Palveluopas ANONYYMIT ALKOHOLISTIT - SUOMI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palveluopas ANONYYMIT ALKOHOLISTIT - SUOMI"

Transkriptio

1 2 Palveluopas 2014 ANONYYMIT ALKOHOLISTIT - SUOMI

2 3 AA - Alcoholics Anonymous - Anonyymit Alkoholistit on miesten ja naisten toveriseura, jossa he jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteisen ongelmansa sekä auttaakseen toisia tervehtymään alkoholismista. Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen. AA:ssa ei ole mitään liittymis- eikä jäsenmaksuja; toimimme omavaraisina omien vapaaehtoisten avustusten pohjalta. AA ei ole sidoksissa mihinkään aatteelliseen, uskonnolliseen tai poliittiseen suuntaukseen, järjestöön tai laitokseen. Se ei myöskään halua ottaa kantaa mihinkään kiistakysymykseen eikä asettua enempää puolustamaan kuin vastustamaan mitään. Ainoa päämäärämme on pysyä raittiina ja auttaa toisia alkoholisteja saavuttamaan raittius. Ensimmäinen Palveluopas hyväksyttiin VII valtuustokokouksessa Tämä opas on hyväksytty 2010 ja Lisää tietoja palveluedustajalta tai osoitteesta Anonyymit Alkoholistit, PL 108, Helsinki, sähköisesti ja

3 2 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 4 AA-palvelun historia 4 AA-palvelun perintö 5 George D:n puhe 6 Luku 1 Valtuustorakenteen esittely 8 Valtuustorakennekaavio (Suomi) 9 Ylösalainen organisaatio 9 Ryhmä 9 Piiri 9 Alue 9 Valtuustokokous 10 Luottamushenkilöt 10 Palveluvaltuuston peruskirja 10 Valtuustokieli 11 Kolmannen perinnön menetelmä 13 Miksi tarvitsemme valtuustokokousta? 15 Luku 2 AA-ryhmät 16 Ryhmän palveluedustaja 16 Edellytykset 16 Tehtävät 16 Toimikausi ja valintatapa 17 Palveluedustajan varahenkilö 17 Ilmoitus toimistoon 17 Ryhmän tiedot 17 Luku 3 Piiri 18 Piirin puheenjohtaja 18 Puheenjohtajan edellytykset 18 Puheenjohtajan tehtävät 18 Kausi, vaalikelpoisuus ja vaalimenetelmä 19 Piirin varapuheenjohtaja 20 Piirijaon uusiminen 20 Luku 4 Valtuustoalueet ja alueen toiminnat 20 Valtuustoalueet 20 Aluekokous 20 Jakamisistunnot 21 Alueen ja koko maan AA-päivät 21 Luku 5 Aluetoimikunta 22 Paikallistoimistot 22 Alueen uutis- ja tiedotuslehdet 22 Tavaramerkit, logot ja copyrightoikeudet 22 Asioihin perehtynyt ryhmäomatunto 23 Luku 6 Palveluvaltuutettu 24 Velvollisuudet 24 Palvelukausi 25 Kulut 25 Edellytykset 25 Johtajuus AA:ssa 27

4 3 Luku 7 Valtuustokokous 28 Erään entisen valtuutetun henkilökohtainen kokemus 29 Mitä valtuustokokouksessa tapahtuu 30 Esityslistan kokoaminen 31 Valtuustokokouksen päiväjärjestys 32 Valtuustokokouksen puheenjohtaja ja sihteeri 32 Valtuustokokouksen teema 32 Valtuustokokouksen kustannukset 32 Valtuustokokouksen jäsenistö 32 Toimihenkilöt ja ulkopuoliset tarkkailijat 33 Äänestysmenettely 33 Valtuustokokouksen toimintasuositukset 34 Raportointi jäsenistölle 35 Voiko valtuustokokous edustaa koko AA:ta? 36 Luku 8 Valtuustokokouksen toimikunnat 37 Toimikuntien istunnot 37 Toimikunnan jäsenet 37 Valtuustokokouksen toimikunnat 38 Luku 9 Palveluneuvosto 39 Palveluneuvoston toimintasuunnitelma 40 Palveluneuvoston kokoonpano 40 Tehokkaan luottamushenkilön edellytykset 41 Ei-alkoholistiluottamushenkilöt 41 Valintamenetelmä 42 Alueiden esittämät luottamushenkilöt 42 Valintamenetelmä 42 Koko maan luottamushenkilöt 42 Valintamenetelmä 43 Luottamushenkilöiden vaihtovuodet 43 Luottamushenkilöiden tehtävät 43 Palveluneuvoston toimikunnat 43 Nimeämistoimikunta 44 Menettelytapatoimikunta 44 Valtuustokokoustoimikunta 44 Yhteistyötoimikunta 44 Tedotustoimikunta 45 Kirjallisuustoimikunta 45 Toimikuntien kutsutut jäsenet 45 Pohjoismaiden palveluvaltuutetut 45 Edellytykset Kustannukset Raportointi 46 Luku 10 Palveluneuvoston rekisteröity yhdistys 47 Taloudellinen tuki Talousraportti 47 Luku 11 Palvelutoimisto 48 Valtuustokokouksen hyväksymät julkaisut 49 Lehdet ja muut julkaisut 49 Lähdekirjallisuus 49 Liitteet Hakemisto 56

5 4 Esipuhe Anonyymien Alkoholistien Palveluopas noudattaa rakenteeltaan Yhdysvaltain ja Kanadan valtuustokokouksen hyväksymää The A.A. Service Manualia [2], joka on vuodesta 1999 ilmestynyt uudelleen koottuna. Samoja organisatorisia nimityksiä ja samoja palvelun periaatteita on käytetty kuin Service Manualissa, mutta kopiointia ja plagiointia on vältetty ja lähteet on mainittu. Rakenteen termeistä on käytetty vakiintuneita suomennoksia, elleivät ne ole olleet kovin harhaanjohtavia. Palveluopas on päivitetty uudestaan kevättalvella AA-palvelun historia AA:lla on palvelurakenteeksi vain yksi suositus: valtuustorakenne. AAryhmien edustajat kaikista maista myös Suomesta kokoontuivat vuonna 1955 St Louisin juhlakokoukseen, jossa AA-ryhmät vahvistivat valtuustosuunnitelman. Vanhimman valtuustorakenteen, Yhdysvaltain ja Kanadan, historian voi lukea kirjasta AA tulee täysi-ikäiseksi ja palvelukäsikirjasta The A.A. Service Manual [2]. Suomeen valtuustosuunnitelman mukainen rakenne perustettiin kuitenkin vasta Helsingissä Snellmanin koululla pidetyssä kokouksessa. Siellä edustettuina olleet AA-ryhmät julkaisivat Päätöslauselman (liite 1). Suomessa AA-ryhmä liittyy valtuustorakenteeseen yksinkertaisesti lähettämällä palveluedustajansa piirin kokoukseen. Tähän palveluoppaaseen on koottu ja kootaan Suomen kaikki yleiset palvelukokemukset. Lainauksina esitetään joitakin koko AA:lle yhteisiä, vanhimman valtuustorakenteen dokumentoimia kokemuksia. Kirjallisuustoimikunta välittää ryhmien, piirien ja alueiden kokemukset valtakunnallisesti jaettaviksi. Palveluneuvoston kirjallisuustoimikunta

6 5 AA-palvelun perintö, kirjoittanut Bill W. [2, sivu S1] (Bill kirjoitti nämä sanat vuonna 1951, ja siten hänen tekstinsä heijastelee sitä ajanjaksoa yksityiskohdissaan). Kahdestoista Askeleemme sanoman vieminen on peruspalvelu, jonka AA-toveriseura antaa. Se on ensisijainen tavoitteemme ja olemassaolomme olennaisin syy. Sen vuoksi AA on enemmän kuin kokoelma periaatteita; se on toimivien alkoholistien seura. Meidän on vietävä sanomaa, tai muuten voimme itse tuhoutua, ja ne, jotka eivät ole saaneet tietoonsa totuutta, voivat kuolla. Näin ollen AA-palvelu on mitä tahansa toimintaa, mikä auttaa meitä saamaan kosketuksen kärsivään toveriimme ulottuen itse kahdennestatoista askeleesta puhelinsoittoon ja kahvikupilliseen sekä AA:n palvelutoimiston kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan asti. Kaikkien näiden palvelujen kokonaismäärä on kolmas perintömme, palvelu. Palveluihin kuuluvat kokouspaikat, yhteistoiminta sairaaloiden kanssa, paikallistoimistot sekä kirjaset, kirjat ja lähes kaikenlainen hyvä julkisuus. Ne edellyttävät toimikuntia, valtuutettuja, luottamushenkilöitä ja kokouksia. Eikä pidä unohtaa, että niihin tarvitaan toveriseuran sisäisiä avustuksia. Tärkeää AA:n kasvulle Nämä palvelut, ovatpa ne yksilöiden, ryhmien, alueiden tai koko AA:n suorittamia, ovat ratkaisevan tärkeitä olemassaolollemme ja kasvullemme. Emme myöskään voi yksinkertaistaa AA:ta lakkauttamalla niitä. Saisimme aikaan vain sekaannusta ja epäjärjestystä. Siksi kaikkien palvelujen kohdalla kysymmekin: Tarvitaanko tätä palvelua todella?. Jos tarvitaan, niin sitä meidän on ylläpidettävä tai epäonnistumme tehtävässämme niiden suhteen, jotka tarvitsevat ja etsivät AA:ta.

7 New Yorkin palvelutoimiston (G.S.O.) toimitusjohtajan George D:n puheenvuoro Suomen AA-ryhmien vuosikokouksessa Helsingissä Puhuin eilen siitä, miten olemme New Yorkin GSO:ssa aina ihailleet Suomen AA:n perustajia ja hienoa toveriseuraanne. En oleta tietäväni, miten Suomen AA:n pitäisi järjestää palvelunsa, mutta minua on pyydetty jakamaan joitakin kokemuksia ja periaatteita, joita me olemme pyrkineet noudattamaan omassa palvelurakenteessamme. Historiaa Valtuustorakenteemme (General Service Conference) taustaa: Kun Yhdysvaltain ja Kanadan valtuustokokouksen peruskirja (Conference Charter) hyväksyttiin 1955, ajateltiin, että muissa maissa voisi tulevaisuudessa olla valtuustorakenteen osia (Sections). Silloin Bill ajatteli, että New York olisi aina maailman päämaja. AA ei kehittynyt näin. Kun AA kasvoi muissa maissa, näiden ryhmät muodostivat omat valtuustokokouksensa ja palvelurakenteensa vastaamaan niiden erityisiä tarpeita. Maat avasivat omia kansallisia palvelutoimistojaan. New Yorkin toimisto on nyt ainoastaan vanhin ja suurin palvelutoimisto (G.S.O.), ei maailman päämaja. Meidän toimistomme ja valtuustorakenteemme ovat muiden maiden palvelutoimistojen ja valtuustorakenteiden veljiä ja sisaria. Kun Bill huomasi, että muut maat muodostaisivat omat riippumattomat rakenteensa, hän ehdotti vuonna 1968 maailmanpalvelukokousta (World Service Meeting) maiden välistä neuvonpitoa varten. Maailmanpalvelukokouksella ei ole mitään määräysvaltaa minkään maan palvelutoimiston (G.S.O.), palveluneuvoston (Board) tai valtuustokokouksen (Conference) suhteen. Nykyään Yli kolmellakymmenellä maalla on nykyisin itsenäinen valtuustokokous (General Service Conference). Jokaisen maan valtuustorakenne on jossain määrin erilainen yksikään ei noudata tarkalleen USA:n ja Kanadan rakennetta enkä usko, että niiden pitäisikään. Vaikkakin eri maissa on eroja menettelytavoissa ja valtuustorakenteen yksityiskohdissa, ne kaikki pyrkivät soveltamaan tiettyjä AA:n palveluperiaatteita, joita käsitellään Takeissa (Warranties) ja Billin Käsitteitä (Concepts) koskevissa tutkielmissa. Muutamia niistä: AA-ryhmillä on lopullinen vastuu ja määräysvalta AA:n palveluista omassa maassaan. Ryhmät kantavat vastuunsa ja ylläpitävät lopullista määräysvaltaansa delegoimalla vastuuta ja määräysvaltaa edustajilleen valtuustokokoukseen.

8 7 Valtuustokokouksen jäsenet (mm. palveluvaltuutetut) vahvistavat yleisen menettelytavan, mutta delegoivat vastuun työn suorittamisesta palveluneuvostolle (Board), toimikunnille ja palvelutoimistonsa työntekijöille. Kun delegoimme vastuuta (pyydämme jotakuta tekemään jotain työtä AA:ssa), annamme hänelle vallan päättää, miten työ tulisi tehdä. Bill W. kysyi usein: Jos et luota siihen, että joku tekee työn oikein, miksi annat sen hänelle? Ryhmän palveluedustaja ja palveluvaltuutettu ovat luotettuja palvelijoita. Se tarkoittaa sitä, että luotetaan heidän käyttävän parasta AA-omaatuntoaan päättämään koko AA:ta koskevista asioista he eivät ole pelkästään käskyjä noudattavia lähettejä. AA-palvelussa meidän pitäisi aina erityisesti huolehtia siitä, että vähemmistön oikeuksia ei ainoastaan suojella vaan suojellaan erityisesti. Mutta meidän täytyy myös varoa, ettemme salli Billin kutsuman vähemmistön tyrannian estävän ikuisesti meitä tekemästä sitä, mikä meidän on tehtävä. Valtuustokokouksen pitäisi olla halukas työskentelemään ahkerasti todellisen yksimielisyyden saavuttamiseksi kaikissa tärkeissä asioissa. Ryhmäomatunto (group conscience) ei ole vain äänestystulos. Se on prosessi, jonka avulla AA:n jäsenet yhdessä työskennellen etsivät tietoa Jumalan tahdosta meidän suhteemme voidaksemme viedä AA:n sanomaa paremmin, aivan samoin kuin yhdennessätoista askeleessa etsimme Jumalan tahtoa meidän suhteemme yksilöinä. Kukaan ei voita kukaan ei häviä, jos olemme rehellisesti etsineet rakastavan Jumalan ohjausta saavuttaaksemme ratkaisun. Ryhmäomantunnon (group conscience) löytäminen saattaa viedä aikaa. Se vaatii keskinäistä kunnioitusta ja kärsivällisyyttä. Ja se on sen arvoista. Raittiit alkoholistit pelkäävät joskus mitä tahansa muutosta siihen AA:han, jonka he kokivat raitistuessaan. Se on luonnollista, mutta meidän palvelijoiden on ehkä hyväksyttävä muutos, jos aiomme palvella ryhmiämme ja auttaa niitä tavoittamaan kärsivä alkoholisti. Meidän palveluneuvostomme ja monet vanhoista jäsenistämme (oldtimers) olivat peloissaan, kun aloitimme valtuustokokouksemme vuonna Pelkoa on esiintynyt aina, kun olemme tehneet tarvittavia muutoksia USA:n ja Kanadan palvelurakenteessa. Bill ei pelännyt muutoksia tai pelännyt hellittää (let go). Billillä oli usko ja luottamus, että ryhmät ja jäsenet kykenisivät työskentelemään yhdessä samalla kärsivällisyydellä ja ystävällisyydellä, jolla he tukevat toinen toistaan toipumisessa. Hän uskoi, että jos virheitä tehtäisiin, ne voitaisiin korjata ja että meillä olisi aina AA:n yhtenäisyys, jos muistaisimme ensisijaisen tarkoituksemme auttaa niitä, jotka vielä kärsivät.

9 LUKU 1 Valtuustorakenteen esittely [2, sivu S23] 8 Kaksitoista perinnettä [1] kertovat selvästi sen periaatteen, ettei AA:ta sinänsä tulisi organisoida ja ettei AA:ssa ole pomoja eikä hallitusta. Kuitenkin perinteet samalla tunnustavat jonkinlaisen organisaation tarpeen vietäessä sanomaa tavoilla, jotka ovat mahdottomia paikallisille ryhmille kuten yhtenäisen kirjallisuuden julkaiseminen, julkinen tiedottaminen ja uusien ryhmien alkuunpääsyssä auttaminen. Valtuustorakenne on menetelmä, jonka kautta Suomen AA:n yhteinen ryhmäomatunto voi puhua täydellä voimallaan ja toteuttaa haluamansa pal- velut. AA:ssa valtuustorakenne korvaa hallituksen, varmistaa, että koko AA:n ääni tulee kuulluksi, ja takaa koko liikkeen palvelujen jatkuvuuden kaikissa olosuhteissa. Valtuustorakenteen (yleispalvelujen) kehityksestä kerrotaan Yhdysvaltain ja Kanadan palvelukäsikirjan The A.A. Service Manualin [2] alussa olevassa historiallisessa aineistossa. Suomenkin valtuustorakenteessa piirit, aluetoimikunnat, valtuutetut, luottamushenkilöt ja palvelutoimisto palvelevat nykyisin samaan tapaan. Nämä palvelut vaikuttavat koko AA:han.

10 Ylösalainen organisaatio Anonyymien Alkoholistien rakennetta on kutsuttu ylösalaiseksi organisaatioksi. Kuten kaavio osoittaa, ryhmät ovat ylinnä ja luottamushenkilöt alinna. Bill W. kirjoitti ensimäisessä käsitteessä: AA-ryhmillä on täysi vastuu ja lopullinen määräysvalta maailmanpalveluissamme... [2, sivu 6]. Edelleen toisessa käsitteessä Bill tekee selväksi sen, että ryhmät delegoivat valtuustokokoukselle täyden toimivallan maailmanpalvelujen hoitamiseksi ja siten tekivät valtuustokokouksesta koko seuramme todellisen äänen ja tehokkaan omantunnon. 9 AA-ryhmät Ryhmien palveluedustajat Piirikokoukset Aluekokoukset Valtuustorakenteen esittely Palveluvaltuutetut valtuustokokoukseen Valtuustokokouksen toimikunnat Palveluneuvosto Neuvoston toimikunnat Palvelutoimisto Tiedotustoimikunta Kirjallisuustoimikunta Yhteistyötoimikunta Tiedotustoimikunta Kirjallisuustoimikunta Yhteistyötoimikunta Alue Suomi on jaettu kuuteen alueeseen: Pohjoinen, Läntinen, Itäinen ja Ete- Valtuustokokoustoimikunta Menettelytapatoimikunta Valtuustokokoustoimikunta Ryhmä Ryhmä etsii asiakokouksessa ryhmäomantuntonsa avulla mielipiteensä, ja ryhmän palveluedustaja saa sen näin tietoonsa. Palveluedustaja (luku 2) kertoo ryhmän toiveet piirissä ja alueella, josta valtuutettu vie ne valtuustokokoukseen. Käsitellyt asiat palaavat sieltä samaa tietä ryhmään. (Kts. vihko AA-ryhmä se on kaiken alku ). Piiri Ryhmät järjestäytyvät lähekkäin sijaitsevien ryhmien joukoiksi eli piireiksi. Ryhmien palveluedustajat valitsevat piirien puheenjohtajat, joista aluetoimikunta pääosin koostuu (piireistä lisää luvussa 3).

11 Valtuustorakenteen esittely läinen alue sekä Pääkaupunkiseutu ja Ruotsinkieliset Suomessa. Jokaiselta alueelta tulee valtuustoon yksi tai useampi valtuutettu (luku 4). Valtuustokokous Vuosittaisessa valtuustokokouksessa keskustellaan koko toveriseuran kannalta tärkeistä asioista. Käsittely aloitetaan sopivassa valtuustokokouksen toimikunnassa, ja toimikunnan esitys tuodaan yleisistuntoon. Kaikilla valtuustokokouksen jäsenillä on silloin mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja keskustella esityksistä ennen kuin niistä päätetään. Hyväksytyistä toimikunnan esityksistä tulee valtuustokokouksen toimintasuosituksia (lisää valtuustokokouksesta luvuissa 7 ja 8). Valtuustokokouksen jälkeen palveluvaltuutettu raportoi asioista takaisin alueen ryhmille joko suoraan tai piirien puheenjohtajien tai ryhmien palveluedustajien välityksellä. Ne valtuustokokouksen toimintasuositukset, jotka koskevat luottamushenkilöitä, lähetetään toimeksiantoina joko asianomaiselle palveluneuvoston toimikunnalle tai palvelutoimistoon. Valtuustokokouksen jäsenistö koostuu alueiden valtuutetuista, luottamushenkilöistä ja palvelutoimiston edustajasta. 10 Luottamushenkilöt Palveluneuvosto (luku 9) on alkoholisteista ja ei-alkoholisteista koostuva luotettujen palvelijoiden elin, ja sen jäsenet valitaan rekisteröidyn yhdistyksen hallitukseksi. Se kokoontuu säännöllisesti ja raportoi toveriseuralle kotisivujen ilmoitustaululla Box 108. Palveluneuvosto laatii valtuuskokoukselle toimintakertomuksen, joka liitetään valtuustokokouksen loppuraporttiin. Palveluvaltuuston Peruskirja Nykyinen Palveluvaltuuston Peruskirja (liite 2) on vuodelta 2004 (ensimmäinen hyväksyttiin 1998). Peruskirja kuvaa yksityiskohtaisesti sen perinteiden ja suhteiden kokonaisuuden, jonka avulla AA-palvelut toimivat kokonaisuutena. Valtuustokokous ei itse ole yhdistysmuotoinen eikä sen peruskirja ole virallinen asiakirja vaan koko toveriseuran ja sen luottamushenkilöiden välinen epävirallinen sopimus, joka määrittelee ne menetelmät, joilla AA voi palvella maanlaajuisesti.

12 11 Valtuustokieli Luettelo termeistä, joita usein käytetään palvelutoiminnoissa [2, sivu S18] A.A.W.S. / Alcoholics Anonymous World Services, Inc. Yhtiön nimi, jota ei suomenneta. Toinen General Service Board, Inc. yhtiöistä, valvoo General Service Officen toimintaa ja julkaisee valtuustokokouksen hyväksymää kirjallisuutta. Alue (Area) Suomen maantieteelliseen alueeseen tai kieleen perustuva valtuustoalue. Aluekokous (Area assembly) Ryhmien palveluedustajien, piirien puheenjohtajien ja alueen virkailijoiden kokous, jossa päätetään alueen asioista ja valitaan palveluvaltuutetut sekä aluetoimikunnan virkailijat. Aluetoimikunta (Area committee) Toimikunta, joka koostuu piirien puheenjohtajista ja aluetoimikunnan virkailijoista. Bill W:n ystävät ry. Suomen palveluneuvoston rekisteröity yhdistys. Grapevine (G.V.) / The A.A. Grapevine, Inc. Yhtiön nimi, jota ei suomenneta. Toinen General Service Board, Inc. yhtiöistä, vastaa Grapevine -lehden toiminnoista ja taloudesta. Jakamisistunto (Sharing session) Ryhmän, piirin, alueen tai valtuustokokouksen järjestämä kokous, jossa jokaisella on mahdollisuus esittää ajatuksia ja kannanottoja AA-asioihin. Kokouksessa ei tehdä päätöksiä. Julkinen tiedottaminen (Public information / P.I.) Piirin, alueen, neuvoston ja valtuustokokouksen tasolla toimivat julkisen tiedottamisen toimikunnat, jotka auttavat viemään sanomaa julkisuudessa. Kolmas perintö (Third Legacy) AA:n kolmas perintö on palvelu, kaiken AApalvelun kokonaisuus kahdennentoista askeleen käynnistä maailmanlaajuisiin palvelutoimintoihin. Ensimmäiset kaksi perintöä ovat toipuminen ja yhtenäisyys. Kutsuttu jäsen (Appointed committee member) AA:n jäsen, joka palvelee tietyssä palveluneuvoston toimikunnassa (esim. tiedottaminen tai kirjallisuus) omaamansa ammatillisen tai muun kokemuksen perusteella. AA:n kansainväliset kuukausijulkaisut (A.A. Grapevine ja La Viño). Luottamushenkilö (Trustee) AA:n palveluneuvoston jäsen. Luottamushenkilöistä kahdeksan on AA:n jäseniä ja kaksi on ei-alkoholistia.

13 Valtuustokieli 12 Maailmanpalvelut (World Services) Sama kuin yleispalvelut. Paikallistoimisto (Central Office tai Intergroups Office) Valtuustorakenteen ulkopuolella oleva paikallinen toimisto. Palvelutoimisto (The General Service Office / G.S.O Palvelee valtuustorakenteen AA-ryhmiä. Palveluvaltuutettu (Delegate) AA:n jäsen, joka valitaan edustamaan aluetta vuotuisessa valtuustokokouksessa ja tuomaan sen tulokset takaisin alueelle. Piiri (District) Alueen osa, jota edustaa piirin puheenjohtaja. Piirikokoukset (District meetings) Piirin virkailijoiden ja ryhmien palveluedustajien keskinäiset kokoukset. Piirin puheenjohtaja (District committee member / D.C.M.) Kokemusta omaava ryhmän palveluedustaja tai piirin virkailija, joka valitaan edustamaan piirin ryhmiä aluetoimikunnan kokouksiin ja järjestämään piirin palvelutoimintoja. Ryhmän palveluedustaja (The General service representative / G.S.R.) Ryhmän yhdysside palvelutoimistoon. Hän on piiri- ja aluekokouksen äänioikeutettu osanottaja. Valtuustokokouksen hyväksymä kirjallisuus, videot ja elokuvat. (Conferenceapproved literature, videos, and films). Valtuustorakenne, joka koostuu ryhmien palveluedustajista, piirien puheenjohtajista ja alueen valtuutetuista, tai vuotuinen valtuustokokous (Conference / The General Service Conference). Varahenkilö (Alternate) Ryhmä-, piiri- tai aluetason palvelija, joka auttaa, tukee ja osallistuu palvelutehtäviin. Yhteistyö ammattiyhteisöjen kanssa (Cooperation with the professional community / C.P.C.) Piirin, alueen, neuvoston ja valtuustokokouksen tasolla toimivat yhteistyötoimikunnat auttavat viemään sanomaa alkoholistien parissa työskenteleville ammatti-ihmisille. Yleispalvelut (General services) Koko liikkeen laajuiset palvelut, joita kuka tahansa valtuustorakenteeseen kuuluva (ryhmän palveluedustaja, piirin puheenjohtaja, valtuutettu, jne.) tuottaa.

14 13

15 14 Kolmannen perinnön menetelmä [2, sivu S20] AA:n kolmannen perinnön menetelmä on erikoinen vaali, jota käytetään ensisijaisesti valittaessa valtuutettuja sekä ehdokkaita luottamushenkilöiksi. Menetelmää pidetään ominaisena vain AA:lle. Ensi silmäyksellä se näyttää tuovan sattuman mahdollisuuden asiaan, jonka pitäisi olla yksinomaan enemmistön päätöksen varassa. Käytännössä se on kuitenkin osoittautunut erittäin menestyksekkääksi. Se estää ryhmien tai ryhmittymien painostuksen, joka näyttää kukoistavan useimmilla poliittisilla näyttämöillä. Ehdokkaan junttaaminen on tehty vaikeaksi, jollei mahdottomaksi, koska äänestäjillä on valittavina useita ehdokkaita. Ja mikä tärkeintä, toiselle sijalle jäänyttä ehdokasta, joka saattaa olla erittäin pätevä, mutta, jolla ei edeltä käsin ole laajaa tukea, rohkaistaan pysymään vaalissa vetäytymisen sijasta. Kolmannen perinnön menetelmä on seuraava: Vaalikelpoisten ehdokkaiden nimet kirjoitetaan taululle. Kaikki (alueen tai valtuustokokouksen) äänioikeutetut äänestävät kirjallisesti yhtä ehdokasta kussakin äänestyksessä. Jokaisen ehdokkaan äänimäärä kirjataan taululle. Ensimmäinen ehdokas, joka saa kaksi kolmasosaa kokonaisäänimäärästä, tulee valituksi. Kokonaisäänimäärä on sama kuin äänioikeutettujen määrä. Poistaminen käynnistyy toisen äänestyksen jälkeen. Vähemmän kuin yhden viidesosan kokonaisäänistä saaneen nimi poistetaan automaattisesti jatkosta. Kuitenkin kaksi eniten ääniä saanutta jatkavat. Siinä tapauksessa, että äänimäärissä toisella sijalla on useampia, eniten ääniä saanut ehdokas ja kaikki toiselle sijalle tulleet jatkavat. Kolmannen äänestyksen jälkeen ehdokkaat, jotka ovat saaneet vähemmän kuin yhden kolmasosan kokonaisäänimäärästä, poistetaan automaattisesti jatkosta. Kuitenkin kaksi eniten ääniä saanutta jatkavat. Siinä tapauksessa, että äänimäärissä toisella sijalla on useampia, eniten ääniä saanut ehdokas ja kaikki toiselle sijalle tulleet jatkavat. Mikäli yksikään ehdokas ei ole neljännen äänestyksen jälkeen saanut kahta kolmasosaa kokonaisäänimäärästä, vähiten ääniä saanut ehdokas poistetaan automaattisesti, kuitenkin niin, että kaksi eniten ääniä saanutta jatkavat. Siinä tapauksessa, että äänimäärissä toisella sijalla on useampia, eniten ääniä saanut ehdokas ja kaikki toiselle sijalle

16 15 tulleet jatkavat.) Tässä kohdassa puheenjohtaja ehdottaa viidettä ja viimeistä äänestystä ja kysyy käsiennoston yksinkertaisella ääneten enemmistöltä kannatusta ehdotukselleen. Jos tämä ehdotus hylätään, äänestys lopetetaan ja valinta tehdään arvalla menemällä hatulle välittömästi. Jos ehdotus hyväksytään, toimitetaan viides ja viimeinen äänestys. Mikäli viidennen äänestyksen jälkeen valintaa ei synny, puheenjohtaja ilmoittaa, että valinta tehdään arvalla (hatusta). Tässä kohden kaksi eniten ääniä saanutta jatkavat. Jos ensimmäisellä sijalla on useampia, he kaikki jatkavat. Jos ensimmäisellä sijalla on vain yksi, hän ja kaikki toisella sijalla olevat jatkavat. Ääntenlaskija suorittaa arvonnan, ja ensimmäinen hatusta noussut on valittu. Miksi tarvitsemme valtuustokokousta? [2,sivu S19] Edesmennyt Bernard B. Smith, ei-alkoholisti, sittemmin palveluneuvoston puheenjohtaja ja yksi valtuustorakenteen arkkitehdeistä, vastasi tähän kysymykseen erinomaisesti vuoden 1954 kokouksen avauspuheessaan: Me emme ehkä tarvitse valtuustokokousta oman toipumisemme takaamiseksi. Me tarvitsemme sitä varmistaaksemme toipumisen sille alkoholistille, joka vielä kompuroi pimeydessä vain korttelin päässä tästä paikasta. Tarvitsemme sitä varmistaaksemme toipumisen lapselle, joka syntyy ensi yönä kohtalonaan alkoholismi. Tarvitsemme sitä, että voimme tarjota, kahdennentoista askeleemme mukaisesti, pysyvän turvapaikan kaikille alkoholisteille, jotta he voivat tulevaisuudessa löytää AA:ssa sen uudestisyntymisen, joka palautti meidät takaisin elämään. Tarvitsemme sitä, koska me, paremmin kuin kukaan muu, tiedämme sen tuhoisan vaikutuksen, jonka inhimillinen vallan ja arvostuksen halu saa aikaan, ja meidän on varmistettava, ettei se voi koskaan tunkeutua AA:han. Tarvitsemme valtuustokokousta varmistamaan, ettei AA:ta hallita, samalla kun suojaamme AA:ta sekasorrolta; tarvitsemme sitä suojaamaan AA:ta hajaannusta vastaan samalla kun estämme liiallisen yhdentymisen. Tarvitsemme sitä siksi, että Alcoholics Anonymous ja vain Alcoholics Anonymous on kahdentoista askeleensa, kahdentoista perinteensä ja kaikkien palvelujensa perimmäinen tallentaja. Tarvitsemme sitä varmistamaan, että AA:n sisäiset muutokset tapahtuvat vain koko AA:n tarpeiden ja toiveiden seurauksena, ei vain muutaman jäsenen. Tarvitsemme sitä varmistamaan, etteivät AA:n kokouspaikkojen ovet ole koskaan kiinni, niin että kaikki, joilla on alkoholiongelma, voivat nyt ja aina astua kutsumatta sisään ja tuntea itsensä tervetulleiksi. Tarvitsemme sitä varmistamaan, ettei Alcoholics Anonymous koskaan kysy keneltäkään, joka tarvitsee meitä, hänen rotuaan, uskontoaan tai sosiaalista asemaansa.

17 16 LUKU 2 Ryhmän palveluedustaja [2, sivu S23] Palveluedustaja kytkee ryhmänsä AA-kokonaisuuteen. Hän edustaa ryhmäomantunnon ääntä osallistuessaan piirin ja alueen kokouksiin. Hän välittää ryhmän ajatukset piirin puheenjohtajalle ja valtuutetulle, joka vie ne valtuustokokoukseen. Vasta kun palveluedustaja perehdyttää ryhmänsä käsiteltäviin asioihin ja selvittää sen ryhmäomantunnon, valtuustokokous voi toimia koko AA:n puolesta. Edellytykset Kokemus osoittaa pätevimpien palveluedustajien olleen aktiivisia ryhmissään, ryhmäyhteisöissään tai muissa palvelutehtävissä, joissa heille on kehittynyt halu palvella. He ovat myös kohdanneet ongelmia, joiden ratkaisemiseen on tarvittu kahtatoista perinnettä. Palveluedustajilla on jatkuvaa raittiutta tavallisesti vähintään kaksi vuotta. Heillä on aikaa osallistua piirin ja alueen kokouksiin. Heillä on ryhmän luottamus ja kyky kuunnella kaikkia näkökulmia. Tehtävät Palveluedustajat toimivat yhteyshenkilöinä palvelutoimistoon ja ovat AA-luetteloissa ryhmiensä AA-ryhmät Ryhmien palveluedustajat yhteyshenkilöitä. Toimisto tiedottaa heille sähköpostitse palveluneuvoston toiminnasta ja ilmoittaa Box 108 ilmoitustaululle lisätyistä tiedotteista. He pitävät ryhmänsä ajan tasalla ympäri maan tapahtuvasta AA-toiminnasta. He toimivat yhteyshenkilöinä piirinsä puheenjohtajaan ja aluetoimikuntaan. He toimittavat ajan tasalla olevat ryhmätiedot piirinsä puheenjohtajalle ja palvelutoimistoon joka vuosi. He ottavat selvää saatavilla olevasta aineistosta uudesta kirjallisuudesta, tiedotteista, ym. He vastaavat tällaisen tiedon välittämisestä ryhmilleen. He perehtyvät hyvin kahteentoista perinteeseen ja kahteentoista käsitteeseen. Perusteoksemme Nimettömät Alkoholistit ja tämä Palveluopaskin on tuttu, samoin kuin kirjat Kaksitoista Askelta ja Kaksitoista Perinnettä, AA tulee täysi-ikäiseksi, AA:n maailman-

18 palvelun kaksitoista käsitettä sekä vihkot AA-ryhmä, AA-perinteet miten ne kehittyivät sekä kuvitetut esitteet Kaksitoista Perinnettä ja Kaksitoista Käsitettä. He rohkaisevat ryhmää tukemaan palveluneuvostoa, aluetta, piiriä ja paikallistoimistoa taloudellisesti. He osallistuvat piirin ja alueen kokouksiin ja auttavat usein aluepäivien ja konventtien suunnittelussa. Näiden tilaisuuksien jälkeen he raportoivat ryhmissään niille, jotka eivät päässeet mukaan. Toimikausi ja valintatapa Palveluedustajan kausi on yksi vuosi, ja hänet voidaan valita kahdesti uudelleen. Ryhmän jäsenet ovat valinneet hänet edustamaan kotiryhmäänsä. Palveluedustaja valitaan ryhmän asiakokouksessa vuoden lopussa. Tavallisesti valintaan riittää yksinkertainen äänten enemmistö. Palveluedustajan varahenkilö Samanaikaisesti palveluedustajan kanssa tulisi valita varahenkilö siltä varalta, että edustaja estyy osallistumasta piirin tai alueen kokouksiin. Varahenkilöä tulisi kannustaa avustamaan ja jakamaan palveluedustajan vastuita osallistumalla piirin ja alueen kokouksiin. Ilmoitus toimistoon Heti kun palveluedustaja ja varahenkilö on valittu, ryhmä ilmoittaa tiedot 17 piiri- ja aluetoimikuntaan, mahdolliseen paikallistoimistoon ja valtakunnalliseen palvelutoimistoon Helsinkiin. Lomake on tämän oppaan lopussa liitteenä 5 ja se voidaan täyttää myös sähköisesti kotisivuilla osiossa Jäsenille/Ryhmätietolomake. Ryhmän tiedot Ryhmän palveluedustaja Tulisi muistaa, että tiedot olisi lähetettävä palvelutoimistoon, alueelle, piiriin ja mahdolliseen paikallistoimistoon erikseen. Vaikka paikallistoimistot ja valtakunnallinen toimisto kommunikoivat säännöllisesti, on niillä eri toiminnot ja eri postitusluettelot. Tiedon välittämiseen valtakunnalliseen palvelutoimistoon on tämän vihkon lopussa yksinkertainen ryhmätietolomake. Se täytetään ja lähetetään, kun ryhmän tietoihin tulee muutoksia, kuitenkin aina vuoden lopussa. Lomake voidaan täyttää myös kotisivuilla:

19 18 LUKU 3 Piiri ja piirin puheenjohtaja Piiri on maantieteellinen yksikkö. Se käsittää sellaisen määrän ryhmiä, että piirin puheenjohtaja kykenee pitämään riittävästi yhteyttä ryhmiin ja oppii tuntemaan niiden ongelmat sekä löytämään tavat auttaa niitä kasvamaan ja menestymään. Useimmilla alueilla piiriin kuuluu 5 20 ryhmää. Suurkaupunkien piireissä määrä on tavallisesti yli kymmenen, kun taas maaseudun ja lähiöiden piireissä määrä voi olla pie-nikin. Piirikokoukseen osallistuvat kaikkien ryhmien palveluedustajat, ja puheenjohtaja tuntee piirin ryhmäomantunnon. Hän on myös aluetoimikunnan jäsen ja pystyy välittämään piirin ajatukset palveluvaltuutetuille ja aluetoimikunnalle. Puheenjohtajan (DCM) edellytykset Piirin puheenjohtaja on tavallisesti palvellut ryhmän palveluedustajana tai piirin virkailijana, ja muiden ryhmien palveluedustajat ovat valinneet hänet vastaamaan piirin toiminnoista. Jos henkilö on nykyinen palveluedustaja, hänen tilalleen pitäisi valita uusi palveluedustaja. Piirin puheenjohtajalla pitäisi olla vähintään kolme vuotta jatkuvaa raittiutta ollakseen vaalikelpoinen valtuutetuksi. Hänellä on myös oltava tarpeeksi aikaa ja tarmoa palvellakseen piiriä hyvin. Tehtävät AA-ryhmät Ryhmien palveluedustajat Piirikokoukset Piirin puheenjohtajan työ on ensisijaisesti kaksisuuntaista kommunikointia. Hän osallistuu kaikkiin piirin kokouksiin ja aluekokouksiin ottaa vastaan ryhmien palveluedustajien välittämiä raportteja ja käy usein henkilökohtaisesti tapaamassa piirin ryhmiä pitää säännöllisesti piirin kaikkien ryhmien palveluedustajien kokouksia auttaa valtuutettua kattamaan koko alueen, koska valtuutetun voisi olla mahdotonta vierailla kaikissa ryhmissä auttaa valtuutettua kokoamaan ryhmätiedot AA:n luetteloihin ajoissa

20 järjestää tilaisuuksia, joissa valtuutettu selostaa valtuustokokouksen toimia ja raporttia ryhmien palveluedustajille kutsuu valtuutetun piirin säännöllisiin kokouksiin varmistaa, että ryhmien palveluedustajat ovat perehtyneet tähän Palveluoppaaseen, kahteentoista käsitteeseen, Anonyymien Alkoholistien kotisivuihin, suuntaviivoihin ja muuhun palvelumateriaaliin auttaa ryhmien palveluedustajia laatimaan mielenkiintoisia raportteja ja kannustaa heitä tuomaan uusia AA:n jäseniä palvelutehtäviin pitää ryhmät tietoisina valtuustokokouksen hyväksymistä kirjoista ja lehtisistä järjestää palvelutehtävistä työpajoja tai jakamisistuntoja pitää säännöllisesti yhteyttä piirin varapuheenjohtajaan ja valtuutettuun, lähettää piirin pöytäkirjat valtuutetulle ja tämän varahenkilölle ja toisiin piireihin raportoi perinneongelmat valtuutetulle käy säännöllisesti puhumassa uusille ja vanhoille ryhmille palvelutyön vastuista. Kausi, vaalikelpoisuus ja vaalimenetelmä Piirin puheenjohtajan kausi on yksi vuosi, ja hänet voidaan valita kahdesti uudestaan. 19 Piiri ja piirin puheenjohtaja Piirien puheenjohtajat valitaan tavallisesti vuoden lopussa. Valinta pitäisi ajoittaa ennen alueen valtuutetun valintaa. Useimmilla alueilla vain piirien puheenjohtajat ovat vaalikelpoisia aluetoimikunnan virkailijoiksi tai valtuutetuiksi. Tarvittaessa piirin puheenjohtajan valintakokous voidaan pitää välittömästi ennen aluekokousta samassa paikassa kuin aluekokous on. Kautensa päättävä piirin puheenjohtaja johtaa vaalikokouksen. Aluekokouksen tai piirin pitäisi päättää valintamenetelmästä. Tässä joitakin vaihtoehtoja: jotkin piirikokoukset sallivat kaikkien piirikokoukseen osallistuvien jäsenten äänestää piirin vaaleissa jotkin piirit antavat vain ensimmäistä, toista ja kolmatta vuottaan aloittavien palveluedustajien äänestää, mutta myös kolmannen vuoden lopettavat ovat vaalikelpoisia. Piirin puheenjohtajan ja ryhmien palveluedustajien lisäksi moneen pii-rikokoukseen kuuluvat myös piirin puheenjohtajan varahenkilö, sihteeri ja rahastonhoitaja ja muut virkailijat tai palvelutoimikuntien puheenjohtajat. Joskus nämäkin ovat äänioikeutettuja jäseniä ja heidät voidaan myös valita piirin puheenjohtajaksi. Vaali suoritetaan joko suljetuilla lipuilla tai kättä nostamalla, ja valintaan riittää enemmistö. Piiri voi myös valita kolmannen perinnön menetel-

21 män, jossa vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö. 20 LUKU 4 Piirin varapuheenjohtaja Jos piirin puheenjohtaja eroaa tai jostain syystä ei kykene palvelemaan, varapuheenjohtaja ryhtyy tehtävään. Tavallisesti hänet valitaan samalla kerralla ja samalla menetelmällä kuin piirin puheenjohtaja. Piirin varapuheenjohtajaa kannustetaan auttamaan, osallistumaan ja jakamaan piirin puheenjohtajan tehtäviä piirissä ja alueen kokouksissa. Piirijaon uusiminen Kun ryhmien määrä kasvaa, piirin puheenjohtajalle tulee liian vaikeaksi kommunikoida jokaisen ryhmän kanssa. Silloin pitäisi perustaa uusia piirejä. Piiri jakautuu kahteen tai useampaan piiriin, joista jokaisella on oma puheenjohtajansa Hyvä ryhmien, piirien ja alueiden välinen kommunikointi ja yhteistyö on tärkeää, kun piirejä järjestetään uudelleen tai tehdään muita muutoksia piirien rakenteeseen. On olemassa paljon muunnelmia, mutta päämäärä on sama: kasvu säilytetään piiritasolla. Piirien toiminta voi käsittää myös joitain alueen toiminnassa kuvattuja toimia (luvut 4 ja 5), mutta on suositeltavaa, että piirit kirjaavat hyväksymänsä menettelytavat suuntaviivoikseen. Valtuustoalueet ja alueen toiminnat Anonyymien Alkoholistien valtuustoalueet ovat Pohjoinen (2 valtuutettua), Läntinen (3 valtuutettua), Itäinen (0 valtuutettua) ja Eteläinen (3 valtuutettua) alue sekä Pääkaupunkiseutu (6 valtuutettua) ja Ruotsinkieliset Suomessa (2 valtuutettua). Valtuutettuja on yhteensä 16. AA-ryhmät Ryhmien palveluedustajat ALUEKOKOUS Piirikokoukset Aluekokoukset Aluekokous koostuu ryhmien ryhmäpalveluedustajista, piirien puheenjohtajista ja alueen virkailijoista, joilla kaikilla on puhe- ja äänioikeus. Myös alueen ryhmien jäsenet voivat

22 tulla tarkkailijoiksi ja heitä kannustetaankin näin tutustumaan palvelutoimintaan ja toivotaan mukaan aktiivisiksi palvelijoiksi. Toisena tärkeänä tehtävänä on valita uudet valtuutetut ja ehdokkaat uusiksi luottamushenkilöiksi. Alueen vuosikokous ajoitetaan ennen maaliskuun 1. päivää. Siinä valitaan valtuutetut erovuoroisten tilalle ja ehdokkaat uusiksi luottamushenkilöiksi. Alueen päätarkoitus on sanomanvienti omalla alueellaan. Muutoin alueet määrittelevät itse toimintansa muodon ja laajuuden sekä siihen liittyvät menettelytapansa ja kirjaavat ne omiksi suuntaviivoikseen. AA:n valtuustorakenteessa aluekokous on ainutlaatuinen. Missään muussa AA:n kokouksessa eivät kaikki palvelun tasot ryhmä, piiri, alue ja valtuustokokous ole yhtä aikaa edustettuina. Moni valtuustokokouksen työjärjestyksen kohta on peräisin AA:n jäseneltä kuljettuaan ryhmän palveluedustajan, piirin ja alueen kautta. Valtuustokokouksen jälkeiset aluekokoukset ja piirikokoukset ovat tilaisuuksia, joissa kuullaan perusteelliset selostukset valtuustokokouksen tapahtumista ja joissa voi tehdä kysymyksiä valtuutetuille sekä ehdottaa tulevissa valtuustokokouksissa käsiteltäviä asioita. 21 Valtuustoalueet ja alueen toiminnat Jakamisistunnot Jakamisistunnossa jokaisella on mahdollisuus jakaa kokemustaan, voimaansa ja toivoansa tuodakseen esiin ideoitaan ja mielipiteitään AA:n hyvinvoinnista. Istunto voidaan järjestää missä tahansa, mille henkilöryhmälle tahansa ja se on erityisen sovelias aluekokouksiin ja piirikokouksiin. Sen muoto on tarkoitettu vetämään ideoita esiin jopa kaikkein ujoimmasta osanottajasta ja estämään äänekkäimpiä hallitsemasta kokousta. Jokainen kertoo mielipiteensä, eikä hänen tarvitse perustella tai puolustaa sitä koskaan. Puheenjohtaja tai vetäjä toimii pikemminkin ajan valvojana kuin osallistujana. Alueen ja valtakunnalliset AA-päivät AA-päivät ovat AA-kokousten erikoislaji ne ovat tavallisesti viikonlopun pituiset. AA-Suuntaviivoja Konferenssit ja konventit on saatavissa palvelutoimistosta.

23 22 LUKU 5 AA-ryhmät Aluetoimikunta Alue järjestää käytännön toimintansa aluetoimikuntansa kautta. Aluetoimikuntaan kuuluvat alueen piirien puheenjohtajat, alueen virkailijat ja alueen palvelutoimikuntien puheenjohtajat. Aluetoimikunta valmistelee aluekokoukset ja toteuttaa muutkin sille asetetut tehtävät. Paikallistoimistot Paikallistoimistot toimivat itsenäisesti paikallisten AA-ryhmien tukemina. Alueen uutis- ja tiedotuslehdet Aluetoimikunnat tai paikallistoimistot julkaisevat uutis- ja tiedotuslehtiä, joissa voi olla AA:n paikallisuutisia, ryhmien ja toimikuntien tiedotuksia, ilmoituksia vuosipäivistä ja lainauksia AA-kirjallisuudesta. Kuten useimmissa AA:n palvelutehtävissä, on tässäkin havaittu järkeväksi perustaa toimikunta (mieluummin kuin yksi tai kaksi henkilöä) vastaamaan lehden formaatista, suunnittelusta ja sisällöstä. Ryhmien palveluedustajat Tavaramerkit, logot ja copyright oikeudet Lainattaessa toisten julkaisemia tekstejä on lähde aina mainittava kustantajan julkaisuoikeuksien turvaamiseksi. AAWS:n julkaiseman AA-kirjallisuuden yhteydessä pitäisi lähdeviittauksen olla: Lainaus teoksesta (kir- Piirikokoukset Aluekokoukset Aluetoimikunnat Alueellisiinkin julkaisuihin on sallittua, ilman edeltävää kirjallista pyyntöä, lainata sanonta, lause tai lyhyt kappale periaatteessa kaikesta AAkirjallisuudesta, kirjoista tai lehtisistä. Lainattaessa toisten julkaisemia tekstejä on lähde kuitenkin aina mainittava.

24 jan nimi, sivun numero), A.A. World Sevices, Inc. luvalla. AA Grapevinen julkaiseman kirjallisuuden yhteydessä pitäisi lähdeviittauksen olla: Lainaus teoksesta (kirjan nimi, sivun numero), A.A. Grapevine, Inc. luvalla. Jokaisen Grapevine-lehdestä lainatun artikkelin ja kuvan yhteydessä lähde mainitaan: Lainattu Grapevinesta (numero). Julkaistu A.A. Grapevine, Inc. luvalla. AA:n määritelmän tekijänoikeudet omistaa A.A. Grapevine, Inc. Sen yhteydessä mainitaan: Julkaistu A.A. Grapevine, Inc. luvalla. Lainattaessa Suomen AA-kustannus ry:n kustantamasta materiaalista lähdeviittauksen tulisi olla: Lainattu teoksesta (kirjan tai lehtisen nimi, sivun numero), kustantaja Suomen AA-kustannus ry. Kaikkien muidenkin tekstilainauksien yhteydessä on syytä mainita lainattava lähde. Vuonna 1993 A.A. World Services, Inc. luopui kaikista ns. ympyrä- ja kolmiosymbolin eri versioiden rekisteröinneistä ja vapautti ne AAtoveriseuran kaikkien ryhmien, piirien, alueiden ja rakenteiden käyttöön tiedotusmateriaaleissa, kokousluetteloissa ja muissa palvelumateriaaleissa. 23 Aluetoimikunta Mikä on asioihin perehtynyt ryhmäomatunto? Ryhmäomatunto on ryhmän jäsenten yhteinen omatunto ja siten se edustaa todellista yksimielisyyttä käsiteltävässä asiassa ennen kuin lopullinen päätös tehdään. Ryhmän jäsenet saavuttavat tämän jakamalla kaiken tiedon, henkilökohtaiset näkemyksensä ja AA-periaatteiden käytännön kokemuksen. Täyden perehtyneisyyden saavuttaminen edellyttää halukkuutta kuunnella vähemmistön mielipiteitä ilman ennakkoluuloja. Arkaluonteisissa asioissa ryhmä toimii hitaasti pidättyen varsinaisten päätösehdotusten tekemisestä, kunnes saadaan esiin selvä käsitys sen yhteisestä mielipiteestä. Arvostaen periaatteet yksilöä tärkeämmiksi, jäsenet suhtautuvat varovasti voimakkaisiin mielipiteisiin. Ryhmän ääni kuuluu, kun se asioihin hyvin perehtyneenä saavuttaa ratkaisun. Tulos perustuu enempään kuin äänestystulokseen juuri siksi, että se ilmentää ryhmäomantunnon hengellisyyttä. Termi asioihin perehtynyt ryhmäomatunto tarkoittaa, että olennainen tieto on tutkittu ja mielipiteet kuultu, ennen kuin ryhmä äänestää.

25 24 LUKU 6 Palveluvaltuutettu Palveluvaltuutetun tehtävä on vaativa, sillä hän osallistuu toimikuntansa työskentelyyn läpi vuoden ja palvelee koko maan valtuustorakennetta. Hän tuo valtuustokokouksen keskusteluihin alueensa kokemuksen ja näkökannan. Hän ei kuitenkaan ole alueensa edustaja tavallisessa merkityksessä, vaan kuultuaan kaikki näkökannat ja perehdyttyään täysin asiaan äänestää koko AA:n edun mukaisesti. Velvollisuudet Vaikka huippukohta onkin valtuustokokous, valtuutetun työ on ympärivuotista ja käsittää valtuustorakenteen kaikki tasot. Palveluvaltuutettu: osallistuu huhtikuussa valtuustokokoukseen hyvin valmistautuneena. Heti valintansa jälkeen hänet liitetään palvelutoimiston postituslistalle kertoo valtuustokokouksen tapahtumista aluetoimikunnan ja ehkä myös kotipiirinsä puheenjohtajalle ja kannustaa heitä viemään tätä tietoa ja palveluvaltuutetun innostusta edelleen ryhmiin ja paikallistoimistoihin. Suomen valtuustoalueet ovat yleensä liian laajoja hoidettaviksi henkilökohtaisesti, joten valtuutettu pyytää piirien puheenjohtajia keventämään taak- AA-ryhmät Ryhmien palveluedustajat kaansa osallistuu alueensa aluekokouksiin ja aluetoimikunnan kokouksiin. Niin hän saa paremmin käsityksen alueestaan ja voi tehdä aloitteita valtuustokokoukselle auttaa aluetoimikuntaa järjestämään taloudellista tukea alueelle ja palvelutoimistolle tarttuu ohjaksiin ratkaistaessa AA:n perinteitä koskevia paikallisia ongelmia muistuttaa ryhmien palveluedustajia, että nämä kertoisivat ryhmille ja yksittäisille AA:laisille valtuustokokouksen hyväksymästä kirjal- Piirikokoukset Aluekokoukset Aluetoimikunnat Valtuutetut valtuustokokoukseeen

26 lisuudesta tekee palvelutoimiston kanssa yhteistyötä tietojen välittämisessä esim. varmistamalla, että päivitetyt tiedot saapuvat luetteloihin ajoissa vierailee alueen ryhmissä ja piirikokouksissa aina kun mahdollista työskentelee tiiviisti ja jakaa kokemusta piirien puheenjohtajien ja alueen virkailijoiden kanssa läpi vuoden ottaa huomioon palveluedustajien kertomukset ryhmien ja yksittäisten jäsenten kommenteista valtuustokokouksen raporttiin ottaa lisää vastuuta, jos alueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja estyvät palvelemasta. Jos aluetoimikunta ei toimi tehokkaasti, valtuutettu voi tehdä aloitteen tilanteen korjaamiseksi pitää varavaltuutetun täysin ajan tasalla ja aktiivisena niin, että tämä voi korvata valtuutetun tarvittaessa työskentelee vastavalittujen valtuutettujen kanssa välittääkseen eteenpäin perustietoa valtuustokokouksen toiminnasta ja asioiden käsittelystä kirjoittaa valtuustokokoukselle vuosiraportin alueen toiminnasta. Palvelukausi Alue valitsee palveluvaltuutetun ja tälle varahenkilön kolmen vuoden kaudeksi. Jos palveluvaltuutettu ei voi osallistua kokoukseen, häntä edustaa varahenkilö. Vajaan kauden 25 palvellut varahenkilö voidaan valita varsinaiseksi palveluvaltuutetuksi myöhemmin. Valtuutetun toimikausi on Valtuutettu voi palvella kolmen vuoden kautensa loppuun, vaikka muuttaisi toiselle alueelle. Kulut Palveluvaltuutetun kulut katetaan seuraavasti: alue avustaa valtuustokokouksen kuluissa edellisessä valtuustokokouksessa sovitulla euromäärällä valtuutettua kohti (ja monet alueet pystyvät lähettämään enemmänkin). Palveluneuvoston saama ryhmien tuki kattaa erotuksen. Alueet maksavat palveluvaltuutettujensa matkakustannukset valtuustokokoukseen ja muihin valtuutettujen kokouksiin. Edellytykset Palveluvaltuutettu Palveluvaltuutetulla tulee olla vähintään kolmen vuoden jatkuva raittius. Hän on aktiivinen toveriseurassa ja hänellä on kokemusta erilaisista ryhmän, piirin, alueen tai paikallistoimiston palvelutehtävistä. Hän on vastuuntuntoinen, perehtynyt AA-kirjallisuuteen ja tuntee AA:n valtuustorakenteen. Hänellä tulee olla kyky tehdä ja ottaa vastaan ehdotuksia myös kritiikkiä, kokemusta kokouksien johtamisessa ja hänen tulee tietää, mistä oikean tiedon löytää tarvittaessa. Hän tutustuu hyvin valtuustokokouksen päiväjärjestykseen, keskustelee käsiteltävistä asioista piireissä ja alueellaan ja osallistuu kokoukseen hyvin valmistautuneena.

27 Palveluvaltuutettu Palveluvaltuutettu pitää mielessään AA-ryhmien ensisijaisen päätarkoituksen, sanoman viennin vielä kärsivälle alkoholistille. Hänellä on riittävästi aikaa käytettävissään valtuustokokoukseen sekä alueen ja piirien kokouksiin. Jos aiot ryhtyä valtuutetuksi, vastaa seuraaviin kysymyksiin: Kuinka hyvin menestyit ryhmän palveluedustajana? Entä piirin puheenjohtajana? Nautitko vastuusta? Olitko aktiivinen? 26 Oletko keskustellut mahdollisuudesta perheesi ja työnantajasi kanssa? Onko sinulla tehtävään vaadittavaa aikaa? Oletko perehtynyt tähän Palveluoppaaseen? Entä kirjaan AA tulee täysi-ikäiseksi? Puhumattakaan kahdestatoista askeleesta, kahdestatoista perinteestä ja kahdestatoista käsitteestä? Oletko puhunut entisten palveluvaltuutettujen kanssa saadaksesi käsityksen tarvittavasta ajasta ja ponnistuksista sekä siitä, millaisia töitä tulet tekemään?

28 27 Palveluvaltuutettu Johtajuus AA:ssa vähintäänkin välttämättömyys Katkelmia Bill W:n artikkelista huhtikuun 1959 Grapevinessa. Koko artikkeli on yhdeksännessä käsitteessä, Twelve Concepts for World Service -vihkossa. Jossain kirjallisuudessamme on tämäntapainen toteamus: Johtajamme eivät hallitse valtuuksilla: he johtavat esimerkillä. Itse asiassa sanomme heille: Edustakaa meitä, mutta älkää määräilkö meitä. Siksi AA:n palvelutehtävien johtajat ovat miehiä tai naisia, jotka itse saavat periaatteet, suunnitelmat ja menettelytavat niin omistautuvaan ja tehokkaaseen käyttöön, että me muut haluamme tukea ja auttaa heitä heidän tehtävissään. Kun johtaja painostaa meitä, me kapinoimme, mutta kun hän ottaa liian säyseästi vastaan käskyjä eikä käytä lainkaan omaa arvostelukykyään no, hän ei oikeastaan ole mikään johtaja... Hyvä johto tuottaa suunnitelmia, menettelytapoja ja ideoita toveriseuramme ja sen palvelujen parantamiseksi. Uusissa ja tärkeissä asioissa se kuitenkin neuvottelee laajalti ennen päätösten tekemistä ja toimenpiteisiin ryhtymistä. Hyvä johto myös muistaa, että hieno suunnitelma tai idea voi tulla keneltä tahansa, mistä tahansa. Siksi hyvä johto usein hylkää omat rakkaat suunnitelmansa muiden parempien suunnitelmien tieltä ja antaa kunnian niiden esittäjille... Hyvä johto ei koskaan välttele vastuutaan. Kun se on vakuuttunut, että sillä on tai se voi saada riittävän taustatuen, se tekee päätökset vapaasti ja toteuttaa ne heti, tietysti edellyttäen, että sellainen toiminta on sille määritettyjen valtuuksien ja vastuiden puitteissa... Toinen johtajuuden edellytys on sovinnonhalu, kyky tehdä molemminpuolisia myönnytyksiä hyvässä hengessä, silloin kun sopiva kompromissi saa tilanteen kehittymään hyvältä näyttävään suuntaan. Kompromissit ovat vaikeita meille kaikki tai ei mitään -juopoille. Me emme saa kuitenkaan unohtaa sitä tosiasiaa, että edistykselle on lähes aina tunnusomaista sarja eteenpäin vieviä myönnytyksiä. Emme kuitenkaan voi aina tehdä kompromisseja. Silloin tällöin on todella välttämätöntä pitää kiinni vakaumuksestaan jossain asiassa, kunnes se on ratkaistu. Nämä ovat tilanteita, joissa tarvitaan tarkkaa ajoitusta ja huolellista arvostelukykyä suunnan valitsemisen suhteen... Johto joutuu usein vastaamaan ankaraan ja joskus pitkään jatkuvaan kritiikkiin. Tämä on tulikoe. Aina löytyy rakentavia arvostelijoita, todellisia ystäviämme. Meidän tulisi aina kuunnella heitä huolellisesti. Meidän tulisi antaa heidän muokata mielipiteitämme tai muuttaa ne kokonaan. Usein joudumme myös olemaan eri mieltä heidän kanssaan ja pysymään lujasti kannassamme menettämättä heidän ystävyyttään.

29 28 LUKU 7 Valtuustokokous Kaikissa toimenpiteissään palveluvaltuuston tulee pitää mielessään AA:n perinteen henki ja tarkoin huolehtia siitä, ettei valtuustosta milloinkaan muodostu vaarallisen rikkauden tai vallan tyyssijaa; että riittävät käyttövarat ja runsas vararahasto ovat sen järkevänä taloudellisena periaatteena; ettei ketään valtuuston jäsentä koskaan aseteta määrittelemättömään arvovalta-asemaan kehenkään muuhun nähden;

30 29 että kaikkiin merkityksellisiin ratkaisuihin pyritään keskustellen, äänestäen ja, milloin mahdollista, pääpiirteisen yksimielisyyden vallitessa; ettei mikään valtuuston toimenpide koskaan kohdistu henkilöön rankaisevasti tai muodostu julkisen kiistan yllykkeeksi; olkoonkin, että valtuusto toimii Anonyymit Alkoholistit -yhteisön palvelemiseksi, sen ei koskaan tule tehdä hallitustoimia sen suhteen; ja että palvelemansa Anonyymit Alkoholistit -yhteisön tavoin valtuustonkin tulee aina pysyä demokraattisena ajattelussa ja toiminnassa. Palveluvaltuuston Peruskirjan 12. artikla: Palveluvaltuuston takeet Erään entisen valtuutetun henkilökohtainen kokemus Valmistautuminen valtuustokokoukseen Valtuutetun toimintaa koko yhteisön palvelijana edesauttaa kaikentasoisten palvelutehtävien hoitaminen ja ymmärtäminen ennen asettumistaan alueensa ehdokkaaksi valtuutetun tehtävää. Tällaisia arvokkaita palvelukokemuksia on mahdollisuus saada oman kotiryhmän kahvinkeittäjänä, rahastonhoitajana, kirjallisuusasioiden hoitajana, sihteerinä ja kokousten vetäjänä. Niin ikään ymmärrystä oman ryhmän liittymisestä koko AA-yhteisöön saa oivallisen käsityksen kotiryhmän asiakokouksissa. Ryhmän palveluedustajana mahdollistuu kokemusten jakaminen naapuriryhmien palveluedustajien kanssa ja näkemys kotiryhmän sanomansaattokentän ulkopuolelle laajenee. Käsitys toimintaympäristön koosta ja monimuotoisuudesta selkenee edelleen osallistumalla alueen toimintaan. Keskustelut muiden alueen valtuutettujen ja alueelta valittujen neuvoston jäsenten kanssa koko valtuustokauden aikana ovat osoittautuneet sangen hedelmällisiksi. Samoin tarjoutuminen alueen ryhmien asiakokouksien alustuspuheenvuoron käyttäjäksi ja osallistuminen niihin on virittänyt niissä AA-henkisen jakamisistunnon. Erilliset valtuustokokouksen raportointitilaisuudet heti vuosittaisen valtuustokokouksen jälkeen ovat saaneet koolle varsin runsaan ryhmien palveluedustajajoukon. Jo palveluvuoronsa läpikäyneen yhteisön palvelijan kanssa käydyillä keskusteluilla voi laajentaa käsitystään palvelurakenteen historian kehitysvaiheista, sen eri toimintatapojen synnystä ja yksinkertaistaa näkemystään AA:laisten toimintojen sisällöstä. Oivallinen kuva AA:n tilasta Suomessa selkiytyy esimerkiksi lukemalla palveluopasta vaikkapa vanhan palvelijan opastuksella. Valtuutettu saa vuotuisesta valtuustokokouksesta kaikkein parhainta antia edelleen omalle alueelleen vietäväksi kun kykenee joitain kokemuksia sinne itsekin tuomaan.

SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 5 AA:n palvelun historia 5 AA:n palvelun perintö 6 George D:n puhe 7 Luku yksi Valtuustorakenteen esittely 9

SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 5 AA:n palvelun historia 5 AA:n palvelun perintö 6 George D:n puhe 7 Luku yksi Valtuustorakenteen esittely 9 3 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 5 AA:n palvelun historia 5 AA:n palvelun perintö 6 George D:n puhe 7 Luku yksi Valtuustorakenteen esittely 9 Valtuustorakennekaavio (Suomi) 10 Valtuustokieli 12 Kolmannen perinnön

Lisätiedot

Palveluopasta laadittaessa on ensin suomennettu Service Manualin 2001 2002 painoksesta tarpeelliset luvut.

Palveluopasta laadittaessa on ensin suomennettu Service Manualin 2001 2002 painoksesta tarpeelliset luvut. 1 Anonyymit Alkoholistit Palveluopas ESIPUHE Anonyymien Alkoholistien Palveluopas noudattaa rakenteeltaan Yhdysvaltain ja Kanadan valtuuston hyväksymää The A.A. Service Manual ia, joka on vuodesta 1999

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE. RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta

JÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE. RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta SOVELTAMISALA JÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta Reserviläisliitto r.y:n varsinaisissa kokouksissa noudatetaan tätä menettelytapaohjetta ja vakiintunutta kokouskäytäntöä

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys - Finnish Greenkeepers Association r.y. ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus ja tehtävät Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella.

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella. Helsingin Jousiammuntapiiri Helsingfors Bågskyttedistrikt r.y. SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA, ALUE JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään piiriksi, nimi on Helsingin Jousiammuntapiiri

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. Suomen työnohjaajat ry SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. 2. Toiminnan tarkoitus ja toiminnan laatu Suomen

Lisätiedot

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1.

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Kaakon Beagle ry (entinen Etelä-Suomen Beagleyhdistys ry) ja sen kotipaikka on Kouvolan kaupunki. Yhdistys on Suomen kennelliitto-finska

Lisätiedot

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036 Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.2014 Säännöt 1. Nimi, kotipaikka, toimialue Yhdistyksen

Lisätiedot

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA (PoPLi) RY Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 SÄÄNNÖT Hyväksytty 11.06.2001 Muutettu 08.03.2007 2 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta.

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. SÄÄNTÖMUUTOSMUISTIO 23.09.2009 Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. Muistiossa on kirjattuna ensin nykyinen sääntökohta ja sen perään esitetty muutos perusteluineen.

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: -----

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: ----- Suomen Urheiluliiton piirien mallisäännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on: Hyvinkää 3. Yhdistyksemme toiminta-alue,

Lisätiedot

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Keskustanuorten XXXX aluejärjestö ry. Muissa kuin virallisissa yhteyksissä yhdistyksestä voidaan

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on suomeksi Helsingin miekkailijat ry, ruotsiksi Helsingfors fäktare rf ja sen virallinen lyhenne on HFM. Siitä käytetään näissä säännöissä

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 1 Yhdistyksen nimi KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY 2 Kotipaikka Jyväskylä 3 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on herättää pelastuskoiratoimintaa Keski- Suomen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI

SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI Myllykylän Erä ry:n SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI Yhdistyksen nimi: Myllykylän Erä ry Kotipaikka (= kotikunta): Pyhtää Yhdistys on perustettu helmikuun 11. päivänä, 1960

Lisätiedot

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry, ruotsiksi Vinföreningen Munskänkarna i Jyväskylä rf, ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT PRH hyväksynyt 20.11.2006 1 Suomen Kylmäyhdistys ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Kylmäyhdistys ry, ruotsiksi Kylföreningen i Finland

Lisätiedot

Suunnistusliiton säännöt

Suunnistusliiton säännöt Suunnistusliiton säännöt SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO ry Suomen Suunnistusliiton säännöt (Rekisteröity 19.9.2008) 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Suunnistusliitto ry. ja sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa.

1 Yhdistyksen nimi on Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa. 1 Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry SÄÄNNÖT I LUKU TARKOITUS JA TOIMINTA NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

KADETTIKUNTA RY:N SÄÄNNÖT (PRH HYVÄKSYNYT 25.11.2015)

KADETTIKUNTA RY:N SÄÄNNÖT (PRH HYVÄKSYNYT 25.11.2015) KADETTIKUNTA RY:N SÄÄNNÖT (PRH HYVÄKSYNYT 25.11.2015) 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kadettikunta ry. Sen kotipaikkana on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena valtakunnan alue. Näissä säännöissä

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN URHEILUKALASTAJAT r.y. SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli 1

KESKI-SUOMEN URHEILUKALASTAJAT r.y. SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli 1 Keski-Suomen LIITE 4 Urheilukalastajat ry Hallituksen kokous 4/2015 Hallituksen esitys vuosikokoukselle KESKI-SUOMEN URHEILUKALASTAJAT r.y. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto Finlands Bridgeförbund r.y.

Suomen Bridgeliitto Finlands Bridgeförbund r.y. 1 Liiton nimi on Suomen Bridgeliitto Finlands Bridgeförbund r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Englanninkielisissä yhteyksissä käytetään nimeä 'Bridge League of Finland'. Viralliset lyhenteet

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Pirkanmaan CP-yhdistys ry

Pirkanmaan CP-yhdistys ry Pirkanmaan CP-yhdistys ry SÄÄNNOT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1. Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan CP-yhdistys ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja sen toimialueena on Pirkanmaa. 2 TARKOITUS, TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry.

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosaston säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) - KRISTDEMOKRATERNA I FINLAND (KD) r.p:n PIIRIN SÄÄNNÖT

SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) - KRISTDEMOKRATERNA I FINLAND (KD) r.p:n PIIRIN SÄÄNNÖT 1 Piirin säännöt SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) - KRISTDEMOKRATERNA I FINLAND (KD) r.p:n PIIRIN SÄÄNNÖT I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kristillisdemokraattien

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä.

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä. SÄÄNNÖT SuomenMinipossuyhdistys ry Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä. A: Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toimintamuoto 1 Nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Yhdistyksen tarkoitus. 3 Yhdistyksen toiminta

Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Yhdistyksen tarkoitus. 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Seinäjoen kristillisen opiskelijatyön tuki ry. Yhdistyksen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Hyväksytty Suomen Kuntaliitto ry:n valtuusto 27.5.2016 Suomen Kuntaliitto ry Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Valtuuskunnan vaalijärjestys I Luku Yleistä 1 Soveltaminen Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. SUOMEN EKONOMIT FINLANDS EKONOMER r.y. Kevätliittokokouksen 2014 hyväksymät, rekisteröidyt säännöt. Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

SÄÄNNÖT. SUOMEN EKONOMIT FINLANDS EKONOMER r.y. Kevätliittokokouksen 2014 hyväksymät, rekisteröidyt säännöt. Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue SUOMEN EKONOMIT FINLANDS EKONOMER r.y. Kevätliittokokouksen 2014 hyväksymät, rekisteröidyt säännöt SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Ekonomit - Finlands Ekonomer r.y.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. - valvoo kunnallistekniikkaa ja palvelujen järjestämistä sekä tekee niitä koskevia ehdotuksia

SÄÄNNÖT. - valvoo kunnallistekniikkaa ja palvelujen järjestämistä sekä tekee niitä koskevia ehdotuksia SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vaasan Purolan kyläyhdistys ry Vasa Bobäck byaförening rf ja kotipaikka Vaasan kaupunki. Yhdistyksen toimialue on Purolan kaupunginosa Vaasassa. 2 Tarkoitus

Lisätiedot

SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF

SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF 1 SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF 1. Nimi ja tarkoitus Yhdistyksen nimi on Suomen hautaustoiminnan keskusliitto, Begravningsverksamhetens

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki. Suomen Motoristit ry Kuusimäenkatu 21 33560 TAMPERE 1 (6) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Suomen Motoristit ry Kotipaikka: Forssa Osoite: Kuusimäenkatu 21 33560 Tampere Rekisterinumero: 151.543 Merkitty rekisteriin:

Lisätiedot

Hyväksytty vuosikokouksessa 23.4.2007. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.7.2007.

Hyväksytty vuosikokouksessa 23.4.2007. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.7.2007. SUOMEN PARALYMPIAKOMITEA RY SÄÄNNÖT Hyväksytty vuosikokouksessa 23.4.2007. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.7.2007. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN MAASTOHIIHTO R.Y.:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Yhdistyksen tarkoituksena on

Lisätiedot

Suomen Paralympiakomitea ry Hyväksytty vuosikokouksessa 29.4.2015 SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka

Suomen Paralympiakomitea ry Hyväksytty vuosikokouksessa 29.4.2015 SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka Suomen Paralympiakomitea ry Hyväksytty vuosikokouksessa 29.4.2015 SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paralympiakomitea ry, ruotsiksi Finlands Paralympiska Kommitté rf. Yhdistyksestä

Lisätiedot

Kuka, minäkö. ON OLEMASSA RATKAISU Anonyymit Alkoholistit

Kuka, minäkö. ON OLEMASSA RATKAISU Anonyymit Alkoholistit ? Kuka, minäkö ON OLEMASSA RATKAISU Anonyymit Alkoholistit Kuka, minäkö? Eivät kaikki alkoholin käyttäjät ole alkoholisteja. Monet voivat juoda normaalisti ja elää normaalia elämää. AA:lla ei ole mitään

Lisätiedot

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Saimaan Viitoset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistys, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä kerho,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola.

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoitus on taloudellista voittoa tavoittelematta toimia

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka NIMI JA KOTIPAIKKA

Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka NIMI JA KOTIPAIKKA Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi hyväksyttäväksi ylimääräisessä yleiskokouksessa Jyväskylässä 30.1.2016.

Ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi hyväksyttäväksi ylimääräisessä yleiskokouksessa Jyväskylässä 30.1.2016. Suomen Oriental Moodo liitto ry:n säännöt 1. Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Oriental Moodo liitto ry. Yhdistys voi käyttää epävirallista rinnakkaisnimeä Oriental Moodo liitto sekä lyhennettä OMD liitto.

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

1 Äänestys- ja vaalijärjestyksen tarkoitus.. 2 Äänestys- ja vaalijärjestyksen tulkinta... 3 Äänestys- ja vaalijärjestyksen muuttaminen...

1 Äänestys- ja vaalijärjestyksen tarkoitus.. 2 Äänestys- ja vaalijärjestyksen tulkinta... 3 Äänestys- ja vaalijärjestyksen muuttaminen... SUOMEN POLIISIJÄRJESTÖJEN LIITTO RY Äänestys- ja vaalijärjestys Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 SISÄLLYSLUETTELO I YLEISTÄ 1 Äänestys- ja vaalijärjestyksen tarkoitus.. 2 Äänestys- ja vaalijärjestyksen

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

SFO:n voimassa olevat säännöt. SFO:n vaalikokouksessa 2015 hyväksytyt. säännöt (ensimmäinen käsittely) 1 Yhdistyksen nimi ja toimipaikka

SFO:n voimassa olevat säännöt. SFO:n vaalikokouksessa 2015 hyväksytyt. säännöt (ensimmäinen käsittely) 1 Yhdistyksen nimi ja toimipaikka SFO:n voimassa olevat säännöt SFO:n vaalikokouksessa 2015 hyväksytyt säännöt (ensimmäinen käsittely) 1 Yhdistyksen nimi ja toimipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Fysiikanopiskelijat ry, ruotsiksi Finlands

Lisätiedot

SOROPTIMIST INTERNATIONAL OF... RY:N SÄÄNNÖT (MALLISÄÄNNÖT)

SOROPTIMIST INTERNATIONAL OF... RY:N SÄÄNNÖT (MALLISÄÄNNÖT) SOROPTIMIST INTERNATIONAL OF.......... RY:N SÄÄNNÖT (MALLISÄÄNNÖT) 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Soroptimist International of.......... (sijaintipaikkakunnan sijaintipaikan nimen tulee ilmetä

Lisätiedot

RI:n suosittelemat ROTARYKLUBIN MALLISÄÄNNÖT

RI:n suosittelemat ROTARYKLUBIN MALLISÄÄNNÖT RI:n suosittelemat ROTARYKLUBIN MALLISÄÄNNÖT Artikla Aihe Sivu 1 Määrittelyt... 213 2 Hallitus... 213 3 Vaalit ja tehtävien kestot... 213 4 Hallituksen tehtävät... 214 5 Kokoukset... 214 6 Liittymis- ja

Lisätiedot

Nimi: Kotipaikka: Osoite:

Nimi: Kotipaikka: Osoite: Jäsenvaliokunnan ehdotus yhdistysten mallisäännöiksi 4.3.2015 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Kotipaikka: Osoite: Rekisterinumero: Merkitty rekisteriin: 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakennusmestarit

Lisätiedot

YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENLIITTO JA PIIRI

YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENLIITTO JA PIIRI 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENLIITTO JA PIIRI Yhdistyksen nimi: Mäentaustan Erämiehet ry Kotipaikka: Alpua Kunta: Vihanti Yhdistys on perustettu tammikuun 17 p:nä 1964 ja

Lisätiedot

Keliakialiitto ry Säännöt

Keliakialiitto ry Säännöt Keliakialiitto ry Säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Keliakialiitto ry. Liiton kotipaikka on Tampere, kieli suomi ja toiminta-alue koko maa. Liiton

Lisätiedot

PIRKANMAAN VIESTIKILTA RY:N SÄÄNNÖT 1 (5)

PIRKANMAAN VIESTIKILTA RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIRKANMAAN VIESTIKILTA RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan Viestikilta ry ja sen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on Pirkanmaa. Yhdistyksestä

Lisätiedot

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä.

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä. Etelä-Karjalan neuroyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, kieli ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Etelä-Karjalan neuroyhdistys. Sen kotipaikka on Lappeenranta. Pöytäkirja- ja rekisteröimiskielenä

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot