Vaelluskalojen nousumahdollisuuden järjestäminen ja vaikutukset vapaa ajankalastukselle ja matkailulle Kymijoen alaosassa. Toimittanut Jukka Rinne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaelluskalojen nousumahdollisuuden järjestäminen ja vaikutukset vapaa ajankalastukselle ja matkailulle Kymijoen alaosassa. Toimittanut Jukka Rinne"

Transkriptio

1 Vaelluskalojen nousumahdollisuuden järjestäminen ja vaikutukset vapaa ajankalastukselle ja matkailulle Kymijoen alaosassa Toimittanut Jukka Rinne 1

2 Tiivistelmä Kymijoki on aikoinaan ollut Suomenlahden tuottoisimpia vaelluskalajokia. Lohen, meritaimenen, vaellussiian, nahkiaisen ja ankeriaan vaellus oli mahdollista Anjalankosken Ankkapurhaan saakka. Vesien likaantumisen ja vesistörakentamisen seurauksena vaelluskalakannat romahtivat ja hävisivät lähes kokonaan 1950 luvun loppuun mennessä. Kymijokeen jäi nahkiainen sekä rippeitä taimen ja vaellussiikakannoista. Vedenlaadun parannuttua ja istutustoiminnan ansiosta lohi on palautettu ja taimen ja siika ovat elpyneet Kymijoessa. Nykyisen virtaamasäännöstelyn ja huonosti toimivan tai puuttuvan kalatien takia lähes kaikkien vaelluskalojen nousu merestä päättyy muutaman kilometrin jälkeen Koivu ja Korkeakosken patoihin. Huomattava osa kalastusmatkailuun soveltuvista sekä vaelluskalojen poikastuotantoalueeksi sopivista paikoista joen yläosissa ovat täysin käyttämättä tai mahdollisuuksiinsa nähden vajaakäytössä. Vaelluskalojen nousun turvaaminen Ankkapurhaan saakka voidaan toteuttaa virtaamasäännöstelyn palauttamisella lähelle luonnontilaa sekä kunnostamalla vanhat kalatiet ja/ tai rakentamalla toimivat kalatiet voimalaitosten yhteyteen. Nykyinen Pernoon haaran virtaamajärjestely ohjaa nousukalat Korkeakosken haaraan, missä niiden nousu päättyy voimalaitoksen patoon. Ennen säännöstelyä 80 prosenttia virtaamasta ohjautui Langinkosken haaraan ja loput 20 prosenttia Korkeakosken haaraan. Nykyinen virtaamajako on päinvastainen ja Korkeakosken suurempi virtaama houkuttaa vaelluskaloja enemmän. Vain osa vaelluskaloista löytää Koivukosken haaraan, jossa niillä on poikastuotantoon edellytykset. Patojen yläpuoliset alueet voisivat tuottaa noin luonnossa syntynyttä lohen vaelluspoikasta lisää vuodessa. Vaelluskalojen esteettömän nousumahdollisuuden järjestäminen lisää vaelluskalojen luonnonpoikastuotantoa ja sitä kautta joen yleistä arvostusta. Nykyään Kymijoen alaosan kalastusalueille myydään vuosittain yli vapakalastuslupaa, mikä osoittaa joen olevan yksi Etelä Suomen tärkeimmistä vapaa ajankalastuskohteista. Kalastuksen järjestämisen myötä Ankkapurhan ja Korkea ja Koivukoskien välinen alue tuottaisi erilaisina kalastusmatkailutuloina noin euroa. Nykyisillä kalastuskohteilla pienet saalismäärien muutokset (± 10 %) eivät vaikuttaisi merkittävästi minkään kalastajaryhmän käyntikertoihin. Suuremmat saalismäärämuutokset (± 50 %), joista selvityksen kannalta keskeinen on saaliin väheneminen puolella, vähentäisi erityisesti Korkeakosken ( 13 %, lupatuloina noin euroa) ja Siikakosken ( 15 %, lupatuloina noin 9000 euroa) kalastajien käyntimääriä. Tietämys voimalaitosten yläpuolisista kalastukselle soveltuvista alueista oli vähäinen jokaisessa vastaajaryhmässä, erityisesti ulkopaikkakuntalaisten keskuudessa alueet olivat lähes täysin tuntemattomat. Kalastuksesta mahdollisilla uusilla erityisalueilla olivat kiinnostuneita lähinnä Siikakosken kalastajat. Uusien kalastuskohteiden tuleminen kalastajien tietoon lisännee kalastusvuorokausia vuodessa koko tutkimusalueella, koska joen alaosan kalastuspaikoilla ongelma on jo kalastajien liiallinen määrä. 2

3 3

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 Valokuvat. Jukka Rinne. Muut kuvaajat mainittu kuvatekstissä Johdanto Tutkimusalueen kuvaus Hankkeen tavoitteet Menetelmät Kyselytutkimus Elämys ja matkailuyrittäjien haastattelu Kalastuskohteiden kartoitus ja nykytilanne Tulokset Nykyinen tilanne Saaliit Kalastuslupien hinnoittelu ja tulot sekä kalastajamäärät Mahdolliset uudet kalastuskohteet Ankkapurhan alapuolella Pernoonkosket Kultaankosket Piuhankoski Ahvionkosket Susikoski ja Vuolle Ankkapurha ja Piirteenkoski Koivukoski Korkeakosken haara Muita kalastuskohteita Toimenpidesuositukset kalastuskohteisiin Natura 2000 verkosto ja sen vaikutus kalastuskohteissa Lomakehaastattelut kalastajille vapakalastus Kymijoen alaosassa Vaelluskalojen vapaan nousun järjestämisen vaikutus kalastukseen ja lupatuloihin Kymijoen alaosalla Yrittäjien haastattelutuloksia Kalatie ratkaisuja Kymijoella ja ulkomailla Kalatiet ja niiden toimintaedellytykset Kymijoen Pernoonhaaran kalatiet ja niiden toimivuus Kalix joki ja Jokkfall Torrent joki, läntinen Newfoundland, Kanada Byske joki, Ruotsi

5 4.1.5 St. Joseph joki, Michican, USA Credit joki, Ontario, Kanada Kalastuskustannukset ja niiden kohdentuminen Saaliin muutoksen vaikutus alaosan lupatuloihin Arvioidut lupatulot Koivu ja Korkeakosken yläpuolelle Muita käynnissä olevia Kymijoen vaelluskaloihin liittyviä tutkimuksia Lohien ja taimenten ylisiirto Korkeakoskella Kutualuekartoitukset Jokisäännöstelyn, ylisiirron ja kalastuksen vaikutukset Kymijoen lohi ja taimenpopulaatioihin, pro gradu työ Sähkökoekalastukset ja kudosnäytteiden kerääminen Vaelluskalojen nousun turvaamisen edellytykset ja mahdollisuudet Yhteenveto vaelluskalojen nousumahdollisuuden järjestämisen vaikutuksista vapaaajankalastukseen ja matkailuun KIITOKSET Viitteet Liitteet Valokuvat. Jukka Rinne. Muut kuvaajat mainittu kuvatekstissä 5

