Sisältö. Valtimo. Rautavaara. Nurmes. Juuka. Nilsiä. Maaninka Juankoski. Kaavi. Kuopio Tuusniemi. Rautalampi. Jätekeskus Jäteasema. Pieksämäki.

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2008

2 Sisältö Rautavaara Valtimo Nurmes Toimitusjohtajan katsaus... 3 Johtamisjärjestelmä... 5 Henkilökunta... 7 Vuorovaikutus ja viestintä... 9 Palveluverkostoa kehitetään Palveluverkosto keräyspisteet Palveluverkosto vastaanottoasemat Palveluverkosto tukipalvelut Kuopion jätekeskus Ympäristövastuu katse biojätteisiin Tutkimus ja kehitys Hallituksen toimintakertomus Taloustiedot Tilintarkastuskertomus Tunnusluvut Maaninka Juankoski Te rvo Siilinjärvi Kaavi Vesanto Karttula Kuopio Tuusniemi Konnevesi Suonenjoki Rautalampi Pieksämäki Nilsiä Juuka Lieksa Jätekeskus Jäteasema Jätekukko Oy ( ) perustettu vuonna osakaskuntaa 38 työntekijää liikevaihto 13,2 miljoonaa euroa osakepääoma 0,7 miljoonaa euroa. toimialueella asukasta tyhjennystapahtumia 1,6 miljoonaa asiakkaita

3 3 Toimitusjohtajan katsaus Ilmastotalkoita Vuonna 2008 yhtiön toiminnan merkittävimmät saavutukset olivat onnistuneet jätekuljetusten kilpailutukset. Niiden pohjalta vuoden 2009 kesäkuussa käynnistyvät uudet kuljetusurakat, jotka tuovat yli euron vuosisäästöt yhtiön asukkaille. Onnistuneen kilpailutuksen ja keräysverkoston logistiikan kehittymisen ansiosta koko yhtiön toimialueen jätehuoltokustannukset ovat selvästi valtakunnan keskitasoa pienemmät. Valtakunnan hintoja vertaillessa on hyvä huomioida, että yhtiön toimialueen keskimääräinen asukastiheys on noin 10 asukasta/km 2 kun esim. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella noin 35 ja YTV:n alueella noin 1400 asukasta/km 2. Kilpailutuksen myötä uudistunut kuljetuskalusto ja optimoidut reitit alentavat osaltaan jätehuollon ilmastovaikutuksia. Jätteiden syntypaikkalajittelu on ilmastoteko, joka koskettaa kaikkia asukkaita. Yhtiö kerää vähintään kymmenen asunnon kiinteistöiltä biojätettä, keräyskartonkia, lasia ja metallia. Kiinteistökohtaista keräystä tukee laaja ekopisteverkosto. Vuonna 2008 pienkiinteistöjä ohjattiin biojätteen osalta omatoimiseen kompostointiin niin neuvonnallisesti kuin taloudellisin kannustein. Globaaleja haasteita Vuosi 2009 tulee olemaan haastava jätehuoltoyrityksille. Yleinen talouden hiipuminen tulee vähentämään etenkin rakentamistoiminnan jätemääriä. Myös kierrätysmateriaalien kysyntä ja siten hintataso ovat alentuneet voimakkaasti. Em. asiat tulevat vaikuttamaan yhtiön talouteen negatiivisesti. Yhtiö pyrkii toimintojaan tehostamalla ja tiivistämällä yhteistyötä yksityisten toimijoiden kanssa varmistamaan kuntalaisten jätehuollon palvelutason ja edullisuuden. Kiitokset sekä taloudellisesti että toiminnallisesti hyvin sujuneesta vuodesta 2008 kuuluvat jälleen sekä henkilöstölle, hallitukselle että yhteistyökumppaneille. Arto Ryhänen, toimitusjohtaja Yhtiön virstanpylväät 2008 Tammikuu Perusmaksu käyttöön koko yhtiön alueella Uusi puhelinjärjestelmä Helmikuu Uudet biokaasun keräyskaivot (3 kpl) Kompostoinnin tukimartat koulutushanke Alkusammutuskoulutus henkilökunnalle Maaliskuu Riistaveden uuden jäteaseman avajaiset Reittipoikkeamamaksu käyttöön koko yhtiön alueella Huhtikuu Ympäristölupa jätteiden murskauslaitokselle sekä kyllästetyn puun vastaanotolle ja käsittelylle Jätekoostumustutkimus, I-vaihe Lintueste II-vaiheen jätetäyttöalueen päälle Biopussijakelu Toimiston muutto isompiin tiloihin Toukokuu Biokeräys laajenee Rautavaaralle Yhdyskuntajätteen murskauskokeilu jätekeskuksella Kimppa-infot kunnissa Koti Kuntoon -päivät jäteasemilla Vastuullisen jätehuollon veturi -esitteen jakelu Pielisellä Kompostointioppaan jakelu Ympäristölupa Nilsiän jäteasemalle Sumiaisten kunnan osakkuus yhtiössä päättyy Kesäkuu Uudet kuljetusurakat käynnistyvät (mm. biojäte) Ympäristölupa Konneveden jäteasemalle Kuopion ongelmajäteasema muuttaa jätekeskukselle Heinäkuu Ongelmajätteiden keräysauton toiminta laajenee Kuopiossa Asiakasrekisterin viranomaisyhteys käyttöön Elokuu Paikallislehtien kuukausi -kampanja käynnistyy Syyskuu Päätös 6/2009 käynnistyvistä kuljetuksista Kuntien esitys päivitetyistä jätehuoltomääräyksistä valmis Kunnille esitys vuoden 2009 jätemaksuista Lokakuu Uusi sähköpostijärjestelmä KokoEko seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Marraskuu Jätekoostumustutkimus, II-vaihe Ensiapukoulutus henkilökunnalle Kunnille esitys saostus- ja umpikaivojen rekisteripalvelun laajentamisesta Joulukuu Paristojen keräys ekopisteissä loppuu Biojätteen hyötykäytön lisäämistä selvittävä hanke käynnistyy

4 4

5 5 Johtamisjärjestelmä Jätekukko Oy tuottaa omistajakuntiensa puolesta niille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät yhtiön alueella on kunnan järjestämä jätteenkuljetus rahoittaa toimintakulunsa jätemaksuilla ja hyödynnettävien jätteiden myyntituloilla ei käytä verotuloja ei jaa osinkoa Jätekukko Oy:n strategia laadittu kausille hyväksytty yhtiön hallituksessa viety tiedoksi yhtiökokoukselle esitelty henkilökunnalle tarkastellaan vuosittain Toimintajärjestelmä sisältää laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja työturvallisuusasiat perustuu toiminnan jatkuvaan kehittämiseen sisäinen tarkastus pidetty 2008 auditoitu ulkopuolisen toimesta Jätekeskuksen osalta Hallintokaavio Omistajat 19 kuntaa Yhtiökokous Yhtiön hallitus Kuopio, 4 jäsentä (pj) Siilinjärvi, 1 jäsen Pieksämäki, 1 jäsen Suonenjoki, Karttula, Konnevesi, Rautalampi, Tervo ja Vesanto, 1 jäsen Juankoski, Kaavi, Maaninka, Nilsiä, Rautavaara ja Tuusniemi, 1 jäsen Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo, 1 jäsen Toimitusjohtaja Jätekukko Oy:n osakaskuntien yhteinen jätestrategia valmisteltu kuntien yhteistyönä ilmaisee kuntien tahtotilan jätehuollon kehittämisestä hyväksytty osakaskunnissa toteutumista seurataan osakaskuntien yhteisessä neuvottelukunnassa Kunnalliset jätehuoltomääräykset jätelain 16 mukaiset määräykset mm. jätteen keräyksestä ja lajittelusta valmisteltu yhteistyönä kuntien viranhaltijoista koostuneessa työryhmässä hyväksytty osakaskunnissa yhtiön toimintaan liittyviltä osiltaan samansisältöiset kaikissa osakaskunnissa (yhtiön osakassopimus) päivitetty vuonna 2008 Asiakaspalvelu Taloushallinto Tekninen toteutus Viestintä Laatu ja ympäristö Kuntien viranomaisista koostuva VALMI-työryhmä tutustui jätelautakuntien toimintaan. Jätekukko Oy:n tilaaja-tuottaja -malli tilaaja (kunta) mitä seuranta ja ohjaus (kunta) yhtiökokous yhtiön hallitus neuvottelukunta ja työryhmät (viranhaltijat) päätöksenteko (kunta) viranhaltija lautakunta kunnanhallitus kunnanvaltuusto tuottaja (Jätekukko) miten

6 6

7 7 Henkilökunta Työsuojelu tiiviisti toiminnassa mukana Henkilökuntaa oli vuoden 2008 lopussa 38, joista 12 määräaikaista. Henkilökunnan keski-ikä oli 37,9 vuotta. Yhtiön henkilöstöpäällikkönä toimi talouspäällikkö Ari Ketola ja työsuojelupäällikkönä tekninen johtaja Pekka Björk. Työsuojelutoimikuntaan kuuluivat työsuojelupäällikön lisäksi työsuojeluvaltuutettu Tanja Helminen, varavaltuutetut Raili Tenhunen ja Marko Laitinen sekä ympäristö- ja laatuvastaava Leena Huttunen. Turvallisuuskatselmuksia tehtiin jätekeskuksella ja toimistolla. Yksi tärkeimmistä työsuojelutavoitteista oli kehittää Kuopion jätekeskuksella sijaitsevan pientuojien vastaanottoalueen työturvallisuutta. Myös Pieksämäen jäteasemalla tehtiin kattava riskiarviointi yhdessä kaupungin kanssa. Vuonna 2008 henkilökunnalle ei aiheutunut työtapaturmista yhtään poissaloa. Monipuolista koulutusta Henkilökunnan koulutukseen panostettiin osallistumalla aktiivisesti sekä Jätelaitosyhdistyksen että muiden alan toimijoiden koulutuksiin. Lisäksi osallistuttiin työtehtäväkohtaisiin erikoiskoulutuksiin ja tutustuttiin muiden alan yhtiöiden ja yhteistyökumppaneiden toimintaan. Työsuojelutoimikunta järjesti koko henkilökunnalle sekä alkusammutus- että ensiapukoulutuksen (EA1). Työntekijöiden tyky-toimintaa tuettiin liikuntaseteleillä ja myös lounassetelit otettiin käyttöön. Vuosittaisessa leikkimielisessä kilpailussa henkilökunta valitsi keskuudestaan Jätekukon vuoden tontuksi Outi Piisilän ansioistaan aktiivisena, aikaansaavana ja hyväntuulisena työkavereiden kannustajana. Vuoden asiakkaiksi henkilökunta nimesi SKV:n toimistoisännöitsijä Rea Korven ja K. Rönkkö Oy:n Juha-Pekka Vänttisen. Henkilökunta tutustui aktiivisesti myös muiden alan yhtiöiden toimintaan. Yhteistyökumppanit Jätelaitosyhdistys ry, koulutus Kuopion Työterveys ry, työterveyshuolto Teemuaho Oy, palkkahallinta Yhtiön työntekijöitä osallistui mm. seuraaviin koulutuksiin: Asiakaspalvelupäivät, JLY (4 hlöä) Jäteasemanhoitajien koulutuspäivät, JLY (3 hlöä) Jätehuollon energiapäivät, JLY (2 hlöä) Jätehuollon neuvottelupäivät, Efeko (1 hlö) Jätehuollon viestintäpäivät, JLY (4 hlöä) Jätelaitospäivät, JLY (2 hlöä) Ongelmajätekoulutus, Ekokem (4 hlöä) Taloushallinnon koulutus- ja neuvottelupäivät, JLY (4 hlöä) Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät (2 hlöä) Henkilöstön koulutusrakenne Muu 39 % Korkeakoulu, yliopisto 17 % Opisto, ammattikorkeakoulu 44 %

8 8

9 9 Vuorovaikutus ja viestintä Sidosryhmät Odotukset Toimintatavat Tulokset kuntien luottamus- ajankohtaista tietoa jätehuollosta tiivis yhteydenpito esittelijöinä toimiviin vuoden 2009 jätemaksujen vahvistaminen jätetaksoiksi henkilöt päätösesitysten taustoittaminen viranhaltijoihin, asiantuntijavierailut päivitettyjen jätehuoltomääräysten hyväksyminen vuosikertomus kuntien viranhaltijat vuorovaikutteinen yhteistyö jätehuollon neuvottelukunta yhteinen esitys päivitetyistä jätehuoltomääräyksistä kuntalaisten tasapuolinen kohtelu työryhmät (Valmi, Allu) yhteiset pelisäännöt viranomaistulkinnoissa JHL Web liittymä jätehuollon asiakasrekisterin täydentyminen aluekeräyspisteverkoston kehittäminen henkilökunta yhteisten tavoitteiden saavuttaminen säännöllinen palaverikäytäntö asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaikutusmahdollisuudet toimenkuvien päivittäminen tiedonkulun tehostuminen toimintaympäristön kehittyminen resurssien vahvistaminen toimiston muutto asiakkaat tietoa jätehuollon palveluista asiakaskirjeet ja laskutiedotteet jäteasemien kävijämäärän kasvu tietoa jätehuollon järjestämisestä kompostointiopas ( kpl) erilliskerätyn hyötyjätteen määrän kasvu tietoa lajittelusta tilaisuudet ja tapahtumat jätehuollon liittymisasteen kasvu tietoa kompostoinnista kimppa -kampanja www-sivujen kävijämäärän kasvu (45 400) tietoa jätemaksuista kompostoinnin tukimartat kompostointi-ilmoitukset ( kpl) Tavarat Kiertoon -tempaus biopussijakelu ( taloutta) jätekuljetusyritykset vuorovaikutteinen yhteistyö koulutustilaisuudet ja urakoitsijapalaverit toimintatapojen yhtenäistyminen tietoa yhtenäisistä käytänteistä tiivis yhteydenpito kuljettajien työympäristön kehittyminen kuljettajien työturvallisuuden parantuminen kuljettajapalautteet palautejärjestelmän kehittyminen toiset jätelaitokset kokemusperäisen tiedon vaihtaminen verkostoituminen yhtiöiden väliset vierailut termien ja toimintatapojen osallistuminen JLY:n koulutustilaisuuksiin Kierrätys.info -sivut yhdenmukaistaminen osallistuminen yhteistyöhankkeisiin ulkoisen raportoinnin malli, JIRap media aktiivinen ja avoin viestintä ajankohtaiset tiedotteet runsaasti julkisuutta tiedotusvälineissä tiedonvälitys palvelee asiakasta nettisivujen päivitys paikallislehtien kuukausi -kampanja, ilmoitusmarkkinointi radiokampanja jätekeskuksen naapurit aktiivinen, avoin ja luottamusta ajankohtaiset asukastiedotteet asukasilta yhteistyössä jätekeskuksen naapuritoimijoiden kanssa herättävä viestintä ajankohtaiset sähköpostitiedotteet ei valituksia ympäristöluvasta ajankohtaiset infotilaisuudet palautteita 32 kpl koulut, oppilaitokset jätevalistuksen linkittyminen materiaalin tuottaminen vierailijoita Kuopion jätekeskuksella: 36 ryhmää, n hlöä ympäristökasvatukseen koulutuspalvelu vierailut kouluissa: n oppilasta kyytiavustukset Jätekukko -reggaefantasia: 21 esitystä, n katsojaa Vihreä Lippu -hankkeiden tukeminen Kalpan kummipelaajien Jätekiekko: n. 300 oppilasta verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa www-sivuille jätepeli Siistilä Siistiks

