Satakunnan sairaanhoitopiiri kuntayhtymä. Zappa-projekti. Arviointi projektin toteutumisesta

Transkriptio

1 Satakunnan sairaanhoitopiiri kuntayhtymä Zappa-projekti Arviointi projektin toteutumisesta Jorma Kajanus

2 1. Tausta Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon toimialueella on tunnistettu alueita, joita kehittämällä voidaan parantaa hoidon tasoa avomielenterveyspalvelujen avulla, pitää yllä ja kehittää tasapainoista palvelurakennetta sekä varmistaa resurssien riittävyyttä. Nykyisiin ja tuleviin haasteisiin pyritään vastaamaan Zappa Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatristen palveluiden tuottaminen arvoon perustuen hankkeella. Hanke on rinnakkaishanke Attendo MedOne:n samannimiselle hankkeelle. Niillä on osin yhteiset, osin erilliset tavoitteet ja toimenpiteet. Hankkeen suunniteltu toteutusaika oli , mutta sitä jatkettiin saakka. Hanketta rahoittaa Tekes Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjelman puitteissa. Sairaanhoitopiirin hankkeen kustannusarvio on eur, josta Tekes-rahoituksen osuus on 50 %. Hankkeen ydinpartnereita ovat Satakunnan sairaanhoitopiiri, Porin ja Rauman kaupungit sekä yksityinen palveluntarjoaja Attendo MedOne. Viimeksi mainittu huolehti ulkoistettuina palveluina kokonaisuutta, joka palveli hyvin hankkeiden toteutusta. Rinnakkaisten hankkeiden toteuttamisympäristö muuttui palveluulkoistuksen päätyttyä alkaen, jolloin Attendo MedOnen hoitamat toiminnot palautuivat sairaanhoitopiirille. Attendo MedOne jättää loppuraportin rinnakkaishankkeesta Tekesille syyskuussa 2013, kun taas Satakunnan sairaanhoitopiiri jatkaa oman hankkeensa toteutusta saakka. Tämän Bureau Veritasin Satakunnan sairaanhoitopiirille tekemän kertaluonteisen arvioinnin tavoitteena on arvioida täyttääkö hanke sille asetetut tavoitteet. Auditoinnin tuloksena annetaan lausunto siitä, onko hankkeessa toimittu sille asetettujen tavoitteiden ja suunnitelmien mukaisesti. Raportti antaa myös Attendo MedOne:lle ulkopuolista näkemystä hankkeen onnistumisesta, ja Satakunnan sairaanhoitopiirille mahdollisista tarvittavista lisätoimenpiteistä ennen hankeajan päättymistä vihjeitä, jotka varmistavat hankkeen tavoitteiden paremman saavuttamisen. Helsingissä, Jorma Kajanus Lead Auditor Bureau Veritas Certification Finland Hermannin rantatie Helsinki jorma.kajanus@kajanusconsulting.fi

3 Sisällys 1. Tausta Zappa-projektin tavoitteet... 3 Tavoitteet... 3 Asiakastulokset... 3 Yhteiset tulokset... 3 Satakunnan sairaanhoitopiirille syntyvät tulokset / tuotteet... 3 Henkilöstötulokset... 3 SatSHP; Vetovoimaisen työpaikan toimintamalli... 3 Yhteiskuntatulokset... 4 Toiminnan tulokset... 4 Yhteiset tulokset Toteutus Havainnot... 5 Johtajuus... 5 Asiakastulokset... 6 Henkilöstötulokset... 6 Yhteiskuntatulokset... 6 Toiminnan tulokset Olennaiset teemat... 8 Johtaminen muutostilanteessa Jo käynnistettyjen muutosprosessien jatkuvuuden varmistaminen Kokemusten kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen Lausunto... 8 Lähteet... 9

4 2. Zappa-projektin tavoitteet Zappa-projektisuunnitelmasta tunnistetut tavoitteet ja odotetut tulokset on ryhmitelty seuraavassa soveltaen EFQM Excellence 2013 arviointimallin kriteerejä. Tavoitteet 1) Potilaslähtöisten, vaikuttavien ja kustannustehokkaiden avomielenterveyspalvelujen järjestäminen Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella hyödyntäen muualla toimiviksi havaittuja toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä; 2) Palvelurakenteen tasapainoinen ylläpito ja kehittäminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä; sekä 3) Sopimusmallin luominen, jossa palveluiden hankinta, palvelun laadun seuranta ja palvelutuotannosta maksettava palkkio pohjautuu tuotettuun terveyshyötyyn suoritteiden tai kiinteiden vuosihintojen sijaan. Asiakastulokset Yhteiset tulokset 1) Monipuolisten, oikea-aikaisten ja vaikuttavien psykiatristen avohoitopalveluiden toteuttaminen Satakunnan sairaanhoitopiirin alueelle, jotta psykiatrista hoitoa muutetaan nykyistä avohoitopainotteisemmaksi. Hankkeen aikana on todennettava, että hanke tuottaa suuremman terveyshyödyn samoin tai nykyistä pienemmin resurssein Satakunnan sairaanhoitopiirille syntyvät tulokset / tuotteet Potilas saa parhaan mahdollisimman hoidon sairaanhoitopiirin voimavaroja tuhlaamatta. Rutiinihoitokäytäntöihin parhaiten soveltuvat terveyshyödyn yleiset ja häiriöryhmä-kohtaiset mittarit selvitetään. Luodaan vertailuasetelma, jossa kummankin palvelun tuottajan hoitovastuulla olevan väestön hoidon kokonaiskustannuksia ja potilaiden saamaa terveyshyötyä mitataan yhteismitallisesti. Optimaalinen käyttösuhde avohoidon, avohoitoa tukevien palveluiden ja sairaalahoidon välillä määritellään potilaan hyvinvointi ja hoidon tarve sekä kustannustehokkuus huomioiden. Henkilöstötulokset SatSHP; Vetovoimaisen työpaikan toimintamalli Lisätään työhyvinvointia parantamalla työpaikan vetovoimaisuutta; Etsitään toimintamalleja, joiden vaikuttavuus on hyvä; Vaikuttavuusmittareiden seuraaminen työryhmässä parantaa työmotivaatiota ja luo palkitsevuuden kokemuksen; Hankkeessa tavoitellaan uutta sopimusmallia, jossa osa saavutetusta hyödystä voidaan ohjata palveluiden tuottajalle ja työntekijöille.

5 Yhteiskuntatulokset Kaksi väitöskirjaa Turun yliopistolle, kaksi väitöskirjaa Helsingin yliopistolle Kelalle syntyy hankkeessa tapa hyödyntää tehokkaasti rekistereihin kertyvää tietoa alueellisten palvelujärjestelmien kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa. Yhteiskunnalle syntyvä tuote on väestölle saatava terveyshyöty ja tätä kautta sosiaalivakuutuksen alentuneet kustannukset sekä malli seurata laajemmin toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksia. Toiminnan tulokset Yhteiset tulokset 1) Monipuolisten, oikea-aikaisten ja vaikuttavien psykiatristen avohoitopalveluiden toteuttaminen Satakunnan sairaanhoitopiirin alueelle, jotta psykiatrista hoitoa muutetaan nykyistä avohoitopainotteisemmaksi. Hankkeen aikana on todennettava, että hanke tuottaa suuremman terveyshyödyn samoin tai nykyistä pienemmin resurssein. Projektin lopputuloksena syntyy Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella potilaslähtöinen ja kustannustehokas psykiatrisen hoidon toimintamalli. 2) Terveyshyödyn mittaaminen läpinäkyvästi tavalla, joka mahdollistaa palveluiden hinnoittelemisen tuotettuun terveyshyötyyn perustuen. Tämän tuloksena toiminnan fokus siirtyy myös taloudellisesti potilaaseen pois sisäisen tehokkuuden seuraamisesta; luodaan julkisen ja yksityisen sektorin välille yleinen sopimusmalli, jolla palvelutuotannon korvaus sidotaan terveyshyötyyn suoritteiden tai vuosihinnan sijaan. Sopimusmalli on monistettavissa; sekä luodaan avohoitopalveluita, joiden vaikuttavuus on tutkittu ja voidaan implementoida täydentämään olemassa olevia palveluja sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tarkoitus on luoda terveydenhuoltoon aitoa ja läpinäkyvää kilpailua, jossa innovatiiviset ja hoidon kokonaisuuden kannalta parhaat toimijat menestyvät. 3. Toteutus Arvioinnissa käytettiin soveltaen EFQM Excellence 2013 (European Foundation of Quality Management) arviointimalliin perustuvaa lähestymistapaa. Mallin ovat kehittäneet eurooppalaiset organisaatiot ja sitä käytetään kymmenissä tuhansissa organisaatioissa arvioinnin ja itsearvioinnin työkaluna sekä kehittämisen viitekehyksenä. Mallin käyttö on toimialariippumatonta, ja sitä käyttävät myös terveydenhuoltoalan organisaatiot. Lisätietoja mallista on saatavilla osoitteissa ja Havaintoja hankkeen tuloksista arvioitiin ja ne ryhmiteltiin mallin alueiden 6-9, Results kriteereillä. Sen lisäksi arvioitiin ja ryhmiteltiin johtamiseen ( Leadership ) liittyviä havaintoja. Sellaiset havainnot, jotka täyttivät mallin alueiden 2-5, Enablers kriteerit, voitiin ohjata helposti johtamisen tai tulosten arviointialueisiin.

6 Dokumenttiarviointi perustui molempien hankkeiden osalta Tekes-raportoinnin väliraportteihin, Attendo MedOnen joihinkin saavutettujen tulosten esitysmateriaaleihin ja sairaanhoitopiirin projektisuunnitelmaan. Dokumenteissa esitettyjä väittämiä todennettiin ja johtopäätöksiä arvioitiin haastattelemalla projektipäällikkö Minna Nevalaista sekä hankkeen osa-aikaista lääketieteellistä asiantuntijaa, yleislääketieteen tohtori Ulla Saxenia Raumalla. Samassa yhteydessä perehdyttiin hankkeen aikana syntyneeseen muuhun dokumentoituun aineistoon. 4. Havainnot Johtajuus Sairaanhoitopiirin organisaation kuuluvien henkilöiden sitoutuminen Zappa-projektin tavoitteiden saavuttamiseen kaikilla tasoilla, mukaan lukien ylimmän johdon, on johtamisen kannalta haasteellista. Pysyvien tulosten saavutusten edellyttää johtajilta jatkuvaa aktiivista suunnan näyttämistä ja otetta tulevaisuuden luomisessa. Zappa-projekti on mukana sairaanhoitopiirin toimintasuunnitelmissa ja projektin toteuttamiseen liittyvät vastuut on määritelty. Myös monet projektin tavoitteiden mukaiset muutokset toimintamalleissa näyttävät vakiintuvan pysyviksi käytännöiksi. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole esitetty näyttöä siitä, että kehittämistoimenpiteet olisivat vaikuttaneet sairaanhoitopiirin rakenteisiin tai niitä olisi otettu laajemmin käyttöön sopivaan muotoon muokattuina. Ohjausryhmä, joka seuraa ja ohjaa projektin toteuttamista, sekä operatiiviset projekti- ja työryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Kokouksissa arvioidaan projektin etenemistä ja saavutettuja tuloksia. Kokemusten, havaintojen ja mittaustulosten antamien indikaatioiden perusteella on käynnistetty uusia toimintamuotoja, kuten uniryhmät ja tehty muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin. Onnistuneiden uusien toimintamuotojen kehittäminen ja juurruttaminen edellyttävät oppimiseen, luovuuteen ja innovatiivisuuteen kannustavaa ilmapiiriä ja organisaatiokulttuuria. Toistaiseksi ei ole esitetty näyttöä siitä, miten johtajat edistävät myönteisen ja tuloksia tuottavat toimintakulttuurin muodostumista. Myöskään tuloksia oppimisen, luovuuden ja innovatiivisuuden systemaattisesta hyödyntämisestä ei esitetä. Henkilöstön muutosvastarinta on hidastanut projektin tavoitteiden mukaista toimintojen uudistamista useissa yksiköissä. Vaikka vastustus ja sitoutumisriski, myös sisäinen, on tunnistettu todennäköiseksi jo hankkeen suunnitteluvaiheen riskien arvioinnissa, ja riskien hallintatoimenpiteitä on pohdittu, voidaan

7 niiden hallintaa tiedottamisessa, osallistamisessa ja koulutuksissa pitää esitetyn aineiston perusteella lähtökohtaisesti reagoivana. Aineistossa ei myöskään esitetä arvioita siitä, ovatko toimenpiteet, kuten muutoskoulutukset ja uuden toimintamallin juurruttamiseen liittyvien kysymysten käsittely, olleet riittäviä ja oikein kohdennettuja. Asiakastulokset Palvelun saatavuutta ja hoitotulosten kehittymistä mitataan myös alueilla, joilla on tehty Zappa-projektin tavoitteiden mukaisia muutoksia. Tehdyt päätökset perustuvat analysoituihin mittaustuloksiin. Avoimeksi jää, millä tavoin yksiköissä, joissa pysyvien muutosten aikaansaaminen, kuten Harjavallan ja Porin poliklinikoilla, on haasteellista, asiakastuloksia verrataan vastaaviin tuloksiin onnistuneista yksiköistä. Avoimeksi jää myös se, miten muutoksia perustellaan vertailutuloksilla päätöksenteossa sekä erikseen henkilöstölle. Henkilöstötulokset Projektin yhtenä tavoitteena on vetovoimaisen työpaikan toimintamallin kehittäminen. Aineiston perusteella jää avoimeksi, miten vetovoimainen työpaikka määritellään ja millaisilla kriteereillä sitä arvioidaan, sekä se, millaisilla tavoitteilla ja ohjelmilla tavoite aiotaan saavuttaa. Sairaanhoitopiirin henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu v ja uudelleen 03/2013. Kunhan uusimman mittauksen tulokset ovat käytettävissä, voidaan eri yksiköiden tuloksia verrata toisiinsa ja tunnistaa mahdollisia kehittämisalueita. Yleisen mittauksen tuloksista saattaa kuitenkin olla vaikeaa tunnistaa yksittäisten projektien ja niiden erityiskysymysten vaikutusta työtyytyväisyyteen, jolloin projektien kannalta merkittävien tekijöiden vaikutuksista ei saada mittaustuloksia johtamisen ja päätöksenteon tueksi. Suppeilla ja hyvin kohdennetuilla sähköisillä kyselyillä voidaan nopeasti saada mittaustuloksia halutuilta alueilta. Työntekijöiden ammattitaidossa on myös rinnakkaishankkeen aikana havaittu suuria eroja henkilöiden välillä. Koska hoidon laadun merkitystä voidaan pitää olennaisena, vaikkapa käyntien määrään vaikuttavana tekijänä, on organisaation haettava aktiivisesti keinoja erojen pienentämiseksi ja/tai vaikutusten eliminointiin. Yhteiskuntatulokset Vaikka projektin yhtenä alatavoitteena on luoda tapa, jolla Kela voi hyödyntää tehokkaasti rekistereihin kertyvää tietoa alueellisten palvelujärjestelmien kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa, ei aineiston perusteella voida osoittaa vuorovaikutteisen yhteyden muodostumista Kelan kanssa yhteistyön molemmin puolisessa hyödyntämisessä. Projektin yhtenä tavoitteena olevaa tutkimushanke-yhteistyötä toteutetaan Turun ja Helsingin yliopistojen kanssa siten, että väitöskirja-ohjaajat osallistuvat Zappa-hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn. Tavoitteen mukaisesta neljästä väitöskirjatyöstä on käynnissä kaksi. Toiminnan tulokset Projektin käyttöön hankittua ja kehitettyä mittaristoa sekä menetelmiä tiedon keräilyssä ja analysoinnissa voidaan pitää onnistuneena. Ne mahdollistavat projektin tavoitteiden mukaisen datan keräämisen ja validin tutkimustiedon tuottamisen. Määrittelemättä on, missä laajuudessa ja mihin tarkoitukseen määrällistä ja laadullista (subjektiivista) dataa kerätään tutkimushankkeen päätyttyä. Tavoitteena olevan geneerisen, yleisen tarjouspyyntö- ja sopimusmallin kehittäminen, sekä seurattavien kustannus- ja vaikuttavuusparametrien ja mm. niiden tavoitetasojen määrittely valmistuu, kunhan riittävä

8 määrä tutkimusaineistoa tuotetusta terveyshyödystä ja hoidon kokonaiskustannuksista saadaan kerätyksi ja analysoiduksi. Epäilyksiä siitä, riittävätkö nykyiset resurssit tavoitteen saavuttamiseen, on esitetty. Projektin tavoitteena oleva tarjouspyyntö- ja sopimusmalli ovat monistettavissa valtakunnallisesti psykiatrian palvelutuotannon järjestämisessä. Malleja ja niiden kehittämistä varten kerätty Satakunnan sairaanhoitopiirin ainutkertainen tutkimusaineisto jäävät rinnakkaishankkeen kautta myös yksityisen toimijan Attendo MedOnen käyttöön hyödynnettäväksi muissa asiakasyhteyksissä. Avoimeksi jää, ovatko osapuolet selvittäneet mallien ja tutkimusaineiston omistukseen sekä käyttöön, mukaan lukien tietosuojan liittyvät oikeudelliset kysymykset. Avoimeksi jää myös kysymys siitä, miten estetään sellaisen tilanteen syntyminen, jossa yksityinen toimija voi käyttää aineistoa sairaanhoitopiirin vahingoksi. Akuuttiosaston käytön vähentäminen on projektin keskeisiä tavoitteita. Myös tutkimusaineisto tukee havaintoa tarpeesta vähentää potilaspaikkojen määrää sairaanhoitopiirin alueella, ja toimi päätöksenteon tukena. Tutkimusaineistosta ei toistaiseksi voitane osoittaa selvää näyttöä siitä, lisäävätkö muutokset peruspalveluiden ja kuntoutuksen käyttöä. Rauman mielenterveyskeskuksessa kehitettiin osaston, lääkäreiden ja vastaanottotyöryhmän kanssa hoitoon pääsyn prosesseja, ja kehittämisessä otettiin huomioon projektin puitteissa tehtävien muutosten vaikutus toimintamalleihin. Uusien toimintamuotojen, kuten vastaanottotyöryhmän ja tehostetun avohoidon yksikön käynnistyminen aiheuttavat muutoksia hoitoketjuissa ( prosesseissa ), sekä painetta muutoksiin organisaatioissa ja toimintamalleissa. Käytössä olevassa aineistossa ei esitetä hoitoketjujen ( prosessien ), organisaatioiden eikä toimintamallien kehityksen tuloksia eikä niiden vaikuttavuutta toiminnallisiin tuloksiin. Varmuutta ei saada myöskään siitä, onko vastaavaa pysyviä vaikutuksia aikaan saavaa kehitystyötä tehty Rauman keskusta lukuun ottamatta muissa projektin kohteina olevissa yksiköissä. Haastattelulausunnon mukaan ovat päivittämättä hoitoketjut ja niiden kuvaukset mukaan lukien Zappaprojektin yhteydessä toteutetut muutokset toimintamuodoissa. Haastateltavat ovat tietoisia päivityksen merkityksestä hoitoketjujen toimivuudelle ja muutosten reaaliselle toteuttamiselle. Avoimeksi jäi, milloin päivitykset aiotaan tehdä ja se, millaisia malleja ja työkaluja sairaanhoitopiirissä on käytössä hoitoketjujen päivittämiseen. Projektin yhtenä alatavoitteena on kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön laajentaminen ja kehittäminen systemaattiseksi. Tapaamiset kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ovat aineiston perusteella olleet lähinnä informatiivisia, ja niissä on keskustelut yhteistyöhön liittyvistä asioista. Avoimeksi jää, millaisilla konkreettisia toimenpiteitä aiotaan tehdä kolmannen sektorin vakiintuneiden toimijoiden integroimiseksi sairaanhoitopiirin hoitoketjuihin ( prosesseihin ) vaikkapa tukipalvelujen tuottajana; millaisia tavoitteita, tuloksia ja ohjelmia niiden toteuttamiseen asetetaan. Psykiatrisen hoidon toimintamalleja kehitettiin Zappa-projektin tavoitteiden mukaisesti, ja useat keskeiset tavoitteet saavutettiin. Vaikka haastattelulausunnon mukaan avohoidon toimintamallien uudistaminen olisi toteutettu ilman Zappa-projektiakin, tukevat projektin tutkimushanke samoin kuin Attendo MedOne:n rinnakkaishanke uusien toimintamallien toteuttamista ja vakiinnuttamista merkittävästi. Tiedossa ei ole, aiotaanko sairaanhoitopiirissä arvioida kokemuksia ja tuloksia rinnakkaishankkeista systemaattisella tavalla siten, että vahvuuksia ja kehittämisalueita tunnistetaan ja siten, että käynnistetään kehittämisohjelmia priorisoitujen vahvuuksien ja kehittämisehdotusten hyödyntämiseksi omassa toiminnassa.

9 5. Olennaiset teemat Johtaminen muutostilanteessa. Sairaanhoitopiirin organisaation kuuluvien henkilöiden sitoutuminen muutosten toteuttamiseen kaikilla tasoilla, mukaan lukien ylimmän johdon, on johtamisen kannalta haasteellista. Pysyvien tulosten saavuttaminen edellyttää johtajilta jatkuvaa aktiivista suunnan näyttämistä ja otetta tulevaisuuden luomisessa. Jo käynnistettyjen muutosprosessien jatkuvuuden varmistaminen. Zappa-projekti on mukana sairaanhoitopiirin toimintasuunnitelmissa ja projektin toteuttamiseen liittyvät vastuut on määritelty. Onnistuneet muutokset integroituvat osaksi organisaation rakenteita ja myös muokkaavat niitä. Uusien hoitoketjujen ( prosessien ) kehittäminen ja dokumentointi, samoin kuin niiden hoitoketjujen ( prosessien ), joiden kanssa uudet toimintamallit ovat vuorovaikutuksessa, kehittäminen ja dokumentointi vastaamaan uutta asetelmaa, varmistaa onnistuneen juurruttamisen. Kokemusten kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen Psykiatrisen hoidon toimintamalleja kehitettiin Zappa-projektin tavoitteiden mukaisesti, ja useat keskeiset tavoitteet saavutettiin. Projektiin sisältyvä tutkimushanke samoin kuin Attendo MedOne:n rinnakkaishanke tukevat uusien toimintamallien kehittämistä ja vakiinnuttamista merkittävästi. Sairaanhoitopiirin oman hankkeen, rinnakkaishankkeen ja yhteistyön yksityisen toimijan Attendo MedOnen kanssa tuomien kokemusten systemaattinen kokoaminen, analysointi ja priorisoitujen tulosten hyödyntäminen uusien kehittämisohjelmien luomisessa varmistaa pysyvien tulosten saavuttamisen. 6. Lausunto Satakunnan sairaanhoitopiirin tilaamassa kertaluonteisessa arvioinnissa annamme lausunnon siitä, saavuttaako Zappa-projekti sille asetetut tavoitteet ja onko hankkeessa toimittu sille asetettujen tavoitteiden ja suunnitelmien mukaisesti. Lausunto on ulkopuolisen näkemys onnistumisesta, ja voi antaa vihjeitä mahdollisista toimenpiteistä tavoitteiden paremmasta saavuttamisesta. Arvioinnin perusteella lausumme, että Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Attendo MedOnen rinnakkaisten hankkeiden samanaikainen toteutus on onnistuneesti tukenut Zappa-projektin tavoitteiden ja hankkeen yhteisten tulosten saavuttamista. Hankkeet saavuttavat rinnakkaisten hankkeiden osalta niille asetetut tavoitteet niissä on toimittu asetettujen tavoitteiden ja suunnitelmien mukaisesti. Satakunnan sairaanhoitopiirin hankkeen osalta toteamme, että sairaanhoitopiirin omat tavoitteet ja tulokset on arviointivaiheessa saavutettu vasta osittain; tutkimushankkeen edellyttämät toimintamallit on luotu, tutkimusaineistoa kerätään ja uudistettu psykiatrisen hoidon toimintamalli on toteutettu joissain yksiköissä. Saavuttamatta ovat tavoitteet vetovoimaisen työpaikan toimintamallista, potilaan parhaasta mahdollisesta hoidosta ja optimaalisesta käyttösuhteesta eri toimijoiden välillä avohoidossa. Toteamme myös, että niille asetetut tavoitteet ovat pääsääntöisesti laadullisia (subjektiivisia). Satakunnan sairaanhoitopiirin johdon sekä projektin ohjausryhmän tehtävä on hankkeen ohjelman mukaisten toimenpiteiden vieminen loppuun, muutosten juurruttaminen pysyviksi toimintamalleiksi sekä jatkuvuuden varmistaminen kehitystoiminnalle, jatkuvalle parantamiselle.

10 Lähteet Zappa-projektisuunnitelma / Satakunnan sairaanhoitopiiri Zappa-projektisuunnitelman muutosilmoituksia Tekesille / Attendo MedOne Tekes rahoitushakemus, ei päiväystä / Satakunnan sairaanhoitopiiri Tekes rahoitushakemuksen liite, ei päiväystä / Satakunnan sairaanhoitopiiri Tekes päätös /Satakunnan sairaanhoitopiiri Tekes väliraportit / Satakunnan sairaanhoitopiiri Tekes väliraportit / Attendo MedOne ( ) ( ) ( ) ( ) Erilaisia raportteja ja esityksiä projektin toteutuksesta / Attendo MedOne Haastattelut , Rauma Projektipäällikkö Minna Nevalainen lääketieteellinen asiantuntija, yleislääketieteen tohtori Ulla Saxén