6 1 Johdanto Luonnontilansa aikana Kymijoki on ollut etelärannikkomme merkittävin vaelluskalajoki. Joen tärkeimmät vaelluskalat ovat olleet lohi, taimen, siika, nahkiainen ja ankerias sekä vimpa, toutain ja kuore. Joen itähaarassa Korkeakoski oli luontainen nousueste vaelluskaloille, mutta muita haaroja pitkin ne nousivat ainakin Ankkapurhaan saakka. Korkean veden aikaan osa kaloista nousi mahdollisesti Ankkapurhan yläpuolelle (Seppovaara 1988; Koivurinta 2002). Tärkeimmät nousureitit olivat Langinkosken, Pyhtään ja Ahvenkosken haarat. Vuotuinen jokisaalis ennen merkittävien haittojen syntymistä vaihteli suuresti (Seppovaara 1988). Parhaimmillaan 1900 luvun alkupuolella Kymijoen vuotuinen lohisaalis oli kiloa ja siikasaalis kiloa (Brofeldt 1931). Vesien likaantumisen ja vesistörakentamisen seurauksena vaelluskalakannat romahtivat ja 1950 luvun alkuun mennessä ne hävisivät lähes kokonaan (Seppovaara 1988). Kymijokeen on mahdollisesti jäänyt rippeitä taimenkannasta (Saura 2001). Tehostuneen vesienpuhdistuksen vaikutuksesta on Kymijoen jätevesikuormitus huomattavasti vähentynyt ja vedenlaatu parantunut, mutta puhdistettujenkin jätevesien vaikutus näkyy joessa selvästi (Saura & Mikkola 1996). Runsaiden istutusten avulla on Kymijoki palannut merkittäväksi lohijoeksi 1980 luvulla. Lohi, taimen ja siikaistutusten myötä jokikalastuksen saalis joen alaosissa, Koivu ja Korkeakosken patojen alapuolella, on nykyisin lähes yhtä suuri kuin viime vuosisadan parhaina vuosina. Kymijoen alaosan eri kalastusalueille myydään vuosittain yli lupaa ja joki on Etelä Suomen tärkeimpiä vapaa ajankalastuskohteita (Laamanen 1999). Joen alaosan kalastuspaikoilla onkin viime vuosina ollut ongelmana kalastajien liiallinen määrä ja kalastuspaikkojen ruuhkautuminen (Mikkola ym. 2000). Nykyiset kalastuslupa alueet sijaitsevat aivan joen alajuoksulla, vaikka olosuhteiltaan erinomaisia kohteita on muun muassa Pernoon, Kultaan, Ahvion ja Piirteenkoskilla sekä koskialueiden väliin jäävissä vuolteissa ja suvannoissa. Huomattava osa kalastukseen ja kalastusmatkailuun soveltuvista paikoista Ankkapurhan ja jokisuun välisellä alueella on täysin käyttämättä tai mahdollisuuksiinsa nähden vajaakäytössä. Kalastuksen kehittäminen näillä yläpuolisilla jokialueilla avaisi uusia matkailukalastusmarkkinoita jokivarressa, lisäisi matkailualan työpaikkoja sekä tarjoaisi ympäristön kalastus ja luontoelämyksille. Kymijoen käyttö ja hoitosuunnitelmassa mainitaan muun muassa että lohen ja meritaimenen jokisaaliista kolmannes pitäisi saada Koivukosken yläpuoliselta jokialueelta (Puska 1997). Koivukosken kalaportaat toimivat kuitenkin huonosti nykyisellä virtaamasäännöstelyllä. Ainoastaan poikkeuksellisen runsasvetisinä vuosina tai voimalaremonttien aikana on vaelluskaloja päässyt ohijuoksutuksen seurauksena Koivukosken yläpuolelle. (Saura ym. 1992; Malin 2000 & 2001; Koivurinta 2002). Toimimaton kalatie haaskaa myös energiataloudelle arvokasta vesivoimaa. Vaelluskalojen lisääntymis ja poikastuotantoalueet jäävät lähes täysin hyödyntämättä. 6

7 Koivukosken patojen yläpuolella sijaitsee itäisen haaran poikastuotantoalueista yli 70 prosenttia (Saura ym. 1992). Tästä arviosta puuttuvat sopivat virta ja vuollealueet, joiden pohjan laatu soveltuu vaelluskalojen kutuun (Rinne ym., julkaisematon). Sauran ym. (1998) mukaan tehokkaasti hyödynnettynä Koivu, ja Korkeakosken yläpuoliset kosket Ankkapurhan alapuolella voisivat tuottaa lohen tai taimenen vaelluspoikasta vuodessa. Tällainen määrä luonnonvalinnan läpikäyneitä poikasia olisi merkittävä paitsi ekologisesti, myös suhteessa istutettujen poikasten määrään. Kymijokeen ja sen suualueille on viimeisen kymmenen vuoden ajan istutettu vuosittain noin kaksivuotiasta Nevajoen kantaa olevaa lohenpoikasta (kuva 1). Vuosittaiset istutuskustannukset ovat yli euroa. Meritaimenen istutusmäärät ja ikä ovat vaihdelleet vuosittain, mutta määrät ovat vakiintuneet keskimäärin hieman alle :en istukasta vuodessa. Siikoja on istutettu silmäpisteasteella olevana mätinä, yksikesäisenä ja yksivuotisena. Tarkemmat istutustiedot ovat liitteessä Jokipoikaset (1k 2v) Vaelluspoikaset (1v 2v) Kpl Vuosi Kuva1. Lohi istutukset kaakkois Suomen TE keskuksen alueella vuosina (Kaakkois Suomen TE keskus). Kalakantojen luontainen lisääntyminen on kantojen mahdollisimman laajan geneettisen monimuotoisuuden säilymisen ehto. Luontaisen lisääntymisen edistäminen ehkäisee valikoivan kalastuksen ja viljelytoiminnan aiheuttamia perimän epäedullisia muutoksia, ja ympäristön monipuolisuus ylläpitää perinnöllistä muuntelua (Koljonen 1995). Useassa tutkimuksessa on tullut ilmi Kymijoen poikastuotantomahdollisuuksien käyttöönoton tarve nykyistä suuremmassa määrin (esim. Koivurinta & Vähänäkki 2004; Mikkola ym. 2000; Saura 2001). Eteläisestä sijainnista 7

8 johtuen lohen ja taimenen jokipoikasvaihe kestää vain pari vuotta, joten vaelluspoikastuotanto pinta alayksikköä kohden on Kymijoella ollut suuri, todennäköisesti suurempi kuin missään muussa Suomenlahteen laskevassa joessa (Saura 2001). Vapaa ajan kalastuksen osalta on havaittu muutamia selviä trendejä, joita ovat verkkokalastuksen suosion väheneminen sekä rantojen sulkeutuminen, joka vaikeuttaa kalaan pääsyä etenkin eteläisessä Suomessa. Lisäksi kalastuksen aktiiviharrastajat ovat entistä enemmän keskittyneet tiettyyn kalastustapaan. Matkailualan trendien, lyhytlomien ja työmatkojen määrän lisääntyminen sekä ympäristötietoisuuden kasvu tukevat matkailun jatkuvaa kehittämistä entistä laadukkaammilla ja kilpailukykyisimmillä tuotteilla (Toivonen ym. 2003; Laitinen ym. 2005). Kalatalousviranomaisten tavoite on, että vapaa ajankalastus olisi luonnonvarojen kestävän käytön mukaista ja uusiutuvia luonnonvaroja monipuolisesti hyödyntävä laajojen kansalaispiirien suosima ulkoiluharrastus, jonka harjoittamisedellytykset olisivat turvatut. Jo kotimaiset vapaa ajankalastajat muodostavat perusasiakaskunnan, jonka turvin investoinneista saadaan taloudellisesti kannattavia (Maa ja metsätalousministeriö 2002). Vuonna 1998 Suomessa kalasti ulkomaalaista matkailijaa (Laitinen ym. 2004). Kotkan Haminan seudun elinkeinostrategiassa (2000) viitataan matkailun kasvuun. Seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluessa yli 65 vuotiaiden eurooppalaisten määrä kasvaa 17 miljoonalla henkilöllä. Heillä on käytettävissään merkittävästi enemmän tuloja kuin aikaisemmilla sukupolvilla, ja heidän ajankäyttönsä on varsin vapaata, mikä voi merkitä matkailun kausivaihtelujen voimakasta vähenemistä. Matkailun megatrendit korostavat kalastus, luonto ja elämysmatkailua, jonka vuotuiseksi kasvuksi ennustetaan kymmentä prosenttia. Kotkan ja Haminan seuduilla sekä Anjalankoskella on hyvät mahdollisuudet kehittyä tämän matkailun osa alueen Etelä Suomen keskukseksi. 1.1 Tutkimusalueen kuvaus Kymijoki on valuma alueeltaan ja virtaamaltaan Suomen neljänneksi suurin joki. Valuma alueen pinta ala on km 2, josta järvien osuus on noin 20 prosenttia. Kymijoki on voimataloudellisesti tehokkaasti hyödynnetty, ja joen luontaisia virtaamaolosuhteita on muutettu säännöstelyillä. Sillä on luonnontilaisia virtaamavaihteluja suurempi vaikutus Kymijoen virtaamiin ja siten suuri vaikutus vaelluskalojen nousukäyttäytymiseen sekä poikastuotannon onnistumiseen joessa. Kymijoki laskee mereen viiden eri päähaaran kautta, lännessä Pyhtään ja Ruotsin Pyhtään rajalla ja idässä Kotkassa. Pernoon ja Kultaankoskien välisellä jokialueella joki jakautuu läntiseen ja itäiseen päähaaraan. Läntinen haara jakautuu Ahvenkosken ja Pyhtään haaroiksi. Tässä tutkimuksessa on 8

