Ruokintalaitteiden toimintavarmuus suurilla nautakarjatiloilla

Transkriptio

1 TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 4/2013 (646) KOTIELÄINTUOTANTO Ruokintalaitteiden toimintavarmuus suurilla nautakarjatiloilla MMM, agrologi Markku Lätti ja FM, agrologi (AMK) Miika Hartikainen Kuva 1. Rehun sekoitus ja jako seosrehuvaunulla todettiin teknisesti toimivimmaksi ruokintateknologiaksi suurilla nautakarjatiloilla. Kuva. Markku Lätti. Seosrehuruokinta hinattavalla tai ajettavalla seosrehuvaunulla todettiin Työtehoseurassa tehdyssä kyselytutkimuksessa teknisesti toimivimmaksi rehunjakotavaksi, jossa laitteiden tekniikan toimintahäiriöt olivat vähäisimmät. Kyselyyn vastanneiden kokemusten mukaan karkearehujen jako pienkuormaimella oli tekniikaltaan toimivin erillisruokinnassa. Pienkuormaimella rehuja jaet taessa ongelmat keskittyvät vain yhteen laitteeseen ja silloin myös ongelmien selvittäminen on monia muita rehunjakotapoja helpompaa. Pienkuormainta käytettäessä työmäärä kasvaa kuitenkin suureksi eläinmäärän lisääntyessä, ja siksi se soveltuu parhaiten esimerkiksi lypsykarjatiloilla alle lehmän karjoihin. Automaattisessa seos- ja karkearehunjaossa mattokuljetin toimi vastanneiden mukaan hyvin, kun mattoa ja rehukolaa muistetaan huoltaa ja säätää säännöllisesti ja käytetään suhteellisen lyhyttä rehusilppua. Väkirehun jaossa kioskit toimivat verrattain hyvin ja kiskoruokintalaitteet puolestaan olivat erittäin alttiita erilaisille toimintahäiriöille. Nautakarjatuotantoa laajennettaessa joudutaan usein miettimään koko ruokintastrategia uudestaan, mikä taas voi vaikuttaa ruokintateknologiaan ja -ketjuihin. Mietittäviä asioita ovat muun muassa tilan tuotantosuunta, eläinmäärä, tuotostavoitteet, käytettävissä oleva työvoima, käytettävät rehut ja mahdollisesti jo olemassa olevat rakennukset ja ruokintalaitteet. Toimivimman ratkaisun löytäminen voi olla haastavaa, koska markkinoilla on tarjolla monenlaista tekniik- kaa ja laitetta rehunsiirtoon, -valmistukseen ja -jakoon (kuva 2). Ruokintaketjujen toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä ei aina pystytä ennakoimaan etukäteen ilman omakohtaisia tai toisilta saatuja kokemuksia. Esimerkiksi tarkkuussilputtu ja pyöröpaalattu säilörehu voivat käyttäytyä erilaisissa jakolaitteissa eri tavoin. Mahdollisten ruokintalaitteiden ja -koneketjujen ongelmien selvittämiseksi TTS:ssä tehtiin vuosina Maatalouskonei- den tutkimussäätiön rahoituksella tutkimus niiden toimivuudesta ja toiminnallisuudesta. Tässä tiedotteessa esitetyt tulokset perustuvat tutkimuksessa tehtyyn viljelijäkyselyyn. Kysely lähetettiin kaikille Suomessa vuonna 2011 toimineille yli 60 lypsylehmän, yli 80 emolehmän ja yli 300 lihanaudan karjatiloille. Kyselyllä kartoitettiin viljelijöiden omia kokemuksia tilansa ruokintalaitteiden ja niiden muodostamien koneketjujen toiminnasta, ruokintalaitteiden vika- ja häiriötilanteista

2 Ruokintateknologiat osana ruokintaketjuja Väkirehusiilo/ -säiliö Rehuauma/-tuubi tai laakasiilo (väkir./säilör.) Pyöröpaalit Tornisiilo säilörehulle Paalisilppuri Traktori (tai vastaava) Pienkuormain Täyttöpöytä Rehunjakovaunu Kiinteä apesekoitin Kiskoruokkija (väkir.) Väkirehukioski Seosrehuvaunu Kiskoruokkija (kombi) Kiskoruokkija (säilör./seosr.) Sekoittava kiskoruokkija Ketjuruokkija Mattoruokkija Kuva 2. Esimerkkejä ruokintalaitteiden yhdistämisestä koneketjuiksi. Vihreällä merkatut ovat rehujen lähteitä, siniset rehujen siirtelyä ketjun keskellä, punaiset lopullisia rehujen jakolaitteita, ja keltaiset sellaisia, jotka soveltuvat jakamiseen ja myös rehujen edelleen liikutteluun. sekä niiden yleisyydestä ja syistä. Kysely lähetettiin kaikkiaan 858 tilalle, joista 220 tilaa (26 %) vastasi siihen. Osa tässä tiedotteessa esitetyistä tuloksista on jo aikaisemmin julkaistu hankkeessa tehdyssä opinnäytetyössä (Hartikainen 2012), jossa on käsitelty tarkemmin muun muassa kyselyn vastaajajoukon yleistietoja sekä eri ruokintateknologiaja -laiteketjuvaihtoehtoja. Väkirehuruokintalaitteiden toimintavarmuus Viljan siirtolaitteiden toimintavarmuutta arvioi 177 tilaa (81 % kaikista vastaajista) ja väkirehun jakolaitteitaan 117 tilaa (53 % kyselyyn vastanneista). Kyselyssä laitteiden toimivuutta vastaajat arvioivat arvosanoilla 4 10 (4 = paljon ilmenneitä häiriöitä 10 = ei häiriöitä ollenkaan) (kuvat 3 ja 4). Vastaavien yksittäisille laitteille antamista arvosanoista laskettiin väkirehunjaossa käytetyille laitteille ja koneille varastosta eläimen eteen niin sanottu laiteketjuarvosana. Esimerkiksi kuivan viljan siirrossa laiteketju sisältää viljan siirron varastosta myllyyn, myllyn, viljan siirron myllystä väkirehunjakolaitteeseen tai seosrehuvaunuun/kiinteään seosrehusekoittimeen sekä väkirehun jakolaitteet. Viljan siirto Kyselyyn vastanneilla karjatiloilla on oltu melko tyytyväisiä käytössä oleviin viljan siirtolaitteisiin varastosta ruokintalaitteeseen tai -pöydälle Täysin häiriöttömänä viljan siirtolaitteitaan piti noin kolmannes (31 %) vastaajista. Vain pieni osa (6 %) vastaajista arvioi laitteidensa toimivuuden arvosanan kahdeksan alapuolelle. Vastaajista noin kaksi kolmesta (63 %) antoi viljan siirtolaitteiden toimintavarmuudelle arvosanaksi 8 9,7 eli toiminta oli suhteellisen luotettavaa (kuva 3). Yhdistävänä tekijänä korkeita arvosanoja saaneille viljan siirtolaiteketjuille voidaan pitää traktorin tai muun vastaavan etukuormaimella varustetun koneen käyttöä. Nämä laitteet olivat käytössä 65 %:lla niistä 55 tilasta, joilla ilmoittivat viljan siirtokaluston toimineen häiriöttömästi (arvosana 10). Vastaavasti jos tarkastellaan 55:ttä heikoimmat arvosanat viljan siirtolaiteketjuille antanutta tilaa, niin niiden tapauksessa traktoria tai muuta vastaavaa etukuormaimella varustettua konetta viljan siirtolaiteketjussa käytti vain 33 %, ja näiden kahden alueen väliin jäävissä tapauksissa 58 %. Tuloksista huomaa, että viljan siirtolaitteiden toiminnassa esiintyy melko vähän häiriöitä, koska kysymykseen vastanneiden antama arvosana oli yleisimmin 9. Myllyt Viljan käsittelyssä myllyä ilmoitti käyttävänsä 164 tilaa (93 % kyselyyn vastanneista), ja suurimmalla osalla (81 % myllyä käyttävistä) käytössä oli valssimylly. Myllyn toimintavarmuutta kysyttiin myös arvosanoilla 4 10 (4 = paljon ilmenneitä häiriöitä 10 = ei häiriöitä ollenkaan). Arvosanojen jakauma on pääpiirteissään hyvin samanlainen mitä edellä koko siirtoketjua kuvaavat arvosanat. Myllyjen toiminnassa ongelmia oli suhteellisen vähän ja toimintaan oltiin yleisesti melko tyytyväisiä. Myllyn toimintaa koskeviin kysymyksiin vastanneista neljännes (24 %) arvioi myllyn toiminnan erittäin hyväksi (arvosana 10), noin kolmannes (37 %) antoi arvosanan 9 (häiriöitä vähän). Vastaajista 14 % arvioi tilan myllyn toiminnassa esiintyvän hieman enemmän ongelmia ja arvosana oli alle 8. Näissä yhdistävänä tekijänä näytti olevan puhdistustarve, joka oli vastaajien kommenttien perusteella pahimmillaan jatkuvaa myllyn vieressä seisomista. Mitään suurempia ongelmia vastaajat eivät olleet kohdanneet, vaikka kymmenelle myllylle olikin annettu arvosanaksi kuusi tai vähemmän. Yleisimpinä myllyille säännöllisesti suoritettavina huoltotoimina oli lueteltu pesu, rasvaus, valssien välysten säätö ja säännölliset puhdistukset. Myllyjen vuosimalli ei näyttänyt merkittävästi vaikuttavan niiden toimintaan, vaan hyvillä ja huonoilla arvosanoilla oli niin vanhempia kuin uudempiakin laitteita. Sama tilanne oli myös valmistajien kohdalla, sillä 2

3 Ruuvikulje n, 27 kpl (15 %) Ketjukulje n, 1 kpl (1 %) Imu/puhallus, 42 kpl (24 %) Spiraali, 48 kpl (27 %) Täy öpöytä, 6 kpl (3 %) Pienkuormain, 21 kpl (12 %) Traktori/pyöräkuorm/kuro aja, 93 kpl (53 %) Kuva 3. Viljan siirtolaitteiden yleisyys ja toimintavarmuus kyselytiloilla arvosanoilla 4 10 (4 = paljon ilmenneitä häiriöitä 10 = ei häiriöitä ollenkaan) sekä vastausten keskihajonta. Kysymykseen vastasi 177 tilaa. Muu, 2 kpl (1 %) Lypsyasemalla lypsyn yht, 5 kpl (3 %) Lypsyrobo lla lypsyn yht, 71 kpl (40 %) Yhdistelmäkiskoruokin, 5 kpl (3 %) Väkirehujen kiskoruokin, 17 kpl (10 %) Väkirehukioski, 70 kpl (39 %) Pienkuormain (väkirehukauha), 7 kpl (4 %) Kuva 4. Väkirehun jaon menetelmien yleisyys ja toimintavarmuus kyselytiloilla arvosanoilla 4 10 (4 = paljon ilmenneitä häiriöitä 10 = ei häiriöitä ollenkaan) sekä vastausten keskihajonta. Kysymykseen vastasi 118 tilaa. saman valmistajan täsmälleen samanmallinen mylly saattoi löytyä arvosanaskaalan ääripäistä. Kyselyn perusteella on kuitenkin vaikeata arvioida kunkin laitteen todellisia käyttötunteja, joten esimerkiksi vanhempi laite voi olla vähemmän käytettynä uutta paremmassa kunnossa. Kaikista myllyä käyttävistä tiloista vain muutamalla oli myllyyn yhdistetty tiiviste- tai kivennäisrehuannostelija, joilla ei arvosanojen ja kommenttien perusteella ollut merkittävää vaikutusta myllyjen toimintaan. Väkirehun jako erillisruokinnassa Väkirehujen (sisältäen myös viljan) jakolaitteiden toimintavarmuutta erillisruokinnassa arvioi arvosanoin 118 vastaajaa (54 % kaikista vastaajista) (kuva 4). Yli kahden kolmasosan vastanneista voidaan katsoa olevan tyytyväisiä laitevalintoihinsa (samalla tilalla väkirehua voitiin jakaa usealla laitteella), sillä heillä laitteiden tilakeskiarvosana sijoittui välille Arvosanoiltaan alle kahdeksan keskiarvoon jääviä väkirehun jakolaitteistoja oli 11 %:lla vastanneista. Näitä tiloja yhdisti väkirehukioskien käyttö, mutta ongelmat eivät liittyneet niihin, vaan pääasiassa väkirehujen ja viljan siirtoon spiraaleilla ja käytettävään valssimyllyyn. Spiraalikuljettimien ongelmiksi ilmoitettiin siirtoputkien yllättävän nopea puhki kuluminen ja usein tapahtuvat spiraalien katkeamiset. Spiraalien katkeamisia oli saatu loppumaan vaihtamalla pienempi spiraali entiseen putkeen. Myllyjen ongelmana olivat roskien, kivien ja muun ylimääräisen materiaalin aiheuttamat tukokset ja käyntihäiriöt. Myös viljan tai muun väkirehun holvaantuminen siiloon tai ruokintalaitteeseen mainittiin muutamissa heikoimpia arvosanoja saaneissa vastauksissa. Holvaantumisen syyksi ilmoitettiin muun muassa kosteus. Ongelmien kestot vaihtelivat muutamasta tunnista jopa viikkoihin ja erityisen vakavina vastaajat pitivät esimerkiksi yöaikaan sattuneita häiriöitä, joista ei itsellä ollut heti tietoa. Väkirehun siirto- ja jako - ketjutarkastelu Kaikista kyselyyn vastanneista 57 % (125 kpl) arvioi väkirehujen ruokintalaiteketjun (varastosta eläimen eteen) eri vaiheissa esiintyviä ongelmia. Mitään mainittavia häiriöitä ei ollut esiintynyt 38 %:lla (48 kpl) tiloista, ja arvosanoin mitattuna keskiarvot olivat luokkaa Väkirehunjakolaitteena näillä oli kolmea tilaa lukuun ottamatta jokin muu kuin kiskoruokintalaite. Enemmistöllä väkirehut jaettiin väkirehukioskeista ja lypsyroboteilta, joista erityisesti jälkimmäiset oli tässä kyselyssä arvioitu lähes virheettömästi toimiviksi. Väkirehukioskien toimivuudessa oli eroja jonkin verran ja häiriöitä ilmeni enemmän laitteen vanhetessa. Yli 10 vuotta vanhat ruokintakioskit oli arvioitu arvosanoin 6 8, kun vastaavasti alle viisi vuotta vanhat saivat arvosanoja Yleisin ongelmakohta väkirehujen ruokintalaiteketjuissa oli rehujen siirto varastolta ruokintalaitteille (30 vastauksessa = 24 % vastanneista). Näistä useat mainitsivat ongelmaksi jo edelläkin mainitut siirtospiraalit, ja niitä vaivanneet katkeamiset ja putkien puhki kulumiset. Muutamilla oli ollut ongelmia myös spiraalien moottoreiden kanssa ja esimerkiksi pelkästään yhdestä päästä vetävällä moottorilla pyöritetty spiraali ei ollut kestänyt ollenkaan. Spiraaleihin liittyviä ongelmia kuvattiin myös muissa ruokintaketjun vaiheissa tapahtuvien häiriöiden yhteydessä. Tällaisia olivat esimerkiksi rehun jäätyminen varastoinnissa ja tästä seuraava spiraalin katkeaminen, ja spiraalin kulumisen aiheuttamat häiriöt rehujen jakamiseen. Toiseksi yleisimpiä olivat väkirehujen varastointiin ja ruokintalaitteiden rehun jakamiseen liittyvät häiriöt. Varastoissa rehujen tai viljan holvaantuminen oli yleistä. Sitä mainittiin tapahtuvan muun muassa kuumalla ilmalla ja toisaalla taas jäätymisellä oli samanlaisia seurauksia. Väkirehujen säilöntäja varastointitapa ei tämän kyselyn perusteella kuitenkaan näyttäisi selittävän häiriöiden yleisyyttä, vaan näistä aiheutuvat häiriöt olivat enemmänkin yksittäistapauksia. Useasti mainittiin sähköviat väkirehukioskien ja kiskoruokkimien rehun jakoa häiritsevinä tekijöinä. Sähkövikojen tarkemmiksi syiksi oli ilmoitettu esimerkiksi kosteus, ukkosen aiheuttamat laiteviat ja eläinten liikkeistä/ käyttäytymisestä ruokintalaitteille aiheutuneet fyysiset rasitukset. Väkirehujen ruokintalaiteketjun häiriöiden yleisyyttä koskevaan kysymykseen vastasi 124 tilaa (56 %). Yhdelläkään tilalla ei esiintynyt laitteiden toimintahäiriöitä päivittäin. Enemmistöllä (73 %) häiriöitä oli ollut vain kerran tai pari vuodessa tai tätäkin harvemmin. Näissä vastauksissa oli mukana myös muutamia väkirehuilla täydennettyä 3

4 3 % 7 % Kuva 5. Kokonaistyytyväisyys väkirehujen jaon laiteketjuun. Kysymykseen vastasi 125 tilaa. 43 % 47 % Eri äin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Eri äin tyytymätön Ma oruokin, 12 kpl (14 %) Ma okulje n, 12 kpl (14 %) Ketjuruokintapöytä, 2 kpl (2 %) Tornisiilo+täy öpurkain, 7 kpl (8 %) Yhdistelmäkiskoruokin, 1 kpl (1 %) Kiskoruokin, 9 kpl (11 %) Täy öpöytä, 21 kpl (25 %) Paalisilppuri, 5 kpl (6 %) Rehunjakovaunu (kisko/manual), 2 kpl (2 %) Rehunjakovaunu (pol omoo ori), 8 kpl (10 %) Rehunjakovaunu (sähkö), 9 kpl (11 %) Pienkuormain (kauha), 10 kpl (12 %) Pienkuormain (rehuleikkuri), 2 kpl (2 %) Pienkuormain (rehu-/paalipih ), 36 kpl (43 %) Traktori (kauha), 6 kpl (7 %) Traktori (rehuleikkuri), 26 kpl (31 %) Traktori (rehu-/paalipih ), 28 kpl (33 %) Kuva 6. Karkearehuruokinnan laitteiden yleisyys ja toimintavarmuus kyselytiloilla arvosanoilla 4 10 (4 = paljon ilmenneitä häiriöitä 10 = ei häiriöitä ollenkaan) sekä vastausten keskihajonta. Kysymykseen vastasi 84 tilaa. seosrehuruokintaa käyttäviä tiloja, joissa väkirehut jaetaan käsin. Väkirehujen ruokintalaiteketjun kokonaistyytyväisyyttä koskevaan kysymykseen vastasi 125 tilaa. Näistä erittäin tyytymättömiä oli kahdeksan vastaajaa (6 %) ja melko tyytymättömiä neljä vastaajaa (3 %) (kuva 5). Ongelmat olivat pitkälti aiemmin kuvatun kaltaisia, mutta yhdessä tapauksessa ongelmana oli ollut muutaman kerran itsestään käynnistyvä viljaspiraali, ja toisessa tapauksessa myllyn tukkeutuminen ja ylikuumeneminen aiheutti jopa terveydelle vaarallisia huoltotoimenpiteitä. Jälkimmäisessä tapauksessa vastaaja ilmoittikin saaneensa ammattiastman ja siirtyneensä tästä syystä seosrehun ja murskesäilötyn viljan käyttöön. Tyytyväisimpiä olivat tämän kohdan perusteella samat vastaajat, jotka olivat myös arvosanoilla mitattuna arvioineet ruokintalaitteensa häiriöttömimmiksi. Karkearehuruokintalaitteiden toimintavarmuus Karkearehun ruokintalaiteketjuaan oli arvioinut arvosanoin 84 vastaajaa (38 % koko kyselyyn vastanneista). Tilojen koko ruokintalaiteketjun arvosanojen keskiarvot painottuivat kahdeksasta reiluun yhdeksään eli laitteet toimivat suhteellisen hyvin. Tiloista 11 % arvioi oman ruokintalaiteketjun toimivan häiriöttä eli täyden kympin arvoiseksi, ja noin puolet (51 %) arvioiduista ruokintalaiteketjuista sai toiminnastaan arvosanan keskiarvoksi 9 tai paremman. Yhdistävänä tekijänä hyväksi havaituille karkearehujen ruokintalaiteketjuille oli niiden yksinkertaisuus. Mikäli käytössä olivat vain esimerkiksi traktori etukuormaimella ja pienkuormain, niin ongelmakohtiakin oli vähän. Yllättävien ongelmien sattuessa nämä olivat myös helposti korvattavissa esimerkiksi lainakoneilla. Kyselyyn vastanneista 41 % (90 vastaajaa) oli ottanut kantaa karkearehujen ruokintalaiteketjun eri vaiheissa esiintyviin ongelmiin. Suurimmat ongelmakohdat olivat rehujen jakaminen ruokintapöydälle (30 %) ja varastointi (22 %). Vastanneista 29 % ilmoitti, ettei ollut esiintynyt mitään häiriöitä missään vaiheessa karkearehujen ruokintalaiteketjua. Yksittäisistä ruokintalaitteista rehunjaossa ongelmallisimmiksi mainittiin kiskoruokintalaitteet (kuva 6), joissa muun muassa automatiikka oli pettänyt ilman näkyvää syytä, laite ei ollut kyennyt käsittelemään pitkää karkearehun silppua, paikkamerkit olivat olleet hukassa ja laitteiden akkujen lataamisessa oli ollut häiriöitä. Mattoruokkimissa oli esiintynyt joitain ongelmia, kuten vaijerivetoisen rehukolan jumiutuminen ja sen kääntymisen ongelmat, maton luistaminen ja rehun jäätyminen talvella maton runkoon tuotantorakennuksessa, jossa matto lähtee kylmästä rehutilasta. Ajettavien rehunjakovaunujen kanssa oli myös ilmennyt ajoittaisia ongelmia, esimerkiksi laitteen kulumisesta johtuvia. Vaunut olivat näillä tiloilla 9 10 vuotta vanhoja. Ongelmien kestoksi oli ilmoitettu yleensä muutamista tunneista muutamiin päiviin. Pidempään kestäneitä häiriöitä oli myös mainittu, esimerkiksi yksi kaksi viikkoa kestänyt melkein palaneen pienkuormaimen korjaustapaus. Useissa vastauksissa esimerkiksi mattoruokinta käyttävillä tiloilla mainittiin korvaavaksi ruokintakalustoksi pienkuormain. 4

5 Torni, 8 kpl Laakasiilo, 46 kpl Auma, 6 kpl Pyöröpaali, 29 kpl 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Päivi äin Viiko ain Kuukausi ain 2 3 kk:n välein 1 2 kertaa vuodessa Harvemmin Kuva 7. Tornisiiloja käyttävillä kyselytiloilla esiintyi muita karkearehun varastointitapoja käyttäviä tiloja enemmän häiriöitä karkearehuruokinnassa. Kysymykseen vastasi 89 tilaa. 9 % 1 % 36 % Kuva 8. Kokonaistyytyväisyys tilan karkearehun ruokintalaiteketjuun. Kysymykseen vastasi 89 tilaa. Eri äin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön 54 % Eri äin tyytymätön Osuus vastanneista, % Päivi äin Viiko ain Kuukausi ain 2 3 kk:n välein 1 2 kertaa vuodessa Harvemmin Kuva 9. Karkearehujen ruokintalaiteketjussa esiintyvien häiriöiden yleisyys. Kysymykseen vastasi 91 tilaa. Varastointi oli karkearehujen ruokintalaiteketjuissa katsottu toiseksi suurimmaksi ongelmakohdaksi ongelmia kohdanneilla. Kaikilla näillä vastaajatiloilla rehujen varastointitapana oli pyöröpaali, rehuauma tai laakasiilo, ja kaikki mainitut vaikeudet liittyivät rehujen jäätymiseen tai pilaantumiseen. Erityisesti pyöröpaaleja käyttävillä tiloilla jäätyminen oli koettu ongelmaksi, kun taas pilaantuminen koettiin enemmän ongelmaksi rehuaumoja tai laakasiiloja käyttävillä tiloilla. Osansa näihin ongelmiin oli muun muassa lintujen tekemillä vahingoilla rehupaalien ja -aumojen muoveihin. Verrattaessa ruokintaketjun häiriöiden yleisyyttä rehun varastointitapaan kävi kuitenkin ilmi, että tiloilla joilla karkearehu oli varastoitu tornisiiloissa, esiintyi muita karkearehun varastointitapoja useammin häiriöitä karkearehun ruokintaketjussa (kuva 7). Varastoinnissa näillä tornisiiloja käyttävillä tiloilla ei kuitenkaan tunnistettu olevan ongelmia. Ongelmat muualla ketjussa voivat kuitenkin olla yhteydessä varastointitapaan, esimerkiksi jos täyttöpurkain ei saa purettua rehua tasaisesti ketjussa eteenpäin. Tyytyväisyys laiteketjuun Kysyttäessä kokonaistyytyväisyyttä karkearehujen ruokintalaiteketjuun erittäin tyytyväisiä ilmoitti olevansa 32 vastaajaa, eli 36 % tähän kohtaan vastanneista (kuva 8). Mitään ongelmia karkearehujen ruokintalaiteketjussa ei oltu kohdattu 13 tilalla (41 %), yhdeksän vastaajan (28 %) suurimmat ongelmat olivat rehujen jakamisessa ruokintapöydälle ja kuudella (19 %) ongelmia oli eniten varastoinnissa. Karkearehujen ruokintalaiteketjua arvioineista yksi vastaaja (1 %) ilmoitti olevansa erittäin tyytymätön ja kahdeksan vastaajaa (9 %) melko tyytymättömiä tiloillaan käytössä olevan ketjun toimintaan. Kaikkein tyytymättömimmän vastaajan tapauksessa käytössä oli täyttöpöytä-kiskoruokinyhdistelmä, jossa kiskoruokin toimi pitkälti vastoin kaikkea logiikkaa. Muuten näiden kaikkien yhdeksän tilan kohdalla ei löytynyt yhdistävää tekijää tuotantorakennuksista, käytetyistä ruokintalaitteista tai rehuista, sillä käytännössä kaikki yleisimmät vaihtoehdot olivat edustettuina. Sen sijaan näistä yhdeksästä vastaajasta vain kolme (33 %) piti laitteiden määräaikaishuoltoja riittävinä pitämään ne kunnossa, koska odottamattomia korjauksia oli joutunut tekemään huomattavasti näitä useammin. Kaksi vastaajaa eli 2 % kaikista tähän kohtaan vastanneista oli melko tyytymättömiä ruokintaketjun toimintaan, vaikka toisaalla kysyttäessä mitään ongelmia ei ollut esiintynyt. Karkearehujen ruokintalaiteketjussa esiintyvien ongelmien ja häiriöiden yleisyyttä koskevaan kysymykseen saatiin 91 vastausta (41 % vastaajista). Päivittäin tai viikoittain ongelmia kohtasi 15 % tiloista (kuva 9). Kerran tai pari kertaa vuodessa tai vielä tätäkin harvemmin ongelmia oli ollut 45 %:lla tähän kohtaan vastanneista. Päivittäin esiintyvät ongelmat edellyttivät ruokintalaitteen jatkuvaa seurantaa esimerkiksi tukosten varalta. Yhdistävinä tekijöinä näille tiheimmin ongelmia kohtaaville olivat tornisiilot ja niiden täyttöpurkaimet, sekä kiskoruokkimet. Ongelmia oli esiintynyt niin ruokintalaitteiden täytössä kuin rehuja jaettaessakin. Viikoittaisista ongelmista kärsivillä ongelmien laatu oli pitkälti samanlaista, mutta myös liian pitkä säilörehusilppu koettiin häiriöitä aiheutta- 5

6 Kiskosekoi n, 14 kpl (9 %) Kiinteä rehusekoi n, 26 kpl (17 %) Aje ava seosrehuvaunu, 15 kpl (9 %) Hina ava seosrehuvaunu, 102 kpl (65 %) Kuva 10. Seosrehun valmistuksen eri laitteiden yleisyys ja toimintavarmuus kyselytiloilla arvosanoilla 4 10 (4 = paljon ilmenneitä häiriöitä 10 = ei häiriöitä ollenkaan) sekä vastausten keskihajonta. Kysymykseen vastasi 157 tilaa. Jako Sekoitus Täy ö % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 4 - <5 5 - <6 6 - <7 7 - <8 8 - <9 9 - <10 10 Kuva 11. Seosrehuruokinnan eri vaiheiden teknologioiden toimivuudelle annettujen arvosanojen jakautuminen. Palkeissa olevat luvut ovat eri arvosanoja antaneiden vastaajien lukumäärät. Muu, 11 kpl (5 %) Täy öpöydät, 18 kpl (9 %) Tornisiilon täy öpurkain, 9 kpl (4 %) Spiraali-/ketjukulje met, 38 kpl (18 %) Pienkuormain, 12 kpl (6 %) Vaunun oma täy öjyrsin, 2 kpl (1 %) Traktori/pyöräkuorm/kuro aja, 119 kpl (57 %) Kuva 12. Seosrehun jako-/sekoituslaitteen täytön eri menetelmien yleisyys ja toimintavarmuus kyselytiloilla arvosanoilla 4 10 (4 = paljon ilmenneitä häiriöitä 10 = ei häiriöitä ollenkaan) sekä vastausten keskihajonta. Kysymykseen vastasi 141 tilaa. vaksi. Esimerkiksi mattoruokkimelle ilman rehusekoitinta johdettava noukinvaunulla korjattu rehu oli aiheuttanut ongelmia tukoksina, ja lisäksi joissain ratkaisuissa mattoruokkimen runkorakenne keräsi rehua itseensä ja maton puhdistuvuus oli heikkoa. Seosrehuruokintalaitteiden toimintavarmuus Kyselyyn vastanneilla seosrehuruokintaa käyttävillä tiloilla oli käytössään yhteensä 157 rehusekoitinta. Yleisin oli hinattava seosrehuvaunu (65 %). Kiinteiden rehusekoittimien osuus oli 17 % ja kiskosekoittimia ja ajettavia seosrehuvaunuja oli molempia alle 10 % (kuva 10). Kyselyyn vastanneista tiloista 97:lla oli käytössä seosrehuruokinta (44 % vastaajista) ja 53:lla täydennetty seosrehuruokinta (24 % vastaajista) ja ne olivat yleisempiä eläinmäärän kasvaessa. Seosrehuruokintaa käyttävistä tiloista laitteiden toimintahäiriöiden yleisyyttä arvioi arvosanoin sekoituslaitteiston täytössä 141 vastaajaa, rehun sekoituksessa 153 vastaajaa ja rehun jakamisessa 125 vastaajaa. Keskiarvojen perusteella arvosanan 9 tai paremman sai täytön osalta 76 % laitteista, sekoituksen osalta 69 % ja jaon osalta 64 %. (kuva 11). Eniten toimintahäiriöitä esiintyi seosrehun jakovaiheessa (22 % tiloista). Sekoitusvaiheessa häiriöitä esiintyi 14 %:lla tiloista ja sekoittimen täyttö- ja purkuvaiheessa 12 %:lla tiloista. Vain 31 %:lla kyselyyn vastanneista tiloista ei ollut ilmennyt mitään ongelmia seosrehuruokinnan laiteketjussa. Rehusekoittimen täyttölaitteet Rehusekoittimen täytön osalta parhaimpia arvosanoja saivat yksinkertaiset ratkaisut, joissa täyttö suoritettiin suoraan sekoittimeen traktorilla, pyöräkuormaajalla, kurottajalla tai pienkuormaimella (kuva 12). Kuormaamiseen käytettävän koneen ikä ei näyttänyt suuresti vaikuttavan arvosanoihin, sillä häiriöttömiksi oli ilmoitettu yli 20 vuotta vanhojakin koneita. Heikoimmiksi arvioituja puolestaan olivat ne, joissa täyttö tapahtui täyttöpöydiltä. Heikoimpia arvosanoja antoivat myös ne kuormaimia käyttävät tilat, joilla oli esiintynyt muun muassa traktorien ja etukuormainten rikkoontumisia. Seosrehun sekoituslaitteet Seosrehun sekoituksessa vähiten häiriöitä on ollut verrattain uusissa kiinteissä sekoittimissa ja hinattavissa tai ajettavissa seosrehuvaunuissa. Kyselyyn vastanneilla yleisin sekoitustapa oli kaksi vaaka- tai pystyruuvia. Laitteiden nuoresta iästä johtuen niille ei ollut tarvinnut tehdä juuri mitään ylimääräisiä huoltoja tai korjauksia, vaan normaalit rasvaukset, öljyjen tarkistukset ja vaihdot olivat riittäneet. Eniten sekoitusongelmista kärsineillä tiloilla häiriöitä olivat aiheuttaneet sekoittimien tukkeutumiset, niiden rakenteiden kulumiset ja esimerkiksi paalien heikko hajoavuus sekoitettaessa. Sekoitustavoissa näissä ei ole eroa paremmin menestyneisiin, 6

7 Ma oruokin, 29 kpl (23 %) Ketjuruokintapöytä, 1 kpl (1 %) Kiskosekoi n, 12 kpl (10 %) Rehunjakovaunu, 6 kpl (2 %) Kuva 13. Seosrehun jakolaitteiden yleisyys ja toimintavarmuus kyselytiloilla arvosanoilla 4 10 (4 = paljon ilmenneitä häiriöitä 10 = ei häiriöitä ollenkaan) sekä vastausten keskihajonta. Kysymykseen vastasi 125 tilaa. Pienkuormain, 20 kpl (16 %) Aje ava seosrehuvaunu, 12 kpl (10 %) Hina ava seosrehuvaunu, 64 kpl (52 %) Ma oruokin, 23 kpl Kiskosekoi n (kiskovaunu), 13 kpl Pienkuormain, 5 kpl Kiinteä rehusekoi n, 19 kpl Aje ava seosrehuvaunu, 15 kpl Hina ava seosrehuvaunu, 94 kpl Kuva 14. Toimintahäiriöiden esiintymistiheys seosrehulaiteketjun eri osilla. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Päivi äin Viiko ain Kuukausi ain 2 3 kk:n välein 1 2 kertaa vuodessa Harvemmin eikä laitteiden ikäkään ole merkittävästi korkeampi. Sekoitusongelmien taustalta löytyy monesti terien heikko kunto. Muun muassa riittämättömät huollot ja epäpuhtaiden rehujen käyttö johtavat sekoittimen terien tylsymiseen ja tällä on haitallinen vaikutuksensa niin sekoitusaikaan, seoksen tasalaatuisuuteen kuin seoksen purun onnistumiseenkin. Seosrehun jakolaitteet Annettujen arvosanojen perusteella seosrehun jakamisessa suoraan hinattavasta tai ajettavasta seosrehuvaunusta on vähiten teknisiä ongelmia (kuva 13). Toisena hyvin toimivana vaihtoehtona on jakaa seosrehu pienkuormaimella seosrehuvaunusta tai muusta sekoittimesta eteenpäin. Heikoiten toimivia ratkaisuja vastausten perusteella olivat seosrehujen jako kiskosekoittimella tai rehunjakovaunulla. Rehunjakovaunujen arvosanaa tosin pudottaa yksi selvästi muita alhaisempi arvosana muutenkin vähäisten vastausten joukossa. Sekä kiskosekoittimia että mattoruokkimia olivat vaivanneet toimintahäiriöt erityisesti laitteiden likaantuessa, joten virheettömämpi toiminta vaatisi aktiivista puhdistamista. Mattoruokkimista löytyi myös muutamia täysin toimiviakin ratkaisua, jotka olivat saaneet häiriöttömyydestään arvosanat 10. Vastaavaa ei kiskosekoittimien osalla esiintynyt, mutta on huomattavaa, että huonoimmaksi ja parhaimmaksi kiskosekoittimeksi oli arvioitu saman valmistajan saman ikäiset laitteet. Lisäksi näissä molemmissa käytettiin samanmittaista säilörehusilppua, joten sillä ei voida selittää toiselle laitteelle pääasialliseksi ongelmakohdaksi ilmoitettua nopeaa kulumista. Seosrehunjakolaitteiden ketjutarkastelu Vastausten perusteella vähiten häiriöitä seosrehun ruokintalaitteissa näytti olevan silloin, kun käytettiin 3 4 cm pituista säilörehua. Tätä pidempää ja lyhyempää silppua käyttävissä ruokintalaitteissa esiintyi hieman enemmän häiriöitä. Tässä ei kuitenkaan pystytty yksilöimään sitä, johtuivatko erot häiriöiden yleisyydessä pelkästään silpun pituudesta, vai olivatko muut tekijät (esim. rehun kosteus, laitteen ominaisuudet jne.) määräävämpiä. Karkearehun kuiva-ainepitoisuuden erot kyselyvastauksissa eivät selittäneet häiriöiden yleisyyttä, vaikkakin sanallisissa vastauksissa muun muassa rehun jäätyminen aiheutti jonkin verran ruokintalaitteiden toimintahäiriöitä. Vähiten häiriöitä seosrehuruokinnan laitteissa esiintyi tiloilla, joilla karkearehun kuiva-ainepitoisuus oli %. Yli 30 % kuiva-ainetta sisältävä rehu ei jäädy talvella, mikä helpottaa rehun käsittelyä. Häiriöiden kestoajat vaihtelivat seosrehujen ruokintalaiteketjuissa alle tunnin mittaisista useaan päivään. Pidempään kestäneissä tapauksissa oli jo tarvittu vaihtoehtoisia rehujakotapoja. Keinoina mainittiin vuokratun seosrehuvaunun käyttäminen varaosia tai pidempää korjausta odotellessa sekä pienkuormaimen ja kauhan käyttö rehujen jakamiseen. Vastaajista 146 arvioi seosrehujen ruokintaketjuissa havaittujen häiriöiden yleisyyttä, ja päivittäin tai viikoittain ongelmia oli kohdannut 20 tilaa, eli 14 % vastaajista. Noin kolmanneksen ongelmista aiheuttivat talven pakkaset, jolloin rehut voivat olla jäässä tai ne jäätyvät kylmässä rehutilassa ruokintalaitteisiin. Yhtenä ongelmana kerrottiin seosrehuvaunun PVC-muovisen purkumaton olevan sopimaton Suomen talvioloihin. Myös olkipitoisen seosrehun kevyt rakenne aiheutti joissain ruokintaketjuissa ongelmia, kun rehu ei purkautunut tasaisesti ulos sekoittimesta. Erään kiskosekoittimen kohdalla mainittiin useissa vastauksissa ongelmaksi pohjaluukun sulkeutumishäiriöt, jotka johtuivat luukun väliin jääneestä rehusta, kun ruokin ei ollut tyhjentynyt kunnolla. Tästä oli ollut seurauksena ruokinnan keskeytyminen ja käyttäjälle tuleva hälytys. Kyseinen laite oli muuten arvioitu arvosanoiltaan kiskosekoittimien parhaimpaan päähän. Kaikkein harvimmin enimmillään kerran tai pari vuodessa häiriöitä kohdanneilla tiloilla oli lähes kahdella kolmasosalla käytössä hinattava tai ajettava seosrehuvaunu (kuva 14). 7

8 Osuus vastanneista, % Kuva 15. Vasikoiden juottoautomaattien toimintavarmuudelle annettujen arvosanojen jakautuminen (4 = paljon ilmenneitä häiriöitä 10 = ei häiriöitä ollenkaan). Kysymykseen vastasi 113 tilaa. Arvosana TAULUKKO 1. Ruokintalaitteita käyttävien henkilöiden hankkima osaaminen laitteiden käyttöön Osaaminen ruokintalaitteiden käyttöön Lukumäärä % Laitteen valmistajalta (henkilökohtainen neuvonta) ,8 Ohjekirjasta ,2 Laitteen jälleenmyyjältä (esim. henkilökohtainen neuvonta) 89 41,8 Kokemusperäisesti muilta käyttäjiltä 80 37,6 Oppilaitoksessa 12 5,6 Lukemalla kirjoista, lehdistä, Internetistä 35 16,4 Muulla tavoin 41 19,2 Vähiten häiriöitä ilmeni Suomessa paljon käytettävien valmistajien hinattavissa ja myös ajettavissa seosrehuvaunuissa. Häiriöiden esiintymistiheys kasvoi hiukan kun jakokerrat lisääntyivät. Kisko- ja mattoruokkimilla tehdään automatiikasta johtuen enemmän jakokertoja, ja niissä etenkin kiskoruokkimissa esiintyykin muita yleisemmin toimintahäiriöitä. Kokonaistyytyväisyyteen seosrehulaiteketjuaan kohtaan otti kantaa 151 vastaajatilaa ja yli 90 % ilmoitti olevansa erittäin tai melko tyytyväisiä. Viisi vastaajaa (3 %) oli erittäin tyytymättömiä, mutta näissä vastauk sissa kuitenkin oli pahoja ristiriitaisuuksia, sillä osa niistä oli tulkittu toisaalla täysin ongelmattomiksi ja arvosanoillakin mitattuna 10 arvoiseksi. Kaikkein tyytyväisimmillä vastaajilla esiintyneet pienet ongelmat eivät niinkään liittyneet itse seosrehusekoittimeen tai rehujen jakolaitteistoon, vaan etupäässä traktoreiden pakkasongelmiin tai esimerkiksi rengasrikkoihin. Myös vieraiden käyttäjien mainittiin toisinaan käyttävän laitteita väärin. Vasikoiden juottolaitteet Vastaajista 51 % (113 kpl) arvioi arvosanoin käyttämäänsä vasikoiden juottoautomaattia ja yli puolet automaateista sai arvosanan 9 tai enemmän eli juottoautomaattien toimintavarmuuteen oltiin suhteellisen tyytyväisiä (kuva 15). Näillä parhaimpia arvosanoja antaneilla tiloillakin oli esiintynyt jonkin verran ongelmia, mutta vasikoiden kasvu oli tilojen antamien vastausten perusteella ollut niistä huolimatta hyvää. Mainitut häiriöt liittyivät laitteiden tukkeutumiseen erityisesti täysmaitojuotossa, automaattiseen pesuun, letkujen rikkoontumiseen ja pumppuvikoihin. Juottoautomaatit toimivat ikääntymisestä huolimatta pääsääntöisesti luotettavasti ja saavuttivat hyviä arvosanoja, sillä täyden 10 arvoiseksi arvioitiin useita 1990-luvultakin olevia laitteita ja koko 10-arvosanaryhmän vuosimallien keskiarvo oli hieman alle Alle 8 arvosanoja saaneet juottoautomaatit olivat keskimäärin hieman uudempia. Näiden tapauksissa ongelmat kuvattiin pitkälti samanlaisiksi kuin paremminkin menestyneillä laitteilla, mutta ongelmia mainittiin esiintyvän usein. Joillakin tiloilla oli siirrytty juottoautomaatin lukuisten häiriöiden vuoksi tuttisankojuottoon. Muutamissa tapauksissa myös ukkosen ilmoitettiin aiheuttaneen särkymisiä ja toimintahäiriöitä, jotka olivat vaatineet vähintään laitteen uudelleen käynnistyksen sen saattamiseksi takaisin toimintakuntoon. Parhaiten ja huonoiten toimineiden juottoautomaattien kohdalla ei tilojen antamien vastausten perusteella ollut eroa käytetyissä juottorehuissa. Juomarehuvaihtoehtoina kaikilla olivat täysmaito ja juomarehu. Juottoautomaattimerkit saivat hyviä ja heikompia arvosanoja koko arvosanaskaalan pituudelta. Erästä automaattia vastaaja oli kommentoinut, että osa vasikoista ei opi siinä kulkemaan ja toisessa puolestaan vasikat pääsivät puremaan tunnistimenjohtoja. Vastauksista ei käy ilmi, johtuvatko kyseiset ongelmat asennusvirheistä, laiteongelmista vai käyttäjävirheistä. Yhden vastaajan juottolaitteessa juoma-annosmittaus oli mennyt sekaisin e-korvamerkeistä ja saattanut näyttää jonkin vasikan juoneen 25 litraa vuorokaudessa, vaikka juottokäyrällä enimmäismäärä oli ollut kahdeksan litraa. 127 tilaa (58 %) vastasi vasikoiden juottoautomaattien puhdistustiheyttä koskevaan kysymykseen ja enemmistö näistä (58 %) ilmoitti puhdistavansa automaatin päivittäin. Viikoittain automaatin ilmoitti puhdistavansa 39 % kysymykseen vastaajista. Automaatin puhdistuksen laiminlyönti ja näin laitteeseen kertyneet maitojauhe- ja juomarehujäämät aiheuttavat tilatasolla neuvontatyötä tekevien havaintojen mukaan ongelmia, jotka näkyvät vasikoiden terveydessä ja esimerkiksi niiden hidas kasvu, heikko karvan kunto, hengitystietulehdukset ja ripulit voivat olla merkkejä riittämättömästä tai epäpuhtaasta juotosta. Juottolaitteiden puhdistus koettiin joillain tiloilla ongelmalliseksi. Esimerkiksi vapaassa hapanjuotossa käytettävän mallin 8

9 Osuus vastanneista, % Päivi äin Viikoi ain Kuukausi ain 2-3 kk:n välein 1-2 kertaa vuodessa Kalibroin heys Harvemmin Kuva 16. Vasikoiden juottoautomaattien annostelun kalibrointitiheys kyselytiloilla. Kysymykseen vastasi 110 tilaa. Osuus vastanneista, % Eri äin hyvin Melko hyvin Melko huonos Eri äin huonos Koulutusta/ opastusta ei ole Koulutus vastannut tarpeeseen anne u Kuva 17. Ruokintalaitteiden valmistajan tai jälleenmyyjän antaman koulutuksen vastaavuus tarpeeseen. Kysymykseen vastasi 206 tilaa. suorakulmaista juomasäiliötä ei oltu saatu riittävän puhtaaksi, ja seurauksena oli esiintynyt vasikoiden ripulia. Ongelmat olivat poistuneet vasta vaihtamalla laite toisenlaiseen automaattiin. Samalla myös odotetusti vasikoiden kasvu oli parantunut. Yhdessä vastauksessa todettiin myös juomarehun epäpuhtauden aiheuttaneen häiriötä juomalaitteen toiminnassa, kun jyvä, tikku tai muu roska oli jättänyt juomaa päästävän venttiilin auki ja aiheuttanut juomarehun valumisen maahan. Vasikoiden juottoautomaattien kalibrointitiheyden ilmoitti 50 % (110 kpl) kaikista kyselyyn vastanneista ja näistä kävi ilmi huomattava vaihtelu kalibrointiaktiivisuudessa (kuva 16). Yleisimmin juottoautomaatit kalibroitiin vain 1 2 kertaa vuodessa, mitä voidaan pitää harvoin tapahtuvana verrattaessa laitteissa esiintyneisiin lukuisiin häiriöihin. Myös suositukset kehottavat kalibroimaan juottoautomaatteja vähintään kuukauden välein. Kalibrointitiheydellä ei kuitenkaan ollut vaikutusta juottoautomaattien toimivuudesta annettuun arvosanaan. Osalla tiloista automaatin jakamaa annoskokoa seurattiin erittäinkin tarkasti vaa an ja mittaastian avulla, toisilla taas ei mitenkään ja osa luotti laitteen oman tietokoneen tarjoamiin lukemiin. Vasikoiden juotossa esiintyvien häiriöiden kerrottiin lopulta näkyvän vasikoissa ja esimerkiksi juoman koostumuksessa esiintyvät vaihtelut näkyivät eläinten käytöksessä. Myös vasikkaripulia oli havaittu, mikäli laitteiden kalibrointi oli unohtunut ja annostelu oli päässyt häiriintymään. Sama vaikutus oli ollut myös yhdellä automaatilla, joka oli vuosien ajan tarjonnut maidon liian kuumana. Liian suuri vasikkamäärä yhtä juottoautomaattia/-tuttia kohden oli vaikuttanut suoraan vasikoiden kasvuun ja tarttuvien tautien todettiin leviävän automaatin juottotutin kautta. Vastaajien oma osaaminen, huollot ja korjaukset Tilan ruokintalaitteita käyttävien henkilöiden hankkimaa osaamista kysyttäessä 213 tilaa antoi vastauksensa. Suosituin tapa hankkia tietoa oli käyttää ruokintalaitteiden ohjekirjoja, joka ilmoitettiin yhdeksi lähteeksi lähes kolmessa neljäsosassa vastauksista (taulukko 1). Laitteiden valmistajilta opastusta oli saanut noin puolet ja jälleenmyyjiltä hieman reilut kaksi viidesosaa. Oppilaitoksista hankittu osaaminen oli selvästi vähäisimmin käytetty oppimiskeino. Muulla tavoin hankittu osaaminen käsitti omaan kokemusperäiseen ja muuhun omaehtoiseen oppimisen liittyvät keinot. Ruokintalaitteiden valmistajan tai jälleenmyyjän mahdollisesti antaman käyttäjäkoulutuksen vastaavuutta omaan tarpeeseensa arvioi 206 vastaajaa (kuva 17). Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että koulutus oli vastannut tarvetta melko hyvin, ja yli kymmenesosan mielestä vastaavuus oli erittäin hyvää. Osa vastaajista ei ollut saanut mitään koulutusta valmistajalta tai jälleenmyyjältä. Vastaajista 205 oli arvioinut ruokintalaitteiden käyttöohjekirjojen selkeyttä ja käyttökelpoisuutta omiin tarpeisiinsa. Vastaajista 13 % piti käyttöohjekirjoja erittäin hyvinä, 68 % melko hyvinä, 14 % melko huonoina ja vain vajaa 5 % erittäin huonoina. Yleisimpiä ongelmia oli käyttöohjekirjojen vieras kieli. Kaikilla vastaajilla ei ollut ruokintalaitteilleen käytössä suomenkielisiä ohjekirjoja ollenkaan ja niitä ei pyynnöistä huolimatta ollut saatu. Useiden maatalouskoneiden käyttöohjekirjojen kerrottiin olevan jo lähtökohtaisesti huonoja, pois lukien traktorit ja muut suuremmat koneet. Vastaajat olivat kaikkein kiinnostuneimpia saamaan ruokintalaitteiden käyttöön lisätietoja niiden valmistajalta tai jälleenmyyjiltä, reilut 10 % halusi tietoja neuvontaorganisaatioilta ja noin 3 % vastaajista halusi muualta tietoja, esimerkiksi huoltomiehiltä, asentajilta ja toisilta käyttäjiltä. Vajaa puolet 204 vastaajasta (45 %) ilmoitti, että he eivät tarvitse mitään lisätietoja. 9

10 Kuva 18. Ruokintalaitteiden toimintahäiriöiden minimoimiseksi ja optimaalisen toiminnan varmistamiseksi ne tulee tarkastaa, puhdistaa ja huoltaa säännöllisesti. POHDITTAVAKSI Seosrehuruokinta Kyselyn perusteella seosrehuruokinnassa vähiten teknisiä häiriöitä on hinattavissa tai ajettavissa seosrehuvaunuissa. Vaunu on ongelmattominta täyttää esimerkiksi etukuormaintraktorilla, kurottajalla, pyöräkuormaimella tai riittävän ulottuvalla pienkuormaimella. Näillä laitteilla myös murskeviljan saa siirrettyä helposti varastoista vaunuun. Seosrehun jakamiseen kannattaa käyttää seosrehuvaunua itseään, jolloin ruokintaketjussa käytettävien koneiden määrä ja investointitarve on minimissään. Seosrehuvaunun/-sekoittimen toimivuuden takaamiseksi se tulee tarkastaa säännöllisesti, ja suorittaa valmistajan ohjeiden mukaiset huolto-, rasvaus- ja puhdistustoimenpiteet ajallaan. Kannattaakin muistaa, että esimerkiksi seosrehusekoittimen terien kunto vaikuttaa sekoitusaikaan, energian tarpeeseen, seoksen tasalaatuisuuteen ja jopa seoksen purkuun eli sillä on iso merkitys koko seosrehuruokinnan onnistumiseen. Muun muassa riittämättömät huollot ja epäpuhtaiden rehujen käyttö johtavat sekoittimen terien tylsymiseen. Terien ja sekoittimien yleiseen kulumiseen vaikuttaa myös paljolti käytetyt rehujakeet ja esimerkiksi jatkuvasti käytetty pitkäkortinen olki tai heinä voi kuluttaa säiliön seinärakenteet puhki muutamassa vuodessa ja tylsyttää terät nopeastikin. Säilörehun taas olisi hyvä olla tarkkuussilputtua ja silpun pituuden 2 4 cm. Terien ollessa tylsät seoksesta tulee koostumukseltaan epätasaisempaa, jolloin eläimillä voi olla taipumusta sen lajitteluun ruokintapöydällä. Hinattava seosrehuvaunu ja rehun lastaus vaunuun traktorin etukuormaimella sitoo seosrehun valmistamiseen kaksi traktoria. Tämä ei välttämättä kuitenkaan ole ongelma, sillä monia seosrehuvaunuja voidaan käyttää tilalta mahdollisesti löytyvällä vanhemmallakin traktorilla. Ajettava seosrehuvaunu ei välttämättä sido seosrehun valmistamiseen yhtään traktoria, mikäli siinä on rehujen keräämiseen soveltuva jyrsinpää. Ajettavan seosrehuvaunun ongelmana on kuitenkin korkea hinta, joten sitä ei voi suositella kuin suurimmille tiloille tai yhteiskäyttöön. Talviolosuhteet asettavat haasteita hinattavien ja ajettaviin seosrehuvaunujen toimintaan, joten olisi hyvä, jos kalustoa olisi mahdollisuus säilyttää lämpimässä tai puolilämpimässä tilassa. Tämä ei poista rehujen mahdolliseen jäätymiseen liittyviä ongelmia, mutta vähentäisi esimerkiksi seosrehuvaunua käyttävissä vetotraktoreissa esiintyviä käynnistymishäiriöitä. Tosin lähes kaikissa karkearehun ruokintaketjuissa traktoria tai vastaavaa pyöräkonetta tarvitaan rehun irrottamiseen ja/tai siirtämiseen ainakin muutaman päivän välein, joten lämmin/ puolilämmin tila olisi tarpeellinen. Toinen pohdinnan paikka rehunjakolaitevalinnassa on leveän ruokintapöydän tarve, ellei käytössä ole ulkopuolelta ruokinnan mahdollistava visiiriruokintapöytä. Koneilla täytyy pystyä ajamaan ruokintapöytää esteettömästi. Jos rehut pystytään jakamaan molemmille puolin yhdellä ajolla, rehujen jakamiseen käytettävä työmäärä on pienimmillään. Vaihtoehtona seosrehuvaunuille on kiinteä rehusekoitin, jonka toimivuus oli kyselytulosten perusteella varsin hyvä. Ongelmat kuitenkin liittyivät rehujen siirtämiseen rehusekoittimesta edelleen ruokintapöydälle. Useimmiten rehu siirretään sekoittimesta mattokuljettimilla, joissa esiintyi kyselyyn vastanneilla tiloilla jonkin verran ongelmia muun muassa tukosten muodostumisena. Mattoruokkimessa esiintyvien häiriöiden vähentämiseksi tulee sen käytössä huomioida rehun oikea purkautumisnopeus sekoittimesta tai kuljettimelta ja säännölliset rehukolan siirtovaijereiden ja kuljetusmaton kiristykset. Kiskoilla kulkevat rehusekoittimet eivät olleet toimineet kyselyyn vastanneilla tiloilla ongelmitta, vaan monelta osin jopa huonosti. Näiden käyttöön houkuttelee 10

11 Kuva 19. Häiriötilanteiden varalle tilalla on oltava varajärjestelmä (esim. pienkuormain), jolla ruokintatyöt voidaan väliaikaisesti hoitaa ilman käsityötä kapeallakin ruokintapöydällä. Kuva. Janne Karttunen. varmasti mahdollisuus korkeaan automaation tasoon, mutta kääntöpuolena voivat olla lukuisat toimintahäiriöt ja ruokinnan keskeytymiset, etenkin ellei säännöllisistä huolloista ja puhdistuksista sekä toiminnan tarkkailusta huolehdita. Pelkkää seosrehuruokintaa ei käytetä kaikilla lypsykarjatiloilla, vaan ruokintaa täydennetään väkirehuilla. Vastausten perusteella lypsyroboteilla tapahtuva väkirehujen eläinkohtainen annostelu oli toiminut jokseenkin virheettömästi. Erillisruokinta Erillisruokinnassa karkearehujen jaossa toimivaksi todettu ratkaisu oli traktorin ja pienkuormaimen käyttö. Pienkuormaimella rehuja jaettaessa ongelmat keskittyvät vain yhteen laitteeseen ja näin myös niiden selvittely on helpompaa. Pienkuormaimesta on kuitenkin huomattava, että työmäärä kasvaa suureksi eläinmäärän lisääntyessä ja sitä suositellaankin esimerkiksi lypsykarjatiloilla vain noin lypsävän määrään saakka. Tätä suuremmilla tiloilla tulisi miettiä muita rehunjakotapoja ja yhtenä vaihtoehtona olisi siirtyminen seosrehuruokintaan. Pienkuormaimen vaihtoehtona karkearehujen jaossa erityisesti suuremmilla tiloilla ovat kisko- ja mattoruokkimet. Näitä käyttävillä tiloilla oli kuitenkin esiintynyt suhteellisen paljon häiriöitä ja kyselyvastausten perusteella ongelmia olivat aiheuttaneet muun muassa säilörehusilpun pituus, jäinen rehu ja liian suuret rehupalat. Mikäli silppu ei ollut tarpeeksi lyhyttä, oli tukoksia ja ongelmia rehujen jaossa esiintynyt. Etenkin kiskoruokkimet tulevat kyseeseen vain tarkkuussilputtua säilörehua käytettäessä. Mattoruokkimilla liian pitkä rehu oli yleensä aiheuttanut ongelmia jo ketjussa ennen mattoruokinta esiintyvinä tukoksina tai epätasaisena rehun virtauksena, jotka sitten heijastuivat mattoruokkimelle asti. Lisäksi laitteiden puhtaudesta täytyy pitää erityistä huolta, jotta esimerkiksi kiskoruokin voi toimia ongelmitta. Liian korkea navettailman kosteus oli aiheuttanut häiriötilanteita erityisesti kiskoruokkimien sähköjärjestelmille. Suositeltavampana näistä kahdesta vaihtoehdosta voidaan pitää mattoruokinta, kunhan sen ja sitä edeltävien laitteiden, kuten esimerkiksi täyttöpöydän, toimintakunnosta ja säädöistä huolehditaan säännöllisesti ja noudatetaan laitteille annettuja suosituksia muun muassa asennuksen ja rehujen laadun suhteen. Säilörehun varastointitavoista rehutorni ja sen täyttöpurkain olivat olleet paikoitellen ongelmallisia ja teettäneet lisätyötä. Tornin täyttöpurkain vaatii tarkkailua ja säännöllisiä huoltotoimia. Tämä edellyttää säännöllistä tornissa käyntiä ja varsinkin pakkasilla tulee kiinnittää huomiota rehun tasaiseen purkautumiseen. Mikäli rehu on päässyt jäätymään, ei purkain pysty purkamaan sitä kunnolla erityisesti tornin seiniltä, vaan nämä kertymät on käytävä puhdistamassa käsityönä esimerkiksi talikolla. Samalla voidaan tarkistaa täyttöpurkaimen imuputken vapaa laskeutuminen rehupinnan madaltuessa, purkaimen lautasten oikea asento ja kunto, nostoaisojen päissä olevien rengasryhmien kunto ja vastaavuus tornin seiniin, ja rasvata täyttöpurkaimen kaikki liikkuvat osat. Ennen näiden toimien suorittamista tulee huolehtia työturvallisuudesta katkaisemalla täyttöpurkaimesta päävirta ja lukitsemalla virtakytkin off-asentoon erillisellä lukolla. Lukon avain on vielä hyvä ottaa mukaan tornin sisälle, jotta täyttöpurkainta ei ole mahdollista käynnistää epähuomiossakaan ennen kuin kaikki henkilöt ovat poistuneet tornista. Erillisruokinnassa väkirehu jaetaan pihatoissa kioskeista tai kioskeista + lypsyrobotista. Näin varmistetaan riittävä väkirehun saanti. Lypsyasemalla tapahtuva jako ei välttämättä ole toimiva, koska se tuo lisää puhdistustyötä asemalle. Kioskit toimivat hyvin, jos säilörehu on hyvälaatuista ja kioskeja on riittävästi, jolloin lehmien häirintä on myös vähäistä. Kyselyvastausten perusteella ongelmia kioskeissa alkoi esiintyä 11

12 Hinta 12,90 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN (Verkkojulkaisu), SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2013 käytännössä vasta iän myötä. Näistä kumpikaan ratkaisu ei kuitenkaan sovellu parsinavetoille, joten niille automatisoitu ratkaisu on kiskoruokin. Väkirehujen jaossakin oli kiskovaunuissa esiintynyt erityisesti sähköhäiriöitä, joiden välttämiseksi laitteiden puhtaus on merkittävässä roolissa. Myös ukkosen aiheuttamiin sähköongelmiin tulisi varautua, sillä näiden todettiin aiheuttavan useasti käyttökatkoja. Väkirehujen ruokintaketjuissa kaikki ongelmat eivät liittyneet itse ruokintalaitteeseen, vaan paljon oli häiriöitä myös väkirehujen siirrossa spiraalikuljettimilla. Näitä ongelmia voidaan välttää tarkastamalla spiraalien putket kulumisten varalta säännöllisesti ja samoin tarkastamalla väkirehujen koostumus siiloissa. Jäätymisestä tai muista muutoksista johtuvat kiinteät ainesosat väkirehusiiloissa olivat olleet yksi syy esimerkiksi spiraalien katkeamiseen tai huonoon rehujen kulkeutumiseen siirtoputkistoissa. Viljaa käytettäessä myös ruokintaketjussa olevat myllyt olivat joskus olleet ongelmallisia ja niiden toimintahäiriöt johtuivat useasti viljan seassa olevista epäpuhtauksista. Tähän voidaan vaikuttaa pitämällä vilja puhtaampana korjuuketjun aikana ja estämällä esimerkiksi luonnoneläinten pääsy viljasiiloihin. Vasikoiden juottolaitteet Vasikoiden juottolaitteille saaduissa tuloksissa huomio kiinnittyi käyttäjien vaihtelevaan aktiivisuuteen laitteiden kalibroinnissa ja annoskokojen tarkistuksessa. Näillä on suora vaikutus eläinten kasvuun, terveyteen ja hyvinvointiin, joten niiden tarpeellisuus on kiistämätön. Muuten laitteissa esiintyi häiriöitä hyvin vaihtelevasti ja vain yhtä ongelmakohtaa ei voida sanoa näiden aiheuttajaksi. Säännöllinen puhdistus, kalibrointi ja kuluvien osien vaihtaminen näissäkin ovat häiriöiden vähentämiseksi keskeisimpiä tekijöitä. Viestiä valmistajille ja jälleenmyyjille Huoltoja suorittavien henkilöiden hankkimalla osaamisella ei ollut ilmeistä yhteyttä häiriöiden esiintymiseen, vaan häiriöt jakaantuivat verrattain tasaisesti kaikkien kesken. Tästä voidaan päätellä, että laitteet ovat tulleet käyttäjille tutuiksi mahdollisesta koulutuksen puutteesta tai käyttöohjekirjojen epäselvyydestä huolimatta. Käyttöopastukseen, neuvontaan ja ohjekirjoihin tulisikin ruokintalaitteiden valmistajien ja jälleenmyyjien kiinnittää nykyistä parempaa huomiota, sillä monet vastaajat kokivat saaneensa huonoa palvelua erityisesti jälkimarkkinoinnin osalta. Ruokintalaitteiden hankinta, asennus ja huolto nähtiin yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka jälleenmyyjä tai kauppaliike pystyi pilaamaan heikolla jälkimarkkinoinnilla. Jälleenmyyjiä kehuttiin tehokkaiksi myyjiksi, mutta varmistuneiden kauppojen jälkeen asiakas jätettiin monen mielestä mahdollisine ongelmineen liian yksin. Esimerkiksi lyhyenkin lisäkoulutuksen antaminen jonkin ajan kuluttua, kun käyttökokemusta on jo jonkin verran kertynyt, auttaisi monia. Eräs vastaaja ilmoitti, että vaikka asiat eivät toimikaan myyjäosapuolen kanssa, niin suoraan valmistajan kanssa asioimalla ongelmat ovat ratkaistavissa. Valmistajien ja myyntiorganisaatioiden kannattaisi lisäksi miettiä omilla sivuillaan ylläpidettäviä kone- ja laitekohtaisia keskustelupalstoja, joilla maatalousyrittäjät voisivat vaihtaa kokemuksiaan laitteista ja antaa vinkkejä muun muassa erilaisiin ongelmatilanteisiin ja laitteiden sujuvaan käyttöön. Samalla valmistajat saisivat arvokasta tuotekehitystietoa suoraan kentältä. Yhdeksi syyksi itse suoritettaviin korjauksiin nähtiin se, että ruokintalaitevalmistajan huoltopalveluita ei saa kaikkialla Suomessa riittävän nopeasti paikalle. Negatiivisissa kommenteissa arvosteltiin voimakkaasti myös varaosien hintaa ja niiden saatavuutta. Osia tulisi olla saatavana vuoden jokaisena päivänä ja vuorokauden ympäri. Tällöin mahdollisten ruokintakatkojen pituudet olisivat minimissään ja eläimille aiheutuneet häiriöt eivät näkyisi niin vahvasti esimerkiksi maitotuotoksessa ja päiväkasvussa. Monet ruokintalaitteissa ilmoitetuista häiriöistä ja ongelmista olivat samankaltaisia, joita tuli jo esiin tutkimushankkeen asiantuntijahaastatteluissa heidän kokemuksissaan vuosien varrelta. Tämä osoittaa, että uudempienkaan ruokintalaitteiden luotettavuudessa/kestävyydessä tai käytettävyydessä ei ole tapahtunut mainittavaa parannusta, vaan kehitys on keskittynyt esimerkiksi automaation lisäämiseen. Vastaajien mielestä suuriakin investointeja vaativien laitteiden tulisi kestää käyttöä myös suurilla tiloilla ja suuria rehumassoja siirreltäessä nykyistä paljon kauemmin. Useassa vastauksessa mainittiin, että laitteet ovat liian helposti kuluvia ja liian ohuesta materiaalista valmistettuja. Laitteiden mainittiin olevaan uusimiskunnossa jo viidessä vuodessa, vaikka niitä hankittaessa oli käyttöiäksi arveltu vähintään 10 vuotta. Myös laitteiden nopea kehitys ja markkinoille tulo nähtiin ongelmaksi, koska silloin tilojen isännät ja emännät joutuvat niiden testaajiksi, ja takeita luotettavasta toimivuudesta ei ole. Tämän katsottiin aiheuttaneen luonnollisesti taloudellisia tappioita, mutta myös käyttäjille henkistä ja fyysistä kuormitusta. KIRJALLISUUS Hartikainen, M Ruokintalaitteiden toimivuus ja toiminnallisuus nykyaikaisilla nautakarjatiloilla. Opinnäytetyö. Oulun seudun ammattikorkeakoulu liitesivua. fi/urn:nbn:fi:amk TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI Rajamäki, Finland tel asiakaspalvelu@tts.fi 12