Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Esiselvityshankkeen tarkoitus ja tavoitteet... 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Johdanto... 2 2 Esiselvityshankkeen tarkoitus ja tavoitteet... 2"

Transkriptio

1 Metsä- ja puutarhamarjojen ja sienien teollinen kuivaaminen ja pakkaaminen -esiselvityshanke (nro 17546) Kehittämisyhtiö Witas Oy projektipäällikkö KK Tuula Lahtinen

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Esiselvityshankkeen tarkoitus ja tavoitteet Kohderyhmät Esiselvityshankkeen toteutus ja resurssit Organisaatio, raportointi ja seuranta Esiselvityshankkeen kustannukset ja rahoitus Toimenpiteet Marjat ja sienet raaka-aineena sekä vuosittainen keskimääräinen satomäärä Yleisimmät luonnonmarjat Puutarhamarjat Sienet Seutukunnan keskimääräinen marjasato ja kilohinta Taulukko 2. Marja- ja hedelmätilat Tutustumiskäynnit kuivaustoimintaa harjoittaviin yrityksiin Taulukko 4 Kuivattuja marjatuotteita valmistavia yrityksiä Kysyntä teollisesti kuivatuille marjoille ja sienille Tukkuliikkeet ja päivittäismarkkinat kartoituksessa Kuivatuotteiden (marjat ja sienet) verkkokauppa Taulukko 5 Kuivattujen marja- ja sienituotteitteiden jakelu- ja myyntikanavia Lähimarkkinat; keskuskeittiöt ja logistiikka Marjojen ja sienien teollinen kuivaamisen prosessi Elintarviketila Kuivattujen marja- ja sienituotteiden pakkaaminen Kuivainlaitteiden saatavuus ja kapasiteetti Taulukko 6 Marjojen ja sienien teollinen kuivaaminen; laitteet ja koneet Esiselvityshankkeen tuloksia Taulukko 7 Kuivaustoiminnasta kiinnostuneita toimijoita Taulukko 7.1 Muut toimijatahot Johtopäätöksiä ja jatkohankesuunnitelmia Lähteet Liite 1 Lähiruokamarkkinat; keskuskeittiöt ja lounasravintolat Liite 2 Elintarvikekuivauksen kustannuksia ja hintaesimerkkejä Liite 2.1 Tuloslaskelma Liite 3 Kysymykset opinnäytetyöhön JAMK /JAPA ry Markkinointiosio... 44

3 1 Johdanto Metsä- ja puutarhamarjojen ja sienien teollinen kuivaaminen ja pakkaaminen esiselvityshanke (nro 17546) suunniteltiin kartoittamaan marjojen ja sienien teollisen kuivaamotoiminnan edellytyksiä pohjoisen Keski-Suomen seutukunnan; Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren alueella. Seutukunnan ja yleensä elintarviketuotannon kausiluonteisuudesta, elintarvikkeiden säilyvyydestä ja logistiikan kustannuksista johtuen alkutuotteiden jalostamista pidetään tarpeellisena. Alueen elintarvikkeiden, varsinkin marjojen ja sienien, jatkojalostus on hyvin vähäistä. Paikallisten elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden tuotantomahdollisuudet ovat kuitenkin melko hyvät harvaan asutun maaseudun puhtaan luonnon ja satoalueiden näkökulmasta katsottuna. Elintarviketuotannossa suositaan yleensä kotimaisia raaka-aineita ja lyhyitä logistisia ketjuja. Useimpien teollisuudenalojen, myös elintarviketeollisuuden markkinat, ovat joko suoraan tai epäsuorasti kansainvälisen kilpailun piirissä, vaikka mukana on myös paikallisia piirteitä, joihin kilpailukyky ja tuotteiden tunnettavuuden kasvu usein perustuvat. Alueelliset ja paikalliset makutottumukset sekä olemassa oleva ruokakulttuuri, kuten osta kotimaista ja suosi paikallista, mahdollistavat elintarvikemarkkinat myös maantieteellisesti suppeille alueille. Jalostusastetta nostamalla on mahdollisuus vaikuttaa tuotteiden kilpailukykyiseen hinnoitteluun. Markkinoinnissa erikoistuotteiden kaupallistamiseen on tuotu mukaan tarinat ja pohjoinen arktisuus, jolloin syntyy usein mielikuva koskemattomasta, puhtaasta luonnosta. Tarinoiden ja mielikuvien avulla voidaan lisätä tuotteen erilaistamista ja sitä kautta parantaa kilpailukykyä. Tuotekehitystä ovat ohjaamassa raaka-aineiden alkuperän merkitys; luonnollisuus, eettisyys, aitous ja terveellisyys, jotka korostuvat raaka-aineissa varsinkin luonnonmarjojen osalta. Raaka-aineen saatavuuden ja riittävyyden lisäksi marjojen ja sienien teollista kuivaustoimintaa harjoittavalla yrityksellä tulee olla kannattavan liiketoiminnan edellytykset. Nykypäivän ruokaketjussa arvostetaan paikallisuutta, kotimaisuutta ja lähiruuan kautta tulevaa läpinäkyvyyttä alkutuottajalta kuluttajalle. Kilpailukyvyn kannalta merkittäviä ja keskeisiä asioita ovat tuotteiden ja palvelutoiminnan korkea laatu, erikoistuminen ja innovatiivisuus. 2 Esiselvityshankkeen tarkoitus ja tavoitteet Esiselvityshankkeen tarkoituksena ja tavoitteena oli selvittää metsä- ja puutarhamarjojen ja sienien teollisen kuivaamisen ja pakkaamisen toimintaedellytyksiä, kuten kysyntää ja kannattavuutta teollisesti kuivatuille marja- ja sienituotteille. 2

4 Tarkastelun kohteena olivat alkutuotannon mahdollisuudet kapasiteetin osalta koskien metsä- ja puutarhamarjojen vuosittaista keskimääräistä tuotantoa, poimintaa ja varastointia. Tavoitteena oli selvittää myös teollisen kuivaamisen ja pakkaamisen tekniikat sekä mahdolliset toteuttajat (yritykset) alueella. Esiselvityksen pohjalta oli mahdollisuus pilotoida valmis tuotanto- tai toimitusprosessi puhtaita, kuivattuja marja- ja sienituotteita sopivissa pakkauksissa asiakkaille, mikäli edellä mainitut toimintaedellytykset täyttyisivät. 2.1 Kohderyhmät Kohderyhmiin kuuluivat pohjoisen Keski-Suomen alueen, erityisesti Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren tuottajat; maa- ja puutarhatilat, metsämarjojen poimijat, sienitilat ja sienien poimijat. Yritykset, jotka voisivat liittyä marjojen ja sienien varastointiin, kuivaukseen ja tuotteiden pakkaamiseen. Kohderyhmät Alkutuottajat; maa-, puutarha- ja sienitilat sekä muut alan yritykset Asiakkaat; kuluttajat, tukkuliikkeet, keittiöt, ravintolat ja vähittäiskaupat Poimijat (keruutuottajat) Asiakasselvityksen osalta mukaan valittiin tukkuliikkeitä, keskuskeittiöitä ja lounasravintoloita (lähimarkkinat) sekä vähittäiskauppa. 3 Esiselvityshankkeen toteutus ja resurssit Esiselvityshankkeen hallinnoinnista vastasi Kehittämisyhtiö Witas Oy ja projektipäällikkönä toimi Tuula Lahtinen Kivijärveltä. Hankkeen toteutus vastasi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteen tavoitteita. Rahoitus oli Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry:n toimintaryhmän kautta. Esiselvityshanke toteutettiin ajalla pohjoisen Keski-Suomen seutukunnan alueella. Esiselvityshankkeen taustalle kartoitettiin teollisesti yleisimmin kuivattavat marjat ja sienet sekä raaka-aineen saatavuus, keskimääräinen myyntiin tullut satomäärä ja ostohinta. Hankkeesta tiedotettiin hankesuunnitelman mukaisesti henkilökohtaisin käynnein, sähköpostitse, kirje- ja puhelinyhteydenotoin. Lisäksi esiselvityshanke oli mukana Kehittämisyhtiö Witas Oy:n osastolla Keksintöjen Viikko messuilla Samalla hanke-esite oli jakelussa sisältäen kontaktipyynnön marjojen ja sienien kuivaustoiminnasta kiinnostuneille. 3

5 3.1 Organisaatio, raportointi ja seuranta Hankkeelle nimettiin seurantaryhmä Kehittämisyhtiö Witas Oy:n toimitusjohtaja Tuija Muhonen yrityspalvelupäällikkö Kari Taipale (hankesuunnitelman laatija) kehittämispalvelupäällikkö Mauno Laulumaa Esiselvityshankkeen seuranta toteutui viikkoraporttien, seurantaryhmän puhelinneuvotteluiden ja marraskuun koostepalaverin pohjalta. 3.2 Esiselvityshankkeen kustannukset ja rahoitus Esiselvityshankkeen kustannukset ja rahoitus näkyvät alla olevasta taulukosta. Palkat ja palkkiot muuttuivat hieman budjetoidusta. Taulukko 1 Esiselvityshankkeen kustannukset ja rahoitus 2.2 Kustannukset ja rahoitus Budjetoitu Toteutunut Palkat ja palkkiot ,83 Ostopalvelut ,66 Vuokrat ,30 Kotimaan matkakulut ,45 Yleiskustannukset ,70 Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusarvio ,94 Ostopalveluihin budjetoitu määrä alittui, sillä osa selvityksen edellyttämästä tietojen hankinnasta oli ilman kustannuksia tapahtuvaa asiantuntijuuden vaihtoa. Kotimaan matkakulut ylittyivät hieman, sillä esiselvityshankkeen marjojen ja sienien teollista kuivaamista harjoittavat yritykset sijaitsevat etäällä pohjoisesta Keski-Suomesta lukuun ottamatta Äänekoskella sijaitsevaa Marjatila Raitalaa, jonka yrittäjä ei halunnut antaa tietoja ulkopuoliselle. Elintarvikelakiin perustuvat hygieniavaatimukset rajoittavat myös osaltaan tuotantoon ja tuotantotiloihin tutustumista. Kokonaiskustannusarvio toteutuneiden kustannusten osalta alittuu budjetoidusta. Lopullinen toteutunut kustannusarvio on saatavilla vuoden 2013 tammikuun puolivälissä. 4

6 4 Toimenpiteet Lähimarkkinoita kartoitettiin Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Perhon, Pihtiputaan, Saarijärven ja Viitasaaren alueella. Mukaan valittiin lähiruokaperiaatteella alueen keskuskeittiöt ja lounaspaikat. Lähialueen markkinaselvityksen pohjalta, aterioiden määrästä ja marjojen sekä sienien käytöstä ruuan valmistuksessa, voidaan markkina-alue nähdä suuntaa antavana koskemaan huomattavasti laajempaa markkina-aluetta logistiset tekijät huomioiden. Koko maata koskeva jakelu esimerkiksi kahden suuren päivittäistavarakaupan markkinoita hallitsevan S- ja K-ryhmän (yhteensä yli 80 % markkinaosuus) ketjujen kautta onnistuu, mikäli tuotteet hyväksytään järjestelmään ja ketjujen tuotevalikoimaan mukaan. Edellä mainittujen markkinoita hallitsevien ketjuliikkeiden lisäksi puhelinhaastatteluissa (Lahtinen) mukana oli myös Tuko Logistics Osuuskunta, joka on päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiö. Raaka-aineen saatavuutta kartoitettiin puhelinhaastatteluilla luonnonmarjojen ja sienien osalta marjojen ja sienien ostajilta, jotka kiertävät eri paikkakunnilla. Puutarhamarjojen osalta kysely kohdistui alueen marja- ja hedelmätiloihin. Luonnon marjojen ja sienien poimijoita tavoiteltiin henkilökohtaisilla kontakteilla erilaisten tapahtumien ja tapaamisten yhteydessä. Poimijoiden sitoutumista ja sitouttamista lähdettiin tavoittelemaan luonnontuotekeruun, luonnontuotekortti- ja elintarvikehygieniaosaamisen koulutusten ja kurssien järjestämisen kautta tulevaisuudessa. Kohderyhmänä koulutusten Ääneseudun TE-toimiston työvoimakoulutus (Jarmo Härkönen) ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus POKE (koulutussuunnittelija Rauno Viiru) ja kurssien järjestämisestä vastaavien tahojen, kuten Kinnulan osalta Suomenselän kansalaisopisto (rehtori Marja Lehtonen). Marjojen ja sienien teollista kuivaustoimintaa harjoittavien yritysten osalta kartoituksessa oli mukana koko Suomi. Potentiaaliset asiakkaat ja markkinat - kysyntätutkimuksen teki tarjouspyyntöjen ja tarjousten pohjalta jyväskyläläinen Tietoykkönen Oy ostopalvelun toimeksiantona. Hankeyhteistyötä: Finnbeing, Kasvi-idea Keski-Suomessa, Näkökulmaverstas yrittäjille, Pro Ruokakulttuuri ja Ruokaketjuilla kasvuun hankkeiden välillä. Toimenpiteet kohdistuivat hankekuvauksen mukaisesti: Alkutuotannon mahdollisuudet kapasiteetin osalta (keskimääräinen marjasato) Asiakkaat; markkinaselvitys kuivatuille marja- ja sienituotteille Kuivaustekniikka; laitteet ja saatavuus Tuotantokapasiteetti- ja kannattavuuslaskelmat Kuivaamisen ja tuotteiden pakkaamisen tekniikat ja mahdolliset toteuttajat (yritykset) Logistiikka 5

7 4.1 Marjat ja sienet raaka-aineena sekä vuosittainen keskimääräinen satomäärä Puolukka, mustikka ja lakka ovat kaupallisesti tärkeimpiä luonnonmarjoja Suomessa, joista puolukkaa poimitaan eniten Yleisimmät luonnonmarjat Suomessa yleisimpiä luonnonmarjoja ovat: mustikka, puolukka, karpalo, tyrni, variksenmarja eli kaarnikka, vadelma ja lakka. Teollisuuden yleisimmin käyttämät marjat ovat mustikka ja puolukka, joiden saatavuus raaka-aineena on yleisesti ottaen hyvä. Mustikka on kaupallisesti tärkeä luonnonmarja, jota arvostetaan sekä kotimaassa että ulkomailla marjan terveellisyyden vuoksi. Karpaloa poimitaan jonkun verran kotimaassa, mutta suurin osa karpalosta on viljeltyä tuontimarjaa Baltian maista, Puolasta, Kanadasta ja Pohjois-Amerikasta. Myös muita marjoja kuivataan teollisesti esimerkiksi tyrniä ja vähäisessä määrin variksenmarjaa eli kaarnikkaa. Vadelma ja lakka ovat suosittuja marjoja, mutta niiden saatavuus luonnonmarjoina on vähäistä ja lisäksi lakan hinta on korkea, joka rajoittaa saatavuuden lisäksi teollista käyttöä. Ruusun- ja pihlajanmarjaa käytetään jonkun verran myös teollisesti kuivattuina marjarouheina ja jauheina. Simo Moision (Arktiset Aromit ry) mukaan kotimainen elintarviketeollisuus käyttää tuotteissaan vuositasolla metsämarjoja runsaat neljä miljoona kiloa. Mustikan osuus on yli 2 miljoonaa kiloa ja puolukan noin 1,3 miljoonaa kiloa. Karpaloa käytetään noin 0,7 miljoonaa kiloa, joka on kolmanneksi suurin osa. Variksenmarjaa käytetään vähän. Viljeltyjen marjojen osa teollisuuden käytöstä on runsas 6 miljoonaa kiloa vuodessa, josta suurin osuus on mansikalla. Yritykset ostivat metsämarjaa viime kesänä 2012 yli 14 miljoonaa kiloa. Määrässä ei ole mukana torikauppa eikä poimijoiden suoramyynti keskuskeittiöille ja kuluttajille. Vuoden 2012 marja- ja sienitilastot (MARSI) julkaistaan keväällä Suomalaisten luonnontuotteiden kaupallisen hyödyntämisen ja kotitarvekäytön perustana ovat jokamiehen oikeudet eli vapaus kulkea luonnossa ja kerätä marjoja ja sieniä ilman erillistä lupaa. Maamme metsistä yli 90 % täyttää EU:n keruutuotteille asettamat luomukriteerit (EU:n asetus (ETY) N:o 2092/91), mutta luonnosta kerätyt tuotteet eivät olekaan automaattisesti luomua. Luomukeruutuote-nimityksen käyttämisen edellytys on se, että poimija sitoutuu luomuohjeisiin ja kerää raaka-aineen luomutuotantoalueeksi virallisesti hyväksytyiltä metsä- ja maa-alueilta. Luomukeruutuotteita on valvomassa Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK). 6

8 Alla olevasta piirakasta näkyy poimintatulojen perusteella myös poimitun marjasadon prosentti jakaumat. Lähde: Luonnonmarjojen ja sienien kauppaantulomäärät vuonna 2011 (MARSI 2012) Suomen metsät antavat satoa, syötäviä marjoja vuodessa keskimäärin miljoonaa kiloa, josta saadaan talteen vain noin viisi prosenttia. Esimerkiksi mustikan ja puolukan sadosta arvioidaan talteen otetuksi vain 3 10 %. Metsiimme jää raaka-ainetta ainetta vuosittain yli 85 %. Osa ongelmasta on kotimaisten poimijoiden puute. Tarvetta ja kysyntää on aktiiviselle, luonnontuotteita tuntevalle poimijakunnalle sekä poimintaa helpottaville työvälineille. (Suomen Luontoyrittäjyysverkosto ry.) Ulkomaalaisten poimijoiden poimima osuus koko luonnonmarjamyynnistä oli 78 % ja luonnonsienimyynnistä 15 %. Osuudet perustuvat tutkimuksessa mukana olevien marja- ja sienikauppaa harjoittavien yritysten antamiin tietoihin. (MARSI 2012, 15.) Lähde: Luonnonmarjojen ja sienien kauppaantulomäärät vuonna 2011 (MARSI 2012) Luonnonmarjoista ja sienistä kertyi poimintatuloa yhteensä 23,6 milj. euroa. Useimmilla tuotteilla on järjestäytynyttä ostotoimintaa. 7

9 Varastointitukea luonnonmarjoille ja sienille on maksettu vuodesta 1997 lähtien. Tuen tarkoituksena pyritään edistämään kotimaisten marjojen ja sienten talteenottoa sekä hyödyntämistä. Varastoidulle lakalle maksetaan tukea enintään 34 snt / kg, muille marjoille 10 snt / kg ja sienille 42 snt / kg. Vuonna 2011 varastointitukea maksettiin luonnonmarja- ja sieniyritysten hakemusten mukaan yhteensä euroa. (MARSI 2012, 16.) Puutarhamarjat Puutarhamarjoista mansikkaa on parhaiten saatavilla. Herukkaa käytetään myös teollisesti kuivattuihin marjatuotteisiin (marjajauheet ja rouheet). Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry:n viljelyneuvoja Tuija Tanskan (puh ) mukaan vadelman ja herukanviljely on pienimuotoista ja vähäistä pohjoisen Keski-Suomen alueella. Marja- ja hedelmätilojen satomäärät vaihtelevat viljelyneuvojan mukaan marjavuodesta ja -lajikkeesta riippuen. Keski-Suomen satoalueella keskimäärin: Marjanviljely Keskimääräinen sato Mansikka Mustaherukka (yleisin) Vadelma Pensasmustikka Tyrni kg / ha kg / ha kg / ha kg / ha 300 kg / ha Herukoista (musta-, puna- ja viherherukka) mustaherukka on yleisin ja satomäärät vaihtelevat kasvustosta ja lajikkeen tuottoisuudesta, mutta kasvupaikasta riippuen satoa voi saada jopa kg / ha. Karpalo on maailmalla laajalti viljelty, mutta samat lajikkeet eivät sovellu, viljelyneuvojan mukaan, Suomen talviolosuhteisiin. Tyrnin viljely onnistuu luontaisesti Ahvenmaan alueella hyvin ja muualla Suomessa viljelyä on laajimmillaan Pohjanmaalla. Viljelyneuvoja Tanskan mukaan tyrnisato vaihtelee vuodesta riippuen ja esimerkiksi vuonna 2010 satoa saatiin keskimäärin 300 kg / ha. Tyrnin poiminta on hankalaa ja etupäässä käsin tapahtuvaa, vaikka uusia keruumenetelmiä on kehitetty, kuten erilaiset imurit ja pakastettujen tyrnimarjaversojen varistelu marjoista. Pensasmustikan sato on vaihtelevaa ja pohjoisen Keski- Suomena alueilla vähäistä sadon ollessa keskimäärin kg / ha. Mansikan kilohinta 8

10 vaihtelee lajikkeesta ja satomäärästä riippuen ja oli vuonna 2012 keskimäärin 5 kilo. Mustaherukan kilohinta oli itse poimittuna keskimäärin 1,00 1,50 kilo. Seuraavassa alla olevassa taulukossa on Suomessa vuonna 2011 tilastossa näkyvät marjatilojen viljelyalat ja satomäärät. Taulukko 1 Marjan- ja hedelmänviljelyä 2011 Marjan- ja hedelmänviljely avomaalla Bär- och fruktodling på friland 2011 Production of berries and fruit grown in the open 2011 Marjat ja hedelmät Bär och frukter Berries and fruit Yritysten määrä Viljelyala Sato Antal företag Odlingsareal Skörd Number of enterprises Area under cultivation Yield +-/ed. vuosi +-/ed. vuosi +-/ed. vuosi +-/ed. vuosi Föreg. år Föreg. år Föreg. år Föreg. år Prev. year Prev. year Prev. year Prev. year kpl,st, no kpl,st, no ha ha kg kg % Musta - ja viherherukka - Svarta och gröna vinbär - Black och green currants Punaherukka - Röda vinbär - Red currant Valkoherukka - Vita vinbär - White currant Vadelma ja mesivadelma - Hallon och åkerbärshallon - Raspberry Karviainen - Krusbär - Gooseberry Mansikka - Jordgubbe - Strawberry Pensasmustikka - Buskblåbär - Highbush blueberry Tyrni - Havtorn - Sea buckthorn Marja-aronia - Bäraronia - Chokeberry (Aronia spp.) Muut marjat - Övriga bär - Other berries Marjat yhteensä Bär totalt Berries total Lähde: Puutarhatilastot 2011 (Tieke) Mansikkaa viljellään eniten koko maassa ja seuraavana on herukanviljely, josta suurin osa on mustaherukanviljelyä Sienet Luonnosta löytyy satoja syötäväksi kelpaavia sienilajeja. Poimitut sienet eivät säily kauaa eivätkä kestä pitkää kuljetusta, joten ne on esikäsiteltävä tai valmistettava ruuaksi mielellään samana päivänä. Teollisuudessa yleisimmin käytetyt kauppasienet ovat; herkkutatti, haapa- ja kangasrousku, kelta- ja suppilovahvero sekä korvasieni. Kauppasienillä tarkoitetaan sellaisia ruokasieniä, jotka elintarvikeviranomaiset ovat hyväksyneet elintarvikkeina myytäväksi. Syötäviä sieniä eli ruokasieniä on huomattavasti enemmän. (Suomen Luontoyrittäjyysverkosto ry.) 9

11 Teollisesti kuivattujen sienien saatavuus on vähäistä. Wegebon-tuotemerkillä löytyy esimerkiksi viipaloitua siitakesientä 10 g:n pikkupussissa, jonka hinta on 3.85 ja saatavilla LifeLike Finland puutarhatuotteiden verkkokaupassa. Alla olevasta piirakasta näkyy poimintatulojen perusteella poiminta-alueiden alueiden jakautuminen: Kuva: Luonnonsienten poimintatulot Luonnonmarjojen ja sienien kauppaantulomäärät vuonna 2011 (MARSI 2012) Itä-Suomen alue on perinteistä sienialuetta poimijatulojen jakautumisen (89 %) mukaan. (MARSI 2012, 3.) Poimijoista suuri osa on ulkomaalaisia Venäjältä, Virosta ja Thaimaasta. Poimintatuloa luonnonsienistä kertyi yhteensä 2,0 milj. euroa. Suomessa on jonkun verran sienten viljelyä elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Alla olevasta taulukosta näkyy viljelyssä olevan siitakesienen (shiitake) tuottajia ja jalostajia Suomen markkinoilla. Taulukko 3 Teollista toimintaa harjoittavia sieniviljelijöitä ja sienituotteita valmistavia yrityksiä Yritys Yhteyshenkilö Tuotteet Mycofood Oy, Puolanka Sieniviljelylaitos Valkjärventie Espoo Jyrki Aho, dipl. ins. Toimitusjohtaja Puh Tuoreita ja kuivattuja luomushiitakesieniä vihannestukkureille, HoReCa-sektorille ja vähittäiskaupoille. Emperor Shiitake Oy Kirkkotie Mietoinen Mynämäki Polar Shiitake Oy Kuismintie Rääkkylä Jari Kipinoinen Myynti Puh Markku Leppänen Toimitusjohtaja Puh markku.leppanen(at)shiitake.inet.fi Asiakkaina koti- ja ulkomaiset vihannestukut. Kokonainen kuivattu sieni 2 kg laatikko ja 200 g vähittäismyyntipakkausrasia. Noin kg / vuosi, joista vientiin 70 %. Kuivattua siitakejauhetta, - viipaletta ja kokonaisia. Hinta: 3,50 euroa / 20g pussi Luomuviljelyssä. 10

12 Kaskein Marja Oy Työtie Taavetti puh (0) fax (0) Veijo Weeman Myynti Puh. (0) Kuivasivat sieniä aikaisemmin, mutta hinta jäi korkeaksi, joten valmistavat sienet suolaliemeen: Suppilovahvero, herkkutatti, kanttarelli, mustatorvisieni, korvasienin ja metsäsienisekoitus Taulukossa mukana oleva Kaskein Marja Oy ei harjoita sienten viljelyä, mutta jatkojalostaa sienituotteita sekä on aikaisemmin teollisesti kuivannut sieniä myyntiin. Kehittyvä Elintarvike lehden (elintarvikeketjun ammattilehti) mukaan sienien kasvatuksesta kaupallisessa mielessä on kiinnostusta Suomessa ollut jo 1970-luvulta lähtien. Siitakkeita ja herkkusieniä on kasvatettu pitkään ja muita kiinnostuksen kohteita ovat tryffelit ja herkkutatit. (Kehittyvä Elintarvike lehti 2012.) 4.2 Seutukunnan keskimääräinen marjasato ja kilohinta Pohjoisessa Viitasaaren seutukunnalla mansikkaviljelmien pinta-alat ovat keskimäärin kahdesta neljään hehtaarin. Mansikan myyntihinta on noin viiden eron luokkaa kilolta valmiiksi poimittuna. Lisäksi peltoon voi jäädä pääsadon kg:n jälkeen marjalajikkeesta ja kasvuolosuhteista riippuen 1000 kg mansikkaa, joka voisi haastateltujen viljelijöiden mukaan sopia kuivattavaksi teollisuuden tarpeisiin. Mustaherukan osalta alueen marjasato on lajikkeesta, kasvupaikasta ja kasvustosta riippuen riittävää mustaherukan teollista kuivaamista ajatellen marjanviljelijöiden haastattelun pohjalta. Mustaherukan myyntihinta on vaihdellut yhdestä eurosta kahteen. Itse poimittuna hinta on ollut kilolta yhden euron luokkaa. Olin yhteydessä seutukunnan marjatiloihin ja marjanmyyjiin, joita kaikkia kiinnosti teollisen kuivaamotoiminnan saaminen alueelle. Kuivaustoiminnan aloittamiseen ei haastattelujen pohjalta kuitenkaan heillä ollut halukkuutta joko iän, jatkajan hakemisen, tuotannonsuunnan vaihtamisen (puutarhatila), tehtyjen hankintojen ja investointien (kolme maitotilaa) tai muun samanaikaisesti työllistävän elinkeinotoiminnan harjoittamisen ohella. Mukana haastatteluissa ja kontakteissa oli myös puutarha- ja maatiloja, jotka eivät ole taulukossa mukana, koska heillä ei ollut marjanviljelyä eikä -myyntiä. 11

13 Taulukko 2. Marja- ja hedelmätilat Kannonkoski-Karstula-Kinnula-Kivijärvi-Kyyjärvi-Pihtipudas-Saarijärvi-Viitasaari-Äänekoski Kunta Yritys Yhteyshenkilö Marjanviljely Kannonkoski Hiekkarannan mansikka Kari ja Anna-Liisa Mansikka Hiekkarannantie 110 A, Liimatainen Kannonkoski Puh Karstula Ahosen Taimitarha Oy Taimistontie Karstula Poikosen Mansikkatila Ari Pekka ja Seija Mansikka Syrjämäentie 89 Poikonen Karstula Puh Kinnula Ketolan mansikka Kimmo Väisänen Mansikka Kimmo Väisänen Puh Ketolanlahdentie Muhola Mansikanviljely ja myynti Ari Jauhiainen Mansikka Jauhiainen Ari Puh Kivijärventie Kinnula Kivijärvi Tyvelän Mansikka Sirkka Kauppinen Mansikka Sirkka ja Kalevi Kauppinen Puh Vietsaarentie Kivijärvi Kyyjärvi Marjanviljely Auli Tamminen Vadelma Tuliharjuntie 447 Puh Mansikka Pihtipudas Kemppaisen tila Sari Kemppainen Mustaherukka Sari ja Vesa Kemppainen Puh Kaarteentie 98 Vesa Kemppainen Pihtipudas Puh Konemyynti, mattopesula Jokirinteen Mansikka Riitta Jaakonaho Mansikka Autiontie 32 Puh Alvajärvi Hyvönen Juha Viitasaari Marjatila Ahti Huikari Mustaherukka Puutarhatie 36 Puh Omena Kumpumäki Marjanviljely Antti Kivenniemi Mustaherukka Kivenniementie 230 Puh luomu Suovanlahti Saarijärvi Riekon marjatila Kaija ja Ilpo Riekko Mansikka Uusikyläntie 204 Puh Vadelma Pylkönmäki Puh Jatkojalostus omat tuotteet Äänekoski Marjatila Raitaniemi Taina Paakkunainen Mansikka Liimattalantie 1265 Puh Vadelma Liimattala, Herukat Äänekoski Jatkojalostus marjajauheet Pylkönmäellä toimivalla Riekon marjatilalta (mansikka ja vadelma) löytyvät tilan omat jatkojalostetut marjatuotteet. Maatilan rakennukset on aikoinaan 1990-luvulla saneerattu 12

14 marjojen käsittelyyn (kylmiö ja pakastetilat) ja varastointiin sopiviksi tiloiksi. Yrittäjien mukaan suurin osa tuotteista myydään lähialueen vähittäiskauppoihin suoramyyntinä ja erilaisten tapahtumien sekä messujen yhteydessä. Tilan alkoholittomat kuohujuomat, kuten mansikkakuohujuoma kulkee logistisesti Alkon kautta koko maahan. Marjanpoimijat rekrytoidaan vuosittain Venäjältä ja Ukrainasta, sillä kotimaisia poimijoita ei ole saatu. Isännän mukaan yhden hehtaarin alueelle tarvitaan 10 poimijaa. Riekon marjatilan marjaperskeet, myydään Äänekoskella toimivalle Marjatila Raitaniemelle, joka jatkojalostaa kuivaamalla ja jauhamalla marjatuotteita teollisuudelle omien, kuluttajille suunnattujen myyntituotteiden (marjajauheet) valmistuksen lisäksi. Molemmilla tiloilla on vuosien takainen ammattitaito ja kokemus takanaan. Raitaniemi on toiminut marjatilana jo vuodesta 1998 lähtien ja tehnyt aikoinaan kehitystyötä VTT:n kanssa (yrittäjän haastattelu.) Marjajauheita on myynnissä myös vähittäiskaupoissa ja nettimyyntinä. Jauheina löytyvät tuotteet: Mustikka, puolukka, karpalo, musta-, puna- ja viherherukka, tyrni ja vadelma. Pakkauskoot ovat 20 g purkit ja 100 g:n pussit. Marjaraaka-aineen saatavuus on viljellyn mansikan ja herukan osalta seutukuntaa ajatellen melko hyvä. Luonnonmarjojen ostajat (mustikka ja puolukka) kertoivat syksyllä 2012 ostamansa marjamäärän mukaan satoa tulleen kg Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren alueella sekä arviolta sama määrä, jopa hieman yli kg Kannonkosken, Karstulan ja osittain myös Multian sekä Saarijärven alueella. Myyntiin poimituista marjoista suurin osa on puolukkaa. Ostohinta oli poimitun ja puhdistetun mustikan osalta 1,80 / kg ja vastaavasti puolukan osalta 1,70 / kg. Marjanpoimijoista suurin osa on eläkkeellä olevia harrastelijoita. Osa poimituista marjoista tulee omaan kotitaloustarvekäyttöön ja sukulaisille sekä tuttaville. Parhaimman hinnan 4,50 5,00 / kg poimijat ovat saaneet myymällä marjat suoraan lähikauppaan tai keskuskeittiöille. Sitoutuminen ja sitouttaminen marjojen myynnin osalta teollista kuivaustoimintaa ajatellen riippuvat ostomäärästä ja hinnasta. Alueen paikkakunnan poimijat ovat kertomansa mukaan (yksityiset kotitarvepoimijat) halukkaita myymään marjat oman paikkakunnan yritystoimintaan, mikäli hinta on ulkopaikkakuntalaisten ostohinnan kanssa samaa luokkaa tai hieman korkeampi. Marjanpoimijoita ja maatilatalouden yrittäjiä tavoitettiin Maaseutuyhdistyksen (Maataloustuottajat ry ja Maa- ja kotitalousnaiset ry) kokousten yhteyteen järjestettävissä tietoiskuissa sekä Kivijärven Martat ry:n tilaisuudessa. Esiselvityshankeen 9.9. pidetyssä infotilaisuudessa paikalla oli 10 henkilöä ja vastaavasti pidetyssä tilaisuudessa 14 maatalouden edustajaa. Kivijärven Martat ry:n infossa oli läsnä 5 henkilöä. Yhteensä arviolta 25 henkilöä, sillä mukana oli myös samoja henkilöitä. Lisäksi olvat henkilökohtaiset tapaamiset ja kontaktit seutukunnan poimijoihin. Keskustelua käytiin kuivaustoiminnan kannattavuudesta, raaka-aineen (marjat ja sienet) saatavuudesta ja poimintaan liittyvästä tietotaidosta sekä poimijoiden määrästä. Suurin osa marjojen ja sienien poimijoista on tällä hetkellä eläkeikäisiä, joten huolta kannettiin 13

15 paikallistiedon (marja-alueet) häviämisestä heidän myötään. Keskustelun pohjalta nuoria ei kiinnosta marjojen eikä sienien poiminta. Marjojen ja sienten poimintaan liittyvässä suunnittelupalaverissa Kannonkoski-Kivijärven 4h-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tarja Alaisen kanssa pohdittiin, miten nuoret saataisiin mukaan poimintarenkaaseen. Toiminnanjohtaja Alainen totesi, että marjastus ei ole nuorten keskuudessa trendikästä, joten tarvitaan kasvojen kohotusta marjanpoiminnalle. Kuitenkin nuorilla on mahdollisuus ansaita poiminnalla lisätuloja, joten yksi vaikutin on lisäansiot. Laajamittaiseen marjojen ja sienien teollisen kuivaamisen edellyttämiin tuhansien kilojen marja tai sienimääriin ei nykyisillä poimijamäärillä päästä. Elintarviketeollisuus on hyvin säädeltyä, joten tuotetietoutta ja hygieniaosaamista tulee olla. Viranomaisvalvonta edellyttää omavalvontasuunnitelman olemassa oloa, jolloin tuotteet, tuotantotilat, laitteet, raaka-aineet ja elintarviketoiminnan edellyttämien hygienia-asioiden tulee olla kunnossa. 4.3 Tutustumiskäynnit kuivaustoimintaa harjoittaviin yrityksiin Seinäjoen valtakunnalliset Luonnontuotepäivät ja ruoka-seminaari ( ) tarjosivat kuivattujen tuotteiden tuotannolliseen kuivaustoimintaan liittyviä yrityskohteita: Jalasjärvellä Pramia Oy, Tilausravintola Mihinämoon ja Kauhajoella Nordic Bioextracts Norbiox Oy, joka toimittaa kuivatuotteita Keski-Euroopan ja Japanin markkinoille sekä Oy Lindseed Protein Finland Ltd, joka valmistaa 24h VALO nimistä brändituotetta (vuoden 2012 elintarvike) kuivatusta, rouhitusta pellavansiemenestä ja luonnonmarjoista. Olin myöhemmin yhteydessä Lindseed Oy:n toimitusjohtaja Barbara Kankaanpäähän, joka kertoi halukkuutensa yhteistyölle sopimusvalmistuksen, kuivattujen marjatuotteiden (marjajauheet ja rouheet) rahtitoimituksen suhteen. Yrityksen vuosittainen raaka-aineostomäärä on kg tuoremarjaa (mustikka ja puolukka). Tutustumiskohteena oli myös teollisten kuivainlaitteiden ja kuivattujen tuotteiden valmistaja Ykkösmyymälät Oy Siikaisissa. Esiselvityshankkeessa kartoitettiin teollisesti kuivattuja elintarvikkeita ja marjatuotteita (kokonaiset marjat, marjajauheet ja rouheet) valmistavia yrityksiä. Seuraavien yritysten tuotteita on saatavilla myös kuluttajapakkauksissa (brändituotteet): Kiantama Oy, Suomussalmi Nordic Vitality, Polvijärvi Lindseed Oy, Kauhajoki Raitalan Marjatila, Äänekoski Biokia-tuotteet Berryfect-tuotteet 24h Valo (pellavansiemen ja marja) Raitalan marjajauheet 14

