Palkkaerot Suomessa ja muissa maissa*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palkkaerot Suomessa ja muissa maissa*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja - 91.vsk. - 4/1995 Palkkaerot Suomessa ja muissa maissa* RITA ASPLUND Suomesta on viime vuosina valmistunut suhteellisen paljon tutkimustietoa tuloerojen ja palkkaerojen suuruudesta ja muutoksesta yli ajan. Sensijaan on julkaistu hyvin vähän pohjoismaisia ja kansainvälisiä vertailuja tulo- ja palkkaerojen tasosta ja kehityksestä. Vielä vähemmän tiedämme muutoksiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä esitelmässä tarkastellaan Suomea koskevia tuloksia ja verrataan niitä muissa teollisuusmaissa vallitsevien tuloerojen ja palkkaerojen suuruuteen ja kehitykseen yli ajan. Yleisien palkkaerojen lisäksi vertaillaan myös palkkaeroja muun muassa eri toimialojen välillä sekä erikokoisten toimipaikkojen välillä. Lopuksi käsitellään lyhyesti palkkaliikkuvuutta. 1. Tulo- ja palkkaerot Kansainväliset vertailut osoittavat, että teollisuusmaissa kotitalouksien tuloerot käytettävissä olevilla tuloilla mitattuina alkoivat kasvaa 1980-luvun loppupuolella. Nämä tutkimustu- * Esitelmä Kansantaloustieteellisen Yhdistyksen 111-vuotisjuhlaseminaarissa Säätytalolla lokset osoittavat niinikään, että Suomessa sitävastoin tuloerot kaventuivat 1980-luvulla (kuvio 1) ja vuosikymmenen lopussa tulot jakautuivat tasaisimmin Suomessa Gini-kertoimella mittattuna (Atkinson, 1995). Vuoteen 1992 mennessä 1990-luvun alkuvuosien syvä lama ollut muuttanut tätä tilannetta (Nordberg, 1994). Sensijaan (brutto)palkkaerot ovat Suomessa suhteellisen suuria moniin muihin teollisuusmaihin verrattuna - ne vastaavat suurin piirtein OECD:n keskitasoa. Pohjoismaista palkkaerot näyttävät olevan suurimmat Suomessa: Suomelle laskettu Gini-kerroin on 23 (vuoden 1987 tilanne) verrattuna 19 Tanskassa (1990) ja 17 Norjassa (1989) sekä Ruotsissa (1991) (Asplund ym., 1995). Vertailu on mielenkiintoinen myös siitä syystä, että se perustuu jokaisesta maasta yksilötason aineistoihin eikä aggregoiduihin palkkatilastoihin. Toisaalta vertailua voidaan kritisoida siitä, että se kuvastaa tietyn vuoden tilannetta ja että vertailuvuodet lisäksi vaihtelevat maiden välillä. Mutta laajempaa ja yksityiskohtaisempaa nimenomaan yksilötason aineistoihin perustuvaa palkkarakenteiden vertailua pohjoismaista ei ole tehty aina- 525

2 Työmarkkinat murroksessa - KAK 4/1995 kaan toistaiseksi. Tosin tällainen tutkimusprojekti on suunnitteilla. Se käynnistyy ensi vuoden puolella, jos rahoitus järjestyy. Kansainvälisiä yksilötason aineistoihin perustuvia vertailuja palkkaerojen ja palkkahajonnan kehityksestä eri maissa on hyvin vähän. OECD keräsi pari vuotta sitten olemassa olevat tutkimustiedot katsausartikkeliin, joka julkaistiin vuoden 1993 Employment Outlook'issa. Tässä vertailussa Suomi on hyvin huonosti esillä siitä yksinkertaisesta syystä, että tarvittavaa yksilötason aineistoa ei juuri löytynyt. Tilanne on kuitenkin hiljalleen paranemassa, mutta on edelleen suhteellisen surkea muun muassa muihin pohjoismaihin verrattuna. OECD:n vertailusta ilmenee, että palkkaerot kasvoivat 1980-luvulla kahdessatoista OECDmaassa seitsemästätoista tutkitusta, ml. Ruotsissa. Palkkaerojen kasvu on kuitenkin yleisesti ottaen ollut varsin pientä, lukuunottamatta Englannissa ja USAssa. Viidessä maassa palkkaerot pysyivät 1980-luvulla suurin piirtein muuttumattomina. Tästä joukosta löytyy kolme pohjoismaata: Norja, Tanska sekä Suomi. Tor Erikssonin ja Markus Jäntin hiljattain tekemät laskelmat palkkaerojen kehityksestä Suomessa ajanjaksolla antavat kuitenkin hieman erilaisen kuvan (kuvio 2). Heidän väestörekisteriaineistoon perustuvat laskelmansa viittaavat siihen, että palkkaerot kaventuivat 1970-luvulla sekä 1980-luvun alussa, mutta kasvoivat merkittävästi vuodesta 1985 vuoteen 1990 vieden palkkaerojen suuruuden miltei takaisin vuoden 1975 tasolle. Sama kehitys näyttää tapahtuneen sekä miesten että naisten paikoissa. Merkillepantavaa on, että Erikssonin ja Jäntin tulosten mukaan palkkaerojen kasvu Suomessa ajanjaksolla olisi ollut suurin piirtein samaa luokkaa kuin Englannissa vastaavalla ajanjaksolla! Erikssonin ja Jäntin tulokset osoittavat niin- ikään, että palkkaerojen kasvu 1980-luvun loppupuolella selittyy muutoksilla palkkajakauman molemmissa ääripäissä (kuvio 3). Toisin sanoen, korkeapaikkaisten suhteellinen palkkaasema on vahvistunut samalla, kun matalapaikkaisten suhteellinen palkka-asema on heikentynyt olennaisesti. Omissa tutkimuksissani palkkaerojen ja palkkahajonnan kehityksestä olen hyödyntänyt Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) yksilötason palkka-aineistoa. Tutkimustulokseni koskevat siten TT:n jäsenyrityksiä eli käytännössä läjlinnä yksityistä tehdasteollisuutta. Tulokseni viittaavat siihen, että palkkaerot toisaalta eri palkansaajaryhmien välillä ja toisaalta eri ryhmien sisällä ovat pysyneet lähestulkoon muuttumattomina viimeisten 15 vuoden aikana (kuviot 4 ja 5). Kuviot ovat mielenkiintoisia myös sen takia, että ne sisältävät vertailevia tuloksia Ruotsista. Ruotsiin verrattuna voidaan todeta, että työntekijöiden väliset palkkaerot ovat huomattavasti suuremmat Suomessa, kuten ovat myös miestoimihenkilöiden väliset palkkaerot. Nämä tulokset eivät ole mielestäni ristiriidassa Erikssonin ja Jäntin tulosten kanssa. Heidän tuloksensa näet osoittavat, että palkkaerot kasvoivat 1980-luvun loppupuolella ensisijaisesti yksityisellä ja julkisella palvelusektorilla. Teollisuudessa sensijaan tapahtui yleisesti ottaen vain pienempiä muutoksia. 2. Toimialojen ja toimipaikkojen väliset palkkaerot Yleisten palkkaerojen ohella on viime vuosina kiinnitetty varsin paljon huomiota myös toimialojen välisiin palkkaeroihin. Kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että toimialojen väliset palkkaerot ovat hyvin samansuuntaisia eri teollisuusmaissa: toimiala, joka osoittautuu 526

3 Rita Asplund korkeapalkkaiseksi (matalapalkkaiseksi) toimialaksi yhdessä maassa on yleensä korkeapalkkainen (matalapalkkainen) toimiala myös muissa teollisuusmaissa. Tämä pätee vaikka huomioidaan, että työvoiman rakenne, osaaminen ja työtehtävät vaihtelevat niin toimialojen välillä kuin maiden välillä. Toisin sanoen toimialoille estimoidut palkkapreemiot eri teollisuusmaissa korreloivat yllättävänkin voimakkaasti (ks. esim. Lausten, 1995). Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että toimialoittaiset palkkaerot ovat muuttuneet hyvin vähän yli ajan. Korkeapalkkaiseksi (matalapalkkaiseksi) luokiteltu toimiala siten yleensä pysyy korkeapalkkaisena (matalapalkkaisena) toimialana. Toimialojen palkkarakenteen yhtäläisyydet näkyvät kuviossa 6, jossa ovat neljän pohjoismaan toimialoittaiset palkkaerot tilanteessa, jossa työvoiman erilaiset ominaisuudet ja työtehtävät on vakioitu. Tosin löytyy myös näkyviä eroja, joiden syiden selvittäminen olisi mielenkiintoinen tutkimustehtävä. Toimialoittaiset palkkaerot ovat pienimmät Ruotsissa, selvästi suuremmat Tanskassa ja suurimmat Norjassa ja Suomessa. Verrattuna USAan toimialoittaiset palkkaerot pohjoismaissa ovat kuitenkin selvästi pienemmät. Toinen palkkaerojen dimensio, joka on viime vuosina noussut esille on erikokoisten toimipaikkojen ja yritysten väliset palkkaerot. Tästä aiheesta on hiljattain valmistunut pohjoismaita vertaileva tutkimus (Albeek ym., 1995b). Kuviossa 7 on esitetty erikokoisten toimipaikkojen välillä esiintyvät palkkapreemiot tilanteessa, jossa työvoiman erilaiset ominaisuudet (kuten koulutus) on vakioitu. Lopputulos ei juuri muutu, vaikka työvoiman työolosuhteet, järjestäytymisaste sekä monet muut keskeiset työmarkkinatekijät vakioidaan. Edelleen suuremmat toimipaikat näyttä- vät maksavan parempia palkkoja. Taas kerran palkkaerot osoittautuvat pienimmiksi Ruotsissa. Todennäköisesti Suomea koskevat tulokset olisivat lähempänä Norjaa ja Tanskaa koskevia tuloksia, jos myös Suomen aineisto kattaisi koko yksityisen sektorin eikä pelkästään tehdas teollisuutta. Yllättävin tulos on kuitenkin se, että lukuunottamatta Ruotsia nämä palkkaerot erikokoisten toimipaikkojen välillä ovat hyvin lähellä USAsta saatuja vastaavia tuloksia. Erilaiset työmarkkinainstituutiot eivät siis näytä vaikuttavan merkittävästi erikokoisten toimipaikkojen välillä vallitseviin palkkaeroihin. Käynnissä on myös projekti, jossa tutkitaan ammattiryhmien välillä esiintyviä palkkaeroj a pohjoismaissa. 3. Koulutuksen ja työkokemuksen merkitys Palkkaerojen on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu kehittyvän hyvin samalla tavalla kuin eripituisen koulutuksen ja työkokemuksen hankkineiden väliset 'palkkaerot. Eli kasvavat palkkaerot selittyvät pitkälti kasvavilla palkkaeroilla enemmän ja vähemmän koulutettujen välillä sekä pitemmän ja lyhyemmän työkokemuksen hankkineiden välillä. Sama pätee supistuvien palkkaerojen osalta. Mainittakoon muutama esimerkki. USAssa ja Englannissa sekä yleiset palkkaerot että eri koulutusryhmien ja ikäryhmien väliset palkkaerot ovat kasvaneet nopeasti (Davis, 1992). Samaa koskee Ruotsia (Edin & Holmlund, 1992). Norjassa ja Tanskassa sensijaan yleiset palkkaerot kuten myös eripituisen koulutuksen ja työkokemuksen hankkineiden väliset palkkaerot pysyivät 1980-luvulla suurin piirtein muuttumattomina (Asplund ym., 1995). Minkälainen on tilanne Suomessa? Erikssonin ja Jäntin mukaan palkkaerojen nopea kasvu 527

4 Työmarkkinat murroksessa - KAK 4/ luvun lopussa selittyy ensisijaisesti kasvavilla palkkaeroilla eri palkansaajaryhmien sisällä eikä niiden välillä. Heidän tuloksensa viittaavat siis siihen, että eripituisen koulutuksen ja työkokemuksen hankkineiden väliset palkkaerot muuttuivat 1980-luvulla hyvin vähän. He toteavat, että eri palkansaajaryhmien sisäisten palkkaerojen kasvuun on Suomessa kiinnitetty hyvin vähän huomiota siitä huolimatta, että muutos on ollut varsin merkittävä ja että sama kehitys on havaittu monessa muussa teollisuusmaassa, muun muassa USAssa, Englannissa ja Ruotsissa. Valitettavasti Erikssonin ja Jäntin tutkimusperiodi päättyy vuoteen 1990, eikä siten kerro lamavuosina mahdollisesti tapahtuneista muutoksista. Suomen teollisuutta koskevat tutkimustulokset viittaavat vuorostaan siihen, että palkkaerot ja palkkahajonta ovat pysyneet lähestulkoon muuttumattomina ajanjaksolla samalla, kun koulutuksen, työkokemuksen ja senioriteetin (= nykyisen työsuhteen keston) palkkavaikutukset ovat heikentyneet varsin merkittävästi (Asplund, 1994a,b,c,1995a,b). Eli inhimillistä pääomaa näin mitattuna palkitaan yhä huonommin suomalaisessa teollisuudessa. Katsotaan joitakin tuloksia koskien teollisuuden toimihenkilöitä. Tulokset perustuvat TT:n palkka-aineistoon. Kuviossa 8 kuvataan koulutuksen tuottoasteen kehitystä eri koulutusasteilla eli verrataan toimihenkilöitä, jotka eroavat toisistaan ainoastaan hankitun koulutuksen suhteen. Toisin sanoen on yritetty vakioida mahdollisimman laajasti muut toimihenkilöiden välillä esiintyvät erot. Kuvio osoittaa, että etenkin korkea-asteen koulutuksen tuottoasteet ovat selvästi heikentyneet 1980-luvulla. Ottaen huomioon tuloverotuksen kiristyminen tarkastelujaksolla, tuottoasteen heikkeneminen olisi ollut vieläkin voimakkaampaa, jos tarkastelun kohteena olisi ol- lut koulutuksen vaikutus nettopalkkoihin eikä bruttopalkkoihin. Merkillepantavaa on myös korkeintaan peruskoulun suorittaneiden ja muutaman lisävuoden ammatillisessa koulussa suorittaneiden toimihenkilöiden olematon palkkaero. Koulutuksen tuotto aste on heikentynyt olennaisesti myös teollisuustyöntekijöiden keskuudessa (Asplund, 1994b). Mistä koulutuksen tuottoasteen heikkeneminen johtuu on kysymys, johon haetaan vastausta käynnistymässä olevassa tutkimusprojektissa. Eripituisen työkokemuksen hankkineiden palkkaero on niinikään pienentynyt (Asplund, 1995b). Sama on tapahtunut vastapalkattujen ja pitempään samassa työsuhteessa olleiden palkkaerojen osalta (kuvio 9). Pitkä työsuhde on usein muodostunut peräti dismeriitiksi. Tällainen kehitys tuskin kannustaa jatkuvaan koulutukseen työelämässä - tarve, joka yhä useammin tuodaan esille työmarkkinapoliittisessa keskustelussa. 4. Palkkaliikkuvuus Palkkaerojen ja niiden kehityksen tarkastelu ei kuitenkaan kerro, mitä palkkajakauman sisällä tapahtuu eli miten yksittäiset palkansaajat liikkuvat eri palkkatasojen välillä ja etenkin suhteessa toisiin palkansaajiin. Palkkaerot saattavat kasvaa samalla, kun yksittäisten palkansaajien suhteellinen asema palkkajakaumassa pysyy muuttumattomana. Toisaalta lähestulkoon muuttumattomat palkkaerot saattavat kätkeä huomattavaa liikkuvuutta palkkajakauman sisällä. Tällaista tutkimustietoa löytyy toistaiseksi hyvin vähän siitä huolimatta, että se toisi tärkeää taustatietoa keskusteluun minimipalkoista ja uusien työpaikkojen luomisesta. Aiemmin todettiin, että palkkaerot pysyivät 1980-luvulla suurin piirtein muuttumattomina 528

5 Rita Asplund muun muassa Tanskassa. Samanaikaisesti kuitenkin Tanskaa koskevat tutkimustulokset osoittavat, että palkansaajat liikkuvat suhteellisen paljon palkkajakauman sisällä ja erityisen nopeasti alimmasta palkkadesiilistä. Jo neljän vuoden päästä yli 80 prosenttia on siirtynyt alimmasta desiilistä ylöspäin palkkajakaumassa, eli alle 20 prosenttia kuuluu edelleen matalapalkkaisimpiin (Bingley ym., 1995). Tämän tuloksen on Tanskassa katsottu puhuvan minimipalkkasäännösten lieventämisen puolesta. Edelleen on todettu, että palkkaerot ja palkkahajonta suomalaisessa teollisuudessa ovat säilyneet lähestulkoon ennallaan ajanjaksolla Johtuuko tämä siitä, että palkansaajat liikkuvat hyvin vähän palkkajakauman sisällä eli heidän suhteellisen palkka-asemansa ei ole juuri muuttunut. Vai ovatko palkkaerot pysyneet muuttumattomina suuresta liikkuvuudesta huolimatta? Eli liikkuvatko palkansaajat suhteellisen nopeasti ylöspäin palkkajakaumassa samalla, kun uudet tulokkaat sijoittuvat palkkajakauman alapäähän ylöspäin siirtyneiden tilalle? Käynnissä on tutkimusprojekti, jossa Tanskassa tehtyä palkkaliikkuvuustutkimusta sovelletaan TT:n palkka-aineistoon. Palkkaliikkuvuuden laajuuden lisäksi projektissa yritetään myös selvittää, mitkä henkilökohtaiset ja työhön liittyvät ominaisuudet ovat voimakkaimmin vaikuttaneet havaittuihin liikkuvuustrendeihin. Tutkimus on kuitenkin vielä sen verran kesken, etten halua tässä esittää mitään Suomea koskevia tuloksia. 5. Lopuksi Tästä lyhyestä katsauksesta palkkaeroista Suomessa ja muissa maissa voi vetää ainakin kaksi loppupäätelmää. Ensiksi palkkaerot Suomessa eivät näytä olevan niin pieniä kuin yleensä väi- tetään tai halutaan uskoa. Toiseksi Suomen teollisuutta koskevat tutkimustulokset palkkaerojen, palkkahajonnan ja palkkaliikkuvuuden kehityksestä viittaavat siihen, että 1990-luvun lamavuodet eivät ole juurikaan vaikuttaneet pitkän ajan trendeihin. Kärjistäen voisi väittää, että teollisuuden työmarkkinat ovat laman aikana pitkälti toimineet samalla tavalla kuin ennen lamaa. Kirjallisuus Albeek, K, Arai, M., Asplund, R., Barth, E. & Stroyer Madsen, E., 1995a, Inter-Industry Wage Differentials in the Nordic Countries, teoksessa Westergård-Nielsen, N. (toim.), Wage Differentials in the Nordic Countries. North-Holland. (tulossa) Albeek, K, Arai, M., Asplund, R., Barth, E. & Stroyer Madsen, E., 1995b, Employer Size Wage Effects in the Nordic Countries. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, Keskusteluaiheita No. 532, Helsinki. Päivitetty versio Asplund, R., 1994a, Palkkaerot Suomen teollisuudessa. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, Sarja B91, Helsinki. Asplund, R., 1994b, Teollisuuden työntekijöiden palkat ja inhimillinen pääoma. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, Keskusteluaiheita No. 484, Helsinki. Asplund, R., 1994c, Wage Differentials, Wage Mobility and Skills in Finnish Industry. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, Keskusteluaiheita No. 525, Helsinki. Asplund, R., 1995a, The Gender Wage Gap in Finnish Industry in Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, Keskusteluaiheita No. 541, Helsinki. Asplund, R., 1995b, Är humankapital en lön. sam investering? Pohjoismaiden Taloudelli- 529

6 Työmarkkinat murroksessa - KAK 4/1995 sen Tutkimusneuvoston (NEF) kokoamassa ja julkaisemassa seminaariraportissa. (tulossa) Asplund, R. & Bingley, P., 1995, Wage Mobility in Finnish Manufacturing Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos. (tulossa) Asplund, R., Barth, E., le Grand, c., Mastekaasa, A. & Westergård-Nielsen, N., 1995, Wage Distribution across Individuals, teoksessa Westergård-Nielsen, N. (toim.), Wage Differentials in the Nordic Countries. North-Holland. (tulossa) Atkinson, A., 1995, Income Distribution in Europe and the United States. Keynote Speech at the 7th Annual EALE Conference in Lyon Bingley, P., Bj0m, N.H. & Westergård-Nielsen, N., 1995, Wage Mobility in Denmark Centre for Labour Market and Social Research, Aarhus, Working Paper Davis, SJ., 1992, Cross-Country Pattems of Change in Relative Wages. NBER Working Paper No Edin, P-A. & Holmlund, B., 1992, The Swedish Wage Structure: The Rise and Fall of Solidarity Poliey? Uppsala university, Department of Economies, Working Paper 1992:13. Eriksson, T. & Jäntti, M, 1995a, The Distribution ofeamings in Finland Ekonomisk-Statsvetenskapliga Fakulteten vid Åbo Akademi, Working Paper. Eriksson, T. & Jäntti, M., 1995b, The Distribution of Earnings in Finland Moniste. Lausten, M., 1995, Inter-Industry Wage Differentials in Denmark? Moniste. Nordberg, L., 1994, Inkomstfördelningen i ett intemationellt perspektiv, Ekonomiska Samfundets Tidskrift 3/1994, ss OECD, 1993, Employment Outlook Paris. 530

7 Rita Asplund Kuvio 1. Käytettävissä olevien tulojen jakautuminen kulutusyksikköä ja henkilöä kohden 1980-luvulla Gini-kertoimella mitattuna Gini-kerroin, % D 1980-luvun 1980-luvun alussa lopussa Gini-kerroin, % o L..-'----_ SUOMI RUOTSI ENGLANTI KANADA USA o Lähde: Nordberg (1994) Kuvio 2. Palkkahajonnan kehitys Suomessa ajanjaksolla logaritmoitujen vuosiansioiden variaatiokertoimella mitattuna , 0.7 Kaikki Miehet Naiset ~::;~.f-'~ L...i.. -' '- -' '--' Lähde: Eriksson & Jäntti (199Sb) 531

8 Työmarkkinat murroksessa - KAK 4/1995 Kuvio 3. Palkkahajonnan kehitys Suomessa ajanjaksolla ylimmän (P90)ja alimman desiilin (PlO) sekä jakauman mediaanin (P50) suhteilla mitattuna 1.6, , 1.6 P90IPI0 P50IPI0 P901P ::: =.. ~.~.. ~.. ~.. =-=.~..._..._..._... ::: L-L- ----' '- ' '---' Lähde: Eriksson & Jäntti (1995b) Kuvio 4. Suomen teollisuuden toimihenkilöiden ja työntekijöiden (P90/P 10) palkkasuhteen kehitys vuosina sekä Ruotsin teollisuuden työtekijöiden vastaavan palkkasuhteen kehitys vuosina (P90IPIO) Toimihenkilöt/Suomi Työntekijät/Suomi TyöntekijätlRuotsi 1.6 " 1.6 " ; Lähde: Asplund (1994a) ja Edin & Holmlund (1992) 532

9 Rita Asplund Kuvio 5. Mies-ja naistoimihenkilöiden (P75IP25}-palkkasuhteen kehitys Suomessa vuosina ja Ruotsissa vuosina , , Suomi/miehet Ruotsi/miehet Suomi/naiset r-~======~ '----'-_-'--_--'---_-'---_'------'-_----'-_----'-_-L-_-'--_-'--_' '_----'-_----'-' Lähde: Asplund (199Sa) ja Edin & Holmlund (1992) 533

10 Työmarkkinat murroksessa - KAK 4/1995 Kuvio 6. Toimialoittaiset palkkaerot pohjoismaissa kun työvoimassa esiintyvät erot on vakioitu Kai vostoiminta ElintarviketeolL Tekstiiliteoll. Puutavara PaperiteoH. Kemiallinen teoll. Savi, lasi, kivi Metallien valm. Metalliteoll. Muu teoh. Sähkö Rakennus Tukkukauppa Vähittäiskauppa Hotelli, majoitus Kuljetus f f- - - L- f ~/~// ~/ ~ f f f f ~ ' ~---- ~ f dp=r f ///.///////// r::::1-' f c:::==:::::~~~~ f------' f bm:zza "... Puhtaanapi to f- _12Z222:ZZ222ZZZZ222ZZZZ222ZZ~,--~~~~_ --- Rahoitustoim ::l'//~//~/ /~/~/ /~/ ~// /;/" ~:~:~~~~:: _ rn = Opetus ym. Virkistystoim. Kotital. pal v. toim. f f f- - - I I I I I I I o %-ero toimialojen keskipalkasta 30 Tanska (1990) Suomi D Norja D Ruotsi (1987) (1989) (1981) Lähde: AIbeek ym. (1995a) 534

11 Rita Asplund Kuvio 7. Palkkapreemiot erikokoisten toimipaikkojen välillä pohjoismaissa % -ero keskipalkkatasosta , 10 5 o ~--~------~ ~------~------~ ~--~ ~ Tanska (1991) II Suomi (1985) ~ Norja (1989) ~ Ruotsi (1991) Lähde: Albrek ym. (199Sb) Kuvio 8. Koulutuksen keskimääräinen tuottoaste koulutusasteen mukaan vertailuryhmän ollessa korkeintaan peruskoulun suorittaneet), kaikka teollisuustoimihenkilöt Suomessa (TT: n jäsenyritykset) % % 60, KorkejJ-koulututkinto Alin korkea-aste ~pi keskiaste ~ ~ Alempi keskiaste r---~ =~-----= ~o -10~--~~--~--~~--~--~~--~--~~--~--~~ Lähde: Asplund (199Sb)

12 Työmarkkinat murroksessa - KAK 4/1995 Kuvio vuotta samassa työsuhteessa olleiden teollisuustoimihenkilöiden keskim. palkkapreemio verrattuna vastapalkattuun (työsuhteen keso <1 v.) % % \ \ \ \ I I Teollisuustoimihenkilöt 2 1 o o Tekniset toimihenkilöt ~ Kaikki toimihenkilöt -2-3~--~~--~--~~--~--~~--~--~~--~--~~ Lähde: Asplund (l995b) 536

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. METLLIN RELINSIOT NOUSIVT, PROSENTTI VUODESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Talous, tulos ja tasa arvo globaalissa kilpailussa?

Talous, tulos ja tasa arvo globaalissa kilpailussa? Kuka johtaa? elinkeinoelämä ja tasa arvo Tasa arvoasiain neuvottelukunta 19.3.2010 Talous, tulos ja tasa arvo globaalissa kilpailussa? Minna Canth Akatemiaprofessori Anne Kovalainen Turun yliopisto, kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Perhevapaiden vaikutukset äitien palkkoihin Suomen yksityisellä sektorilla

Perhevapaiden vaikutukset äitien palkkoihin Suomen yksityisellä sektorilla Perhevapaiden vaikutukset äitien palkkoihin Suomen yksityisellä sektorilla Sami Napari (Etla) Perhe- ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Taustaa Sukupuolten välinen palkkaero kaventunut

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne

Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot -hankkeen päätösseminaari 25.4.2008 Helsinki Sami Napari (ETLA) Esityksen rakenne! Johdanto

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

Vasemmistoliiton ehdotus vähimmäispalkkatavoitteeksi: miksi ja miten? Ehdotuksen tausta- ja esittelykalvot , Helsinki

Vasemmistoliiton ehdotus vähimmäispalkkatavoitteeksi: miksi ja miten? Ehdotuksen tausta- ja esittelykalvot , Helsinki Vasemmistoliiton ehdotus vähimmäispalkkatavoitteeksi: miksi ja miten? Ehdotuksen tausta- ja esittelykalvot 23.2.2016, Helsinki Vähimmäispalkka On näyttöä siitä, että palkkajakauman alapää vuotaa. Yhä suurempi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Eläkekattoa koskeva muistio

Eläkekattoa koskeva muistio Eläkekattoa koskeva muistio 18.12.2014 Sisältö Muistion taustaa Laskelmia kuvitteellisen eläkepalkkakaton vaikutuksista Suuria lakisääteisiä eläkkeitä koskevia tilastoja Eduskuntakeskustelua eläkekatosta

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Lukioiden väliset erot ja paremmuusjärjestys

Lukioiden väliset erot ja paremmuusjärjestys Lukioiden väliset erot ja paremmuusjärjestys Mika Kortelainen ja Heikki Pursiainen 21.11.2014 1 Lukioiden vertailuista Erilaiset lukioiden rankinglistat ja vertailut ovat olleet näyttävästi esillä mediassa

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /15 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. YLEISTÄ PALKKARYHMITTÄISIÄ TIETOJA NIMELLISANSIOKEHITYS REAALIANSIOKEHITYS 3 MUUT ALAT 3 IDENTTISTEN HENKILÖT AUTOKAUPAN TOIMIHENKILÖT

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. 01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Tutkimus sisältää

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Kaupunkialueen työmarkkinat ja niiden dynamiikka. Petri Böckerman Palkansaajien tutkimuslaitos

Kaupunkialueen työmarkkinat ja niiden dynamiikka. Petri Böckerman Palkansaajien tutkimuslaitos Kaupunkialueen työmarkkinat ja niiden dynamiikka Petri Böckerman Palkansaajien tutkimuslaitos 1. Johdanto Suomen talouden elpyessä 1990-luvun alun syvästä lamasta työllisyyden ja työttömyyden alue-erot

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

Kasvihuonetuotannon kannattavuus

Kasvihuonetuotannon kannattavuus Kasvihuonetuotannon kannattavuus Tutkija Anu Koivisto, LUKE Esitelmän rakenne 1. Toimialakatsaus 2. Kannattavuus 3. Vakavaraisuus 2 Teppo Tutkija 28.10.2015 1. Toimialakatsaus 3 Teppo Tutkija 28.10.2015

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Työttömyysturvaetuuksien sanktiot Suomessa. Henna Busk Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015

Työttömyysturvaetuuksien sanktiot Suomessa. Henna Busk Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 Työttömyysturvaetuuksien sanktiot Suomessa Henna Busk Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 Taustatietoa Sisältö Työttömien etuudet Työttömyysturvaetuuden sanktiot Väitöskirjatutkimus: Kannustavatko

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

Osa-aikaeläkeläisten eläkkeet ja ansiot

Osa-aikaeläkeläisten eläkkeet ja ansiot Eläketurvakeskuksen monisteita 47 Osa-aikaeläkeläisten eläkkeet ja ansiot Mervi Takala Helsinki 2004 Sisältö 1 Johdanto 5 Osa-aikaeläkkeiden määrän kehitys 5 Osa-aikaeläkeläisten ansiot 6 Keskustelua

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Maankohoaminen saaristossa

Maankohoaminen saaristossa Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Yritys/toimipaikkakohtaiset henkilöstöominaisuudet

Yritys/toimipaikkakohtaiset henkilöstöominaisuudet Aineistokuvaus Yritys/toimipaikkakohtaiset henkilöstöominaisuudet Sisältökuvaus FLEED (Finnish Longitudinal Employer - Employee Data) -aineistosta on tutkimuskäyttöön muodostettu yritys- ja toimipaikkapohjaiset

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikkaan pyrkivien on lisäksi vastattava kysymyksiin teoksesta Anttonen & Sipilä, Suomalaista sosiaalipolitiikkaa (2000).

Sosiaalipolitiikkaan pyrkivien on lisäksi vastattava kysymyksiin teoksesta Anttonen & Sipilä, Suomalaista sosiaalipolitiikkaa (2000). tunnus SOSIAALIPOLITIIKKA AINEISTOKOE Sosiaalipolitiikkaan pyrkivien on lisäksi vastattava kysymyksiin teoksesta Anttonen & Sipilä, Suomalaista sosiaalipolitiikkaa (2000). Perehdy aineistoon ja vastaa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Aikuisten osaaminen PIAACtutkimuksen

Aikuisten osaaminen PIAACtutkimuksen 1 Työelämän murros ja aikuiskoulutuksen kipupisteet SAK:n seminaari 23.5.2016 Aikuisten osaaminen PIAACtutkimuksen valossa Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista 1 29.9.2015 Valtiovarainministeriö Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista Tämä muistio tarkastelee hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Ann Selin 9.5.2016. Jyväskylä

Ann Selin 9.5.2016. Jyväskylä Ann Selin 9.5.2016 Jyväskylä Kilpailukykysopimus Emme pidä kilpailukykysopimuksesta, mutta neuvottelemalla voimme saada paremman lopputuloksen pamilaisille, kuin maan hallituksen pakkotoimin ja leikkauksin.

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot