Palveluopasta laadittaessa on ensin suomennettu Service Manualin painoksesta tarpeelliset luvut.

Transkriptio

1 1 Anonyymit Alkoholistit Palveluopas ESIPUHE Anonyymien Alkoholistien Palveluopas noudattaa rakenteeltaan Yhdysvaltain ja Kanadan valtuuston hyväksymää The A.A. Service Manual ia, joka on vuodesta 1999 ilmestynyt uudelleen koottuna. Palveluopasta laadittaessa on ensin suomennettu Service Manualin 1 painoksesta tarpeelliset luvut. Samoja organisatorisia nimityksiä, samoja palvelun periaatteita on käytetty kuin Service Manualissa [], mutta kopiointia ja plagiointia on vältetty ja lähteet on mainittu. Vakiintuneita suomennoksia rakenteen termeistä on käytetty, elleivät ne ole kovin harhaanjohtavia. Anonyymien Alkoholistien Suuntaviivat vuodelta 1998 on sisällytetty oppaaseen. Palveluopasta täydennetään ja korjataan kokemuksen myötä ja se tulee korvaamaan valtuustorakenteen suuntaviivat, jotka kuitenkin säilytetään rinnalla yhden valtuustokauden yli. Ainakin aluksi uusi palveluopas kirjoitetaan joka vuosi. Palveluneuvoston kirjallisuustoimikunta "Palveluopas" hyväksytty VII Palveluvaltuuston kokouksessa I / III

2 Luku yksi Valtuustorakenteen esittely Kaksitoista Perinnettä [1] kertovat selvästi sen periaatteen, ettei AA:ta sinänsä tulisi organisoida, ettei AA:ssa ole pomoja eikä hallitusta. Kuitenkin perinteet samalla tunnustavat jonkinlaisen organisaation tarpeen saatettaessa sanomaa tavoilla, jotka ovat mahdottomia paikallisille ryhmille kuten yhtenäisen kirjallisuuden julkaisemisen, julkisen tiedottamisen ja uusien ryhmien alkuunpääsyssä auttamisen. Valtuustorakenne on menetelmä, jonka kautta Suomen AA:n yhteinen ryhmäomatunto voi puhua täydellä voimallaan ja panna täytäntöön halunsa maanlaajuisiin palveluihin. Valtuustorakenne korvaa AA:n hallituksen ja varmistaa, että koko AA:n ääni tulee kuulluksi ja takaa koko yhteisön palvelujen jatkuvuuden kaikissa olosuhteissa. Yleispalvelujen ja valtuustorakenteen kehityksestä kerrotaan Yhdysvaltain ja Kanadan palvelukäsikirjan The A.A. Service Manual'in [] alussa olevassa historiallisessa aineistossa. Suomen valtuustorakenteessa piirit, aluetoimikunnat, valtuutetut, luottamushenkilöt ja palvelutoimisto palvelevat samaan tapaan. Tavallisesti nämä palvelut vaikuttavat AA:han kokonaisuutena. Ylösalainen organisaatio Anonyymien Alkoholistien rakennetta on kutsuttu ylösalaiseksi organisaatioksi, koska rakennekaavio osoittaa sen, että ryhmät ovat ylinnä ja luottamushenkilöt alinna. Bill W. kirjoitti ensimmäisessä käsitteessä: "AA-ryhmillä on täysi vastuu ja lopullinen määräysvalta maailmanpalveluissamme " [3]. Edelleen toisessa käsitteessä Bill tekee selväksi sen, että ryhmät "delegoivat valtuustolle täyden toimintavallan maailman palvelujen päivittäisessä ylläpidossa ja siten tekevät valtuustosta koko seuramme todellisen äänen ja tehokkaan omantunnon." Yhteydenpito läpi rakenteen [, sivu S16] Tasapainon ylläpitäminen lopullisen määräysvallan ja vastuun sekä maailmanpalvelujen päivittäisen toiminnan välillä tarkoittaa sitä, että rakenteen kaikkien tasojen kesken täytyy olla jatkuvaa yhteydenpitoa. RYHMÄ: Ryhmä etsii asiakokouksessa ryhmäomantuntonsa ja ryhmän palveluedustaja saa sen näin tietoonsa. Palveluedustajan (luku kaksi) välityksellä ryhmän toiveet kuullaan piirissä ja alueella ja etenevät valtuutetun välityksellä vuotuiseen palveluvaltuuston kokoukseen ja siellä käsitellyt asiat palaavat samaa tietä ryhmän tietoon. (Kts. kirjanen "AA-ryhmä se on kaiken alku"). PIIRI: ryhmät organisoidaan piireiksi, kokoelmiksi lähekkäin sijaitsevia ryhmiä. Ryhmien palveluedustajat valitsevat piirien puheenjohtajat, joista aluetoimikunta osittain koostuu (lue piireistä lisää luvusta kolme). ALUE: Suomi on jaettu seitsemään alueeseen: Pohjoinen, Läntinen, Itäinen ja Eteläinen alue ja lisäksi Pääkaupunkiseutu, Ruotsinkieliset Suomessa ja Suomenkieliset Ruotsissa. Jokaiselta alueelta tulee valtuustoon useampi valtuutettu niin kuin tämän Palveluoppaan luvussa kahdeksan on määritelty.

3 3 Palveluvaltuustokaavio (Suomi) AA-RYHMÄT RYHMÄN PALVELUEDUSTAJAT PIIRIKOKOUKSET ALUEKOKOUKSET VALTUUTETUT PALVELUVALTUUSTOON PALVELUNEUVOSTO Valtuustokokoukse n toimikunnat Talous, palvelutoimisto ja valtuustokokous Neuvoston toimikunnat Talous, palvelutoimisto ja valtuustokokous Palvelutoimisto Menettelytapa Menettelytapa Kirjallisuus Kirjallisuus Yhteistyö, kansainväliset asiat ja julkinen tiedottaminen Yhteistyö, kansainväliset asiat ja julkinen tiedottaminen Nimeäminen

4 4 VALTUUSTO JA VALTUUTETTU: vuosittaisessa valtuuston kokouksessa pohditaan ja keskustellaan koko toveriseuran kannalta tärkeistä asioista ensin yhdessä valtuutettujen toimikunnista, sen jälkeen ne tuodaan koko valtuuston käsittelyyn toimikunnan suositusten muodossa. Kaikilla valtuuston jäsenillä on silloin mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja keskustella suosituksista ennen kuin niistä äänestetään. Niistä toimikunnan suosituksista, jotka hyväksytään tulee valtuuston toimintasuosituksia (lue lisää valtuuston tietoja luvuista seitsemän ja kahdeksan). Valtuustokokouksen jälkeen valtuutettu raportoi asioista takaisin alueelle piirien puheenjohtajien ja ryhmien palveluedustajien välityksellä. Samalla ne valtuuston toimintasuositukset, jotka kuuluvat luottamushenkilöille lähetetään toimeksiantoina joko asianomaiselle luottamushenkilöiden toimikunnalle tai palvelutoimistoon. Valtuuston jäsenistö koostuu alueiden valtuutetuista, luottamushenkilöistä ja palvelutoimiston edustajasta. Perinteisesti vähintään /3 valtuustokokouksen kokoonpanosta tulee olla alueiden valitsemia valtuutettuja. LUOTTAMUSHENKILÖT: Palveluneuvosto (kts. lukua yhdeksän) koostuu kymmenestä luottamushenkilöstä. Se kokoontuu useasti vuoden aikana ja sen toimenpiteet raportoidaan vuosittain toveriseuralle Valtuuston loppuraportissa. Neuvoston toimiva yhdistys Bill W:n ystävät r.y. raportoi samoin. Yhdistys julkaisee tiedostuslehteä Box 18. Valtuuston peruskirja Liitteessä 1 ovat alkuperäinen Valtuuston Peruskirja vuodelta 1998, muutos vuodelta 1999 ja nykyinen Valtuuston Peruskirja vuodelta 4. Peruskirja, joka hyväksyttiin vuonna 1998, kuvaa yksityiskohdissaan ne periaatteet ja keskinäiset suhteet, joiden välityksellä AA:n palvelut toimivat kokonaisuutena. Valtuusto itse ei ole yhdistysmuotoinen eikä sen peruskirja ole laillinen asiakirja tosiasiassa se on koko toveriseuran ja sen luottamushenkilöiden välinen epävirallinen sopimus, joka määrittelee ne menetelmät, joilla AA voi antaa maanlaajuisia palveluja. VALTUUSTOKIELI Luettelo käsitteistä, joita usein käytetään palvelutoiminnoissa [, sivu S18] A.A.W.S. Alcoholics Anonymous World Services, Inc. (ei suomenneta), toinen General Service Boardin yhtiöistä; valvoo General Service Officen toimintaa ja palvelee valtuuston hyväksymän ja palvelukirjallisuuden julkaisuyhtiönä. Alternate Varahenkilö - Ryhmä-, piiri- tai aluetason palvelija, joka auttaa, tukee ja osallistuu palvelutehtäviin Appointed committee member Kutsuttu jäsen AA:n jäsen, joka palvelee erityisessä luottamushenkilöiden toimikunnassa ( esim. julkinen tiedottaminen tai rangaistuslaitokset) omaamansa siviilitiedon ja kokemuksen perusteella.

