RAKENTAMISTAPAOHJE Haukiluoma I, Tyvikulma ja Lintuviidankulma, asemakaava nro 8497

Transkriptio

1 Haukiluoma I, Tyvikulma ja Lintuviidankulma, asemakaava nro 8497 KOSKEE KORTTELEITA NO ja 7426 DNO: TRE: 2243/ / , tark ja

2 Suunnittelualueen ominaispiirteet Haukiluoma sijaitsee n. 10 kilometriä luoteeseen Tampereen keskustasta. Suunnittelualue on metsäistä viheraluetta vilkasliikenteisen Myllypuronkadun pohjoispuolella, Tyvikadun ja Lintuviidankadun välillä. Maastossa on irtolohkareita ja alueen itäosassa on korkea kallioselänne. Suunnittelualueen tuntumassa on pientaloja ja 80-luvulta. Paikannuskartta (kaava-alue, lähivaikutusalue katkoviivalla) Tekijät: Minna Kiviluoto ja Riikka Rahkonen Rakennusvalvonnan vastuuhenkilöt: Titta Tamminen / kerrostalot ja Sari Niittymäki / pientalot Kartat ja kuvat omistaa: Tampereen kaupunki Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella-hankkeen (EHYT) yhteydessä on laadittu Haukiluoman yleissuunnitelma vuonna Yleissuunnitelmassa on tutkittu Haukiluoman alueen mahdollisia asunto-, liike- ja palvelurakentamiseen soveltuvia alueita olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Samalla oli tarkoitus kehittää Myllypuronkadun varren kaupunkikuvallista ilmettä, läheinen luonto sekä alueen toiminnot huomioiden. Yleissuunnitelmatyön jatkona on suunnittelualueelle laadittu kaavatyön pohjaksi konsulttityönä viitesuunnitelmia. Viitesuunnitelmissa tutkittiin tarkemmin alueelle soveltuvan täydennysrakentamisen mittakaavaa ja asuntotyyppejä, pyrkien luomaan uudenlaisia asumisen muotoja ja viihtyisää asuinaluetta, muodostaen samalla Haukiluoman asuinalueelle uuden laadukkaan, kaupunkimaisemman julkisivun ja suojan Myllypuronkadun liikennemelua vastaan. Liikennemelun takia Myllypuronkadun varrelle on muodostettu kerrostalojen ketju ja korttelien hiljaisiin sisäosiin on sijoitettu kerrostalojen ulko-oleskelutilat sekä erillis- ja kytkettyjen pientalojen pienimittakaavainen vyöhyke. Korttelin talotyypit liittyvät toisiinsa materiaalien ja värityksen osalta. Rakentamistapaohjeessa kaavan määräykset on esitetty korostetulla fontilla. Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavojen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnittelijoille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset;

