Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Esiselvityshankkeen tarkoitus ja tavoitteet... 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Johdanto... 2 2 Esiselvityshankkeen tarkoitus ja tavoitteet... 2"

Transkriptio

1 Metsä- ja puutarhamarjojen ja sienien teollinen kuivaaminen ja pakkaaminen -esiselvityshanke (nro 17546) Kehittämisyhtiö Witas Oy projektipäällikkö KK Tuula Lahtinen

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Esiselvityshankkeen tarkoitus ja tavoitteet Kohderyhmät Esiselvityshankkeen toteutus ja resurssit Organisaatio, raportointi ja seuranta Esiselvityshankkeen kustannukset ja rahoitus Toimenpiteet Marjat ja sienet raaka-aineena sekä vuosittainen keskimääräinen satomäärä Yleisimmät luonnonmarjat Puutarhamarjat Sienet Seutukunnan keskimääräinen marjasato ja kilohinta Taulukko 2. Marja- ja hedelmätilat Tutustumiskäynnit kuivaustoimintaa harjoittaviin yrityksiin Taulukko 4 Kuivattuja marjatuotteita valmistavia yrityksiä Kysyntä teollisesti kuivatuille marjoille ja sienille Tukkuliikkeet ja päivittäismarkkinat kartoituksessa Kuivatuotteiden (marjat ja sienet) verkkokauppa Taulukko 5 Kuivattujen marja- ja sienituotteitteiden jakelu- ja myyntikanavia Lähimarkkinat; keskuskeittiöt ja logistiikka Marjojen ja sienien teollinen kuivaamisen prosessi Elintarviketila Kuivattujen marja- ja sienituotteiden pakkaaminen Kuivainlaitteiden saatavuus ja kapasiteetti Taulukko 6 Marjojen ja sienien teollinen kuivaaminen; laitteet ja koneet Esiselvityshankkeen tuloksia Taulukko 7 Kuivaustoiminnasta kiinnostuneita toimijoita Taulukko 7.1 Muut toimijatahot Johtopäätöksiä ja jatkohankesuunnitelmia Lähteet Liite 1 Lähiruokamarkkinat; keskuskeittiöt ja lounasravintolat Liite 2 Elintarvikekuivauksen kustannuksia ja hintaesimerkkejä Liite 2.1 Tuloslaskelma Liite 3 Kysymykset opinnäytetyöhön JAMK /JAPA ry Markkinointiosio... 44

3 1 Johdanto Metsä- ja puutarhamarjojen ja sienien teollinen kuivaaminen ja pakkaaminen esiselvityshanke (nro 17546) suunniteltiin kartoittamaan marjojen ja sienien teollisen kuivaamotoiminnan edellytyksiä pohjoisen Keski-Suomen seutukunnan; Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren alueella. Seutukunnan ja yleensä elintarviketuotannon kausiluonteisuudesta, elintarvikkeiden säilyvyydestä ja logistiikan kustannuksista johtuen alkutuotteiden jalostamista pidetään tarpeellisena. Alueen elintarvikkeiden, varsinkin marjojen ja sienien, jatkojalostus on hyvin vähäistä. Paikallisten elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden tuotantomahdollisuudet ovat kuitenkin melko hyvät harvaan asutun maaseudun puhtaan luonnon ja satoalueiden näkökulmasta katsottuna. Elintarviketuotannossa suositaan yleensä kotimaisia raaka-aineita ja lyhyitä logistisia ketjuja. Useimpien teollisuudenalojen, myös elintarviketeollisuuden markkinat, ovat joko suoraan tai epäsuorasti kansainvälisen kilpailun piirissä, vaikka mukana on myös paikallisia piirteitä, joihin kilpailukyky ja tuotteiden tunnettavuuden kasvu usein perustuvat. Alueelliset ja paikalliset makutottumukset sekä olemassa oleva ruokakulttuuri, kuten osta kotimaista ja suosi paikallista, mahdollistavat elintarvikemarkkinat myös maantieteellisesti suppeille alueille. Jalostusastetta nostamalla on mahdollisuus vaikuttaa tuotteiden kilpailukykyiseen hinnoitteluun. Markkinoinnissa erikoistuotteiden kaupallistamiseen on tuotu mukaan tarinat ja pohjoinen arktisuus, jolloin syntyy usein mielikuva koskemattomasta, puhtaasta luonnosta. Tarinoiden ja mielikuvien avulla voidaan lisätä tuotteen erilaistamista ja sitä kautta parantaa kilpailukykyä. Tuotekehitystä ovat ohjaamassa raaka-aineiden alkuperän merkitys; luonnollisuus, eettisyys, aitous ja terveellisyys, jotka korostuvat raaka-aineissa varsinkin luonnonmarjojen osalta. Raaka-aineen saatavuuden ja riittävyyden lisäksi marjojen ja sienien teollista kuivaustoimintaa harjoittavalla yrityksellä tulee olla kannattavan liiketoiminnan edellytykset. Nykypäivän ruokaketjussa arvostetaan paikallisuutta, kotimaisuutta ja lähiruuan kautta tulevaa läpinäkyvyyttä alkutuottajalta kuluttajalle. Kilpailukyvyn kannalta merkittäviä ja keskeisiä asioita ovat tuotteiden ja palvelutoiminnan korkea laatu, erikoistuminen ja innovatiivisuus. 2 Esiselvityshankkeen tarkoitus ja tavoitteet Esiselvityshankkeen tarkoituksena ja tavoitteena oli selvittää metsä- ja puutarhamarjojen ja sienien teollisen kuivaamisen ja pakkaamisen toimintaedellytyksiä, kuten kysyntää ja kannattavuutta teollisesti kuivatuille marja- ja sienituotteille. 2

4 Tarkastelun kohteena olivat alkutuotannon mahdollisuudet kapasiteetin osalta koskien metsä- ja puutarhamarjojen vuosittaista keskimääräistä tuotantoa, poimintaa ja varastointia. Tavoitteena oli selvittää myös teollisen kuivaamisen ja pakkaamisen tekniikat sekä mahdolliset toteuttajat (yritykset) alueella. Esiselvityksen pohjalta oli mahdollisuus pilotoida valmis tuotanto- tai toimitusprosessi puhtaita, kuivattuja marja- ja sienituotteita sopivissa pakkauksissa asiakkaille, mikäli edellä mainitut toimintaedellytykset täyttyisivät. 2.1 Kohderyhmät Kohderyhmiin kuuluivat pohjoisen Keski-Suomen alueen, erityisesti Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren tuottajat; maa- ja puutarhatilat, metsämarjojen poimijat, sienitilat ja sienien poimijat. Yritykset, jotka voisivat liittyä marjojen ja sienien varastointiin, kuivaukseen ja tuotteiden pakkaamiseen. Kohderyhmät Alkutuottajat; maa-, puutarha- ja sienitilat sekä muut alan yritykset Asiakkaat; kuluttajat, tukkuliikkeet, keittiöt, ravintolat ja vähittäiskaupat Poimijat (keruutuottajat) Asiakasselvityksen osalta mukaan valittiin tukkuliikkeitä, keskuskeittiöitä ja lounasravintoloita (lähimarkkinat) sekä vähittäiskauppa. 3 Esiselvityshankkeen toteutus ja resurssit Esiselvityshankkeen hallinnoinnista vastasi Kehittämisyhtiö Witas Oy ja projektipäällikkönä toimi Tuula Lahtinen Kivijärveltä. Hankkeen toteutus vastasi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteen tavoitteita. Rahoitus oli Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry:n toimintaryhmän kautta. Esiselvityshanke toteutettiin ajalla pohjoisen Keski-Suomen seutukunnan alueella. Esiselvityshankkeen taustalle kartoitettiin teollisesti yleisimmin kuivattavat marjat ja sienet sekä raaka-aineen saatavuus, keskimääräinen myyntiin tullut satomäärä ja ostohinta. Hankkeesta tiedotettiin hankesuunnitelman mukaisesti henkilökohtaisin käynnein, sähköpostitse, kirje- ja puhelinyhteydenotoin. Lisäksi esiselvityshanke oli mukana Kehittämisyhtiö Witas Oy:n osastolla Keksintöjen Viikko messuilla Samalla hanke-esite oli jakelussa sisältäen kontaktipyynnön marjojen ja sienien kuivaustoiminnasta kiinnostuneille. 3