5 5 Area - Alue Suomen läänijakoon ja kieleen perustuva alue. Valtuutettu tulee alueelta. Kutakin lääniä kohti on yksi alue paitsi pääkaupunkiseudulla lisäksi omansa. Omina alueinaan ovat vielä Suomenkieliset Ruotsissa ja Ruotsinkieliset Suomessa. Area assembly - Aluekokous Ryhmien palveluedustajien ja piirien puheenjohtajien kokous, jossa keskustellaan alueen asioista ja jossa vuosittain valitaan valtuutettu ja toimikuntien virkailijat. Area committee - Aluetoimikunta Toimikunta, jonka kokoonpano koostuu piirien puheenjohtajista (valitaan kunkin piirin ryhmien palveluedustajista) ja aluetoimikunnan virkailijoista. Aluetoimikunta toimii yleensä alueen ohjaustoimikuntana. Central / Intergroups Office (Keskus- / ryhmäyhteisötoimisto) palvelurakenteen ulkopuolella oleva paikallistoimisto. Conference - Valtuusto tämä voi tarkoittaa joko rakennetta, joka koostuu piirien puheenjohtajista, ryhmien palveluedustajista ja alueen valtuutetuista tai valtuustoedustajien vuotuista kokousta huhtikuussa. Conference-approved literature, videos, and films - Valtuuston hyväksymä kirjallisuus, videot ja elokuvat yleensä Yhdysvaltain ja Kanadan valtuuston ja neuvoston eri toimikuntien tuella tuotetut lehtiset, kirjat, videot ja elokuvat, jotka sopiva valtuuston toimikunta on tarkastanut ja suositellut valtuuston hyväksyttäväksi ja jotka valtuusto on hyväksynyt. Lisäksi Suomen palveluvaltuusto hyväksyy omaa kirjallisuutta. C.P.C - Cooperation with the professional community - Yhteistyö ammattiyhteisöjen kanssa. Piirin-, alueen-, neuvoston- ja valtuuston tasolla toimivat C.P.C.-toimikunnat auttavat saattamaan sanomaa alkoholistien parissa työskenteleville ammatti-ihmisille. Delegate - Valtuutettu mies tai nainen, joka valitaan edustamaan aluetta vuotuisessa valtuuston kokouksessa ja tuomaan sen kokouksen tulokset takaisin alueelle. District - Piiri Alueen osa, jota edustaa piirin puheenjohtaja. (D.C.M.) District committee member Piirin puheenjohtaja Kokemusta omaava ryhmän palveluedustaja, joka valitaan ryhmien palveluedustajista edustamaan piiriinsä lukeutuvia ryhmiä aluetoimikunnan kokouksiin ja järjestämään palvelutoimintoja piirissä. District meetings - Piirikokoukset Piirin puheenjohtajan ja piirin ryhmien palveluedustajien keskinäiset kokoukset. General services - Yleispalvelut Koko yhteisöä koskevat palvelut, joita tuottaa mikä tahansa palvelurakenteeseen kuuluva (ryhmän palveluedustaja, piirin puheenjohtaja, valtuutettu, jne.). G.S.O. The General Service Office - palvelutoimisto palvelee valtuustorakenteen AAryhmiä ja julkaisee AA-kirjallisuutta ja tiedotuslehteä Box 18. G.S.R. - The General service representative - Ryhmän palveluedustaja. Ryhmän yhdysside palvelutoimistoon; aluekokouksen äänioikeutettu osanottaja.

6 6 Grapevine (G.V.) The A.A. Grapevine, AA:n kansainvälinen kuukausijulkaisu. The Grapevine Inc. on toinen USA/Kanadan neuvoston toimivista yhtiöistä ja vastaa Grapevinen toiminnoista ja taloudesta. (P.I.) Public information - Julkinen tiedottaminen. Piirin, alueen, neuvoston ja valtuuston tasolla toimivat julkisen tiedottamisen toimikunnat, jotka auttavat saattamaan sanomaa viestimissä. Sharing session - Jakamisistunto Ryhmän, piirin, alueen tai valtuuston järjestämä kokous, johon kaikki on kutsuttu esittämään ajatuksia ja kannanottoja AA-asioihin ja jonka aikana ei tehdä päätöksiä. Third Legacy - Kolmas Perintö AA:n Kolmas Perintö on Palvelu, kaiken AA-palvelun kokonaisuus Kahdennentoista askeleen käynnistä mantereen ja maailmanlaajuisiin palvelutoimintoihin. Ensimmäiset kaksi Perintöä ovat Toipuminen ja Yhtenäisyys. Trustee - Luottamushenkilö AA:n palveluneuvoston jäsenen yleisnimi. Vuonna 4 kahdeksan luottamushenkilöä on AA:n jäseniä ja kaksi ei-alkoholistia. World Services maailmanpalvelut (= yleispalvelut) Miksi tarvitsemme Valtuustorakennetta? [, sivu S19] Edesmennyt Bernard B. Smith, ei-alkoholisti sittemmin palveluneuvoston puheenjohtaja ja eräs valtuustorakenteen arkkitehdeistä vastasi tähän kysymykseen erinomaisesti vuoden 1954 kokouksen avauspuheessa: Me emme ehkä tarvitse palveluvaltuustoa oman toipumisemme takaamiseksi. Tarvitsemme sitä pystyäksemme takaamaan toipumisen alkoholistille, joka vielä kompuroi pimeydessä ehkä vain muutaman korttelin päässä tästä huoneistosta. Tarvitsemme sitä taataksemme toipumisen lapselle joka syntyy tänään kohtalonaan alkoholismi. Tarvitsemme sitä taataksemme kahdennentoista askeleen mukaisesti pysyvän turvapaikan kaikille alkoholisteille, jotka tulevina vuosina voivat löytää AA:sta sen uudelleen syntymisen, joka palautti meidät takaisin elämään. Tarvitsemme sitä siksi, että tiedämme itse paremmin kuin kukaan muu, kuinka hirvittävän tuhoisaa on inhimillinen vallan ja kunnian himo. Meidän tulee huolehtia siitä, ettei se ei pääse koskaan pesiytymään AA:han. Se suojelee AA:ta hallitsijoilta ja estää anarkian syntymistä; me tarvitsemme sitä jotta AA ei hajoaisi samalla kun se estää liiallisen jäykistymisen. Tarvitsemme sitä jotta Alcoholics Anonymous ja vain Alcoholics Anonymous voi olla Kahdentoista Askeleen, Kahdentoista Perinteen ja kaikkien sen palvelujen perimmäinen vaalija ja tallessa pitäjä. Tarvitsemme valtuustorakennetta takaamaan, että AA:ta koskevat muutokset perustuvat koko AA:n eikä vain muutaman harvan tarpeisiin ja haluihin. Tarvitsemme sen takaamaan, että AA:n oviin ei koskaan aseteta lukkoja, niin että kuka tahansa jolla on alkoholiongelma, voi mihin vuorokaudenaikaan tahansa astua näihin kokoushuoneisiin tervetulleena, ilman mitään kysymyksiä. Meidän tulee taata se, että Alcoholics Anonymous ei koskaan kysele keneltäkään apua tarvitsevalta hänen rotuaan, uskontoaan tai yhteiskunnallista asemaansa."