10 10

11 11 Palveluverkostoa kehitetään Lajittelumahdollisuudet paranivat Suurimmilla asuinkiinteistöillä on sekajäteastian lisäksi keräyskartonkiastiat ja yhtiön toimittamat astiat biojätteille, keräyslasille ja pienmetallille. Pienet asuinkiinteistöt voivat toimittaa hyötyjätteet ekopisteisiin, biojätteitä lukuun ottamatta. Vuonna 2008 lasin ja metallin kiinteistökohtainen keräysverkosto kasvoi lähes 50 %. Sekä kiinteistökohtainen lasi- ja metallikeräys että ekopistepalvelu kustannettiin perusmaksulla. Erilliskerättyjen hyötyjätteiden kokonaismäärä kasvoi 29 %. Ongelmajätteet veloituksetta kotitalouksilta Kuopion ongelmajäteasema siirtyi Ekokem Oy Ab:n rakentamiin uusiin tiloihin jätekeskuksen yhteyteen. Samassa yhteydessä Kuopion keskustassa siirryttiin viikoittain kahdessa pisteessä pysähtyvään ongelmajätteiden keräysautoon. Kotitalouksista vastaanotettiin ongelmajätteitä yhteensä 649 tonnia, eli 3,1 kg/asukas. Palvelu oli kotitalouksille veloitukseton ja se kustannettiin perusmaksulla. Jäteasemien kävijämäärässä huima kasvu Yhtiön alueella oli käytössä 19 paikallisen jäteaseman palveluverkosto, uutena valmistui Riistaveden jäteasema. Jäteasemille otetaan vastaan sellaiset jätteet, jotka kokonsa, määränsä tai laatunsa vuoksi eivät kuulu kiinteistön jäteastiaan. Yleisimpiä vastaanotettuja jätteitä ovat metalliromut, sähköromut, remonttijätteet, tasolasit ja huonekalut. Myös ongelmajätepalvelut on keskitetty useimpien jäteasemien yhteyteen. Jäteasemaverkoston yleiskustannuksia katetaan perusmaksulla, joten asiakkailta peritään maksua ainoastaan jätteiden käsittelystä. Toukokuussa paikallisilla jäteasemilla vietettiin jälleen Koti Kuntoon -päiviä jolloin palveltiin poikkeuksellisesti myös lauantaina. Tempauspäivänä jäteasemilla kävi asiakasta. Koko vuoden asiakasmäärä oli , jossa kasvua edelliseen vuoteen huimat 67 %. Jäteasemien kautta kulki jätettä yhteensä tonnia, jossa kasvua edelliseen vuoteen 17 %. Ongelmajätteen keräysautolla on yhdeksän säännöllistä pysähdyspaikkaa. Erilliskerätyt hyötyjätteet Jäteasemilla vastaanotetut jätteet määrä (t) biojäte ruskea pahvi keräyskartonki keräyslasi pienmetalli määrä (t) isokokoiset jäte-esineet ja rakennusjätteet Metalliromu Sähköromut Ongelmajäte

12 12 Palveluverkosto keräyspisteet Jätekuljetukset Koko alueella kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Yhtiö kilpailuttaa kuljetukset asiakkaidensa puolesta isoina kokonaisuuksia. Yhteistyökumppaneita vuonna 2008 olivat: HFT Network Oy/EnviroNet Oy Jätehuolto Teuvo Lehikoinen Ky Kuljetus V. Vartiainen Lassila & Tikanoja Oyj Pielisen Kuljetus ja Jätehuolto Oy Puijon Jäteraaka-aine Oy Puijon Kiinteistöhuolto Oy Sihvari Oy Muut yhteistyökumppanit Apteekit (lääkejätteet) Demolite Oy (kyllästetty puu) EkoKuopio ja EkoAalto (tekstiilit) Ekokem Oy Ab (ongelmajätteet) Elker, Serty ja Nera (sähköromut) Kuusakoski Oy (metalli) Kunnat (jäteasemat, biopussijakelu) L&T Biowatti Oy (puujäte) M-Motion Ltd Oy (kameravalvonta) Outokummun kaupunki (biojäte) Paperinkeräys Oy (keräyskartonki, pahvi ja paperi) Rakennuspalvelu PPJ Oy (betoni) RecSer (paristot) SP Loaders Oy (jätekeskuksen koneurakat) KIINTEISTÖKOHTAINEN KERÄYS ALUEKERÄYSPISTEET EKOPISTEET Palvelu kiinteistön omia tai useamman kiinteistön yhteisiä jäteastioita yhtiö vastaa astioiden tyhjennyksistä kilpailuttamillaan hinnoilla Määrä keräyskohdetta, joista hyötyjätteiden keräyskohteita Maksu kuntien vahvistaman jätetaksan mukainen jätemaksu perustuu todellisiin jäteastian tyhjennystapahtumiin Jätelaji sekajäte biojäte keräyskartonki ruskea pahvi pienmetalli keräyslasi kiinteistöllä kiinteistöllä kiinteistöllä 740 kiinteistöllä kiinteistöllä kiinteistöllä Palvelu yhtiön ylläpitämiä asumisessa syntyvän sekajätteen keräyspaikkoja käyttöoikeus ainoastaan vuosimaksun maksavilla osakkailla Määrä 122 kpl, joista 71 kpl ympäri vuoden käytössä, 51 kpl vain kesäkäytössä Maksu kuntien vahvistaman jätetaksan mukainen kiinteä vuosimaksu Jätelaji sekajäte Palvelu yhtiön ylläpitämiä hyötyjätteiden keräyspisteitä käyttöoikeus kaikilla kotitalouksilla Määrä 162 kpl Maksu veloitukseton kotitalouksille käyttöoikeus sisältyy perusmaksuun Jätelaji keräyskartonki 98 ekopisteessä ruskea pahvi 35 ekopisteessä pienmetalli 132 ekopisteessä keräyslasi 140 ekopisteessä tekstiilit 12 ekopisteessä keräyspaperi 162 ekopisteessä yhteistyössä Paperinkeräys Oy:n kanssa

13 13 Palveluverkosto vastaanottoasemat Erilliskerätty jätemäärä ONGELMAJÄTEPISTEET PAIKALLISET JÄTEASEMAT KUOPION JÄTEKESKUS Jätelaji jätemäärä jätemäärä muutos 2007 (t) 2008 (t) (%) sekajäte biojäte keräyskartonki ruskea pahvi keräyslasi pienmetalli Palvelu yhtiön kustantamia ongelmajätteiden keräyspaikkoja, joihin voi toimittaa koti- ja maataloudessa syntyviä ongelmajätteiden pieneriä Palvelu yhtiön ylläpitämiä keräyspaikkoja, joihin voi toimittaa metalliromua ja muuta jäteastiaan kokonsa tai määränsä vuoksi soveltumatonta jätettä Palvelu yhtiön ylläpitämä jätteiden käsittely- ja loppusijoitusalue alueella toimii useita yhteistyökumppaneita Palveluverkoston asiakasmäärä Määrä 9 keräysautopysäkkiä 12 paikallista jäteasemaa 1 ongelmajäteasema 1 sopimushuoltamo 44 sopimusapteekkia 194 paristonkeräyspistettä Maksu veloitukseton kotitalouksille käyttöoikeus sisältyy perusmaksuun Jätelaji kaikki kotitalouksien ongelmajätteet, kuten lääkejätteet, öljyt, akut, maalit, torjunta-aineet Määrä 19 kpl Maksu metalliromu ja sähköromu veloituksetta, muut jätteet kuntien vahvistaman jätetaksan mukaisella kuormamaksulla Jätelaji isokokoiset jäte-esineet ja rakennusjäte 19 jäteasemalla metalliromu 19 jäteasemalla sähköromu 19 jäteasemalla puujäte 9 jäteasemalla puutarhajäte 7 jäteasemalla Määrä 1 kpl Maksu hinnaston mukaan Jätelaji rakennusjätteet tuotantotoiminnan jätteet loppusijoitettavat jätteet maa- ja kiviainekset Palvelun laji asiakkaita asiakkaita muutos 2007 (kpl) 2008 (kpl) (%) sekajäte - oma-astia kimppa-astia aluekeräyspiste - vuosikäyttäjät kesäkäyttäjät jäteasemat jätekeskus

14 14

15 15 Palveluverkosto tukipalvelut Asiakaspalvelu ja laskutus haasteen edessä Yhtiön palvelunumeroon tuli vuonna 2008 ennätysmäärä puheluita, yhteensä noin Puhelumäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 11 %. Kasvu selittyy asuinhuoneistokohtaisella perusmaksulla, joka otettiin käyttöön koko yhtiön alueella. Asiakasrekisteriä päivitettiin sekä kuntien toimesta että kimppaosakkaiden tiedoilla. Määrällisesti merkittäviä olivat myös kompostointi-ilmoitukset, joita käsiteltiin yli Vuonna 2008 siirryttiin jätekeskuksen ja jäteasemien laskutuksessa keskitettyyn kuukausilaskutukseen muiden jätemaksujen tapaan. Jätelaskuja lähti ennätysmäärä, yli Laskujen mukana asiakkaille lähti kohdennettua asiakaskirjettä. Laskutuksen uusista toimintatavoista sekä jäteasemilla käyttöön otetut pankkikorttipäätteet että verkkoja e-laskut lisäsivät suosiotaan. Jätevedenpuhdistamoille tuodun saostus- ja umpikaivolietteen laskutuksessa jatkettiin yhteistyötä Kuopion, Siilinjärven ja Maaningan kanssa. Marraskuussa 2008 yhtiö tarjosi myös muille kunnille mahdollisuutta jätehuollon asiakasrekisterin hyödyntämiseen viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen saostus- ja umpikaivojen tyhjennystiedoille. Keskitetty rekisteri mahdollistaa lietelaskutuksen jätelaskun yhteydessä. Valistusta verkostossa Yhtiö hoitaa kunnille lakisääteisesti kuuluvaa jäteneuvontaa osakaskuntiensa puolesta. Jäteneuvonnassa merkittävässä roolissa olivat sekä puhelimessa annettu palveluneuvonta että yhtiön nettisivut, joilla vierailtiin yli kertaa. Uutena toimintamallina kokeiltiin paikallislehtiin laadittuja informatiivisia kuukausi-ilmoituksia. Kompostointineuvonnasta jatkettiin yhteistyösopimusta Pohjois-Savon Martat ry:n kanssa. Kompostointiopas jaettiin laskujen mukana omakotitaloille ja vuoden aikana osallistuttiin 18 kompostointitilaisuuteen. Kompostoinnin tukimartat vastasivat lisääntyneeseen kompostoinnin neuvontatarpeeseen. Tukihenkilöiden suoria neuvontakontakteja kertyi vuoden aikana yli Koululaisille kohdennettua asennekasvatusta jatkettiin yhteistyössä tanssiteatteri Minimin kanssa. Jätekukko -reggaefantasia esitettiin 21 kertaa ja sen näki yli koululaista. Lisäksi Jätekukko -hahmo lauluineen kiersi useissa eri yleisötapahtumissa, kuten Elonkorjuujuhlilla, Lasten maailman -tapahtumassa ja jääkiekkoareenalla. Asennevalistukseen tähtäsi myös Kalpan kanssa käynnistetty yhteistyö, joka mahdollisti näkyvyyden sekä jääkiekko-otteluissa (jään siistii Jätekukko -kuulutukset) että kouluissa vierailleiden kummipelaajien avulla (Jätekiekko -peli). Kalpan kummipelaajat: Timo Salo, Tapio Laakso ja Jyri Junnila. Asiakaspalveluun soitetut puhelut Yhteistyökumppanit puhelua (kpl) DNA Oy, puhelinpalvelu- ja tietoliikenne Ecomond Oy, TCS ajo-opastusjärjestelmä Enfo Oyj, laskujen tulostus ja tietotekniikka Kalpa, asennevalistus Kuopion Liikekirjapaino Oy, esitteet ja painotuotteet Minimi ry, koululaisten valistuskampanja Pivotex Oy, Scalex Eko -vaakaohjelma Pohjois-Savon Martat ry, kompostointineuvonta TietoMitta Oy, JHL -asiakashallintajärjestelmä tammikuu maaliskuu toukokuu heinäkuu syyskuu marraskuu

16

17 17 Kuopion jätekeskus Jätemäärässä kasvua Vuonna 2008 Kuopion jätekeskukseen vastaanotettiin jätteitä tonnia eli huomattavasti edellistä vuotta enemmän. Kasvu selittyy vastaanotettujen maa- ja kiviaineisten määrällä ( t), joka oli nelinkertainen aikaisempaan vuoteen verrattuna. Yhdyskuntajätettä otettiin vastaan tonnia, 14 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu selittyy Imanteen kaatopaikan sulkeutumisella. Rakennusjätteiden määrä ( t) väheni 9 % edellisestä vuodesta, johtuen betoni- ja asfalttijätteiden määrän vähenemisestä. Yhteistyössä hyötykäyttöön Maa-ainekset mukaan lukien hyötykäyttöön ohjautui 66 % kaikista jätekeskukselle tulleista jätteistä. Yhdyskuntajätteestä 14 % ohjattiin hyödynnettäväksi, rakennusjätteestä 68 %. Loppusijoitukseen päätyvän jätteen määrä ( t) kasvoi 9 %. Jätekeskuksen alueella toimintaa harjoittaa myös L&T Biowatti Oy, jonka biopolttoaineterminaalin kautta hyötykäyttöön ohjautui noin tonnia puuta. Sähköromun ja pientuojien ongelmajätteiden vastaanotto siirtyi heinäkuussa Ekokem Oy Ab:n ongelmajäteaseman yhteyteen. Pikkukukossa vilkasta Jätekeskuksessa asioi vuonna 2008 yhteensä noin asiakasta, joista pientuojien vastaanottoalueella eli Pikkukukossa. Pikkukukkoon jätteitä tuotiin yhteensä tonnia, joista lähes puolet (49 %) saatiin ohjattua hyötykäyttöön. Jätevedet puhdistamolle Vuonna 2008 Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle johdettavia jätevesiä syntyi ennätysmäärä, lähes m 3. Jäteveden määrään vaikutti sekä poikkeuksellisen runsas sadanta että uusien asfaltoitujen piha-alueiden valmistuminen. Tuli pääsi jätetäyttöön kaksi kertaan vuonna Palokunta sai molemmilla kerroilla tilanteen ripeästi hallintaan. Vastaanotettu jäte Loppusijoitettu jäte määrä (1000 tn) määrä (1000 tn) yhdyskuntajäte rakennusjäte tuotantotoiminnan jäte maa- ja kiviainesjäte

18

19 19 Kuopion jätekeskus 1) I vaiheen jätetäyttö käytössä v pinta-ala 7,5 ha EU-normien mukainen tiivis pintarakenne biokaasujen talteenottojärjestelmä käytössä 2) II vaiheen jätetäyttö otettu käyttöön 6/2001 lisäalue 5/2006 pinta-ala 4,4 ha EU-normien mukainen tiivis pohjarakenne biokaasujen talteenottojärjestelmä osittain rakennettu, viimeistely ja käyttöönotto maisemoinnin yhteydessä 3) III vaiheen jätetäyttö (työmaa) pohjatyöt 7/2007 EU-normien mukaisen tiiviin pohjarakenteen rakentaminen kesä 2009 pinta-ala 1,2 ha 4) Lajittelualue lajitteluun tulevista jätekuormista lajitellaan metalli, käsittelemätön ja käsitelty puu sekä betoni 5) Biokaasupumppaamo biokaasua imetään jätetäytöstä biokaasu pumpataan Kuopion Energian Pitkälahden lämpökeskukselle, jossa siitä saadaan lämpöenergiaa (6 000 MWh v. 2008) 6) Jätevesien tasausallas tilavuus m 3 tasausaltaaseen kerätään kaikki jätekeskus - alueen valuma- ja suotovedet jätevedet esikäsitellään ilmastoimalla, jonka jälkeen ne pumpataan käsiteltäväksi Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle 7) Maa- ja kiviainesten vastaanotto- ja varastointikenttä asfaltti, betoni, tiili ja louhe välivarastoidaan ja murskataan murskattua maa- ja kiviainesta hyödynnetään jätekeskusalueen rakenteissa 8) Hyötyjätteiden vastaanotto- ja varastointikenttä välivarastoalue metallille, lasille, posliinille, kyllästetylle puujätteelle ja puutarhajätteille 9) Kompostointikenttä kompostoidaan karjanlantaa, haravointijätettä sekä puuhaketta Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hyväksymä käsittelymenetelmä lopputuote hyödynnetään kompostimultana sekä jätetäytön maisemoinnissa kaasun suodinmateriaalina 10) Biojätteen siirtokuormausasema EnviroNet Oy:n kuormausasema 11) Huolto- ja pesuhalli jätejyrän (Tana) ja muiden koneiden huoltotila jätteiden keräys- ja kuljetusvälineiden pesuhalli 12) Pikkukukko, pientuojien lajittelualue pienkuormat lajitellaan henkilökunnan avustuksella lajittelumahdollisuus 15 eri jätejakeelle 13) Vaaka ja toimistorakennus vaaka: sekä tulevat että lähtevät kuormat punnitaan jätevirtojen seurantaa ja laskutusta varten asiakaspalvelupiste sosiaalitilat työhuoneita auditorio vierailuryhmille, istumapaikat noin 30 hengelle 14) Puujätteen vastaanotto- ja varastointikenttä välivarastoalue puu- ja risujätteelle L&T Biowatti Oy:n biopolttoaineterminaali puujäte haketetaan ja hake kuljetetaan isoina erinä mm. energiana hyödynnettäväksi tai hyödynnetään jätekeskuksella 15) Ongelmajäteasema Ekokem Oy Ab:n toiminta aloitettu 7/2008 Jätekukko Oy:n ongelmajätteen vastaanottopiste koti- ja maatalouksille sähkö- ja elektroniikka - romun vastaanotto ja välivarastointi Pohjaveden tarkkailupiste (lisäksi kuvan ulkopuolella 8 tarkkailupistettä) Pintaveden tarkkailupiste (lisäksi kuvan ulkopuolella 5 tarkkailupistettä) Jätekeskuksen sisäisen jäteveden tarkkailupiste Jätevedenpuhdistamolle pumpattavan jäteveden tarkkailupiste Ilmanlaadun jatkuvatoiminen mittaus, Ilmatieteen laitos Jätetäytön sisäinen vesi

20 20

21 21 Ympäristövastuu katse biojätteisiin Biokaasulla vaikutusta ilmastoon Jätetäyttöön päätyvillä biohajoavilla jätteillä on ympäristön kannalta huomattava merkitys. Hapettomissa olosuhteissa ne mätänevät ja muodostavat biokaasua, joka sisältää mm. kasvihuonekaasuna tunnettua metaania ja haisevia rikkiyhdisteitä. Vuonna 2008 jätetäytöstä imettävän biokaasun keräystä tehostettiin lisäämällä keräysverkostoon kolme uutta kaasukaivoa. Biokaasua saatiin talteen 1,15 milj. Nm 3 ja se pumpattiin Pitkälahden lämpökeskukselle kaukolämmön tuotantoon. Toimenpiteistä huolimatta jätetäytön laskennallinen metaanipäästö kasvoi ja hajuista tehtiin valituksia selvästi edellistä vuotta enemmän (29 kpl). Yhtiö on tehnyt aktiivisesti toimenpiteitä vähentääkseen jätetäyttöön päätyvien biojätteiden määrää. Vuonna 2008 koko yhtiön alueella otettiin käyttöön biojätteiden lajitteluun kannustava perusmaksu. Kiinteistökohtaiseen biojätteiden keräykseen kuului 89 % toiminta-alueen rivi- ja kerrostaloista. Biojätteiden lajitteluun kannustettiin jakamalla erilliskeräykseen kuuluville asukkaille yli miljoona biopussia. Erilliskerätyn biojätteen saanto kasvoi 20 %, ollen jo 33 kg/asukas. Kotikompostointiin kannustettiin sekä neuvonnallisin keinoin että taloudellisella porkkanalla. Omakotiasukkaille jaettiin kompostointioppaat jätelaskujen mukana ja vuoden loppuun mennessä 43 % omakotitaloista ilmoitti kompostoivansa. Lajittelussa tutkitusti varaa parantaa Kotitalousjätteen laatua, jätehuollon palvelutason vaikutusta ja biohajoavien jätteiden osuutta jätevirrasta selvitettiin tarkemmin jätteiden lajittelututkimuksessa. Tulosten mukaan lajitteluun kelpaavia jätteitä on jätteiden joukossa edelleen runsaasti, biojätteitä jopa 31 % vuoden ajasta ja jätehuollon palvelutasosta riippuen. Metaanituotannon lisäksi jätetäyttöön päätyvä biojäte kuormittaa vedenpuhdistamoa ja houkuttelee mm. lintuja ruokailemaan jätetäytössä. Myös muita biohajoavia jätteitä esiintyi runsaasti, puutarhajätteitä jopa 34 %, paperia, pahvia sekä kartonkia yhteensä 8-14 %. I- ja II-vaiheen jätetäytön metaanipäästöt Metaani CH4 (t) I-vaiheen jätetäyttö II-vaiheen jätetäyttö Jäteastian sisältö lajittelututkimuksen mukaan Puutarhajäte 5 % Keräyspaperi 6 % Biojäte 20 % Kartonki ja pahvi 5 % Tekstiilit 5 % Lasi 2 % Metalli 2 % Muut 1 % SER ja ongelmajätteet 1 % Sekajäte ml. muovi 53 % Yhteistyökumppanit Ilmatieteen laitos, ilmanlaadun tarkkailu Kuopion Energia, biokaasun hyödyntäminen Kuopion Vesi, jätevesien käsittely Nab Labs Oy, vesitarkkailu Sarlin Oy Ab, biokaasupumppaamon toiminta Symo Oy, melumittaukset Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus, kaasutarkkailu

