LasSe Joulutiedote PROJEKTIJOHTAJAN JOULUTERVEISET. UUTISKIRJE 2 /2014. Tykkää meistä Facebookissa

Transkriptio

1 Tykkää meistä Facebookissa UUTISKIRJE 2 /2014 PROJEKTIJOHTAJAN JOULUTERVEISET - Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa -hanke on saavuttanut työskentelyssään vaiheen, jolloin on tullut aika arvioida tähänastisia kehittämistyön saavutuksia ja kääntää katse hankkeen jälkimmäiselle puoliskolle. Marras-joulukuun aikana toteutettiin hankkeen viisi maakunnallista väliarviointitilaisuutta, joihin osallistui - kuntien lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ja esimiehiä monialaisten yhteistyökumppaneidensa kanssa. Oli etuoikeutettua saada olla mukana kuulemassa viiden maakunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden sekä yhteistyökumppaneiden kommentteja ja innostunutta keskustelua oman työnsä kehittämisestä. Väliarviointitilaisuuksien erityisen ilahduttava viesti oli, että sovitut toimintatapojen muutokset, yhdessä tehtävät kuvatut lastensuojelutarpeen selvitysmallit ja kirjatut selvityksen manuaalit oli otettu käytännön työn osaksi jo meneillään olevan hanketyön kuluessa. Kaikissa makunnallisissa keskusteluissa nousivat esiin samansuuntaiset, vahvistuneet signaalit siitä, että yhteistyökumppaneita, lapsia ja perheitä on otettu mukaan ja osallistettu selvitystyöskentelyn aloitustapaamisiin. Lasensuojelutarpeen selvitysten yhteenvetojen kirjaamisiin on kiinnitetty erityistä huomiota ja ne ovat muuttumassa kuvailuista konkreettisiksi avauksiksi lapsen ja perheen arjesta ja sen mahdollisesta muutostyön tarpeesta. Lapsen mielipiteet kirjataan yhteenvetoihin muiden mukana sekä pohditaan ja tehdään päätöksiä siitä, millainen on riittävä selvitys ja sen prosessi erityisesti asiakkaan näkökulmasta. Kehittämistyöhön sitoutuneita lastensuojelun työntekijöitä ja heidän yhteistyökumppaneitaan kuunnellessa vaikutti siltä, että n projektikoordinaattoreiden suunnittelema tavoitteellinen kehittämistyö lähes sadan työpajan voimin ja useat ajankohtaiset yhteiset koulutukset ovat vaikuttaneet suoraan hankekuntien lastensuojelun selvitystyöskentelyn ytimeen. - hankkeessa toteutettiin kuusi suurta koulutuskokonaisuutta, joihin osallistui yhteensä n hanketoimijaa. Aiheiden ajankohtaisuudesta kertoi paitsi suuri osallistujajoukko, myös niistä saatu palaute, joka oli pääsääntöisesti erittäin myönteistä. Eniten osallistujia kokosivat Seinäjoella, Lahdessa ja Tampereella järjestetyt Lastensuojelulaki yhteistyökumppaneiden näkökulmasta - koulutukset. Koulutusten palautteista nousi kuntien yhteistyökumppaneiden selkeitä oivalluksen kokemuksia siitä, että lastensuojelu on yhteinen asia, jossa lapsi ja perhe ovat myös yhteisen työskentelyn keskiössä. Lapsen ja perheen arjessa on mukana monia toimijoita, joilla on halua olla mukana ja arvokasta asiantuntijuutta annettavanaan yhteisten ratkaisujen pohdintaan lastensuojelutarpeen selvityksissä. - hankkeen jälkimmäisen puoliskon käynnistyessä Tammikuussa 2015 voimme hyvillä mielin todeta, että työmme on tuottamassa koko Väli-Suomen hankealueen viidessä maakunnassa tavoitteiden mukaisia tuloksia. Haasteena otamme vastaan kuluneen kuun 12. päivänä eduskunnan toisessa käsittelyssä hyväksytyn uuden sosiaalihuoltolain tuomat muutokset lastensuojelulakiin, eduskunnan ensimmäiseen käsittelyyn edenneen Sote-järjestämislakiehdotuksen sekä vielä valmistelussa olevien muiden hankekuntiemme lastensuojelun tarpeen selvittämiseen vaikuttavien säädösten vaatimat painotukset hanketyöskentelyyn. Uskon, että edellä kuvatut haasteet muuttuvat mahdollisuuksiksi hienosti jatkuvan ja etenevän yhteisen hanketyöskentelymme tuotoksena! Kiitos menneestä kehittämisyhteistyön vuodesta kaikille -hankkeen kumppaneille ja yhtä vaikuttavaa uutta vuotta 2015 toivoen Tytti Rantanen -hankkeen projektijohtaja SONet BOTNIA V E R S O 1

2 UUTISKIRJE 2 /2014 Asiakkaan kohtaamisen ja kuulemisen vahvistaminen Lasse-hankkeessa LASSE - ASIAKASKAHVILAT KEHITTÄMISTYÖN TUKENA Lasse- hankkeessa yhtenä koko hankealuetta läpäisevänä tavoitteena on vahvistaa lapsen ja asiakkaiden kohtaamista ja kuulemista lastensuojelutarpeen selvityksen aikana sekä tutkia sitä, mitä asiakkaat itse ajattelevat mahdollisuudestaan olla mukana lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa ja millä tapaa asiakkaiden osallistumista voisi kehittää. Asiakkaiden kokemuksia ja kehittämistarpeita lastensuojelutarpeen selvityksestä pyritään kokoamaan erilaisissa asiakkaille suunnatuissa foorumeissa, joista yksi muoto on ollut asiakaskahvilat. Pirkanmaalla järjestettiin kolme lastensuojelun asiakaskahvilaa vuoden 2014 aikana. Keväällä toteutetut kahvilat suunnattiin Tampereen kaupungin lastensuojelun asiakkaille. Kahviloista tiedotettiin Tampereen kaupungin lapsiperheiden sosiaalipalveluiden työntekijöiden kautta. Syksyllä toteutettu asiakaskahvila suunnattiin kaikkien Pirkanmaan hankekuntien lastensuojelun asiakasperheille ja tiedotus kahviloista toteutui hankekuntien yhdyshenkilöiden kautta. Kiinnostustaan asiakaskahviloihin ilmaisi yhteensä 18 asiakasta olemalla yhteydessä puhelimitse tai sähköpostilla, heistä 14 Tampereelta, 3 Pirkkalasta ja yksi Nokialta. Kokonaisuudessaan kahviloihin osallistui yhteensä 9 asiakasta. Mukana kahviloissa oli asiakkaiden lisäksi 4 lastensuojelun työntekijää Tampereen kaupungilta sekä yksi asiakkaiden kuulemiseen liittyvää opinnäytetyötään tekevä opiskelija Jyväskylän yliopistolta. Asiakaskahviloissa keskusteltiin asiakkaiden kokemuksista lastensuojelun asiakkaana olemisesta. Vertaistuen tarve nousi esille lastensuojelun vanhemmilta yhtenä kaikkia yhdistävänä asiana. Varsinkin kiireellisen sijoituksen tai huostaanoton jälkeen vanhempi koki jäävänsä asiansa kanssa yksin. He toivoivat, että työntekijöillä olisi aikaa käsitellä tunteita ja kokemuksia, joita vanhemmalla tilanteessa oli. Asiakkaat jakoivat myös hyviä kokemuksia kohdatuksi ja kuulluksi tulemisesta sekä perhettä auttaneista palveluista. Huonojakin kokemuksia kohtaamisista ja palveluista oli. Hyödynsimme asiakaskahvilaa konkreettisesti pyytämällä kommentteja työn alla olevasta asiakaspalautekyselystä, johon saimme arvokasta palautetta ja kehittämisehdotuksia, jotka on otettu huomioon jatkokehittämisessä. Asiakkaat pitivät tärkeänä, että on mahdollisuuksia osallistua kehittämiseen. Ilta- aika koettiin hieman hankalana myös lastenhoidon järjestämisen näkökulmasta. Eräältä vanhemmalta tuli ajatus, että tapaaminen olisi viikonloppuna ja mukana voisi olla lapsetkin, joille olisi omaa ohjelmaa. Mukana olleiden työntekijöiden kokemus oli, että kahvilaan osallistuminen oli heille hyödyllistä. Keskustelu avasi uusia näkökulmia asioihin, joita arjessa mietitään ja kehitetään. Merkityksellistä on hyvä yhteistyösuhde ja luottamus työntekijän ja asiakkaan välillä. Tärkeää on pohtia, miten tiedotamme asioista asiakkaana olevia sekä millä tapaa yhteistyösuhde käynnistyy. Hyvä on myös pohtia sitä millä tapaa kerätään palautetta asiakkailta. Asiakaskahvila on yksi hyvä tapa kohdata asiakkaita ja puhua yleisemmällä tasolla asiakkaan osallisuuden kokemuksista sekä palveluista. Asiakkaiden positiiviset kokemukset asiakkaana olosta ja saadusta avusta ja tuesta oli merkityksellistä. Näiden positiivisten tarinoiden myötä olisi mahdollista myös parantaa lastensuojelun julkisuuskuvaa. Kirsi Koponen, projektikoordinaattori Pirkanmaa ja Kanta-Häme 2

3 UUTISKIRJE 2 /2014 YHTEISTYÖKYSELYN TULOKSET POHJANA YHTEISELLE TYÖSKENTELYLLE Ei ole pahaksi, että tuntisimme toisiamme - Lastensuojelun "paha stigma" voisi poistua. Etelä-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä toteutettiin -hankkeen C -moduuliin osallistuvien kuntien / kuntayhtymien alueilla lastensuojelun yhteistyötahoille suunnattu yhteistyökysely touko-syyskuussa Kyselyjen tarkoituksena oli kartoittaa näkemyksiä yhteistyöstä lastensuojelun kanssa sekä lastensuojelun ja eri yhteistyötahojen välistä yhteistyötä lastensuojeluprosessin alkuvaiheessa ja lastensuojelutarpeen selvityksen aikana. Etelä-Pohjanmaalla kysely toteutettiin Järvi-Pohjanmaan, Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ja Seinäjoen alueilla. Kysely suunnattiin laajasti alueiden lastensuojelun eri yhteistyötahoille: äitiys- ja lastenneuvoloiden, perheneuvolan, perhetyön, lapsiperheiden kotipalvelun, varhaiskasvatuksen, kouluja opiskelijaterveydenhuollon, koulujen opetustyön, koulujen sosiaalityön, nuorisotyön, kulttuuri- ja liikuntatoimen sekä aikuissosiaalityön, vammaispalvelujen, maahanmuuttajapalvelujen, erikoissairaanhoidon lasten- ja nuorisopsykiatrian, aikuispsykiatrian, seurakuntien ja järjestöjen henkilöstölle. Etelä-Pohjanmaan kolmelta alueelta kyselyyn vastasi 191 työntekijää. Päijät-Hämeessä kysely toteuteltiin Lahden, Heinolan sekä Aavan ja Oivan alueilla. Päijät-Hämeessä kysely suunnattiin neuvolan ja varhaiskasvatuksen toimijoille. Vastauksia saatiin 160. Miten yhteistyö toimii, onko tietoa riittävästi ja mitä asioita tulisi kehittää? Yhteistyökyselyn vastauksissa korostui, että eri yhteistyötahoilla on sekä ammattitaitoa että tahtotilaa yhteistyön tekemiseen ja sen edelleen kehittämiseen lastensuojelun kanssa. Kehittäminen ja siihen liittyvät muutokset näkyivät vastauksissa henkilöstön motivoitumisena ja sitoutumisena uusien asenteiden ja toimintatapojen oppimisessa. Keskeisinä kehittämistarpeina vastaajat näkivät yhteistyön lisäämisen erilaisten tapaamisten ja palaverien osalta. Vaikka moniammatillinen yhteistyö onkin lisääntynyt viime vuosien aikana, vastauksissa näkyi hallinnonalakohtainen viranomaistoiminta, jossa kukin hallinnonala oman järjestelmän lähtökohdista tarjoaa sektorikohtaisesti toimialaansa kuuluvia julkisen sektorin palveluita asiakkaalle tietämättä tai tuntematta toistensa toimintaa. Vastauksissa toivottiinkin yhteisiä toimintaohjeita. Yhteistyötahot olivat tehneet lastensuojeluilmoituksia tai pyyntöjä lastensuojelutarpeen selvittämiseksi perheen kanssa suhteellisen vähän. Myös huolen puheeksi ottamisessa oli nähtävissä haasteita: miten huoli otetaan puheeksi; millä keinoin asioihin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa. Erityisesti nämä asiat korostuivat varhaiskasvatuksen vastausten osalta. Vastaajat halusivat lisää tietoa ja koulutusta lastensuojeluun liittyvistä asioista, mm. oman alueen lastensuojelukäytännöistä ja ajankohtaisasioista sekä lastensuojelulaista, sitä koskevista muutoksista ja viranomaisten välisestä yhteistyöstä. Toivottiin myös käytännön toimintamalleja lastensuojelullisiin tilanteisiin: milloin lastensuojeluilmoitus tulisi tehdä, mitkä ovat asiakkuuden kriteerit, mitä ilmoituksen jälkeen on tapahtunut ja mitkä ovat omassa kunnassa lastensuojelun kautta tarjolla olevat palvelut Yhteistyökyselystä yhteiseen tapaamiseen vastauksia vastauksiin ja tarpeisiin Etelä-Pohjanmaalla yhteistyökyselyssä keskeisenä nousseeseen yhteistyön tarpeeseen vastattiin kutsumalla alueellisesti lastensuojelun keskeiset yhteistyökumppanit: äitiys- ja lastenneuvolan, sivistystoimen ja kouluterveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen työntekijät organisaatioittain yhteisten pöytien äärelle lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Tapaamiset järjestettiin Järvi-Pohjanmaalla ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa marraskuussa Seinäjoen yhteistyötapaaminen järjestetään tammikuussa 2015 ja erikoissairaanhoidon tapaaminen helmikuussa Järvi-Pohjanmaalla yhteistyötapaamisiin osallistui yhteensä 77 työntekijää ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa 107 työntekijää. Yhteistyötapaamissa kerrottiin lyhyesti -hankkeen toimesta yhteistyökyselyn keskeisistä tuloksista sekä avattiin lastensuojelun ja yhteistyökumppanina toimivan organisaation työskentelyn prosessia. 3

4 UUTISKIRJE 2 /2014 Tapaamisten pääpaino oli yhteisen yhteistyötaajuuden virittämisessä sekä informaation jakamisessa puolin ja toisin. Yhteistyötapaamissa käydyn keskustelun pohjalta asioita selkeytettiin, vastattiin kyselyssä esille tuotuihin askarruttaviin kysymyksiin sekä sovittiin jatkoaskeleet miten edetään ja kuka ottaa mistäkin asiasta vastuun. Neuvolan tapaamisissa korostui ehkäisevän perhetyön merkitys ja mahdollisuus tukea perheitä varhaisessa vaiheessa, työparityöskentelyn mahdollisuus ja käytänteet sekä Monialaisen tuen polku 4-8v. -mallinnuksen hyödyntäminen alueen tarpeisiin (mallinnus työstetty edeltävässä ELLA -hankkeessa). Varhaiskasvatuksen tapaamisissa nousi esille ilmoittajatahon mukaan kutsuminen lastensuojelutarpeen selvitys -aloituspalaveriin, ohjeistuksen selkeyttäminen lapsen tullessa päivähoitoon lastensuojelun tukitoimena, lastensuojelun konsultaatiomahdollisuus matalalla kynnyksellä sekä tiedottamisen merkitys (mm. päivähoidon syystiedotteeseen tietoa lastensuojelusta ja matalan kynnyksen tukimuodoista). Sivistystoimen tapaamisissa keskusteltiin niin ikään ilmoittajatahon mukana olosta ensimmäisessä tapaamisessa, vuosittaisista yhteistyötapaamisista, syystiedotteesta sekä Huolipolku yläkouluikäisile mallinnuksen hyödyntämisestä alueen tarpeisiin. Päijät-Hämeessä työpajoja järjestettiin Lahden, Heinolan, Oivan ja Aavan alueilla syyslokakuussa Tapaamisiin kutsuttiin terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun työntekijöitä. Työskentelyyn osallistui Lahdessa 21 henkilöä, Heinolassa 28 henkilöä, Oivan alueen työpajoihin 39 henkilöä ja Aavan alueen työpajoihin 27 henkilöä. helmikuussa Kaikkiaan työpajat siis keräsivät 115 henkilöä yhteistyökysymysten äärelle. Työpajoissa käytiin läpi neuvolan ja varhaiskasvatuksen työntekijöille suunnatun yhteistyökyselyn tulokset, joiden pohjalta käytiin keskustelua. Ryhmätyöskentelyssä Case -tehtävän kautta toimijat mallinsivat yhteydenpitoa, tiedonvaihtoa ja muuta asiakastyötä yhteistyötahojen välillä. Yhteistyön kannalta olennaiseksi koettiin se, että perhe pidetään työskentelyn keskiössä. Heidän kanssaan pyritään yhteistyöhön ja heidät pidetään jatkuvasti ajantasalla siinä, mitä aiotaan tehdä. Lastensuojelun näkökulmasta esteenä koettiin salassapito-asiat, jotka nekään eivät ole este, jos perhe on yhteistyöhaluinen ja antaa suostumuksensa yhteistyötahojen liittämiselle osaksi työskentelyä. Neuvolan ja päiväkodin kannalta olisi tärkeää saada lastensuojelusta informaatiota perheen asiakkuuden jatkosta ja heille tarjotuista tukipalveluista. He toivovat yhteistä loppupalaveria tai ainakin sitä, että lastensuojeluilmoituksen tekijää informoitaisiin siitä, mihin selvitystyöskentelyssä on päädytty. Tapaamisilla vastattiin myös sosiaalihuoltolakiesityksen haasteeseen kokoamalla viranomaisia yhteen miettimään yhteisiä toimintamalleja ja -käytäntöjä, joilla voidaan vähentää toimijoiden työmäärää päällekkäisen työn osalta sekä saada sujuvuutta tiedonvaihtoon viranomaisten välille. Työpajojen tuotoksena saatiin aikaan mallinnus lastensuojelun selvitystiimien, äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä varhaiskasvatuksen yhteistyökäytännöistä Helppo käsitellä nyt töissä vaikeaa asiaa. Aikaisemmin oli käsitys että huostaanotto Etelä-Pohjanmaan yhteistyötapaamisista välittyi puheliaisuus ja innostus yhteisestä työstä sekä suora puhe ja konkreettinen tiedonsaanti, joka näkyi myös positiivissa palautteissa. Palautteista välittyi tärkeänä viestinä mm. se, että tapaamisissa saatiin tietoa lastensuojelusta, varmuutta ja rohkeutta puuttua sekä ottaa huoli puheeksi. Yhteistyötapaamisissa sosiaalityöntekijät korostivat, että yhteistyötahot voivat konsultoida lastensuojelun työntekijöitä matalalla kynnyksellä. Palautteen perusteella kynnys konsultaatioon madaltuikin. Tapaamiset lähensivät palautteiden perusteella yhteistyötahoja: kohdattiin ja tultiin tutuiksi. Yhteistyön kehittämisen tärkeys korostui! Päijät-Hämeessä työpajatyöskentely koettiin niin ikään antoisaksi ja tärkeäksi. Osallistujat pitivät ryhmässä keskustelua tarpeellisena ja ajatuksia selkeyttävänä. Kehittämisehdotuksena osallistujilta nousi esiin mm. se, että yhteistyötahojen ja lastensuojelun toimintaohjeita tulisi päivittää tai laatia, mikäli ne puuttuvat. Usea vastaaja koki, että selkeät säännöt ja toimintamallit helpottaisivat ja selventäisivät yhteistyötä. Palautteista korostui se, että tutustuminen ja tieto muiden tahojen työstä on tärkeää. Toisten alojen edustajiin on matalampi kynnys ottaa yhteyttä työpajan jälkeen. Työpajojen osallistujat kokivat lastensuojeluun tehtävän konsultaatiopuhelun erittäin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi vaihtoehdoksi hankalassa tilanteessa. Lastensuojelun toivottiin osallistavan yhteistyökumppaneita työskentelyyn nykyistä enemmän. Sirpa Tuomela-Jaskari, projektikoordinaattori -hanke / Etelä-Pohjanmaa 4

5 UUTISKIRJE 2 /2014 LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN ESITTEIDEN TYÖSTÄMINEN Monen hankekunnan toivomuksesta -hanke työstää esitteitä lastensuojelutarpeen selvityksestä lapsille, nuorille ja vanhemmille. Syksyn aikana työ on käynnistynyt ja ensimmäisenä valmistuu esite alakouluikäisille lapsille ja nuoremmille. Lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa on tärkeää, että perhe saa sekä suullista että kirjallista tietoa siitä, mitä selvitys tarkoittaa ja minkälaisia osioita se sisältää. Lapsille suunnattu esite lastensuojelutarpeen selvityksestä voidaan lähettää kutsukirjeen mukana, antaa ensimmäisen tapaamisen yhteydessä tai käyttää tukena suulliselle tiedonantamiselle selvityksen aikana. Lapsi-esite Lapsen oikeus osallisuuteen suojataan lainsäädännöllä (YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja mm. lastensuojelulaki). Oikeus saada tietoa on tärkeä osa osallisuutta. Silti sekä kansallinen että ulkomainen tutkimus ovat osoittaneet että moni lapsi, joka on osallistunut lastensuojelutarpeen selvitykseen ei ole tiennyt ketä ovat tavanneet, miksi tai mikä on syy eri päätöksiin. Jotta lapsen osallisuus toteutuu lapsen on mm. saatava helposti ymmärrettävää tietoa omista oikeuksista, selvitysprosessista ja omasta roolista siinä, sekä tietoa ratkaisuista, suunnitelmista ja toimenpiteistä, jotka koskevat häntä. Omaan tilanteeseen vaikuttaminen ilman ymmärrettävää ja riittävää tietoa on mahdotonta. Lapsille suunnatun esitteen työstäminen ei ole ollut helppoa. Tekstiä on muokattu monta kertaa. Sanoja ja lauseita on harkittu tarkasti. Tekstiä on lyhennetty ja yksinkertaistettu, sekä järjestystä muutettu useamman kerran. Esitteessä olemme halunneet nostaa esille ne lapsen oikeudet, jotka ovat perusta selvitystyölle. Omien oikeuksien tunteminen on edellytys ymmärrykselle että omat oikeudet eivät toteudu. Oikeuksia on yritetty konkretisoida ja kirjoittaa sellaisessa muodossa, jota lapset ymmärtävät. Vaikeaa on ollut saada tämä kohta lyhyeksi. Haasteellista oli myös löytää esitteelle sopiva otsikko. Miettimisen jälkeen valitsimme yleisesti muotoillun otsikon; Tietoa sinulle lastensuojelusta, vaikka esite käsittelee vain lastensuojelun selvitysvaihetta. Esitteen viimeiselle sivulle annettiin tilaa yhteystiedoille lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään ja sosiaalipäivystykseen. Tietoa sinulle LASTEN- SUOJELUSTA Sinulla on oikeus rakkauteen, huolenpitoon ja hyvään elämään Kaksi tekstiversiota on lähetetty graafikolle. Kun olemme valinneet parhaaksi katsomamme version, esite lähetetään kommenttikierrokselle muutamalle asiantuntijalle, sosiaalityöntekijälle ja lapselle. Hankekunnat tulevat saamaan kaikki esitteet elektroonisesti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi vuonna Pamela Antila, projektikoordinaattori, Pohjanmaa 5

6 UUTISKIRJE 2 /2014 UTARBETANDE AV BROSCHYRER KRING UTREDNING AV BEHOVET AV BARNSKYDD I utredningsprocessen är det viktigt att familjen informeras såväl muntligt som skriftligt om vad en utredning innebär och vilka moment den innehåller. I enlighet med många projektkommuners önskan kommer -projektet att utarbeta broschyrer för barn, unga och föräldrar om utredning av behovet av barnskydd. Under hösten har arbetet med broschyrerna påbörjats och broschyren för barn i dagis- och lågstadieålder kommer att bli den som blir färdig först. Barnbroschyren kan skickas åt barnet på förhand, ges under den första träffen, samt användas som stöd för muntlig information under utredningsprocessen. Broschyren för barn Barns rätt till delaktighet finns stadgat i FN:s konvention om barnets rättigheter och barnskyddslagen. En viktig aspekt i delaktighetsprocessen är rätten att få information. I många inhemska och utländska studier har ändå framgått att barn, som deltagit i utredning av behovet av barnskydd ofta inte förstått vem de träffat, varför och orsaken till att olika beslut fattas. För att barn skall kunna medverka och delaktigheten förverkligas, behöver de få lättförståelig information om sina rättigheter, utredningsprocessen och sin egen roll i den, samt information om lösningar, planer och åtgärder som berör dem. Att påverka sin situation utan begriplig och tillräcklig information är omöjligt. Att utarbeta information för barn som på ett lättbegripligt språk förklarar hur en utredning går till har inte varit lätt. Texten har omarbetats otaliga gånger, ord och meningar har vägts på våg. Texten har förkortats och förenklats och ordningsföljden kastats om. Vi har velat öppna upp de barns rättigheter som är grunden för utredningsarbetet. Att känna till sina rättigheter är en förutsättning för att förstå när rättigheterna inte tillgodoses. Mycket tid har satts på att konkretisera dem och det har varit svårt att hålla texten kort. Utmanande har varit att hitta en lämplig rubrik. Efter mycket funderande valde vi ändå den allmänt formulerade rubriken information om barnskydd trots att broschyren endast handlar om utredningsskedet. På baksidan av broschyren kommer det att ges utrymme för kontaktuppgifter till socialarbetaren som ansvarar för barnets angelägenheter och socialjouren. Information för dig SKYDD AV BARN Du har rätt till kärlek, omsorg och leva det goda livet Två textversioner har skickats till en grafiker för layout. Efter att vi inom projektet valt alternativ skickas broschyren på en utlåtanderunda till en grupp sakkunniga, socialarbetare och barn. Projektkommunerna kommer att få samtliga broschyrer i elektronisk form på finska, svenska och engelska under Pamela Antila, projektkoordinator, i Österbotten 6

7 UUTISKIRJE 2 /2014 Heli Kosola: LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN TOIMINTAKÄYTÄNNÖT, KARTOITUS VÄLI-SUOMEN KÄYTÄNNÖISTÄ Lastensuojelun ajankohtaisia haasteita ovat lasten ja perheiden tilannearvioinnin käytäntöjen ja menetelmien systematisoiminen riittävän laadun takaamiseksi sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus asuinkunnasta tai työntekijästä riippumatta. Työskentelyä kehitetään ja yhdenmukaistetaan uusilla työtavoilla ja lastensuojeluprosessin selkiyttämisellä. Myös lapsen osallisuuteen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota sekä tutkimuksissa että lapsen osallisuutta painottavien työskentelytapojen kehittämisessä. Heli Kosolan pro gradu -tutkielmassa - Lastensuojelutarpeen selvityksen toimintakäytännöt, kartoitus Väli-Suomen käytännöistä - tarkastellaan sosiaalityön sisäisiä toimintakäytäntöjä lastensuojelutarpeen selvitystä tehtäessä. Siinä selvitetään eri yksiköiden käytäntöjen yhtäläisyyksiä ja eroja sekä sitä, miten lapsen osallisuuden mahdollistuminen on huomioitu käytännöissä. Huomiota kiinnitetään myös siihen, mikä vaikutus toimintakäytäntöihin ja lapsen osallisuuden mahdollistumiseen on lastensuojelua toteuttavan yksikön koolla. Tutkielma on käytäntötutkimus, jonka teoreettinen viitekehys muodostuu erilaisista näkökulmista lastensuojelun arviointiin ja lapsen osallisuuden toteutumisen ehtoihin. Aineisto on kerätty -hankkeessa kyselylomaketutkimuksena. Vastaukset (17) kattavat 39 kunnan alueen Väli-Suomessa. Lisäksi käytössä on ollut eri kuntien lastensuojelutarpeen selvityksessä käytettäviä materiaaleja. Tutkielma on toteutettu mixed methods -tyyppisesti käyttäen sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimuksen lähestymistapoja. Tutkielman tulosten mukaan Väli-Suomen lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisen käytännöissä on sekä yhtäläisyyksiä että eroja eri yksiköissä. Lastensuojelua toteuttavan yksikön koolla on merkitystä siihen tapaan, miten selvitystä tehdään. Mahdollisuutta lapsen osallisuuteen ei ole huomioitu kaikilta osin riittävästi. Lastensuojeluilmoitusten, hakemusten ja lastensuojelutarpeen selvittämispyyntöjen vastaanottamisen käytännöt ovat yhteneviä, samoin kuin tavat, joilla ensimmäinen yhteydenotto asiakkaaseen tehdään. Perusteet ovat samanlaisia myös ratkaistaessa sitä, milloin lastensuojelutarpeenselvitys aloitetaan ja milloin se jätetään tekemättä. Myös kiireellisiä sijoituksia tehdään eri yksiköissä saman verran. Erot väestöpohjaltaan erikokoisten yksiköiden kesken tulevat esiin siinä, käsitelläänkö vastaanotettua ilmoitusta usean työntekijän tiimissä vai yksin tai työparin kanssa. Pienimmissä yksiköissä asiaa käsitellään tiimissä selvästi harvemmin kuin isommissa yksiköissä. Tarvittavia toimenpiteitä mietitään siis pienissä yksiköissä enemmän yhdessä työparin kanssa tai yksin kuin isommissa yksiköissä. Aineiston perusteella asiakkaille annetaan tietoa lastensuojelutarpeen selvittämisestä jonkin verran useammin vain suullisesti kuin sekä suullisesti että kirjallisesti. Väestöpohjaltaan yli asukkaan yksiköissä asiakas saa selvästi useammin tietoa selvityksestä myös kirjallisessa muodossa. Lastensuojelutarpeen selvitystä tehtäessä käytetään yleisimmin Pesäpuu ry:n työskentelymallia, joka on käytössä lähes kolmasosassa vastausalueita, mutta yli 40 prosentissa yksiköistä ei ole käytössään mitään tiettyä mallinnettua tapaa tehdä selvitystä. Vastaajat ovat yhtä tyytyväisiä yksikkönsä tapaan tehdä lastensuojelutarpeen selvitystä, on käytössä sitten mallinnettu työskentelytapa tai toiminta itsenäisesti asiakastapauksen mukaan. Yksiköiden toimintakäytännöt eroavat myös sen suhteen, miten usein asiakas ohjataan muiden palvelujen piirin, jos tarvetta lastensuojelun asiakkuuteen ei ole. Vain puolet yksiköistä ohjaa usein asiakkaansa suunnitelmallisesti muihin palveluihin. Pienissä yksiköissä ohjausta tapahtuu hiukan useammin kuin isommissa yksiköissä. Yhteistyökäytännöt muiden toimijoiden ja asiakkaan 7

8 UUTISKIRJE 2 /2014 lähiverkoston kanssa vaihtelevat yksiköittäin melko paljon. Jossain yksiköissä ilmoittajataho kutsutaan rutiininomaisesti alkuvaiheen neuvotteluun ja myös usein loppuvaiheen tapaamiseen. Samaisissa yksiköissä järjestetään enemmän myös verkostokokouksia, joissa voi olla mukana myös läheisverkostoa. Väestöpohjaltaan yli asukkaan toimintayksiköissä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on selkeästi tiiviimpää kuin pienemmissä yksiköissä. Toisaalta pienissä yksiköissä löytyy sellaisia yksikköjä, joissa tarvittaessa on mahdollisuus läheisneuvonpitoon tai moniammatilliseen konsultaatioon. Tarve yhteistyön kehittämiseen muiden palvelutahojen kanssa nähdään lähes poikkeuksetta tarpeellisena. Noin puolet yksiköistä kehittäisi yhteistyötä ottamalla muita palvelutahoja enemmän mukaan selvitysprosessiin. Osassa vastauksista oli havaittavissa huoli resurssien riittävyydestä laadukkaan selvityksen tekemiseen, ja ratkaisuksi tarjottiinkin yhteistyötä muiden palvelutahojen kanssa. Resurssien riittävyyden lisäksi lastensuojelun yksi merkittävämpiä kysymyksiä on se, kuinka paljon työskentelyä kannattaa mallintaa. Toisaalta mallintaminen antaa työhön hyvät raamit, mutta toisaalta taas liian täsmälliseksi mentyään työskentelyn strukturointi ei enää jätä tilaa asiakkaiden ainutlaatuisuudelle eikä myöskään työntekijöiden ammattitaidolle. Mahdollisuus lasten osallisuuteen on huomioitu eri yksiköissä vaihtelevasti. Vain hiukan alle puolet lapsista tai nuorista saa oman kirjeen lastensuojeluasian vireilletulovaiheessa. Selvitysprosessia päätettäessä kirjallinen yhteenveto käsitellään noin 60 prosentin osalta neuvotteluissa, joissa asiakkaat on paikalla. Sosiaalityöntekijä tapaa lapsen yksin ilman huoltajia valtaosassa selvitysprosesseista vain neljäsosassa yksiköitä. Lapsen osallisuus mahdollistuu, kun lapsi saa riittävästi tietoa itseään koskevista suunnitelmista ja ratkaisuista sekä näiden perusteista. Osallisuus vaatii myös sen, että lapsella on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa ratkaisujen tekemiseen. Aineiston perusteella voi todeta, että lapsen osallisuus ei mahdollistu aina parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi lapsen osallisuus ei voi toteutua selvitystä päätettäessä, jos lapselle ei varata mahdollisuutta ilmaista mielipidettään sosiaalityöntekijän yhteenvedossa esittämiin asioihin ja sosiaalityöntekijän näkemyksiin hänen omasta tilanteestaan. Lapsen osallisuuteen tulisi aineiston perusteella kiinnittää edelleen lisää huomiota. Osallisuus voi toteutua vasta aidossa vuorovaikutuksessa, mutta toimintakäytäntöjen olisi hyvä tukea lapsen osallisuutta kaikin mahdollisin tavoin. Lähteet: Lastensuojelulaki /417 Toimiva lastensuojelu. Selvitysryhmän loppuraportti. Sosiaali- j terveysministeriö, Raportteja ja muistioita 2013:19 Päivi Kaski, projektikoordinaattori, Päijät - Häme 8

9 UUTISKIRJE 2 /2014 Hyvää ja Rauhaisaa Joulua sekä Onnea Vuodelle 2015 God Jul och Gott Nytt År toivottaa -tiimi 9