Perhetyö päivähoidon ympäristössä Kivikossa ja Länsi-Kontulassa

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2008:3 Perhetyö päivähoidon ympäristössä Kivikossa ja Länsi-Kontulassa Varhaisen tuen hanke Suvi Nieminen

2 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO Tekijä(t) - Författare - Author(s) Nieminen Suvi HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Perhetyö päivähoidon ympäristössä Kivikossa ja Länsi-Kontulassa Varhaisen tuen hanke Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä ISSN/Sosv Tiivistelmä - Referat - Abstract ISBN/Sosv Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2008 KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 53 s. Osanumero - Del nummer Part number 2008:3 Kieli - Språk - Language suomi Kivikon ja Länsi Kontulan alueella toimi ajalla Perhetyö päivähoidon ympäristössä varhaisen tuen hanke. Hanke oli perhekeskuksen ja päivähoidon kumppanuushanke ja kuului Helsingin kaupungin Itäisen perhekeskuksen alaisuuteen. Hankkeeseen kuului kuusi päiväkotia: Kivilinna, Jousi, Nalli Portti, Ruuti ja Sakara. Hankkeessa toimi yksi kokopäiväinen hanketyöntekijä, joka hallinnollisesti kuului perhekeskukseen. Hanketyön esimiehinä toimivat Myllypuro Kivikko Kurkimäki päivähoitoalueen päällikkö ja Kivikon lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä. Hankkeen toimintaa suunnitteli ja ohjasi moniammatillinen tukiryhmä, johon kuuluivat hankepäiväkotien johtajat, alueen varhaisen tuen koordinaattori, hanketyön esimiehet ja hanketyöntekijä. Hankkeen päämääränä oli tukea päiväkodin henkilökuntaa varhaisen tuen asiakastyössä. Hanketyön tavoitteina olivat, että (1) hankepäiväkotien henkilöstö ottaa huolen puheeksi vanhempien kanssa kasvatuskumppanuuden hengessä, (2) henkilöstö osaa ohjata perheitä heille sopivan tuen piiriin ja (3) henkilöstö käyttää lastensuojelua konsulttina. Hanketyöntekijä toimi henkilökunnan tukena päiväkodeissa rohkaisten henkilökuntaa ottamaan huolia puheeksi vanhempien kanssa, pohtien perhetilanteita ja perheiden tuen tarvetta yhdessä työntekijöiden kanssa ja osallistuen vanhempien kanssa käytyihin huolen puheeksiotto ja kasvatuskeskusteluihin. Hanketyöntekijän työvälineitä olivat Stakesin huolen vyöhykkeistö ja huolen puheeksioton ennakointilomake. Hanketyöntekijä toimi myös linkkinä päivähoidon ja lastensuojelun välisessä yhteistyössä. Hankkeen tuloksia arvioitiin asetettujen tavoitteiden suuntaisesti tukiryhmässä väli ja loppuarvioinneissa. Tuloksia arvioitiin myös päiväkotien henkilökunnille suunnatun itsearviointikyselyn kautta sekä niiden pohjalta päiväkotien esimiesten ja työntekijöiden kanssa käytyjen keskustelujen kautta. Hankkeen tavoitteet toteutuivat hyvin. Hanketoiminnan todettiin lisänneen vanhempien kanssa käytyjä keskusteluja sekä keskustelua varhaiseen tukeen liittyvistä asioista päiväkodeissa. Hanke oli tukenut ja rohkaissut työntekijöitä konsultaation ja työpariuden muodossa. Konsultoinnin lastensuojeluun koettiin lisääntyneen. Hankkeen kautta lastensuojelun ja päivähoidon yhteistyön koettiin elpyneen. Hanke tuotti lastensuojelun tietopaketin päiväkodeille, tietoa varhaisen tuen asioista päiväkotien Vartu-kansioihin sekä itsearviointilomakkeen johtamisen välineeksi doc Avainsanat - Nyckelord - Key words huolen puheeksiotto; työntekijöiden konsultaatio; päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyö; kumppanuusjohtaminen Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Sähköposti:sosv.kirjasto@hel.fi Tiimiposti: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, HELSINGFORS STAD Telefon: Telefax: E-post: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 7010, Helsingin kaupunki Telephone: Telefax: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv

3 SISÄLLYS 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT TAUSTAA ALKU HANKKEEN TAVOITTEET, TYÖMUODOT JA TYÖROOLIT TAVOITTEET TYÖMUODOT JA TYÖROOLIT HANKETOIMINTA ENSIMMÄINEN VUOSI TOINEN VUOSI YHTEISTYÖ HANKETYÖNTEKIJÄN KOULUTUS JA TYÖNOHJAUS TULOKSET ARVIOINTIMENETELMÄT HANKKEEN TULOKSET Tuki päivähoidon työntekijöille Tuki päivähoidon esimiehille Hankkeen välilliset vaikutukset Yhteenveto hankkeen tuloksista HANKEPROSESSI JA HANKETYÖNTEKIJÄN ROOLI KUMPPANUUSJOHTAJUUS MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ KATSE MENNEESEEN NÄKÖKULMIA TULEVAISUUTEEN...26 LÄHTEET...29 KIRJALLISUUTTA...29 LIITTEET 1. Hankekuvaus 2. Huolen vyöhykkeistö 3. Huolen puheeksioton ennakointilomake 4. Varhainen tuki päivähoidossa 5. Varhaisen tuen työmuoto: huolen puheeksiotto 6. Varhaisen tuen työmuoto: kasvatuskeskustelu 7. Varhaisen tuen työmuoto: työntekijöiden konsultaatio 8. Arviointisuunnitelma 9. Itsearviointilomake 10. Uusittu itsearviointilomake 11. Yhteenveto hanketoiminnasta ja vaikuttavuudesta 12. Loppuarviointi

4 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Taustaa Kivikon alueella toimi varhaisen tuen hanke vuosina Hankeen loppuraportissa todettiin, että varhaisen puuttumisen ajattelumalli on olemassa, mutta ei ole vielä siirtynyt toiminnan tasolle. Raportissa todettiin myös, että puuttumista huomattavaa huolta herättäviin lapsiin voitaisiin edelleen aikaistaa. Päivähoidossa oli nähty moniammatillisen yhteistyön merkitys tulevaisuudessa. (Kruskopf Tinkanen, 2004, 20.) Sirpa Tapola - Tuohikumpu toteaa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Positiivisen diskrimininaation hankekokonaisuuden ( ) loppuraportissa, että hyvät työkäytännöt voidaan omaksua vain yhteisön toimijoiden oppimisen kautta. Tähän vaikuttaa merkittävästi muun muassa alueen eri toimijoiden välinen yhteistyö; oppiminen laajenee kokemuksia vaihdettaessa yhteistyöverkostojen kautta. Hanketoimintaan liittyy aina uuden tiedon ja toimintatapojen tuottamisen näkökulma. Hankkeen toiminnalla pyritään vastaamaan niihin tarpeisiin joita varten se on luotu. (Tapola Tuohikumpu 2005, ) Ensimmäisten varhaisen tuen hankkeiden jälkeen sosiaalivirastossa päätettiin jatkaa kehittämistyötä uusien Pd - hankkeiden myötä. Vuonna 2005 mukaan otettiin kymmenen aluetta 22 heikoimman alueen listalta siten, että mukaan tuli asuinalueita kaikilta neljältä palvelualueelta. Pd hankkeiden arviointiryhmän mukaan edellisten hankkeiden aikana syntyi toimintamalleja, jotka ovat edenneet juurruttamisen vaiheeseen. Näistä esimerkkinä mainittiin päivähoidon perhetyön toimintatavat. Uusien hankkeiden haasteena nähtiin toimintatapojen kehittäminen osana normaalitoimintaa. (Tapola Tuohikumpu 2003, ) 1.2 Alku Hanke sai alkunsa lastensuojelun ja päivähoidon yhteistyöpalaverissa , jolloin pohdittiin lastensuojelun ja päivähoidon yhteistä tarvetta Pd rahojen kohdentamiseen. Kokouksessa todettiin, että lastensuojelun ja päivähoidon välille tarvittaisiin oma tukihenkilö. Tukea todettiin tarvittavan päivähoidossa erityisesti huolen puheeksi ottamiseen, käsittelyyn sekä selvittämiseen. Samassa palaverissa alueen oma työntekijä valittiin hanketyöntekijäksi. (lastensuojelun ja päivähoidon yhteistyöpalaveri )

5 2 Hankesuunnitelmassa toiminnan muutostarve konkretisoitiin päivähoidon perhetyöntekijän muotoon. Hanketyöntekijän (perhetyöntekijän) toimenkuvana olisi edistää päivähoidon asiakasperheiden ja päivähoidon henkilökunnan välistä yhteistoiminnallisuutta ja vahvistaa ja levittää kasvatuskumppanuutta tukevaa työtä. Hanketyöntekijä toimisi päivähoidon työntekijöiden työparina ja työskentelyn mallintajana. Hankesuunnitelmaa olivat laatimassa Itäisen alueen varhaisen tuen koordinaattori Tuula Virtanen, Myllypuro Kivikko - Kurkimäki alueen päivähoitopäällikkö Irma Sihvonen, Kivikon lastensuojelutiimin johtava sosiaalityöntekijä Pirjo Tainamo sekä myös muita Itäisen perhekeskuksen Kivikon toimipisteen työntekijöitä. (Hankesuunnitelma ) Hankkeeseen oli valittu kuusi päiväkotia: viisi Kivikosta (Nalli, Portti, Kivilinna, Jousi, Ruuti) ja yksi Länsi Kontulasta (Sakara). Päiväkodeista Kivilinnalla ja Portilla oli sama johtaja, Merja Lindberg. Nallin johtajana toimi Leena Sucksdorff, Ruudin johtajana Terttu Jäntti Reini, Sakaran johtajana Anne Lifländer ja Jousen johtajana Hannu Salonen (syksystä 2006 alkaen; Leena Hirvonen välillä elokuu 2006). Päivähoidon johtajuusuudistuksen myötä, elokuusta 2007 alkaen, Pk Sakaran ja Pk Nallin johtajana toimi Leena Sucksdorff. Hankesuunnitelman mukaan hankkeen tavoitteina olisi tukea sellaisia päivähoidon piirissä olevia alle kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään, joista päivähoidon työntekijät tuntevat huolta. Hankkeen toisena tavoitteena olisi tukea päivähoidon henkilökuntaa lapsen ja perheiden asioiden puheeksi ottamisessa. Hanketyöntekijän työpareina voisivat toimia alueen eri toimijat tehtäväkohtaisesti. Hankkeen alkuvaiheessa hanketyöntekijä kartoittaisi päivähoidon työntekijöiltä perheiden kohtaamiseen koetun tuen tarpeen. Hanketyöntekijän tehtävänä olisi konsultoida ja kouluttaa henkilökuntaa sekä tavata perheitä yhdessä päivähoitohenkilökunnan kanssa, ajatuksena henkilökunnan voimaannuttaminen perhekeskeisempään työotteeseen (kasvatuskumppanuus). (Hankesuunnitelma ) Hankkeen oli alkuperäisen suunnitelman mukaan määrä käynnistyä vuonna Määrärahojen epäämisen vuoksi hanke ei alkanutkaan suunniteltuna ajankohtana, vaan vasta Tällöin alueen oma työntekijä oli jo mukana toisessa hankkeessa, ja tilalle palkattiin hanketyöntekijä alueen ulkopuolelta, sosionomi (AMK) Suvi Nieminen. Hallinnollisesti hanketyöntekijä kuului Itäisen perhekeskuksen Kivikon toimipisteen alaisuuteen, mutta käytännössä toimi päivähoidon kentällä. Hanke oli perhekeskuksen ja päivä-

6 3 hoidon kumppanuushanke, ja hankkeessa toteutui myös kumppanuusesimiehisyys. Lähiesimies oli hankkeen alkuvaiheessa ( ) Kivikon lastensuojelutiimin johtava sosiaalityöntekijä Pirjo Tainamo ja sen jälkeen hänen seuraajansa Miia Pitkänen ( ). Hankkeen sisällöllisinä esimiehinä toimivat Myllypuro Kivikko Kurkimäki päivähoitoalueen päällikkö Irma Sihvonen ja Miia Pitkänen (lokakuusta 2006 alkaen). Alueen varhaisen tuen koordinaattorin Tuula Virtasen vastuulla oli hankkeen arviointi. Hanke kuului Itäisen perhekeskuksen päällikön Riitta Vartion alaisuuteen. Kaikkia varhaisen tuen hankkeita linjasi varhaisen tuen ohjausryhmä. Hanketoiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia varten oli jo ennen hankkeen varsinaista alkua perustettu moniammatillinen tukiryhmä, johon kuuluivat hanketyöntekijän ja hänen esimiestensä lisäksi hankepäiväkotien johtajat, varhaisen tuen koordinaattori, Mellunmäen alueen päivähoidon perhetyöntekijä Sari Jurvelin - Åvist (jäi pois tukiryhmästä syksyllä 2006) ja lastensuojelun päivähoidon nimikkososiaalityöntekijä Miia Pitkänen (syyskuusta 2006 alkaen johtava sosiaalityöntekijä). 2. HANKKEEN TAVOITTEET, TYÖMUODOT JA TYÖROOLIT 2.1 Tavoitteet Hankkeen toiminnassa haluttiin toisaalta tukea huolta tuottavia perheitä ja toisaalta päiväkotien henkilökuntaa huolen puheeksiottamisessa. Tukiryhmän kokouksessa tavoitteita kohdennettiin koskemaan vain henkilökunnan tukemista huolen puheeksiotossa (LIITE 1). Tavoitteiden ja toimintamuotojen selkiyttämisen apuna käytettiin Yrjö Engeströmin kehittävän työntutkimuksen mallia. Toiminnan kohteeksi valittiin huoli perheestä ja sen mukaan tavoitteiksi muotoutuivat seuraavat: 1. Henkilöstö ottaa huolen puheeksi vanhempien kanssa kasvatuskumppanuuden hengessä. 2. Henkilöstö osaa ohjata perheitä heille sopivan tuen piiriin. 3. Henkilöstö käyttää lastensuojelua konsulttina.

7 4 2.2 Työmuodot ja työroolit Tukiryhmässä hanketyöntekijän tehtäväksi määriteltiin keskustelut päiväkotien henkilökunnan ja perheiden kanssa. Tarkoituksena oli yhdessä henkilökunnan ja vanhempien kanssa keskustella perheistä/asioista, joista päiväkodin työntekijät tuntevat huolta. Keskusteluja, joissa huolia otettiin puheeksi perheiden kanssa, olivat kasvatuskeskustelut ja erilliset huoli puheeksi keskustelut. Työvälineinä käytettiin Stakesin huolen vyöhykkeistöä ja huolen puheeksitoton ennakointilomaketta (LIITE 2 ja 3). Huolen vyöhykkeistöä käytettiin arvioitaessa oman huolen suuruutta ja luonnetta suhteessa perheeseen. Huolen puheeksioton ennakointilomakkeen avulla käytiin työntekijän kanssa keskustelua muun muassa siitä, miten huoli otetaan vanhempien kanssa puheeksi, miten puheeksiottotilanteen ennakoidaan sujuvan ja mitä voidaan tarjota perheen tueksi tarvittaessa. Hanketyöntekijän rooliksi määriteltiin myös päiväkodeissa olevien VARTU kansioiden (Varhaisen tuen kansio) täydentäminen ja päivittäminen; Kansiot oli toimitettu päiväkoteihin edellisen PD hankekauden aikana ja sinne oli koottu materiaalia (yleisiä ohjeita) esimerkiksi huolen puheeksiottamisesta, toimintamalli huolen syntyessä ja alueen yhteistyötahojen puhelinnumeroita. Hanketyöntekijän esimiehien rooleiksi määriteltiin sisällöllinen ohjaus jonka lisäksi johtava sosiaalityöntekijä toimi hanketyöntekijän hallinnollisena esimiehenä. Itäisen alueen varhaisen tuen koordinaattorin vastuualueeksi hankkeessa määräytyi arviointi. Päiväkotien johtajien rooliksi määriteltiin henkilökunnan koulutuksiin osallistumisien mahdollistaminen, ohjaus ja kannustaminen muun muassa huolen vyöhykkeistön ja ennakointilomakkeen käyttöön sekä huolen puheeksioton mallintaminen ja maahanmuuttajaperheiden kanssa käytävissä ensimmäisissä keskusteluissa mukanaolo. Huolen vyöhykkeistön ja ennakointilomakkeen käyttö oli tarkoitus juurruttaa henkilökunnan käyttöön työvälineeksi vähitellen. Päiväkotien henkilökunnan roolina oli kirjata aktiivisesti omaa oppimistaan ja arvioida hankkeen kautta saatua hyötyä itselle hankkeen palaute / arviointivihkoon. Jokaisessa päiväkodissa oli vähintään yksi vihko henkilökunnan käytettävissä. Lisäksi henkilökunnan työmuotona oli myös oma-aloitteinen huolen vyöhykkeistön ja ennakointilomakkeen käyttäminen tarvittaessa.

8 5 3. HANKETOIMINTA 3.1 Ensimmäinen vuosi 2006 Hanketyöntekijä aloitti työnsä tutustumalla hankkeesta aikaisemmin tehtyihin suunnitelmiin. Kivikon ja Kontulan seutu ei ollut hanketyöntekijälle entuudestaan tuttu, joten hanketyöntekijä tutustui alueeseen myös maantieteellisesti. Ensimmäinen tukiryhmäkokoontuminen oli pian hankkeen alkamisen jälkeen Tukiryhmä käynnistettiin tulevaisuuden muistelu menetelmän kautta, jota ohjasivat verkostokonsultit; tulevaisuuden muistelu suuntasi ajatuksia siihen, mitä hankkeen ensimmäisen vuoden aikana tapahtuisi. Tukiryhmä kokoontui ensimmäisen vuoden aikana yhteensä kuusi kertaa. Tukiryhmää edelsivät suunnittelupalaverit, joissa suunniteltiin seuraavan tukiryhmän sisältö. Suunnittelupalavereihin osallistuivat päivähoitoalueen päällikkö, johtava sosiaalityöntekijä, hanketyöntekijä ja varhaisen tuen koordinaattori. Päiväkoteihin tutustuminen alkoi ensimmäisen tukiryhmän jälkeen maaliskuun alussa. Hanketyöntekijä sopi jokaiseen päiväkotiin ajankohdan, jolloin hän kävi esittelemässä itsensä ja kyseli työntekijöiden ajatuksia siitä mihin he tarvitsisivat perhetyöntekijän tukea. Ensimmäiset tutustumiskäynnit päiväkoteihin olivat n. ½ -1 päivän mittaisia. Päivähoitohenkilökunnan lisäksi hanketyöntekijä kävi kevään 2006 aikana tapaamassa myös muita alueen työntekijöitä. Hanketyöntekijä kävi tutustumassa muun muassa päivähoitoalueen keltoon, alueen leikkipuistoihin ja neuvolapsykologiin. Hankkeen alkuvaiheessa hanketyöntekijä tutustui myös alueella aikaisemmin tehtyihin hankkeisiin sekä alueelliseen yhteistyöhön. Keväällä 2006 hanketyöntekijä oli mukana neljässä huoli puheeksi keskustelussa päiväkodeissa ja hän teki yhden kotikäynnin perheeseen. Huoli puheeksi -keskustelut sisälsivät kokonaisuudessaan myös suunnittelun ja purkukeskustelun. Hanketyöntekijä oli mukana myös yhdessä vanhempainkahvilassa, joka on päiväkodin vanhemmille iltapäivällä järjestetty kahvi ja keskusteluhetki. Toukokuussa 2006 hanketyöntekijä alkoi varata päiväkoteihin aikoja tarpeen mukaan ryhmäkohtaisesti, jolloin koko ryhmän työntekijät osallistuivat yhteiseen keskusteluun; työntekijät valitsivat perheet, joista keskusteltiin. Tavoitteena oli pohtia perheeseen kohdistuvaa huolta, huolen suuruutta ja sitä miten huolta viedään eteenpäin. Osa näistä pohdinnoista johti yhteisiin keskusteluihin vanhempien kanssa. Kevään aikana oli yhdeksän ryhmäohjauskertaa eri päiväkodeissa.

9 6 Alkusyksystä hanketyöntekijä teki kyselyt päiväkotien henkilökunnille, joissa hän kartoitti työntekijöiden tuen tarvetta ja toiveita syksyksi 2006 sekä pyysi arviointia keväästä. Kyselystä kävi ilmi, että työssä hankalana asiana koettiin vaikeiden asioiden esille ottaminen vanhempien kanssa ja haastavien vanhempien kohtaaminen. Myös paljon aikaa ja huomioita vaativat lapset / haastavat lapset koettiin työssä vaikeana. Perhetyöntekijältä kaivattiin tukea haastavien vanhempien kohtaamiseen, vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa kasvatuksellisten asioiden esille ottamiseen, perheiden jaksamisen tukemiseen ja perheiden tilanteiden jäsentämiseen työntekijöiden kanssa. Hanke koettiin yleisesti hyvänä asiana; perheiden ajateltiin tarvitsevan kuuntelijaa ja neuvoja arkitilanteisiin. Hanketyöntekijän säännölliset päiväkotikäynnit koettiin tärkeänä kuten myös tuki keskusteluissa vanhempien kanssa. Hanketyöntekijää toivottiin mukaan päiväkotien vanhempainiltoihin. Syksyllä 2006 hanketyöntekijä teki ns. päivystyskäyntejä päiväkoteihin; hän vieraili päiväkodeissa ennalta valittuina ajankohtina vapaamuotoisesti keskusteluttamassa työntekijöitä huolista ja perheistä. Alkuun käyntejä oli noin kerran kahdessa tai kolmessa viikossa / päiväkoti, jonka jälkeen käynnit harvenivat, kun työntekijöiden oma-aloitteiset yhteydenotot lisääntyivät. Syksyllä hanketyöntekijä oli mukana kolmessa kasvatuskeskustelussa ja yhdessä huolen puheeksiotto tilanteessa. Ryhmäohjauskertoja työntekijöille oli syksyn aikana kolme. Hanketyöntekijä ohjasi päivähoidon työntekijöitä ja asiakasperheitä myös puhelimitse. Vuoden 2006 aikana puhelinohjauskertoja työntekijöille oli seitsemän ja asiakasperheille kuusi kertaa. Keväällä ja syksyllä 2006 kokoontui hankkeeseen perustettu ideariihi, johon osallistui päiväkotien työntekijöiden ja hanketyöntekijän lisäksi Itäisen perheryhmän työntekijä Maarit Slätis. Ideariihi järjestettiin ensimmäisenä hankevuonna kolme kertaa. Ideariihen ajatuksena oli yhdistää päiväkotien työntekijöitä alueellisesti perheille järjestettävien ryhmätoimintojen suunnittelua ja toteutusta varten. Kevään ja syksyn kokoontumisten tuloksena vanhemmille suunniteltiin neljän päiväkodin kesken vanhemmuuden roolikartan avulla vanhemmuutta vahvistava vanhempainilta, joka toteutettiin helmikuussa Marraskuussa hanketyöntekijä järjesti ja ohjasi Kivikon lastensuojelun ja hankepäiväkotien yhteistyökokouksen. Kokouksen tarkoituksena oli tehdä osallistujille tutuksi lastensuojelun ja päivähoidon tekemää työtä sekä kartoittaa yhteistyön kompastuskiviä. Yhteistyötapaaminen järjestettiin päivähoidon työntekijöiden toiveesta. Tapaamisen tuloksena lastensuojelun

10 7 työntekijät toimittivat alueen päiväkodeille lyhyen tietopaketin, joka sisältää muun muassa lastensuojelun yhteystietoja ja ohjeita miten toimia eri asiakastilanteissa. Syksyllä 2006 hanketyöntekijä osallistui pyynnöstä päivähoitoalueen työntekijöille tarkoitetun koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen (Samalla taajuudella -koulutus). Koulutuksen tarkoituksena oli herättää osallistujia pohtimaan ammatillista vuorovaikutusta ja vuorovaikutuksen merkitystä luottamuksellisen asiakassuhteen luomisessa. Koulutuksen idea oli lähtöisin työryhmästä, johon kuului alueen päiväkotien johtajia ja työntekijöitä sekä kiertävä erityislastentarhanopettaja. Alkusyksystä hanketyöntekijä oli pyynnöstä mukana Pk Nallissa järjestetyssä toiminnallisessa vanhempainillassa. Syksyllä hanketyöntekijä ja varhaisen tuen koordinaattori suunnittelivat itsearviointilomakkeen päiväkotien työntekijöille. Lomakkeessa kysyttiin hankkeen tavoitteiden mukaisia asioita, liittyen työntekijöiden omaan tuntemukseen työskentelystään ja taidoistaan sekä näkemykseen oman esimiehen työskentelystä huolen puheeksioton tukemisessa. Päiväkotien työntekijät vastasivat itsearviointikyselyyn marraskuussa ja yhden päiväkodin osalta myös maaliskuussa heidän lomakkeidensa kadottua postissa. Kesän ja syksyn aikana hanketyöntekijä myös täydensi päiväkotien VARTU-kansioita lisäten niihin materiaalia esimerkiksi kaupungin ja yksityisten tahojen tarjoamista julkisista ja yksityisistä palveluista. 3.2 Toinen vuosi 2007 Toisena hankevuonna hanketyöntekijän työhön kuuluivat keskustelut perheiden ja päiväkotien työntekijöiden kanssa sekä keskustelujen suunnittelut ja purut. Näitä oli kevään aikana yhteensä 14, joista keskusteluja vanhempien kanssa oli kaksi. Työntekijöiden ryhmäkonsultaatioita ei pyydetty vuoden aikana. Hanketyöntekijä teki kaksi kertaa päivystyskäynnin jokaiseen hankepäiväkotiin kevään aikana. Hanketyöntekijä ja lastensuojelun sosiaaliohjaaja Sini Laitinen muokkasivat ja päivittivät Kivikon varhaisen tuen hankkeen aikaisemmin päiväkoteihin toimittamaa varhaista puuttumista koskevaa materiaalia: Varhainen tuki päivähoidossa materiaali toimitettiin kaikkiin hankepäiväkoteihin (LIITE 4). Päiväkotien johtajien kanssa hanketyöntekijä ja päivähoitoalueen päällikkö Irma Sihvonen kävivät tulkintakeskustelut edellisen vuoden marraskuussa tehtyjen itsearviointikyselyjen pohjalta. Keskustelujen tarkoituksena oli johdattaa johtajat pohtimaan alaistensa osaamista sekä omaa rooliaan työn kehittämisessä.

11 8 Hanketyöntekijä kertoi hankkeesta Helsingin kaupungin varhaisen tuen hankkeiden osallisille varhaisen tuen seminaarissa Tammikuussa hanketyöntekijä osallistui lähihoitajaopiskelijoiden tutustumiskäyntiin päiväkoti Kivilinnassa kertoen omasta työnkuvastaan hankkeessa. Hanketyöntekijä ohjasi yhdessä Itäisen perheryhmän työntekijän Maarit Slätisin kanssa vanhempainillan neljän hankepäiväkodin vanhemmille 7.2. Vanhempainilta toteutettiin vanhemmuuden roolikartan kautta keskustellen. Suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat myös ideariihessä käyneet päiväkotien työntekijät. Ideariihen toiminta loppui vanhempainillan jälkeen. Helmi-maaliskuussa hanketyöntekijä ohjasi yhdessä Maarit Slätisin kanssa voimavararyhmän depressiokoulumenetelmällä Sakaran päiväkodin työntekijöille (mukana 4 työntekijää). Ryhmä kokoontui kahdeksan kertaa kaksi tuntia kerrallaan. Hanketyöntekijä ja varhaisen tuen koordinaattori suunnittelivat hankepäiväkotien työntekijöille keskustelutilaisuuden, jonka tarkoituksena oli syventää itsearviointien aihepiirien pohdintaa sekä saada palautetta hankkeesta. Keskustelu järjestettiin 21.3 ja sen ohjasi varhaisen tuen koordinaattori. Hankkeen tukiryhmä kokoontui kevään aikana kolme kertaa. Tukiryhmässä pohdittiin muun muassa hankkeiden hyvien työkäytänteiden juurruttamista perustyöhön sekä hanketoiminnan jatkumista ja sisältöä. Osa hanketyöntekijän työtä oli myös Kivikon lastensuojelutiimin yhteisiin kokouksiin osallistuminen sekä työkeskustelut lähiesimiehen (johtava sosiaalityöntekijä) kanssa. Lisäksi hanketyöntekijä osallistui päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyökokoukseen Keväällä varhaisen tuen koordinaattori ja hanketyöntekijä koostivat hankkeen vaikuttavimmat varhaisen tuen työmuodot (3), joiden työstäminen oli aloitettu joulukuussa 2006 perhekeskuksen varhaisen tuen työmuotojen kuvaamista varten (LIITTEET 5,6,7). Kesä- ja elokuun aikana hanketyöntekijä kirjoitti hankeraportin. 3.3 Yhteistyö Hankkeen ensimmäisenä vuonna yhteistyö rakentui monen eri tahon kanssa. Hanketyöntekijän viiteryhmä oli Kivikon lastensuojelutiimi johtuen hallinnollisesta asetelmasta. Hanketyöntekijän esimies tuki hankkeen etenemistä ja hanketyöntekijän jaksamista työssä esimiehen ja hanketyöntekijän välillä käytyjen säännöllisten työkeskustelujen kautta (noin kerran kuukaudessa) sekä osallistamalla Kivikon lastensuojelutiimin työntekijöitä hankkeen yhteistyöhön liittyvään toimintaan. Lastensuojelun työntekijät tukivat hanketyöntekijää ja hankkeen sisällöllistä toteutusta yhteisten keskustelujen ja tiimikokousten kautta.

12 9 Kivikon lastensuojelun työntekijät osallistuivat hanketyöntekijän ohella päiväkotien varhaisen tuen kansioiden täydentämiseen sekä marraskuussa 2006 järjestetyn Kivikon lastensuojelun ja hankepäiväkotien välisen yhteistyötapaamisen suunnitteluun ja toteutukseen. Myös päivähoidon työntekijät osallistuivat yhteistyötapaamisen suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteistyötapaamisen tarkoituksena oli tehdä tutuksi lastensuojelussa ja päivähoidossa tehtävää työtä työn esittelyn kautta sekä arvioida yhteistyön toimivuutta. Hanketyöntekijä tapasi päivähoitoalueen päällikköä ja kiertävää erityislastentarhanopettajaa tällä kokoonpanolla muutaman kerran hankkeen aikana. Tapaamisissa pohdittiin muun muassa päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmia ja kasvatuskumppanuutta sekä hankkeen sisällöllistä yhtenevyyttä näihin. Ensimmäisenä vuonna hanketyöntekijä osallistui myös Kivikon toimipisteen sosiaaliohjaajien kokouksiin. Hanketyöntekijä tapasi muutaman kerran vuodessa Mellunmäen alueen päivähoidon perhetyöntekijää Sari Jurvelin - Åvistia ja Herttoniemen varhaisen tuen sosiaaliohjaajaa Katja Kuoppaa yhteisissä palavereissa, joissa pohdittiin työnkuvia, työn rajaamista sekä yhteistyöhön liittyviä asioita. Hanketyöntekijä osallistui koko hankekauden ajan alueelliseen työntekijävertaisryhmään (Toivot), jossa muun muassa kevään 2006 aikana opiskeltiin vauvaperhehankkeen työntekijän Katri Laanisen johdolla depressiokoulu menetelmä. Hanketyöntekijä tapasi kaupungin muiden varhaisten tuen hankkeiden toimijoita hankkeiden vertaistapaamisissa, jotka järjestettiin itäisen ja eteläisen alueen varhaisen tuen koordinaattorien toimesta. Hanketyöntekijä tapasi myös Itäisen alueen hanketyöntekijät yhteisessä tilaisuudessa keväällä 2007, jossa pohdittiin muun muassa hanketyöntekijöiden työtä, rooleja ja hankkeen vaikuttavuutta. Lisäksi hanketyöntekijä oli mukana Itäisen perhekeskuksen Kivikon toimipisteen kehittämispäivissä. Hanketyöntekijän työtila sijaitsi Itäisen perheryhmän tiloissa, joten hanketyötekijä kävi runsaasti keskusteluja Itäisen perheryhmän työntekijöiden kanssa. 3.4 Hanketyöntekijän koulutus ja työnohjaus Hanketyöntekijä kävi hankekauden aikana muutamassa lisäkoulutuksessa; ensimmäisenä hankevuotena hän osallistui arvioinnin perusteet koulutukseen, depressiokoulun ja käsikynkkä menetelmän opiskeluun, perheväkivaltaa ja parisuhdetta koskeviin koulutuksiin, huolen puheeksiotto koulutukseen, varhaisen vuorovaikutuksen koulutukseen, ryhmän

13 10 ohjaamiseen orientoivaan koulutukseen, lastensuojelun ja päivähoidon yhteistyötä käsittelevään koulutukseen sekä varhaiskasvatusmessuille. Toisena hankevuonna hanketyöntekijä osallistui kaupungin sisäiseen Hankalat ja vaaralliset tilanteet koulutukseen sekä ryhmän ohjaamiseen orientoivaan koulutukseen. Lisäksi hanketyöntekijä perehtyi aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen koko hankekauden ajan. Hanketyöntekijä kävi kaupungin ulkopuolisessa ryhmätyönohjauksessa Herttoniemen varhaisen tuen sosiaaliohjaajan ja Mellunmäen päivähoidon perhetyöntekijän kanssa. Ryhmätyönohjaus alkoi syksyllä 2006 ja sen painopisteenä oli tutkia omaa työtä: esimerkiksi työn rajaamista, sisältöä, yhteistyötä, muutosta työyhteisössä ja muutosvastarintaa. 4. TULOKSET 4.1 Arviointimenetelmät Hankkeen tuloksellisuuden arviointi perustuu laadullisen tutkimuksen metodeihin; Hankkeessa tavoiteltiin työntekijöiden kokemuksellisen oppimisen ja pohdinnan kautta syntyneen uuden tiedon sisäistämistä ja hyödyntämistä asiakastyössä kasvatuskumppanuutta luotaessa. Työntekijöiden henkilökohtaisten oppimisten kaarista ei voinut muodostaa tilastollisia lukuja. Hankkeen arviointi pohjautui tukiryhmän päätöksiin arviointimenetelmistä ja arviointikysymyksistä. Arviointisuunnitelma laadittiin (LIITE 8). Hankkeen arviointikysymykset olivat seuraavat: 1. Onko henkilöstö ottanut huolen puheeksi perheiden kanssa? 2. Osaako henkilöstö ohjata perheitä heille sopivan tuen piiriin? 3. Konsultoiko henkilöstö lastensuojelua tarvittaessa? Hankkeen tuloksellisuutta arvioitiin päiväkotien henkilökunnalle suunnatun itsearviointikyselyn kautta (LIITE 9). Lomakkeet jaettiin kaikille kasvatushenkilökuntaan kuuluville. Lomakekysely toteutettiin marraskuussa Päiväkotien työntekijöiden oli tarkoitus arvioida omaa oppimistaan ja hanketoiminnasta saatua hyötyä itselleen myös kirjaamalla ajatuksiaan päiväkotien hankevihkoihin; ne jäivät lähes käyttämättömiksi, joten niiden perusteella ei saatu tietoa hankkeen hyödyllisyydestä. Hankkeen tuloksellisuutta arvioitiin

14 11 myös itsearviointilomakkeiden pohjalta käydyissä keskusteluissa; keskusteluja käytiin sekä päiväkotien johtajien että henkilökunnan kanssa. Hanketta arvioitiin myös tukiryhmässä päiväkotien johtajien kesken; Väliarvioinnit käytiin keskustellen tukiryhmän kokouksissa marraskuussa 2006 sekä helmi ja huhtikuussa Hanketyöntekijä sai tietoa hankkeen vaikuttavuudesta myös esimerkiksi huolen puheeksiotto ja kasvatuskeskustelujen jälkeen käydyissä purkukeskusteluissa. Lisäksi päivystyskäynneillä työntekijät kertoivat kokemuksistaan: muun muassa hanketyöntekijän ja henkilökunnan yhteistyön merkityksestä asiakastyöskentelyyn jatkossa. Hankkeen tuloksia ja vaikuttavuutta arvioitiin myös väliarviointikokouksessa toukokuussa 2007 perhekeskuksen päällikön, varhaisen tuen koordinaattorin, hanketyöntekijän, päivähoitoalueen päällikön ja johtavan sosiaalityöntekijän kesken. Hankkeen loppuarviointi käytiin tukiryhmässä elokuussa 2007 ja se perustui hankkeiden yhteiseen arviointisabluunaan. 4.2 Hankkeen tulokset Tuki päivähoidon työntekijöille Päiväkotien työntekijät saivat tukea hanketyöntekijältä huoli puheeksi ja kasvatuskeskusteluissa. Sekä hanketyöntekijältä että lastensuojelusta saatu konsultaatio auttoivat työntekijöitä asiakastilanteiden jäsentämisessä. Päiväkodin työntekijöiden oli mahdollista tarvittaessa hyödyntää myös varhaisen tuen kansion materiaalia asiakastilanteissa ja palveluohjauksessa. Huoli puheeksi ja kasvatuskeskustelujen jälkeen käydyt purkukeskustelut työntekijöiden kanssa nostivat esiin työntekijöiden oivallukset keskustelujen tuloksina. Työntekijät kokivat, että oli helpompaa lähteä keskusteluun, kun asioita oli pohdittu etukäteen jopa huolen puheeksioton sanoitusta myöten. Myös purkukeskustelut koettiin hyödyttävinä tilanteen hahmottamisen ja perheestä saadun uuden tiedon jäsentämisen sekä jatkotyöskentelyn kannalta. Yleisesti työntekijöiden huoli laski keskustelujen jälkeen, kun tieto perheestä / perheen tilanteesta lisääntyi. Joidenkin työntekijöiden huoli laski huolen harmaalta vyöhykkeeltä pienen huolen alueelle keskustelun jälkeen; huoli saattoi laskea esimerkiksi numero viidestä numero kolmeen huolen vyöhykkeistöllä. Osa työntekijöistä kertoi ymmärtävänsä hoidossa olevaa lasta paremmin kuultuaan perheen elämäntilanteesta.

15 12 Monet työntekijät kokivat työparityöskentelyn helpottaneen vaikean asian esilleottamista perheen kanssa. Työntekijät, jotka ottivat vaikean asian esiin keskustelussa, kokivat saaneensa rohkeutta jatkossakin toimia avoimemmin ja suoremmin asiakkaita kohtaan. Useat työntekijät huomioivat, että kysyttäessä asiaa suoraan vanhemmalta, saa myös suoran vastauksen. Osa työntekijöistä yllättyi siitä, etteivät vanhemmat suuttuneet tai loukkaantuneet puheeksiotosta ennakko-odotustensa mukaisesti, vaan vanhempien olemuksista oli havaittavissa jopa helpotusta. Avoimien keskustelujen jälkeen työntekijät kokivat voivansa jatkaa perheen kanssa työskentelyä hyvissä väleissä perheen kanssa. Osan mielestä olisi jopa helpompi lähestyä perhettä arkaluonteisissa asioissa jatkossa. Vartu-kansioiden täydentämistä pidettiin työntekijöiden keskuudessa tarpeellisena asiana. Kansiota voidaan tarvittaessa käyttää palveluohjauksen tukena, kun asiakasperheelle katsotaan tarpeelliseksi tarjota lisätukea vaikeasta elämäntilanteesta selviytymiseksi. Konsultaation (ryhmä- tai yksilökonsultaatio) todettiin jäsentäneen ja selkiyttäneen työntekijän huolta asiakasperheen tilanteesta ja siten myös helpottaneen keskusteluihin orientoitumista. Konsultaation kautta saatiin myös tukea ja rohkeutta ottaa vaikea asia esille perheen kanssa Tuki päivähoidon esimiehille Hankkeen tuloksia arvioitiin päiväkotien henkilökunnille suunnatun itsearviointikyselyn sekä niiden pohjalta käytyjen keskustelujen kautta (LIITE 5). Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa työntekijöiden arvioita itsestään huolen puheeksiottajina, hankkeen työvälineiden käyttöä päiväkodeissa ja niistä saatua hyötyä, työntekijöiden tuntemusta alueen palveluista ja lastensuojelun konsultointiavun käyttöä sekä esimiehiltä saatua tukea huolen puheeksiotossa. Kysely tehtiin marraskuussa Kyselyn laativat hanketyöntekijä ja varhaisen tuen koordinaattori. Kyselyyn vastasi 34/59 kasvatushenkilökuntaan kuuluvaa työntekijää (58 %). Huolen puheeksiottoon liittyvissä kysymyksissä (lomakeväittämät 1.-2.) ei ollut suuria eroavuuksia päiväkotien välillä; vastaukset liikkuivat vaihtoehtojen 3 5 välillä. Työvälineistöä koskevat valinnat (3.-8.) vaihtelivat 1 5 välillä, ja niissä oli myös eniten hajontaa päiväkotien välillä; 33 %:ssa annetuista vastauksista oli valittu kohta ei koskaan. Työvälineistöön liittyvissä kysymyksissä oli myös jonkin verran vastaamattomia kohtia. Palveluiden tuntemuksesta liittyviin kysymyksiin (9.) olivat kaikki vastanneet: osa vastaajista ei tuntenut lainkaan

16 13 maahanmuuttotyön konsulttia (10), perhesosiaalityötä (8) tai itäistä perheryhmää (6). Vastaajista pieni osa ei tuntenut lainkaan kotipalvelua, toimeentulotukea, lastensuojelun perhetyötä ja lastensuojelun sosiaalityötä. Lastensuojelun konsultointimahdollisuutta (10.) olivat käyttäneet lähes kaikki vastaajat: kaksi vastaajista ei ollut vastannut väittämään lainkaan ja kolme ei ollut käyttänyt konsultointia lainkaan. Palveluohjausta kartoittavaan väittämään (11.) vastanneista kaksi ei mielestään ollut ohjannut perheitä heille sopivan tuen piiriin. Esimiestyötä koskevien väittämien valinnat ( ) vaihtelivat 1 5 välillä: ohjaamisessa ja kannustamisessa sekä huolen puheeksioton mallintamista koskevassa väittämässä kolme oli valinnut vastauksen ei koskaan. Maahanmuuttajaperheitä koskevaan väittämään (14.) 8 vastaajaa oli valinnut vaihtoehdon ei koskaan. Esimiehisyyttä koskevissa vastuksissa oli myös eniten hajontaa päiväkotien välillä. Kommentteja kohtaan 15 tuli vähän: kommentit koskivat hanketyöntekijän toimenkuvan epäselvyyttä, huolen puheeksiottoa tehden suullisesti ilman apuvälineitä, lastensuojelun kanssa tehtävän yhteistyön ylläpitämisen tärkeyttä, esimiehen roolin merkitystä vaikeissa asiakastilanteissa sekä epäselvyyttä huolen puheeksioton työvälineistä. Keväällä 2007 pidettiin lomakkeiden pohjalta itsearviointikeskustelut hankepäiväkotien esimiesten kanssa. Keskustelun ohjasivat hanketyöntekijä ja päivähoitoalueen päällikkö. Keskustelut käytiin kahden esimiehen kohdalla yksittäisinä keskusteluina ja kahden kohdalla yhteisenä keskusteluna. Keskustelussa käytiin läpi samoja osa-alueita kuin lomakkeessakin, ja se painottui esimiehen oman roolin pohtimiseen sekä työyhteisön kehittämisen näkökulmaan. Itsearviointikeskustelujen tuloksena voidaan yleisesti todeta, että hankkeen aikana huolen puheeksiotosta on keskusteltu päiväkodeissa aikaisempaa enemmän; Hanke on pitänyt puhetta yllä. Myös huolen puheeksioton työvälineitä oli käytetty aiempaa enemmän. Yhdessä hankepäiväkodissa huolen vyöhykkeistöä oli käytetty aktiivisesti jokaisen perheen kohdalla. Keskusteluissa tuli myös ilmi, että huolen vyöhykkeistön käyttö oli sovittu jo edellisen pd hankkeen aikana. Tiimipalavereissa ja työntekijöiden kehityskeskusteluissa esimiehen roolina nähtiin olevan henkilöstön tietoisuuden herättäminen varhaiseen tukeen ja huolen puheeksiottoon. Rakenteiden ja työvälineiden systemaattisen käytön todettiin helpottavan asioiden käsittelyä. Huolen puheeksioton pohjarakenteiden nähtiin olevan kunnossa. Johtajien mielestä yhteistyörakenteiden tulisi olla riittävän selkeät, jotta hyvä yhteis-

17 14 työ lastensuojelun kanssa voisi säilyä tulevaisuudessakin työntekijöiden vaihtumisesta huolimatta. Esimiesten mielestä varhaisesta tuesta ei ennen hankkeen alkamista ollut riittävästi käyty keskustelua työyhteisöissä. Kasvatuksellisen keskustelun virittäminen nähtiin helpommaksi pienessä kuin isossa kasvattajayhteisössä. Panostaminen uusien työntekijöiden perehdyttämiseen alueen toimintatapoihin nähtiin tärkeänä jatkossa. Keskusteluissa pohdittiin myös yksittäisen työntekijän tuen tarvetta ja esimiehen mahdollisuutta antaa tukea. Ajallisten resurssien vähyyden vuoksi esimiehen ei ollut ollut mahdollisuutta olla mukana jokaisessa maahanmuuttajaperheen kanssa käytävässä ensimmäisessä keskustelussa; todettiin kuitenkin, että ennen haastavien perheiden kanssa käytävää keskustelua asioita pohditaan esimiehen kanssa usein etukäteen. Esimiehen roolin nähtiin liikkuvan konkreettisen tukemisen (yhdessä tekeminen ja mallintaminen) ja ajattelun ohjaamisen (kyseenalaistaminen ja kannustaminen) välillä. Olennaista esimiehen työssä on tunnistaa miten oman päiväkodin eri tiimit toimivat; siten on mahdollista havaita tiimien vahvuudet sekä tuen tarve. Esimiehen roolissa nähtiin tärkeänä myös hankalien tilanteiden purkaminen yhdessä työntekijöiden kanssa, jota ajateltiin jatkossa tarvittavan lisätä. Kyselylomakkeiden tuloksia aiottiin myöhemmin pohtia yhdessä henkilökunnan kanssa. Tulosten avaaminen antaisi johtajalle tietoa häneen kohdistuvista odotuksista ja tuen tarpeesta. Keskustelujen aikana syntyi myös ajatus päiväkotikohtaisista varhaisen tuen vastuuhenkilöistä. Päiväkoti Nallissa järjestettiin maaliskuussa 2007 hankepäiväkotien työntekijöille suunnattu fokuskeskustelu. Keskustelun tarkoituksena oli saada tarkempaa tietoa itsearviointikyselyn teemoista: huolen puheeksiotosta, yhteistyöstä lastensuojelun kanssa, perheiden palveluohjauksesta sekä johtamisesta ja rakenteista, joilla puheeksiottamisen taitoja ylläpidetään. Keskusteluun osallistui neljä työntekijää. Keskustelun ohjasi varhaisen tuen koordinaattori Tuula Virtanen. Keskustelusta ilmeni, että huolen puheeksioton ennakointilomaketta oli käytetty jonkin verran; lomakkeen käyttäjät olivat kokeneet sen hyvänä työvälineenä. Työntekijät pohtivat huolen puheeksioton vaikeutta ja rohkeutta: konsultoinnin todettiin tukevan puheeksiottoa samoin kuin yhteistyökumppaneiden tuttuuden kun taas epävarmuuden tunne estää huolen ottamista puheeksi perheen kanssa. Vartu-kansiot olivat olleet tilannekohtaisesti käy-

18 15 tössä, ja myös niiden olemassaoloa pidettiin tarpeellisena. Vartu-kansiota ajateltiin voitavan käyttää jatkossa esimerkiksi uusien tai nuorien työntekijöiden perehdyttämisessä. Työntekijöiden mielestä päivähoidon ja lastensuojelun välistä yhteistyötä tulisi parantaa edelleen. Työntekijät kokivat, etteivät saa riittävästi tietoa perheiden tilanteesta, jos perhe on lastensuojelun asiakas; esimerkiksi tieto lapsen sijoittamisesta tulee myöhässä. Lastensuojelun ja perheen kanssa pidetyt yhteiset neuvottelut koettiin tarpeellisina ja hyvinä. Lastensuojelun ja päivähoidon välistä yhteistyölomaketta ja konsultointia lastensuojeluun todettiin käytettävän tarvittaessa. Henkilökunnan mukaan päiväkodin johtajan rooli huolen puheeksiottamisessa olisi tuen tarjoaminen työntekijöille, perheiden kanssa keskusteluissa mukana oleminen, informaation välittäminen ja vaikeissa tilanteissa kantaa ottaminen. Päiväkotien työntekijät toivoivat prosessoivia, käytäntöön pohjautuvia koulutuksia alueelle liittyen huolen puheeksiottoon. Hankkeen päättymisen jälkeen toivottiin myös konsultaatiomahdollisuutta varhaisen tuen asioissa Hankkeen välilliset vaikutukset Hankkeen välilliset vaikutukset ulottuvat alueelliseen yhteistyöhön; lastensuojelun ja päivähoidon yhteiset tapaamiset ja konsultoinnin lisääntyminen, päiväkotien työntekijöiden ideariihen kautta syntynyt vanhempainilta ja työntekijöiden voimavararyhmä. Lisäksi hanketyöntekijän osallistuminen kouluttajana päivähoidon työntekijöille suunnattuun samalla taajuudella koulutukseen osaltaan vaikutti alueellisen yhteistyön antamaan tukeen hankepäiväkodeissa, huolen puheeksiottoon liittyvissä asioissa. Kivikon lastensuojelun ja hankepäiväkotien välinen yhteistyökokous (marraskuussa 2006) lisäsi päivähoidon työntekijöiden tuttuuden tunnetta suhteessa lastensuojeluun; työntekijöiden ja vastuualueen tuntemisen koettiin helpottavan yhteistyötä. Konsultaatiomahdollisuuden lastensuojeluun samoin kuin lastensuojelusta saadun tietopaketinkin koettiin tukeneen päivähoidon asiakastyötä. Lastensuojelun työntekijöiden mukaan päivähoitohenkilöstön konsultaatio lastensuojeluun lisääntyi hankkeen aikana. Alueellisen yhteistyön kautta päivähoidon työntekijät saivat tukea ja uudenlaisen työvälineen asiakasperheiden vanhemmuuden tukemiseen (vanhempainilta). Ajatus vanhem-

19 16 painillasta syntyi hankepäiväkotien työntekijöiden yhteisessä foorumissa, ideariihessä. Päivähoidon työntekijöitä oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa vanhemmuuden roolikarttaan pohjautuvaa vanhempainiltaa. Hanketyöntekijän ja itäisen perheryhmän työntekijän lisäksi ideariihessä kävi vaihtelevasti 2 4 päivähoidon työntekijää. Ideariihen toiminta päättyi keväällä 2007 vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Hanketyöntekijän ja itäisen perheryhmän työntekijän ohjaama voimavararyhmä depressiokoulumenetelmällä antoi palautteiden mukaan osallistuville työntekijöille keinoja hallita omaa mielialaa ja tietoa sekä omasta itsestä että yleisesti mielialaan liittyvistä asioista. Ajatus voimavararyhmästä työntekijöiden työssä jaksamisen tukena syntyi ideariihessä. Yksi ryhmään osallistuja kommentoi ryhmään osallistumisen tukeneen asioiden syvällisempää pohdintaa: Ryhmässä käynti laittoi minut miettimään asioita syvemmin ja tarkastelemaan itseäni ja käytöstäni. Samalla taajuudella koulutukseen osallistujien palautteiden mukaan koulutus koettiin tarpeellisena; Koulutuksen koettiin innostaneen käsiteltyjen asioiden pohtimista ja avanneen uusia näkökulmia. Hyödyllisinä nähtiin erityisesti ajatusten vaihto ja monipuoliset toimintatavat Yhteenveto hankkeen tuloksista Hankkeen vaikuttavuutta arvioitiin tukiryhmän väliarviointikokouksissa (marraskuussa 2006 ja helmikuussa 2007) sekä tukiryhmän loppuarvioinnissa elokuussa Hankkeen tuloksia pohdittiin myös väliarviointikokouksessa toukokuussa 2007; hanketyöntekijän ja hänen esimiestensä lisäksi läsnä olivat perhekeskuksen päällikkö ja varhaisen tuen koordinaattori. Tukiryhmän väliarvioinneissa todettiin keskustelujen päiväkodeissa sekä henkilökunnan että perheiden kanssa, varhaisen puuttumisen ja huolesta arjessa puhumisen sekä rohkeuden lisääntyneen. Päiväkotien johtajien mielestä hanke tuki työntekijöitä konsultaation ja työpariuden muodossa esimerkiksi huolen puheeksiotto - ja kasvatuskeskusteluissa. Hanketyöntekijän työn koettiin helpottaneen johtajan työtä, kun hanketyöntekijä oli ollut tukemassa työntekijöitä. Hankkeen koettiin myös linkittyneen varhaiskasvatussuunnitelmiin. Lastensuojelusta saadun tietopaketin samoin kuin Vartu kansioiden todettiin olevan hyviä ja tarpeellisia päivähoidossa. Uusien työntekijöiden koettiin kuitenkin jääneen hankkeen ulkopuolelle.

20 17 Hankkeen väliarviointikokouksessa todettiin, että päivähoidossa on osaamista ja työvälineitä varhaiseen tukeen, keskeistä on työntekijöiden rohkaiseminen. Kokouksessa todettiin myös että, päivähoidon asiakasperheille tarjoamassa varhaisessa tuessa olennaista ovat hyvä vuorovaikutus ja luottamuksellisen suhteen luominen perheen kanssa. Hankkeen hyviä toimintamalleja olivat olleet kumppanuusjohtaminen (päivähoitoalueen päällikkö ja lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä), lastensuojelun konsultointi (päivähoidon ja perhekeskuksen hyvä yhteistyö) sekä huoli puheeksi ja kasvatuskeskustelut työpareina. Kumppanuusjohtamisen ja hankepäiväkotien työntekijöiden konsultoinnin lastensuojeluun koettiin elvyttäneen päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyötä. Päivähoitoalueella suunniteltiin varhaisen tuen foorumien aloittamista seuraavana syksynä. Päiväkoteihin oli myös suunnitteilla varhaisen tuen vastuuhenkilöiden nimeäminen seuraavasta syksystä alkaen. Varhainen tuki oli myös lisätty päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmiin. Uusittu varhainen tuki päivähoidossa materiaali (vartu-kansiot) koettiin olevan hyvä lisä hankkeen tuotoksiin. Työntekijöiden itsearviointilomakkeen koettiin kaipaavan uudistusta ja tiiviimpää ulkoasua, jonka johdosta lomaketta muokattiin A4 muotoon elokuussa 2007 (LIITE 10). Hankkeen loppuvaiheessa tämän hankkeen hyvien työkäytänteiden siirtämistä suunniteltiin itäisen päivähoidon toiselle alueelle. Lisäksi hankkeen toimivien käytänteiden juurruttaminen oli suunniteltu jatkossa esimiesten ja varhaisen tuen koordinaattorin työtehtäviin kuuluviksi. Hankkeen loppuarvioinnissa (tukiryhmä ) pohdittiin hankkeen vaikuttavuutta (LIITE 11). Yhteisesti todettiin, että hankkeen tavoitteet saavutettiin. Loppuarvioinnissa (LIITE 12) todettiin osittain samoja asioita kuin väliarvioinneissa (ks. yllä). Päiväkotien johtajat kertoivat, että osa henkilöstöstä oli vahvistunut ottamaan huolia puheeksi perheiden kanssa. Henkilöstö tunsi kohtalaisen hyvin alueelliset palvelut (itsearviointitulokset) ja oli ohjannut perheitä heille sopivan tuen piiriin tarvittaessa. Päivähoidon henkilöstö oli myös konsultoinut lastensuojelua tarvittaessa. Loppuarvioinnissa pohdittiin hanketyöntekijän kirjoittamaa raporttia, josta uutena näkökulmana avautui tukiryhmän toiminta; yhteisesti todettiin, että tukiryhmän toimintaa olisi voinut suunnata enemmän hanketyöntekijän työssä jaksamisen tueksi ja näin ollen vähentää hanketoiminnan suunnittelua. Tämä olisi edellyttänyt hanketyöntekijän avoimempaa kommunikointia tukiryhmässä. Lisäksi todettiin, että hankeraportin kirjoittaminen vuoropuhe-

21 18 lussa toimijoiden kesken olisi tuonut kaikkien osapuolien näkemykset hankeprosessista ja työrooleista raportissa näkyviksi. Haasteina hankkeen päätyttyä nähtiin hankkeen hyvien työkäytänteiden juurruttamisen päivähoitoon, raportin havaintojen hyödyntämisen arkityössä sekä päivähoidon ja lastensuojelun hyvän yhteistyön ylläpitämisen. Arvioinnin aikana keskusteltiin siitä, olisiko hanketyöntekijän kiinnittyminen päivähoidon kenttään ollut helpompaa, jos hankkeessa olisi ollut mukana vain yksi tai kaksi päiväkotia. Lisäksi keskusteltiin myös siitä, kuinka paljon työntekijän hallinnollinen tai fyysinen sijainti voi vaikuttaa työkenttään kiinnittymiseen. Todettiin, että hankkeen vaikuttavuuden kannalta olisi tärkeää reagoida nopeammin hanketyön käytännön pulmiin. 4.3 Hankeprosessi ja hanketyöntekijän rooli Hankekauden alkuvaihetta voi luonnehtia sanoilla sisääntulo tai käynnistysvaihe. Tämä vaihe kesti ajallisesti helmikuusta 2006 syyskuun alkuun. Keskeisintä tänä aikana oli hanketyöntekijän tutustuminen alueeseen ja yhteistyökumppaneihin, hanketyöntekijän itsemarkkinointi päiväkoteihin, päiväkotien työntekijöiden tarpeiden kartoitus sekä tukiryhmän toiminnan aloittaminen. Tukiryhmän harvat yhteiset kokoontumiset ja keskustelut keväällä vaikeuttivat ja hidastivat hankkeen yhteisen toiminnan kohteen löytymistä, ja tämän vuoksi hanketyöntekijä koki olevansa yhtä kuin hanke. Syksyn ensimmäisen tukiryhmän ( ) jälkeen alkoi yhteistoiminnallisempi vaihe, jolloin hanketavoitteet olivat muotoutuneet ja selkiytyneet, ja kaikille tukiryhmän jäsenille oli luotu oma rooli hankkeessa. Tällöin hankkeen suunta muuttui työntekijöiden ammatillista kasvua tukevaksi ja asiakasperheiden tukeminen kotikäynteihin perustuvan perhetyön kautta jäi pois kokonaan. Tällöin myös päätettiin hankkeeseen osallistujien roolit ja työnkuvat, mikä helpotti hanketyöntekijän haastavaa asemaa toiminnan kehittäjänä. Esimiehet sitoutuivat hankkeen toiminnan ohjaamiseen ja toteuttamiseen laajemmin työnkuvien määrittämisen kautta. Syksyn tukiryhmät olivat keskustelevampia ja kantaaottavampia kuin keväällä 2006; Hankkeen toiminta alkoi ohjautua enemmän päiväkotien tarpeiden ja toiveiden suuntaan. Syksyn 2006 toiminnassa olivat mukana sekä päivähoito että lastensuojelu. Yhteistyö oli antoisaa; Muun muassa hankepäiväkotien ja lastensuojelun yhteistyöpalaveri koettiin yhteis-

22 19 työväylien uudelleen avaajana. Hanketyöntekijä toimi monella sektorilla: käytännön työssä päiväkodeissa, yhteistyötoimintojen organisoijana ja toimijana sekä konsultoijana ja kouluttajana. Keväällä 2007 asiakaskeskusteluihin pohjautuva toiminta väheni, ja hanketyöntekijän työnkuva muuttui tutkivampaan suuntaan. Hanketyöntekijä loi kuvaa päiväkotien erilaisista profiileista: esimiehisyydestä ja päiväkotien erilaisista työskentelytavoista sekä niiden vaikutuksesta työntekijöiden työssä kehittymiseen, työssä jaksamiseen ja henkilökunnan yhtenäisyyteen (itsearviointikyselyt ja keskustelut). Hanketyöntekijän käytännön työ pienentyi päivähoidon työntekijöiden yhteydenottojen vähetessä. Päivähoito koki tarvitsevansa lähinnä vahvistusta varhaisen tuen työotteen juurruttamiseen. Pohja varhaiselle tuelle oli luotu jo ennen hanketta, ja väliintulo koettiin riittävänä tässä vaiheessa. Kevään 2007 tukiryhmät ja hankkeen toiminta painottuivat asiasisällöltään arviointiin ja hankkeen toimintakäytänteiden juurruttamisen pohdintaan. Hanketyöntekijän työpanosta pohdittiin siirrettäväksi päivähoitoalueen toiseen yksikköön kokonaan tuen tarpeen vähentymisen vuoksi. Kevään aikana hanketyöntekijä päätti lopettaa hankkeessa kesän jälkeen, ja sen myötä myös ajatukset suuntautuivat hankkeen lopettamiseen ja tulevaisuuden näkymiin päiväkodeissa. Hanketyöntekijä kävi keskusteluja työssä lopettamisesta sekä varhaisen tuen koordinaattorin että perhekeskuksen päällikön kanssa. Syksystä 2006 alkaen hanketyöntekijä sai vahvan tuen työlleen hallinnollisen esimiehen ja lastensuojelutiimin kautta; Lastensuojelutiimi osallistui perustyönsä ohella hankkeen yhteistyötä kehittäviin toimintoihin. Tämän lisäksi hallinnollinen esimies tuki hanketyöntekijää säännöllisten työkeskustelujen kautta. Päiväkotien työntekijät ja johtajat sekä päivähoitoalueen päällikkö osallistuivat hankkeen toimintaan omien rooliensa mukaisesti. Hanketyöntekijän kokemuksen mukaan yhteistyötä päiväkotien esimiesten kanssa olisi kuitenkin voinut lisätä; Päiväkotien esimiesten osallistumista hankkeeseen vaikeutti vuoden 2007 aikana tehty päivähoidon johtajauudistus. Hanketyöntekijä sai runsaasti tukea työlleen myös varhaisen tuen koordinaattorin tapaamisten kautta. Keskustelujen aiheet liittyivät muun muassa hankkeen etenemiseen, hankkeen työkäytänteiden juurruttamiseen ja hanketyöntekijän työssä jaksamiseen. Keskusteluissa hanketyöntekijä sai mahdollisuuden peilata työhön liittyviä asioita ja pohtia omia voimavarojaan sekä hankkeen vaikuttavuutta. Lisäksi varhaisen tuen koordinaattori tiedotti