22 22

23 23 Tutkimus ja kehitys Jätevesien käsittelysuunnitelma Jätekeskuksen jätevesien ja Kuopion kaupungin Silmäsuon suljetun kaatopaikan jätevesien yhteiskäsittelyn suunnitelma valmistui keväällä Tehtyjen johtopäätösten perusteella päädyttiin esittämään uuden ilmastuksella varustetun jätevesien tasausaltaan rakentamista jätekeskuksen jätevesille. Jätteestä kierrätyspolttoainetta Yhtiö sai jäteluvan kierrätyspolttoainetta valmistavalle murskauslaitokselle sekä kyllästetyn puun laajamittaiselle vastaanotolle ja käsittelylle Kuopion jätekeskuksen alueella. Lupa mahdollistaa valmistautumaan siihen, että materiaaliksi kelpaamattomia jätteitä ohjataan tulevaisuudessa entistä enemmän energiahyötykäyttöön. Jätehuollon viranomaistyön kehittäminen Yhtiön osakaskuntien muodostaman neuvottelukunnan esityksestä yhtiö osallistui tutkimukseen, jossa selvitettiin luottamushenkilöiden ja kuntien viranomaisten mielipiteitä ja kokemuksia ns. jätelautakuntatoimintamallista. Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että yhdenvertaisuusperiaatetta on hankalampi toteuttaa useaan kuntaan hajautetussa päätöksenteossa kuin keskittämällä jätehuollon viranomaistehtävät yhdelle jätelautakunnalle. Kuntaliitto on suositellut jätelautakuntien perustamista ja on odotettavissa, että niiden määrä tulee lähivuosina huomattavasti lisääntymään. Energiakäyttöön sopivan kierrätyspolttoaineen valmistusta siirrettävällä murskaimella testattiin keväällä Vuonna 2008 valmistuneet hankkeet Jätekeskusten paloturvallisuus riskit ympäristölle tulipalotilanteissa, VTT, Pelastusopisto ja Kuopion yliopisto Kuopion jätekeskuksen ja Kuopion kaupungin Silmäsuon suljetun kaatopaikan jätevesien yhteiskäsittelyn suunnittelu, FCG Planeko Oy Kaatopaikkakaasun keräyksen tehostaminen ja kaasumäärän lisääminen tapaustutkimuksena kaksi kaatopaikkaa Pohjois- Savossa, Kati Mutanen, Jyväskylän yliopisto, Pro Gradu Jätelautakunta jätehuollon yhteistyömallina, Virve Hartikainen, Kuopion yliopisto, Pro Gradu Jätehuollon palvelutason vaikutukset kotitaloudessa syntyvän sekajätteen koostumukseen, Johanna Hynynen, Savoniaammattikorkeakoulu, insinöörityö Ympärivuotisten aluekeräyspisteiden toimivuus Jätekukko Oy:n alueella asiakaskyselyn perusteella, Tiina Turunen, Savon ammatti- ja aikuisopisto, opinnäytetyö Rikkivedyn mittauslaitteiston testaus ja vertailu, APL Systems Oy Jätelaitosten raportointi ja tunnusluvut (Jlrap II), ulkoisen raportoinnin malli, Efeko ja JLY Muut vuonna 2008 käynnissä olleet hankkeet Esiselvitys biojätteen hyötykäytön tehostamisesta Jätekukko Oy:n toiminta-alueella, Hanna Maunula, Savonia-ammattikorkeakoulu, insinöörityö Jätteenlajittelututkimus, II-vaihe, Savonia-ammattikorkeakoulu, projektityö Infrapunakuvauksen soveltaminen Itä-Suomen teollisuusyrityksissä, IR-Imaging, VTT

24 24

25 25 Hallituksen toimintakertomus Toiminta 2008 Vuosi 2008 oli Jätekukko Oy:n seitsemäs kokonainen toimintavuosi ja yhtiön tilikausi käsitti täydet kaksitoista (12) kuukautta. Osakaskuntien määrä oli kpl ( : 20 kpl). Yhden kunnan vähenemä johtui Sumiaisten kunnan irrottauduttua yhtiön osakkuudesta toukokuussa 2008 jo aiemmin vuonna 2007 tapahtuneen Äänekosken kaupunkiin liittymisen myötä. Jätekukko vastasi Sumiaisten kunnan jätehuollosta edellä mainittuun ajankohtaan saakka johtuen voimassa olleista kuljetussopimuksista. Yhtiön toimintaa harjoitettiin Kuopion jätekeskuksessa sekä osakaskuntien jäteasemilla. Yhtiön toimitilat ovat toukokuusta 2008 lähtien sijainneet osoitteessa Maaherrankatu 21, 3 krs., Kuopio. Kuopion jätekeskukseen otettiin jätteitä vastaan yhteensä tonnia (v. 2007: tonnia), josta voitiin hyödyntää noin 59 %. Loppusijoitukseen päätyvän jätteen määrä oli tonnia (2007: tonnia). Yhtiöllä on voimassa oleva ympäristölupapäätös jätekeskuksen toiminnoille (Dnro PSA-2005-Y ). Yhtiölle myönnettiin ympäristölupa (Dnro PSA-2007-Y ) lokakuussa 2007 jätetyn lupahakemuksen perusteella jätekeskuksen yhteyteen sijoittuvalle jätteiden murskauslaitokselle sekä kyllästetyn puun vastaanotolle ja käsittelylle. Ympäristölupapäätöksen mahdollistamia toimintoja ei toteutettu vuonna Yhtiön kokonaisinvestointien määrä vuonna 2008 oli euroa. Vuoden investointikohteet olivat pieniä hankintoja ja jätekeskuksen piha-alueiden korjausrakentamista (pientuojien alueen leventäminen ja uuden vastaanottokopin hankinta sekä piha-alueiden asfaltointia). Hyötyjäte- ja aluekeräyspisteissä laajennettiin kameravalvontaa kuuteen kohteeseen. Osa puujätekentästä vuokrattiin ulkopuoliselle toimijalle 15 vuoden vuokrasopimuksella. Ekokem Oy Ab:n syyskuussa 2007 aloittama jätekeskuksen yhteyteen sijoittuvan ongelmajätteiden käsittelylaitoksen rakentaminen saatiin päätökseen kesään mennessä ja laitos otettiin käyttöön heinäkuussa Ongelmajätteitä yhtiön toimesta kerättiin yhteensä 649 tonnia. Ongelmajätteiden keräysverkoston muodostivat 14 kiinteää vastaanottopistettä, 9 keräysauton pysähdyspaikkaa, 44 apteekkia ja 194 paristopistettä. Ongelmajätehuollossa yhteistyökumppanina toimi edelleen Ekokem Oy Ab. Jätteiden keräysvälineiden tyhjennyksiä suoritettiin vuonna 2008 yhteensä 1,6 miljoonaa. Kuljetukset hoituivat käytännössä kuuden (6) urakoitsijan toimesta. Kesäkuussa 2009 päättyviin kuljetusurakoihin kuuluvia töitä kilpailutettiin seuraavasti: Nilsiä-Juankoski-Kaavi- Tuusniemi lähialueineen, Siilijärvi lähialueineen sekä Nurmes-Valtimo- Rautavaara-Juuka lähialueineen sekajäteurakoiden osalta, joiden urakoitsijaksi valittiin HFT Network Oy, Lieksan kokonaisurakka, jonka urakoitsijaksi valittiin Lassila & Tikanoja Oyj. Kilpailutuksella saavutettiin euromääräisenä säästönä aikaisempiin urakkahintoihin verrattuna noin euroa/vuosi. Yhtiön palvelunumeroon tuli vuoden 2008 aikana ennätysmäärä puheluita, yhteensä noin (2007: ). Kasvu aiheutui lähinnä kuntien aktiivisesta liittymisasteen valvonnasta sekä perusmaksun käyttöönotosta koko yhtiön toimialueella. Puhelumäärien kasvuun varauduttiin lisäämällä asiakaspalvelun henkilökuntaa. Yhtiön toimintajärjestelmän (ympäristö-, laatu-, työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä) laatimista jatkettiin vuoden 2008 aikana täydentämällä sitä yksityiskohtaisemmilla työohjeilla ja auditoimalla järjestelmää Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta. Takarivissä vasemmalta alkaen: Ari Ketola (siht.), Juha Soininen, Tapio Räsänen, Arto Ryhänen (tj), Pekka Takkinen, Pertti Vainionpää ja Arto Eskelinen (pj). Eturivissä vasemmalta alkaen: Vesa Lötjönen, Timo Kauppinen, Irja Sokka ja Sari Parviainen.

26 26 Yhtiön osakaskuntien viranhaltijat osallistuivat yhtiön käytännön toimintalinjojen suunnitteluun jätehuollon neuvottelukunnan tapaamisissa sekä työryhmissä. Tapaamisissa käsiteltiin mm. kuntien jätestrategiaan kirjattujen toimenpiteiden etenemistä. Neuvottelukunta nimesi uuden työryhmän kehittämään aluekeräysverkostoa. Hallinto Yhtiön hallituksen kokoonpano vuoden 2008 yhtiökokoukseen asti oli seuraava: hallituksen puheenjohtajana toimi Arto Eskelinen, Kuopion kaupunki, varapuheenjohtajana Pieksämäen kaupungin kaupungininsinööri Timo Kauppinen ja jäseninä Sari Parviainen, Irja Sokka, Kuopio sekä Kuopion kaupungin teknisen toimen johtaja Tapio Räsänen, Juankosken kaupungin kaupungininsinööri Hemmo Kauppinen, Siilinjärven kunnan talousjohtaja Pekka Takkinen, Vesannon kunnan kunnaninsinööri Juha Soininen sekä Nurmeksen kaupungin kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää pidetyssä yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin edellä mainitut hallituksen jäsenet uudelleen lukuun ottamatta Hemmo Kauppista, jonka tilalle valittiin Vesa Lötjönen, Kaavin kunnan kunnanjohtaja. Hallituksen jäsenmäärä säilyi täten edelleen yhdeksänä. Yhtiökokousta seuranneessa hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arto Eskelinen ja varapuheenjohtajaksi Timo Kauppinen. Kaikki jäsenet ovat Suomen kansalaisia. Tilivuoden aikana hallitus kokoontui yhteensä seitsemän kertaa. Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab, HTM-yhteisö vastuullisena tarkastajana KHT Juha Tissari. Tilintarkastusyhteisölle maksettiin euroa, mikä koostui yksinomaan säännönmukaisesta tilintarkastuksesta. Henkilöstö Yhtiön toimitusjohtajana toimi DI Arto Ryhänen. Tilikauden päättyessä yhtiöllä oli kaikkiaan 38 työntekijää, joista 12 määrä- ja/tai osa-aikaista. Tämän lisäksi yhtiö osti ulkopuolisia palveluita toimintansa vaatimassa laajuudessa. Talous 2008 Yhtiö ei ottanut tilivuoden aikana toimintansa rahoittamiseen ulkopuolista rahoitusta. Maksuvalmius pysyi koko vuoden hyvänä. Liikevaihdon kasvu edellisvuoteen verrattuna johtui pääosin jätekeskuksen ennakoitua isommasta myynnistä sekä varsinaisen jätehuollon tyhjennystapahtumien kasvaneesta määrästä. Yhtiön hyvään tuloskehitykseen edellä lueteltujen syiden lisäksi vaikutti lisäksi budjetoitua alemmat rahoituskustannukset. Yhtiön tuloslaskelma, tase ja tilinpäätöksen liitetiedot tilivuodelta 2008 on esitetty oheisessa tasekirjassa kirjanpitolain edellyttämässä muodossa. Tilikauden 2008 liiketoiminnan tulos ennen satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja on ,52 euroa ja tilikauden tulos tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen ,51 euroa voitollinen. Tilikauden tulos sisältää pakollista jälkihoitovarausta ,32 euroa, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen liikekulu. Jälkihoitovarausta on korotettu aikaisempiin vuosiin verrattuna: varaus/loppusijoitettu tonni on laskettu 3,92 euron mukaan 2008 tilinpäätöksessä aikaisemman 3,00 euron sijasta. Tällä on varauduttu kohonneisiin kustannuksiin, jotka kohdistuvat käytöstä poistettujen täyttöalueiden maisemointiin. Hallitus esittää, että tilikauden voitto ,51 euroa kirjataan voittovarojen tilille ja että osinkoa ei jaeta. Yhtiöllä on 710 osaketta. Kukin osake tuottaa yhden äänen. Osakkeita rasittaa suostumuslauseke. Yhtiö on hankkinut omia osakkeitaan päättyneen tilikauden aikana 10 kappaletta á 1.000,00 euroa hankinta-

27 27 arvoltaan ,00 euroa, mikä vastaa niiden alkuperäistä nimellisarvoa. Osakkeet ovat tilinpäätöshetkellä yhtiön hallussa. Osakkeiden osuus osakepääomasta sekä kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on 1,4 %. Toiminta vuonna 2009 Yhtiön toiminnan pääpaino vuonna 2009 on yhtiön toimintojen tehostamisessa sekä palveluverkoston, erityisesti aluekeräys- ja ekopisteiden kehittämisessä ja suunnittelussa. Ympäristö-, laatu-, työterveys- ja turvallisuusasiat sisältävää toimintajärjestelmää täydennetään edelleen mm. menettelyohjeilla koskien sisäistä seurantaa ja vastuujakoa. Järjestelmä tullaan ottamaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2009 aikana, jolloin myös järjestelmän säännölliset auditoinnit aloitetaan. Uusi taloushallintojärjestelmä on otettu käyttöön tammikuussa 2009, jota täydennetään kuluvan vuoden heinäkuussa liittämällä siihen sähköinen ostolaskujen kierrättäminen kesäkuussa hyväksytty jätelain osittaisen muutoksen, jolla vastuu elinkeinotoiminnan jätteistä siirrettiin tuottajalle ts. kuntien määräysvalta elinkeinoelämän jätteisiin poistui, vaikutus kunnallisen jäteyhtiön, kuten Jätekukko Oy:n, toimintaan on edelleen epävarmuuden leimaama. Yhtiön vastaanottaman jätteen määrä saattaa pidemmällä aikavälillä vähetä ja sitä kautta pienentää liikevaihtoa. Tämän estämiseksi yrityspuolelle suunnattavien markkinointi- ja palveluresurssien vahvistaminen on lähemmässä tarkastelussa. Hyötyjätteiden, lähinnä pahvin ja metallin osuus tuloksesta tulee pienenemään 2009 aikana. Sen lisäksi hidastunut rakentaminen saattaa pienentää jätekeskuksen myyntiä. Määräaikaisia työsopimuksia sekä ostopalveluita tullaan käyttämään samassa laajuudessa kuin aikaisemminkin projektiluonteisissa töissä. Suurimmat projektit liittyvät jätekeskuksen toimintoihin ja rakentamiseen sekä sakokaivoliiketoiminnan laajentamiseen koskemaan koko Jätekukon toimialuetta. Vuoden 2008 alussa käyttöön otettu perusmaksu vaatii kuluvankin vuoden aikana asiakasrekisterin ylläpidossa ja kehittämisessä lisäresursseja. Talous 2009 Vuoden 2008 alussa koko yhtiön alueella käyttöönotetusta asuntokohtaista perusmaksusta (kolme eri luokkaa) on saatu pääsääntöisesti myönteistä palautetta. Yhteisöiltä ja yrityksiltä perusmaksua ei peritä. Taksoja vuodelle 2009 on korotettu niihin sisältyvän kuljetusosuuden osalta indeksikorjauksella samalla kun käsittelyosuutta tarkistettiin kustannusnousua vastaavaksi. Vuodelle 2009 laaditun budjetin lähtökohtana on selkeästi positiivisen tuloksen aikaansaaminen tilivuodelta Budjetoidun investointiohjelman läpiviemisen varmistamiseksi jouduttaneen 2009 hankkimaan lainarahoitusta. Osakkaat 2008 ja 2009 Sumiaisten kunnan osakkuuden päätyttyä yhtiö hankki itselleen kunnan osakeosuuden nimellisarvoon. Hankinta ei vaikuttanut yhtiön osakepääomaan, joka pysyi muuttumattomana. Henkilöstö Vuosi Henkilöstö keskimäärin Maksetut palkat (1000 e) Keskeiset tunnusluvut Liikevaihto (1000 e) Liikevoitto (1000 e) Liikevoitto (% liikevaihdosta) 7,0 5,7 4,7 Quick ratio (maksuvalmius) 1,6 1,4 1,7 Omavaraisuusaste (%) 24,3 29,9 35,2 Investoinnit ja poistot tuhat euroa investoinnit poistot Henkilöstö 2009 Yhtiön palveluksessa oleva vakituisen henkilöstön määrä on vuoteen 2008 verrattuna lisääntynyt neljällä (4) henkilöllä. Osa-aikaisen työvoiman tarve edellisvuoteen verrattuna tulee hieman laskemaan. Osakasmäärän laajentamisesta vuoden 2009 aikana ei ole tehty päätöksiä. Yhtiö kuitenkin käy neuvotteluja lähialueiden jätehuoltoyhtiöiden kanssa yhteistyömahdollisuuksien lisäämisestä. Luettelo osakaskunnista ja kuntien osuuksista sekä yhtiön hallussa olevista Jätekukon osakkeista tilinpäätöshetkellä on toimintakertomuksen liitteenä

28 28 Ympäristövaikutukset ja niiden huomioonottaminen toiminnassa Jätekeskuksen ympäristövaikutusten seurantaan ja tutkimuksiin käytettiin vuonna 2008 yhteensä euroa, joista merkittävin osa ilmanlaaduntarkkailuun. Alueen toiminnanharjoittajien (Jätekukko Oy, Lohja Rudus Oy Ab, Kuopion kaupunki, Maamerkki Oy, Pelastusopisto sekä Skanska Asfaltti Oy) jäte-, pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelmaan uusina toiminnanharjoittajina liittyivät Ekokem Oy Ab ja Morenia Oy. Keväällä 2008 jätekeskuksen alueella aloitettiin Ilmatieteen laitoksen toteuttama haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) ja hengitettävien hiukkasten (PM10) jatkuvatoiminen mittaus. Jätekeskuksen lähialueilla tehtiin myös melumittauksia. Ilmanlaatuja melumittaukset järjestetään alueen toiminnanharjoittajien yhteistarkkailuna, jonka organisoi Kuopion kaupungin ympäristökeskus. Mittaukset jatkuvat myös vuonna Suunnitelman johtopäätösten perusteella esitettiin Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, että uusi ilmastuksella varustettu jätevesien tasausallas rakennetaan vain jätekeskuksen jätevesille kesällä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen mukaan tasausaltaan tulee olla käytössä ympäristöluvan mukaisesti ja asiaa on edelleen tarkasteltava Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lainvoimaisen ratkaisun jälkeen. Jätekuljetusten ympäristövaikutusten vähentämiseksi vaadittiin vuonna 2008 suoritetuissa ja kesäkuussa 2009 käynnistyvissä kuljetusurakoissa, aikaisempien Euro 2-päästöluokitusten sijaan, kuljetuskalustolta vähintään Euro 4-päästönormit täyttävät moottorit. Yhtiö osallistui Kuopion ilmastostrategiaan, johon määriteltiin yhtiön kehitysennusteet, tavoitteet ja toimenpiteet sekä sopeutumistoimet ilmastomuutoksen varalle. Jätekeskuksen hajuista tehtiin vuoden 2008 aikana 29 valitusta (v. 2007: 12). Jätekeskuksen toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen selvittämistä jatkettiin Ilmatieteen ilmalaatumittausten lisäksi useamman kehitysprojektin avulla. Käytössä olevan täyttöalueen kaasunkeräyskaivojen ja salaojakaivojen päälle rakennettiin uusi biosuodatin sekä korjattiin tai vaihdettiin oleva suodin yhteensä viisi kertaa vuoden 2008 aikana kaasun haju- ja päästöhaittojen ehkäisemiseksi. Biosuotimet tehtiin kompostin ja hakkeen seoksesta. Jätekeskuksen viemäröitävien jätevesien ammoniumtyppipitoisuus ylitti ympäristölupapäätöksessä Dnro PSA-2005-Y esitetyn rajaarvon vuonna Ylityksen seurauksena käynnistettiin jätekeskuksen ja Kuopion kaupungin Silmäsuon suljetun kaatopaikan jätevesien yhteiskäsittelyn suunnittelu, joka valmistui keväällä 2008.

29 29 Tuloslaskelma Kustannusten jakautuminen LIIKEVAIHTO , ,32 Liiketoiminnan muut tuotot , ,27 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,48 Ulkopuoliset palvelut , ,00 Materiaalit ja palvelut yhteensä , ,48 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,14 Eläkekulut , ,31 Muut henkilösivukulut , ,20 Henkilöstökulut yhteensä , ,65 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,06 Liiketoiminnan muut kulut , ,00 MUUTTUVAT KULUT , ,71 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , ,40 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot , ,50 Korkokulut ja muut rahoituskulut , ,51 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,99 TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,39 TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,39 Tilinpäätössiirrot , ,81 Tuloverot , ,28 Tilikauden voitto , ,30 milj. euroa 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 tuhat euroa 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 jätekuljetukset jätevero jätekeskus Myynnin jakautuminen hallinto hyötyjätehuolto poistot jäteasemat ongelmajätehuolto viestintä jätekuljetus jätekeskus jäteasemat muu perusmaksu

30 30 Tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,09 Muut pitkävaikutteiset menot , ,35 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,44 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet , ,80 Rakennukset ja rakennelmat , ,53 Koneet ja kalusto , ,41 Muut aineelliset hyödykkeet , ,67 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,25 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,66 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,10 Vaihtuvat vastaavat Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,22 Tavarat 9 237, ,50 Vaihto omaisuus yhteensä , ,72 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,91 Siirtosaamiset 6 319, ,88 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,79 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma , ,00 Edellisten tilikausien voitto/tappio , ,69 Tilikauden voitto/tappio , ,30 Oma pääoma yhteensä , ,99 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,77 Pakolliset varaukset , ,57 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta , ,52 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä , ,52 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta , ,58 Ostovelat , ,32 Muut velat , ,59 Siirtovelat , ,01 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,50 Vieras pääoma yhteensä , ,02 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,35 Rahat ja pankkisaamiset , ,74 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,25 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,35

31 31 Rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta Tulos ennen satunnaisia eriä , ,39 Suunnitelman mukaiset poistot , ,06 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua (jälkihoitovaraus) , ,33 Muut oikaisut , ,15 Rahoitustuotot ja kulut , ,99 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta , ,64 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys+/vähennys , ,99 Vaihto-omaisuuden lisäys+/vähennys , ,65 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys+/vähennys , ,27 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , ,57 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista: Maksetut korot ja maksut liiketoiminnan rahoituskuluista , ,01 Saadut korot liiketoiminnasta , ,76 Maksetut välittömät verot , ,83 Rahavirta ennen satunnaisia eriä , ,49 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä (A) , ,49 Investointien rahavirta (B) , ,08 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut , ,58 Omien osakkeiden hankinta ,00 Rahoituksen rahavirta (C) , ,58 Rahavarojen muutos (A+B+C)/ lisäys+/vähennys , ,17 Rahavarat , ,91 Rahavarat , ,74 Jätekukko Oy:n osakkaat Kunta Asukasluku* Osakkeet/e % Osakemäärä/kpl Kuopio ,84 % 290 Pieksämäki ,85 % 70 Siilinjärvi ,57 % 68 Lieksa ,67 % 48 Nurmes ,51 % 32 Suonenjoki ,94 % 28 Nilsiä ,38 % 24 Juuka ,96 % 21 Juankoski ,82 % 20 Maaninka ,41 % 10 Rautalampi ,41 % 10 Kaavi ,41 % 10 Karttula ,41 % 10 Konnevesi ,41 % 10 Tuusniemi ,41 % 10 Vesanto ,41 % 10 Rautavaara ,41 % 10 Tervo ,41 % 10 Jätekukko Oy *) ,41 % 10 Valtimo ,27 % 9 YHTEENSÄ ,0 % 710 Lähde: Tilastokeskus/asukasluvut *) Jätekukko Oy:n hankkimat Sumiaisten kunnan osakkeet