3 TYVIKULMA JA LINTUVIIDANKULMA, KERROS- TALOTONTIT ,2 JA 3 JA Korttelitaso Arkkitehtuurin lähtökohdat Noppamaisten asuinrakennusten ketjun tulee muodostaa Myllypuronkadun varteen arkkitehtuuriltaan yhtenäinen kokonaisuus. Tavoitteena on luoda olemassa olevalle asuinalueelle uusi julkisivu Myllypuronkadun suuntaan. Rakentaminen tulee toteuttaa siten, että muodostuu kaupunkikuvallisesti korkealaatuista ja viihtyisää asuin- ja liikkumisympäristöä. Korttelitason perusratkaisut Rakennusalalla sallittu kerrosala tulee sijoittaa kahteen erilliseen asuinrakennukseen siten, että niiden välille muodostetaan melusuoja auton säilytyspaikoista, talousrakennuksista, polveilevasta meluseinästä tai kytketyistä parvekkeista. Tonttien rajaus Tontit rajataan katujen suuntaan rakennuksilla ja viheralueiden suuntaan pensasaidanteilla. Rakennusten ja katualueen väli istutetaan, kulkuväylät tai tontille sijoittuvat sisäänkäyntiaukiot kivetään. Asuntokohtaisten pihojen sijoittuessa rakennuksen ja tontin rajan väliin pihat rajataan tukimuurilla ja kasvillisuudella. Tonttien liittyminen maastoon ja ympäristöön Massanvaihtojen edellyttämien täyttömateriaalien laatu on varmistettava ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa. Maaston luonnollisia korkeustasoja noudatetaan siten, ettei maastoon jouduta tekemään turhia pengerryksiä tai luiskia. Asuinkorttelin tulee muodostaa selkeä rajaus Haukiluomanmetsän suuntaan. Huolto-, pelastus- ja pysäköintiliikenne Pysäköinti järjestetään pintapysäköintinä autokatoksissa jaoteltuna muutaman ajoneuvon kokonaisuuksiin. Korttelin liikenne järjestetään Tyvikatuun liittyvältä kadulta sekä Lintuviidankadulta. Pysäköintinormina on 1 ap/110 asuinkerrosalaneliömetriä kohden. Myllypuronkadun kerrostaloketjun massoittelun periaate. Asuinrakennukset on liitetty toisiinsa matalammilla rakennuksien osilla, autosuojilla/talousrakennuksilla Kerrostalot tulee sijoittaa kokonaan tai pääosin kiinni etelänpuoleiseen rakennusalan rajaan, jotta saadaan Myllypuronkadun varren kevyen liikenteen väylälle selkeä rajaus. Rakennusten väliin sijoitetaan autosuojia ja/tai talousrakennuksia ja kerrostalojen oleskelupihat sijoitetaan korttelin sisäpihan puolelle. Rakennukset ja pihajärjestelyt tulee sijoittaa havainnepiirroksen periaatteita soveltaen. 3

4 TA M P E RE E N K A U P U N K I RAKENTAMISTAPAOHJE Piha-alueet Polkupyöräpaikat ja katokset Pihojen luonne, aitaaminen Asuinrakennuksissa tulee olla pyörien säilytyspaikkoja yksi 37 asuinkerrosneliömetriä kohti ja sisäsäilytyspaikkoja vähintään puolet ulkosäilytyspaikkojen määrästä. Sisäpihojen tulee olla yhteiskäyttöisiä pihoja eikä niitä saa aidata lukuun ottamatta asuntopihoja Pintamateriaalit Pihatilat ovat rakennusten suojaamia sisäpihoja korttelin sisäpuolella. Tontin kadun puolen alue toteutetaan laadukkaana istutettuna alueena. Autosuojat ja muut piharakennukset tulee sijoittaa kerrostalojen välisille osuuksille melusuojaksi sekä Pahkakadun varteen. Pihalle rakennetaan oleskelutiloja kaikille käyttäjä- ja ikäryhmille. Leikkitilat suositellaan sijoitettavaksi erilleen paikoituksesta. Pihalle tulee olla esteetön kulku. Sisäänkäyntejä varten tarvittavat luiskat suunnitellaan yhtenäisiksi muun pihan kanssa. Yksityiset asuntopihat rajataan selkeästi muusta pihaympäristöstä. Pihojen maastoon sovitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kasvillisuus ja istutukset Tonttien ulkorajoille viheralueita vasten istutetaan pääsääntöisesti aidanne keskikorkeista pensaista. Oleskelu- ja leikkipiha-alueet tulee erottaa pysäköintialueista istutuksin. Meluntorjunta Meluseinän tulee olla yhtenäinen ja vähintään 2 m korkea. Melunsuojarakenteet tulee suunnitella korttelin rakennuksiin sopeutuen materiaaleitaan ja muotokieleltään yhtenäisiksi. Kulkureittien kohdalla aitoihin tulee tehdä tarvittavat käyntiportit. Tonteilla on huolehdittava siitä, että rakennukset ja rakennelmat muodostavat pihaa rajaavan melusuojan Myllypuronkadulle ja Tyvikadulle päin. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. 4 Materiaalien ja rakenteiden tulee soveltua rakennusten arkkitehtuuriin. Pihalle suositellaan hulevesien hallintaan soveltuvia pintoja. Autopaikat suositellaan kivettäväksi esim. nurmikivellä. Jalankulkualueiden tulee erota pintamateriaaliltaan ajoväylistä ja pysäköintialueista.

5 Hulevesijärjestelyt Tontteja koskevat seuraavat hulevesimääräykset: Vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Korttelialuetta suunniteltaessa on huomioitava asemakaavan 8497 asiakirjoihin kuuluvat hulevesiselvitykset. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu selvitys hulevesimenetelmistä. Rakentamisen aikaisesta hulevesien hallinnan toteuttamisesta tulee tehdä suunnitelma ennen rakentamiseen ryhtymistä. Suunnitelma tulee hyväksyttää viranomaisella, joka myös valvoo rakentamisaikaista hulevesien hallintaa Pienkerrostalo- ja rivitaloalueilla esitetään mitoitukseksi hule-39-määräyksen mukaisesti 1,5m³:n viivytystilavuutta jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysvaatimusta on mahdollista pienentää suosimalla vettä läpäiseviä pintarakenteita. Hulevesien hallinta voidaan sadepuutarhojen ohella toteuttaa matalilla ja pienikokoisilla viherpainanteilla sekä suosimalla läpäiseviä päällysteitä. Lisäksi yleisille alueille suositellaan hulevesien hallintamenetelmiä, joilla hallitaan harvemmin toistuvia rankkasateita. Yleisillä alueilla hulevesiä viivytetään ja käsitellään viherpainanteilla. 5

6 Rakennusten perusratkaisut Sovittaminen maastoon, sokkelit Rinteessä julkisivumateriaalin tulee myötäillä maanpinnan muotoja siten, ettei näkyvän sokkelin korkeus ylitä 1 metriä. Mittasuhteet Rakennusten tulee olla massoittelultaan noppamaisia. Parvekkeet tulee sijoitella rakennusten suojaisalle julkisivulle siten, etteivät ne muodosta korkeita pystysuuntaisia päällekkäisten parvekkeiden ryhmiä. Talousrakennukset Autosuojien ja talousrakennusten tulee sopia asuinrakennusten arkkitehtuuriin. Tontille saa rakentaa erillisiä talousrakennuksia vain kerrostalojen välisille osuuksille ja Pahkakadun varteen, huolellisesti sovittaen asuinrakennusten arkkitehtuuriin. Julkisivumateriaaleina mahdollisia ovat puu, rappaus ja levymateriaalit, peltiä ei tule käyttää. Julkisivumateriaalit ja värit Kadunpuoleisten julkisivujen tulee olla rapattuja, sävyinä käytetään vahvoja murrettuja maavärejä; esim. okraa, terrakottaa, tiilenpunaista, mudanharmaata. Korttelin sisäpuolen julkisivut voivat olla läpivärjättyä vaaleaa tai katujulkisivun sävyyn sävytettyä betonia. Tavoitteena on luoda Myllypuronkadun varteen arkkitehtonisesti laadukas uusi julkisivu. Kullakin kerrostalolla on oma tunnusvärinsä ja ne muodostavat yhdessä värikkään kokonaisuuden. Katot Kerrostalojen kattomuotona käytetään pulpettikattoa. Kaikki rakennuksen tilat mukaan lukien ilmanvaihtokonehuoneet ja muut tekniset tilat tulee sijoittaa rakennusmassan sisälle yhtenäisen vesikaton alapuolelle. Kattomuoto suositellaan hyödynnettäväksi ylimmän kerroksen asunnoissa korkeina huonetiloina. Katemateriaalina tulee käyttää tummaa sileää peltiä. Myllypuron kadun puolelle tavoitellaan vahvaa väriskaalaa. Parvekkeet Parvekkeet tulee sijoitella rakennusten suojaisalle julkisivulle siten, etteivät ne muodosta korkeita pystysuuntaisia päällekkäisten parvekkeiden ryhmiä. Parvekekaiteissa ei tule käyttää tummaa lasia. 6

7 RAKENTAMISTAPAOHJE Rakennusten tilojen liittyminen ympäristöön Tilojen avautuminen lähiympäristöön Rakennettavat asunnot tulee suunnitella siten, että niiden asuinhuoneiden pääikkunoita on ainakin liikennemelulta suojatun pihan puolella. Parvekkeet ja muut asuntokohtaiset ulko-oleskelutilat tulee sijoittaa sisäpihan puolelle. TA M P E RE E N K A U P U N K I Ulkoiluväline-, lastenvaunu- ja polkupyörävarastot Ulkoiluväline-, lastenvaunu- ja polkupyörävarastot tulee suunnitella niin, että niihin on suora yhteys ulkotilasta. Jokaisen em. tilan tulee olla varustettuna ikkunoilla ja ulko-ovella. Sisäpaikkojen tulee olla maan tasossa ilman portaita, ja kiinnitysmahdollisuudella varustettuja. Ulkopaikoista vähintään puolet tulee kattaa ja varustaa pyörän kiinnitysmahdollisuudella. Alimmat kerrokset Maantasokerroksessa sijaitsevan asunnon asuinhuoneiden lattian tulee sijaita vähintään 0,5 m viereisen katualueen maanpinnan yläpuolella. Kaikki maantasossa sijaitsevat tilat suositellaan varustettaviksi ikkunoilla ja ovilla. Porrashuoneet Porrashuoneen 15m² ylittävää tilaa saa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. Porrashuoneissa tulee olla aukotusta pääasiassa Myllypuronkadun suuntaan ja Tyvikulmassa Tyvikadun suuntaan. Asuntoja porrastasannetta kohden saa olla korkeintaan 5. Luhtikäytävää ei sallita. Porrashuoneen sisäänkäynnin yhteyteen suositellaan aulaa, josta on käynnit aputiloihin, varastoihin ja polkupyörien paikotukseen. Vaikka käynti porrashuoneisiin johdetaan sisäpihalta, porrashuoneiden aukotus tulee suunnata Myllypuronkadulle, jotta katumaisema elävöityy ja melulta suojattu ilmansuunta säästyy asuntojen pääikkunoille ja ulko-oleskelutiloille Yhteistilat Korttelin tai yhtiön kaikkia asuntoja palvelevan kerhotilan ja yhteisen saunan rakentaminen on suositeltavaa. Kortteliin suositellaan rakennettavaksi pesula ja kuivaushuone. 7

8 ASUINPIENTALOTONTTI (AP) Korttelitason perusratkaisut Korttelialueelle voidaan rakentaa I-II kerroksisia kytkettyjä tai erillisiä yhtiömuotoisia asuinrakennuksia, joissa asunnot eivät sijoitu päällekkäin. Tavoitteena on, että rakennukset ovat luonteeltaan townhouse-tyyppisiä. Asuinrakennukset pyritään sijoittamaan tontin ajoväylän tuntumaan rajaamaan katutilaa korttelin keskelle. Pihan puolelle sijoittuvat asuntokohtaiset pihat ja mahdolliset yhteispihat. Asuntojen pääsisäänkäynti on ensisijaisesti kadun suunnasta. Rakennusten sijoittelu tontilla ja etäisyydet viereisiin rakennuksiin Tavoitteena on katutilaa rajaava rakennusrivistö. Samalla yhteys kadulta asuntoon on helpompi järjestää varsinkin rinnemaastossa ja pihalle jää enemmän tilaa. Esimerkkejä tiiviistä pientalomaisesta rakentamisesta. Tonttien rajaus Tontit rajataan ajoväylän suuntaan asuinrakennuksilla talousrakennusten/autosuojien sijoittuessa asuntojen väleihin ja/tai tontin laidalle. Viheralueen suuntaan asemakaava edellyttää pensasaidannetta. Naapureita vasten on tontit on myös rajattava pensasaidanteella. Tonttien liittyminen maastoon ja ympäristöön Massanvaihtojen edellyttämien täyttömateriaalien laatu on varmistettava ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa. Maaston luonnollisia korkeustasoja noudatetaan siten, ettei maastoon jouduta tekemään turhia pengerryksiä tai luiskia. Huolto-, pelastus- ja pysäköintiliikenne Tontille liikennöidään ajoyhteydellä tontin kautta. Huolto ja pelastus järjestetään ajoväylän kautta. Townhouse-talo on nimensä mukaisesti pientalon kaupunkimainen sovellus. Rakennukset ovat tyypillisesti kapeita ja syvärunkoisia, ja ne on kytketty toisiinsa ulkoseinien tai autosuojien välityksellä. Rakennusmassassa korostuvat yksittäiset asunnot. 8

9 Piha-alueet Pihojen luonne Pihatilat ovat pääasiassa rakennusten ja aidanteiden rajaamia sisäpihoja. Pihojen toiminnalliset alueet (leikkipaikat, oleskelu) Asuntokohtaisten oleskelupihojen ohella tulee tontille järjestää yhteistä oleskelu- ja leikkialuetta. Hulevesijärjestelyt Pienkerrostalo- ja rivitaloalueilla esitetään mitoitukseksi hule-39-määräyksen mukaisesti 1,5m³:n viivytystilavuutta jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysvaatimusta on mahdollista pienentää suosimalla vettä läpäiseviä pintarakenteita. Hulevesien hallinta voidaan sadepuutarhojen ohella toteuttaa matalilla ja pienikokoisilla viherpainanteilla sekä suosimalla läpäiseviä päällysteitä. Pihojen liittyminen ympäristöön Tontilta tulee järjestää yhteys Pahkapolulle. Aidat, tukimuurit ja portit Alueelle ei tule rakentaa rakenteellisia aitoja muualle kuin asuntokohtaisiin terasseihin liittyen. Kasvillisuus ja istutukset Tonttien ulkorajoille viheralueita vasten istutetaan pääsääntöisesti aidanne keskikorkeista pensaista. Polkupyöräpaikat ja katokset Polkupyöräpaikat ja katokset sijoitetaan asuntojen yhteyteen. Kulkuväylät Rakennusten ja katualueen väli istutetaan, kulkuväylät ja paikoitusalue kivetään. Pintamateriaalit Pihalle suositellaan vettä läpäiseviä, imeviä ja viivyttäviä rakenteita hulevesien hallinnan toteuttamiseksi. Maanvaraiset autopaikat suositellaan kivettäväksi esim. nurmikivellä. Kuistit, katokset ja muu ulko-oleskelu Jokaisen asunnon oleskelupihan yhteyteen tulee rakentaa suojaisa ja katettu ulkooleskelupaikka. 9

10 Rakennusten perusratkaisut Arkkitehtuuri ja tyyli Tavoitteena on, että tontin rakennukset eivät hahmotu tyypillisinä pitkinä rivitaloina vaan massoittelussa korostuvat yksittäiset asunnot. Rakennuksia on suositeltavaa porrastaa suhteessa katuun. Mittasuhteet Rakennukset muodostuvat melko pitkänomaisista asunnoista, joten katukuvassa korostuvat asuntojen päädyt. Asunnoissa voi olla yksikerroksisia osia ja osa asunnoista voi olla kokonaan yksikerroksisia. Tontin etelänpuoleisella sivulla tulee olla kaksikerroksisia asuntoja. Sovittaminen maastoon, sokkelit Rakennukset tulee suunnitella maastoon sopiviksi ja porrastaa tarvittaessa. Talousrakennukset Autosuojien ja talousrakennusten tulee sopia asuinrakennusten arkkitehtuuriin. Varastotiloja voidaan sijoittaa autokatosten ja asuntojen yhteyteen. Paikoitus Asemakaava edellyttää 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. Autopaikat voidaan keskittää havainnekuvan tapaan tontin etelälaitaan tai sijoittaa asuntojen väliin. Autokatoksia ei kuitenkaan saa sijoittaa asuntojen eteen siten, että hallitsevat pihamiljöötä. Rakennusosat Katto- ja räystäsratkaisut Kattomuotona sallitaan loiva pulpettikatto. Katemateriaalina tulee käyttää tummaa sileää peltiä. Julkisivujen materiaalit ja väritys Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään vaaleaa peittomaalattua puuta tai vaaleaa rappausta siten, että pintavaikutelma on sileähkö. Rakennusten tulee olla materiaaleiltaan yhtenäisiä siten, että pääasiallisen materiaalin lisäksi toista materiaalia käytetään vain vähäisessä määrin. Hallitsevan päämateriaalin lisäksi voi käyttää tehostemateriaalina puuta, lasia ja terästä. Pääasiallisen materiaalin väriskaala on vaalea, sävyinä käytetään murrettuja maavärejä. Tehostemateriaalissa voidaan käyttää toista väriä. Jokaisen asunnon julkisivun tulee olla käsitelty eri sävyyn kuin viereisen, mutta tehostemateriaalien värien tulee olla rakennuksessa yhtenäinen. Autosuojien julkisivumateriaalina sallitaan vastaavat kuin asuinrakennuksilla. Myös autosuojan ulos näkyvä sisäpinta tulee verhoilla laadukkaasti Ikkunat Ruutuikkunoita ja lasin pintaan sijoitettavia jakoja ei sallita. Ikkunan puitteiden väri ei saa olla valkoinen. Sisäänkäynnit Asuntojen sisäänkäyntien tulee olla katettuja. 10

11 ERILLISPIENTALOTONTIT (AO) Korttelitaso Arkkitehtuurin lähtökohdat Erillispientalotonteilla pyritään tiiviiseen kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen. Korttelitason perusratkaisut Tonteille on mahdollista rakentaa II-kerroksinen omakotitalo ja sen eteläpuolelle autosuoja. Sisäpihoille sijoittuvat asuntokohtaiset pihat. Asuntojen pääsisäänkäynti on ensisijaisesti kadun suunnasta. Rakennusten sijoittelu tontilla ja etäisyydet viereisiin rakennuksiin Katutila rajataan asuinrakennuksilla ja samalla saavutetaan suojaisa piha. Autosuoja tai muu piharakennus suositellaan kytkettäväksi kiinni asuinrakennukseen. Tonttien rajaus Tontit rajataan katujen suuntaan pääasiassa rakennuksilla ja viheralueiden suuntaan kasvillisuudella. Tonttien liittyminen ympäristöön ja rakennuskantaan Viheralueen suuntaan asemakaava edellyttää pensasaidannetta. Naapureita vasten on samoin suositeltavin pensasaidanne. Huolto-, pelastus- ja pysäköintiliikenne Autosuoja suositellaan rakennettavaksi viimeiseksi, jotta rakennustyöt ja varastointi on mahdollista toteuttaa. 11

12 Piha-alueet Pysäköinti Tontille tulee sijoittaa kaksi autopaikkaa; autosuoja yhdelle autolle sekä avopaikka autosuojan ja tontinrajan välissä. Aidat, tukimuurit ja portit Rakenteellisia aitoja ja portteja ei sallita. Kadun reunaan suositellaan matalaa, maks. 0,5 m korkuista tukimuuria ja sen tontin puolelle pensaita. Kasvillisuus ja istutukset Tonteilla on suositeltavaa säilyttää muutama oleva puu ja hyödyntää kivistä maasto pihasuunnittelussa. Viheralueeseen rajoittuvina aidanteina ei tule käyttää tuijia. Kulkuväylät Rakennusten ja katualueen väli istutetaan, kulkuväylät ja paikoitusalue kivetään. Pintamateriaalit Pihalle suositellaan vettä läpäiseviä, imeviä ja viivyttäviä rakenteita hulevesien hallinnan toteuttamiseksi. Hulevesijärjestelyt Erillispientaloalueille esitetään 1,5m³:n viivytystilavuutta jokaista sataa kattoneliömetriä kohden ja menetelmäksi suositellaan kattovesien viivytystä maan pinnalla olevissa kasvillisuuspainanteissa eli sadepuutarhoissa sekä kattovesisäiliöiden käyttöä. 12

13 Rakennusten perusratkaisut Katto- ja räystäsratkaisut Kattomuotona sallitaan loiva pulpettikatto. Katemateriaalina tulee käyttää tummaa sileää peltiä. Talousrakennukset Autosuojien ja talousrakennusten tulee sopia asuinrakennusten arkkitehtuuriin. Julkisivujen materiaalit ja väritys Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään vaaleaa peittomaalattua puuta tai vaaleaa rappausta siten, että pintavaikutelma on sileähkö. Rakennusten tulee olla materiaaleiltaan yhtenäisiä siten, että pääasiallisen materiaalin lisäksi toista materiaalia käytetään vain vähäisessä määrin. Hallitsevan päämateriaalin lisäksi voi käyttää tehostemateriaalina puuta, lasia ja terästä. Pääasiallisen materiaalin väriskaala on vaalea, sävyinä käytetään murrettuja maavärejä. Tehostemateriaalissa voidaan käyttää toista väriä. Autosuojien julkisivumateriaalina sallitaan vastaavat kuin asuinrakennuksilla. Myös autosuojan ulos näkyvä sisäpinta tulee verhoilla laadukkaasti Ikkunat Ruutuikkunoita ja lasin pintaan sijoitettavia jakoja ei sallita. Ikkunan puitteiden väri ei saa olla valkoinen. Kuistit, katokset ja muu ulko-oleskelu Jokaisen asunnon oleskelupihan yhteyteen tulee rakentaa suojaisa ja katettu ulkooleskelupaikka. Sovittaminen maastoon, sokkelit Rakennukset tulee sovittaa tontin olevaan maastoon ja liittyminen katuun sekä naapuritonttien korkoihin tulee olla luontevaa. 13

14 PROSESSI Rakentamistapaohjeen laatimisvaiheet Luonnoksen julkinen nähtävillä olo Ehdotuksen julkinen nähtävillä olo RAKENNUSTAPAOHJEEN LAATIMISEN VAIHEET PÄÄTÖS LAATIMISTARPEESTA TARJOUSPYYNTÖÄ VARTEN ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET vireillepano Yhdyskuntalautakunta PROSESSI RAKENTAMISTAPA- OHJEEN LAATIMISEKSI MAINI- TAAN OASISSA osallistumis- ja arviointisuunnitelma (kuulutus) neuvotteluesitys ELY-keskus Selvitykset RAKENTAMISTAPAOHJEET, ALUSTAVAT LUONNOSVAIHTO- EHDOT (kuulutus) osallistuminen, mielipiteet Meluselvitys Hulevesisuunnitelma RAKENTAMISTAPAOHJE- LUONNOS LUONNOS lausunnot YLA Oleellisia muutoksia RAKENTAMISTAPAOHJE- HYVÄKSYMISMERKINNÄN EHDOTUS PÄIVITTÄMINEN RAKENTAMIS- TAPAOHJEESEEN EHDOTUS NÄHTÄ- VILLÄ (kuulutus) vähäiset 14 vrk merkittävät 30 vrk muistutukset ELY-keskus RAKENTAMISTAPAOHJEEN HYVÄKSYMINEN ei oleellisia muutoksia KH KV valitusaika valitus hallinto-oikeus VOIMAANTULO (kuulutus) 14