16 Taulukko 4 Kuivattuja marjatuotteita valmistavia yrityksiä Yritys Yhteyshenkilö Tuotanto Tuotteet Norbiox Oy Teollisuustie Kauhajoki puhelin (06) Jari-Jukka Siivari Toimitusjohtaja - vesi/alkoholiuutot - spray-kuivaus - UHT-prosessointi - kromatografiset suodatukset Kasviuutteiden tuotantolaitos. Toimintaamme kuuluvat kasveista erotettavat ainesosat elintarvike-, kosmetiikka-, ja rohdos (lisäravinteet)- sovellutuksiin. Spray-kuivatut marjajauheet (mustikka ja puolukka) Mustikan kuivauute (25% antosyanidiinit) Elintarvike-, kosmetiikka-, ja rohdos (lisäravinteet)- sovellutuksiin. Green Finance Oy Haukilahdentie PULKKINEN GSM Fax Puh Fax Tuotevalikoimassa; tyrni-, mustikka-, karpalo-, puolukka-, aronia-, mustaherukkatäysme hut sekä em. marjoista kuivatut marjarouheet sekä tyrniöljy, tyrnihillo ja tyrnimarmeladimakei set. Greenfinn's tuotteita myydään; Japanissa ja Etelä-Koreassa Tyrni tuotetaan pääosin omilla viljelyksillä. Tuotteet valmistetaan marjoista, marjojen kuorista ja siemenistä. Tyrnimarmeladi Greenfinn s marjarouheet. Rouheet pakataan joko rasioihin tai purkkeihin. Joswola Oy Niemisentie Iisalmi Finland Mika Peippo Puh Lilja Tikkanen Puh Joswolan marjajauheet ovat täysmarjajauheita ja ne on valmistettu puhtaista kotimaisista kokonaisista marjoista lempeästi kuivaamalla. Kuivatut marjajauheet pakattu purkkeihin. Perheyritys, joka on toiminut noin 7 vuotta. Esimerkiksi: LUOMU Ruusunmarja täysmarjajauhe 100g täyttöpakkaus Marjahetki Mustaherukkakeitto 100g, Voivat tarvittaessa tulla luennoimaan alan yrittäjyyteen liittyen. Oma nettimyynti. Puljonki Oy Vepsänjoentie 10 FI Juuka, Finland Tel Fax Saku Iiskola Purchasing Manager Puh Kai Iiskola President Tel Perheyritys. Tuotteita menee Keski- Eurooppaa myöten ja Norjassa A La Carte Produkter Ltd on yksi jälleenmyyjä. Erilaiset kastikkeet Ovat kiinnostuneita ostamaan kuivattuja sieniä. Ostavat vuosittain satoja kiloja sieniä ja myös kuivatut yritit kiinnostavat ostoina. 15

17 Marjatila Raitaniemi Liimattalantie Liimattala Äänekoski Taina Paakkunainen Puh Ari Paakkunainen Puh Marjatila, omista marjoista jatkojalostus. Kuivatut marjajauheet ja rouheet. VTT:n kanssa tehneet yhteistyötä. Kehitetty omaa kuivainprosessia. Marjajauheet: Ruusun, tyrni, herukka (puna, musta ja viher), mansikka, vadelma ja karpalomarja. Pakkaus: 20 g:n prk ja 100 g pss. Toiminut vuodesta 1998 maitotilasta marjatilaksi. Siikaisten Ykkösmyymälät Oy Siikaistentie SIIKAINEN Puh (02) Jouko Saarinen Tuotanto Puh Wegebon-kuivatuotteet puh Wegebontuotenimellä kuivattujen marjojen, sienien ja yrttien etupäässä koevalmistusta. Käsityönä pakkaaminen. Esim. kokonainen mustikka: 40 g / 3.50 Pakkaus: läpinäkyvät pussit. Pääartikkelina ovat elintarvikekuivainte n valmistus. Marjojen lisäksi Tuotteita on myynnissä LifeLike Finland verkkokaupassa. Siitakesieni on kuivatuotteena: 10 g / Kiantama Oy PL 87 / Marjatie Suomussalmi Puh Fax Lapin Kuivaherkku Rovaniementie Törmä Keminmaa p Annikki Kyllönen Myyntipäällikkö Puh Leena Rissanen Puh Minimirahtikuivaus on 1000 kg joko tuoretai pakastemarjaa. Kuivauskapasiteetti mahdollista kymmeniä tuhansia kg. Omaa tuotantoa, rahtikuivausta mm. teollisuudelle. Tuotteet ovat esim. kuivattu mustikka: 50 g 4,29 / 85,80 / kg Elintarvikkeiden kuivausta 1990-luvun alusta. Tuotteet valmistetaan käsityönä puhtaista lappilaisista raakaaineista. Aromi säilyvät raakaaineissa kuivaamalla. Toimintaa on ollut vuodesta -73 ja oma brändituote; Biokia kuivatut marjajauheet ja rouheet. S- ja K- ryhmän myymälöissä sekä verkkokaupassa. Kuivatut valmiit ateriat. Jakelu koko Suomi. Myyntiä erilaisten messujen ja tapahtumien yhteydessä. Valio Oy Meijeritie Helsinki Puh * Petri Silfverberg Hankintapäällikkö / HKI Puh Hannu Liimatainen raakaaineet, Suonenjoen tehdas Tomi Helin p Päällikkö Jogurteissa voisi käyttää marjajauheita tai rouheita, mutta kuluttajat haluavat, että on kokonasia marjoja. Kotimaisuus kiinnostaa ehdottomasti. Määrät ovat suuria ja Valiolla on sopimusviljelijöitä / tuottajia. Käyttävät pakastemarjaa, koska se sopii tuotantoon ja tuotteisiin parhaiten. 16

18 Calendan yrtit Huttulantie Kiiminki calendanyrtit.websites.fi Kati Haipus Puh Lammas- ja yrttitila Kiimingissä. Pellot luomutuotannossa vuodesta Kuivaavat itse yrtit ja mansikka lastuina. Orakas-maatilakuivuri 20 kg kerralla tuoreyrttejä kuivuriin. YRTTIMAUSTEET pakkausvaihtoehdot ja hinnat: aromitiivis ruskea pussi 20g 4,50 sellofanipussi 10g 3,00 Lähialueen markkinat. Itella ja matkahuolto. Prominent Food GMP Oy Lintulammenkatu Kerava fax Markku Hämäläinen Pekka Ropo Puh Suomalainen elintarviketuotteiden valmistaja. Elintarviketeollisuudel le tarjotaan valikoima huippulaatuisia luonnonmausteita ja yrttejä. Ovat kiinnostuneita kuivatuista marjoista (vähäinen käyttö) ja varsinkin sienijauheista ostomielessä. Nyt sienijauheet tulevat ulkomailta. Ykkösmausteet Oy Harkontie JYVÄSKYLÄ Pirkko Suominen Puh Ei varsinaisesti kuivattuja marjoja tai sieniä, mutta joissakin teesekoituksissa on kuivattua marjaa. Yhteismarkkinointi kiinnostaa. Nordic Vitality Oy Vasarakankaantie Polvijärvi Heikki Härkönen Tuotantopäällikkö Puh Kuivatut marjatuotteet. Omaa kuivausteknologiaa kehitystyönä. Mahevi Oy:n entinen teollisuustila ja laitteet. Oma BERRYFECTtuotemerkki saatu markkinoille. Kuivattuja marjatuotteita myös teollisuudelle. Eivät anna tietoja ulos. Kaskein Marja Oy Työtie Taavetti puh (0) fax (0) Veijo Weeman Myynti Puh. (0) Kuivaamon laitteet ovat kotimaisen valmistajan ORAKAS-kuivureita. Kuivatut marjat, majajauheet ja rouheet sekä marjarakeet. Lisäksi muita tuotteita, kuten marjamehut. Suomen suurimpiin marjojen teollista kuivaustoimintaa harjoittavista yrityksistä kuuluu Suomussalmella toimiva Kiantama Oy:n, joka työllistää 30 henkilöä ja kuivaamotyötä tehdään kahdessa vuorossa. Yritys on toiminut vuodesta 1973 ja liikevaihto on 10 milj. euroa (puhelinhaastattelu; Lahtinen / Kyllönen). Tuoremarja ostetaan syksyllä määrän ollessa 3,5 miljoonaa kg (Kyllönen). Keväällä hiljaisempaan aikaan huolletaan tuotannon koneet ja laiteet sekä pidetään lomat ennen uuden sesongin alkamista. Kiantama Oy:n oma brändituote Biokia (kuivatut marjat, marjajauheet ja rouheet) on ollut markkinoilla noin 10 vuotta, mutta vasta kahden viimevuoden aikana on tuotteen markkinointiin panostettu kahden uuden palkatun henkilöresurssin avulla. Biokia-tuotteita on myynnissä päivittäistavarakaupoissa (S-ryhmän ja K- 17

19 ketjun myymälät) sekä luontaistuotekaupoissa ja verkkokaupassa. Kiantama Oy valmistaa rahtina marjatuotteita (rouheet ja jauheet) teollisuuden tarpeisiin ja vientiä on Aasian-maihin sekä Keski-Eurooppaan. Esimerkiksi Lindseed Oy ja Kaskein Marja Oy ostavat kuivatun marjaraaka-aineen Kiantama Oy:ltä rahtina. Kaskein Marja Oy ostaa myös tuoremarjaraakaainetta Vesannolla toimivalta marjantoimittajalta Berry Express Oy:ltä omaan kuivaamoon (puhelinneuvottelu Lahtinen / Weeman). Nordic Vitality Oy jatkaa aikoinaan konkurssiin menneen MaHeVi Oy:n tiloissa marjojen kuivaustoimintaa teollisuuden tarpeisiin ja myymällä omaa brändituotetta BERRYFECT-tuotemerkillä. Kastikkeita valmistava Puljonki Oy (vuosittainen sienten ostomäärä satoja kiloja) ja mausteita valmistava Prominent Food GMP Oy ovat kiinnostuneita ostamaan kuivattuja sienituotteita omien toutteiden valmistukseen. Lindseed Oy on kiinnostunut marjajauheiden ostosta sopimusvalmistuksena ja rahtitoimituksena, mikäli laatu ja hinta ovat kilpailukyiset nykyisen toimittajan Kiantama Oy:n marjajauheille (mustikka ja puolukka). Kiantama Oy:n minimirahtitoimitus on 50 kg ja hinta kokonaiselle kuivatulle marjalle 2012: Puolukka 39 kg Mustikka 49 kg Karpalo 50 kg Mustaherukka 18 kg Tyrni (ulkolainen) 32 kg Kuivattu marjajauhe on hieman kalliimpi kilohinnaltaan. Rahtikuivauksen minimikilomäärä on 1000 kg joko tuore tai pakastemarjaa kuivaamoon toimitettuna. Toimitusaika on omasta tuotantokapasiteetista riippuen noin kolme viikkoa ja hinta-arvio 1,50 / kg. Kuivattuna tuote on 10 % alkuperäisestä raaka-aineesta eli rahtikuivattuna 150 kg rahtivapaana. Tuotteet pakataan kuljetusta varten esimerkiksi 2,5-5 kg:n pusseihin ja laatikkoon. Rahtikuljetus on sopimuksen mukaan esimerkiksi Kiitolinja määrästä riippuen joko FIN-kuormalava (1 m x 1,20 m, kantavuus 1800 kg) tai EUR-kuormalava (1 m x 1,20 m, kantavuus 1800 kg). Edellä mainittujen yritysten lisäksi kontaktit ovat olleet leipomoalan yrityksiin, mutta kuivatuotteiden hinta on koettu pakastetuotteita kalliimmaksi. Valio Oy käyttää omassa tuotannossaan marjoja, mutta haastattelun (Lahtinen / hankintapäällikkö Silfverberg) perusteella pakastemarjaa on totuttu käyttämään, sillä asiakkaat haluavat, että jogurteissa ja muissa vastaavissa tuotteissa on mukana kokonaisia marjoja. Tulevaisuudessa tilanne voi tulla muuttumaan (Silfverberg). Myllyn Paras Oy:n ostopäällikkö Jouni Virta oli myös sitä mieltä, että tulevaisuudessa voi kuivatuille marjatuotteille olla käyttöä (puhelinkeskustelu ja sähköposti). Kosmetiikka teollisuuden yritys Lumene Oy ostaa kuivattuja marjatuotteita suurimmilta 18

20 valmistajilta, joista yksi tiedossa oleva on kauhajokelainen Nordic Bioextracts Norbiox Oy, jonka tuotteita menee myös vientiin etupäässä Japaniin. 4.4 Kysyntä teollisesti kuivatuille marjoille ja sienille Esiselvityshankkeen ostopalveluina teetettiin markkinatutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää teollisesti kuivattujen kotimaisten marjojen ja sienien kysyntää sekä kuluttajien että erikois- ja luonnontuotevähittäiskaupan osalta. Tarjouspyyntöjen ja tarjousten perusteella tutkimuksen tekijäksi tuli jyväskyläläinen yritys Tietoykkönen Oy. Kuluttajatutkimuksen otos oli 300 eri ammattialan edustajaa, kuluttajia, jotka ovat ikäryhmästä vuotiaat. Suurin osa vastaajista 28 % kuului ikäryhmään vuotta sekä miehiä että naisia (rakenne 50 % naisia ja 50 % miehiä). Vastaajien asuinalue: Helsinki-Uusimaa (30 %), Etelä-Suomi (21 %), Länsi- Suomi (25 %) ja Itä- ja Pohjois-Suomi (24 %). Alan koulutettuja haastattelijoita oli 21 henkilöä. Otos toteutui (100 %), sillä haastatteluja tehtiin otoksen mukaan yhteensä 300 kpl. Teollisesti kuivattujen marjojen ja sienten kuluttajatutkimuksen (Tietoykkönen Oy 2012) mukaan kysymykseen: Kuinka usein on tapana ostaa kuivattuja kotimaisia marjoja tai sieniä? Vastauksia saatiin alla olevan kuvan jakauman mukaan 300 kuluttajalta. KUINKA USEIN ON TAPANA OSTAA KUIVATTUJA KOTIMAISIA MARJOJA TAI SIENIÄ? Marjat Sienet Useita kertoja kuukaudessa 1% 0% Noin kerran kuukaudessa 2% 4% Noin joka toinen kuukausi 2% 2% Muutaman kerran vuodessa 4% 11% Harvemmin 8% 12% Ei lainkaan 70% 84% Lähde: Tietoykkönen Oy kuluttajatutkimus 19

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

MARSI 2007 LUONNONMARJOJEN JA -SIENTEN KAUPPAANTULO- MÄÄRÄT VUONNA 2007. Maaliskuu 2008

MARSI 2007 LUONNONMARJOJEN JA -SIENTEN KAUPPAANTULO- MÄÄRÄT VUONNA 2007. Maaliskuu 2008 MARSI 27 LUONNONMARJOJEN JA SIENTEN KAUPPAANTULO MÄÄRÄT VUONNA 27 Maaliskuu 28 Maa ja metsätalousministeriö Helsinki 28 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 MARJA JA SIENITIEDUSTELUN TOTEUTUS... 2 3 TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN

LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN LUONNONTUOTTEET Luonnontuotteilla ja metsien ei-puuaineisilla tuotteilla tarkoitetaan metsistä ja puista saatavia tuotteita, jotka eivät ole puumateriaalia.

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Tilannetta ja tilastoa: luonnonmarjat

Tilannetta ja tilastoa: luonnonmarjat Tilannetta ja tilastoa: luonnonmarjat Arktiset Aromit ry: Vuonna 2015 saatiin ennätyksellinen mustikkasato, vaikka alkukesän kylmyys viivästyttikin marjojen kypsymistä. Mustikkaa kerättiin myyntiin 7,2

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu 7.6.2016 Nimisuojasta kilpailukykyä? Maa- ja metsätalousministeriön ja kahdeksan organisaation

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Luonnontuotteita pohjoisesta miten vastata matkailun ja maailman kysyntään Olos, Muonio

Luonnontuotteita pohjoisesta miten vastata matkailun ja maailman kysyntään Olos, Muonio Luonnontuotteita pohjoisesta miten vastata matkailun ja maailman kysyntään 29.9.2016 Olos, Muonio Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Miksi luonnontuotteita matkailuun ja

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Villinä luontoon. Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta

Villinä luontoon. Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta Villinä luontoon Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta 22.6.2016 Rovaniemi Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Twitter: @MarjaRiittaKott Pro Luomu ry Luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun

Lisätiedot

Luonnonmarjojen kansantaloudellinen merkitys

Luonnonmarjojen kansantaloudellinen merkitys ARKTISET AROMIT RY Luonnonmarjojen kansantaloudellinen merkitys Sonja Viljamaa ja Simo Moisio Arktiset Aromit ry, Oulun yliopisto Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Kyselyn tulokset...

Lisätiedot

Luomuluonnonmarjojen. poimintaohje

Luomuluonnonmarjojen. poimintaohje Luomuluonnonmarjojen poimintaohje Mitä luomulla tarkoitetaan? Poimijan on tutustuttava tähän luonnonmukaista keruuta koskevaan ohjeeseen ennen keruun aloittamista ja poimija vahvistaa kirjallisesti sitoutuvansa

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

KLAPIVERKOSTOJEN LUOMINEN SUOMESSA JA MAAILMALLA. Energiahankkeen verkostotapaaminen Jyväskylä

KLAPIVERKOSTOJEN LUOMINEN SUOMESSA JA MAAILMALLA. Energiahankkeen verkostotapaaminen Jyväskylä KLAPIVERKOSTOJEN LUOMINEN SUOMESSA JA MAAILMALLA Energiahankkeen verkostotapaaminen Jyväskylä 9.11.2016 LÄHTÖKOHDAT Selvityshanke: klapituottajat (kiinnostus/määrät), tuotanto, logistiikka, markkinat,

Lisätiedot

Luomun ketjubarometri. Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry

Luomun ketjubarometri. Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry Luomun ketjubarometri Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luomuketjun toimijoiden näkemyksiä ja käsityksiä luomualan

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 LUONNONTUOTEALA Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 Viikko 23 on Villiruokaviikko Luonto on täynnä ruokaa ELO-säätiö ELO-säätiö on Suomalaisen ruokakulttuurin

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 Yhteyshenkilöt Eeva-Liisa Lehto, puh 040 8255056, sähköposti eeva-liisa.lehto@foodwest.fi

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä.

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään miten n maakunnan asukkaat suhtautuvat Euroopan Unionin

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola

Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola 7.4.2016 / Hanna-Maija Väisänen & Leena Viitaharju 8.4.2016 1 Esityksen sisältö: Tausta Miten innovaatio voi saada alkunsa?

Lisätiedot

TUNNETAANKO LUOMU

TUNNETAANKO LUOMU Luomu keittiöissä Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista www.ekocentria.fi

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia ERIHYVÄ ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 YHTEYSHENKILÖT EEVA-LIISA LEHTO Hankkeen projektipäällikkö puh 040 8255056

Lisätiedot

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Suonenjoki 4.4.2013 ProAgria Etelä-Suomi ry, Kouvola Tuula Repo kehitysjohtaja, MMM p. 040 588 0958, vaihde 020 747 3434 tuula.repo@proagria.fi Yhteistyösopimus

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma 19.10.2012 Tuula Sokka Algol Chemicals Oy ALGOL: KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN. Teknisen kaupan ja terveydenhuollon monialakonserni, jolla pitkät

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Metsämarjojen- ja -sienten poiminta ja käyttö Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kotitalouksissa. Mikkonen, H. & Moisio, S. 2011

Metsämarjojen- ja -sienten poiminta ja käyttö Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kotitalouksissa. Mikkonen, H. & Moisio, S. 2011 Metsämarjojen- ja -sienten poiminta ja käyttö Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kotitalouksissa Mikkonen, H. & Moisio, S. 2011 Luonnontuotealan merkitys ja kehittämistarpeet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Julkisten ruokapalvelujen hankinnat-foorumi, Hyvinkää 18.5.2016 Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju & Hanna-Maija Väisänen 20.5.2016 1 Esityksen

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 01 Tutkimusraportti 6.11. 01 Merja Lintunen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS REILUN KAUPAN BRÄNDI- JA KAMPANJATUTKIMUS 014 Tutkimuslaitos Taloustutkimus Oy Tutkimuslaitoksen yhteyshenkilöt

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

LUOMUKERUU -ALUEIDEN SERTIFIOINTI BIRGITTA PARTANEN RURALIA-INSTITUUTTI MAISTA LUOMU TERTTI

LUOMUKERUU -ALUEIDEN SERTIFIOINTI BIRGITTA PARTANEN RURALIA-INSTITUUTTI MAISTA LUOMU TERTTI LUOMUKERUU -ALUEIDEN SERTIFIOINTI BIRGITTA PARTANEN RURALIA-INSTITUUTTI MAISTA LUOMU TERTTI 1.10.2016 TAUSTAA LUOMUMETSISTÄ MONEKSI -TIEDOTUSHANKE 2015-2016 Etelä-Savossa toteutetaan Luomumetsistä moneksi

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Mansikanviljelyn sivuvirrat

Mansikanviljelyn sivuvirrat Mansikanviljelyn sivuvirrat Ongelman määrittely Innovaatiokilpailu 21.11.2016 31.5.2017 Sivu 1 18.11.2016 Mansikanviljely Suomessa Marjojen viljely Suomessa yhteensä vuonna 2013, Puutarhatilastot 2013

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki HoReCa-tapaaminen Muistio 19.3.2015 klo 12-14.30 Postitalo, Helsinki Paikalla Mika Heiskanen (Finlandia-talo) Leila Fogelholm (Fazer Food Services) Jarkko Knuutinen (Meira Nova) Marko Kapanen (Heinon Tukku)

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot avain julkisen keittiön toimittajaksi. Mikkeli

Paikalliset innovaatiot avain julkisen keittiön toimittajaksi. Mikkeli Paikalliset innovaatiot avain julkisen keittiön toimittajaksi Mikkeli 15.11.2016 Ruralia-instituutti / Hanna-Maija Väisänen www.helsinki.fi/ruralia 21.11.2016 1 Otsikkoja viime vuosilta Osasto / Henkilön

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta. Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere

Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta. Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere 1 Alkutuotantoilmoitus /Elintarvikelaki 22 Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri Moilas Oy Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri. Moilas Oy Perustettu 1955 Perheyritys kolmannessa polvessa Yhtiöittäminen ja sukupolvenvaihdos 1.1.2006:

Lisätiedot

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka Siitä se ajatus sitten lähti Kotipaikka, Leppävirralla toimiva maitotila, jäi veljelle ja Pekka lähti töihin Nokialla tietokoneasiantuntijaksi Maatalous veti puoleensa ja omaa tilaa alettiin etsiä Oma

Lisätiedot

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Ruokatieto Yhdistys ry - edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta

Lisätiedot

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely Puukuitupohjaisia lämmöneristeitä valmistava Ekovilla Oy on 30-vuotias rakennusteollisuusyritys, joka toimii Kuusan-koskella. Yhtiöllä on tehtaat myös Kiimingissä ja Ylistarossa. Ekovilla on orgaanisten

Lisätiedot

Tuorekasvisten jäljitettävyys Suomessa

Tuorekasvisten jäljitettävyys Suomessa Tuorekasvisten Suomessa Pekka Siiskonen, Anne Piirainen Sari Iivonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Ruralia-instituutti / Sari Iivonen/ Tuorekasvisten 14.2.2014 1 Ruoan alkuperän todentaminen

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia Marika Laurila 1, Sari Himanen 1, Bertalan Galambosi 1, Sirkka Vahtola 2 ja Miia Konttinen 3 1 Luonnonvarakeskus, 2 Oulun 4H-yhdistys, 3 Suomen 4H-liitto Suomi

Lisätiedot

RUOKAKETJU. Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä,

RUOKAKETJU. Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä, RUOKAKETJU Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä, 20.1.2016 Heidi Valtari heidi.valtari@utu.fi Lähiruokakoordinaatio Turun yliopiston Brahea-keskus 8.12.2015 Lähiruoan koordinaatiohanke Yhdessä tehden

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Tiivistetyistä mehuista on moneen janoon

Tiivistetyistä mehuista on moneen janoon Tiivistetyistä mehuista on moneen janoon Täysmehujen ja muiden mehu- ja juomavalmisteiden runsas tarjonta on lisännyt erilaisten juomien käyttöä viime vuosien aikana. Mehutuotteita nautitaankin nykyään

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta

Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta Pirjo Korpela Yleistä alkutuotannosta Hygieniapaketin mukaan myynti suoraan kuluttajille on suljettu ulos alkutuotannon toiminnasta Kuitenkin pienimuotoisesta

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät,

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, 12.10.2016 Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa, Ruokatieto

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot