Palkkaerot Suomessa ja muissa maissa*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palkkaerot Suomessa ja muissa maissa*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja - 91.vsk. - 4/1995 Palkkaerot Suomessa ja muissa maissa* RITA ASPLUND Suomesta on viime vuosina valmistunut suhteellisen paljon tutkimustietoa tuloerojen ja palkkaerojen suuruudesta ja muutoksesta yli ajan. Sensijaan on julkaistu hyvin vähän pohjoismaisia ja kansainvälisiä vertailuja tulo- ja palkkaerojen tasosta ja kehityksestä. Vielä vähemmän tiedämme muutoksiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä esitelmässä tarkastellaan Suomea koskevia tuloksia ja verrataan niitä muissa teollisuusmaissa vallitsevien tuloerojen ja palkkaerojen suuruuteen ja kehitykseen yli ajan. Yleisien palkkaerojen lisäksi vertaillaan myös palkkaeroja muun muassa eri toimialojen välillä sekä erikokoisten toimipaikkojen välillä. Lopuksi käsitellään lyhyesti palkkaliikkuvuutta. 1. Tulo- ja palkkaerot Kansainväliset vertailut osoittavat, että teollisuusmaissa kotitalouksien tuloerot käytettävissä olevilla tuloilla mitattuina alkoivat kasvaa 1980-luvun loppupuolella. Nämä tutkimustu- * Esitelmä Kansantaloustieteellisen Yhdistyksen 111-vuotisjuhlaseminaarissa Säätytalolla lokset osoittavat niinikään, että Suomessa sitävastoin tuloerot kaventuivat 1980-luvulla (kuvio 1) ja vuosikymmenen lopussa tulot jakautuivat tasaisimmin Suomessa Gini-kertoimella mittattuna (Atkinson, 1995). Vuoteen 1992 mennessä 1990-luvun alkuvuosien syvä lama ollut muuttanut tätä tilannetta (Nordberg, 1994). Sensijaan (brutto)palkkaerot ovat Suomessa suhteellisen suuria moniin muihin teollisuusmaihin verrattuna - ne vastaavat suurin piirtein OECD:n keskitasoa. Pohjoismaista palkkaerot näyttävät olevan suurimmat Suomessa: Suomelle laskettu Gini-kerroin on 23 (vuoden 1987 tilanne) verrattuna 19 Tanskassa (1990) ja 17 Norjassa (1989) sekä Ruotsissa (1991) (Asplund ym., 1995). Vertailu on mielenkiintoinen myös siitä syystä, että se perustuu jokaisesta maasta yksilötason aineistoihin eikä aggregoiduihin palkkatilastoihin. Toisaalta vertailua voidaan kritisoida siitä, että se kuvastaa tietyn vuoden tilannetta ja että vertailuvuodet lisäksi vaihtelevat maiden välillä. Mutta laajempaa ja yksityiskohtaisempaa nimenomaan yksilötason aineistoihin perustuvaa palkkarakenteiden vertailua pohjoismaista ei ole tehty aina- 525