7 7 KOLMANNEN PERINNÖN MENETELMÄ [, sivu S] AA:n Kolmannen perinnön menetelmä on tietynlainen valintamenettely, jota käytetään ensisijaisesti valittaessa valtuutettuja ja ehdokkaita alueitten luottamushenkilöiksi ja alueiden virkailijoiksi. Menetelmää on pidetty omintakeisena AA:lle ja ensisilmäyksellä se näyttää tuovan vahvan sattuman mahdollisuuden kysymyksessä, jonka pitäisi olla yksinomaan enemmistön päätöksen varassa. Käytännössä se on kuitenkin osoittanut erittäin onnistuneeksi sulkemaan pois kiistojen ja osapuoliin jakautumisen vaikutuksen, jotka näyttävät kukoistavan useimmilla poliittisilla näyttämöillä. Vaalin manipulointi on tehty vaikeaksi jollei mahdottomaksi, koska äänestäjillä on laaja valikoima ehdokkaita joista valita. Tärkeämpää on se, että toiselle sijalle jäänyttä ehdokasta, joka saattaa olla erittäin hyvin pätevöitynyt mutta, jolla ei ole aiempaa yleistä tukea, rohkaistaan osallistumaan vaaliin vetäytymisen sijasta. Kolmannen perinnön menetelmä on seuraavanlainen: Valintakelpoisten ehdokkaiden nimet pannaan taululle. Kaikki äänioikeutetut (alueen tai valtuuston) äänestävät, yhdellä lipulla vaalia kohti. Jokaisen ehdokkaan äänimäärä kirjataan taululle. Ensimmäinen ehdokas, joka saa kaksi kolmasosaa kokonaisäänimäärästä tulee valituksi Luopuminen käynnistyy toisen äänestyksen jälkeen. Vähemmän kuin yhden viidesosan kokonaisäänistä saneen nimi poistetaan automaattisesti jatkosta, kuitenkin kaksi eniten ääniä saanutta säilytetään. (Siinä tapauksessa, että äänimäärissä toisella sijalla on useampia, eniten ääniä saanut ehdokas ja kaikki toisella sijalla tulleet jäävät ehdokkaiksi.) Kolmannen äänestyksen jälkeen ehdokkaat, jotka ovat saaneet vähemmän kuin yhden kolmasosan kokonaisäänimäärästä, poistetaan automaattisesti jatkosta, kuitenkin kaksi eniten ääniä saanutta jää jäljelle. (Siinä tapauksessa, että äänimäärissä toisella sijalla on useampia, eniten ääniä saanut ehdokas ja kaikki toisella sijalla tulleet jäävät ehdokkaiksi.) Mikäli yksikään ehdokas ei ole saanut kahta kolmasosaa kokonaisäänimäärästä neljännen äänestyksen jälkeen, vähiten ääniä saanut ehdokas poistetaan automaattisesti, kuitenkin kaksi eniten ääniä saanutta jää jäljelle. Siinä tapauksessa, että äänimäärissä toisella sijalla on useampia, eniten ääniä saanut ehdokas ja kaikki toisella sijalla tulleet jäävät ehdokkaiksi. Tässä kohtaa puheenjohtaja tekee esityksen yksinkertaisella ääntenenemmistöllä käsiennostolla suoritettavalla äänestyksellä ratkaistavasta viidennen ja viimeisen äänestyksen puolesta tai vastaan. Jos tämä esitys häviää, äänestys on ohi ja valinta tehdään arvalla menemällä hatulle välittömästi. Jos esitys voittaa, toimitetaan viides ja viimeinen äänestys.. Mikäli viidennen vaalin jälkeen valintaa ei synny, puheenjohtaja ilmoittaa, että valinta tehdään arvalla (hatusta). Tässä kohtaa, vaali tavallisesti koskee vain kahta tai kolmea eniten ääniä saanutta ehdokasta. Kirjuri suorittaa arvonnan, ja ensimmäinen hatusta noussut on valittu.

8 8 Luku kaksi Ryhmä ja sen palveluedustaja Ryhmän palveluedustaja [, sivu S3] Palveluedustajan tehtävä on kytkeä ryhmänsä AA-kokonaisuuteen. Hän osallistuu piirin ja alueen kokouksiin edustaen ryhmäomatunnon ääntä ja välittää ryhmän ajatukset piirin puheenjohtajalle ja valtuutetulle, joka vie ne valtuustoon. Tämä yhteydenpito on kaksisuuntainen väylä, joka velvoittaa palveluedustajan välittämään ryhmälle takaisin AA:n yhtenäisyyttä, terveyttä ja kasvua koskevat valtuuston toimintasuositukset. Vain silloin, kun palveluedustaja pitää ryhmän ajan tasalla ja välittää ryhmäomatunnon edelleen, voi valtuusto toimia AA:n kokonaisuuden parhaaksi. Edellytykset Kokemus osoittaa pätevimpien palveluedustajien olleen aktiivisia ryhmissään, mahdollisissa ryhmäyhteisössään tai muussa palvelutehtävässä, jossa heille on kehittynyt halu palvella. He ovat myös kohdanneet tilanteita, joissa on tarvittu kahtatoista perinnettä selvitettäessä ongelmia. Tulevilla palveluedustajilla on jatkuvaa raittiutta tavallisesti vähintään kaksi vuotta. Heillä on aikaa osallistua piirin ja alueen kokouksiin. Heillä on ryhmän luottamus ja kyky kuunnella kaikkia näkökulmia. Tehtävät Palveluedustajat toimivat kontakteina Palvelutoimistoon ja ovat AA-luetteloissa ryhmiensä yhteyshenkilöitä. Heille lähetetään Neuvoston tiedotuslehti Box 18. He pitävät ryhmänsä ajan tasalla ympäri maailman tapahtuneista AA:n toiminnoista. AA-RYHMÄT RYHMÄN PALVELUEDUSTAJAT He toimivat kontakteina piirin puheenjohtajaan ja aluetoimikuntaan. He toimittavat piiriensä puheenjohtajille ajan tasalla olevat ryhmätiedot, jotka välitetään täydentämään Palvelu-toimiston luettelon tietoja. He ovat selvillä Palvelutoimistosta ja Suomen AA-toimistosta saatavasta aineistosta uudesta kirjallisuudesta, tiedotteista, ym. He ovat vastuussa tällaisen tiedon välittämisestä ryhmilleen. He opettelevat kahdestatoista perinteestä ja käsitteestä kaiken, minkä voivat. Tämäkin käsikirja on tuttu samoin kirjat Kaksitoista Askelta ja Kaksitoista Perinnettä, AA tulee täysiikäiseksi, Maailmanpalvelun kaksitoista käsitettä sekä kirjaset AA-ryhmä, AA:n perinteet miten ne kehittyivät sekä Kaksitoista perinnettä kuvitettuina ja "Kaksitoista käsitettä kuvitettuina. He rohkaisevat ryhmää tukemaan aluetta, piiriä ja paikallistoimistoja. He osallistuvat piirin ja alueen kokouksiin. He auttavat usein aluepäivien ja konventtien suunnittelussa. Näiden tilaisuuksien jälkeen he tiedottavat ryhmissään niille, jotka eivät ole päässeet mukaan.

9 8 Toimikausi ja valintatapa Palveluedustajan kausi on yksi vuosi ja hänet voidaan valita kahdesti uudestaan. He edustavat kotiryhmiään. Ryhmän jäsenet ovat sekä ehdottaneet että valinneet heidät. Palveluedustaja valitaan ryhmän asiakokouksessa vuoden lopussa. Tavallisesti valintaan riittää yksinkertainen enemmistö. HUOMAUTUS: heti kun palveluedustaja on valittu, ryhmä ilmoittaa tästä piiri- ja aluetoimikuntiin, mahdolliseen paikallistoimistoon ja valtakunnalliseen Palvelutoimistoon Helsinkiin. Ilmoituksessa tulisi olla seuraavat tiedot: 1) ryhmän nimi, ) uuden palveluedustajan nimi, osoite ja puhelinnumero, 3) edellisen edustajan nimi (jotta se voidaan poistaa postitusluettelosta). PALVELUEDUSTAJAN VARAHENKILÖ: Samanaikaisesti palveluedustajan kanssa tulisi valita varahenkilö siltä varalta, että edustaja on estynyt osallistumasta piirin tai alueen kokouksiin. Varahenkilöä tulisi kannustaa avustamaan, osallistumaan ja jakamaan palveluedustajan vastuita osallistumalla paikallisten tarpeiden mukaan piirin ja alueen kokouksiin. Ryhmän tiedot Toimitettaessa tietoja piireille, alueille ja valtakunnalliseen palvelutoimistoon tulisi muistaa, että tiedot olisi lähetettävä sekä palvelutoimistoon, alueelle ja mahdolliseen paikallistoimistoon. Vaikka paikalliset, alueelliset ja kansalliset toimistot kommunikoivat säännöllisesti, on niillä eri toiminnot ja eri postitusluettelot. Tiedon välittämiseen valtakunnalliseen palvelutoimistoon on tehty yksinkertainen lomake (kts.liite 5) Lomake täytetään, kun ryhmä on perustettu, vaihtaa nimeään tai kokoontumisosoitettaan, kun uusi palveluedustaja on valittu, kun nykyisen palveluedustajan osoite tai puhelinnumero muuttuu tai nimetään uusi varahenkilö tai nykyisen osoite tai puhelinnumero muuttuu, kuitenkin vähintään vuoden lopussa. Lomake on myös sivuilla

10 9 Luku kolme Piiri ja piirin puheenjohtaja PIIRI Piiri on maantieteellinen yksikkö, joka käsittää oikean määrän ryhmiä, jotta piirin puheenjohtaja kykenee pitämään taajasti yhteyttä ryhmiin ja oppii tuntemaan niiden ongelmat ja löytämään tavat auttaa niitä kasvuun ja hyvinvointiin. Useimmilla alueilla piiriin kuuluu kuudesta :een ryhmää. Suurkaupunkien piireissä määrä on tavallisesti 15:stä :een, kun taas maaseudun ja lähiöiden piireissä määrä voi olla niinkin pieni kuin viisi. PIIRIN PUHEENJOHTAJA Piirin puheenjohtaja on ryhmän palveluedustajan ja alueen valtuutetun välinen olennainen linkki valtuuston kokoukseen. Piirin kaikkien ryhmien palveluedustajista koostuvan piiritoimikunnan johtajana piirin puheenjohtaja on altis piirin ryhmäomalletunnolle. Aluetoimikunnan jäsenenä hän pystyy välittämään piirin ajatukset valtuutetulle ja toimikunnalle. Edellytykset Piirin puheenjohtaja on tavallisesti palvellut ryhmän palveluedustajana ja muiden ryhmien palveluedustajat ovat valinneet hänet vastaamaan piirin toiminnoista. Jos henkilö on nykyinen ryhmän palveluedustaja, hänen tilalleen pitäisi valita uusi palveluedustaja. Piirin puheenjohtajalla pitäisi olla vähintään kolme vuotta raittiutta, jotta hän olisi valintakelpoinen valtuutetuksi. Hänellä on myös oltava tarpeeksi aikaa ja tarmoa palvellakseen piiriä hyvin. AA-RYHMÄT RYHMÄN PALVELUEDUSTAJAT PIIRIKOKOUKSET Tehtävät Piirin puheenjohtajan työ on ensisijaisesti kaksisuuntaista kommunikointia. Piirin puheenjohtaja: osallistuu kaikkiin piirin kokouksiin ja aluekokouksiin ottaa vastaan ryhmien palveluedustajien välittämiä raportteja ja käy usein henkilökohtaisesti tapaamassa piirin ryhmiä pitää säännöllisesti piirin kaikkien ryhmien palveluedustajien kokouksia auttaa valtuutettua kattamaan koko alueen, mikä voisi valtuutetulle olla mahdotonta kulkemalla ryhmästä toiseen auttaa valtuutettua saamaan AA:n luetteloihin ajoissa tietoja ryhmistä pitää ryhmien palveluedustajat tietoisina valtuuston toimista järjestämällä tilaisuuksia, joissa valtuutettu selostaa valtuuston raporttia tai joskus

11 1 raportoi itse, jos valtuutettu ei pääse tulemaan, ja kutsuu valtuutetun piirin säännöllisiin kokouksiin varmistuu, että ryhmien palveluedustajat ovat perehtyneet tähän palveluoppaaseen, Maailmanpalvelun kahteentoista käsitteeseen, neuvoston tiedotuslehteen Box 18, suuntaviivoihin ja muuhun palvelumateriaaliin auttaa ryhmien palveluedustajia laatimaan ryhmille mielenkiintoisia raportteja ja kannustaa heitä tuomaan uusia AA:n jäseniä palvelutehtäviin pitää ryhmät tietoisina valtuuston hyväksymistä kirjoista ja lehtisistä järjestää palvelutehtävistä työpajoja tai jakamisistuntoja pitää säännöllisesti yhteyttä piirin varapuheenjohtajaan ja valtuutettuun, lähettää piirin pöytäkirjat valtuutetulle ja tämän varahenkilölle ja toisiin piireihin saattaa perinneongelmat valtuutetun tietoon käy säännöllisesti puhumassa (uusille ja vanhoille) ryhmille palvelutyön vastuista. Kausi, valintakelpoisuus ja vaalimenetelmä Piirin puheenjohtajan kausi on yksi vuosi ja hänet voidaan valita kahdesti uudestaan. Piirien puheenjohtajat valitaan tavallisesti vuoden lopussa. Valinta pitäisi ajoittaa ryhmien palveluedustajien valinnan jälkeen ja ennen alueen valtuutetun valintaa, koska piirin puheenjohtaja valitaan entisten ja nykyisten palveluedustajien joukosta. Useimmilla alueilla ehdokkaan aluetoimikunnan virkailijaksi tai valtuutetuksi on oltava piirin puheenjohtaja ollakseen valintakelpoinen. Piirien puheenjohtajien valintakokoukset pidetään piireissä useimmiten ennen aluekokousta ja siitä erillään. Jos on tarpeen, piirin puheenjohtajan valintakokous voidaan pitää välittömästi ennen aluekokousta samassa paikassa kuin aluekokous on. Kautensa päättävä piirin puheenjohtaja johtaa vaalikokouksen ja useimmilla alueilla esittelee juuri valitut ryhmien palveluedustajat ja ne, jotka päättävät kautensa. Aluekokouksen tai piiritoimikunnan pitäisi päättää valintamenetelmästä. Tässä joitakin vaihtoehtoja: useimmat piiritoimikunnat sallivat kaikkien piiritoimikunnan äänioikeutettujen jäsenten äänestää piirin vaaleissa jotkin toimikunnat antavat myös ryhmien juuri valittujen palveluedustajien äänestää, vaikka heidän kautensa ei alkaisikaan kuin vasta jonkin ajan kuluttua. Piirin puheenjohtajan ja ryhmien palveluedustajien lisäksi moneen piiritoimikuntaan kuuluvat myös piirin puheenjohtajan varahenkilö, sihteeri ja rahastonhoitaja ja muut virkailijat tai palvelutoimikuntien puheenjohtajat. Joskus näissä tehtävissä toimii jo piiritoimikunnassa olevat ryhmän palveluedustajat, joskus nämäkin ovat äänioikeutettuja jäseniä, jotka voidaan valita piirin puheenjohtajaksi. Vaali suoritetaan joko suljetuilla lipuilla tai kättä nostamalla ja valintaan riittää enemmistö. Piiri voi myös valita Kolmannen perinnön menetelmän (kts. sivu 5), jossa vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö. Piirin varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja on piirin puheenjohtajan varahenkilö. Jos piirin puheenjohtaja eroaa tai ei kykene palvelemaan mistä syystä tahansa, varahenkilö astuu tehtäviin. Tavallisesti varahenkilö valitaan samalla kerralla ja samalla menetelmällä kuin piirin puheenjohtaja.

12 11 Piirin varapuheenjohtajia pitäisi kannustaa auttamaan, osallistumaan ja jakamaan piirin puheenjohtajien tehtäviä piirissä ja alueen kokouksissa. Piirijaon uusiminen Kun ryhmien määrä kasvaa ja piirin puheenjohtajalle tulee liian vaikeaksi kommunikoida niiden kaikkien kanssa, pitäisi perustaa uusia piirejä. piiri jakautuu kahteen tai useampaan piiriin, joista jokaisella on oma puheenjohtaja Hyvä ryhmien, piirien ja alueiden välinen kommunikointi ja yhteistyö on tärkeä, kun piirejä järjestetään uudelleen tai tehdään muita muutoksia piirin rakenteeseen. On olemassa paljon muunnelmia, mutta päämäärä on sama: huolehtia kasvusta piiritasolla.

13 1 Luku neljä Aluekokous ja toiminnat Suomi on jaettu seitsemään alueeseen: Pohjoinen (3 valtuutettua), Läntinen (6 valtuutettua), Itäinen (3 valtuutettua) ja Eteläinen (6 valtuutettua) alue ja lisäksi Pääkaupunkiseutu (6 valtuutettua), Ruotsinkieliset Suomessa ( valtuutettua) ja Suomenkieliset Ruotsissa ( valtuutettua). Valtuutettuja on yhteensä 8. Valtuutettu valitaan aina alueelta. Hän on valtuustorakenteen keskeinen vaikuttaja: hänen kauttaan kulkee tie valtuustoon ja sieltä maanlaajuiseen AA:han ja piirien puheenjohtajien ja ryhmien palveluedustajien kautta paikalliseen toimintaan. ALUEKOKOUS Alueen ryhmien palveluedustajien ja aluetoimikunnan (kts. luku viisi) kokous on aluekokous. Se on valtuustorakenteen päävaikutin demokraattinen ääni, kun yhteisö ilmaisee itseään. Aluekokoukset ovat aluetoimikunnan vastuulla ja puhetta johtaa alueen puheenjohtaja. Laajoilla alueilla piirit hoitavat joitakin seuraavaksi mainituista tehtävistä. Alueen vaalikokous pidetään joka vuosi ja siinä valitaan yksi tai kaksi valtuutettua ja aluetoimikunnan vaihtovuoroiset virkailijat. Se ajoitetaan piirien puheenjohtajien valinnan jälkeen ennen maaliskuun 1. päivää. Kokouksessa valittu valtuutettu aloittaa kautensa seuraavan heinäkuun alusta eikä vielä osallistu kevään valtuustokokoukseen. Kokoonpano [, sivu S33] Aluekokous koostuu ryhmien palveluedustajista, piirien puheenjohtajista ja alueen virkailijoista. Kuka tahansa AA:n jäsen voi tulla tarkkailijaksi ja monilla alueilla jäseniä kehotetaan seuraamaan kokousta ja siten kannustamaan heitä aktiivisiksi palveluun. AA-RYHMÄT RYHMÄN PALVELUEDUSTAJAT PIIRIKOKOUKSET ALUE- KOKOUKSET Äänioikeus ALUEEN MENETTELYTAVAT: Yhdenmukainen käytäntö ei ole suinkaan pakollinen. On tärkeää, että alue kirjoittaa hyväksymänsä menettelytavat suuntaviivoiksi. Valtuutettujen palvelukausi on kolme vuotta. Ryhmien palveluedustajien, aluetoimikuntien jäsenten (siis myös piirien puheenjohtajien) kausi on yksi vuosi ja heidät voidaan valita kahdesti uudelleen. Menettelytapojen pitäisi vastata sellaisiin usein esiintyviin kysymyksiin kuin: Ovatko sekä aloittavat että lopettavat piirien puheenjohtajat ja toimikuntien puheenjohtajat vaalikelpoisia? Äänestävätkö sekä aloittavat että lopettavat piirien puheenjohtajat ja ryhmien palveluedustajat? Kuinka kauan ryhmän on oltava ollut olemassa ennen kuin se saa äänestää? Voiko yksi palveluedustaja edustaa kahta ryhmää? Kun ryhmän palveluedustaja ei voi osallistua, voiko hänen ääntään käyttää valtakirjalla?

14 13 Aluekokouksen on myös päätettävä onko vankila- ja sairaalaryhmän edustajalla samat oikeudet kuin muiden ryhmien palveluedustajilla. Tyypillinen vaalikokous Vaalikokoukset pidetään joka vuosi ja valtuutettu valitaan Valtuuston Peruskirjan mukaan kolmeksi vuodeksi ja alueen muut virkailijat valitaan vuodeksi kerrallaan ja voidaan valita kahdesti uudelleen. Kokouksen kulku etenee yleensä seuraavasti [, sivu S34]: 1. Puheenjohtaja avaa kokouksen hetken hiljaisuudella ja Tyyneysrukouksella.. Sihteeri, valtuutettu, muut virkailijat ja piirien puheenjohtajat raportoivat edellisen kokouksen jälkeiset tapahtumat. 3. Puheenjohtaja selostaa aluetoimikunnan jäsenten valintamenettelyn ja esittää hyväksynnän piiriensä palveluedustajien jo valitsemille puheenjohtajille. 4. Kun jonkin piirin puheenjohtajaa ei ole valittu ennen aluekokousta, näiden piirien ryhmien palveluedustajat kokoontuvat vaalikokoukseen. Puheenjohtaja keskeyttää alueen kokouksen ja ryhmien palveluedustajat kokoontuvat piireittäin. 5. Puheenjohtaja selostaa vaalimenettelyn ja alueen suuntaviivojen mukaiset aluekokouksen äänioikeutetut ja kysyy sille hyväksynnän. Valtuutettu valitaan tavallisesti ensin, sitten varavaltuutettu, puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja jne. 6. Valtuutettu valitaan Kolmannen Perinnön menetelmällä (kts. sivu 5). Ennen kuin äänestys alkaa kokoukselle luetaan tai taululle kirjoitetaan vaalikelpoisten aluetoimikunnan jäsenten nimet (suositellaan koko nimen käyttöä) ja piirit. Vaalikelpoisia voivat olla nykyiset tai entiset aluetoimikunnan jäsenet. Puheenjohtaja kysyy onko joku estynyt palvelemasta ja jos on, poistaa henkilön nimen. Lippuäänestyksen paperit ja kynät jaetaan. Sihteeri luettelee äänioikeutetut. Kaksi jäsentä, joilla ei ole äänioikeutta, valitaan äänten laskijoiksi, kaksi lippujen kerääjiksi. Kirjoitetut äänestysliput taitetaan, kerätään ja annetaan äänten laskijoille ja äänet kirjoitetaan taululle. 7. Varavaltuutettu valitaan seuraavaksi samalla menetelmällä ja sitten alueen virkailijat. 8. Puheenjohtaja kehottaa sihteeriä lähettämään aluekokouksesta raportin valtuutetun, virkailijoiden, aluetoimikunnan jäsenten ja ryhmien palveluedustajien nimien kanssa Palvelutoimistoon. Valtuutetut aloittavat kautensa heinäkuun 1. päivästä, muut vuoden alusta. 9. Puheenjohtaja päättää kokouksen.

15 14 Muu kuin vaalikokous Tällainen kokous pidetään usein aluepäivien yhteydessä ja vaalia lukuun ottamatta siihen voi kuulua samoja kohtia kuin vaalikokouksen yhteydessä on lueteltu. Lisäksi laajat alueet pitävät aluekokouksia harvoin ja piirit hoitavat tässä kuvattuja asioita. Muun kuin vaalikokouksen esityslista voisi olla seuraavan kaltainen: 1. Hetken hiljaisuus ja Tyyneysrukous.. Puheenjohtaja raportoi edellisen kokouksen jälkeiset toimikunnan aikaansaannokset. 3. Valtuutetun raportti valtuuston kokouksesta tai viimeaikainen yhteydenpito palvelutoimistoon. 4. Sihteerin puheenvuoro. 5. Taloudenhoitajan puheenvuoro (tämä on tavallisesti sopiva aika muistuttaa jokaiselle ryhmälle sen säännöllisestä tuesta AA:n palveluille). 6. Erikoistoimikuntien vankiloiden, hoitolaitosten, julkisen tiedottamisen, ammattiryhmäyhteyksien, kirjallisuuden, aluepäivien jne. puheenjohtajien puheenvuorot. 7. Piirien puheenjohtajien puheenvuorot piirikokouksista, piirien ongelmista, kasvusta jne. 8. Ryhmien palveluedustajien hetki palveluedustajien ideoita, mielipiteitä ja ehdotuksia. 9. Jakamisistunto. 1. Tiedotuslehden toimittajan puheenvuoro. 11. Palvelutoimiston raportit. 1. Paikalliset ongelmat, ideat ja suositukset. PÖYTÄKIRJOJEN LÄHETTÄMINEN PALVELUTOIMISTOON. Valtakunnallinen palvelutoimisto arvostaa saamiaan alueen pöytäkirjoja, jakamisistuntojen ja työpajojen muistiinpanoja ja kirjeitä kokouksista tai valmiita lehtiartikkeleita. Tämä auttaa toimistoa pysymään ajan tasalla siitä, mitä alueilla tapahtuu ja jakamaan niiden alueiden, jotka ovat keksineet ratkaisuja, kokemuksia niille, jotka tarvitsevat ratkaisuja ongelmaansa. ALUEEN TOIMINNAT Suomen alueet ovat laajoja. Joillakin alueilla piirit ja paikallistoimistot voivat hoitaa parhaiten joitakin seuraavista toimista. Kuitenkin valtuutettu valitaan aina alueelta. Apua vuosittaiseen valtuustokokouksen ohjelmaan [, sivu S35] Jokaisella AA:n jäsenellä on jotain sanottavaa toveriseuran nykytilaan ja tulevaisuuteen ja AA:n hyvinvointi on keskeistä jokaisen valtuustokokouksen työjärjestyksessä. Siten yksi aluekokouksen (tai piirikokouksen) tärkeimpiä ohjelmakohtia on hyvä näkemys, mikä voisi auttaa AA:ta laveasti. Jokin ongelma voi näyttää ominaiselta vain yhdelle alueelle, mutta on hämmästyttävää kuinka monen havaitaan olevan yhteistä AA:n joka nurkassa kunhan niistä on laajasti keskusteltu. Aluekokoukset ja piirikokoukset ovat ideaalinen hetki havaita, mitkä ongelmat ja ratkaisut on koettu AA-ryhmissä kaikkialla. Aluekokous on elintärkeä osa kommunikaation kulkua yksityiseltä jäseneltä valtuustokokoukseen. Moni valtuustokokouksen työjärjestyksen kohdista seuraa AA:n jäseneltä ryhmän palveluedustajan, piirin ja alueen kautta kulkevaa polkua. Valtuustokokouksen jälkeen aluekokoukset ja piirikokoukset ovat tilaisuuksia, joissa voi kuulla täydelliset selostukset valtuustokokouksen tapahtumista, joissa voi tehdä kysymyksiä valtuutetuille ja joissa voi päättää, mikä kaipaisi huomiota tulevissa valtuustokokouksissa.

16 15 Jakamisistunnot [, sivu S36] Jakamisistunnossa jokaisella on mahdollisuus käyttää kokemuksensa, voimansa ja toivonsa tuodakseen esiin ideoitaan ja mielipiteitään AA:n hyvinvoinniksi. Istunto voidaan sijoittaa minne tahansa, mille henkilöryhmälle tahansa ja se on erityisen sovelias aluekokouksiin ja piirikokouksiin. Sen muoto on tarkoitettu vetämään ideoita esiin jopa kaikkein ujoimmasta osanottajasta ja estämään äänekkäimpiä hallitsemasta kokousta. Jokainen kertoo mielipiteensä eikä hänen tarvitse sitä koskaan puolustaa. Puheenjohtaja tai vetäjä toimii pikemminkin ajan valvojana kuin osanottajana. Näin se toimii: Oletetaan, että aiheena on "Miten saadaan AA:laiset innostumaan laajemmin yleispalveluista?" Kellolla ja äänekkäällä soittokellolla varustautunut vetäjä lukee kysymyksen ja kertoo säännöt. Jokainen henkilö voi puhua tietyn ajan ( puolitoista tai kaksi minuuttia on tyypillistä mitä ryhmä nyt päättääkin). Tavallisesti kenenkään ei anneta puhua kahdesti samasta aiheesta ennen kuin kaikki halukkaat ovat puhuneet. Vetäjä jatkaa kunnes aihe on käyty täysin läpi. Joku jäsenistä kirjoittaa kokouksen olennaiset asiat muistiin, näistä muistiinpanoista voivat aluetoimikunnan virkailijat, piirien puheenjohtajat ja ryhmien palveluedustajat saada hyviä ideoita. HYVIÄ AIHEITA JAKAMISISTUNTOIHIN: Paikalliset olosuhteet ravitsevat aina hedelmällistä istuntoa. Kun osanotto ryhmän kokoukseen on laimentunut, mitä korjauksia voidaan tehdä? Miten toiset ryhmät voivat auttaa? Kummitoiminta AA:n käsi. Ryhmäomatunto AA:n ääni. palvelutoimiston palvelut: mitä apua ryhmät tarvitsevat ja haluavat? Kuinka hyödyllinen on lehti Box 18 ja muut palvelut? Miten niistä saadaan käyttökelpoisempia? Kuinka aluetoimikunta voi työskennellä hedelmällisesti alueen paikallistoimistojen kanssa. Mitä menetelmiä on olemassa, jotta ryhmä saadaan hoitamaan osuutensa alueen ja neuvoston budjetista? Tukevatko ryhmät paikallista, piirin, alueen ja neuvoston palveluita? Jos ei, miksi ei? Alueen arkistot Kun aikanaan kirjoitetaan valtuustorakenteen historiaa, ovat alueiden hyvät arkistot arvokkaita. Kirjallinen aineisto (lehdet, lehtiset, kirjoitukset ja valokuvat) sekä toiminnassa mukana olleiden vanhojen jäsenten haastattelujen ääninauhat tai kirjoitetut muistiinpanot ovat tutkijoiden mieleen. Alueen uutis- ja tiedotuslehdet Tiheästi asutettujen alueiden aluetoimikunnat tai paikallistoimistot julkaisevat uutis- ja tiedotuslehteä. Niissä voi olla AA:n paikallisia uutisia, ryhmien ja toimikuntien tiedotuksia, ilmoituksia vuosipäivistä ja AA:n kirjallisuuden lainauksia. Kuten useimmissa AA:n palvelutehtävissä on havaittu oikeaksi perustaa toimikunta (pikemmin kuin yksi tai kaksi henkilöä) vastaamaan muodosta, suunnittelusta ja sisällöstä. Paikallisten AA-julkaisujen on sallittu esittää sanonta, lause tai lyhyt kappale poimittuna AA-kirjallisuudesta kuten Iso Kirja, Alcoholics Anonymous, Kaksitoista Askelta ja

17 16 Kaksitoista Perinnettä, AA Palvelukäsikirja ja valtuuston hyväksymät lehtiset ilman edeltävää kirjallista pyyntöä tehdä näin. Kun näin tehdään, pitäisi liittää huomautus luvallisesta lainaamisesta, koska AA:n kirjallisuuden julkaisuoikeudet on suojattu. Kirjan tai pamfletin tekstilainauksen jälkeen huomautusrivin pitäisi kuulua: Lainaus teoksesta (kirjan nimi, sivun numero), A.A. World Sevices, Inc. luvalla. Tämä koskee vain alkuperäistä englannin kielistä kirjallisuutta. Suomenkielisen teoksen huomautusrivin pitäisi kuulua: Lainattu teoksesta (kirjan nimi, sivun numero) ja kustantaja (esim. Suomen AA-kustannus r.y.). AA:n määritelmän julkaisuoikeus on A.A. Grapevinella. Sen ja jokaisen Grapevinesta lainatun artikkelin ja kuvan jälkeen pitäisi liittää seuraavat sanat: lainattu Grapevinesta (numero). Julkaistu A.A. Grapevine, Inc. luvalla. AA:n suomenkielisen määritelmän (AA on miesten ja naisten toveriseura, jossa ) julkaisuoikeus on Suomen AA-kustannus r.y:llä. Sen ja jokaisen muun lainatun artikkelin jälkeen pitäisi liittää: Lainattu teoksesta (kirjan nimi, sivun numero) ja kustantaja (esim. Suomen AA-kustannus r.y.). Jokainen toveriseuran ryhmä tai piiri on vapaa käyttämään ympyrää ja kolmiota uutislehdissään, kokouslistoissaan tai muussa AA-aineistossa. On huomattava, että Suomen AA-kustannus r.y. on rekisteröinyt tiettyjä logoja (mm. ympyrän sisällä oleva kolmio) ja niiden käyttöön on lupa saatava heiltä. Työskentely paikallistoimistojen kanssa [, sivu S37] Yleispalvelutoimikunnilla ja paikallistoimistoilla on perinteisesti erilaiset tehtävät. Paikallistoimistot tuottavat paikallisia palveluja ja yleispalvelutoimikunnat toimivat valtuuston kautta AA-ryhmien ja AA:n palveluneuvoston linkkinä. Näin nämä kaksi erillistä, ja elintärkeätä palvelurakennetta esiintyvät rinnakkain ja tekevät monilla alueilla sopusointuista yhteistyötä. Esimerkkejä näiden toimistojen palveluista: 1. Kahdennentoista askeleen kutsujen vastaanotto, järjestely ja toteutus.. Vastaus AA:ta koskeviin kyselyihin. 3. Paikallisten tiedotustoimikuntien perustaminen. 4. Paikallisten sairaaloiden ja hoitolaitosten tietojen toimittaminen alkoholisteille. 5. Paikallisten AA:n kokousluetteloiden julkaiseminen. 6. Uutislehden julkaiseminen. 7. Valtuuston hyväksymän AA-kirjallisuuden tilaaminen, myyminen ja jakeleminen. Valtuustorakenne puolestaan on menetelmä, jonka kautta kaikki alueen AA-ryhmät voivat kommunikoida mahdollisimman tehokkaasti alueella ja ryhmien ja neuvoston ja palvelutoimiston kesken asioista, jotka koskevat koko AA:ta. Näihin kuuluvia periaatteita ovat: valtuuston hyväksymä kirjallisuus, AA:n julkinen tiedottaminen, AA:n yhteistyö ammattiryhmien kanssa, AA:n toiminta hoito- ja rangaistuslaitoksissa, AA:n talous, ja luottamushenkilöiden valinta palveluneuvostoon. Alueen ja koko maan AA-päivät AA-päivät ovat AA-kokousten erikoislaji tavallisesti viikonlopun kestäviä. AA-Suuntaviivoja "Konferenssit ja konventit" on saatavissa palvelutoimistosta.

18 17 Luku viisi Aluetoimikunta [, sivu S4] Aluetoimikunta on ehkä enemmän kuin mikään muu AA:n ihmisryhmä vastuussa valtuustorakenteen terveydestä ja siten AA:n toveriseuran kasvusta ja harmoniasta. Jos ryhmien palveluedustajat ovat välinpitämättömiä, jos piiristä puuttuu sopusointu, jos julkisessa tiedottamisessa tai muussa palvelussa on vaikeuksia, piirin puheenjohtaja tiedostaa sen ja voi kääntyä koko toimikunnan puoleen saadakseen apua. Aktiivinen toimikunta osallistuu kaikkiin palveluongelmien ratkaisuihin: onko kokemus jaettu ryhmille? Kulkeeko AA:n sanoma sairaaloihin, vankiloihin, poliisilaitoksille ja parantoloihin? Onko AA informoinut hyvin tiedotusvälineitä ja ammattilaisia, jotka kohtaavat työssään kärsiviä alkoholisteja? Vieraillaanko ja autetaanko uusia ryhmiä ja yksinäisiä AA:laisia? Muutamat Suomen alueista ovat laajoja ja piirit hoitavat osan seuraavassa mainituista tehtävistä ainakin toistaiseksi. Kokoonpano [, sivu S 4] Toimikunnan perustana ovat kaikki piirin puheenjohtajat, alueen virkailijat ja alueen palvelutoimikuntien puheenjohtajat. Toimikunnan ja ryhmien välisen hyvän tiedonvälityksen takia on oltava riittävästi piirejä ja niiden puheenjohtajia. Jos piirin puheenjohtaja on poissa, varapuheenjohtaja on äänioikeutettu. Joillakin alueilla edelliset valtuutetut palvelevat toimikunnassa joko äänioikeutettuina tai ilman, toisissa taas lopettava valtuutettu on toimikunnan jäsen, äänioikeutettuna tai ilman. Edellisten valtuutettujen asema perustuu aluekokouksen ryhmäomatuntoon. Puheenjohtaja [, sivu S4] TEHTÄVÄT: puheenjohtaja vastaa aluekokousten joustavasta kulusta, neuvottelee toimikunnan kanssa ennen päivämäärien ja kellonaikojen päättämistä, varmistuu, että kaikki ryhmät on luetteloitu, neuvottelee ohjelmasta virkailijoiden ja piirien puheenjohtajien kanssa ja johtaa puhetta aluekokouksissa. EDELLYTYKSET: puheenjohtajalla pitäisi olla vakaa raittius (vähintään kolmesta viiteen vuoteen) ja kokemusta ryhmän, paikallistoimiston tai alueen asioista. Alueen puheenjohtajan AA-RYHMÄT RYHMÄN PALVELUEDUSTAJAT PIIRIKOKOUKSET ALUE- KOKOUKSET ALUE- TOIMIKUNNAT pitää perinpohjin ymmärtää ja kunnioittaa askelia, perinteitä ja käsitteitä ja omata näistä paljon kokemusta, joka on hankittu soveltamalla näitä ohjeita paikallisiin ongelmiin. Viestintäkyvyt, johtamistaidot ja tuntuma alueen paikallisiin toivomuksiin ovat myös tärkeitä.

19 19 SUOSITUKSIA ALUEKOKOUSTEN JOHTAMISEKSI: juoheasti etenevä kokous on paljolti puheenjohtajan kykyjen varassa. Seuraavien suositusten pitäisi auttaa: Pidä esitykset selkeinä. Jos ehdotuksia tehdään, varmistu että se on esitetty selkeästi ja rajattu niin, että kaikki tietävät minkä puolesta tai mitä vastaan äänestävät. Pysy vaaleissa tiukasti Kolmannen perinnön menetelmässä, estä poikkeamiset siitä. Yksinkertaisissa tapauksissa äänten enemmistö riittää jopa "kokouksen henki" voi joskus ohittaa äänestyksen. Sellaisissa tapauksissa puheenjohtaja kysyy: "Onko kokous sitä mieltä, että?" Jos vastustusta ei ilmene, esitys on ilmeisesti hyväksytty. Kokoukset voivat olla melko epämuodollisia, mutta koko kokouksen huomion pitäisi olla kerrallaan yhdessä aiheessa ilman, että yksityiset keskustelut sitä häiritsevät. Aluekokous päättää itse omista suuntaviivoistaan ja puheenjohtajan tulisi olla varma siitä, että kaikki jäsenet ovat selvillä palveluoppaan voimassaolevista menetelmistä. Jos jäsenet haluavat tehdä muutoksen suuntaviivoihin, se pitäisi tehdä ennen äänestystä tai ennen vaalia. Sihteeri TEHTÄVÄT: sihteeri kirjoittaa alueen pöytäkirjat, ylläpitää suuntaviivat ja postitusluettelot. Hän lähettää aluekokousten pöytäkirjat myös muille alueille ja palvelutoimistoon. Hän ylläpitää "sihteerin kansiota" ja luovuttaa sen aikanaan seuraavalle sihteerille. EDELLYTYKSET: Sihteerillä pitäisi olla ainakin kaksi vuotta keskeytymätöntä raittiutta. Osallistuminen ryhmän tai paikallistoimiston palveluun tai yleispalveluihin on hyödyksi. Samoin on kokemus tavallisessa toimistotyössä ja tietokoneiden tuntemus on avuksi. Rahastonhoitaja TEHTÄVÄT: rahastonhoitaja huolehtii alueen tileistä ja kirjanpidosta ja raportoi aluekokouksessa ja aluetoimikunnassa. Hän kannustaa ryhmiä avustamaan aluetta ja neuvostoa. EDELLYTYKSET: rahastonhoitajan pitäisi olla vastuuntuntoinen henkilö, jolla on kestävä raittius. Hänen tulisi olla tarpeeksi järjestelmällinen tehdäkseen hyvät muistiinpanot ja kokemus tilien hoidosta on avuksi. Vakuuttavuus, päättäväisyys ja diplomatia auttavat rahastonhoitajaa tehtävässään. Muut virkailijat [, sivu S4] Aluetoimikunnassa on tavallisesti myös muita virkailijoita, jotka vastaavat toimikunnalle erikoistoiminnoista. Esimerkkeinä mainittakoon tiedotustoimikunnan puheenjohtajat, jotka johtavat alueen julkisen tiedottamisen toimikuntia / vankila- ja hoitolaitostoiminnan puheenjohtajat, jotka johtavat tätä elintärkeää kahdennentoista askeleen työtä / talousasiain puheenjohtaja, joka kannustaa alueelle ja neuvostoon kohdistuvaa omavaraisuutta, ja muut alueen tarpeisiin nimitetyt virkailijat ja vastuuhenkilöt.

20 Entiset valtuutetut [, sivu S4] AA:lla on vanhoissa valtuutetuissa kokemuksen rikkaus. AA:n kierron periaate estää valtuutettuja jäämästä tehtäviinsä tai palaamasta uudestaan valtuutettuina, mutta entisten valtuutettujen tehtävä on seurata asioita, mikä yhdistää heidät alueen toimintoihin ja tuo alueelle heidän kokemuksensa maanlaajuisesta AA:sta, mutta jättää aluetoimikunnille ja uusille valtuutetuille vapauden toimia. Suositellaan, etteivät entiset valtuutetut ryhtyisi ryhmien palveluedustajiksi tai piirien puheenjohtajiksi, vaan etsisivät muita keinoja osallistua alueen palvelemiseen. Joillakin alueilla he palvelevat aluetoimikunnassa. Heitä kutsutaan neuvottelemaan tai erikoistehtäviin, kuten johtamaan jakamisistuntoja, puhumaan erikoiskokouksiin, joissa informoidaan jäseniä maailmanlaajuisesta AA:sta tai johtamaan työpajoja tai uusien palveluedustajien koulutuskokouksia. Alueen puheenjohtaja voi nimetä heidät julkisesta tiedottamisesta vastaavaksi puheenjohtajaksi tai käyttää heitä laajentamaan valtuuston hyväksymän kirjallisuuden leviämistä. Taloudellinen tuki ALUEEN KULUT: alueella on tietysti postituksen, puhelimien ja mahdollisten tiedotuslehtien rutiinikulut. Valtuutettu tarvitsee rahaa huhtikuussa valtuuston kokoukseen. Jokainen alue pyrkii lähettämään valtuutettua kohti valtuustokokouksessa sovitun euromäärän palvelutoimistolle auttaakseen peittämään vuosittaisen valtuustokokouksen kustannuksia. (Maksu on lähetettävä viimeistään kunkin vuoden huhtikuun 1. päivään mennessä palvelutoimisto muistuttaa lehdessään Box 18.) TUKEMISEN MENETELMÄT: seuraavassa on joitakin keinoja säilyttää alue vakaana ja tehokkaana: alueet keräävät aluekokouksissa ja piirikokouksissa. ryhmät avustavat neuvostoa, aluetta, piiriä ja paikallistoimistoa. alueet ottavat vastaan avustuksia aluepäivien rahastoista.

21 1 Luku kuusi Valtuutettu Valtuutetulla on paljon toimikuntansa työtä koko vuoden ja se on vaativaa, koska hän palvelee koko Suomen AA:ta. Hänellä on puhe- ja äänioikeus kaikkiin valtuustossa käsiteltäviin asioihin ja hän voi näin tuoda alueensa ryhmäomantunnon valtuustoon. Kuitenkaan he eivät ajattele asioita vain oman alueensa kannalta, vaan kuultuaan kaikkia näkökantoja ja saatuaan kaiken tiedon äänestävät koko Suomen AA:n hyväksi. Velvollisuudet: Vaikkakin huippukohta on valtuustokokous, valtuutetun työ on ympärivuotista ja käsittää valtuustorakenteen kaikki tasot. Valtuutetun tulee: osallistua valtuustokokoukseen huhtikuussa täysin valmistautuneena. Valintansa jälkisestä heinäkuusta lähtien jokainen valtuutettu merkitään palvelutoimiston postitusluetteloon. kertoa valtuustokokouksen toimintasuosituksista aluetoimikunnan ja ehkä myös sen piiritoimikunnan jäsenille; jossa hän on ollut puheenjohtajana, ja kannustaa heitä viemään tätä tietoa ja valtuutetun innoitusta eteenpäin ryhmiin, paikallistoimistoihin. Suomen alueet ovat yleensä liian laajoja hoidettavaksi henkilökohtaisesti, joten valtuutettu pyytää piirien puheenjohtajia keventämään taakkaansa. olla valmiina ottamaan osaa kaikkiin alueen palvelukokouksiin. Näissä kokouksissa valtuutetut saavat paremman käsityksen omista alueistaan ja voivat tehdä ehdotuksia valtuustokokouksen työjärjestykseen. Näin he myös pääsevät kosketuksiin niiden AA:laisten kanssa, joita he eivät muuten ehkä tavoittaisi. auttaa aluetoimikuntaa järjestämään taloudellista tukea alueelle ja neuvostolle tarttua ohjaksiin ratkaistaessa AA:n perinteitä koskevia paikallisia ongelmia. muistuttaa ryhmien palveluedustajia, että nämä kertoisivat ryhmille ja yksittäisille AA:laisille valtuustojen hyväksymästä kirjallisuudesta. tehdä palvelutoimiston kanssa yhteistyötä tietojen välittämisessä esim. varmistamalla, että päivitetyt tiedot saapuvat ajoissa ennen luetteloiden määräaikojen umpeutumista. vierailla alueen ryhmissä ja piirikokouksissa milloin vain mahdollista. työskennellä tiiviisti ja jakaa kokemusta piirien puheenjohtajien ja alueen virkailijoiden kanssa läpi vuoden. Selvittää AA:laisilta kuinka ryhmät ja jäsenet ovat reagoineet, kun ryhmien palveluedustajille ja piirien puheenjohtajille on raportoitu valtuustokokouksesta, kantaa lisääntynyttä vastuuta, jos alueen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja estyvät palvelemasta. Jos aluetoimikunta ei toimi tehokkaasti, valtuutettu voi ryhtyä aloitteelliseksi tervehdyttääkseen tilanteen. pitää varavaltuutettu täysin ajan tasalla ja aktiivisena niin, että varavaltuutettu voi korvata valtuutetun hätätilanteessa. työskennellä vastavalittujen valtuutettujen kanssa välittääkseen eteenpäin perustietoa valtuustokokouksen tapahtumista ja ongelmista. valtuutetut kirjoittavat alueen toiminnasta vuosiraportin kaksi kuukautta ennen valtuustokokousta.

22 Palveluaika Alueet valitsevat palveluvaltuutettunsa ja heille varahenkilöt. Alue valitsee palveluvaltuutettunsa palvelemaan 3 vuoden ajaksi. Jos palveluvaltuutettu ei voi osallistua kokoukseen, edustaa hänen tilallaan valittu varahenkilö, joka voidaan valita varsinaiseksi palveluvaltuutetuksi myöhemmin. Palveluvaltuutetun toimikausi on Palveluvaltuutettu voi palvella kaikkiaan 3 vuotta, vaikka muuttaisi alueelta toiselle. AA-RYHMÄT RYHMÄN PALVELUEDUSTAJAT PIIRIKOKOUKSET ALUE- KOKOUKSET ALUE- TOIMIKUNNAT VALTUUTETUT PALVELUVALTUUSTOON Kulut Valtuutetun valtuustokokouksen kulut katetaan seuraavasti: alue tukee valtuustokokouksen kuluja edellisessä kokouksessa sovitulla euromäärällä valtuutettua kohti (ja monet alueet pystyvät lähettämään lisääkin). Neuvoston saama ryhmien tuki kattaa erotuksen. Alueet maksavat palveluvaltuutettujensa matka-, majoitus- ja ruokailukustannukset kokouksen aikana. Edellytykset Palveluvaltuutetulla tulee olla valintahetkellä vähintään 3 vuoden keskeytymätön raittius. Hänen tulee olla aktiivinen yhteisössä ja hänellä tulee olla kokemusta erilaisista palvelutehtävistä ryhmässä, piirissä, alueella tai paikallistoimistossa. Hänen tulee olla vastuuntuntoinen, perehtynyt AA-kirjallisuuteen ja tuntea Suomen AA:n palvelurakenne. Hänellä tulee olla kyky tehdä ja ottaa vastaan ehdotuksia sekä myös kritiikkiä, kokemusta kokouksien johtamisessa ja hänen tulee tietää mistä oikean informaation löytää, kun ei tunne vastauksia. Hänen tulee tutustua hyvin palveluvaltuuston kokouksen päiväjärjestykseen ja keskustella käsiteltävistä asioista piireissä ja alueella ja osallistua kokoukseen hyvin valmistautuneena. Palveluvaltuutetun tulee pitää mielessään AAryhmien ensisijainen päätarkoitus, sanomansaatto vielä kärsivälle alkoholistille. Hänellä tulisi olla riittävästi aikaa käytettävissä palveluvaltuuston, alueen ja piirien kokouksiin. Jos aiot ryhtyä valtuutetuksi, vastaa seuraaviin kysymyksiin: - Kuinka hyvin menestyit ryhmän palveluedustajana? Entä piirin puheenjohtajana? Nautitko vastuusta? Olitko aktiivinen? - Oletko keskustellut mahdollisuudesta perheesi ja työnantajasi kanssa? Onko sinulla työhön vaadittavaa aikaa? - Tunnetko tämän palveluoppaan? Entä AA tulee täysi-ikäiseksi? Ja tietysti Kaksitoista askelta, Kaksitoista perinnettä ja Kaksitoista käsitettä? - Oletko puhunut edellisten valtuutettujen kanssa saadaksesi käsityksen vaadittavasta ajasta ja ponnistuksista sekä millaista työtä sinun tarvitsee tehdä? Kierto alueen sisällä Jotkin alueet ovat omaksuneet oman "kiertävän" menettelyn, jotta tiheämmin asutetut seudut eivät pääsisi hallitsevaan asemaan. Ketään hyvin ansioitunutta AA:laista ei kuitenkaan pitäisi ohittaa maantieteellisen kierron vuoksi.