5 3.1 Organisaatio, raportointi ja seuranta Hankkeelle nimettiin seurantaryhmä Kehittämisyhtiö Witas Oy:n toimitusjohtaja Tuija Muhonen yrityspalvelupäällikkö Kari Taipale (hankesuunnitelman laatija) kehittämispalvelupäällikkö Mauno Laulumaa Esiselvityshankkeen seuranta toteutui viikkoraporttien, seurantaryhmän puhelinneuvotteluiden ja marraskuun koostepalaverin pohjalta. 3.2 Esiselvityshankkeen kustannukset ja rahoitus Esiselvityshankkeen kustannukset ja rahoitus näkyvät alla olevasta taulukosta. Palkat ja palkkiot muuttuivat hieman budjetoidusta. Taulukko 1 Esiselvityshankkeen kustannukset ja rahoitus 2.2 Kustannukset ja rahoitus Budjetoitu Toteutunut Palkat ja palkkiot ,83 Ostopalvelut ,66 Vuokrat ,30 Kotimaan matkakulut ,45 Yleiskustannukset ,70 Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusarvio ,94 Ostopalveluihin budjetoitu määrä alittui, sillä osa selvityksen edellyttämästä tietojen hankinnasta oli ilman kustannuksia tapahtuvaa asiantuntijuuden vaihtoa. Kotimaan matkakulut ylittyivät hieman, sillä esiselvityshankkeen marjojen ja sienien teollista kuivaamista harjoittavat yritykset sijaitsevat etäällä pohjoisesta Keski-Suomesta lukuun ottamatta Äänekoskella sijaitsevaa Marjatila Raitalaa, jonka yrittäjä ei halunnut antaa tietoja ulkopuoliselle. Elintarvikelakiin perustuvat hygieniavaatimukset rajoittavat myös osaltaan tuotantoon ja tuotantotiloihin tutustumista. Kokonaiskustannusarvio toteutuneiden kustannusten osalta alittuu budjetoidusta. Lopullinen toteutunut kustannusarvio on saatavilla vuoden 2013 tammikuun puolivälissä. 4

6 4 Toimenpiteet Lähimarkkinoita kartoitettiin Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Perhon, Pihtiputaan, Saarijärven ja Viitasaaren alueella. Mukaan valittiin lähiruokaperiaatteella alueen keskuskeittiöt ja lounaspaikat. Lähialueen markkinaselvityksen pohjalta, aterioiden määrästä ja marjojen sekä sienien käytöstä ruuan valmistuksessa, voidaan markkina-alue nähdä suuntaa antavana koskemaan huomattavasti laajempaa markkina-aluetta logistiset tekijät huomioiden. Koko maata koskeva jakelu esimerkiksi kahden suuren päivittäistavarakaupan markkinoita hallitsevan S- ja K-ryhmän (yhteensä yli 80 % markkinaosuus) ketjujen kautta onnistuu, mikäli tuotteet hyväksytään järjestelmään ja ketjujen tuotevalikoimaan mukaan. Edellä mainittujen markkinoita hallitsevien ketjuliikkeiden lisäksi puhelinhaastatteluissa (Lahtinen) mukana oli myös Tuko Logistics Osuuskunta, joka on päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiö. Raaka-aineen saatavuutta kartoitettiin puhelinhaastatteluilla luonnonmarjojen ja sienien osalta marjojen ja sienien ostajilta, jotka kiertävät eri paikkakunnilla. Puutarhamarjojen osalta kysely kohdistui alueen marja- ja hedelmätiloihin. Luonnon marjojen ja sienien poimijoita tavoiteltiin henkilökohtaisilla kontakteilla erilaisten tapahtumien ja tapaamisten yhteydessä. Poimijoiden sitoutumista ja sitouttamista lähdettiin tavoittelemaan luonnontuotekeruun, luonnontuotekortti- ja elintarvikehygieniaosaamisen koulutusten ja kurssien järjestämisen kautta tulevaisuudessa. Kohderyhmänä koulutusten Ääneseudun TE-toimiston työvoimakoulutus (Jarmo Härkönen) ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus POKE (koulutussuunnittelija Rauno Viiru) ja kurssien järjestämisestä vastaavien tahojen, kuten Kinnulan osalta Suomenselän kansalaisopisto (rehtori Marja Lehtonen). Marjojen ja sienien teollista kuivaustoimintaa harjoittavien yritysten osalta kartoituksessa oli mukana koko Suomi. Potentiaaliset asiakkaat ja markkinat - kysyntätutkimuksen teki tarjouspyyntöjen ja tarjousten pohjalta jyväskyläläinen Tietoykkönen Oy ostopalvelun toimeksiantona. Hankeyhteistyötä: Finnbeing, Kasvi-idea Keski-Suomessa, Näkökulmaverstas yrittäjille, Pro Ruokakulttuuri ja Ruokaketjuilla kasvuun hankkeiden välillä. Toimenpiteet kohdistuivat hankekuvauksen mukaisesti: Alkutuotannon mahdollisuudet kapasiteetin osalta (keskimääräinen marjasato) Asiakkaat; markkinaselvitys kuivatuille marja- ja sienituotteille Kuivaustekniikka; laitteet ja saatavuus Tuotantokapasiteetti- ja kannattavuuslaskelmat Kuivaamisen ja tuotteiden pakkaamisen tekniikat ja mahdolliset toteuttajat (yritykset) Logistiikka 5

7 4.1 Marjat ja sienet raaka-aineena sekä vuosittainen keskimääräinen satomäärä Puolukka, mustikka ja lakka ovat kaupallisesti tärkeimpiä luonnonmarjoja Suomessa, joista puolukkaa poimitaan eniten Yleisimmät luonnonmarjat Suomessa yleisimpiä luonnonmarjoja ovat: mustikka, puolukka, karpalo, tyrni, variksenmarja eli kaarnikka, vadelma ja lakka. Teollisuuden yleisimmin käyttämät marjat ovat mustikka ja puolukka, joiden saatavuus raaka-aineena on yleisesti ottaen hyvä. Mustikka on kaupallisesti tärkeä luonnonmarja, jota arvostetaan sekä kotimaassa että ulkomailla marjan terveellisyyden vuoksi. Karpaloa poimitaan jonkun verran kotimaassa, mutta suurin osa karpalosta on viljeltyä tuontimarjaa Baltian maista, Puolasta, Kanadasta ja Pohjois-Amerikasta. Myös muita marjoja kuivataan teollisesti esimerkiksi tyrniä ja vähäisessä määrin variksenmarjaa eli kaarnikkaa. Vadelma ja lakka ovat suosittuja marjoja, mutta niiden saatavuus luonnonmarjoina on vähäistä ja lisäksi lakan hinta on korkea, joka rajoittaa saatavuuden lisäksi teollista käyttöä. Ruusun- ja pihlajanmarjaa käytetään jonkun verran myös teollisesti kuivattuina marjarouheina ja jauheina. Simo Moision (Arktiset Aromit ry) mukaan kotimainen elintarviketeollisuus käyttää tuotteissaan vuositasolla metsämarjoja runsaat neljä miljoona kiloa. Mustikan osuus on yli 2 miljoonaa kiloa ja puolukan noin 1,3 miljoonaa kiloa. Karpaloa käytetään noin 0,7 miljoonaa kiloa, joka on kolmanneksi suurin osa. Variksenmarjaa käytetään vähän. Viljeltyjen marjojen osa teollisuuden käytöstä on runsas 6 miljoonaa kiloa vuodessa, josta suurin osuus on mansikalla. Yritykset ostivat metsämarjaa viime kesänä 2012 yli 14 miljoonaa kiloa. Määrässä ei ole mukana torikauppa eikä poimijoiden suoramyynti keskuskeittiöille ja kuluttajille. Vuoden 2012 marja- ja sienitilastot (MARSI) julkaistaan keväällä Suomalaisten luonnontuotteiden kaupallisen hyödyntämisen ja kotitarvekäytön perustana ovat jokamiehen oikeudet eli vapaus kulkea luonnossa ja kerätä marjoja ja sieniä ilman erillistä lupaa. Maamme metsistä yli 90 % täyttää EU:n keruutuotteille asettamat luomukriteerit (EU:n asetus (ETY) N:o 2092/91), mutta luonnosta kerätyt tuotteet eivät olekaan automaattisesti luomua. Luomukeruutuote-nimityksen käyttämisen edellytys on se, että poimija sitoutuu luomuohjeisiin ja kerää raaka-aineen luomutuotantoalueeksi virallisesti hyväksytyiltä metsä- ja maa-alueilta. Luomukeruutuotteita on valvomassa Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK). 6