2 Työmarkkinat murroksessa - KAK 4/1995 kaan toistaiseksi. Tosin tällainen tutkimusprojekti on suunnitteilla. Se käynnistyy ensi vuoden puolella, jos rahoitus järjestyy. Kansainvälisiä yksilötason aineistoihin perustuvia vertailuja palkkaerojen ja palkkahajonnan kehityksestä eri maissa on hyvin vähän. OECD keräsi pari vuotta sitten olemassa olevat tutkimustiedot katsausartikkeliin, joka julkaistiin vuoden 1993 Employment Outlook'issa. Tässä vertailussa Suomi on hyvin huonosti esillä siitä yksinkertaisesta syystä, että tarvittavaa yksilötason aineistoa ei juuri löytynyt. Tilanne on kuitenkin hiljalleen paranemassa, mutta on edelleen suhteellisen surkea muun muassa muihin pohjoismaihin verrattuna. OECD:n vertailusta ilmenee, että palkkaerot kasvoivat 1980-luvulla kahdessatoista OECDmaassa seitsemästätoista tutkitusta, ml. Ruotsissa. Palkkaerojen kasvu on kuitenkin yleisesti ottaen ollut varsin pientä, lukuunottamatta Englannissa ja USAssa. Viidessä maassa palkkaerot pysyivät 1980-luvulla suurin piirtein muuttumattomina. Tästä joukosta löytyy kolme pohjoismaata: Norja, Tanska sekä Suomi. Tor Erikssonin ja Markus Jäntin hiljattain tekemät laskelmat palkkaerojen kehityksestä Suomessa ajanjaksolla antavat kuitenkin hieman erilaisen kuvan (kuvio 2). Heidän väestörekisteriaineistoon perustuvat laskelmansa viittaavat siihen, että palkkaerot kaventuivat 1970-luvulla sekä 1980-luvun alussa, mutta kasvoivat merkittävästi vuodesta 1985 vuoteen 1990 vieden palkkaerojen suuruuden miltei takaisin vuoden 1975 tasolle. Sama kehitys näyttää tapahtuneen sekä miesten että naisten paikoissa. Merkillepantavaa on, että Erikssonin ja Jäntin tulosten mukaan palkkaerojen kasvu Suomessa ajanjaksolla olisi ollut suurin piirtein samaa luokkaa kuin Englannissa vastaavalla ajanjaksolla! Erikssonin ja Jäntin tulokset osoittavat niin- ikään, että palkkaerojen kasvu 1980-luvun loppupuolella selittyy muutoksilla palkkajakauman molemmissa ääripäissä (kuvio 3). Toisin sanoen, korkeapaikkaisten suhteellinen palkkaasema on vahvistunut samalla, kun matalapaikkaisten suhteellinen palkka-asema on heikentynyt olennaisesti. Omissa tutkimuksissani palkkaerojen ja palkkahajonnan kehityksestä olen hyödyntänyt Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) yksilötason palkka-aineistoa. Tutkimustulokseni koskevat siten TT:n jäsenyrityksiä eli käytännössä läjlinnä yksityistä tehdasteollisuutta. Tulokseni viittaavat siihen, että palkkaerot toisaalta eri palkansaajaryhmien välillä ja toisaalta eri ryhmien sisällä ovat pysyneet lähestulkoon muuttumattomina viimeisten 15 vuoden aikana (kuviot 4 ja 5). Kuviot ovat mielenkiintoisia myös sen takia, että ne sisältävät vertailevia tuloksia Ruotsista. Ruotsiin verrattuna voidaan todeta, että työntekijöiden väliset palkkaerot ovat huomattavasti suuremmat Suomessa, kuten ovat myös miestoimihenkilöiden väliset palkkaerot. Nämä tulokset eivät ole mielestäni ristiriidassa Erikssonin ja Jäntin tulosten kanssa. Heidän tuloksensa näet osoittavat, että palkkaerot kasvoivat 1980-luvun loppupuolella ensisijaisesti yksityisellä ja julkisella palvelusektorilla. Teollisuudessa sensijaan tapahtui yleisesti ottaen vain pienempiä muutoksia. 2. Toimialojen ja toimipaikkojen väliset palkkaerot Yleisten palkkaerojen ohella on viime vuosina kiinnitetty varsin paljon huomiota myös toimialojen välisiin palkkaeroihin. Kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että toimialojen väliset palkkaerot ovat hyvin samansuuntaisia eri teollisuusmaissa: toimiala, joka osoittautuu 526

3 Rita Asplund korkeapalkkaiseksi (matalapalkkaiseksi) toimialaksi yhdessä maassa on yleensä korkeapalkkainen (matalapalkkainen) toimiala myös muissa teollisuusmaissa. Tämä pätee vaikka huomioidaan, että työvoiman rakenne, osaaminen ja työtehtävät vaihtelevat niin toimialojen välillä kuin maiden välillä. Toisin sanoen toimialoille estimoidut palkkapreemiot eri teollisuusmaissa korreloivat yllättävänkin voimakkaasti (ks. esim. Lausten, 1995). Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että toimialoittaiset palkkaerot ovat muuttuneet hyvin vähän yli ajan. Korkeapalkkaiseksi (matalapalkkaiseksi) luokiteltu toimiala siten yleensä pysyy korkeapalkkaisena (matalapalkkaisena) toimialana. Toimialojen palkkarakenteen yhtäläisyydet näkyvät kuviossa 6, jossa ovat neljän pohjoismaan toimialoittaiset palkkaerot tilanteessa, jossa työvoiman erilaiset ominaisuudet ja työtehtävät on vakioitu. Tosin löytyy myös näkyviä eroja, joiden syiden selvittäminen olisi mielenkiintoinen tutkimustehtävä. Toimialoittaiset palkkaerot ovat pienimmät Ruotsissa, selvästi suuremmat Tanskassa ja suurimmat Norjassa ja Suomessa. Verrattuna USAan toimialoittaiset palkkaerot pohjoismaissa ovat kuitenkin selvästi pienemmät. Toinen palkkaerojen dimensio, joka on viime vuosina noussut esille on erikokoisten toimipaikkojen ja yritysten väliset palkkaerot. Tästä aiheesta on hiljattain valmistunut pohjoismaita vertaileva tutkimus (Albeek ym., 1995b). Kuviossa 7 on esitetty erikokoisten toimipaikkojen välillä esiintyvät palkkapreemiot tilanteessa, jossa työvoiman erilaiset ominaisuudet (kuten koulutus) on vakioitu. Lopputulos ei juuri muutu, vaikka työvoiman työolosuhteet, järjestäytymisaste sekä monet muut keskeiset työmarkkinatekijät vakioidaan. Edelleen suuremmat toimipaikat näyttä- vät maksavan parempia palkkoja. Taas kerran palkkaerot osoittautuvat pienimmiksi Ruotsissa. Todennäköisesti Suomea koskevat tulokset olisivat lähempänä Norjaa ja Tanskaa koskevia tuloksia, jos myös Suomen aineisto kattaisi koko yksityisen sektorin eikä pelkästään tehdas teollisuutta. Yllättävin tulos on kuitenkin se, että lukuunottamatta Ruotsia nämä palkkaerot erikokoisten toimipaikkojen välillä ovat hyvin lähellä USAsta saatuja vastaavia tuloksia. Erilaiset työmarkkinainstituutiot eivät siis näytä vaikuttavan merkittävästi erikokoisten toimipaikkojen välillä vallitseviin palkkaeroihin. Käynnissä on myös projekti, jossa tutkitaan ammattiryhmien välillä esiintyviä palkkaeroj a pohjoismaissa. 3. Koulutuksen ja työkokemuksen merkitys Palkkaerojen on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu kehittyvän hyvin samalla tavalla kuin eripituisen koulutuksen ja työkokemuksen hankkineiden väliset 'palkkaerot. Eli kasvavat palkkaerot selittyvät pitkälti kasvavilla palkkaeroilla enemmän ja vähemmän koulutettujen välillä sekä pitemmän ja lyhyemmän työkokemuksen hankkineiden välillä. Sama pätee supistuvien palkkaerojen osalta. Mainittakoon muutama esimerkki. USAssa ja Englannissa sekä yleiset palkkaerot että eri koulutusryhmien ja ikäryhmien väliset palkkaerot ovat kasvaneet nopeasti (Davis, 1992). Samaa koskee Ruotsia (Edin & Holmlund, 1992). Norjassa ja Tanskassa sensijaan yleiset palkkaerot kuten myös eripituisen koulutuksen ja työkokemuksen hankkineiden väliset palkkaerot pysyivät 1980-luvulla suurin piirtein muuttumattomina (Asplund ym., 1995). Minkälainen on tilanne Suomessa? Erikssonin ja Jäntin mukaan palkkaerojen nopea kasvu 527

4 Työmarkkinat murroksessa - KAK 4/ luvun lopussa selittyy ensisijaisesti kasvavilla palkkaeroilla eri palkansaajaryhmien sisällä eikä niiden välillä. Heidän tuloksensa viittaavat siis siihen, että eripituisen koulutuksen ja työkokemuksen hankkineiden väliset palkkaerot muuttuivat 1980-luvulla hyvin vähän. He toteavat, että eri palkansaajaryhmien sisäisten palkkaerojen kasvuun on Suomessa kiinnitetty hyvin vähän huomiota siitä huolimatta, että muutos on ollut varsin merkittävä ja että sama kehitys on havaittu monessa muussa teollisuusmaassa, muun muassa USAssa, Englannissa ja Ruotsissa. Valitettavasti Erikssonin ja Jäntin tutkimusperiodi päättyy vuoteen 1990, eikä siten kerro lamavuosina mahdollisesti tapahtuneista muutoksista. Suomen teollisuutta koskevat tutkimustulokset viittaavat vuorostaan siihen, että palkkaerot ja palkkahajonta ovat pysyneet lähestulkoon muuttumattomina ajanjaksolla samalla, kun koulutuksen, työkokemuksen ja senioriteetin (= nykyisen työsuhteen keston) palkkavaikutukset ovat heikentyneet varsin merkittävästi (Asplund, 1994a,b,c,1995a,b). Eli inhimillistä pääomaa näin mitattuna palkitaan yhä huonommin suomalaisessa teollisuudessa. Katsotaan joitakin tuloksia koskien teollisuuden toimihenkilöitä. Tulokset perustuvat TT:n palkka-aineistoon. Kuviossa 8 kuvataan koulutuksen tuottoasteen kehitystä eri koulutusasteilla eli verrataan toimihenkilöitä, jotka eroavat toisistaan ainoastaan hankitun koulutuksen suhteen. Toisin sanoen on yritetty vakioida mahdollisimman laajasti muut toimihenkilöiden välillä esiintyvät erot. Kuvio osoittaa, että etenkin korkea-asteen koulutuksen tuottoasteet ovat selvästi heikentyneet 1980-luvulla. Ottaen huomioon tuloverotuksen kiristyminen tarkastelujaksolla, tuottoasteen heikkeneminen olisi ollut vieläkin voimakkaampaa, jos tarkastelun kohteena olisi ol- lut koulutuksen vaikutus nettopalkkoihin eikä bruttopalkkoihin. Merkillepantavaa on myös korkeintaan peruskoulun suorittaneiden ja muutaman lisävuoden ammatillisessa koulussa suorittaneiden toimihenkilöiden olematon palkkaero. Koulutuksen tuotto aste on heikentynyt olennaisesti myös teollisuustyöntekijöiden keskuudessa (Asplund, 1994b). Mistä koulutuksen tuottoasteen heikkeneminen johtuu on kysymys, johon haetaan vastausta käynnistymässä olevassa tutkimusprojektissa. Eripituisen työkokemuksen hankkineiden palkkaero on niinikään pienentynyt (Asplund, 1995b). Sama on tapahtunut vastapalkattujen ja pitempään samassa työsuhteessa olleiden palkkaerojen osalta (kuvio 9). Pitkä työsuhde on usein muodostunut peräti dismeriitiksi. Tällainen kehitys tuskin kannustaa jatkuvaan koulutukseen työelämässä - tarve, joka yhä useammin tuodaan esille työmarkkinapoliittisessa keskustelussa. 4. Palkkaliikkuvuus Palkkaerojen ja niiden kehityksen tarkastelu ei kuitenkaan kerro, mitä palkkajakauman sisällä tapahtuu eli miten yksittäiset palkansaajat liikkuvat eri palkkatasojen välillä ja etenkin suhteessa toisiin palkansaajiin. Palkkaerot saattavat kasvaa samalla, kun yksittäisten palkansaajien suhteellinen asema palkkajakaumassa pysyy muuttumattomana. Toisaalta lähestulkoon muuttumattomat palkkaerot saattavat kätkeä huomattavaa liikkuvuutta palkkajakauman sisällä. Tällaista tutkimustietoa löytyy toistaiseksi hyvin vähän siitä huolimatta, että se toisi tärkeää taustatietoa keskusteluun minimipalkoista ja uusien työpaikkojen luomisesta. Aiemmin todettiin, että palkkaerot pysyivät 1980-luvulla suurin piirtein muuttumattomina 528

5 Rita Asplund muun muassa Tanskassa. Samanaikaisesti kuitenkin Tanskaa koskevat tutkimustulokset osoittavat, että palkansaajat liikkuvat suhteellisen paljon palkkajakauman sisällä ja erityisen nopeasti alimmasta palkkadesiilistä. Jo neljän vuoden päästä yli 80 prosenttia on siirtynyt alimmasta desiilistä ylöspäin palkkajakaumassa, eli alle 20 prosenttia kuuluu edelleen matalapalkkaisimpiin (Bingley ym., 1995). Tämän tuloksen on Tanskassa katsottu puhuvan minimipalkkasäännösten lieventämisen puolesta. Edelleen on todettu, että palkkaerot ja palkkahajonta suomalaisessa teollisuudessa ovat säilyneet lähestulkoon ennallaan ajanjaksolla Johtuuko tämä siitä, että palkansaajat liikkuvat hyvin vähän palkkajakauman sisällä eli heidän suhteellisen palkka-asemansa ei ole juuri muuttunut. Vai ovatko palkkaerot pysyneet muuttumattomina suuresta liikkuvuudesta huolimatta? Eli liikkuvatko palkansaajat suhteellisen nopeasti ylöspäin palkkajakaumassa samalla, kun uudet tulokkaat sijoittuvat palkkajakauman alapäähän ylöspäin siirtyneiden tilalle? Käynnissä on tutkimusprojekti, jossa Tanskassa tehtyä palkkaliikkuvuustutkimusta sovelletaan TT:n palkka-aineistoon. Palkkaliikkuvuuden laajuuden lisäksi projektissa yritetään myös selvittää, mitkä henkilökohtaiset ja työhön liittyvät ominaisuudet ovat voimakkaimmin vaikuttaneet havaittuihin liikkuvuustrendeihin. Tutkimus on kuitenkin vielä sen verran kesken, etten halua tässä esittää mitään Suomea koskevia tuloksia. 5. Lopuksi Tästä lyhyestä katsauksesta palkkaeroista Suomessa ja muissa maissa voi vetää ainakin kaksi loppupäätelmää. Ensiksi palkkaerot Suomessa eivät näytä olevan niin pieniä kuin yleensä väi- tetään tai halutaan uskoa. Toiseksi Suomen teollisuutta koskevat tutkimustulokset palkkaerojen, palkkahajonnan ja palkkaliikkuvuuden kehityksestä viittaavat siihen, että 1990-luvun lamavuodet eivät ole juurikaan vaikuttaneet pitkän ajan trendeihin. Kärjistäen voisi väittää, että teollisuuden työmarkkinat ovat laman aikana pitkälti toimineet samalla tavalla kuin ennen lamaa. Kirjallisuus Albeek, K, Arai, M., Asplund, R., Barth, E. & Stroyer Madsen, E., 1995a, Inter-Industry Wage Differentials in the Nordic Countries, teoksessa Westergård-Nielsen, N. (toim.), Wage Differentials in the Nordic Countries. North-Holland. (tulossa) Albeek, K, Arai, M., Asplund, R., Barth, E. & Stroyer Madsen, E., 1995b, Employer Size Wage Effects in the Nordic Countries. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, Keskusteluaiheita No. 532, Helsinki. Päivitetty versio Asplund, R., 1994a, Palkkaerot Suomen teollisuudessa. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, Sarja B91, Helsinki. Asplund, R., 1994b, Teollisuuden työntekijöiden palkat ja inhimillinen pääoma. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, Keskusteluaiheita No. 484, Helsinki. Asplund, R., 1994c, Wage Differentials, Wage Mobility and Skills in Finnish Industry. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, Keskusteluaiheita No. 525, Helsinki. Asplund, R., 1995a, The Gender Wage Gap in Finnish Industry in Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, Keskusteluaiheita No. 541, Helsinki. Asplund, R., 1995b, Är humankapital en lön. sam investering? Pohjoismaiden Taloudelli- 529

6 Työmarkkinat murroksessa - KAK 4/1995 sen Tutkimusneuvoston (NEF) kokoamassa ja julkaisemassa seminaariraportissa. (tulossa) Asplund, R. & Bingley, P., 1995, Wage Mobility in Finnish Manufacturing Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos. (tulossa) Asplund, R., Barth, E., le Grand, c., Mastekaasa, A. & Westergård-Nielsen, N., 1995, Wage Distribution across Individuals, teoksessa Westergård-Nielsen, N. (toim.), Wage Differentials in the Nordic Countries. North-Holland. (tulossa) Atkinson, A., 1995, Income Distribution in Europe and the United States. Keynote Speech at the 7th Annual EALE Conference in Lyon Bingley, P., Bj0m, N.H. & Westergård-Nielsen, N., 1995, Wage Mobility in Denmark Centre for Labour Market and Social Research, Aarhus, Working Paper Davis, SJ., 1992, Cross-Country Pattems of Change in Relative Wages. NBER Working Paper No Edin, P-A. & Holmlund, B., 1992, The Swedish Wage Structure: The Rise and Fall of Solidarity Poliey? Uppsala university, Department of Economies, Working Paper 1992:13. Eriksson, T. & Jäntti, M, 1995a, The Distribution ofeamings in Finland Ekonomisk-Statsvetenskapliga Fakulteten vid Åbo Akademi, Working Paper. Eriksson, T. & Jäntti, M., 1995b, The Distribution of Earnings in Finland Moniste. Lausten, M., 1995, Inter-Industry Wage Differentials in Denmark? Moniste. Nordberg, L., 1994, Inkomstfördelningen i ett intemationellt perspektiv, Ekonomiska Samfundets Tidskrift 3/1994, ss OECD, 1993, Employment Outlook Paris. 530

7 Rita Asplund Kuvio 1. Käytettävissä olevien tulojen jakautuminen kulutusyksikköä ja henkilöä kohden 1980-luvulla Gini-kertoimella mitattuna Gini-kerroin, % D 1980-luvun 1980-luvun alussa lopussa Gini-kerroin, % o L..-'----_ SUOMI RUOTSI ENGLANTI KANADA USA o Lähde: Nordberg (1994) Kuvio 2. Palkkahajonnan kehitys Suomessa ajanjaksolla logaritmoitujen vuosiansioiden variaatiokertoimella mitattuna , 0.7 Kaikki Miehet Naiset ~::;~.f-'~ L...i.. -' '- -' '--' Lähde: Eriksson & Jäntti (199Sb) 531

8 Työmarkkinat murroksessa - KAK 4/1995 Kuvio 3. Palkkahajonnan kehitys Suomessa ajanjaksolla ylimmän (P90)ja alimman desiilin (PlO) sekä jakauman mediaanin (P50) suhteilla mitattuna 1.6, , 1.6 P90IPI0 P50IPI0 P901P ::: =.. ~.~.. ~.. ~.. =-=.~..._..._..._... ::: L-L- ----' '- ' '---' Lähde: Eriksson & Jäntti (1995b) Kuvio 4. Suomen teollisuuden toimihenkilöiden ja työntekijöiden (P90/P 10) palkkasuhteen kehitys vuosina sekä Ruotsin teollisuuden työtekijöiden vastaavan palkkasuhteen kehitys vuosina (P90IPIO) Toimihenkilöt/Suomi Työntekijät/Suomi TyöntekijätlRuotsi 1.6 " 1.6 " ; Lähde: Asplund (1994a) ja Edin & Holmlund (1992) 532

9 Rita Asplund Kuvio 5. Mies-ja naistoimihenkilöiden (P75IP25}-palkkasuhteen kehitys Suomessa vuosina ja Ruotsissa vuosina , , Suomi/miehet Ruotsi/miehet Suomi/naiset r-~======~ '----'-_-'--_--'---_-'---_'------'-_----'-_----'-_-L-_-'--_-'--_' '_----'-_----'-' Lähde: Asplund (199Sa) ja Edin & Holmlund (1992) 533

10 Työmarkkinat murroksessa - KAK 4/1995 Kuvio 6. Toimialoittaiset palkkaerot pohjoismaissa kun työvoimassa esiintyvät erot on vakioitu Kai vostoiminta ElintarviketeolL Tekstiiliteoll. Puutavara PaperiteoH. Kemiallinen teoll. Savi, lasi, kivi Metallien valm. Metalliteoll. Muu teoh. Sähkö Rakennus Tukkukauppa Vähittäiskauppa Hotelli, majoitus Kuljetus f f- - - L- f ~/~// ~/ ~ f f f f ~ ' ~---- ~ f dp=r f ///.///////// r::::1-' f c:::==:::::~~~~ f------' f bm:zza "... Puhtaanapi to f- _12Z222:ZZ222ZZZZ222ZZZZ222ZZ~,--~~~~_ --- Rahoitustoim ::l'//~//~/ /~/~/ /~/ ~// /;/" ~:~:~~~~:: _ rn = Opetus ym. Virkistystoim. Kotital. pal v. toim. f f f- - - I I I I I I I o %-ero toimialojen keskipalkasta 30 Tanska (1990) Suomi D Norja D Ruotsi (1987) (1989) (1981) Lähde: AIbeek ym. (1995a) 534

11 Rita Asplund Kuvio 7. Palkkapreemiot erikokoisten toimipaikkojen välillä pohjoismaissa % -ero keskipalkkatasosta , 10 5 o ~--~------~ ~------~------~ ~--~ ~ Tanska (1991) II Suomi (1985) ~ Norja (1989) ~ Ruotsi (1991) Lähde: Albrek ym. (199Sb) Kuvio 8. Koulutuksen keskimääräinen tuottoaste koulutusasteen mukaan vertailuryhmän ollessa korkeintaan peruskoulun suorittaneet), kaikka teollisuustoimihenkilöt Suomessa (TT: n jäsenyritykset) % % 60, KorkejJ-koulututkinto Alin korkea-aste ~pi keskiaste ~ ~ Alempi keskiaste r---~ =~-----= ~o -10~--~~--~--~~--~--~~--~--~~--~--~~ Lähde: Asplund (199Sb)

12 Työmarkkinat murroksessa - KAK 4/1995 Kuvio vuotta samassa työsuhteessa olleiden teollisuustoimihenkilöiden keskim. palkkapreemio verrattuna vastapalkattuun (työsuhteen keso <1 v.) % % \ \ \ \ I I Teollisuustoimihenkilöt 2 1 o o Tekniset toimihenkilöt ~ Kaikki toimihenkilöt -2-3~--~~--~--~~--~--~~--~--~~--~--~~ Lähde: Asplund (l995b) 536

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

Tehtävärakenteen muutos yksityisellä sektorilla

Tehtävärakenteen muutos yksityisellä sektorilla Tehtävärakenteen muutos yksityisellä sektorilla Rita Asplund Lyhyesti käytetystä tarkastelukehikosta Pääpaino kolmessa keskeisessä palkansaajaryhmässä: teollisuuden toimihenkilöt teollisuuden työntekijät

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA

SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen sektorin miesten ja naisten palkkojen ja palkkaerojen tarkastelu Rita Asplund Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Taloustieto Oy ETLA B233 ISSN 0356-7443 ESR-hanke

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys 1 Metalliteollisuuden palkkakehitys Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin sekä Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

suomalainen palkkarakenne

suomalainen palkkarakenne suomalainen palkkarakenne Muutokset syyt seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Palkansaajien tutkimuslaitos Taloustieto Oy ETLA B245 ISSN 0356-7443 Palkansaajien

Lisätiedot

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5. Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Toimihenkilöiden sisäisten työmarkkinoiden dynamiikka*

Toimihenkilöiden sisäisten työmarkkinoiden dynamiikka* Kansantaloudellinen aikakauskirja - 91.vsk. - 4/1995 Toimihenkilöiden sisäisten työmarkkinoiden dynamiikka* REIJALILJA Työmarkkinatutkimuksessa on alue, josta on tuotettu vähän käytännön tietoa. Yritysten

Lisätiedot

Lasku lapsensaannista

Lasku lapsensaannista Lasku lapsensaannista Sami Napari (ETLA) Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena hankkeen päätösseminaari 31.1.2008 Säätytalo, Helsinki Esityksen rakenne Perhevapaiden kustannukset yritystasolla Maliranta

Lisätiedot

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Euroopan talouskriisi ja elinolot Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Esityksen aiheita Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä seuraavina vuosina

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Työmarkkinoiden toiminta*

Työmarkkinoiden toiminta* Kansantaloudellinen aikakauskirja - 87. vsk. - 3/1991 Työmarkkinoiden toiminta* TOR ERIKSSON Käsittelen seuraavassa kahta asiaa; palkkara~ kenteen joustavoittamista ja työvoiman liikkuvuutta. Nämä teemat

Lisätiedot

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007 Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Suomessa eriarvoisuuden kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana oli poikkeuksellista

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnrotinkatu 4 B 12 Helsinki Finland Tel. 358-9-69 9 Telefax 358-9-61 753 World Wide Web: http://www.etla.fi/ Keskusteluaiheita

Lisätiedot

Perhevapaiden vaikutukset äitien palkkoihin Suomen yksityisellä sektorilla

Perhevapaiden vaikutukset äitien palkkoihin Suomen yksityisellä sektorilla Perhevapaiden vaikutukset äitien palkkoihin Suomen yksityisellä sektorilla Sami Napari (Etla) Perhe- ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Taustaa Sukupuolten välinen palkkaero kaventunut

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys Toimihenkilöiden työsuhdepäivä, 1.- 3.2.2007, Silja Symphony 1 SUKUPUOLTEN

Lisätiedot

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014 Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014 EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 Tiedustelussa kysyttiin yrityksiltä vuoden 2013 aikana toteutuneiden työaikojen ja poissaolojen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Talous, tulos ja tasa arvo globaalissa kilpailussa?

Talous, tulos ja tasa arvo globaalissa kilpailussa? Kuka johtaa? elinkeinoelämä ja tasa arvo Tasa arvoasiain neuvottelukunta 19.3.2010 Talous, tulos ja tasa arvo globaalissa kilpailussa? Minna Canth Akatemiaprofessori Anne Kovalainen Turun yliopisto, kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. METLLIN RELINSIOT NOUSIVT, PROSENTTI VUODESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Työtehtävän ja -paikan vaihdot lihottavat usein palkkapussia. Kaikki eivät kuitenkaan hyödy tällaisesta liikkuvuudesta yhtä paljon.

Työtehtävän ja -paikan vaihdot lihottavat usein palkkapussia. Kaikki eivät kuitenkaan hyödy tällaisesta liikkuvuudesta yhtä paljon. Teollisuuden toimihenkilöiden liikkuvuus ja sen palkkavaikutukset Työtehtävän ja -paikan vaihdot lihottavat usein palkkapussia. Kaikki eivät kuitenkaan hyödy tällaisesta liikkuvuudesta yhtä paljon. Merja

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

PALKKAEROT SUOMESSA. Yksityisen sektorin palkkojen rakenteen ja kehityksen tarkastelu. Rita Asplund ja Petri Böckerman

PALKKAEROT SUOMESSA. Yksityisen sektorin palkkojen rakenteen ja kehityksen tarkastelu. Rita Asplund ja Petri Böckerman PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen sektorin palkkojen rakenteen ja kehityksen tarkastelu Rita Asplund ja Petri Böckerman Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Taloustieto Oy ETLA B231 ISSN 0356-7443 Palkansaajien

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

SUOMALAINEN PALKKARAKENNE

SUOMALAINEN PALKKARAKENNE SUOMALAINEN PALKKARAKENNE Muutokset syyt seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Palkansaajien tutkimuslaitos Taloustieto Oy ETLA B245 ISSN 0356-7443 Palkansaajien

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Työurat Suomen teollisuuden toimihenkilöillä Onko sukupuolella merkitystä?

Työurat Suomen teollisuuden toimihenkilöillä Onko sukupuolella merkitystä? Työurat Suomen teollisuuden toimihenkilöillä Onko sukupuolella merkitystä? Naiset sijoittuvat vähemmän vaativiin tehtäviin kuin miehet jo heti työuran alussa. Myöhempi urakehitys voimistaa eroja. Antti

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Kohti samapalkkaisuutta

Kohti samapalkkaisuutta Kohti samapalkkaisuutta palkkausjärjestelmiä kehittämällä Uusien kannustavampien palkkausjärjestelmien ottaminen käyttöön on tähän mennessä hyödyttänyt eniten osaavimpia ja kilpailukykyisimpiä naisia miksi?

Lisätiedot

Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta

Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta Palveluyritysten työntekijöillä poissaoloihin kului keskimäärin viidesosa teoreettisesta säännöllisestä työajasta vuonna 2002. Osuus sisältää myös

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(5) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.9.2014 PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne

Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot -hankkeen päätösseminaari 25.4.2008 Helsinki Sami Napari (ETLA) Esityksen rakenne! Johdanto

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Vasemmistoliiton ehdotus vähimmäispalkkatavoitteeksi: miksi ja miten? Ehdotuksen tausta- ja esittelykalvot , Helsinki

Vasemmistoliiton ehdotus vähimmäispalkkatavoitteeksi: miksi ja miten? Ehdotuksen tausta- ja esittelykalvot , Helsinki Vasemmistoliiton ehdotus vähimmäispalkkatavoitteeksi: miksi ja miten? Ehdotuksen tausta- ja esittelykalvot 23.2.2016, Helsinki Vähimmäispalkka On näyttöä siitä, että palkkajakauman alapää vuotaa. Yhä suurempi

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Vattenfallin imago kirkastui

Vattenfallin imago kirkastui Vattenfallin imago kirkastui Julkaisuvapaa maanantaina 17.12.2012, klo. 06.00 Suomen SÄHKÖYHTIÖT - EPSI Rating asiakastyytyväisyys 2012 Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii vuosittain kuluttajien

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. RELINSIOT LSKIVT METLLISS J KOKO TEOLLISUUDESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

T eoll isu usyritysten hen ki löstöhall innon raken netarkastel u ita *

T eoll isu usyritysten hen ki löstöhall innon raken netarkastel u ita * Kansantaloudellinen aikakauskirja - 93. vsk. - 1/1997 T eoll isu usyritysten hen ki löstöhall innon raken netarkastel u ita * JUHA KETTUNEN KTT, Ph.D., johtaja Jyväskylän yliopisto, johtamiskoulutus Väitöskirja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Teollisuustyöntekijöiden ylityöt 1980-1993

Teollisuustyöntekijöiden ylityöt 1980-1993 Kansantaloudellinen aikakauskirja - 91.vsk-l/1995 Katsauksiaja keskustelua Teollisuustyöntekijöiden ylityöt 1980-1993 RITA ASPLUND 1 Johdanto T akana on monen mielestä varsin tuskallisten palkkaneuvottelujen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Eläkesopimuksen taloudellisista vaikutuksista 1

Eläkesopimuksen taloudellisista vaikutuksista 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 98. vsk. 2/2002 ESITELMIÄ Eläkesopimuksen taloudellisista vaikutuksista 1 Jukka Lassila Tutkimusjohtaja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos T yömarkkinajärjestöt sopivat marraskuussa

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot