmäistä ryhmää voidaan jakaa akuutteihin (alle 12 viikkoa kestäneisiin) ja kroonisiin (vähintään 12 viikkoa kestäneisiin). Niskakipu on usein osa laaja-alaisempaa oirekokonaisuutta. Kaularanka on rakenteeltaan erittäin liikkuva ja sen tehtävänä on vaimentaa voimia, jotka syntyvät pään ja yläraajan painosta sekä lihasten toiminnasta. Kallonpohjaa (occiput), leukaluuta (mandibula), kaularankaa, ylärintarankaa, hartiaseutua (shoulder girdle) ja yläraajaa voidaan kutsua yhdessä yläneljännekseksi. Yläneljänneksen toiminnan erityispiirteitä ovat: 1) niskan ekstensorilihasten toiminta, mikä tasapainottaa pienen kaularankanikaman päällä olevan pään painon aiheuttamaa momenttia (pään painopiste sijaitsee korvan edessä). Tämä edellyttää niskan neuromuskulaariselta ja ligamenttijärjestelmältä hyvää koordinaatiokykyä; 2) kaulan alueella sijaitsee tärkeitä elimistön rakenteita (nikamavaltimo, kaulan syvät laskimot, autonomisen hermoston sympaattinen järjestelmä, hengitykseen ja ruoansulatusjärjestelmään liittyviä rakenteita), joita kaulan rakenteen suojaavat; 3) kaularankanikamat suojaavat selkäytimen lisäksi aivorungon alaosaa (niskan stabiliteetti); 4) kallonpohja ja kaularangan nikamat toimivat hartiaseudun lihasten kiinnityskohtina. Olkapään toimintaan osallistuvat lihakset osallistuvat samanaikaisesti niskan toimintaan ja voivat siten aiheuttaa yläraajaan säteileviä oireita; 5) kaularangasta on runsaat refleksiyhteydet tasapaino-, kuulo- ja näköjärjestelmään. Näiden aistinelinten ja kaularangan ja kaulaytimen välisten yhteyksien häiriöt voivat aiheuttaa tasapainohäiriöitä. Niskakipuja voivat aiheuttaa degeneraatiosta johtuvien syiden ja tapaturmien lisäksi psyykkiset ja emotionaaliset rasitustekijät. Tuki- ja liikuntaelinkudosten hyvinvointi ja toiminta edellyttävät, että niihin kohdistuu kuormitusta. Eri kudosten optimaalinen kuormitusalue vaihtelee ja siihen vaikuttavat 1) ikä (iän myötä rustokudoksessa tapahtuu muutoksia, jotka heikentävät kudosten iskunvaimennuskykyä, sidekudoksen venyvyysomainaisuudet muuttuvat) 2) vammat (rustovammat, pehmytkudosvammat, jotka heikentävät kudosten iskunvaimennuskykyä tai viskoelastisia ominaisuuksia) 3) kudosten mukautuminen a. asento, mihin vaikuttaa hermojärjestelmän toiminta (mutta myös psykososiaaliset tekijät ja vammat) Tavallisimmin niskakivun syynä on niskan mekaaniseen lukkiutumiseen liittyvä samanaikainen lihasspasmi, joka aiheuttaa torticollikseen (kenokaulan). Toistoliike tai asennon ylläpitäminen pitkään voi johtaa lihaksen tai sidekudoksen rasittumiseen/venähdykseen. Pään tai niskan kontrolloimaton liike voi aiheuttaa niskaan kohdistuvan vamma ja kaularangan spondyloosiin voi liittyä omia taudinkuvia. Esitiedot ja kliininen tutkiminen Anamneesin ja kliinisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko kyseessä vakava sairaus (red flags) tai yleissairauteen (tulehdukselliset reumasairaudet) liittyvä niskakipu ja tunnistamaan hermojuuren kompressio ja myelopatia. Potilaan tulee saada vastaukset kysymyksiin: ONKO minulla vakava tauti vai ei? MIKÄ on vaivan nimi ja mistä se johtuu? MIKÄ on kivun ennuste? MIKÄ hoito parantaisi tai lievittäisi oireita? Psykososiaaliset ja työhön liittyvät fyysiset kuormitustekijät pitkäaikaisessa ja toistuvassa niskakivussa ennustavat tulevaa toimintakykyä (keltaiset liput). Elämäntilannetekijät ja sairaudesta saatava tai odotettavissa oleva mahdollinen haitta tai hyöty ohjaavat paranemis-, kuntoutumis- ja toipumisennustetta. Potilaan suhtautuminen siihen, mitä hän voi tehdä sairaudesta huolimatta vaihtelee huomattavasti motivaatiotekijöiden mukaisesti. Motivaatiossa on kyse kolmesta tekijästä: 1) halusta (kuinka tärkeänä potilas kokee muutoksen: mitkä ovat nykytilan ja tavoitetilan edut ja haitat) 2) kyvystä (miten potilas luottaa siihen, että voi toteuttaa muutoksen: voisinpa ) 3

4 3) valmiudesta (prioriteettien järjestys: haluaisin, mutta en vielä ) Motivaation puute = ratkaisematon ambivalenssi. Potilaan esiintuomat ajatukset omista mahdollisuuksistaan muuttua (ns change talk) ovat suoraan suhteessa siihen, mitä myös tulee tapahtumaan. Pitkäkestoisten sairauksien yhteydessä tulisi arvioida potilaan elämäntilanne ja saadun kokonaiskuvan perusteella tukea toipumista edistäviä elementtejä hänen käyttäytymisessään ja torjua tarpeetonta sairausregressiota. Sairauskäyttäytymistä ohjaavat psykologiset tekijät ovat potilaalle itselle tiedostamattomia ja lääkärin ei ole syytä ryhtyä tulkitsemaan potilaalle havaintojaan, koska ne usein johtavat hoitosuhteen katkeamiseen. Lääkärin tulee johdattaa keskustelua siten, että ei jouduta vastakkainasetteluun tai väittelytilanteeseen. Esitietojen keräämiseen (aikaisemmat sairaudet, lääkkeet, annetut hoidot jne) sekä potilaan kuvauksiin omasta toimintakyvystään kannattaa käyttää etukäteen täytettäviä kyselylomakkeita. Niskakipupotilaan esitiedot taulukko 5 (facultas alaselkä- ja niskasairaudet) Red flags: murtumat, kasvaimet, aivoverenvuodot, yleissairaudet (reuma, infektiot) Vakavan sairaudet varoitusmerkit: huonokuntoisuus, laihtuminen, väsymys, kuumeilu, nukkuminen (univaje), psyykkiset oireet, stressin kokeminen, masentuneisuus Valtimodissekaatioon viittaavat oireet: niska- tai kaulakipu sekä ohimenevän aivoverenkiertohäiriön oireet (näköhäiriöt, puolioireet, korkeampien aivotoimintojen häiriöt), hornerin oireyhtymä, pulsoiva tinnitus, n hypoglossuksen pareesi Keltaiset liput Usko, että kipu ja aktiivisuus ovat haitallisia epäsuhtainen sairauskäyttäytyminen (kuten pitkitetty lepo) masentunut mieliala, negatiivisuus ja sosiaalinen vetäytyminen moniin hoitoihin hakeutuminen valitukset, oikeudenkäynti ja kompensaation hakeminen ongelmat työssä ja huono työtyytyväisyys fyysisesti raskas työ ylihuolehtiva perhe tai tuen puute Kipupiirros Kipujana Haitan mittaaminen kyselylomakkeet Terveydentilan selvittäminen (esim SF 36) Rasittuneisuus, mieliala ja henkiset voimavarat: beck ja deps 4

5 Niskakipupotilaan kliininen tutkimus taulukko 6 (facultas) Koska täsmällisen diagnoosin saaminen on haasteellista, käytetään anamneesin lisäksi kartoittavaa kliinistä tutkimusta (screening-examination), jonka kesto on korkeintaan 5-10 min mutta jonka aikana saadaan käsitys siitä, onko oireiden takana mahdollisesti joku selkärangan segmentti, perifeerinen nivel (sakroiliakaalinivel ja/tai lonkkanivel) vai onko syytä epäillä systeemisairautta ( best guess eli paras arvaus). Tämän perusteella ohjataan tarkemmat kliiniset ja kuvantamistutkimukset kohdealueelle. Koska kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten antama informaatio on rajallinen, tulee tuloksia verrata aina kliiniseen löydökseen. Kaularangan tutkimuksen jälkeen tulee nopeasti kartoittaa perifeeriset nivelet: temporomandibulaarinivel (suu auki ja kiinni); olkapään nivelet (abduktio-fleksio, abduktio skapulan tasossa, kädet selän taakse, rotaatiot 90 asteen ), abduktiossa, kyynärpäät (flex-ext, pro- ja supinaatio), ranne ja käden nivelet (flex-ext, abd-add, opposio eli peukalo ja pikkusormi yhteen) Niskakipupotilaan rutiininomaisesta kaularangan kuvauksesta ei ole hyötyä. Kuvantaminen tarpeen vain jos epäillään vakavaa sairautta. MRI, jos epäillään vakavaa sairautta, stenoosia tai prolapsia. Enmg-tutkimus on erodiagnostinen lisätutkimus Niskapotilaan kliiniset oirekuvat o Yläniskaoireyhtymä o oireina: toispuoleinen yläniskakipu niskan liikerajoitus ja liikekipu heijastuskipu takaraivolle ja kasvoille, joskus hartiaan huimaus päänsärky o löydöksinä liikerajoitus yläniskan kierto, kallonpohjan ja atlaksen liike, C2/3 liike paineluarkuus ylimmän kaulanikaman poikkihaarake, takaraivohermon alue, C2/3 nikamanivel usein myös ylimmän kylkiluun liikerajoitus kaularankartg-kuvassa löydökset niukat, erityistapauksissa lisätietoa kaularangan taivutuskuvista o Keskiniskaoireyhtymä o oireina: keskiniskan kipu lisääntynyt hartiajännitys, kipu lapojen välissä niskan väsyminen käsien puutuminen kipuoireisto pahenee rasituksessa, erityisesti niskan hyvää hallintaa edellyttävissä tehtävissä o löydökset: 5

6 kaularangan kierroissa heijastekipua hartiaan ja lapojen alueelle, mikä lievittyy kaularangan traktiolla paineluarkuus keskiniskan nivelrakenteissa kaularangan rtg-kuvassa ja magneettitutkimuksessa usein keskiniskan alueen alkavia kulumamuutoksia o Säteilykipuoireyhtymä o oireet: yläraajaan (myös hartiaan ja rintaan) säteilevä kipu yläraajan särky yläraajan voimattomuus ja kömpelyys huonovointisuus, autonomiset oireet Voivat esiintyä erillisinä ja usein myös samanaikaisesti. Rintarangan välilevypullistuma on harvinainen, kaikista välilevypullistumista 0,25-0,5% esiintyy rintarangan alueella. 1/3 esiintyy vuotiailla ja 75% niistä sijaitsee Th8 välin alapuolella, tavallisimmin Th välissä. Oireet muistuttavat erilaisia nikaman välilevyn ja selkäytimen ärsytystiloja. Huonosti paikantuva diffuusi kipu ylävatsalla tai vannemainen kipu selän tai rintakehän alueella ovat yleisiä. Selkäytimen puristustilan aiheuttamia oireita ovat jalkojen puutuminen ja holtittomuus ja erilaiset tuntohäiriöt (Taimela et al, Duodecim 14/1994) Kirjallisuutta: Duodecim, Työeläkevakuuttajat. Alaselkä- ja niskasairaudet. Facultas-toimintakyvyn arviointisuositukset, Duodecim. Niskakipu. Käypä hoito suositus, 2009 Krauss, Evjenth, Creighton. Translatoric spinal manipulation for physical therapists, 2006 Magee D. Orthopedic physical assessment, 2006 Porterfield J, DeRosa C. Mechanical neck pain, perspectives in functional anatomy 2005 Potilaskeskeinen työskentely - yhteistyö Kuinka tärkeää sinulle olisi? Asteikolla 0-10, missä 0 tarkoittaa ei lainkaan tärkeää ja 10 erittäin tärkeää, missä arvelisit olevasi tällä hetkellä? Ei lainkaan tärkeää Erittäin tärkeää Kuinka varma olisit, jos päätät, että sen myös tekisit? Arvioi samalla asteikolla 0-10, jossa 0 tarkoittaa, että et ole lainkaan varma ja 10, että olet erittäin varma että teet sen, missä olet tällä hetkellä? Ei lainkaan Erittäin tärkeää tärkeää 6

7 7

8 8

9 9

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Niska-hartiaseudun tutkiminen Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli

Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli stabiliteettiin, nivelten virheettömästä toiminnasta

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

jokapäiväisen elämän vaatimuksista

jokapäiväisen elämän vaatimuksista Esitietoihin, havaintoihin ja tutkimustietoihin perustuva arvio siitä, kuinka tutkittava selviytyy jokapäiväisen elämän vaatimuksista. Voidaan arvioida kokonaisuutena tai osittain Toimintakyvyn arvioinnin

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Alaselkäja niskasairaudet

Alaselkäja niskasairaudet Alaselkäja niskasairaudet Lukijalle Lääkärin työssä potilaan toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito on keskeinen tavoite. Tämä tavoite korostuu kroonisissa ja uusiutuvissa sairauksissa, joissa täydellinen

Lisätiedot

Fysioterapia ja osteopatia hevosille

Fysioterapia ja osteopatia hevosille Fysioterapia ja osteopatia hevosille HYVINVOIVA HEVONEN LUENTOSARJA 17.11.2015 CYPIS, ESPOO TMI Selma Piha 1 Potilaana hevonen vs. ihminen Anatomia yllättävän sama Eroissa näkyy toimintatavat Hevosen toiminnassa

Lisätiedot

YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10

YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 Punttijumppa ja hyvä ergonomia tehoaa Punttijumppatutkimus YTE- hanke: -tutkittiin YTHS:n Turun toimipisteen fysioterapian Ni-Ha-oireisten

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Niskakivulle ei välttämättä löydy yksittäistä syytä tai täsmällistä diagnoosia. Epäspesifinen niskakipu onkin niskakivun muodoista yleisin.

Niskakivulle ei välttämättä löydy yksittäistä syytä tai täsmällistä diagnoosia. Epäspesifinen niskakipu onkin niskakivun muodoista yleisin. 1 2 Niskakivulle ei välttämättä löydy yksittäistä syytä tai täsmällistä diagnoosia. Epäspesifinen niskakipu onkin niskakivun muodoista yleisin. Oireet voivat tuntua niskan ja hartian alueen väsymyksenä,

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Liikuntaelinten oireet

Liikuntaelinten oireet 1 Liikuntaelinten oireet Yläraajaan säteilevä niska-hartiakipu 1. Onko sinulla koskaan ollut niskahartiakipua, johon on liittynyt yläraajaan (kyynärvarteen, käteen tai sormiin) säteilevää kipua tai puutumista?

Lisätiedot

Alaselkäja niskasairaudet. Krooninen kipu. Mielialahäiriöt. Suuret nivelet

Alaselkäja niskasairaudet. Krooninen kipu. Mielialahäiriöt. Suuret nivelet Alaselkäja niskasairaudet Krooninen kipu Mielialahäiriöt Suuret nivelet 1 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Työeläkevakuuttajat TELA Miksi toimintakyvyn kuvaaminen on tärkeää Toimintakyky on esitietoihin,

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Niska-, hartia- ja selkäkipu. Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.

Niska-, hartia- ja selkäkipu. Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2. Niska-, hartia- ja selkäkipu Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.2016 Systematic Analysis of the Global Burden of Diseases in 2013 Rank

Lisätiedot

Sairauspoissaolotarpeen arviointi

Sairauspoissaolotarpeen arviointi Hyvinvointia työstä Sairauspoissaolotarpeen arviointi Kari-Pekka Martimo, LT Työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk. Palvelukeskusjohtaja 16.10.2015 Työterveyslaitos Kari-Pekka Martimo www.ttl.fi 2 Esityksen

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden 1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

CASE 1 65-vuotias nainen, jolla puutuu 2-3 sormet ja 4 sormen mediaalireuna oikeasta yläraajasta. Keskikaularangassa ja scapulan angulus inferiorisella alueella särkyä. Lepo helpottaa jonkun verran kipua.

Lisätiedot

Keskeisiä biomekaniikan tekijöitä ylävartalon (mm. kaularanka, olkanivel) kuormituksen suhteen on ymmärtää voiman momenttina

Keskeisiä biomekaniikan tekijöitä ylävartalon (mm. kaularanka, olkanivel) kuormituksen suhteen on ymmärtää voiman momenttina 1 2 Pidettäessä yllä kehon erilaisia asentoja sekä liikkuessa tai yksittäistä liikettä tehdessä tavoitteena on kuormittaa koko kehoa tai sen osia mahdollisimman fysiologisesti. Tällöin nivel ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet Kaija Puustjärvi-Sunabacka LT, dos HYKS, Fysiatrian klinikka 30.3.2012 kompastuskiviä... Selkäkipu on yleinen - 80% yli 30 v suomalaisista potee jossakin elämänsä

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Ravitsemus- kaikkien asia

Ravitsemus- kaikkien asia Ravitsemus- kaikkien asia Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 12.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Palauteraportti tulee yksikköönne noin kahden kuukauden kuluessa tietojen lähettämisestä Raportin

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Komplisoitunut toipuminen ja vakiintumattomat hoitomenetelmät tapaturmavakuuttamisessa Mikael Hedenborg, ylilääkäri, Fennia 9.12.2015 Yleistä

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

22.5.2015. Naprapaatti Petteri Koski; D.N. Haldeman -02 Käypä Hoito -15

22.5.2015. Naprapaatti Petteri Koski; D.N. Haldeman -02 Käypä Hoito -15 Naprapaatti Petteri Koski; D.N. Haldeman -02 Käypä Hoito -15 1 Selkäkivun esiintyminen lisääntyy lapsilla ja nuorilla iän myötä 9 v. 33% kokenut viimeisen vuoden aikana Taitekohta 13-14 v nopean kasvun

Lisätiedot

Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia. Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy

Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia. Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy Lapaluu Lapaluuhun kiinnittyy tai siitä lähtee yhteensä 17 lihasta Lapaluulla on paljon liikkumavaraa

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET Sisällys A Lihastoimintaketjut Philipp Richter 1. Johdanto 2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2.1 Proprioseptiivinen neuromuskulaarinen fasilitaatio Liikekaavat

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita.

Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita. 1 2 Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita. Selkärangan riittävä tukevuus on edellytys (1) voimansiirrolle raajojen (ylä- ja alaraajat) ja vartalon välillä

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

Taustaa. runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden vuoksi. 2011 Kaija Riento Lindroos

Taustaa. runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden vuoksi. 2011 Kaija Riento Lindroos Taustaa ergonomiaan kiinnitetty huomiota työmenetelmiin ja työtapoihin kiinnitetty huomiota MUTTA työ toistotyötä, joka sisältää mm. puristamista ja painamista runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Terveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011

Terveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011 NIVELTOIMINTATESTI Testi tehdään vain 55 vuotta täyttäneille. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa nivelten toiminnallisia vajavuuksia. Kustakin testistä suoriutuminen edellyttää yhden tai useamman nivelen

Lisätiedot