9 tutkimusalueena Kymijoen Anjalankosken eli Ankkapurhan alapuoli ja Kultaankoskien alapuolinen itäinen haara (Pernoon haara), joka jakautuu Langinkosken, Korkeakosken ja Huumanhaaraksi (kuvat 2 ja 3). Kuva2. Kymijoki Mankalasta Suomenlahteen. Vaelluskalojen nousuesteet on merkitty palkeilla. 1.2 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoite on selvittää vaelluskalojen esteettömän nousun järjestämisen tarjoamia mahdollisuuksia kalastusmatkailulle ja vaikutuksia kalastuslupatuloihin Kymijoen Anjalankosken alapuolisilla koskilla. Työssä selvitetään myös mahdollisuuksia turvata vaelluskalojen vapaa nousu Pernoon haarassa sekä arvioidaan kalaportaiden nykyistä toimivuutta. Hanke käynnistyi Helsingin yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Palmenian Kotkan yksikössä vuonna 2003 ja toteutui vuonna Hankkeen ovat rahoittaneet Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, Kaakkois Suomen 9

10 ympäristökeskus sekä Kotkan ja Anjalankosken kaupungit. 2. Menetelmät 2.1 Kyselytutkimus Kyselytutkimuksella selvitettiin, kuinka paljon lupatulot pienenisivät nykyisillä Korkeakoskenja Koivukoskenhaaran kalastuskohteilla, jos suuri osa vaelluskaloista pääsisi nousemaan Koivukosken ja Korkeakosken voimalaitosten yläpuoliselle jokialueelle. Kalastustiedustelu suoritettiin syksyjen 2003 ja 2004 aikana antamalla kalastuskohteissa tavatuille kalastajille kyselylomake (kuva 3). Osa kalastajista vastasi kyselyyn, kun heitä haastateltiin kasvotusten kyselijän täyttäessä kaavakkeen saamiensa tietojen mukaan.. Haastateltavat eivät aina olleet halukkaita täyttämään kaavaketta kyseisellä hetkellä, ja heille tarjottiin mahdollisuutta ottaa kysely kotiin täytettäväksi. Mukaan annettiin palautuskirjekuori, jonka postimaksu oli maksettu. Valitettavan moni jätti kaavakkeen palauttamatta. Haastateltavat jaettiin kahteen pääryhmään, Siikakosken ja Korkeakosken haarassa kalastaneisiin. Korkeakosken ryhmästä erotettiin omaksi ryhmäkseen vielä alueella ainoastaan vetouisteluvälinein kalastavat. 2.2 Elämys ja matkailuyrittäjien haastattelu Myös Kymijoella toimivia elämysmatkailuyrittäjiä haastateltiin. Kyselyn ajankohtana Kotkan alueella oli neljä päätoimista kalastus, luonto ja elämysmatkailuyritystä, minkä lisäksi alueella toimi lähinnä kesäisin muutama osa aikainen yrittäjä. Yrittäjiltä tiedusteltiin kalastusmatkailun osuutta nykyisessä liikevaihdossa sekä sitä, millainen merkitys vaelluskalojen pääsyllä Koivu ja Korkeakosken patojen yläpuoliselle jokialueelle olisi näiden yritysten toiminnalle. 2.3 Kalastuskohteiden kartoitus ja nykytilanne Uusien kalastuskohteiden kartoitus tehtiin haastattelemalla jokivarren paikallisia kalastajia ja kalastusoppaita sekä tekemällä koekalastuksia eri kohteissa. Alueita kartoitettiin soutuvenein ja koskenlaskuun soveltuvin kumilautoin. Nykyisten kalastuskohteiden kalastajamääriä sekä saalis ja lupatuloja selvitettiin saalispäiväkirjojen ja kalastuslupakantojen pohjalta. 10

11 Korkeakosken heittolaituri Siikakosken kalastusalueet Korkeakosken venealue Tattarikosken venealue Langinkosken kalastusalue 1 km Kuva 3. Kymijoen alaosan kalastusalue, jossa tavatuille kalastajille annettiin tiedustelulomake. Koivukosken ja Korkeakosken vaelluskalojen nousuesteet on merkitty mustilla palkeilla. 3 Tulokset 3.1 Nykyinen tilanne Saaliit Kymijoen alaosan kalastusalueiden keskimääräinen yhteenlaskettu lohi ja taimensaalis 2000 luvulla on ollut saalispäiväkirjojen perusteella noin 8000 kiloa vuodessa. Lohia ja taimenia saadaan vuodessa noin 1500 kappaletta. Vuonna 2002 Korkeakosken heittolaiturilta saatu saalis oli yli kaksinkertainen muihin 2000 luvun alkuvuosiin verrattuna. Kyseisenä vuonna virtaamasäännöstelyn avulla ohjattiin suurin osa Pernoon haaran juoksutuksista Korkeakosken haaraan (vrt. taulukko 10). Vuoden 2002 kesä oli lämmin, joten lohi nousi vasta syyskuussa, kun valtaosa merialueen lohirysistä oli jo nostettu ylös (Taimisto, suullinen tiedonanto). Jokisuun kiinteiden pyydysten saalis oli kuitenkin hyvä (Malin, suullinen tiedonanto). Tällöin Kymijoen alaosan vapakalastusalueiden yhteenlaskettu lohi ja taimensaalis ylitti kiloa. Keskimääräisesti Korkeakosken heittolaiturilta saadaan enemmän kaloja kuin muilta tarkasteltavilta 11

12 alueilta yhteensä. Langinkosken haaran ja Korkeakosken venealueen kappalemääräinen saalis on ollut yhteensä lohta ja taimenta vuodessa. Vuonna 2004 Langinkosken haaran saalis oli alle puolet aiempien vuosien saaliista. Tämä johtui runsaista sateista ja haaran tulvaolosuhteista (taulukko 1), jolloin osa lohista ja taimenista pääsi säännöstelypadon yläpuolelle. Vuonna 1996 kalastajatiedustelun mukaan vaelluskalojen kokonaissaalis oli kiloa lohta, 7400 kiloa taimenta sekä kiloa siikaa. Saaliskirjanpitojen mukaan kokonaissaalis samana vuonna oli 7600 kiloa lohta, 2000 kiloa taimenta ja 8000 kiloa siikaa. Mukaan on laskettu myös Ahvenkosken saaliit (Laamanen 1999). Mikkolan ym. (2000) mukaan Korkeakosken ja Langinkosken haaran todelliset saaliit vuonna 1996 olivat 7800 kiloa lohta, 2100 kiloa taimenta ja 4300 kiloa siikaa. Vuoden 1996 kalastajatiedusteluun vastanneista 85 prosenttia ilmoitti saaneensa saalista (n=367). Lohen saamiseksi täytyi kalastaa keskimäärin kuusi vuorokautta (Laamanen 1999). Näiden arvioiden perusteella saalismäärät vaihtelevat. Seppovaaran (1998) mukaan näin tapahtui myös viime vuosisadan alussa. Kymijoen alaosan kalastusalueiden raportoitu kappalemääräinen siikasaalis on ollut 700:n ja 2500:n välillä. Vuoden 2004 saalis oli huono verrattuna aiempiin vuosiin, mikä voi johtua vuosien pienistä istutusmääristä (liite 1). Käytännössä koko siikasaalis saadaan Korkeakosken heittolaiturilta, jossa on varsinainen siian ongintapaikka. Muilta vapakalastusalueilta siikoja saadaan satunnaisesti muun kalastuksen yhteydessä (taulukko 1). Lisäksi Langinkosken haarassa yksityisvesillä kalastetaan pieniä määriä siikoja verkoin (Malin, suullinen tiedonanto). Taulukko 1. Kymijoen itäisten suuhaarojen raportoidut vapakalastussaaliit vuosina Lohi ja taimensaalis (kpl) Siikasaalis (kpl) Langinkosken haara Siikakoski Langinkoski Korkeakosken haara heittolaituri venealue Vuonna 2003 saaliiksi saadusta noin kahdesta tuhannesta lohesta ja taimenesta vapautettiin noin 640 kalaa. Tällöin vapautettujen lohien osuus oli 35 prosenttia ja taimenten 18 prosenttia. Vuonna 2004 takaisin päästettiin noin 320 kalaa. Korkeakosken heittolaiturilla takaisin laskettujen lohien osuus on noin viidennes ja taimenten alle 10 prosenttia. Korkeakosken venealueella vapautetaan lähes puolet lohista ja yli viidennes taimenista, mikä johtuu kutukalojen ja mereen laskevien kalojen suuresta osuudesta saaliissa. 1. marraskuuta 30. huhtikuuta välisenä aikana kaikki lohet ja 12

13 kutuasuiset taimenet on vapautettava joka kalastusalueella. Langinkosken haaran kalastusalueilla vapautetun saaliini osuus on lähes Korkeakosken venealueen luokkaa (taulukko 2). Taulukko 2. Kymijoen alaosan kalastusalueilta saatu lohi ja taimensaalis sekä takaisin laskettujen kalojen määrä (C&R (kpl)), sekä osuus lukumääräisestä saaliista (C&R (%)) vuosina 2003 ja Vuosi Laji Paikka Saalis (kpl) Saalis (kg) C&R (kpl) C&R (%) 2003 Lohi Korkeakosken heittolaituri Korkeakosken venealue Langinkosken haara Taimen Korkeakosken heittolaituri Korkeakosken venealue Langinkosken haara Lohi Korkeakosken heittolaituri Korkeakosken venealue Langinkosken haara Taimen Korkeakosken heittolaituri Korkeakosken venealue Langinkosken haara Koivu ja Korkeakosken yläpuolisilta alueilta saalistiedot ovat epätarkat. Ainoastaan koekalastusten ja muutaman saalispäiväkirjaa pitävän kalastajan avulla on saatu tarkempia tietoja. Ankkapurhan ja sen alapuolisen jokialueen kalastus on pääsääntöisesti järjestäytymätöntä. Pernoon ja Kultaankoskien kalastusoikeudet ovat Kotkan kaupungilla. Näille koskille ei yleisesti myydä lupia, mutta alueet ovat paikallisten matkailukalastusyrittäjien käytettävissä. Koskialueilla on myös jonkun verran luvatonta kalastusta. Vuosina, jolloin lohia pääsee Koivu ja Korkeakosken yläpuolelle, on alueilla havaittu varsin vilkasta kalastusta. Vuonna 2004 Korkeakosken padon ylisiirrettyjen ja nuolimerkittyjen lohien ja meritaimenten kontrollipyynnissä saatiin Pernoosta 25 lohta ja 14 meritaimenta, jotka olivat nousseet Koivukosken kautta. Lisäksi saaliissa oli yksi Korkeakoskesta ylisiirretty lohi. Merkkipalautustietojen ja muutaman kalastajan saaliskirjanpidon pohjalta arvioitiin Koivu ja Korkeakosken patojen yläpuoliselta alueilta saadun noin 250 lohta ja meritaimenta. Mainitut saalismäärät tuskin riittävät kannattavan matkailukalastuksen kehittämiseen Korkea ja Koivukosken yläpuolen jokialueella. Joesta saatu vuotuinen kalansaalis ennen merkittävien haittojen syntymistä vaihteli suuresti. Ankkapurha sekä Pernoon ja Ahvionkosket ovat ennen patojen rakentamista olleet Kymijoen parhaita vaelluskalojen pyyntipaikkoja ja niillä on tapahtunut huomattavaa kalojen luontaista 13

14 lisääntymistä. Luonnontilansa aikana Kymijoki on ollut vaelluskalojen kuten lohen, taimenen, siian ja nahkiaisen tärkein kutujoki Suomenlahden pohjoisrannikolla (Seppovaara 1988). Seppovaaran (1988) tekemän arvion mukaan vuosisadan keskimääräinen vuotuinen saalis oli noin 15,2 tonnia lohta, 1,8 tonnia taimenta, 8,1 tonnia siikaa, 1,6 tonnia nahkiaista ja 1,7 tonnia ankeriasta. Parhaimmillaan Kymijoen vuotuinen lohisaalis oli kiloa ja siikasaalis kiloa 1900 luvun alkupuolella (Brofeldt 1931). Ainakin siika sekä todennäköisesti taimen ovat kyenneet lisääntymään vähäisissä määrin Koivukosken alapuolisissa koskissa (Mikkola ym. 1990; Vähänäkki ym. 1995; Saura 2001). Optimitilanteessa kalaa nousisi jokeen niin paljon, että kalastettavaksi jäisi runsaasti vaelluskaloja, joiden lisääntymispanosta ei tarvittaisi poikastuotantoalueilla Kalastuslupien hinnoittelu ja tulot sekä kalastajamäärät Suurin syy kalastukseen Kymijoella on vaelluskalojen, lähinnä lohen saaminen (Laamanen 1999). Myös saalisvarmuus on keskeinen seikka kalastusmatkailussa (Hänninen ja Tonder 2001). Airaksisen ja Valkeajärven (2005) mukaan Keski Suomen koskikalastajien kiinnostus lisääntyi sitä mukaa, mitä paremmaksi kalastajat kokivat saalisvarmuuden kohteessa, ja mitä paremmin heidän mielestään kohteesta saatiin villiä taimenta. Myös läheinen sijainti katsotaan eduksi kalastuskohteen valinnassa (Salmi 2004). Siikakosken kalastusalue on kiintiöimätön kalastusalue vapakalastajille. Siikakosken kalastusalueeseen kuuluu Ruhavuolle, Siikakoski, Kokonkoski ja Hinttulankoski. Alle 18 vuotiaat saavat 50 prosentin alennuksen Siikakosken 24:n ja kuuden tunnin lupien hinnasta. Langinkosken haaran alueeseen kuuluu Metsähallituksen omistama kiintiöity Langinkosken perhokalastusalue, jonne myydään kahdeksan kalastuslupaa per vuorokausi. Tällä alueella on vuorokausiluvan hinta aina 20 euroa (taulukko 3). Langinkosken haarassa lohen ja taimenen kuturauhoituksen 1. lokakuuta 15. marraskuuta välisenä aikana on kalastus on kiellettyä. Taulukko 3. Langinkosken haaran kalastusalueiden lupien hinnat ( ) vuonna Kausilupa Viikkolupa 24 h 6 h Siikakoski 35 yli 18 v. 85 alle 18 v. 35 yritykset Langinkoski 20 14

15 Tattarikosken, Siikakosken ja Korkeakosken venealueiden kalastajilla on oltava voimassa oleva Siikakosken kalastuslupa. Vuokraveneitä on Tattarikoskella ja Siikakoskella kaksi, ja niiden vuokrahinnat ovat 5 12 euroa vuokra ajan pituudesta riippuen (taulukko 4). Korkeakosken venealueelle myydään 30 venekohtaista vuosilupaa. Vuonna 2004 luvan hinta oli 165 euroa. Lupa sisältää venepaikan lisäksi kalastusluvat Korkeakosken venekalastusalueelle kaikille veneessä oleville. Vuonna 2004 pelkkä venepaikan hinta oli 80 euroa. Tällöin kalastajilla on oltava voimassa oleva Siikakosken kalastuslupa. Vuokraveneitä Korkeakoskella on viisi, ja niiden hinta on sama kuin Tattarikosken venealueella. Taulukko 4. Siikakosken, Tattarikosken ja Korkeakosken venealueiden lupien hinnat ( ) sekä vuokraveneiden hinnat ( ) vuonna Kausilupa 12 h 6 h 3 h Oma vene 165 Vuokravene Luvan hinta kasvaa kymmenestä eurosta lohen nousun sesonkia kohti 22 euroon. Kesälupa on voimassa päivisin 12 tunnin ajan luvan ostamisesta aamu ja iltakuuden välillä. Alle 18 vuotiaat saavat 50 prosentin alennuksen, joka ei koske siikalupia. Siian ongintaan oikeuttavan luvan hinta on 5 euroa kuudelta tunnilta. Taulukko 5. Korkeakosken heittolaiturin kalastuslupien hinnat ( ) vuonna 2004 (* kesälupa). 12 h 6 h * päivä 17 yö Kymijoen alaosan kalastusalueille myydään vuosittain noin lupaa, josta Langinkosken haaran osuudelle on noin kolmannes. Langinkosken haarasta saatavat vuosittaiset luvanmyyntitulot ovat vaihdelleet euron välillä. Tästä summasta noin euroa tulee Langinkosken perhokalastusalueelta. Korkeakosken heittolaiturille myydään vuosittain noin 8000 lupaa. Korkeakosken luvanmyyntituloista ei saatu tarkkoja lukuja kalastusta hallinnoivalta Korkeakoskenalusen hoitoyhtymältä. Tulot on laskettu olettaen keskimääräiseksi luvan hinnaksi 15 euroa. Korkeakosken haarasta saatavat kalastuslupatulot ovat olleet euron välillä, 15

16 josta veneiden vuokrasta saatavia tuloja on noin 2500 euroa (taulukko 6). Vuonna 2004 lupien myynnissä tapahtuneiden väärinkäytösten vuoksi osa Siikakosken kalastusalueen ja Korkeakosken heittolaiturin luvanmyyntituloista puuttuu. Myytyjen lupien määrä vuonna 2004 Siikakoskella ja Korkeakoskella perustuu Sakari Seppälän arvioon (suullinen tiedonanto). Taulukko 6. Kymijoen alaosan kalastusalueiden myytyjen lupien määrä ja lupatulot vuosina lupakantojen perusteella. Siikakosken ja Korkeakosken venealueelle on myyty myös vuosilupia. Myydyt luvat (kpl) Lupatulot ( ) Langinkosken haara. Siikakoski * * Langinkoski Korkeakosken haara heittolaituri * * venealue Yhteensä Koivu ja Korkeakosken yläpuolisilta alueilta ei ole saatavissa tietoa kalastajamääristä, koska Ankkapurhan alapuolisen jokialueen kalastus on pääsääntöisesti järjestäytymätöntä, ja kalastus tapahtuu ilman lupia. Susikoskelle myytiin yksi vapakalastuslupa vuonna Pernoon ja Kultaankosket omistaa pääosin Landbon osakaskunta ja Graninge Energia Oy, mutta tällä hetkellä kosket ovat Kotkan kaupungin vuokraamia (liite 3). Koskille ei ole yleistä lupien myyntiä, mutta alueet ovat paikallisten kalastusmatkailuyrittäjien käytössä. Käyttö on ollut vähäistä. Haastattelututkimuksen mukaan alueet ovat tuntemattomia lähes kaikille joen alaosan kalastajille, eikä niitä ole markkinoitu kalastuskohteena Mahdolliset uudet kalastuskohteet Ankkapurhan alapuolella Pernoonkosket Alue koostuu useista pienemmistä koskista ja virroista: Torninvirrasta (Myllykoski), Väärään, Karkuus, Ruhan ja Pykinkoskesta sekä Tukki ja Sittarännistä (kuva 17). Nämä yhdessä 16

17 muodostavat koskialueista laajimman kokonaisuuden, joka on kokonaispituudeltaan 1.1 kilometriä, pinta alaltaan noin 16 hehtaaria ja putouskorkeudeltaan viitisen metriä. Putouskorkeutensa takia Pernoonkosket ovat vuolasvirtaisia. Alue on hyvin monipuolinen ja sisältää runsaasti saaria, koskien välisiä suvantoja sekä koskien niskoja. Jokiosuudelta löytyy sen vaihtelevan luonteen ansiosta runsaasti lohikaloille soveltuvia alueita. Vesialueen suurimmat omistajat ovat Graninge Energia Oy ja Landbon osakaskunta (liite 3), mutta tällä hetkellä nämä kosket ovat Kotkan kaupungin vuokraamia. Pernoonkosket soveltuvat erinomaisesti soutu, perho ja heittokalastukseen veneestä sekä joiltakin saarilta ja rannoilta käsin. Alue on laaja ja osa rannoista rakennettuja, joten kalastajien on liikuttava kalastuskohteisiin veneellä tai kalastettava veneestä. Tilaa on noin viidelle veneelle. Pykin, Ruhan ja Karkuuskosken alue soveltuisi erinomaisesti Langinkosken kaltaiseksi kalastusalueeksi noin kahdeksalle kalastajalle vuorokaudessa. Pernoonkosken rannoilla on asutusta sekä useita mökkejä. Ongelma on maanomistajien suhtautuminen kalastusturismiin. Maanomistajat epäilevät kalastajien olevan häiriöksi ja autojen tukkivan tiet, mikä haittaa esimerkiksi maatalouskoneiden liikkumista. Rannoilla kulkevat tiet ovat pääosin yksityisteitä. Alueen on rakennettu kaksi korkeatasoista vuokramökkiä, ja alueelle on tarkoitus mahdollisesti rakentaa lisää vuokramökkejä. Maanomistajien ja asukkaiden kanssa tulisi sopia molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu parkkipaikoista, rantojen käytöstä sekä kalastuksen järjestämisestä ko. alueilla. Yksi vaihtoehto on vuokrata koskialueen kalastus ja vesioikeudet kalastusta järjestävien yritysten käyttöön. Alueen kalastusmatkailu tapahtuisi näiden yritysten ja majoitusyrittäjien yhteistyöllä. Alueesta tulisi pyrkiä tekemään korkeatasoinen kalastuskohde, mikä olisi kokonaisuudessaan kannattavampaa kuin pelkkä luvanmyynti ja veneiden vuokraus. Myös parkkipaikat ja liikkuminen alueella olisivat vähemmän haitaksi, jos kalastusmatkailu tapahtuisi vuokramökkien kautta tai ainakin ohjatusti. Kuva 4. Pernoonkoskien Sittarännin niska ja yläpuoleinen suvanto (kuva Jouni Kervinen). 17

18 3.2.2 Kultaankosket Pinta alaltaan 14 hehtaariset ja putouskorkeudeltaan 1,5 metriset Kultaankosket ovat hieman Pernoonkoskia pienempi alue. Se muodostuu useista saarista ja koskien välisistä nivoista ja niskaalueista (kuva 5). Koskialueen pituus on noin kilometri. Vesimäärä Kultaalla (keskivirtaama noin 282 m 3 /s) on suurempi kuin Pernoossa, mutta Alueen kosket eivät ole yhtä rajuja. Koskialue on luonteeltaan leveää ja pudotus on loivaa. Ranta alueilla on jonkin verran asutusta, mutta länsirannassa on runsaasti mökitöntä rantaa kalastajien käyttöön. Kultaankosket soveltuvat oivallisesti soutu uisteluun sekä rannalta tai veneestä tapahtuvaan perhotai uistinkalastukseen. Rannalta kalastava tarvitsee veneen päästäkseen liikkumaan muille kalastuspaikoille ja saariin. Tilaa on 8 10 veneelle kalastustavasta riippuen. Kultaankoskien palveluiden kehittämisen ongelma on joidenkin alueen osien kuuluminen Natura 2000 verkostoon, mikä mahdollisesti rajoittaa suurempien hankkeiden toteuttamista. Verkostoon kuuluminen kuitenkaan estä virkistyskäyttöä. Vesialueen suurimmat omistajat ovat Graninge Energia Oy ja A. Ahlström Oy (liite 3). Nykyään koskialueen kalastusoikeus on Kotkan kaupungin vuokraama, ja alueelle on myönnetty kalastuslupia vain tutkimustarkoituksiin sekä matkailuyritysten ja kalastusoppaiden käyttöön. Kultaankoskien kalastuksen järjestäminen on mahdollista vuokraamalla koskialue matkailuyritysten käyttöön. Kalastusmatkailu tapahtuisi siihen erikoistuneiden yritysten ja majoitusyrittäjien yhteistyöllä, kuten kappaleessa Pernoonkoskien tapauksessa on ehdotettu. Kosken itärannalla toimii Kultaan Koskikeidas, jonka omistaa Keisarinkosket Oy. Kultaan Koskikeidas soveltuu erinomaisesti alueella tapahtuvan kalastus ja muun elämysmatkailun keskukseksi. 18

19 Kuva 5. Kultaankosken länsipuolen niska Piuhankoski Kultaankosken länsipuolelta kiertävä sivu uoma on erinomainen kohde veneestä tapahtuvaan kalastukseen. Tiheän puuston ja kasvillisuuden vuoksi alueella on vaikeaa löytää sopivaa kalastuspaikkaa rannalta. Piuhankoskeen loppuva uoma on lähes kolme kilometriä pitkä niva ja koskialue, joka on syvyytensä ja kapeutensa puolesta soutamalla helposti hallittava kalastuskohde. Piuhankoskelle ja sen virta alueelle hakeutuu hyvin vaelluskaloja (Rinne ym., julkaisematon; Saura, julkaisematon). Kohteeseen kulku ja kalastus voidaan järjestää Kultaankoskien kautta. Myös Piuhankosken alue kuuluu Natura 2000 verkostoon Ahvionkosket Ahvionkosket koostuvat useasta koski ja virtapaikasta: Kuovin, Päijänteen, Keski (kuva 6), Ahvion, Koto ja Martinkoskesta (kuva 7). Koskilla on pinta alaa noin viisi hehtaaria ja putouskorkeutta noin 1.5 metriä. Ahvionkoskien alue on saarten pirstomaa virtaa, josta löytyy lohikaloille hyvin soveltuvia ympäristöjä. Saaret jakavat virran useiksi pienemmiksi virroiksi ja Osolahti on lähes seisovaa suvantoa. Tällä kohdalla alue on laajimmillaan noin 850 metriä leveä. Koskialueen pituus pääväylää pitkin mitattuna on liki 1.1 km. Alue on rannoiltaan ja maisemaltaan 19

20 erämainen ja sopii rauhallista kalapaikkaa etsivälle. Aluetta voisi verrata esimerkiksi Siikakosken kalastusalueeseen kalapaikkojen tyypin puolesta. Alueelle voidaan myydä erityyppisiä lupia kuten Siikakosken kalastusalueelle (taulukko 3) tai ainoastaan kiintiöity määrä vuorokausilupia kuten Langinkoskelle. Ahvionkoskilta löytyy useita hyviä kalastuspaikkoja saarista ja rannoilta. Alue on kovimpia koskia lukuun ottamatta lisäksi erinomainen soutu ja venekalastuskohde. Myös Ahvio sisältyy osittain Natura 2000 verkostoon. Kuvat 6 ja 7. Ahvionkoskien keskiosaa ja alaosan Kotokosken niska aluetta. 20

21 3.2.5 Susikoski ja Vuolle Susikoski on pikemmin kahden hidasvirtaisen suvannon välinen lyhyehkö virtapaikka kuin koski. Virta kapenee ja kiihtyy sillan yläpuolella Sillan kohdalla virta on kovimmillaan ja murtuu hetkeksi, kunnes taas rauhoittuu sillan alapuolella syväksi suvannoksi (kuvat 8 ja 9). Virta alueen pituus on virtaamasta riippuen metriä. Puolen kilometrin jälkeen virta kiihtyy ja kapenee Vuolteeksi ja sen jälkeen lyhyeksi koskeksi. Susikoski Vuolle alue soveltuu soutu uisteluun sekä osittain rannalta kalastukseen perho ja heittokalastusvälinein. Yksityiset maat ja rakennukset vaikeuttavat kalastusta rannoilta. Alueelle mahtuu 8 12 kalastajaa kalastustavasta riippuen. Suunnitelma kalastuksen järjestämisestä alueella on valmis ja vahvistetaan marraskuun 2005 loppuun mennessä (Isoahde, suullinen tiedonanto). Suunnitelmaan kuuluvat luvanmyynti, lupahinnat, säännöt ja kartat kalastuskohteista. Susikosken rannalla on kahvila, josta aiemmin on myyty kosken kalastuslupia. Alueella on kahvilan lisäksi majoitustiloja: Mäntyniemen lomamökki Susikosken rannalla ja Vuolteen alapuolella oleva Aholan Lomalaidun, joka tarjoaa koskenlasku ja kalastusmatkojen lisäksi muun muassa aamiaismajoitusta. Kuva 8. Susikosken sillan alapuoleinen osuu (kuva Jouni Kervinen). 21

22 Kuva 9. Susikosken suvantomainen niska (kuva Jouni Kervinen) Ankkapurha ja Piirteenkoski Anjalan voimalaitoksen alapuolinen virta ja järvilaajentuma on lohen nousun nykyinen päätepiste. Paikkana voimalaitoksen alusta on samankaltainen kuin Korkeakoski mutta tätä laajempi (kuva 10). Alueelta on runsasvetisinä vuosina saatu useita kymmeniä lohia (Isoahde & Takasuo, suullinen tiedonanto). Ankkapurhassa ei tällä hetkellä ole järjestettyä kalastusta, mutta sillä on potentiaalia erinomaiseksi kalastuspaikaksi. Se on lähellä kaupunkia ja sen majoitus ja ravintolapalveluja. Alue vaatii kehittämistä, esimerkiksi heittolaiturin rakentamista sekä venekalastusalueen perustamista, mutta suhteellisen pienillä sijoituksilla paikasta voisi kehittyä merkittävä kalastusmatkailukohde ja sen kävijämäärä nousta lähelle nykyisen Korkeakosken heittolaiturin luokkaa. Ongelma on vaelluskalojen pääsemättömyys alueelle. Vuonna 2004 runsaiden sateiden ansiosta lohikalat nousivat Koivukosken patojen ohi, ja Ankkapurhan ja Piirteenkosken alueelta saatiin useita kymmeniä lohia sekä meritaimenia vapakalastusvälinein (Isoahde, suullinen tiedonanto; Rinne ym., julkaisematon). Alueelle on tehty hankesuunnitelma, jossa alueen kalastus järjestetään hyötyä tuottavasti. Hanke on lähtenyt hyvin käyntiin ja näyttää siltä, että alueen kalastus saadaan järjestettyä (Isoahde 2005). Marraskuun 2005 alkuun mennessä on suunnitelma kalastuksen järjestämisestä Ahvionkoskien ja Ankkapurhan (kuva 1) välisellä alueella valmis. Suunnitelmaan kuuluvat luvanmyynti, lupahinnat (taulukko 7), säännöt ja kartat kalastuskohteista sekä piirustukset heittolaiturista, joka rakennetaan Ankkapurhan padon alapuolelle (Isoahde, suullinen tiedonanto). Taulukko 7. Ankkapurha Ahvionkosket välisen alueen suunnitellut kalastuslupien hinnat ( ) (Isoahde, suullinen. tiedonanto ) 22

23 Kausilupa Viikkolupa 24 h 6 h Kuva 10. Anjalan voimalaitoksen alapuoleista virtaa (kuva Jouni Kervinen) Koivukoski Kalakotka hankkeen ja Graninge Energia Oy:n keskinäisissä neuvotteluissa on sovittu, ettei kalastusta tulla sallimaan Koivukosken luonnonuomassa, jotta turvattaisiin lohikalojen nousu yläpuolisille kutualueille. Uoma on tällä hetkellä ainoa vaelluskalojen nousureitti ylävirtaan. Kalastus on tarkoitus järjestää Koivukosken voimalaitoksesta alavirtaan 60 metrin päässä olevalla jokialueella. Kalastus järjestetään ryhmämatkailun tarpeita vastaavaksi (Taimisto, suullinen tiedonanto) Korkeakosken haara Korkeakosken voimalan yläpuolella on parin kilometrin pituinen virta alue, joka soveltuu soutukalastukseen. Asutus vaikeuttaa rannalta kalastusta, ja sopivin paikka tähän löytyy rautatiesillan yläpuolelta noin 300 metriä Korkeakosken padosta. Kalastus olisi helpointa järjestää liittämällä alue nykyiseen Korkeakosken kalastusalueeseen. Alueen käyttöönotto kalastukseen edellyttää toimivan kalatien rakentamista Korkeakosken voimalan patoon, sillä pelkästään ylisiirroilla ei vaelluskalojen kalastusta kannata järjestää. Tällä hetkellä Korkeakosken haaran kalastusta ei ole järjestetty, mutta ranta asukkaat ovat saaneet alueelta satunnaisesti lohia ja 23

24 taimenia, jotka ovat harhautuneet sinne Koivukosken kautta Muita kalastuskohteita Edellä mainittujen lisäksi Kymijoesta löytyy useita muita potentiaalisia kalastukseen soveltuvia paikkoja. Nämä alueet ovat yleensä pienempiä nopeavirtaisia vuolteita sekä koskialueiden välisiä suvantoja. Koskialueet (Pernoo, Kultaa, Ahvio, Piirteenkoski sekä Ankkapurha) sopivat erityiskalastuskohteiksi, joissa kalastajien määrää säädellään. Suvanto ja niva alueille soveltuu yhtenäislupakalastus, jolloin kalastuslupia myydään halukkaille ja järjestetään mahdollisesti veneiden vuokrausta. Myös Kymijoen länsihaarassa on potentiaalisia kalastuskohteita, mutta niistä ei ole tehty tarkempia selvityksiä. Jokialueella esiintyy urheilukalastajia kiinnostavia paikallisia kalalajeja kuten taimen, harjus, toutain, hauki ja kuha. Radiotelemetriaseurannan ja vuoden 2004 Korkeakosken ylisiirtomerkintöjen perusteella länsihaaraan näyttää hakeutuvan myös osa Korkeakosken ylisiirretyistä lohista. Hirvivuolteen säännöstelypadon alapuolelta on saatu verkoilla lähes vuosittain joitakin lohia (Lehtola, suullinen tiedonanto). Mikäli vaelluskalojen nousu kyetään turvaamaan, on myös länsihaaran kalastuskohteet inventoitava ja kalastus alueen järjestettävä. Näin vältetään tilanne, jossa kalastus on hallitsematonta kuten Koivukosken alapuolella ennen vuotta Toimenpidesuositukset kalastuskohteisiin Ennen kuin kalastuskohteissa tehdään varsinaisia toimenpiteitä, tulee tehdä esiselvitys kuten Ankkapurhan ja Ahvion väliselle jokiosuudelle on tehty (Isoahde 2005). Selvityksen tavoite on sitouttaa eri tahot kuten yritykset, kaupungit ja vesialueen omistajat kalastuksen järjestämiseen sekä laskea hankkeen kokonaiskustannukset ja tarvittava rahoitus. Hankkeen tavoite on saada vesialueille toimiva kalastuslupajärjestelmä ja kehittää taloudellisesti kannattavaa yritystoimintaa. Järjestämällä erityislupakohteet keskitetään kalastus tietyille alueille, mikä helpottaa valvontaa ja vähentää salakalastusta sekä kalastuksen aiheuttamaa häiriötä ranta ja mökkiasutukselle sekä luonnolle. Samalla varmistetaan, ettei kalojen lisääntymiselle aiheuteta ylimääräistä vahinkoa. Järjestelystä hyötyvät kalastajat, matkailijat, kaupungit, yritykset, ranta asukkaat sekä osakaskunnat. Kalastajia ja matkailijoita palvelevat maastotyöt ja rakennelmat on otettava huomioon Kymijoen osayleiskaavan laadinnassa sekä alueen Natura 2000 verkoston käyttö ja hoitosuunnitelmassa. Kalastussäännöissä on huomioitava vaelluskalat sekä paikalliset kalalajit kuten harjus ja toutain. Kalojen alamitat, saalisrajoitukset ja muut kalastussäännöt voivat olla samankaltaiset kuin 24

25 Siikakosken kalastusalueella, Langinkoskella ja tulevaisuudessa myös Ahvion yläpuolella (Isoahde, suullinen tiedonanto; Kalastajien palautteen mukaan kalastussääntöihin ollaan tyytyväisiä nykyisillä kalastuskohteilla ja sääntöjen yhdenmukaisuus koko jokialueella vähentää epäselvyyksiä. Kymijoella kalastuksenvalvonta Kymijoella koetaan puutteelliseksi, joten sitä on parannettava samalla kun alueelle aletaan myydä kalastuslupia. Vuonna 2005 kalastuksenvalvontaa on lisätty ja siihen tullaan panostamaan tulevaisuudessa enemmän (Taimisto, suullinen tiedonanto). Kalastuksen seurannan ja tutkimuksen helpottamiseksi kohteisiin on järjestettävä saaliskirjanpito. Lohen ja taimenen syysrauhoitukseen tulisi hakea muutosta Kaakkois Suomen TE keskukselta. Koivukosken alapuolisille kalastusalueille muutos on haettu ja syysrauhoitus on nyt Koekalastuksissa ja seurannassa on syyskuun huomattu olevan lohien ja taimenten tehokkainta kalastusaikaa. Syyskuun kalastus ei häiritse lohen ja taimenen kutua, Kymijoella niiden kutu ajoittuu yleensä loka marraskuun vaihteeseen. Syysrauhoituksen siirtäminen pidentää kolmella viikolla kalastuskautta ja lisää taloudellisia tuottoja muuan muassa lupien myynnin ja yrittäjien sesongin pitenemisen kautta. Tuottojen turvaamiseksi lohikalojen syysrauhoituksen aikana olisi sallittava siian, harjuksen ja muiden paikallisten kalojen pyynti koski ja virta alueilla siten, että se häiritsee mahdollisimman vähän kutevia lohia ja taimenia. Ahvion, Kultaan ja Pernoonkoskille tulisi rakentaa nuotiopaikkoja tai laavuja, jotka voisivat olla saman tyylisiä kuin Siikakoskella. Kohteisiin olisi asennettava myös opastaulut, joista ilmenee Natura 2000 alue ja kalastussäännöt, lupa alueen rajat, rantautumispaikat saariin sekä yksityiset rannat. Koskialueilla useat saaret ja rannat ovat tiheän pajukon peittämiä, ja niihin tulisi raivata joitakin rantautumispaikkoja ja polkuja. Kalastuskohteisiin on järjestettävä jätehuolto siten, että roskien keruupaikka olisi vähintään veneiden säilytyspaikoilla ja parkkipaikoilla. Veneiden vuokraus, luvanmyynti ja varauslista olisi kohteissa keskitettävä yhteen paikkaan, esimerkiksi Korkeakosken kalastuskievariin ja Susikosken kahvilaan. Aiheutunut ylimääräinen työ ja kulut voitaisiin korvata esimerkiksi kalastuslupatuloista. Kalastuksen järjestämisen lisäksi uusia kohteita on markkinoitava esimerkiksi liittämällä tietoa alueen kalastusmahdollisuuksista esim. ja sivuille sekä päivittämällä Kymijoen kalapaikkaopas. 3.3 Natura 2000 verkosto ja sen vaikutus kalastuskohteissa Euroopan Unionin Natura 2000 verkoston tarkoitus on turvata luontodirektiivissä mainittujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen sekä lintudirektiivissä kuvailtujen alueiden suojelu. Natura 2000 verkosto ei suoraan vaikuta siihen kuuluvien alueiden nykyiseen käyttöön tai sitä 25

26 koskeviin voimassaoleviin lupiin. Alueilla ei myöskään tule voimaan luonnonsuojelulain 9 :än kirjattu toimenpiderajoitus, joka koskee uusia luonnonsuojeluohjelmia. Luonnonsuojelulain nojalla voidaan kuitenkin asettaa toimenpidekielto alueelle, jolla on luonnonsuojelulaissa esitettyä erityisarvoa. Joen, puron tai kosken sisältyminen Natura 2000 verkostoon ei rajoita sen kalastustai muuta virkistyskäyttöä, mikäli toiminta tapahtuu luonnon arvon huomioon ottavalla tavalla. (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=23493&lan=fi.) Kun valtioneuvosto on hyväksynyt ehdotuksen Natura 2000 verkostoon sisällytettävistä alueista, astuvat alueilla voimaan luonnonsuojelulain 10. luvun säännökset. Mikäli jokin hanke tai suunnitelma yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa todennäköisesti heikentää Natura alueen luonnonarvoja, on hankkeen toteuttajan arvioitava sen vaikutukset riippumatta siitä, onko hanke tai suunnitelma luvanvarainen (LsL 65 ). Arvioinnin laatimisvelvollisuutta ei luonnonsuojelulain mukaan ole, jos hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arvioinnista säädetyn lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Kun hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu, luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksymisestä päättävän viranomaisen pyydettävä arviointiselvityksestä alueellisen ympäristökeskuksen lausunto. Mikäli alueellinen ympäristökeskus on hankkeen toteuttaja, lausunto pyydetään ympäristöministeriöltä. Lausunto on pyydettävä myös taholta, jonka hallinnassa alue on. Lausunnon antajien on annettava se viivytyksettä, viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Viranomainen ei saa hyväksyä suunnitelmaa tai myöntää lupaa, jos vaikutusten arviointi ja lausuntomenettely osoittavat, että hanke tai suunnitelma merkittävästi heikentää Natura alueen luonnonarvoja (LsL 66 ). Tarkastelu tehdään niiden luontotyyppien ja lajien, joiden vuoksi alue on otettu Natura 2000 verkostoon, kannalta. Suojelutoimenpiteet rajoittavat siten vain sellaisia hankkeita, jotka heikentäisivät alueella olevia yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä. Natura alueiden suojelutavoitteiden saavuttaminen ei aina edellytä luonnonsuojelualueen perustamista eikä koko aluetta koskevaa suojelua (http://www.cc.jyu.fi/~matlupa/natura.php). Tähän selvitykseen kuuluva Natura 2000 alue muodostuu Kymijoen Ahvionkoskien ja Hirvivuolteen välisten saarten ja jokirantojen uhanalaisten lajien elinympäristöistä (liite 4). Alueet kuuluvat uhanalaisen lajin valtakunnallisen suojelusuunnitelman mukaisiin kohteisiin, joista Ahvion ja Kultaankoskien ympäristön alueet ovat kiireellisimmin toteutettavia. Kultaankosken Honkasaari (0,58 ha) sekä Suutarinsaaren eteläosa, joka sijaitsee itä ja länsihaaran erkanemiskohdassa, ovat rauhoitettuja luonnonsuojelualueita. Myös Ahvion ja Kultaan välisistä saarista Vittoissaari, Lakioissaari ja Riitasaari ovat erinomaista biotooppia. Puusto on pääosin iäkästä, tulvista kärsinyttä koivikkoa. Joen itärannalla on vaihtelevia koivuvaltaisia kuvioita kostealla maapohjalla, jossa paikoitellen esiintyy runsaasti erikokoisia pökkelöitä. Maapuita on jonkin verran. Metsän yleiskuva on melko valoisa. Kultaankoskien eteläpuoliset saaret ja 26

27 rantametsät muodostavat laajan, lähes luonnontilaisen lehtimetsäalueen, joka on pääosin koivikkoa. Alue on tasaista, usein valoisaa rantametsää, mutta myös kitumaata. Pökkelöitä on paikoitellen erittäin runsaasti. Monin paikoin puusto on pahoin tulvaveden vaivaamaa, mikä luo usealle lajille (liite 4) hyvän elinympäristön. Kymijoen vesieliöstö on monipuolinen. Joessa on elinympäristöjä matalikoista yli kymmenen metrin syvänteisiin ja nopeavirtaisista koskista järvimäisiin laajentumiin. Laajojen koskijaksojen ja niiden alapuolisten suvantojen muodostamat monimuotoiset, mosaiikkimaiset elinympäristöt sekä luonnontilaiset, rakenteeltaan vaihtelevat ranta ja vesikasvillisuusvyöhykkeet ovat Kymijoen alajuoksulle ominaisia. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=9817&lan=fi). Ahvion, Kultaan ja Pernoonkosket on suojeltu koskiensuojelulailla (35/87). Kymijoen vesialueen suojelu on tarkoitus toteuttaa vesilailla (Koivurinta 2002). Natura 2000 verkostoon kuuluminen vaikuttaa mahdollisesti laavujen ym. rakentamiseen alueelle. Käyttämällä jo olemassa olevia parkki ja nuotiopaikkoja, järjestämällä polttopuut muualta sekä ohjaamalla kalastajien liikkumista ja kalastuspaikkoja ei kalastusmatkailu heikennä Natura 2000 verkostoa. Aluetta voidaan hyödyntää matkailuun ja kalastukseen edistäen samalla luontoarvoja. Kalastus ja koskenlaskuretkien lisäksi voidaan järjestää esimerkiksi opastettuja luontoretkiä. Kalastusta järjestettäessä ja palveluja suunniteltaessa on kuitenkin syytä olla yhteydessä alueellisen ympäristökeskukseen. Natura 2000 verkostoon kuuluminen parantaa jokialueen ja sen ympäristön imagoa, koska alueen katsotaan olevan arvokas. 3.4 Lomakehaastattelut kalastajille vapakalastus Kymijoen alaosassa Lomakehaastatteluun vastasi 85 kalastajaa. Vastaukset jakaantuivat kahden haastattelupaikan mukaan niin, että Siikakoskelta vastauksia saatiin 43 ja Korkeakoskelta 42 kappaletta. Korkeakosken haastatelluista erotettiin omaksi ryhmäkseen Kymijoen alaosan kalastusalueella ainoastaan Korkeakosken soutualueella kalastaneet (7 kpl). Näin haastateltavat jaettiin kolmeen ryhmään: Korkeakoski laituri, Korkeakoski soutu ja Siikakoski. Haastattelusta kieltäytyi 98 henkilöä ja haastateltaville annettuja lomakkeita jäi palauttamatta yli sata kappaletta, joten vastausprosentti oli alle 30 prosenttia. Pienen palautusprosentin vuoksi tulokset ovat suuntaa antavia. Kyselyyn osallistuneet kalastivat Kymijoen Korkeakosken ja Koivukosken alapuolisilla kalastusalueilla lähes 2000 kalastusvuorokautta kesän 2002 aikana (kuva 11). Seuraavaksi eniten vuorokausia kertyi muille virtavesille 445 vrk:ta. Noin 350 vrk:ta keräsivät kategoriat merellä 27

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS IMATRA - FINLAND Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI Kalastajan opas VUOKSI KALASTAJAN OPAS Kalapaikkana Vuoksi Vuoksen kalastusmatkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset tarinat

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Vaelluskalat Kymijoen voimavaraksi Kymijoen kalataloudellinen kehittämissuunnitelma

Vaelluskalat Kymijoen voimavaraksi Kymijoen kalataloudellinen kehittämissuunnitelma Vaelluskalat Kymijoen voimavaraksi Kymijoen kalataloudellinen kehittämissuunnitelma Toimitus: Jarmo Pautamo ja Vesa Vanninen Tavoitteet Toimivat kalatiet Korkeakosken, Ahvenkosken, Klåsarön, Koivukosken

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet

Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet 83(1-2007) Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

1 JOHDANTO. 1.1 Tausta

1 JOHDANTO. 1.1 Tausta 1 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Kymijoki oli aikoinaan Suomenlahteen laskevista joista merkittävin vaelluskalajoki, mutta 1950-lukuun mennessä voimalaitospatojen rakentaminen ja teollisuuden jätevesien johtaminen

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Suomen Kalastusopaskilta ry

Suomen Kalastusopaskilta ry Suomen Kalastusopaskilta ry Maa- ja metsätalousministeriö, kirjaamo@mmm.fi Viite: Mmm:n lausuntopyyntö 158876 MMM022:00/2008 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ KALASTUSLAIKSI Kalastuslakiesityksen tavoitteet

Lisätiedot

Valitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013

Valitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013 1 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Kaisaniemenkatu 4 A PL 820, 00101 Helsinki Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013 1. Taustaa Kalastusasetuksen 17

Lisätiedot

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA

Lisätiedot

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1 VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI Vetouistelijoiden kysely 1 Kysely toteutettiin nettikyselynä 12/2010-01/2011 välisenä aikana Vastaajia 174 kpl Kyselyn toteutus:

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/8 14.4.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/8 14.4.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 24.3.2015 8 Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettujen Relander ym. aloitteesta Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamiseksi

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous Aika: 17.3.2009 Paikka: Vammalan Seurahuone, Puistokatu 4, Sastamala Läsnä: Lista osanottajista liitteenä 1. Kokouksen avaus. Kari Ranta-aho,

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Kaunis pieni saalistaimen

Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Mutta riittääkö tuo saalis houkuttelemaan alueelle matkailijoita? Millaisin toimin Kainuun kalavesiä saataisiin houkuttelevammiksi? Pienestä joesta tuli

Lisätiedot

Esimerkkejä vaelluskalakantojen merkityksestä alueiden elinvoimaisuudelle

Esimerkkejä vaelluskalakantojen merkityksestä alueiden elinvoimaisuudelle Esimerkkejä vaelluskalakantojen merkityksestä alueiden elinvoimaisuudelle Juha Tissari Silver Chasers oy Pohjolan Perhokalastaja, Chasing Silver Magazine Järvitaimenseminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailuseminaari, Tampere, 26.11.2009, Markku Kuortti & Tiina Tarkkonen, Osuuskunta Tunturi-Lapin Lumo, Muonio Muonio Noin 230 km napapiirin pohjoispuolella

Lisätiedot

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena

Lisätiedot

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus.

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus. Maa- ja metsätalousministeriölle Helsinki Fishing ry:n lausunto kalastuslain uudistuksesta 4 Määritelmät Kalastusoppaat eivät ole kaupallisia kalastajia eivätkä vapaa-ajankalastajia. Omaksi numeroiduksi

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli

Lisätiedot

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA Esiselvitys Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö Lapin liitto

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Hankkeen ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö / jord- och skogsbruksministeriet Lapin liitto

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2011

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2011 PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2011 KALASTUKSEN VALVONNAN RAPORTTI 1 1. VALVONTA-AJANKOHTA Päivämäärä 29.5.2011 Klo 15 17 (1 valvoja) Säätila Pilvinen Tuulen nopeus n 5 m/s Etelä Kaakko

Lisätiedot

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa Ville Räihä Sisältö Taustaa Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa Huomioita kalastuskirjanpidosta muutamalla keskisuomalaisella taimenenkalastuskohteella

Lisätiedot

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008

LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008 1 (5) Itä-Suomen yliopisto Biologian laitos PL 111 80101 JOENSUU Maa- ja metsätalousministeriö, PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008

Lisätiedot

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot