SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 5 AA:n palvelun historia 5 AA:n palvelun perintö 6 George D:n puhe 7 Luku yksi Valtuustorakenteen esittely 9

Transkriptio

1 3 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 5 AA:n palvelun historia 5 AA:n palvelun perintö 6 George D:n puhe 7 Luku yksi Valtuustorakenteen esittely 9 Valtuustorakennekaavio (Suomi) 10 Valtuustokieli 12 Kolmannen perinnön menetelmä 15 Miksi tarvitsemme valtuustokokousta? 16 Luku kaksi Ryhmä ja sen palveluedustaja 17 Ryhmän palveluedustaja 17 Edellytykset 17 Tehtävät 17 Toimikausi ja valintatapa 18 Ryhmän tiedot 18 Luku kolme Piiri ja piirin puheenjohtaja 19 Puheenjohtajan edellytykset 19 Tehtävät 19 Kausi, vaalikelpoisuus ja vaalimenetelmä 20 Piirin varapuheenjohtaja 21 Piirijaon uusiminen 21 Luku neljä Aluekokous ja alieen toiminnat 21 Pohjoinen alue 21 Läntinen alue 22 Itäinen alue 22 Eteläinen alue 22 Pääkaupunkiseutu 22 Ruotsinkieliset Suomessa 22 Paikallistoimistot 22 Aluekokous 22 Kokoonpano 23 Äänioikeus ja menettelytavat 23 Palvelukausi 23 Omavaraisuus 23 Tyypillinen vaalikokous 23 Muu kuin vaalikokous 24 Pöytäkirjojen lähetys palvelutoimistoon 24 Alueen toiminnat 25 Apua valtuustokokouksen ohjelmaan 25 Jakamisistunnot 25 Alueen arkistot 26 Alueen uutis- ja tiedotuslehdet 26 Työskentely paikallistoimistojen kanssa 27 Alueen ja koko maan AA-päivät 27 Luku viisi Aluetoimikunta 28 Kokoonpano 28 Puheenjohtaja 28

2 4 Suosituksia aluekokouksien johtamiseksi 29 Sihteeri 29 Rahastonhoitaja 29 Muut virkailijat 30 Entiset palveluvaltuutetut 30 Taloudellinen tuki 30 Luku kuusi Palveluvaltuutettu 31 Velvollisuudet 31 Palvelukausi 32 Kulut 32 Edellytykset 32 Henkilökohtainen kokemus 33 Johtajuus AA:ssa 34 Luku seitsemän Valtuustokokous 35 Mitä valtuustokokouksessa tapahtuu 36 Esityslistan kokoaminen 37 Valtuustokokouksen päiväjärjestys 35 Valtuustokokouksen puheenjohtaja ja sihteeri 38 Valtuustokokouksen teema 38 Valtuustokokouksen kustannukset 38 Valtuustokokouksen jäsenistö 38 Äänestysmenettely 38 Valtuustokokouksen toimintasuositukset 39 Raportointi jäsenistölle 40 Voiko valtuustokokous toimia AA-kokonaisuuden puolesta? 41 Luku kahdeksan Valtuustokokouksen toimikunnat 42 Toimikuntien istunnot 42 Toimikunnan jäsenet 42 Valtuustokokouksen toimikunnat 43 Luku yhdeksän Palveluneuvosto 44 Kokoonpano 44 Tehokkaan luottamushenkilön edellytykset 45 Ei-alkoholistiluottamushenkilöt 46 Alueiden esittämät luottamushenkilöt 47 Koko maan luottamushenkilöt 47 Luottamushenkilöiden palvelutehtävät 48 Palveluneuvoston toimikunnat 48 Toimikuntien kutsutut jäsenet 49 Pohjoismaiden palveluvaltuutetut 49 Luku kymmenen Palveluneuvoston rekisteröity yhdistys 51 Taloudellinen tuki 51 Talousraportti 51 Luku yksitoista Palvelutoimisto 52 Valtuustokokouksen hyväksymät julkaisut 53 Lehdet ja muut julkaisut 53 Lähdekirjallisuus 53 Liitteet Hakemisto 60

3 5 Esipuhe Anonyymien Alkoholistien Palveluopas noudattaa rakenteeltaan Yhdysvaltain ja Kanadan valtuustokokouksen hyväksymää The A.A. Service Manualia [2], joka on vuodesta 1999 ilmestynyt uudelleen koottuna. Samoja organisatorisia nimityksiä ja samoja palvelun periaatteita on käytetty kuin Service Manualissa, mutta kopiointia ja plagiointia on vältetty ja lähteet on mainittu. Rakenteen termeistä on käytetty vakiintuneita suomennoksia, elleivät ne ole olleet kovin harhaanjohtavia. Palveluopas on päivitetty kevättalvella 2010 korjaamalla tekstiä sujuvammaksi ja lisäämällä luvusta seitsemän lähtien Suomen valtuustorakenteen keräämää omaa kokemusta. AA:n palvelun historia AA:lla on palvelurakenteeksi vain yksi suositus: valtuustorakenne. AAryhmien edustajat kaikista maista myös Suomesta kokoontuivat vuonna 1955 St Louisin juhlakokoukseen, jossa AA-ryhmät vahvistivat valtuustosuunnitelman. Vanhimman valtuustorakenteen, Yhdysvaltain ja Kanadan, historian voi lukea kirjasta AA tulee täysi-ikäiseksi ja palvelukäsikirjasta The A.A. Service Manual [2]. Suomeen valtuustosuunnitelman mukainen rakenne perustettiin kuitenkin vasta Helsingissä Snellmanin koululla pidetyssä kokouksessa. Siellä edustettuina olleet AA-ryhmät julkaisivat Päätöslauselman (liite 1). Suomessa AA-ryhmä liittyy valtuustorakenteeseen yksinkertaisesti lähettämällä palveluedustajansa piirin kokoukseen. Tähän palveluoppaaseen on koottu ja kootaan Suomen kaikki yleiset palvelukokemukset. Lainauksina esitetään joitakin koko AA:lle yhteisiä, vanhimman valtuustorakenteen dokumentoimia kokemuksia. Kirjallisuustoimikunta välittää ryhmien, piirien ja alueiden kokemukset valtakunnallisesti jaettaviksi. Palveluneuvoston kirjallisuustoimikunta

4 6 AA:n palvelun perintö, kirjoittanut Bill W. [2, sivu S1] (Bill kirjoitti nämä sanat vuonna 1951, ja siten hänen tekstinsä heijastelee sitä ajanjaksoa yksityiskohdissaan). Kahdestoista Askeleemme sanoman vieminen on peruspalvelu, jonka AA-toveriseura antaa. Se on ensisijainen tavoitteemme ja olemassaolomme olennaisin syy. Sen vuoksi AA on enemmän kuin kokoelma periaatteita; se on toimivien alkoholistien seura. Meidän on vietävä sanomaa, tai muuten voimme itse tuhoutua, ja ne, jotka eivät ole saaneet tietoonsa totuutta, voivat kuolla. Näin ollen AA-palvelu on mitä tahansa toimintaa, mikä auttaa meitä saamaan kosketuksen kärsivään toveriimme ulottuen itse kahdennestatoista askeleesta puhelinsoittoon ja kahvikupilliseen sekä AA:n palvelutoimiston kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan asti. Kaikkien näiden palvelujen kokonaismäärä on kolmas perintömme, palvelu. Palveluihin kuuluvat kokouspaikat, yhteistoiminta sairaaloiden kanssa, paikallistoimistot sekä kirjaset, kirjat ja lähes kaikenlainen hyvä julkisuus. Ne edellyttävät toimikuntia, valtuutettuja, luottamushenkilöitä ja kokouksia. Eikä pidä unohtaa, että niihin tarvitaan toveriseuran sisäisiä avustuksia. Tärkeää AA:n kasvulle Nämä palvelut, ovatpa ne yksilöiden, ryhmien, alueiden tai koko AA:n suorittamia, ovat ratkaisevan tärkeitä olemassaolollemme ja kasvullemme. Emme myöskään voi yksinkertaistaa AA:ta lakkauttamalla niitä. Saisimme aikaan vain sekaannusta ja epäjärjestystä. Siksi kaikkien palvelujen kohdalla kysymmekin: Tarvitaanko tätä palvelua todella? Jos tarvitaan, niin sitä meidän on ylläpidettävä tai epäonnistumme tehtävässämme niiden suhteen, jotka tarvitsevat ja etsivät AA:ta.

5 New Yorkin palvelutoimiston (G.S.O.) toimitusjohtajan George D:n puheenvuoro Suomen AA-ryhmien vuosikokouksessa Helsingissä Puhuin eilen siitä, miten olemme New Yorkin GSO:ssa aina ihailleet Suomen AA:n perustajia ja hienoa toveriseuraanne. En oleta tietäväni, miten Suomen AA:n pitäisi järjestää palvelunsa, mutta minua on pyydetty jakamaan joitakin kokemuksia ja periaatteita, joita me olemme pyrkineet noudattamaan omassa palvelurakenteessamme. Historiaa Valtuustorakenteemme (General Service Conference) taustaa: Kun Yhdysvaltain ja Kanadan valtuustokokouksen peruskirja (Conference Charter) hyväksyttiin 1955, ajateltiin, että muissa maissa voisi tulevaisuudessa olla valtuustorakenteen osia (Sections). Silloin Bill ajatteli, että New York olisi aina maailman päämaja. AA ei kehittynyt näin. Kun AA kasvoi muissa maissa, näiden ryhmät muodostivat omat valtuustokokouksensa ja palvelurakenteensa vastaamaan niiden erityisiä tarpeita. Maat avasivat omia kansallisia palvelutoimistojaan. New Yorkin toimisto on nyt ainoastaan vanhin ja suurin palvelutoimisto (G.S.O.), ei maailman päämaja. Meidän toimistomme ja valtuustorakenteemme ovat muiden maiden palvelutoimistojen ja valtuustorakenteiden veljiä ja sisaria. Kun Bill huomasi, että muut maat muodostaisivat omat riippumattomat rakenteensa, hän ehdotti vuonna 1968 maailmanpalvelukokousta (World Service Meeting) maiden välistä neuvonpitoa varten. Maailmanpalvelukokouksella ei ole mitään määräysvaltaa minkään maan palvelutoimiston (G.S.O.), palveluneuvoston (Board) tai valtuustokokouksen (Conference) suhteen. Nykyään Yli kolmellakymmenellä maalla on nykyisin itsenäinen valtuustokokous (General Service Conference). Jokaisen maan valtuustorakenne on jossain määrin erilainen yksikään ei noudata tarkalleen USA:n ja Kanadan rakennetta enkä usko, että niiden pitäisikään. Vaikkakin eri maissa on eroja menettelytavoissa ja valtuustorakenteen yksityiskohdissa, ne kaikki pyrkivät soveltamaan tiettyjä AA:n palveluperiaatteita, joita käsitellään Takeissa (Warranties) ja Billin Käsitteitä (Concepts) koskevissa tutkielmissa. Muutamia niistä: AA-ryhmillä on lopullinen vastuu ja määräysvalta AA:n palveluista omassa maassaan. Ryhmät kantavat vastuunsa ja ylläpitävät lopullista määräysvaltaansa delegoimalla vastuuta ja määräysvaltaa edustajilleen valtuustokokoukseen.

6 8 Valtuustokokouksen jäsenet (mm. palveluvaltuutetut) vahvistavat yleisen menettelytavan, mutta delegoivat vastuun työn suorittamisesta palveluneuvostolle (Board), toimikunnille ja palvelutoimistonsa työntekijöille. Kun delegoimme vastuuta (pyydämme jotakuta tekemään jotain työtä AA:ssa), annamme hänelle vallan päättää, miten työ tulisi tehdä. Bill W. kysyi usein: Jos et luota siihen, että joku tekee työn oikein, miksi annat sen hänelle? Ryhmän palveluedustaja ja palveluvaltuutettu ovat luotettuja palvelijoita. Se tarkoittaa sitä, että luotetaan heidän käyttävän parasta AA-omaatuntoaan päättämään koko AA:ta koskevista asioista he eivät ole pelkästään käskyjä noudattavia lähettejä. AA:n palvelussa meidän pitäisi aina erityisesti huolehtia siitä, että vähemmistön oikeuksia ei ainoastaan suojella vaan erityisesti suojellaan. Mutta meidän täytyy myös varoa, ettemme salli Billin kutsuman vähemmistön tyrannian estävän ikuisesti meitä tekemästä sitä, mikä meidän on tehtävä. Valtuustokokouksen pitäisi olla halukas työskentelemään ahkerasti todellisen yksimielisyyden saavuttamiseksi kaikissa tärkeissä asioissa. Ryhmäomatunto (group conscience) ei ole vain äänestystulos. Se on prosessi, jonka avulla AA:n jäsenet yhdessä työskennellen etsivät tietoa Jumalan tahdosta meidän suhteemme voidaksemme viedä AA:n sanomaa paremmin, aivan samoin kuin yhdennessätoista askeleessa etsimme Jumalan tahtoa meidän suhteemme yksilöinä. Kukaan ei voita kukaan ei häviä, jos olemme rehellisesti etsineet rakastavan Jumalan ohjausta saavuttaaksemme ratkaisun. Ryhmäomantunnon (group conscience) löytäminen saattaa viedä aikaa. Se vaatii keskinäistä kunnioitusta ja kärsivällisyyttä. Ja sen on sen arvoista. Raittiit alkoholistit pelkäävät joskus mitä tahansa muutosta siihen AA:han, jonka he kokivat raitistuessaan. Se on luonnollista, mutta meidän palvelijoiden on ehkä hyväksyttävä muutos, jos aiomme palvella ryhmiämme ja auttaa niitä tavoittamaan kärsivä alkoholisti. Meidän palveluneuvostomme ja monet vanhoista jäsenistämme (oldtimers) olivat peloissaan, kun aloitimme valtuustokokouksemme vuonna Pelkoa on esiintynyt aina, kun olemme tehneet tarvittavia muutoksia USA:n ja Kanadan palvelurakenteessa. Bill ei pelännyt muutoksia tai pelännyt hellittää (let go). Billillä oli usko ja luottamus, että ryhmät ja jäsenet kykenisivät työskentelemään yhdessä samalla kärsivällisyydellä ja ystävällisyydellä, jolla he tukevat toinen toistaan toipumisessa. Hän uskoi, että jos virheitä tehtäisiin, ne voitaisiin korjata ja että meillä olisi aina AA:n yhtenäisyys, jos muistaisimme ensisijaisen tarkoituksemme auttaa niitä, jotka vielä kärsivät.

7 Valtuustorakenteen esittely [2, sivu S23] 9 LUKU YKSI Kaksitoista perinnettä [1] kertovat selvästi sen periaatteen, ettei AA:ta sinänsä tulisi organisoida ja ettei AA:ssa ole pomoja eikä hallitusta. Kuitenkin perinteet samalla tunnustavat jonkinlaisen organisaation tarpeen vietäessä sanomaa tavoilla, jotka ovat mahdottomia paikallisille ryhmille kuten yhtenäisen kirjallisuuden julkaiseminen, julkinen tiedottaminen ja uusien ryhmien alkuunpääsyssä auttaminen. Valtuustorakenne on menetelmä, jonka kautta Suomen AA:n yhteinen ryhmäomatunto voi puhua täydellä voimallaan ja toteuttaa haluamansa pal- velut. AA:ssa valtuustorakenne korvaa hallituksen, varmistaa, että koko AA:n ääni tulee kuulluksi, ja takaa koko liikkeen palvelujen jatkuvuuden kaikissa olosuhteissa. Valtuustorakenteen (yleispalvelujen) kehityksestä kerrotaan Yhdysvaltain ja Kanadan palvelukäsikirjan The A.A. Service Manualin [2] alussa olevassa historiallisessa aineistossa. Suomenkin valtuustorakenteessa piirit, aluetoimikunnat, valtuutetut, luottamushenkilöt ja palvelutoimisto palvelevat nykyisin samaan tapaan. Nämä palvelut vaikuttavat koko AA:han.

8 Valtuustorakenteen esittely Ylösalainen organisaatio Anonyymien Alkoholistien rakennetta on kutsuttu ylösalaiseksi organisaatioksi. Kuten kaavio osoittaa, ryhmät ovat ylinnä ja luottamushenkilöt alinna. Bill W. kirjoitti ensimäisessä käsitteessä: AA-ryhmillä on täysi vastuu ja lopullinen määräysvalta maailmanpalveluissamme... [2, sivu 6]. Edelleen toisessa käsitteessä Bill tekee selväksi sen, että ryhmät delegoivat valtuustokokoukselle täyden toimivallan maailmanpalvelujen hoitamiseksi ja siten tekivät valtuustokokouksesta koko seuramme todellisen äänen ja tehokkaan omantunnon. 10 Ryhmä Ryhmä etsii asiakokouksessa ryhmäomantuntonsa avulla mielipiteensä, ja ryhmän palveluedustaja saa sen näin tietoonsa. Palveluedustaja (luku 2) kertoo ryhmän toiveet piirissä ja alueella, josta valtuutettu vie ne valtuustokokoukseen. Käsitellyt asiat palaavat sieltä samaa tietä ryhmään. (Kts. vihko AA-ryhmä se on kaiken alku ). Piiri Ryhmät järjestyvät lähekkäin sijaitsevien ryhmien joukoiksi eli piireiksi. Ryhmien palveluedustajat valitsevat piirien puheenjohtajat, joista aluetoimikunta pääosin koostuu (piireistä lisää luvussa 3). Alue Suomi on jaettu kuuteen alueeseen: Pohjoinen, Läntinen, Itäinen ja Ete-

9 läinen alue sekä Pääkaupunkiseutu ja Ruotsinkieliset Suomessa. Jokaiselta alueelta tulee valtuustoon yksi tai useampi valtuutettu (luku 4). Valtuustokokous Vuosittaisessa valtuustokokouksessa keskustellaan koko toveriseuran kannalta tärkeistä asioista. Käsittely aloitetaan sopivassa valtuustokokouksen toimikunnassa, ja toimikunnan esitys tuodaan yleisistuntoon. Kaikilla valtuustokokouksen jäsenillä on silloin mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja keskustella esityksistä ennen kuin niistä päätetään. Hyväksytyistä toimikunnan esityksistä tulee valtuustokokouksen toimintasuosituksia (lisää valtuustokokouksesta luvuissa 7 ja 8). Valtuustokokouksen jälkeen palveluvaltuutettu raportoi asioista takaisin alueen ryhmille joko suoraan tai piirien puheenjohtajien tai ryhmien palveluedustajien välityksellä. Ne valtuustokokouksen toimintasuositukset, jotka koskevat luottamushenkilöitä, lähetetään toimeksiantoina joko asianomaiselle palveluneuvoston toimikunnalle tai palvelutoimistoon. Valtuustokokouksen jäsenistö koostuu alueiden valtuutetuista, luottamushenkilöistä ja palvelutoimiston edustajasta. 11 Valtuustorakenteen esittely Luottamushenkilöt Palveluneuvosto (luku 9) on alkoholisteista ja ei-alkoholisteista koostuva luotettujen palvelijoiden elin, ja sen jäsenet valitaan rekisteröidyn yhdistyksen hallitukseksi. Se kokoontuu säännöllisesti ja raportoi toveriseuralle tiedotuslehdessään Box 108. Palveluneuvosto laatii valtuuskokoukselle toimintakertomuksen, joka liitetään valtuustokokouksen loppuraporttiin. Palveluvaltuuston Peruskirja Nykyinen Palveluvaltuuston Peruskirja (liite 2) on vuodelta 2004 (ensimmäinen hyväksyttiin 1998). Peruskirja kuvaa yksityiskohtaisesti sen perinteiden ja suhteiden kokonaisuuden, jonka avulla AA:n palvelut toimivat kokonaisuutena. Valtuustokokous ei itse ole yhdistysmuotoinen eikä sen peruskirja ole virallinen asiakirja vaan koko toveriseuran ja sen luottamushenkilöiden välinen epävirallinen sopimus, joka määrittelee ne menetelmät, joilla AA voi palvella maanlaajuisesti.

10 12 Valtuustokieli Luettelo termeistä, joita usein käytetään palvelutoiminnoissa [2, sivu S18] Alcoholics Anonymous World Services, Inc. (A.A.W.S.) (yhtiön nimi, jota ei suomenneta) Toinen General Service Board, Inc. yhtiöistä, valvoo General Service Officen toimintaa ja julkaisee valtuustokokouksen hyväksymää kirjallisuutta. Alternate - Varahenkilö Ryhmä-, piiri- tai aluetason palvelija, joka auttaa, tukee ja osallistuu palvelutehtäviin. Appointed committee member - Kutsuttu jäsen AA:n jäsen, joka palvelee tietyssä palveluneuvoston toimikunnassa (esim. tiedottaminen tai kirjallisuus) omaamansa ammatillisen tai muun kokemuksen perusteella. Area - Alue Suomen läänijakoon tai kieleen perustuva alue. Area assembly - Aluekokous Ryhmien palveluedustajien, piirien puheenjohtajien ja alueen virkailijoiden kokous, jossa päätetään alueen asioista ja valitaan valtuutetut sekä aluetoimikunnan virkailijat. Area committee - Aluetoimikunta Toimikunta, joka koostuu piirien puheenjohtajista ja aluetoimikunnan virkailijoista. Bill W:n ystävät ry. Suomen palveluneuvoston yhdistys. Central / Intergroups Office - Paikallistoimisto Valtuustorakenteen ulkopuolella oleva paikallinen toimisto. Conference - The General Service Conference Voi tarkoittaa joko valtuustorakennetta, joka koostuu ryhmien palveluedustajista, piirien puheenjohtajista ja alueen valtuutetuista, tai vuotuista valtuustokokousta huhtikuussa. Conference-approved literature, videos, and films - Valtuustokokouksen hyväksymä kirjallisuus, videot ja elokuvat. Cooperation with the professional community C.P.C.) - Yhteistyö ammattiyhteisöjen kanssa. Piirin, alueen, neuvoston ja valtuustokokouksen tasolla toimivat yhteistyötoimikunnat auttavat viemään sanomaa alkoholistien parissa työskenteleville ammattiihmisille. Delegate - Palveluvaltuutettu AA:n jäsen, joka valitaan edustamaan aluetta vuotuisessa valtuustokokouksessa ja tuomaan sen tulokset takaisin alueelle. District - Piiri Alueen osa, jota edustaa piirin puheenjohtaja. District committee member (D.C.M.) - Piirin puheenjohtaja Kokemusta omaava ryhmän palveluedustaja tai piirin virkailija, joka valitaan edustamaan piirin ryhmiä aluetoimikunnan kokouksiin ja järjestämään piirin palvelutoimintoja.

11 13 Valtuustokieli District meetings - Piirikokoukset Piirin virkailijoiden ja ryhmien palveluedustajien keskinäiset kokoukset. General services - Yleispalvelut Koko liikkeen laajuiset palvelut, joita kuka tahansa valtuustorakenteeseen kuuluva (ryhmän palveluedustaja, piirin puheenjohtaja, valtuutettu, jne.) tuottaa. The General Service Office (G.S.O / ) - Palvelutoimisto Palvelee valtuustorakenteen AA-ryhmiä. The General service representative (G.S.R.)- Ryhmän palveluedustaja Ryhmän yhdysside palvelutoimistoon. Hän on piiri- ja aluekokouksen äänioikeutettu osanottaja. Grapevine (G.V.) / The A.A. Grapevine, Inc. (yhtiön nimi, jota ei suomenneta). Toinen General Service Board, Inc. yhtiöistä. Vastaa Grapevine -lehden toiminnoista ja taloudesta. The A.A. Grapevine AA:n kansainvälinen kuukausijulkaisu. Public information (P.I.) - Julkinen tiedottaminen Piirin, alueen, neuvoston ja valtuustokokouksen tasolla toimivat julkisen tiedottamisen toimikunnat, jotka auttavat viemään sanomaa julkisuudessa. Sharing session - Jakamisistunto Ryhmän, piirin, alueen tai valtuustokokouksen järjestämä kokous, jossa jokaisella on mahdollisuus esittää ajatuksia ja kannanottoja AAasioihin. Kokouksessa ei tehdä päätöksiä. Third Legacy - Kolmas perintö AA:n kolmas perintö on palvelu, kaiken AA-palvelun kokonaisuus kahdennentoista askeleen käynnistä maailmanlaajuisiin palvelutoimintoihin. Ensimmäiset kaksi perintöä ovat toipuminen ja yhtenäisyys. Trustee - Luottamushenkilö AA:n palveluneuvoston jäsen. Luottamushenkilöistä kahdeksan on AA:n jäseniä ja kaksi on ei-alkoholistia. World Services - Maailmanpalvelut Sama kuin yleispalvelut.

12 14

13 15 Kolmannen perinnön menetelmä [2,sivu S20] AA:n kolmannen perinnön menetelmä on erikoinen vaali, jota käytetään ensisijaisesti valittaessa valtuutettuja sekä ehdokkaita luottamushenkilöiksi. Menetelmää pidetään ominaisena vain AA:lle. Ensi silmäyksellä se näyttää tuovan sattuman mahdollisuuden asiaan, jonka pitäisi olla yksinomaan enemmistön päätöksen varassa. Käytännössä se on kuitenkin osoittautunut erittäin menestyksekkääksi. Se estää ryhmien tai ryhmittymien painostuksen, joka näyttää kukoistavan useimmilla poliittisilla näyttämöillä. Ehdokkaan junttaaminen on tehty vaikeaksi, jollei mahdottomaksi, koska äänestäjillä on valittavina useita ehdokkaita. Ja mikä tärkeintä, toiselle sijalle jäänyttä ehdokasta, joka saattaa olla erittäin pätevä, mutta, jolla ei edeltä käsin ole laajaa tukea, rohkaistaan pysymään vaalissa vetäytymisen sijasta. Kolmannen perinnön menetelmä on seuraava: Vaalikelpoisten ehdokkaiden nimet kirjoitetaan taululle. Kaikki (alueen tai valtuustokokouksen) äänioikeutetut äänestävät kirjallisesti yhtä ehdokasta kussakin äänestyksessä. Jokaisen ehdokkaan äänimäärä kirjataan taululle. Ensimmäinen ehdokas, joka saa kaksi kolmasosaa kokonaisäänimäärästä, tulee valituksi. (Kokonaisäänimäärä on sama kuin äänioikeutettujen määrä.) Poistaminen käynnistyy toisen äänestyksen jälkeen. Vähemmän kuin yhden viidesosan kokonaisäänistä saaneen nimi poistetaan automaattisesti jatkosta. Kuitenkin kaksi eniten ääniä saanutta jatkavat. (Siinä tapauksessa, että äänimäärissä toisella sijalla on useampia, eniten ääniä saanut ehdokas ja kaikki toiselle sijalle tulleet jatkavat.) Kolmannen äänestyksen jälkeen ehdokkaat, jotka ovat saaneet vähemmän kuin yhden kolmasosan kokonaisäänimäärästä, poistetaan automaattisesti jatkosta. Kuitenkin kaksi eniten ääniä saanutta jatkavat. (Siinä tapauksessa, että äänimäärissä toisella sijalla on useampia, eniten ääniä saanut ehdokas ja kaikki toiselle sijalle tulleet jatkavat.) Mikäli yksikään ehdokas ei ole neljännen äänestyksen jälkeen saanut kahta kolmasosaa kokonaisäänimäärästä, vähiten ääniä saanut ehdokas poistetaan automaattisesti, kuitenkin niin, että kaksi eniten ääniä saanutta jatkavat. (Siinä tapauksessa, että äänimäärissä toisella sijalla on useampia, eniten ääniä saanut ehdokas ja kaikki toiselle sijalle

14 16 tulleet jatkavat.) Tässä kohdassa puheenjohtaja ehdottaa viidettä ja viimeistä äänestystä ja kysyy käsiennoston yksinkertaisella ääneten enemmistöltä kannatusta ehdotukselleen. Jos tämä ehdotus hylätään, äänestys lopetetaan ja valinta tehdään arvalla menemällä hatulle välittömästi. Jos ehdotus hyväksytään, toimitetaan viides ja viimeinen äänestys. Mikäli viidennen äänestyksen jälkeen valintaa ei synny, puheenjohtaja ilmoittaa, että valinta tehdään arvalla (hatusta). Tässä kohden kaksi eniten ääniä saanutta jatkavat. Jos ensimmäisellä sijalla on useampia, he kaikki jatkavat. Jos ensimmäisellä sijalla on vain yksi. hän ja kaikki toisella sijalla olevat jatkavat. Ääntenlaskija suorittaa arvonnan, ja ensimmäinen hatusta noussut on valittu. Miksi tarvitsemme valtuustokokousta? [2,sivu S19] Edesmennyt Bernard B. Smith, ei-alkoholisti, sittemmin palveluneuvoston puheenjohtaja ja yksi valtuustorakenteen arkkitehdeistä, vastasi tähän kysymykseen erinomaisesti vuoden 1954 kokouksen avauspuheessaan: Me emme ehkä tarvitse valtuustokokousta oman toipumisemme takaamiseksi. Me tarvitsemme sitä varmistaaksemme toipumisen sille alkoholistille, joka vielä kompuroi pimeydessä vain korttelin päässä tästä paikasta. Tarvitsemme sitä varmistaaksemme toipumisen lapselle, joka syntyy ensi yönä kohtalonaan alkoholismi. Tarvitsemme sitä, että voimme tarjota, kahdennentoista askeleemme mukaisesti, pysyvän turvapaikan kaikille alkoholisteille, jotta he voivat tulevaisuudessa löytää AA:ssa sen uudestisyntymisen, joka palautti meidät takaisin elämään. Tarvitsemme sitä, koska me, paremmin kuin kukaan muu, tiedämme sen tuhoisan vaikutuksen, jonka inhimillinen vallan ja arvostuksen halu saa aikaan, ja meidän on varmistettava, ettei se voi koskaan tunkeutua AA:han. Tarvitsemme valtuustokokousta varmistamaan, ettei AA:ta hallita, samalla kun suojaamme AA:ta sekasorrolta; tarvitsemme sitä suojaamaan AA:ta hajaannusta vastaan samalla kun estämme liiallisen yhdentymisen. Tarvitsemme sitä siksi, että Alcoholics Anonymous ja vain Alcoholics Anonymous on kahdentoista askeleensa, kahdentoista perinteensä ja kaikkien palvelujensa perimmäinen tallentaja. Tarvitsemme sitä varmistamaan, että AA:n sisäiset muutokset tapahtuvat vain koko AA:n tarpeiden ja toiveiden seurauksena, ei vain muutaman jäsenen. Tarvitsemme sitä varmistamaan, etteivät AA:n kokouspaikkojen ovet ole koskaan kiinni, niin että kaikki, joilla on alkoholiongelma, voivat nyt ja aina astua kutsumatta sisään ja tuntea itsensä tervetulleiksi. Tarvitsemme sitä varmistamaan, ettei Alcoholics Anonymous koskaan kysy keneltäkään, joka tarvitsee meitä, hänen rotuaan, uskontoaan tai sosiaalista asemaansa.

15 17 Ryhmän palveluedustaja [2, sivu S23] LUKU KAKSI Palveluedustaja kytkee ryhmänsä AA-kokonaisuuteen. Hän edustaa ryhmäomantunnon ääntä osallistuessaan piirin ja alueen kokouksiin. Hän välittää ryhmän ajatukset piirin puheenjohtajalle ja valtuutetulle, joka vie ne valtuustokokoukseen. Vasta kun palveluedustaja perehdyttää ryhmänsä käsiteltäviin asioihin ja selvittää sen ryhmäomantunnon, valtuustokokous voi toimia koko AA:n puolesta. Edellytykset Kokemus osoittaa pätevimpien palveluedustajien olleen aktiivisia ryhmissään, ryhmäyhteisöissään tai muissa palvelutehtävissä, joissa heille on kehittynyt halu palvella. He ovat myös kohdanneet ongelmia, joiden ratkaisemiseen on tarvittu kahtatoista perinnettä. Palveluedustajilla on jatkuvaa raittiutta tavallisesti vähintään kaksi vuotta. Heillä on aikaa osallistua piirin ja alueen kokouksiin. Heillä on ryhmän luottamus ja kyky kuunnella kaikkia näkökulmia. Tehtävät Palveluedustajat toimivat yhteyshenkilöinä palvelutoimistoon ja ovat AA-luetteloissa ryhmiensä AA-ryhmät Ryhmien palveluedustajat yhteyshenkilöitä. Toimisto lähettää heille palveluneuvoston tiedotuslehden Box 108. He pitävät ryhmänsä ajan tasalla ympäri maan tapahtuvasta AA-toiminnasta. He toimivat yhteyshenkilöinä piirinsä puheenjohtajaan ja aluetoimikuntaan. He toimittavat ajan tasalla olevat ryhmätiedot piirinsä puheenjohtajalle ja palvelutoimistoon joka vuosi. He ottavat selvää saatavilla olevasta aineistosta uudesta kirjallisuudesta, tiedotteista, ym. He vastaavat tällaisen tiedon välittämisestä ryhmilleen. He perehtyvät hyvin kahteentoista perinteeseen ja kahteentoista käsitteeseen. Tämä Palveluopaskin on tuttu, samoin kuin kirjat Kaksitoista Askelta ja Kaksitoista Perinnettä, AA tulee täysi-ikäiseksi, AA:n maailmanpalvelun kaksi-

16 Ryhmän palveluedustaja toista käsitettä sekä vihkot AAryhmä, AA-perinteet miten ne kehittyivät sekä kuvitetut esitteet Kaksitoista Perinnettä ja Kaksitoista Käsitettä. He rohkaisevat ryhmää tukemaan palveluneuvostoa, aluetta, piiriä ja paikallistoimistoa taloudellisesti. He osallistuvat piirin ja alueen kokouksiin ja auttavat usein aluepäivien ja konventtien suunnittelussa. Näiden tilaisuuksien jälkeen he raportoivat ryhmissään niille, jotka eivät päässeet mukaan. Toimikausi ja valintatapa Palveluedustajan kausi on yksi vuosi, ja hänet voidaan valita kahdesti uudelleen. Ryhmän jäsenet ovat valinneet hänet edustamaan kotiryhmäänsä. Palveluedustaja valitaan ryhmän asiakokouksessa vuoden lopussa. Tavallisesti valintaan riittää yksinkertainen äänten enemmistö. Ilmoitus toimistoon Heti kun palveluedustaja on valittu, ryhmä ilmoittaa tiedot piiri- ja aluetoimikuntaan, mahdolliseen paikallistoimistoon ja valtakunnalliseen palvelutoimistoon Helsinkiin. Lomake on tämän oppaan lopussa. 18 Palveluedustajan varahenkilö Samanaikaisesti palveluedustajan kanssa tulisi valita varahenkilö siltä varalta, että edustaja estyy osallistumasta piirin tai alueen kokouksiin. Varahenkilöä tulisi kannustaa avustamaan ja jakamaan palveluedustajan vastuita osallistumalla piirin ja alueen kokouksiin. Ryhmän tiedot Tulisi muistaa, että tiedot olisi lähetettävä palvelutoimistoon, alueelle, piiriin ja mahdolliseen paikallistoimistoon erikseen. Vaikka paikallistoimistot ja valtakunnallinen toimisto kommunikoivat säännöllisesti, on niillä eri toiminnot ja eri postitusluettelot. Tiedon välittämiseen valtakunnalliseen palvelutoimistoon on tämän vihkon lopussa yksinkertainen ryhmätietolomake. Se täytetään ja lähetetään, kun ryhmän tietoihin tulee muutoksia, kuitenkin aina vuoden lopussa. Lomake voidaan täyttää myös kotisivuilla:

17 Piiri ja piirin puheenjohtaja 19 LUKU KOLME Piiri on maantieteellinen yksikkö. Se käsittää sellaisen määrän ryhmiä, että piirin puheenjohtaja kykenee pitämään riittävästi yhteyttä ryhmiin ja oppii tuntemaan niiden ongelmat sekä löytämään tavat auttaa niitä kasvamaan ja menestymään. Useimmilla alueilla piiriin kuuluu 5 20 ryhmää. Suurkaupunkien piireissä määrä on tavallisesti yli kymmenen, kun taas maaseudun ja lähiöiden piireissä määrä voi olla pienikin. AA-ryhmät Ryhmien palveluedustajat Piirikokoukset Piirikokoukseen osallistuvat kaikkien ryhmien palveluedustajat, ja puheenjohtaja tuntee piirin ryhmäomantunnon. Hän on myös aluetoimikunnan jäsen ja pystyy välittämään piirin ajatukset palveluvaltuutetuille ja aluetoimikunnalle. Puheenjohtajan (DCM) edellytykset Piirin puheenjohtaja on tavallisesti palvellut ryhmän palveluedustajana tai piirin virkailijana, ja muiden ryhmien palveluedustajat ovat valinneet hänet vastaamaan piirin toiminnoista. Jos henkilö on nykyinen palveluedustaja, hänen tilalleen pitäisi valita uusi palveluedustaja. Piirin puheenjohtajalla pitäisi olla vähintään kolme vuotta jatkuvaa raittiutta ollakseen vaalikelpoinen valtuutetuksi. Hänellä on myös oltava tarpeeksi aikaa ja tarmoa palvellakseen piiriä hyvin. Tehtävät Piirin puheenjohtajan työ on ensisijaisesti kaksisuuntaista kommunikointia. Hän osallistuu kaikkiin piirin kokouksiin ja aluekokouksiin ottaa vastaan ryhmien palveluedustajien välittämiä raportteja ja käy usein henkilökohtaisesti tapaamassa piirin ryhmiä pitää säännöllisesti piirin kaikkien ryhmien palveluedustajien kokouksia auttaa valtuutettua kattamaan koko alueen, koska valtuutetun voisi olla mahdotonta vierailla kaikissa ryhmissä

18 Piiri ja piirin puheenjohtaja auttaa valtuutettua kokoamaan ryhmätiedot AA:n luetteloihin ajoissa järjestää tilaisuuksia, joissa valtuutettu selostaa valtuustokokouksen toimia ja raporttia ryhmien palveluedustajille kutsuu valtuutetun piirin säännöllisiin kokouksiin varmistuu, että ryhmien palveluedustajat ovat perehtyneet tähän Palveluoppaaseen, kahteentoista käsitteeseen, neuvoston tiedotuslehteen Box 108, suuntaviivoihin ja muuhun palvelumateriaaliin auttaa ryhmien palveluedustajia laatimaan mielenkiintoisia raportteja ja kannustaa heitä tuomaan uusia AA:n jäseniä palvelutehtäviin pitää ryhmät tietoisina valtuustokokouksen hyväksymistä kirjoista ja lehtisistä järjestää palvelutehtävistä työpajoja tai jakamisistuntoja pitää säännöllisesti yhteyttä piirin varapuheenjohtajaan ja valtuutettuun, lähettää piirin pöytäkirjat valtuutetulle ja tämän varahenkilölle ja toisiin piireihin raportoi perinneongelmat valtuutetulle käy säännöllisesti puhumassa uusille ja vanhoille ryhmille palvelutyön vastuista Kausi, vaalikelpoisuus ja vaalimenetelmä Piirin puheenjohtajan kausi on yksi 20 vuosi, ja hänet voidaan valita kahdesti uudestaan. Piirien puheenjohtajat valitaan tavallisesti vuoden lopussa. Valinta pitäisi ajoittaa ennen alueen valtuutetun valintaa. Useimmilla alueilla vain piirien puheenjohtajat ovat vaalikelpoisia aluetoimikunnan virkailijoiksi tai valtuutetuiksi. Tarvittaessa piirin puheenjohtajan valintakokous voidaan pitää välittömästi ennen aluekokousta samassa paikassa kuin aluekokous on. Kautensa päättävä piirin puheenjohtaja johtaa vaalikokouksen. Aluekokouksen tai piirin pitäisi päättää valintamenetelmästä. Tässä joitakin vaihtoehtoja: jotkin piirikokoukset sallivat kaikkien piirikokoukseen osallistuvien jäsenten äänestää piirin vaaleissa jotkin piirit antavat vain ensimmäistä, toista ja kolmatta vuottaan aloittavien palveluedustajien äänestää, mutta myös kolmannen vuoden lopettavat ovat vaalikelpoisia. Piirin puheenjohtajan ja ryhmien palveluedustajien lisäksi moneen piirikokoukseen kuuluvat myös piirin puheenjohtajan varahenkilö, sihteeri ja rahastonhoitaja ja muut virkailijat tai palvelutoimikuntien puheenjohtajat. Joskus nämäkin ovat äänioikeutettuja jäseniä ja heidät voidaan myös valita piirin puheenjohtajaksi. Vaali suoritetaan joko suljetuilla lipuilla tai kättä nostamalla, ja valin-

19 taan riittää enemmistö. Piiri voi myös valita kolmannen perinnön menetelmän, jossa vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö. 21 Aluekokous ja alueen toiminnat LUKU NELJÄ Piirin varapuheenjohtaja Jos piirin puheenjohtaja eroaa tai jostain syystä ei kykene palvelemaan, varapuheenjohtaja ryhtyy tehtävään. Tavallisesti hänet valitaan samalla kerralla ja samalla menetelmällä kuin piirin puheenjohtaja. Piirin varapuheenjohtajaa kannustetaan auttamaan, osallistumaan ja jakamaan piirin puheenjohtajan tehtäviä piirissä ja alueen kokouksissa. Piirijaon uusiminen Kun ryhmien määrä kasvaa, piirin puheenjohtajalle tulee liian vaikeaksi kommunikoida jokaisen ryhmän kanssa. Silloin pitäisi perustaa uusia piirejä. Piiri jakautuu kahteen tai useampaan piiriin, joista jokaisella on oma puheenjohtajansa Hyvä ryhmien, piirien ja alueiden välinen kommunikointi ja yhteistyö on tärkeää, kun piirejä järjestetään uudelleen tai tehdään muita muutoksia piirien rakenteeseen. On olemassa paljon muunnelmia, mutta päämäärä on sama: kasvu säilytetään piiritasolla. Anonyymien Alkoholistien valtuustoalueet ovat Pohjoinen (3 valtuutettua), Läntinen (2 valtuutettua), Itäinen (1 valtuutettu) ja Eteläinen (2 valtuutettua) alue sekä Pääkaupunkiseutu (6 valtuutettua) ja Ruotsinkieliset Suomessa (2 valtuutettua). Valtuutettuja on yhteensä 16. AA-ryhmät Ryhmien palveluedustajat Piirikokoukset Aluekokoukset Pohjoinen alue Pohjoisella alueella toimii Oulun piiri. Piirillä on kolme toimikuntaa: tiedotus- ja sanomanvienti-, www- ja kummitoimikunta. Katkaisuhoitoasemalla järjestetään tiedotustilaisuus neljän viikon välein.

20 Aluekokous ja alueen toiminnat Läntinen alue Läntinen alue käsittää Länsi-Suomen läänin. Alueeseen kuuluu kaksi piiriä: Keski-Suomen piiri ja Rannikon piiri. Keski-Suomen piirin ryhmät ovat Jyväskylässä ja ympäristössä, Rannikon piirin ryhmät Turussa, Raisiossa ja Salossa. Keski-Suomen piiri kokoontuu ryhmien tiloissa. Rannikon piiri kokoontuu pääasiassa Turun paikallistoimiston (Palvelevat Alkoholistit ry) tiloissa ja käyttää jonkin verran sen palveluja. Piiri hoitaa vain yhteisiä, koko AA:ta koskevia asioita ja Turun paikallistoimisto hoitaa paikalliset tehtävät: sanomanviemisen, tiedottamisen, auttavan puhelimen jne. Alueella ei ole toimikuntia. Virkailijoiksi on nimetty puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja. Alue kokoontuu harvoin, pääsiassa vaalikokouksiin ja valtuustokokouksen jälkeisillä aluepäivillä. Itäinen alue Itäinen alue käsittää Itä-Suomen läänin ja siellä on kolme piiriä: Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Eteläinen alue Eteläinen alue käsittää Etelä-Suomen läänin pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Siellä toimii Pohjois-Kymen piiri. Katkaisuasemalla pidetään tiedotustilaisuus viikoittain. 22 Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu käsittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ja siellä on kolme piiriä: Helsinki, Espoo ja Länsi-Vantaa. Aluetoimikuntaan kuuluvat alueen puheenjohtaja, piirien puheenjohtajat (3), toimikuntien puheenjohtajat (3), sihteeri, rahastonhoitaja, paikallistoimiston hoitaja ja valtuutettujen edustaja. Alueella on neljä toimikuntaa: paikallistoimistotoimikunta, tiedotustoimikunta, vastauspalvelutoimikunta ja järjestelytoimikunta. Ruotsinkieliset Suomessa Ruotsinkielisiin Suomessa kuuluu ryhmiä eri puolilta Suomea. Alueella on puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja, ja aluekokouksia pidetään kolmesti vuodessa. Paikallistoimistot Helsingin, Turun ja Oulun paikallistoimistot toimivat itsenäisesti paikallisten AA-ryhmien tukemina valtuustorakenteen ulkopuolella. ALUEKOKOUS Alueen ryhmien palveluedustajien ja aluetoimikunnan (luku 5) kokous on aluekokous. Se on valtuustorakenteen päävaikutin demokraattinen ääni, kun liike ilmaisee itseään. Aluekokoukset ovat aluetoimikunnan vastuulla, ja puhetta johtaa alueen puheen-