8 Alla olevasta piirakasta näkyy poimintatulojen perusteella myös poimitun marjasadon prosentti jakaumat. Lähde: Luonnonmarjojen ja sienien kauppaantulomäärät vuonna 2011 (MARSI 2012) Suomen metsät antavat satoa, syötäviä marjoja vuodessa keskimäärin miljoonaa kiloa, josta saadaan talteen vain noin viisi prosenttia. Esimerkiksi mustikan ja puolukan sadosta arvioidaan talteen otetuksi vain 3 10 %. Metsiimme jää raaka-ainetta ainetta vuosittain yli 85 %. Osa ongelmasta on kotimaisten poimijoiden puute. Tarvetta ja kysyntää on aktiiviselle, luonnontuotteita tuntevalle poimijakunnalle sekä poimintaa helpottaville työvälineille. (Suomen Luontoyrittäjyysverkosto ry.) Ulkomaalaisten poimijoiden poimima osuus koko luonnonmarjamyynnistä oli 78 % ja luonnonsienimyynnistä 15 %. Osuudet perustuvat tutkimuksessa mukana olevien marja- ja sienikauppaa harjoittavien yritysten antamiin tietoihin. (MARSI 2012, 15.) Lähde: Luonnonmarjojen ja sienien kauppaantulomäärät vuonna 2011 (MARSI 2012) Luonnonmarjoista ja sienistä kertyi poimintatuloa yhteensä 23,6 milj. euroa. Useimmilla tuotteilla on järjestäytynyttä ostotoimintaa. 7

9 Varastointitukea luonnonmarjoille ja sienille on maksettu vuodesta 1997 lähtien. Tuen tarkoituksena pyritään edistämään kotimaisten marjojen ja sienten talteenottoa sekä hyödyntämistä. Varastoidulle lakalle maksetaan tukea enintään 34 snt / kg, muille marjoille 10 snt / kg ja sienille 42 snt / kg. Vuonna 2011 varastointitukea maksettiin luonnonmarja- ja sieniyritysten hakemusten mukaan yhteensä euroa. (MARSI 2012, 16.) Puutarhamarjat Puutarhamarjoista mansikkaa on parhaiten saatavilla. Herukkaa käytetään myös teollisesti kuivattuihin marjatuotteisiin (marjajauheet ja rouheet). Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry:n viljelyneuvoja Tuija Tanskan (puh ) mukaan vadelman ja herukanviljely on pienimuotoista ja vähäistä pohjoisen Keski-Suomen alueella. Marja- ja hedelmätilojen satomäärät vaihtelevat viljelyneuvojan mukaan marjavuodesta ja -lajikkeesta riippuen. Keski-Suomen satoalueella keskimäärin: Marjanviljely Keskimääräinen sato Mansikka Mustaherukka (yleisin) Vadelma Pensasmustikka Tyrni kg / ha kg / ha kg / ha kg / ha 300 kg / ha Herukoista (musta-, puna- ja viherherukka) mustaherukka on yleisin ja satomäärät vaihtelevat kasvustosta ja lajikkeen tuottoisuudesta, mutta kasvupaikasta riippuen satoa voi saada jopa kg / ha. Karpalo on maailmalla laajalti viljelty, mutta samat lajikkeet eivät sovellu, viljelyneuvojan mukaan, Suomen talviolosuhteisiin. Tyrnin viljely onnistuu luontaisesti Ahvenmaan alueella hyvin ja muualla Suomessa viljelyä on laajimmillaan Pohjanmaalla. Viljelyneuvoja Tanskan mukaan tyrnisato vaihtelee vuodesta riippuen ja esimerkiksi vuonna 2010 satoa saatiin keskimäärin 300 kg / ha. Tyrnin poiminta on hankalaa ja etupäässä käsin tapahtuvaa, vaikka uusia keruumenetelmiä on kehitetty, kuten erilaiset imurit ja pakastettujen tyrnimarjaversojen varistelu marjoista. Pensasmustikan sato on vaihtelevaa ja pohjoisen Keski- Suomena alueilla vähäistä sadon ollessa keskimäärin kg / ha. Mansikan kilohinta 8

10 vaihtelee lajikkeesta ja satomäärästä riippuen ja oli vuonna 2012 keskimäärin 5 kilo. Mustaherukan kilohinta oli itse poimittuna keskimäärin 1,00 1,50 kilo. Seuraavassa alla olevassa taulukossa on Suomessa vuonna 2011 tilastossa näkyvät marjatilojen viljelyalat ja satomäärät. Taulukko 1 Marjan- ja hedelmänviljelyä 2011 Marjan- ja hedelmänviljely avomaalla Bär- och fruktodling på friland 2011 Production of berries and fruit grown in the open 2011 Marjat ja hedelmät Bär och frukter Berries and fruit Yritysten määrä Viljelyala Sato Antal företag Odlingsareal Skörd Number of enterprises Area under cultivation Yield +-/ed. vuosi +-/ed. vuosi +-/ed. vuosi +-/ed. vuosi Föreg. år Föreg. år Föreg. år Föreg. år Prev. year Prev. year Prev. year Prev. year kpl,st, no kpl,st, no ha ha kg kg % Musta - ja viherherukka - Svarta och gröna vinbär - Black och green currants Punaherukka - Röda vinbär - Red currant Valkoherukka - Vita vinbär - White currant Vadelma ja mesivadelma - Hallon och åkerbärshallon - Raspberry Karviainen - Krusbär - Gooseberry Mansikka - Jordgubbe - Strawberry Pensasmustikka - Buskblåbär - Highbush blueberry Tyrni - Havtorn - Sea buckthorn Marja-aronia - Bäraronia - Chokeberry (Aronia spp.) Muut marjat - Övriga bär - Other berries Marjat yhteensä Bär totalt Berries total Lähde: Puutarhatilastot 2011 (Tieke) Mansikkaa viljellään eniten koko maassa ja seuraavana on herukanviljely, josta suurin osa on mustaherukanviljelyä Sienet Luonnosta löytyy satoja syötäväksi kelpaavia sienilajeja. Poimitut sienet eivät säily kauaa eivätkä kestä pitkää kuljetusta, joten ne on esikäsiteltävä tai valmistettava ruuaksi mielellään samana päivänä. Teollisuudessa yleisimmin käytetyt kauppasienet ovat; herkkutatti, haapa- ja kangasrousku, kelta- ja suppilovahvero sekä korvasieni. Kauppasienillä tarkoitetaan sellaisia ruokasieniä, jotka elintarvikeviranomaiset ovat hyväksyneet elintarvikkeina myytäväksi. Syötäviä sieniä eli ruokasieniä on huomattavasti enemmän. (Suomen Luontoyrittäjyysverkosto ry.) 9

11 Teollisesti kuivattujen sienien saatavuus on vähäistä. Wegebon-tuotemerkillä löytyy esimerkiksi viipaloitua siitakesientä 10 g:n pikkupussissa, jonka hinta on 3.85 ja saatavilla LifeLike Finland puutarhatuotteiden verkkokaupassa. Alla olevasta piirakasta näkyy poimintatulojen perusteella poiminta-alueiden alueiden jakautuminen: Kuva: Luonnonsienten poimintatulot Luonnonmarjojen ja sienien kauppaantulomäärät vuonna 2011 (MARSI 2012) Itä-Suomen alue on perinteistä sienialuetta poimijatulojen jakautumisen (89 %) mukaan. (MARSI 2012, 3.) Poimijoista suuri osa on ulkomaalaisia Venäjältä, Virosta ja Thaimaasta. Poimintatuloa luonnonsienistä kertyi yhteensä 2,0 milj. euroa. Suomessa on jonkun verran sienten viljelyä elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Alla olevasta taulukosta näkyy viljelyssä olevan siitakesienen (shiitake) tuottajia ja jalostajia Suomen markkinoilla. Taulukko 3 Teollista toimintaa harjoittavia sieniviljelijöitä ja sienituotteita valmistavia yrityksiä Yritys Yhteyshenkilö Tuotteet Mycofood Oy, Puolanka Sieniviljelylaitos Valkjärventie Espoo Jyrki Aho, dipl. ins. Toimitusjohtaja Puh Tuoreita ja kuivattuja luomushiitakesieniä vihannestukkureille, HoReCa-sektorille ja vähittäiskaupoille. Emperor Shiitake Oy Kirkkotie Mietoinen Mynämäki Polar Shiitake Oy Kuismintie Rääkkylä Jari Kipinoinen Myynti Puh Markku Leppänen Toimitusjohtaja Puh markku.leppanen(at)shiitake.inet.fi Asiakkaina koti- ja ulkomaiset vihannestukut. Kokonainen kuivattu sieni 2 kg laatikko ja 200 g vähittäismyyntipakkausrasia. Noin kg / vuosi, joista vientiin 70 %. Kuivattua siitakejauhetta, - viipaletta ja kokonaisia. Hinta: 3,50 euroa / 20g pussi Luomuviljelyssä. 10

12 Kaskein Marja Oy Työtie Taavetti puh (0) fax (0) Veijo Weeman Myynti Puh. (0) Kuivasivat sieniä aikaisemmin, mutta hinta jäi korkeaksi, joten valmistavat sienet suolaliemeen: Suppilovahvero, herkkutatti, kanttarelli, mustatorvisieni, korvasienin ja metsäsienisekoitus Taulukossa mukana oleva Kaskein Marja Oy ei harjoita sienten viljelyä, mutta jatkojalostaa sienituotteita sekä on aikaisemmin teollisesti kuivannut sieniä myyntiin. Kehittyvä Elintarvike lehden (elintarvikeketjun ammattilehti) mukaan sienien kasvatuksesta kaupallisessa mielessä on kiinnostusta Suomessa ollut jo 1970-luvulta lähtien. Siitakkeita ja herkkusieniä on kasvatettu pitkään ja muita kiinnostuksen kohteita ovat tryffelit ja herkkutatit. (Kehittyvä Elintarvike lehti 2012.) 4.2 Seutukunnan keskimääräinen marjasato ja kilohinta Pohjoisessa Viitasaaren seutukunnalla mansikkaviljelmien pinta-alat ovat keskimäärin kahdesta neljään hehtaarin. Mansikan myyntihinta on noin viiden eron luokkaa kilolta valmiiksi poimittuna. Lisäksi peltoon voi jäädä pääsadon kg:n jälkeen marjalajikkeesta ja kasvuolosuhteista riippuen 1000 kg mansikkaa, joka voisi haastateltujen viljelijöiden mukaan sopia kuivattavaksi teollisuuden tarpeisiin. Mustaherukan osalta alueen marjasato on lajikkeesta, kasvupaikasta ja kasvustosta riippuen riittävää mustaherukan teollista kuivaamista ajatellen marjanviljelijöiden haastattelun pohjalta. Mustaherukan myyntihinta on vaihdellut yhdestä eurosta kahteen. Itse poimittuna hinta on ollut kilolta yhden euron luokkaa. Olin yhteydessä seutukunnan marjatiloihin ja marjanmyyjiin, joita kaikkia kiinnosti teollisen kuivaamotoiminnan saaminen alueelle. Kuivaustoiminnan aloittamiseen ei haastattelujen pohjalta kuitenkaan heillä ollut halukkuutta joko iän, jatkajan hakemisen, tuotannonsuunnan vaihtamisen (puutarhatila), tehtyjen hankintojen ja investointien (kolme maitotilaa) tai muun samanaikaisesti työllistävän elinkeinotoiminnan harjoittamisen ohella. Mukana haastatteluissa ja kontakteissa oli myös puutarha- ja maatiloja, jotka eivät ole taulukossa mukana, koska heillä ei ollut marjanviljelyä eikä -myyntiä. 11

13 Taulukko 2. Marja- ja hedelmätilat Kannonkoski-Karstula-Kinnula-Kivijärvi-Kyyjärvi-Pihtipudas-Saarijärvi-Viitasaari-Äänekoski Kunta Yritys Yhteyshenkilö Marjanviljely Kannonkoski Hiekkarannan mansikka Kari ja Anna-Liisa Mansikka Hiekkarannantie 110 A, Liimatainen Kannonkoski Puh Karstula Ahosen Taimitarha Oy Taimistontie Karstula Poikosen Mansikkatila Ari Pekka ja Seija Mansikka Syrjämäentie 89 Poikonen Karstula Puh Kinnula Ketolan mansikka Kimmo Väisänen Mansikka Kimmo Väisänen Puh Ketolanlahdentie Muhola Mansikanviljely ja myynti Ari Jauhiainen Mansikka Jauhiainen Ari Puh Kivijärventie Kinnula Kivijärvi Tyvelän Mansikka Sirkka Kauppinen Mansikka Sirkka ja Kalevi Kauppinen Puh Vietsaarentie Kivijärvi Kyyjärvi Marjanviljely Auli Tamminen Vadelma Tuliharjuntie 447 Puh Mansikka Pihtipudas Kemppaisen tila Sari Kemppainen Mustaherukka Sari ja Vesa Kemppainen Puh Kaarteentie 98 Vesa Kemppainen Pihtipudas Puh Konemyynti, mattopesula Jokirinteen Mansikka Riitta Jaakonaho Mansikka Autiontie 32 Puh Alvajärvi Hyvönen Juha Viitasaari Marjatila Ahti Huikari Mustaherukka Puutarhatie 36 Puh Omena Kumpumäki Marjanviljely Antti Kivenniemi Mustaherukka Kivenniementie 230 Puh luomu Suovanlahti Saarijärvi Riekon marjatila Kaija ja Ilpo Riekko Mansikka Uusikyläntie 204 Puh Vadelma Pylkönmäki Puh Jatkojalostus omat tuotteet Äänekoski Marjatila Raitaniemi Taina Paakkunainen Mansikka Liimattalantie 1265 Puh Vadelma Liimattala, Herukat Äänekoski Jatkojalostus marjajauheet Pylkönmäellä toimivalla Riekon marjatilalta (mansikka ja vadelma) löytyvät tilan omat jatkojalostetut marjatuotteet. Maatilan rakennukset on aikoinaan 1990-luvulla saneerattu 12

14 marjojen käsittelyyn (kylmiö ja pakastetilat) ja varastointiin sopiviksi tiloiksi. Yrittäjien mukaan suurin osa tuotteista myydään lähialueen vähittäiskauppoihin suoramyyntinä ja erilaisten tapahtumien sekä messujen yhteydessä. Tilan alkoholittomat kuohujuomat, kuten mansikkakuohujuoma kulkee logistisesti Alkon kautta koko maahan. Marjanpoimijat rekrytoidaan vuosittain Venäjältä ja Ukrainasta, sillä kotimaisia poimijoita ei ole saatu. Isännän mukaan yhden hehtaarin alueelle tarvitaan 10 poimijaa. Riekon marjatilan marjaperskeet, myydään Äänekoskella toimivalle Marjatila Raitaniemelle, joka jatkojalostaa kuivaamalla ja jauhamalla marjatuotteita teollisuudelle omien, kuluttajille suunnattujen myyntituotteiden (marjajauheet) valmistuksen lisäksi. Molemmilla tiloilla on vuosien takainen ammattitaito ja kokemus takanaan. Raitaniemi on toiminut marjatilana jo vuodesta 1998 lähtien ja tehnyt aikoinaan kehitystyötä VTT:n kanssa (yrittäjän haastattelu.) Marjajauheita on myynnissä myös vähittäiskaupoissa ja nettimyyntinä. Jauheina löytyvät tuotteet: Mustikka, puolukka, karpalo, musta-, puna- ja viherherukka, tyrni ja vadelma. Pakkauskoot ovat 20 g purkit ja 100 g:n pussit. Marjaraaka-aineen saatavuus on viljellyn mansikan ja herukan osalta seutukuntaa ajatellen melko hyvä. Luonnonmarjojen ostajat (mustikka ja puolukka) kertoivat syksyllä 2012 ostamansa marjamäärän mukaan satoa tulleen kg Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren alueella sekä arviolta sama määrä, jopa hieman yli kg Kannonkosken, Karstulan ja osittain myös Multian sekä Saarijärven alueella. Myyntiin poimituista marjoista suurin osa on puolukkaa. Ostohinta oli poimitun ja puhdistetun mustikan osalta 1,80 / kg ja vastaavasti puolukan osalta 1,70 / kg. Marjanpoimijoista suurin osa on eläkkeellä olevia harrastelijoita. Osa poimituista marjoista tulee omaan kotitaloustarvekäyttöön ja sukulaisille sekä tuttaville. Parhaimman hinnan 4,50 5,00 / kg poimijat ovat saaneet myymällä marjat suoraan lähikauppaan tai keskuskeittiöille. Sitoutuminen ja sitouttaminen marjojen myynnin osalta teollista kuivaustoimintaa ajatellen riippuvat ostomäärästä ja hinnasta. Alueen paikkakunnan poimijat ovat kertomansa mukaan (yksityiset kotitarvepoimijat) halukkaita myymään marjat oman paikkakunnan yritystoimintaan, mikäli hinta on ulkopaikkakuntalaisten ostohinnan kanssa samaa luokkaa tai hieman korkeampi. Marjanpoimijoita ja maatilatalouden yrittäjiä tavoitettiin Maaseutuyhdistyksen (Maataloustuottajat ry ja Maa- ja kotitalousnaiset ry) kokousten yhteyteen järjestettävissä tietoiskuissa sekä Kivijärven Martat ry:n tilaisuudessa. Esiselvityshankeen 9.9. pidetyssä infotilaisuudessa paikalla oli 10 henkilöä ja vastaavasti pidetyssä tilaisuudessa 14 maatalouden edustajaa. Kivijärven Martat ry:n infossa oli läsnä 5 henkilöä. Yhteensä arviolta 25 henkilöä, sillä mukana oli myös samoja henkilöitä. Lisäksi olvat henkilökohtaiset tapaamiset ja kontaktit seutukunnan poimijoihin. Keskustelua käytiin kuivaustoiminnan kannattavuudesta, raaka-aineen (marjat ja sienet) saatavuudesta ja poimintaan liittyvästä tietotaidosta sekä poimijoiden määrästä. Suurin osa marjojen ja sienien poimijoista on tällä hetkellä eläkeikäisiä, joten huolta kannettiin 13

15 paikallistiedon (marja-alueet) häviämisestä heidän myötään. Keskustelun pohjalta nuoria ei kiinnosta marjojen eikä sienien poiminta. Marjojen ja sienten poimintaan liittyvässä suunnittelupalaverissa Kannonkoski-Kivijärven 4h-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tarja Alaisen kanssa pohdittiin, miten nuoret saataisiin mukaan poimintarenkaaseen. Toiminnanjohtaja Alainen totesi, että marjastus ei ole nuorten keskuudessa trendikästä, joten tarvitaan kasvojen kohotusta marjanpoiminnalle. Kuitenkin nuorilla on mahdollisuus ansaita poiminnalla lisätuloja, joten yksi vaikutin on lisäansiot. Laajamittaiseen marjojen ja sienien teollisen kuivaamisen edellyttämiin tuhansien kilojen marja tai sienimääriin ei nykyisillä poimijamäärillä päästä. Elintarviketeollisuus on hyvin säädeltyä, joten tuotetietoutta ja hygieniaosaamista tulee olla. Viranomaisvalvonta edellyttää omavalvontasuunnitelman olemassa oloa, jolloin tuotteet, tuotantotilat, laitteet, raaka-aineet ja elintarviketoiminnan edellyttämien hygienia-asioiden tulee olla kunnossa. 4.3 Tutustumiskäynnit kuivaustoimintaa harjoittaviin yrityksiin Seinäjoen valtakunnalliset Luonnontuotepäivät ja ruoka-seminaari ( ) tarjosivat kuivattujen tuotteiden tuotannolliseen kuivaustoimintaan liittyviä yrityskohteita: Jalasjärvellä Pramia Oy, Tilausravintola Mihinämoon ja Kauhajoella Nordic Bioextracts Norbiox Oy, joka toimittaa kuivatuotteita Keski-Euroopan ja Japanin markkinoille sekä Oy Lindseed Protein Finland Ltd, joka valmistaa 24h VALO nimistä brändituotetta (vuoden 2012 elintarvike) kuivatusta, rouhitusta pellavansiemenestä ja luonnonmarjoista. Olin myöhemmin yhteydessä Lindseed Oy:n toimitusjohtaja Barbara Kankaanpäähän, joka kertoi halukkuutensa yhteistyölle sopimusvalmistuksen, kuivattujen marjatuotteiden (marjajauheet ja rouheet) rahtitoimituksen suhteen. Yrityksen vuosittainen raaka-aineostomäärä on kg tuoremarjaa (mustikka ja puolukka). Tutustumiskohteena oli myös teollisten kuivainlaitteiden ja kuivattujen tuotteiden valmistaja Ykkösmyymälät Oy Siikaisissa. Esiselvityshankkeessa kartoitettiin teollisesti kuivattuja elintarvikkeita ja marjatuotteita (kokonaiset marjat, marjajauheet ja rouheet) valmistavia yrityksiä. Seuraavien yritysten tuotteita on saatavilla myös kuluttajapakkauksissa (brändituotteet): Kiantama Oy, Suomussalmi Nordic Vitality, Polvijärvi Lindseed Oy, Kauhajoki Raitalan Marjatila, Äänekoski Biokia-tuotteet Berryfect-tuotteet 24h Valo (pellavansiemen ja marja) Raitalan marjajauheet 14

16 Taulukko 4 Kuivattuja marjatuotteita valmistavia yrityksiä Yritys Yhteyshenkilö Tuotanto Tuotteet Norbiox Oy Teollisuustie Kauhajoki puhelin (06) Jari-Jukka Siivari Toimitusjohtaja - vesi/alkoholiuutot - spray-kuivaus - UHT-prosessointi - kromatografiset suodatukset Kasviuutteiden tuotantolaitos. Toimintaamme kuuluvat kasveista erotettavat ainesosat elintarvike-, kosmetiikka-, ja rohdos (lisäravinteet)- sovellutuksiin. Spray-kuivatut marjajauheet (mustikka ja puolukka) Mustikan kuivauute (25% antosyanidiinit) Elintarvike-, kosmetiikka-, ja rohdos (lisäravinteet)- sovellutuksiin. Green Finance Oy Haukilahdentie PULKKINEN GSM Fax Puh Fax Tuotevalikoimassa; tyrni-, mustikka-, karpalo-, puolukka-, aronia-, mustaherukkatäysme hut sekä em. marjoista kuivatut marjarouheet sekä tyrniöljy, tyrnihillo ja tyrnimarmeladimakei set. Greenfinn's tuotteita myydään; Japanissa ja Etelä-Koreassa Tyrni tuotetaan pääosin omilla viljelyksillä. Tuotteet valmistetaan marjoista, marjojen kuorista ja siemenistä. Tyrnimarmeladi Greenfinn s marjarouheet. Rouheet pakataan joko rasioihin tai purkkeihin. Joswola Oy Niemisentie Iisalmi Finland Mika Peippo Puh Lilja Tikkanen Puh Joswolan marjajauheet ovat täysmarjajauheita ja ne on valmistettu puhtaista kotimaisista kokonaisista marjoista lempeästi kuivaamalla. Kuivatut marjajauheet pakattu purkkeihin. Perheyritys, joka on toiminut noin 7 vuotta. Esimerkiksi: LUOMU Ruusunmarja täysmarjajauhe 100g täyttöpakkaus Marjahetki Mustaherukkakeitto 100g, Voivat tarvittaessa tulla luennoimaan alan yrittäjyyteen liittyen. Oma nettimyynti. Puljonki Oy Vepsänjoentie 10 FI Juuka, Finland Tel Fax Saku Iiskola Purchasing Manager Puh Kai Iiskola President Tel Perheyritys. Tuotteita menee Keski- Eurooppaa myöten ja Norjassa A La Carte Produkter Ltd on yksi jälleenmyyjä. Erilaiset kastikkeet Ovat kiinnostuneita ostamaan kuivattuja sieniä. Ostavat vuosittain satoja kiloja sieniä ja myös kuivatut yritit kiinnostavat ostoina. 15

17 Marjatila Raitaniemi Liimattalantie Liimattala Äänekoski Taina Paakkunainen Puh Ari Paakkunainen Puh Marjatila, omista marjoista jatkojalostus. Kuivatut marjajauheet ja rouheet. VTT:n kanssa tehneet yhteistyötä. Kehitetty omaa kuivainprosessia. Marjajauheet: Ruusun, tyrni, herukka (puna, musta ja viher), mansikka, vadelma ja karpalomarja. Pakkaus: 20 g:n prk ja 100 g pss. Toiminut vuodesta 1998 maitotilasta marjatilaksi. Siikaisten Ykkösmyymälät Oy Siikaistentie SIIKAINEN Puh (02) Jouko Saarinen Tuotanto Puh Wegebon-kuivatuotteet puh Wegebontuotenimellä kuivattujen marjojen, sienien ja yrttien etupäässä koevalmistusta. Käsityönä pakkaaminen. Esim. kokonainen mustikka: 40 g / 3.50 Pakkaus: läpinäkyvät pussit. Pääartikkelina ovat elintarvikekuivainte n valmistus. Marjojen lisäksi Tuotteita on myynnissä LifeLike Finland verkkokaupassa. Siitakesieni on kuivatuotteena: 10 g / Kiantama Oy PL 87 / Marjatie Suomussalmi Puh Fax Lapin Kuivaherkku Rovaniementie Törmä Keminmaa p Annikki Kyllönen Myyntipäällikkö Puh Leena Rissanen Puh Minimirahtikuivaus on 1000 kg joko tuoretai pakastemarjaa. Kuivauskapasiteetti mahdollista kymmeniä tuhansia kg. Omaa tuotantoa, rahtikuivausta mm. teollisuudelle. Tuotteet ovat esim. kuivattu mustikka: 50 g 4,29 / 85,80 / kg Elintarvikkeiden kuivausta 1990-luvun alusta. Tuotteet valmistetaan käsityönä puhtaista lappilaisista raakaaineista. Aromi säilyvät raakaaineissa kuivaamalla. Toimintaa on ollut vuodesta -73 ja oma brändituote; Biokia kuivatut marjajauheet ja rouheet. S- ja K- ryhmän myymälöissä sekä verkkokaupassa. Kuivatut valmiit ateriat. Jakelu koko Suomi. Myyntiä erilaisten messujen ja tapahtumien yhteydessä. Valio Oy Meijeritie Helsinki Puh * Petri Silfverberg Hankintapäällikkö / HKI Puh Hannu Liimatainen raakaaineet, Suonenjoen tehdas Tomi Helin p Päällikkö Jogurteissa voisi käyttää marjajauheita tai rouheita, mutta kuluttajat haluavat, että on kokonasia marjoja. Kotimaisuus kiinnostaa ehdottomasti. Määrät ovat suuria ja Valiolla on sopimusviljelijöitä / tuottajia. Käyttävät pakastemarjaa, koska se sopii tuotantoon ja tuotteisiin parhaiten. 16

18 Calendan yrtit Huttulantie Kiiminki calendanyrtit.websites.fi Kati Haipus Puh Lammas- ja yrttitila Kiimingissä. Pellot luomutuotannossa vuodesta Kuivaavat itse yrtit ja mansikka lastuina. Orakas-maatilakuivuri 20 kg kerralla tuoreyrttejä kuivuriin. YRTTIMAUSTEET pakkausvaihtoehdot ja hinnat: aromitiivis ruskea pussi 20g 4,50 sellofanipussi 10g 3,00 Lähialueen markkinat. Itella ja matkahuolto. Prominent Food GMP Oy Lintulammenkatu Kerava fax Markku Hämäläinen Pekka Ropo Puh Suomalainen elintarviketuotteiden valmistaja. Elintarviketeollisuudel le tarjotaan valikoima huippulaatuisia luonnonmausteita ja yrttejä. Ovat kiinnostuneita kuivatuista marjoista (vähäinen käyttö) ja varsinkin sienijauheista ostomielessä. Nyt sienijauheet tulevat ulkomailta. Ykkösmausteet Oy Harkontie JYVÄSKYLÄ Pirkko Suominen Puh Ei varsinaisesti kuivattuja marjoja tai sieniä, mutta joissakin teesekoituksissa on kuivattua marjaa. Yhteismarkkinointi kiinnostaa. Nordic Vitality Oy Vasarakankaantie Polvijärvi Heikki Härkönen Tuotantopäällikkö Puh Kuivatut marjatuotteet. Omaa kuivausteknologiaa kehitystyönä. Mahevi Oy:n entinen teollisuustila ja laitteet. Oma BERRYFECTtuotemerkki saatu markkinoille. Kuivattuja marjatuotteita myös teollisuudelle. Eivät anna tietoja ulos. Kaskein Marja Oy Työtie Taavetti puh (0) fax (0) Veijo Weeman Myynti Puh. (0) Kuivaamon laitteet ovat kotimaisen valmistajan ORAKAS-kuivureita. Kuivatut marjat, majajauheet ja rouheet sekä marjarakeet. Lisäksi muita tuotteita, kuten marjamehut. Suomen suurimpiin marjojen teollista kuivaustoimintaa harjoittavista yrityksistä kuuluu Suomussalmella toimiva Kiantama Oy:n, joka työllistää 30 henkilöä ja kuivaamotyötä tehdään kahdessa vuorossa. Yritys on toiminut vuodesta 1973 ja liikevaihto on 10 milj. euroa (puhelinhaastattelu; Lahtinen / Kyllönen). Tuoremarja ostetaan syksyllä määrän ollessa 3,5 miljoonaa kg (Kyllönen). Keväällä hiljaisempaan aikaan huolletaan tuotannon koneet ja laiteet sekä pidetään lomat ennen uuden sesongin alkamista. Kiantama Oy:n oma brändituote Biokia (kuivatut marjat, marjajauheet ja rouheet) on ollut markkinoilla noin 10 vuotta, mutta vasta kahden viimevuoden aikana on tuotteen markkinointiin panostettu kahden uuden palkatun henkilöresurssin avulla. Biokia-tuotteita on myynnissä päivittäistavarakaupoissa (S-ryhmän ja K- 17

19 ketjun myymälät) sekä luontaistuotekaupoissa ja verkkokaupassa. Kiantama Oy valmistaa rahtina marjatuotteita (rouheet ja jauheet) teollisuuden tarpeisiin ja vientiä on Aasian-maihin sekä Keski-Eurooppaan. Esimerkiksi Lindseed Oy ja Kaskein Marja Oy ostavat kuivatun marjaraaka-aineen Kiantama Oy:ltä rahtina. Kaskein Marja Oy ostaa myös tuoremarjaraakaainetta Vesannolla toimivalta marjantoimittajalta Berry Express Oy:ltä omaan kuivaamoon (puhelinneuvottelu Lahtinen / Weeman). Nordic Vitality Oy jatkaa aikoinaan konkurssiin menneen MaHeVi Oy:n tiloissa marjojen kuivaustoimintaa teollisuuden tarpeisiin ja myymällä omaa brändituotetta BERRYFECT-tuotemerkillä. Kastikkeita valmistava Puljonki Oy (vuosittainen sienten ostomäärä satoja kiloja) ja mausteita valmistava Prominent Food GMP Oy ovat kiinnostuneita ostamaan kuivattuja sienituotteita omien toutteiden valmistukseen. Lindseed Oy on kiinnostunut marjajauheiden ostosta sopimusvalmistuksena ja rahtitoimituksena, mikäli laatu ja hinta ovat kilpailukyiset nykyisen toimittajan Kiantama Oy:n marjajauheille (mustikka ja puolukka). Kiantama Oy:n minimirahtitoimitus on 50 kg ja hinta kokonaiselle kuivatulle marjalle 2012: Puolukka 39 kg Mustikka 49 kg Karpalo 50 kg Mustaherukka 18 kg Tyrni (ulkolainen) 32 kg Kuivattu marjajauhe on hieman kalliimpi kilohinnaltaan. Rahtikuivauksen minimikilomäärä on 1000 kg joko tuore tai pakastemarjaa kuivaamoon toimitettuna. Toimitusaika on omasta tuotantokapasiteetista riippuen noin kolme viikkoa ja hinta-arvio 1,50 / kg. Kuivattuna tuote on 10 % alkuperäisestä raaka-aineesta eli rahtikuivattuna 150 kg rahtivapaana. Tuotteet pakataan kuljetusta varten esimerkiksi 2,5-5 kg:n pusseihin ja laatikkoon. Rahtikuljetus on sopimuksen mukaan esimerkiksi Kiitolinja määrästä riippuen joko FIN-kuormalava (1 m x 1,20 m, kantavuus 1800 kg) tai EUR-kuormalava (1 m x 1,20 m, kantavuus 1800 kg). Edellä mainittujen yritysten lisäksi kontaktit ovat olleet leipomoalan yrityksiin, mutta kuivatuotteiden hinta on koettu pakastetuotteita kalliimmaksi. Valio Oy käyttää omassa tuotannossaan marjoja, mutta haastattelun (Lahtinen / hankintapäällikkö Silfverberg) perusteella pakastemarjaa on totuttu käyttämään, sillä asiakkaat haluavat, että jogurteissa ja muissa vastaavissa tuotteissa on mukana kokonaisia marjoja. Tulevaisuudessa tilanne voi tulla muuttumaan (Silfverberg). Myllyn Paras Oy:n ostopäällikkö Jouni Virta oli myös sitä mieltä, että tulevaisuudessa voi kuivatuille marjatuotteille olla käyttöä (puhelinkeskustelu ja sähköposti). Kosmetiikka teollisuuden yritys Lumene Oy ostaa kuivattuja marjatuotteita suurimmilta 18

20 valmistajilta, joista yksi tiedossa oleva on kauhajokelainen Nordic Bioextracts Norbiox Oy, jonka tuotteita menee myös vientiin etupäässä Japaniin. 4.4 Kysyntä teollisesti kuivatuille marjoille ja sienille Esiselvityshankkeen ostopalveluina teetettiin markkinatutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää teollisesti kuivattujen kotimaisten marjojen ja sienien kysyntää sekä kuluttajien että erikois- ja luonnontuotevähittäiskaupan osalta. Tarjouspyyntöjen ja tarjousten perusteella tutkimuksen tekijäksi tuli jyväskyläläinen yritys Tietoykkönen Oy. Kuluttajatutkimuksen otos oli 300 eri ammattialan edustajaa, kuluttajia, jotka ovat ikäryhmästä vuotiaat. Suurin osa vastaajista 28 % kuului ikäryhmään vuotta sekä miehiä että naisia (rakenne 50 % naisia ja 50 % miehiä). Vastaajien asuinalue: Helsinki-Uusimaa (30 %), Etelä-Suomi (21 %), Länsi- Suomi (25 %) ja Itä- ja Pohjois-Suomi (24 %). Alan koulutettuja haastattelijoita oli 21 henkilöä. Otos toteutui (100 %), sillä haastatteluja tehtiin otoksen mukaan yhteensä 300 kpl. Teollisesti kuivattujen marjojen ja sienten kuluttajatutkimuksen (Tietoykkönen Oy 2012) mukaan kysymykseen: Kuinka usein on tapana ostaa kuivattuja kotimaisia marjoja tai sieniä? Vastauksia saatiin alla olevan kuvan jakauman mukaan 300 kuluttajalta. KUINKA USEIN ON TAPANA OSTAA KUIVATTUJA KOTIMAISIA MARJOJA TAI SIENIÄ? Marjat Sienet Useita kertoja kuukaudessa 1% 0% Noin kerran kuukaudessa 2% 4% Noin joka toinen kuukausi 2% 2% Muutaman kerran vuodessa 4% 11% Harvemmin 8% 12% Ei lainkaan 70% 84% Lähde: Tietoykkönen Oy kuluttajatutkimus 19

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

MARSI 2007 LUONNONMARJOJEN JA -SIENTEN KAUPPAANTULO- MÄÄRÄT VUONNA 2007. Maaliskuu 2008

MARSI 2007 LUONNONMARJOJEN JA -SIENTEN KAUPPAANTULO- MÄÄRÄT VUONNA 2007. Maaliskuu 2008 MARSI 27 LUONNONMARJOJEN JA SIENTEN KAUPPAANTULO MÄÄRÄT VUONNA 27 Maaliskuu 28 Maa ja metsätalousministeriö Helsinki 28 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 MARJA JA SIENITIEDUSTELUN TOTEUTUS... 2 3 TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN

LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN LUONNONTUOTTEET Luonnontuotteilla ja metsien ei-puuaineisilla tuotteilla tarkoitetaan metsistä ja puista saatavia tuotteita, jotka eivät ole puumateriaalia.

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

MARSI 2006 MARJOJEN JA SIENTEN KAUPPAANTULOMÄÄRÄT VUONNA 2006. Maaliskuu 2007

MARSI 2006 MARJOJEN JA SIENTEN KAUPPAANTULOMÄÄRÄT VUONNA 2006. Maaliskuu 2007 MARJOJEN JA SIENTEN KAUPPAANTULOMÄÄRÄT VUONNA 26 Maaliskuu 27 Maa ja metsätalousministeriö Helsinki 27 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 MARJA JA SIENITIEDUSTELUN TOTEUTUS... 2 3 TIIVISTELMÄ... 3 4 MARJOJEN

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

MARSI 2011 LUONNONMARJOJEN JA -SIENTEN KAUPPAANTULO- MÄÄRÄT VUONNA 2011. Maaliskuu 2012

MARSI 2011 LUONNONMARJOJEN JA -SIENTEN KAUPPAANTULO- MÄÄRÄT VUONNA 2011. Maaliskuu 2012 LUONNONMARJOJEN JA SIENTEN KAUPPAANTULO MÄÄRÄT VUONNA 211 Maaliskuu 212 Seinäjoki 212 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 MARJA JA SIENITIEDUSTELUN TOTEUTUS... 2 3 TIIVISTELMÄ... 3 4 LUONNONMARJOJEN JA

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Luonnonmarjojen kansantaloudellinen merkitys

Luonnonmarjojen kansantaloudellinen merkitys ARKTISET AROMIT RY Luonnonmarjojen kansantaloudellinen merkitys Sonja Viljamaa ja Simo Moisio Arktiset Aromit ry, Oulun yliopisto Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Kyselyn tulokset...

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

RAPORTTI. Marsi 2013 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2013

RAPORTTI. Marsi 2013 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2013 RAPORTTI Marsi 2013 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2013 Sisältö Sisältö... 2 1 Johdanto... 4 2 Marja ja sienitiedustelun toteutus... 5 3 Tiivistelmä... 6 4 Luonnonmarjojen ja sienten

Lisätiedot

RAPORTTI. Marsi 2014 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2014

RAPORTTI. Marsi 2014 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2014 RAPORTTI Marsi 214 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 214 Sisältö Sisältö... 2 1 Johdanto... 4 2 Marja ja sienitiedustelun toteutus... 5 3 Tiivistelmä... 6 4 Luonnonmarjojen ja sienten

Lisätiedot

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Metsien terveystuotteet Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Metsien terveystuotteet Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Syö marjoja 2 dl joka päivä Metsien terveystuotteet Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Arktiset Aromit ry. 2014 Metsämarjojen vahvuudet Kansainvälinen kiinnostus Ympäristöystävällisyys ja alhainen

Lisätiedot

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11. Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.2014 Helsingin Mylly Oy ammattitaitoa ja kokemusta jo vuosisatojen takaa perheyritys,

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

TUOTEKORTTI. Tarkentavat tuotetiedot. Tilaus / toimitustiedot Tilaustapa, toimituserä, tilaus-toimitusrytmi jne. Tuotteen taustatiedot

TUOTEKORTTI. Tarkentavat tuotetiedot. Tilaus / toimitustiedot Tilaustapa, toimituserä, tilaus-toimitusrytmi jne. Tuotteen taustatiedot TUOTEKORTTI Tuotenimi Tuotekoodi Tuotteen paino Postitoimipaikka Myyntiyksikkö Myyntierän 1 koko Myyntierän 2 koko Pankkitiedot Tuotteen mitat (k * l * s) mm Yhteyshenkilö Myyntierän 1 mitat (k * l * s)

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Luomulle on kysyntää!

Luomulle on kysyntää! 3.12.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomulle on kysyntää! S-ryhmä/PKO Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Olli Kurppa Prismajohtaja/Ptostopäällikkö PKO Luomu

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

METSÄMARJOJEN KV-MARKKINAT

METSÄMARJOJEN KV-MARKKINAT METSÄMARJOJEN KV-MARKKINAT Antti Väliaho, Foodwest Oy antti.valiaho@foodwest.fi www.foodwest.fi www.elintarvikekehitys.fi Metsämarjojen potentiaali Maailmalla on vahva trendi eksoottisuuden ympärillä Pohjoinen

Lisätiedot

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Lähtökohdat Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Kalan käyttö Ravun käyttö Riistan

Lisätiedot

RAPORTTI. Marsi 2012 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2012

RAPORTTI. Marsi 2012 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2012 RAPORTTI Marsi 212 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 212 Sisältö 2 1 Johdanto... 4 2 Marja ja sienitiedustelun toteutus... 5 3 Tiivistelmä... 6 4 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Saksan elintarvikemarkkinoiden koko Saksan elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Vuoden 2010 kokonaisliikevaihto oli 149,5 mrd. euroa ja se kasvoi 1,2 % vuoteen

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Miten jalostaja vastaa kysyntään ja hallituksen asettamiin tavoitteisiin? Timo Marttinen Kruunu Herkku Esityksen sisältö Kruunu Herkku Kysyntään vastaaminen Hallituksen

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

145* PUOLUKKAA BERRIE PUOLUKKA-KARPALO. Puolukan ja karpalon yhdistelmä herättää makuaistin syksyisillä aromeillaan.

145* PUOLUKKAA BERRIE PUOLUKKA-KARPALO. Puolukan ja karpalon yhdistelmä herättää makuaistin syksyisillä aromeillaan. Roberts MARJAHYVÄÄ Roberts Berrieissä on marjojen kaikki parhaat ominaisuudet helposti nautittavassa muodossa. Juotavat välipalat on valmistettu kokonaisista marjoista, jolloin mukana ovat myös runsaasti

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013 Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013 Alkutuotannon suoramyynti = Alkutuotannon toimijoiden harjoittama omien alkutuotannon tuotteiden myynti Ei vaadi

Lisätiedot

LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen

LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen LUSTI - Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelytekniikoin Henri Vanhanen Luonnonmarjojen talteenotto Viimeisimmän arvion mukaan Suomen metsät tuottavat vuosittain 129-386 milj.kg puolukkaa ja 92-312

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Metsämarjojen- ja -sienten poiminta ja käyttö Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kotitalouksissa. Mikkonen, H. & Moisio, S. 2011

Metsämarjojen- ja -sienten poiminta ja käyttö Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kotitalouksissa. Mikkonen, H. & Moisio, S. 2011 Metsämarjojen- ja -sienten poiminta ja käyttö Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kotitalouksissa Mikkonen, H. & Moisio, S. 2011 Luonnontuotealan merkitys ja kehittämistarpeet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014 Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa Elina Särmälä 13.2.2014 Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy aloitti toimintansa vuonna 2010. Yhtiön omistus jakaantuu siten, että Lappeenrannan kaupunki omistaa

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Pohjois-Savon maaseutustrategia 2014-2020: Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020

Pohjois-Savon maaseutustrategia 2014-2020: Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020 Lisää Luomua 13.11.-12 Kuopio Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Pro Luomu - koko luomualan yhteistyöjärjestö - edistää luomualan kasvua ja kehitystä - jäseninä yrityksiä ja yhteisöjä - MMM hankerahoituksen

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Syö marjoja 2 dl joka päivä Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Metsämarjojen ravitsemuksellinen koostumus 80-90 % vettä niukasti energiaa

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Tutkimuksen tarkoitus selvittää: puutuotteiden ostokriteerit kuluttajien päätöksenteossa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi ProAgria Keski-Suomi Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset www.maajakotitalousnaiset.fi www.proagria.fi Maaseutuneuvonnan naisjärjestö, yksi Suomen suurimmista

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? KTT Hanna Leipämaa-Leskinen Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? 14.5.2014 elintarvikkeita ja kosmetiikkaa -seminaari 1 Mitä suomalaiset kuluttajat arvostavat? elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA ALITUOTANTOKASVIT TEOLLISUUDESSA, TARPEET JA TOIVEET Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy MILDOLA SUOMALAINEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA Avena Nordic Grain Oy: vilja-

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 LUONNONTUOTEALA Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 Viikko 23 on Villiruokaviikko Luonto on täynnä ruokaa ELO-säätiö ELO-säätiö on Suomalaisen ruokakulttuurin

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 Yhteyshenkilöt Eeva-Liisa Lehto, puh 040 8255056, sähköposti eeva-liisa.lehto@foodwest.fi

Lisätiedot

Kaupan ja verkkokaupan toimiva logistiikka

Kaupan ja verkkokaupan toimiva logistiikka Kaupan ja verkkokaupan toimiva logistiikka S-ryhmän vähittäiskaupan logistiikka Inex Partners Oy 26.5.2015 INEX PARTNERS OY JOUNI JAAKOLA 1 Inex Partners Oy SOK:n tytäryhtiö Tehtävänä tuottaa S-ryhmälle

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

LIIKELAHJAT SYÖTÄVÄN HYVÄÄ. Suunnittelemme liikelahjoihinne etiketit yrityksenne väreillä, logoilla ja teksteillä.

LIIKELAHJAT SYÖTÄVÄN HYVÄÄ. Suunnittelemme liikelahjoihinne etiketit yrityksenne väreillä, logoilla ja teksteillä. LIIKELAHJAT SYÖTÄVÄN HYVÄÄ TEET. KAHVIT. MAUSTEET. KEITTIÖVÄLINEET. JUOMAT Suunnittelemme liikelahjoihinne etiketit yrityksenne väreillä, logoilla ja teksteillä. 1.10.2012. MAKEISET 1. LAAJA VALIKOIMA

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1. Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin? 2. Mikä on suomalaisuuden merkitys ostopäätöksissä? 3. Mikä on suomalaisten

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot