Vaalijalan laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten asumisen sekä työ- ja päivätoiminnan järjestäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaalijalan laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten asumisen sekä työ- ja päivätoiminnan järjestäminen"

Transkriptio

1 Me asumme omassa kodissa ja käymme työ ja päivätoiminnassa! TARVESELVITYS Vaalijalan laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten asumisen sekä työ- ja päivätoiminnan järjestäminen

2 Kuopion kaupunki Tarveselvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TAUSTATIEDOT Strategiat ja verkostosuunnitelmat Visio, arvot ja toiminta-ajatus NYKYTILANTEEN KUVAUS Toiminnan nykytilanteen kuvaus Hankkeeseen liittyvien tilojen nykytilanteen kuvaus TAVOITTEET Yksiköiden palvelukuvaukset Kaikkien tarvitsemat palvelut Toimitilojen tavoitteet Palo- ja rakennuslainsäädännön huomioiminen VAIHTOEHTOISET MALLIT Valkeisen sairaalan tilat Alavan sairaalan tilat Harjulan sairaalan tilat Uudisrakennusvaihtoehto Vaalijalan malli KUSTANNUKSET Investointi- ja rakennuskustannukset Perushankinnat Käyttökustannukset Toiminnan tilapäisjärjestelyjen kustannukset AIKATAULU MUUT REUNAEHDOT TYÖRYHMÄN ESITYS LIITTEET... 23

3 Kuopion kaupunki Tarveselvitys 3 Tarveselvitys Vaalijalan laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten asumisen sekä työ- ja päivätoiminnan järjestämisestä 1. JOHDANTO Palvelualuejohtaja asetti päätöspöytäkirjan mukaisesti ( , asianro 4599/2013) hanketyöryhmän selvittämään Valkeisen sairaalan tulevaa käyttöä. Valkeisen sairaalan vuokrasopimukset olivat päättymässä ja rakennus tyhjenemässä sairaalakäytöstä. Rakennuksen tuleva käyttötarkoitus on avoinna. Lisäksi perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla on valmistunut palveluverkkosuunnitelma, jossa eri asiakasryhmien palvelun tarvetta ja tilaratkaisuja on arvioitu vuoteen 2030 saakka. Hankeryhmän tehtävänä oli selvittää Valkeisen sairaalan rakennuskokonaisuuden soveltuvuutta kehitysvammahuollon ja vammaispalvelujen käyttöön. Hanketyöryhmän puheenjohtajana toimi hoivajohtaja Mari Antikainen ja sihteerinä Anne Miettinen. Hanketyöryhmän jäseniä olivat vammaispalvelupäällikkö Kauko Pursiainen, sosiaalityöntekijä Harri Vartiainen, lääkäri Tiina Hyvärinen, työnohjaaja Eija Väisänen, hankintacontroller Pekka Savolainen, sosiaalityön opiskelija Tiia Kokkola sekä kaupunginarkkitehti Liisa Kaksonen Hanketyöryhmän kutsumina asiantuntijoina olivat toimitilapäällikkö Harri Korkalainen Kuopion kaupungin Tilakeskuksesta, Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen, aluehallintoviraston edustaja ja alan asiantuntijoita esim. autismikuntoutuksen osalta. Hanketyöryhmä on käsitellyt toimintojen järjestämistä tehtävänantoa laajemmin siten, että työskentelyn aikana on tarkasteltu kehitysvammaisten asiakkaiden palveluasumisen, työ- ja päivätoiminnan ja erityisopetuksen ja terapiapalvelujen järjestämistä. Kehitysvammaisia asiakkaita on Kuopion kaupungissa noin 700 henkilöä. Tämä selvitys koskee kehitysvammaisen asiakkaan ryhmää, joiden laitoshoito, työ- ja päivätoiminta, erityisopetus ja terapiapalvelut järjestetään tällä hetkellä Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa. On tarpeen huomioida, että sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositus 2012:5 kehitysvammaisten yksilölliseen asumiseen tulee käsitellä omana hankekokonaisuutenaan tulevaisuuden tarpeiden ratkaisemiseksi, joten tämä selvitys koskee ainoastaan Vaalijalan laitoshoidon uudelleen organisointia. Kehitysvammaisten laitosasumisesta on pyritty eroon jo useamman hallituskauden ajan. Nykyhallituksen tavoitteena on purkaa laitoshoito vuoteen 2020 mennessä. Kehitysvammaisten asumisohjelman tavoitteena on tuottaa pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille noin asuntoa ja lapsuudenkodista muuttaville kehitysvammaisille noin asuntoa.

4 Kuopion kaupunki Tarveselvitys 4 Hanketyöryhmässä on tullut esille tarve tehdä yhteistyötä lastensuojelun kanssa uudenlaisten toimintamuotojen organisoimiseksi. Monilla kehitysvammaisilla asiakkailla on vastaavia palveluntarpeita kuin lastensuojelun asiakkailla (mm. psykiatrinen hoito). Työryhmä sai tarveselvityksen valmiiksi alkuperäisen aikataulun mukaisesti Peten johtoryhmä käsitteli asiaa kokouksessaan ja merkitsi asian tiedoksi. Sairaalakadun arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailun valmistelu käynnistyi kaupungin ja Savonia- ammattikorkeakoulun yhteistyönä loppuvuodesta Kilpailualueeseen kuuluu myös Valkeisen sairaalan tontti ja kaupunki linjasi valmistelutyön yhteydessä luopuvansa tontista ja rakennuksista viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä. Valkeisen sairaalan käyttöön liittyvät selvitykset ovat mukana tässä tarveselvityksessä, mutta työryhmä on päivittänyt esitystään (kohta 9) siten, että loppuvuonna 2013 tehdyt päätökset on otettu esityksessä huomioon. 2. TAUSTATIEDOT 2.1 Kuopion kaupungin strategia Palvelualueuudistuksen tavoitteita ovat asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin selkeämpi korostaminen palvelutarjonnassa ja jokaisen omassa työssä. Tarkoituksena on tarjota selkeämpää ja suoraviivaisempaa toiminnan ohjausta, jossa toiminnan arviointi on entistä keskeisemmässä roolissa johtamisessa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on nopeampi toiminnan painopisteiden muutoskyky ja ketterämpi organisaatio. Näin saamme tehokkaammat tehtäväkokonaisuudet ja itsenäisemmän ja vastuullisemman työskentelykulttuurin. Kuopion kaupungin strategiassa määritellään mm., että Kuopio on Itä-Suomen suunnannäyttäjä ja veturi. Kuopio on kärkikaupunkien joukossa määrittelemässä Suomea koskevia kehityksen linjauksia. Kuopiossa on kehittynyt, kansainvälinen ja monipuolinen elinkeinoelämä. Kuopio on korkeatasoisen koulutuksen sekä tutkimusja kehitystoiminnan keskittymä. Kuopiossa on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut ja Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Kehitysvammapalvelut ovat ammatillisen osaamisen suunnannäyttäjä ja vahvistaja Kuopiossa. Kehitysvammapalvelut ovat mukana toteuttamassa kehitysvammaisten asiakkaiden asumispalvelujen, autismikuntoutuksen ja työ- ja päivätoiminnan tarpeita ja kehityksen linjauksia. Kehitysvammapalvelut ovat ammatillista, osaavaa ja monipuolista palvelua. Henkilöstön koulutukset ovat sosiaali- ja terveysalalta sekä henkilöstöllä on osaamista kehitysvammaisuudesta ja heidän kuntoutuksestaan. Yksiköissä on omia sisäisiä kehittämishankkeita ja henkilöstö osallistuu kehitysvamma-alan tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Kehitysvammapalvelut ovat suunniteltu asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti. Kuopion kehitysvammapalvelut ovat edelläkävijä kehitysvammaisten asiakkaiden palvelujen kehittämisessä. Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvityksen 1. osa, asumispalvelut ja sairaalapalvelut, valmistui elokuussa Selvitys on laadittu perusturvan ja terveydenhuollon pitkän tähtäimen kehittämisen tueksi. Raportissa hahmotetaan vuoden 2030 asumispalveluiden paikkamäärätarpeita, palveluiden järjestämistapoja, palveluiden sijaintia ja tilallisia perusteluja sekä asuntojen että palvelukeskusten osalta. Selvityksessä tarkastellaan omana

5 Kuopion kaupunki Tarveselvitys 5 kokonaisuutenaan kehitysvammaisten ja vammaisten asumispalveluja, jotka ovat Kuopion kaupungin (perusturvan) järjestämisvastuulla. Erityisryhmien osalta asumispalvelut pyritään järjestämään oman kotikunnan alueella ja painopistettä siirretään kohti kevyempiä asumispalveluiden muotoja. Selvityksessä tulevaisuuden malliksi esitetään palvelukampuksia, jotka ovat alueellisia, hallinnollisia ja toiminnallisia palvelukokonaisuuksia, jotka yhdistävät ennakoivan toiminnan ja ympärivuorokautisen hoidon. Palvelukampuksen palveluissa tulee painottaa asiakaslähtöisyyttä. Verkostoselvityksen mukaan kehitysvammaisten asumispalveluiden sijaintipainopisteet olisivat keskusta ja Puijonlaakso. Verkostoselvityksen visiovaiheessa kartoitettiin kampusalueilla sijaitsevia kaupungin omistamia kiinteistöjä, joiden tuleva käyttö on pohdinnan alla. Valkeisen sairaalan osalta selvitykseen on kirjattu seuraavat seikat: Alue sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa ja hyviä ulkoilumahdollisuuksia. Alue suosii käyttäjäkuntaa, joka omatoimisesti hyötyy keskustan lähipalveluista ja ulkoilualueista. Yhdistettynä viereisten, tällä hetkellä Savonia -ammattikorkeakoulun käytössä olevien tonttien potentiaaliin Valkeisen alueelle on mahdollista kehittää tasokas ja kattava kampuskeskuskokonaisuus tulevaisuudessa voimakkaasti kasvaville keskustakampuksen tarpeille. 2.2 Visio, arvot ja toiminta-ajatus Kehitysvammahuollon palvelut ovat tulevaisuuteen suunnattuja ja suunnittelussa huomioidaan kestävä kaupunkirakenne. Kehitysvammaisten asiakkaiden palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja ennaltaehkäiseviä palveluita. Työympäristön kehittämisessä on huomioitu, että työpaikka on vetovoimainen ja kilpailukykyinen. Työympäristössä huomioidaan asiakkaiden tarpeet, henkilöstön ammatillinen osaaminen, läheis- ja sidosryhmien yhteistyö ja hyvä maine palveluntuottajana. Palvelu on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa ja asiakastyö on asiakaslähtöistä ja kuntouttavaa toimintaa. Resurssien ja johtamisen osalta on huomioitu yksikön budjettiesitys, seuranta ja arviointi. Henkilöstön koulutus, hyvinvointi ja sitouttaminen ovat huomioidut ja johtaminen ja henkilöstöpolitiikka ovat kannustavia. Kehitysvammahuollon visiona on, että kehitysvammahuollon palveluyksiköt tarjoavat asiakaslähtöisiä ja kuntouttavia palveluja, ja niissä toimitaan yhteisökasvatuksen periaatteiden mukaan. Tulevaisuudessa asumispalvelut voivat olla palveluasumista autetussa, ohjatussa tai tuetussa asumisessa. Autismin kirjoon kuuluvien asiakkaiden kohdalla palvelu on autismikuntoutusta kasvatuksellista kuntoutusta, jossa luodaan kasvua ja kehitystä tukeva ympäristö ja tuetaan sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja arkielämän taitojen kehittymistä. Esimerkiksi työ- ja toimintakeskus tarjoaa työ- tai päivätoimintaa kehitysvammaisille henkilöille, mielenterveyskuntoutujille ja vammautuneille henkilöille. Työtoimintaa ovat työkeskuksen sisäinen työtoiminta, ohjattu avotyötoiminta ja avotyötoiminta. Henkilöstöllä on käytössä CAF-laadunhallintamalli CAF (Common Assessment Framework). CAF- laadunhallintamalli on yksikön eri toimintojen ja osa-alueiden arviointimalli. CAF-laadunhallintamalli edesauttaa julkisen sektorin organisaatioiden vertailukehittämistä. CAF-malli määrittelee kullekin

6 Kuopion kaupunki Tarveselvitys 6 arviointialueelle erinomaista toimintaa kuvaavat tunnuspiirteet, mutta ei aseta standardeja. Oman toiminnan kuvaamisella ja tavoitteiden määrittelyllä asetamme itse omalle toiminnallemme kriteerit. CAF-malli helpottaa laatujohtamisen menetelmien käyttöönottoa julkisella sektorilla ja auttaa paikantamaan julkisen sektorin yksikönvahvuuksia ja kehittämisenpaikkoja (tai SHQS-kriteeristö). Kehitysvammapalvelut ovat aktiivisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Kuopiossa ja lähikunnissa. Kehitysvammapalvelut ovat hyvässä maineessa palvelujen tuottamisen ja ammatillisen osaamisen kautta. Kehitysvammapalveluissa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan asiakkaan palvelusuunnitelman pohjalta laadittua kuntoutussuunnitelmaa. Kuntoutussuunnitelman tavoitteiden toteutus on kirjattu asiakkaan päivä-ohjelmaan, jota toteutetaan kehitysvammapalveluja tarjoavissa yksikössä. Asiakkailla on aina vähintään palvelusuunnitelma, jos kuntoutussuunnitelmaa ei ole tehty. Kehitysvammapalveluja tuottavat yksiköt tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan ja muiden toimintaan liittyvien oppilaitosten kanssa. Kehitysvammapalveluja tuottavat yksiköt ovat monikulttuurisia ja suvaitsevaisia. Kehitysvammapalveluja tuottavissa yksiköissä on raikas ilmapiiri ja asiakkaita osallistetaan kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin (kulttuurikuriiri) sekä luontoon ja ympäristöön. Kehitysvammapalveluja tuottavat yksiköt tekevät yhteistyötä asiakkaan, läheisten ja muiden sidosryhmien kanssa sekä alueen asukasyhdistyksen kanssa. Kehitysvammahuollon arvot ja toimintaperiaatteet tukeutuvat kaupungin arvoihin. Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla ennakkoluuloton ja myös edelläkävijä. Kehitysvammapalvelut toteuttavat rohkeasti ja määrätietoisesti kehitysvammaisten asiakkaiden asumispalveluja ja työ- ja päivätoiminnan palveluja. Asiakkaat, läheiset ja sidosryhmät sekä henkilöstö luottavat kehitysvammapalvelujen toimintaan. Sitoutuminen syntyy yhdessä tekemisen ja osallistumisen kautta. Yhdessä tekeminen on keskustelua ja vuorovaikutusta sekä kysymysten ja erilaisten näkemysten huomioon ottamista. Yhdessä tekeminen kasvattaa luottamusta. Kehittämiselle on otollinen ilmapiiri turvallinen työympäristö, jossa kannustetaan luovuuteen. Luovuus on uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja sekä osaamisen ja tiedon jakamista. Luovassa ilmapiirissä kestetään ja ymmärretään myös epäonnistumisia. Asiakaslähtöisyyttä on asiakkaiden mukaanotto toiminnan ja palveluiden kehittämiseen sekä asiakaslähtöinen palveluasenne asiakkaan arvostaminen. Asiakkailta pyydetään palautetta (asiakaskyselyt), sitä analysoidaan ja käytetään hyväksi palvelujen kehittämisessä. Asiakasryhmien ja heidän tarpeiden parempi tunnistaminen otetaan palvelujen muotoilun lähtökohdaksi. Kehitysvammapalvelujen toiminta-ajatuksena on, että kehitysvammapalvelujen yksiköt tarjoavat asiakkailleen toimivat palvelut ja tilat sekä yhteisöllisen toimintaympäristön. Toiminnan lähtökohtana ovat asiakaslähtöinen / sensitiivinen palvelu ja toiminta. Kehitysvammapalvelujen arvoina ovat kaupungin strategian mukaisesti asiakaslähtöisyydessä ilmenevä ihmisarvo, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja turvallisuus. Kehitysvammapalvelujen on oltava helposti saatavia ja luotettavia. Kehitysvammapalvelujen yksiköiden on oltava rakenteellisesti ja toimintaympäristöltään esteettömiä ja erityisryhmien tarpeet on huomioitava.

7 Kuopion kaupunki Tarveselvitys 7 3. NYKYTILANTEEN KUVAUS 3.1 Toiminnan nykytilanteen kuvaus Vaalijalan kuntayhtymässä on tällä hetkellä laitoshoidossa 32 kuopiolaista kehitysvammaista nilsiäläiset ja maaninkalaiset mukaan lukien. Lisäksi kuopiolaisia asuu Vaalijalan avohuollon asumisyksiköissä yhteensä 12, joista viisi asuu Nenonpellon kuntoutuskeskuksen (jatkossa Vaalijalasta puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan kuntoutuskeskusta) alueella asumisyksikkö Apollossa. Apollon asumisyksikkö aiotaan purkaa Vaalijan toimesta. Apollossa asuvien tilannetta tulee tarkastella kiireellisenä muiden Vaalijalassa asuvien tilannetta pohdittaessa. Vaalijalassa asuvat kuopiolaiset ovat varsin heterogeeninen ryhmä. Yksilöllisten tarpeiden perusteella asiakkaat on mahdollista ryhmitellä kolmeen suurin piirtein yhtä suureen yksikköön: 1. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö 13:lle. 2. Hoidollisten ja aistimonivammaisten yksikkö 8:lle. 3. Psykiatrisen tuen osaamiskeskus 15:lle. Yksiköt on tarkoituksenmukaista jakaa vielä muun muassa ikäryhmien mukaan pienempiin soluihin. Solujen välillä tulisi olla vuorovaikutteisuutta, koska Vaalijalan asukkaat tarvitsevat todella monipuolista tukea - esimerkiksi autistiset asukkaat eivät ole pelkästään autistisiksi katsottavia, vaan etenkin psykiatrinen ja jossain määrin myös hoidollinen tuki on useimpien kohdalla tarpeellista. Vaalijala on tähän mennessä tarjonnut asiakkailleen palveluita hyvin kokonaisvaltaisesti eri elämänvaiheet huomioiden. Siksi Vaalijalan henkilökuntaan kuuluu runsaasti muun muassa ohjaajia, lähihoitajia, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, lääkäreitä, psykologeja, psykiatreja, puheterapeutteja, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, sekä seksuaaliterapeutti ja taideterapeutti. Vaalijalassa toimii myös peruskoulu ja tuen tarpeiden mukaan räätälöityjä jatkoopintolinjoja, joten Kuopion päässä on huomioitava myös opetushenkilökunnan tarve. Kehitysvammapalveluja käyttävien asiakkaiden asiakaskyselyt on tehty työ- ja päivätoiminnan osalta keväällä Asiakaspalautteen perusteella toivomuksena on, että Vaalijalassa olevien hoitoa pyritään järjestämään kotikaupungissa. Aistimonivammaiset (kuurosokeat) ja nuoret psykiatrista tukea tarvitsevat asiakkaat on tarkasteltava erityistarpeidensa perusteella vielä yksilöllisemmin. 3.2 Hankkeeseen liittyvien tilojen nykytilanteen kuvaus Valkeisen sairaala Vuonna 2011 tehtiin hankeselvitys Kuopion kaupungin hoito- ja hoivalaitosten poistumisturvallisuuden parantamisesta. Pelastuslaissa 379/2011 sekä siihen liittyvässä asetuksessa pelastustoimesta 407/2011 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa laatimaan pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys mm. sairaaloihin, vanhainkoteihin, hoitolaitoksiin ym.

8 Kuopion kaupunki Tarveselvitys 8 tiloihin, joissa asuvien / oleskelevien ihmisten toimintakyky havaita vaaratilanne tai mahdollisuudet toimia vaaratilanteen edellyttämällä tavalla ovat heikentyneet. Pelastussuunnitelmiin liittyvissä turvallisuusselvityksissä todettiin puutteita hoito- ja hoivalaitosten poistumisturvallisuudessa. Valkeisen sairaala oli yksi näistä kohteista. Poistumisturvallisuuden parantamiseksi Tilakeskus, perusturvan- ja terveydenhuollon palvelualue sekä Pohjois-Savon pelastuslaitos selvittivät yhteistyössä poistumisturvallisuuden parantamiseksi vaadittavia toimenpiteitä eri kohteissa sekä niiden aikataulua ja kustannuksia. Valkeisen sairaalan osalta tehtiin linjaus, että mahdollisten lähiajan toiminnan muutosten vuoksi kohteessa ei ole järkevää toteuttaa sammutusjärjestelmän rakentamista tässä vaiheessa. Poistumisturvallisuuden parantamiseksi päätettiin tehdä väliaikaistoimenpiteenä osastointimuutoksia. Mikäli toiminta säilyy nykyisen kaltaisena, sammutusjärjestelmä rakennetaan peruskorjauksen yhteydessä. Valkeisen sairaalaan toteutettiin vuonna 2012 seuraavat poistumisturvallisuutta parantavat toimenpiteet: Rakennuksen palo-osastokokoja pienennettiin uusilla EI60 palokatkoilla. Lisäksi oleskeluaulojen ja käytävien väliset seinälinjat muutettiin 1. ja 2. kerroksissa osastoivaksi seinälinjoiksi tiivistämällä kaikki rakenteiden liittymät ja läpimenot sekä varustamalla käytävän ja oleskeluaulan väliset aukot palo-ovin. Olevat ilmanvaihtokanavat varustettiin uuden palokatkon osalla palopellein IVsuunnitelmien mukaan. Poistumisteiden merkkivalaistuksen lisäykset tehtiin sähkösuunnitelmien mukaan. Lisäksi olevan porrashuoneen liukupalo-ovien toiminta kytkettiin 1. ja 2. kerroksessa paloilmoittimeen. Kiinteistö on peruskorjauksen tarpeessa erityisesti vanhan puolen osalta ja ns. uuden puolen talotekniikka vaatii korjausta noin viiden vuoden sisällä. Kuopion työkeskus Kuopion työkeskuksen työ- ja päivätoiminnan tilat sijaitsevat kolmessa kerroksessa eikä rakennuksessa ole hissiä. Osalla asiakkaista on liikuntarajoitteita ja tilat eivät ole esteettömät tilat, eivätkä palvele asiakkaan itsenäistä ja omatoimista liikkumista. Kuopion työkeskuksen tilat ovat toimivat puu-, metalli- ja kokoonpanon tilojen asiakastyössä sekä toimistotyössä, joskin liikuntarajoitteisia tai muutoin vammautuneita ei voida ottaa työtoiminnan asiakkaiksi tilojen esteellisyyden vuoksi, koska esim. ruokasali sijaitsee kolmannessa kerroksessa. Kehitysvammaisten henkilöiden päivätoimintaryhmältä puuttuu hoito- ja ohjaustyön osalta hoitotyössä tarvittava välineistö (pesutilat, hoitotyössä tarvittava yksityisyys, vesipisteet, viihtyisä yhteisö lepotiloineen). Työ- ja päivätoiminnan tiloista puuttuu vesipisteet. Äänieristys puuttuu kaikkien tilojen väliltä. Ilmastointi ja valaistus pitävät ääntä (työsuojelu- ja vaitiolovelvollisuusasia sekä asiakastyön työrauha puuttuu). Turvallisuusasiat ovat riski, koska tilat ovat kolmessa kerroksessa, joten paloturvallisuus ja poistuminen on haasteellista ko. asiakkaiden kanssa. Harjulan sairaalan Syrjälä-rakennus Harjulan sairaalan alueella sijaitsevan, vuonna 1905 valmistuneen Syrjälän alimmassa kerroksessa on kesään 2013 saakka toiminut yksityinen hoitokoti. Hoitokodin tiloihin on vuonna 2012 toteutettu automaattinen sammutusjärjestelmä.

9 Kuopion kaupunki Tarveselvitys 9 Hoitokodissa on 9 kpl asuinhuoneita, joissa ei ole huonekohtaista wc-/ kph-tilaa. Huonekoko vaihtelee; 4 kpl on 11 m², 4 kpl 22 m² ja 1 kpl 16 m². Yhteistiloina on päivä- ja ruokailutilat, aulatilat, saunaosasto, vaatehuoltotilat yms. Tilat ovat tällä hetkellä tyhjillään ja otettavissa käyttöön melko lyhyellä varoitusajalla. 4. TAVOITTEET Tavoitteena on tuottaa Vaalijalassa asuvien asukkaiden kuopiolaisten palvelut jatkossa kotikunnassa. Hankkeen ydintavoitteena on taata asukkaille mahdollisuus asua Kuopiossa niin, että heidän palveluntarpeensa ja yhteiskunnallinen osallistumisensa pystytään huomioimaan (työ, kulttuuri, vapaa-aika). Vaalijalassa asuvien kuopiolaisten kehitysvammaisten tarvitsemat ammatilliset koulutustarpeet tulisi jatkossa toteuttaa kotikunnassa, mikä on asukaslähtöistä ja vähentää kuljetustarpeita. Tässä tarveselvityksessä on tavoitteena kehitysvammahuollon uudelleen organisointi vaiheittain siten, että 1. Ensimmäisessä vaiheessa siirretään Vaalijalan laitoshoito Valkeisen sairaalaan. 2. Toisessa vaiheessa toteutetaan laitoshoidon purkaminen vuoteen 2020 mennessä siten, että valtioneuvoston periaatepäätösten mukainen tavoite palveluasumisesta toteutuu. Valkeisen sairaalaan rakentuvaan kehitysvammaisen palvelukampukseen tulisi siten THL:n kehämallin mukaisesti laitoshoitoa, palveluasumista ja tilapäisen hoidon paikkoja. Vaalijalan ostopalveluista voitaisiin luopua lähes kokonaan. Lisäksi keskukseen tulisi kaikille kuopiolaisille kehitysvammaisille työ- ja päivätoiminnanpalveluja. Nykyisestä Kuopion työkeskuksen tiloista Kasarmikadulla voitaisiin luopua. Aikuissosiaalityön palvelupäällikköä on konsultoitu mahdollisuudesta toteuttaa työtoimintaa Kevama Oy:n ja Tukeva-työvalmennussäätiön kanssa, mutta aikuissosiaalityössä ei ole tietoa edellä mainittujen tahojen visioista tulevaisuutta ajatellen. 4.1 Palvelukampuksen laitoshoidon yksiköiden palvelukuvaukset Palveluilla tuetaan asiakkaan arjessa selviytymistä sekä itsemääräämisoikeuden toteutumista. Tavoitteena on, että asiakas selviytyy tarvitsemansa tuen avulla päivittäisessä elämässään mahdollisimman itsenäisesti. Palvelut toteutetaan kuntouttavalla työotteella, jolloin pyrkimyksenä on yhtäältä asiakkaan toiminnallisten valmiuksien kehittäminen ja toisaalta niiden ylläpitäminen. Asiakkaan erityiset tarpeet luovat kuntoutukselle raamit, joiden sisällä pyritään toimimaan mahdollisimman hyvin. Tilojen tulee olla erityisryhmien tarpeita vastaavat ja esteettömät. Valkeisen sairaalan tilat sijaitsevat lähellä keskustan palveluita muun muassa lenkkipolku, uimahalli, jäähalli, keilahalli ja kuntosalit sijaitsevat lähellä yksiköitä.

10 Kuopion kaupunki Tarveselvitys 10 Vaalijalassa asuvien kuopiolaisten palvelut voidaan ryhmitellä 1. autistien ja lasten autistien kuntoutusyksiköksi 2. hoidollisten ja aistimonivammaisten yksiköksi ja 3. psykiatrisen tuen osaamiskeskukseksi. Seuraavassa esitetään asukkaiden tarvitsemien yksiköiden palvelukuvaukset, arviot tarvittavasta henkilöstöstä sekä eri yksiköiden asukasmäärät. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö 1. Erityistä tukea tarvitsevien lasten yksikkö, Valkeisen oppilaskoti kuntoutus (4+4 lyhytaikaista+4 tarvittaessa) Laitoshuoltoa tarvitsevilla lapsille on hyvin monenlaisia tuentarpeita. He tarvitsevat erityisesti autismikuntoutusta, kommunikoinnin tukea, yksilöllisesti jäsennellyn päivä- ja viikko-ohjelman sekä leikkauksien jälkeistä kuntoutusta ja apuvälinehuoltoa. Henkilökunnalla tulee olla myös valmius väkivaltaisen ja muuten aggressiivisen käyttäytymisen kohtaamiseen. Lapset tarvitsevat myös tarpeitaan huomioivaa perusopetusta ja kasvatusta. Lasten kanssa työskentelevän henkilökunnan osaamisen tulee olla ajantasaista, joten jatkuva jatkokouluttaminen on tärkeää. Tavoite Kuntoutuksen tavoitteena on luoda lapselle kasvua ja kehitystä tukeva ympäristö sekä tukea lapsen sosiaalisten vuorovaikutustaitojen ja arkielämän taitojen kehittymistä. Kuntoutuksen kautta tuetaan myös lapsen oppivelvollisuuden suorittamista hänen erityiset tuentarpeensa huomioiden. Kasvatuksellisen kuntoutuksen kautta lisätään toivottuja käyttäytymismalleja sekä vähennetään mm. impulsiivisuudesta ja toiminnanohjauksen puutteista johtuvia vaikeuksia. Lasten tarvitsema tuki on psykiatrista, neuropsykiatrista ja psykososiaalista. Usein myös perheet tarvitsevat tukea kasvatustehtävässään. Tavoitteena on lapsen kasvua edistävien tekijöiden lisääminen hänen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutuksessa. Oppilaskodissa tulee olla mahdollisuus myös lyhytaikaiseen kuntoutukseen. Toimintaperiaatteet Lasten kuntoutus toteutetaan asiakaslähtöisesti jokaisen lapsen yksilölliset palveluntarpeet huomioiden. Lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet ja kasvua ja kehitystä tukeva ympäristö. Lasten kuntoutus toteutetaan yhteistyössä perheiden kanssa, jolloin lapsi nähdään osana lähiympäristöään. Lasten asioita käsitellään moniammatillisesti, ja lasten päivä- ja viikko-ohjelmat rakennetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kasvuympäristö rakennetaan mahdollisimman strukturoiduksi, jotta lasten on tuen tarpeistaan huolimatta helppo hahmottaa ympäristönsä. Tarvittaessa käytetään aistihuoneita. Toteutus Ohjauksessa on käytettävä tarpeen mukaan puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä. Kuntoutuksen menetelmiä on hyödynnettävä sekä asumisyksikössä että koulussa ja työ- ja päivätoiminnan yksiköissä, jotta kuntoutus olisi mahdollisimman kokonaisvaltaista. Lapset tarvitsevat usein kahdesta neljään lähiohjaajaa vuorokauden aikana, ja kuntoutuksen toteutus on pääasiassa nimenomaan lähiohjaajan vastuulla. Toimintaa on kehitettävä jatkuvasti alan järjestöjen ja muiden

11 Kuopion kaupunki Tarveselvitys 11 erityisasiantuntijoiden kanssa. Henkilö-kuntaa lasten yksikköön tarvitaan 4/4 ja yöllä 1/4, jolloin avunsaantimahdollisuus on oltava. 2. Autismiyksikkö (8+1 lyhytaikainen) Vammaispalveluissa on käytettävä autismi-/kasvatuksellisen kuntoutuksen menetelmiä erityisesti lapsilla, nuorilla ja aikuisilla, joilla on autismin kirjon oireyhtymä, Asperger, ADHD tai muu neuropsykiatrisen kuntoutuksen tarve. Menetelmiä voidaan soveltaa myös muiden asiakasryhmien kanssa. Tavoite Tavoitteena on luoda lapselle, nuorelle tai aikuiselle kasvua ja kehitystä tukeva ympäristö sekä tukea sosiaalisten vuorovaikutustaitojen ja arkielämän taitojen kehittymistä. Kasvatuksellisen kuntoutuksen avulla lisätään toivottuja käyttäytymismalleja sekä vähennetään mm. impulsiivisuudesta ja toiminnanohjauksen puutteista johtuvia vaikeuksia. Toimintaperiaatteet Kuntoutumista tukevassa työskentelyssä lähtökohtana ovat lapsen, nuoren tai aikuisen voimavarat ja vahvuudet. Hänelle laaditaan yksilöllinen päiväohjelma, jonka toteuttamiseen hän itse ja ohjaajat sitoutuvat. Näin toimintatavat ja ohjauskäytännöt ovat ohjaajasta riippumatta samankaltaiset. Strukturoinnin ja visualisoinnin avulla tehdään asioita näkyväksi ja tuetaan lasta, nuorta tai aikuista ajanhallinnassa, toiminnanohjauksessa sekä ympäristön hahmottamisessa. Asumis- ja toimintaympäristö luodaan mahdollisimman selkeäksi. Lisäksi käytössä on aistihuoneita. Toteutus Ohjauksessa on käytettävä tarpeen mukaan puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä, esimerkiksi PCS-kuvakommunikaatio tai tukiviittomat. Autismi-/kasvatuksellisen kuntoutuksen menetelmiä on käytettävä palveluasumisen yksiköissä ja työ- ja päivätoiminnassa sekä koulussa. Moniammatilliseen tiimiin kuuluvat asumisyksikköjen, työ- ja päivätoiminnan sekä koulun henkilöstön lisäksi erityistyöntekijät. Asiakkaan yksilöllinen kuntoutus on usein yhden lähiohjaajan toteuttamaa ja asiakkaalla saattaa olla jopa 3-4 lähiohjaajaa vuorokauden aikana. Toimintaa on kehitettävä jatkuvasti alan järjestöjen ja muiden erityisasiantuntijoiden kanssa. Hoidollisten ja aistimonivammaisten yksikkö (8+1 Kuopiossa asuva) 1. Lasten ja nuorten yksikkö (4) Hoidollisilla lapsilla ja nuorilla on runsaasti perushoidollisia tarpeita, jotka on huomioitava heidän kuntoutuksessaan. Laitoskuntoutusta tarvitsevat hoidolliset kehitysvammaiset ovat vähintään keskivaikeasti kehitysvammaisia, ja he ovat lisäksi eri tavoin monivammaisia. Hoidollisten lasten ja nuorten kuntoutus on toteutettava yksilöllisesti jokaisen asiakkaan palveluntarpeet huomioiden. Perus- ja jatkoopetuskysymykset liittyvät myös hoidollisten lasten ja nuorten kuntoutukseen.

12 Kuopion kaupunki Tarveselvitys 12 Tavoite Tavoitteena on luoda lapselle tai nuorelle hänen tuen tarpeitaan huomioiva ympäristö, joka tukee hänen kasvuaan ja kehitystään. Kuntoutuksen kautta pyritään lisäämään toivottuja käyttäytymismalleja sekä vähentämään toiminnanohjauksen puutteesta johtuvia vaikeuksia. Lasten ja nuorten yksikössä on mahdollisuus myös perheitä tukevaan tila-päishoitoon ja -kuntoutukseen. Toimintaperiaatteet Kuntoutuksen lähtökohtana ovat lasten tai nuorten voimavarat ja vahvuudet. Asiakkaalle laaditaan yksilöllinen päiväohjelma, jonka toteuttamiseen hän itse ja hänen lähiohjaajansa sitoutuvat. Lasta tai nuorta pyritään tukemaan ajanhallinnassa, ympäristön hahmottamisessa ja toiminnanohjauksessa strukturoinnin avulla. Tarvittaessa käytetään aistihuoneita. Toteutus Ohjauksessa on käytettävä tarpeen mukaan puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä. Kuntoutuksen menetelmiä on hyödynnettävä sekä asumisyksikössä että koulussa ja työ- ja päivätoiminnan yksiköissä, jotta kuntoutus olisi mahdollisimman kokonaisvaltaista. Jotkut asiakkaat tarvitsevat henkilökohtaisen lähiohjaajan, ja kuntoutuksen toteutus on pääasiassa nimenomaan lähiohjaajan vastuulla. Toimintaa on kehitettävä jatkuvasti alan järjestöjen ja muiden erityisasiantuntijoiden kanssa. Henkilökuntaa hoidollisten lasten ja nuorten yksikköön tarvitaan 3-4/4 ja yöllä ¼, jolloin avunsaantimahdollisuus on oltava. 2. Sairasosasto (2+1 Kuopiossa asuva) Sairasosasto on vuodeosastotyyppinen osasto, joka tarjoaa lääkinnällistä hoitoa, kuntoutusta ja tutkimusta sairaalatasoisesti. Osastolla on vakituisia paikkoja, mutta sinne voi tarvittaessa tulla myös päivystysluoteisesti tai tarvittaessa lyhyille kuntoutusjaksoille. Osaston hoito pyrkii olemaan virikkeellistä. Yhteistyö muiden asiakasta hoitavien tahojen kanssa on erityisen tärkeää. Tavoite Tavoitteena on luoda perushoitoa tarvitsevalle aikuiselle elinolosuhteet, jotka tukevat hänen kasvuaan, kehitystään ja elämänmyönteisyyttään. Osastolla tuetaan aikuisia, jotka tarvitsevat runsaasti perushoitotyyppistä hoitoa. Osastolla toteutetaan myös saatto-hoitoa, joka takaa asiakkaiden kuolemille kunnioittavat puitteet. Toimintaperiaatteet Osastolla vastataan asiakkaiden perushoidollisiin tarpeisiin virikkeellisesti. Samalla ylläpidetään ja kehitetään asiakkaiden toimintakykyä mahdollisuuksien mukaan. Toteutus Ohjauksessa on käytettävä tarpeen mukaan puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä. Kuntoutus toteutetaan kokonaisvaltaisesti eri elämän osa-alueet huomioiden. Henkilön tarve arvioidaan asiakaskohtaisesti. 3. Aistimonivammaisten kuntoutusyksikkö (2) Aistimonivammaisten kuntoutusyksikön asiakkaat käyttävät poikkeuksetta vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja kommunikaationsa tukena. Henkilökunnan on

13 Kuopion kaupunki Tarveselvitys 13 jatkokouluttauduttava jatkuvasti, jotta asiakkaiden kommunikaatiota pystytään tukemaan mahdollisimman monipuolisesti. Asiakkaat tarvitsevat erilaisia terapioita ja hoito- ja tukipalveluita kuntoutuksen tueksi. Asiakkaan hyötyvät virikkeellisestä arjesta. Tavoite Tavoitteena on luoda ympäristö, joka tukee asiakkaiden itsenäisten valintojen tekemistä mahdollisimman monipuolisesti. Erityisesti vuorovaikutustaitojen ja arkielämän taitojen kehittäminen on kuntoutuksen keskiössä. Kasvatuksellisen kuntoutuksen avulla lisätään toivottuja käyttäytymismalleja sekä vähennetään mm. impulsiivisuudesta ja toiminnanohjauksen puuttumisesta johtuvia vaikeuksia. Yksikössä tarjotaan sekä lyhyt- että pitkäaikaista kuntoutusta. Toimintaperiaatteet Kuntoutuksen lähtökohtina ovat asiakkaan voimavarat ja vahvuudet. Asiakkaalle laaditaan yksilöllinen päiväohjelma, ja asiakkaan viikko-ohjelma muodostetaan vaihtelevaksi. Vaihtelun takaamiseksi asiakkaalle järjestetään lomajaksoja muualla. Toteutus Tarvittavan henkilökunnan määrä arvioidaan asiakkaiden tarpeiden perusteella. Vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen hallinta on asiakasryhmän kanssa toimimisessa välttämätöntä. Kuntoutuksen on oltava kokonaisvaltaisesti kaikkia elämänalueita huomioivaa. Psykiatrisen tuen osaamiskeskus 1. Nuorten osasto (5) Psykiatrisen tuen yksikkö tarvitsevat nuoret ovat usein myös lastensuojelun asiakkaita. Nuorten ongelmien taustalla on usein varhaisen kiintymyssuhteen häiriötila, joka hankaloittaa heidän toimimistaan yhteiskunnassa. Nuorten psyyke on hyvin hauras, ja he ovat helposti hyväksikäytettävissä. Yhteistyö lastensuojelun kanssa on tärkeää, mutta nuoria ei kuitenkaan voi kehitysvammaisuuden vuoksi sijoittaa yksiselitteisesti lastensuojelullista tukea tarvitsevien nuorten kanssa samaan yksikköön he vaativat erityisten tuen-tarpeiden vuoksi vähintään oman solun. Tavoite Kuntoutumista tukevan työskentelyn lähtökohtana ovat nuorten voimavarat ja vahvuudet. Jokaisen nuoren erityistarpeet ja henkilöhistoria huomioidaan asiakaskohtaisesti. Erityisesti nuorten seksuaalista kehitystä pyritään ohjaamaan suotuisaan suuntaan. Aikuisten luoma turvallisuus on erityisen tärkeää. Toimintaperiaatteet Nuorten osastolla tarvitaan vahvaa psykiatrista ja lastensuojelullista osaamista. Nuorten käyttäytymisessä pyritään edistämään turvallisuuden kannalta suotuisia puolia, ja esimerkiksi aggressiivisen käyttäytymisen syyt pyritään löytämään. Nuorten kasvatuksessa hyödynnetään tarvittaessa myös turvahuone tyyppistä eristämistä, jotta nuoret voivat käsitellä tunteitaan rajatussa tilassa muille vaarattomasti. Toteutus Nuorten kuntoutuksen tarpeet huomioidaan kokonaisvaltaisesti eri elämän osaalueilla. Lähiohjaajia tarvitaan nollasta kahteen. Henkilökunnan tarve on 2/5. Yöllä pärjätään yhdellä, mutta mahdollisuus avunsaantiin on oltava.

14 Kuopion kaupunki Tarveselvitys Aikuisten osasto (10) Psykiatrista tukea tarvitsevat aikuiset asiakkaat ovat usein miehiä. Asiakkaat tarvitsevat ohjaajia, jotka uskaltavat kohdata myös aggressiivista käyttäytymistä. Asiakkaat tarvitsevat ohjattua tekemistä, ja fyysisesti raskaat ulkotyöt ovat mieluisia. Tavoite Tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja suotuisien toimintamallien edistäminen elämässä. Kuntoutuksen lähtökohtana ovat asiakkaiden voimavarat ja vahvuudet. Asiakkaiden päiväohjelma rakennetaan yksilöllisesti hyvinvointia tukevaksi ja edistäväksi. Toimintaperiaatteet Asiakkaat kohdataan ihmisinä, joilla on oikeus toteuttaa itsenäisiä valintoja. Asiakkaiden yksilölliset tuen tarpeet huomioidaan, ja kuntoutus pyrkii lisäämään asiakkaan elämän-hallinnan taitoja. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä ja sujuva elämä, joka ei vaaranna muiden turvallisuutta. Toteutus Osastolla on oltava henkilökuntaa 3/10 ja yöllä on ehdottomasti oltava avunsaantimahdollisuus. Asukkaiden valvonnan tarpeet huomioidaan, ja heidät kohdataan yksilöinä. 4.2 Kaikkien tarvitsemat palvelut Asiakasryhmäkohtaisten palveluntarpeiden lisäksi Vaalijalan asukkaat tarvitsevat erilaisia terapioita, joista kaikki ryhmät hyötyvät. Erityisesti lapsille fysioterapian, toimintaterapian ja puheterapian järjestyminen on ensiarvoisen tärkeää. Fysioterapiaa tukee lasten liikuntakyvyn kehitystä. Toimintaterapian kautta kehitetään lasten arjen taitoja ja aistiärsykkeiden sietämistä. Puheterapian kautta puolestaan pystytään tukemaan lasten kommunikaatiota ja ehkäisemään haasteita muilla osa-alueilla. Lapsuuden jälkeen erilaiset terapiat ylläpitävät asiakkaiden toimintakykyä. 4.3 Toimitilojen tavoitteet Erilaiset kuntoutusmuodot asettavat tiettyjä vaatimuksia tiloille. Tilat eroavat toisistaan asiakasryhmäkohtaisesti hyvinkin merkittävästi. Lasten kuntoutuksessa tulee huomioida, että lapset tarvitsevat ikätasonsa mukaisesti riittävän virikkeellisen ympäristön, jota valvotaan turvallisuuden takaamiseksi mahdollisimman tarkasti. Tilojen selkeys edistää lasten ajanhallinnan ja ympäristön hahmottamista. Autismikuntoutusta tarvitsevat asiakkaat tarvitsevat mahdollisimman selkeän ympäristön. Autistit ahdistuvat liian avarissa tiloissa, joten tilojen on hyvä olla pieniä ja helposti hahmotettavia. Tilaratkaisuissa tulee huomioida turvallisuus, joten esimerkiksi oman WC:n ja vesipisteen tarve tulee arvioida tapauskohtaisesti. Hoidollisten lasten ja nuorten yksikössä tulee huomioida virikkeellisyys ja ajanhallinnan helpottaminen erilaisilla tukikeinoilla. Asiakkaat tarvitsevat tukea motoristen ja kognitiivisten kykyjensä ylläpitämisessä, ja päiväohjelman toteutuspaikat tulee rakentaa strukturoidusti. Asiakkaiden tilan tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä.

15 Kuopion kaupunki Tarveselvitys 15 Sairasosastolla tulee olla mahdollisuus sairaalatasoisen hoidon toteuttamiseen asiakkaiden tarpeiden lähtökohdista. Osastolla pystytään toteuttamaan asiakkaan päivittäisen elämän kannalta välttämätöntä perushoitoa. Osaston toiminta on osin myös virikkeellistä asiakkaiden elämänmielekkyyden tukemiseksi. Vasta myöhemmin siirrettävässä aistimonivammaisten yksikössä tulee olla hyvin yksinkertaiset ja selkeät olosuhteet, jotka edistävät asiakkaan tilan ja ajanhallinnan hahmottamista. Ympäristössä tulee kuitenkin olla myös virikkeitä ja mahdollisuudet esinekommunikaatioon. Psykiatrisen tuen osaamiskeskus tulee rakentaa mahdollisimman kodinomaiseksi. Nuorten osastolla tulee huomioida nuorten itsenäistymisen edistäminen. Sekä nuorten että aikuisten osastoja rakennettaessa olisi tärkeä kysyä sekä nuorten että aikuisten omia toiveita asumisensa suhteen. Tilat tulee rakentaa yksilöllisesti. Esimerkiksi suljettavia vesipisteitä tarvitaan joissakin tiloissa turvallisuuden vuoksi. 4.4 Palo- ja rakennuslainsäädännön huomioiminen Kiinteistössä tapahtuvan toiminnan muutos aiheuttaa tilamuutostarpeiden lisäksi palo- ja rakennuslainsäädännön sekä viranomaismääräysten edellyttämiä muutostoimenpiteitä. Mikäli Valkeisen sairaalarakennukseen tullaan sijoittamaan erityisryhmien asumista, on kiinteistöön poistumisturvallisuuden parantamiseksi rakennettava sammutusjärjestelmä. Lisäksi on huomioitava, että mikäli kiinteistöön sijoitetaan toimintoja, jotka ovat luokiteltavissa SFS (2012) luokituksen mukaisesti lääkintätilaluokituksen G1 tai G2 ryhmiin kuuluvia, tulee ne toiminnan muutoksen yhteydessä varustaa kyseisen standardin mukaiset vaatimukset täyttäviksi. 5. VAIHTOEHTOISET MALLIT 5.1 Valkeisen sairaalan tilat Tarveselvityksessä on tutkittu Valkeisen sairaalan tilojen soveltuvuutta erityistä tukea tarvitsevien kehitysvammaisten palvelukampukseksi sekä työ- ja päivätoiminnan järjestämiseksi kiinteistössä. Palvelukampuksessa kytketään asuminen, toimintamahdollisuudet ja palvelut tiiviiksi kehäksi. Kehämalliin kuuluu "ydin", joka on keskus. Keskuksen ydin tuottaa palveluja ja erilaista tukea ympärillä olevaan asutukseen. Asuntojen ja lähiympäristön sekä palveluiden pitää tarjota hyvät mahdollisuudet sekä fyysisen että psyykkisen toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen. Palvelukampuksen rakentumista voi tarkastella VTT:n kehittämän Kehämallin avulla. Kehämalli on teoreettinen viitekehys mm. senioriasumiseen. Kehämallin perusyksikkö on solu, joka muodostuu keskuksesta ja sitä ympäröivästä asutuksesta. Solun keskellä sijaitsee palveluja tarjoava ydin. Kehämalliajattelun tavoitteena on kytkeä asukkaat ja asunnot tiiviimmäksi osaksi järjestelmää. Solun ydintä ympäröivillä kehillä sijaitsee toimintakyvyltään erilaisia ikäihmisiä, jotka ovat vuorovaikutuksessa sekä keskuksen että toistensa kanssa (TSA, 2006).

16 Kuopion kaupunki Tarveselvitys 16 Kehämallissa solun ydin toimii sosiaalisena keskuksena, jossa ihmiset kohtaavat spontaanisti ruokaillessaan ja osallistuessaan aktiviteetteihin. Ytimessä on tiloja, jotka soveltuvat omaehtoisen kerho- ja harrastetoiminnan tarpeisiin. Solun ydin sijaitsee keskeisellä paikalla, hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kuvatun järjestelmän toteutuminen vaatii innovatiivisuutta ja yhteistyötä. Toimiessaan se luo soluun kuuluville asukkailleen sosiaalista yhteenkuuluvuutta, turvallisuutta ja mahdollisuuden spontaaniin yhteisölliseen toimintaan. Parhaimmillaan järjestelmä voi luoda kannattavaa liiketoimintaa ja säästää julkisen sektorin kustannuksia toimivien prosessien ja vireiden vanhusten muodossa. 1. vaihe Tarkasteltavana on ollut Valkeisen sairaalan ns. uusi puoli, jossa kahteen kerrokseen on mahdollista saada yhteensä 6 solua ja kaikkiaan asiakaspaikkaa. Huoneet ovat 1 tai 2 hengen huoneita ja solujen yhteydessä on solun yhteiset päivähuoneet / toimintatilat. Yhteiset päivä- ja työtoimintatilat on esitetty sijoitettavaksi 1. kerrokseen ja kellarikerrokseen, joihin on esteetön pääsy myös kiinteistön ulkopuolelta tuleville käyttäjille. Toiminnan sijoittaminen ns. uudelle puolelle edellyttää tiloissa rakennusteknisiä ja taloteknisiä muutoksia. Muutosten yhteydessä rakennetaan sammutusjärjestelmä (sprinklaus). Tarveselvityksessä on päädytty asiakkaiden tarpeet huomioiden esittämään, että Valkeisen kiinteistöön ns. uudelle puolelle ei tule palveluasuntoja, vaan nykyistä laitoshoitoa vastaavaa palvelua. Asumismuodosta riippumatta kiinteistön oleva tilarakenne edellyttää, että osa huoneista on kahden hengen huoneita. Koska rakennus on suunniteltu sairaalakäyttöön (suuria useamman henkilön potilashuoneita tai pieniä yhden hengen huoneita), tilarakenne ei sovellu parhaalla mahdollisella tavalla kiinteistöön esitettyyn käyttöön. Myös tilankäytön tehokkuus kärsii olevasta rakenteesta, eikä sitä ole mahdollista oleellisesti tehostaa ilman mittavia muutostöitä. Myös rakennuksen oleva julkisivuaukotus asettaa rajoituksia sisätilojen merkittäville muutoksille. 2. vaihe Valkeisen sairaalan ns. vanhan osan käyttöönotto edellyttää peruskorjausta ja sammutusjärjestelmän rakentamista. Erityisesti kellarikerroksen sokkeloinen tilarakenne vaikeuttaa tehokasta tilankäyttöä. Hanketyöryhmä esittää, että ns. vanha osa puretaan ja tilalle rakennetaan toimintoja palvelevat, ajanmukaiset tilat. Uudisrakennukseen sijoittuisi palveluasuntoja, joiden mitoituksessa ja varustelussa on huomioitu nykyiset suositukset sekä tiloja työ- ja päivätoiminnalle. Valkeisen sairaalan piha-alueella sijaitsevaan suojeltuun puurakennukseen esitetään sijoitettavaksi eritysneuvola / avohuollon asiakkaiden palvelutilat. Rakennuksessa työskentelisi mm. puheterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä ja palveluohjaajia. Valkeisen sairaalarakennuksen tilarakenne vanhalla puolella ei mahdollista suositusten mukaisten palveluasuntoyksiköiden toteuttamista. Tiloihin ei ilman suuria muutostöitä saada huonekohtaisia wc- tai kylpyhuonetiloja, eikä huoneiden koko kaikilta osin täytä vaatimuksia.

17 Kuopion kaupunki Tarveselvitys Alavan sairaalan tilat Osa hanketyöryhmän jäsenistä kävi tutustumassa Alavan sairaalan tiloihin (rakennus A1). Neljännen kerroksen tilat toimivat tällä hetkellä sairaalakoulun väistötiloina, mutta tilat on suunniteltu vanhusten palveluasumiseen ja yhden kerroksen muodostamassa yksikössä on tilat asiakkaalle. Tilat soveltuvat myös kehitysvammaisten palveluasumiseen ja täyttävät vaadittavat kriteerit (aluehallintoviranomaiset, paloviranomaiset). Puutteina on, että hissi on melko pieni ja tällä hetkellä yksikössä ei ole pesuhuonetta, johon mahtuisi pesulavetti. Oleva yksikkö soveltuisi sijainniltaan kehitysvammaisille lapsille ja nuorille, koska alue on profiloitunut jo aiemmin lasten kuntoutukseen ja sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö olisi mahdollista. Yhteistyötä lastensuojelun ja lasten laitoshoidon osalta kannattaisi selvittää ja luoda yhteinen toimiva malli, jolla tarjotaan palvelua kokonaisvaltaisesti erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille (lastensuojelu, kehitysvammaisuus, autismikirjo, psykiatria tms.) Osastolla oli jo huomioitu haasteellisesti käyttäytyvän asiakkaan toimintaympäristö. Toinen ryhmä, jolle Alavan (nykyisen sairaalakoulun) palvelukodin tilat soveltuisivat lähes muutoksitta, on Vaalijalan palvelukoti Apollossa olevat 5 kuopiolaista asukasta ja aikuisten osaston 10 asukasta. 5.3 Harjulan sairaalan tilat Vanha Kivelä Osa tarveselvitysryhmän jäsenistä kävi tutustumassa Harjulan vanhan Kivelän tiloihin. Rakennus vaatii peruskorjausta ennen kuin sitä voitaisiin ottaa kehitysvammaisten palvelujen käyttöön. Tilat ovat sokkeloiset eivätkä täysin esteettömät. Tilat saattaisivat sopia autismikuntoutukseen ja MRSA-asiakkaiden palveluasumiseen. Työ- ja päivätoiminnan sekä opetus- ja terapiapalveluiden osalta tilojen syrjäinen sijainti tuo kustannuksia kuljetus- ja matkakustannuksiin. Uusi Kivelä Harjulan uuden Kivelän tilat on peruskorjattu vuonna hoivaosastoiksi. Osastot 8 ja 9 ovat tällä hetkellä perusturvan käytössä. Uuden Kivelän asiakashuoneet ovat kooltaan pääosin m² eikä niiden yhteydessä ole huonekohtaisia wc- tai kph-tiloja. Kullakin osastolla on käytävälle avautuvat asiakaswc:t sekä huuhteluhuone ja suuri kylpyhuone. Lisäksi jokaisella osastolla on pieni oleskelutila keittiönurkkauksineen. Uuden ja vanhan Kivelän tilat olisivat mahdollisesti soveltuvat esim. kehitysvammaisille asiakkaille, joilla psyykkistä oireilua esim. Vaalijalan miestenosasto (äijäosasto) tai autististen asiakkaiden palveluasumiseen sekä työ- ja päivätoiminnan tiloiksi (yhteiskuntaan sopeuttaminen ei ole tällä hetkellä ko. asiakaskunnan osalta ajankohtaista eikä tärkein kuntoutuksen osa-alue). Myös ns. sairasosasto tai MRSA-osasto ovat tällä hetkellä Vaalijalassa vastaavissa tiloissa, joten näiltä osin Kivelän ovat heidän tarpeitaan palvelevia. Syrjälä Harjulan sairaalan Syrjälä-rakennuksessa on entisen Tammenkodin tyhjänä oleva palvelukoti, joka käsittää 14 asukaspaikkaa. Huoneet ovat pääosin kahden hengen huoneita, joissa ei ole huonekohtaisia wc-kylpyhuoneita. Tilat voisivat soveltua palvelukotikäyttöön mikäli wc-kylpyhuoneiden huonekohtainen tarve pystytään

18 Kuopion kaupunki Tarveselvitys 18 ratkaisemaan käytävällä olevilla wc-ratkaisulla. Peseytymistä varten palvelukodin tiloissa on hyväkuntoinen saunaosasto. Tiloihin on rakennettu sprinkleri-järjestelmä ja se on paloturvallinen. Tiloihin on tarpeen tehdä pintaremontti. 5.4 Uudisrakennusvaihtoehto Vaihtoehtoisena mallina on uudisrakennus, jossa kehitysvammaisten ja vammaisten asiakkaiden palvelutarpeet huomioidaan asiakastyön, tilojen, henkilöstöresurssien ja muiden resurssien osalta. Uudisrakennusvaihtoehdossa on peruskorjauskohteeseen verrattuna laajemmat mahdollisuudet huomioida tilojen esteettömyys, inva- mitoitus, apuvälineiden määrä, asiakkaiden liikuntarajoitteet ja erityisryhmän tarpeet sekä autismikuntoutuksen asiakastyön- ja tilastruktuurit vaatimukset. Suunnittelussa on huomioitava tilojen monikäyttöisyys ja tulevaisuuden tarpeet. Tilojen toimintaympäristö on suunniteltava siten, että tietotekniikan, valaistuksen yms. teknisten laitteiden asennus on mahdollista ja automaattinen lukitus, kameravalvonta, kattokiskot yms. asiakaskunnan tarpeista nousevat asiat on huomioitu. Rakennuksen on palveltava ns. laitoshoidosta siirtyvien asiakkaiden tarpeita, jotka eivät onnistu ns. palveluasumisen tai avohoidon mallin mukaan. 5.5 Vaalijalan malli Asiasta on pyydetty lausunto Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokiselta. Lausunto on tarveselvityksen liitteenä (liite 4) 6. KUSTANNUKSET 6.1 Investointi- ja rakennuskustannukset Valkeisen sairaalan uuden puolen ottaminen kehitysvammaisten asumispalveluiden käyttöön edellyttää sammutusjärjestelmän rakentamista, taloteknisten järjestelmien peruskorjausta ja tilamuutoksia. Alustava arvio investointikustannuksista on 7 M. Mahdollisen palveluasuntoja ja päivätoimintatiloja käsittävän uudisrakennuksen (vanhan osan korvaava rakennus) investointikustannuksiin ei ole tässä vaiheessa mahdollista ottaa kantaa, koska kokonaisuuden toiminnallista sisältöä ja laajuutta ei ole määritelty. Alavan sairaalan A1 rakennuksen 4. kerroksen tilat mahdollistavat Vaalijalasta siirtyvien lasten ja nuorten sijoittumisen tiloihin ilman suuria tilamuutoksia ja muutoskustannuksia. Tilojen vapautuminen ko. käyttöön on aikataulutettava huolellisesti tiloihin kaavailtujen väistötilatarpeiden vuoksi. 6.2 Perushankinnat Käyttäjän hankintojen (mm. kalusto- ja irtaimistohankinnat, potilasturvajärjestelmä, henkilöstöturvajärjestelmä yms.) kustannukset selvitetään hankesuunnitteluvaiheessa. 6.3 Käyttökustannukset Tilakustannukset (vuokra- ja ylläpitokustannukset)

19 Kuopion kaupunki Tarveselvitys 19 Alustava arvio Valkeisen sairaalan uuden puolen tilakustannuksista kiinteistön korjaus- ja muutostöiden jälkeen on n / m² / kk (pääomakustannukset) + n. 5-7 / m² / kk (ylläpitokustannukset, jotka sisältävät siivouksen). Vuokrakustannuksiin vaikuttavat mm. se mihin tasoon tilat korjataan esim. asiakkaiden käytön varusteiden osalta, mikä on ylläpidon taso, mikä on vuokrasopimuksen määräaikaisuus jne. Tilakustannukset tarkentuvat hankesuunnitteluvaiheessa, kun suunnitelmat saadaan tarkemmalle tasolle. Toiminnalliset kustannukset (henkilöstö yms. toiminnalliset kustannukset) Suunnitteilla on asumispalvelujen järjestäminen yhdeksälle eritysryhmälle. Asiakkaina olisivat pitkäaikaista asumispalvelua tarvitsevat kehitysvammaiset asiakkaat. Asiakkaiden tunnuspiirteinä on haasteellinen käyttäytyminen ja vahva psyykkisen tuen tarve asumisessa ja työ- ja päivätoiminnassa. Haasteellinen käyttäytyminen vaatii erittäin strukturoidun asuinympäristön ja vahvan ohjauksen (päiväjärjestyksen). Osa asiakkaista on hyvin vaikeavammaisia ja osa syvästi ja vaikeasti kehitysvammaisia henkilöitä. Heidän hoito- ja huolenpitonsa edellyttää erittäin vaativaa ja vahvasti resursoitua asumispalvelua. Osittain asumispalvelujen järjestäminen on verrattavissa sairaalahoitoon. Vaikeasti kehitysvammaiset ja haasteellisesti käyttäytyvät asiakkaat tarvitsevat erilaisia tukipalveluja ja moniammatillista osaamista mm. lääkäri-, psykologi-, fysioterapiapalvelut sekä monipuolista työ- ja päivätoimintaa. Työ- ja päivätoiminta on kuntouttavaa toimintaa ja pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasprofiililla olevan asiakkaan työ- ja päivätoiminta vaatii lähes yksi yhteen ohjausta, jotta asiakas voi toimia ryhmässä. Perinteisen palveluluokituksen mukaan kysymys on täysin autettavista asiakkaista. Vammaispalvelujen tuottavuusohjelmassa on luokiteltu vammaispalvelujen asiakkaat osallistumisen kautta 1. itsenäisesti osallistuvat asiakkaat (20-25 asiakasta per ohjaaja), 2. Ohjatusti osallistuvat asiakkaat (10 asiakasta per ohjaaja), 3. Autetusti osallistuvat asiakkaat (viisi asiakasta per ohjaaja), 4. Täysin autetusti osallistuvat asiakkaat (yksi asiakas per ohjaaja/avustaja). Asumisvalmennus (Vammaispalveluhanke, Vaalijalan kuntayhtymä, Kaste, SAVAS) Kehitysvammaisen ihmisen muuttaminen on suuri elämänmuutos sekä hänelle itselleen että hänen läheisilleen. Sopeutuminen uuteen tilanteeseen vaatii voimavaroja kaikilta osapuolilta. Muutto onnistuu aina helpommin, jos siihen on etukäteen valmistauduttu asumisvalmennuksen avulla. Asumisvalmennuksen tarkoituksena on lisätä kehitysvammaisen henkilön ja hänen läheistensä osallisuutta ja vaikuttamista, sekä tukea kehitysvammaisen henkilön itsenäistymistä ja itsenäistä suoriutumista. Asumisvalmennukseen kuuluvalla tulevan asumisen suunnittelulla varmistetaan asiakkaalle hänen tarpeitaan ja toiveitaan vastaava asuminen ja se, että asumisratkaisun eteen voidaan työskennellä tietoisesti kaikilla tahoilla. MINÄ MUUTAN - tehtäväkansion, on tuotettu Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa ja Savon Vammaisasuntosäätiön hallinnoimassa MINÄ MUUTAN - asumisvalmennusprojektissa vuonna Projektin tavoitteena on ollut toteuttaa,

20 Kuopion kaupunki Tarveselvitys 20 kehittää ja edistää kehitysvammaisten henkilöiden asumisvalmennusta onnistuneen muuton mahdollistajana. Savon Vammaisasuntosäätiö materiaalipankissa on haettavissa MINÄ MUUTAN- tehtäväkansion aineisto. Alla linkki ko. aineistoon. htavakansio.pdf Ennakoivalla arvioinnilla onnistuneeseen muuttoon Käytettävissä on arviointiaineisto vammaisen henkilön muuton suunnitteluun. Materiaali sisältää arviointiaineistoa ja ohjeita asiakkaan toiveiden ja palvelutarpeiden selvittämiseksi ja asumisvaihtoehdon arviointia peilaten asiakkaan toiveisiin ja tarpeisiin. Asumisvalmennus on aloitettava noin vuotta ennen muuttamista (valmennusprosessi). Asumisvalmennukseen on varattava henkilöstöä tarvittava määrä ja riittävästi avustavaa henkilöstöä. Vaalijalan kuntoutuskeskus tukee asiakkaan muuttamista siirtäen vaihtaen eli Vaalijalan henkilöstöä tulee mukaan asiakkaiden asumisvalmennuspäiviin. Valmennuspäiviä on hyvä olla ainakin puolen vuoden ajan vähintään 1 x kuukaudessa yksi päivä. Muuton lähestyessä on valmennuspäiviä hyvä lisätä esim. 1 x viikossa. Asiakas on koko prosessin ajan mukana omassa muutossaan. Yksilöllisten tarpeiden mukaan asiakkaan asumisvalmennus voidaan järjestää myös Vaalijalassa tapaamisina (vaikeimmin kehitysvammaiset asiakkaat). Alustava kustannussuunnitelma on rakennettu 42:n kehitysvammaisen henkilön asumiskokonaisuuden ympärille. Laskelma sisältää arvioidut henkilökustannukset sivukuluineen sekä toiminnalliset kustannukset ilman kiinteistöstä (Valkeisen sairaala) aiheutuvia vuokrakustannuksia. Toiminnalliset kustannukset on arvioitu nykyisten oman tuotannon yksiköiden kustannuksista. Lisäksi laskelmissa on esitetty kustannukset arvioitujen siirtyvien asukasryhmien osalta Vaalijan nykyisten vuorokausikustannusten mukaisesti. Henkilöstömitoitus Sijainti Asukasryhmä Paikkoje n lukumää rä Palveluesimi es (ei lasketa mitoituksee n) Sosiono mi Sairaanhoit aja Lähihoita ja Mitoit us 1. krs Autistit Sairasosasto ,83 2. krs Menninkäine ,82 n Pitkäaikaishoi va ,8 Yhteen sä ,86 Palkkakustannukset sivukuluineen vuodessa/ammattihenkilö: Palveluesimies ,00 Sosionomi ,00 Sairaanhoitaja ,00 Lähihoitaja ,00

Valkeisen osastojen rakenteet. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13)

Valkeisen osastojen rakenteet. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13) Liite 1. Valkeisen osastojen jäsennys asiakkaiden palveluntarpeiden mukaan Valkeisen osastojen rakenteet Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13) Lasten yksikkö, Valkeisen oppilaskoti Asukasnumero Lähiohjaajia

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

VAALIJALAN LAITOSHOIDOSSA OLEVIEN KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA PÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN HANKESUUNNITELMA

VAALIJALAN LAITOSHOIDOSSA OLEVIEN KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA PÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN HANKESUUNNITELMA VAALIJALAN LAITOSHOIDOSSA OLEVIEN KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA PÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN HANKESUUNNITELMA Kuopion kaupunki Kehitysvammaisten laitoshoidon purku 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2.

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Kehitysvammapalvelut

Kehitysvammapalvelut Kehitysvammapalvelut Ahokoti Harjukoti Kotikartano Nevakoti Niittykumpu Norola: Toukola ja Jukola Ritoniitty Ritorinne Ohjattu asuminen Aittokoti Peltola Norola: Onnela Tuettu asuminen Ryhmäkotien yhteydessä

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 82 22.09.2015. 82 Asianro 4322/05.17.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 82 22.09.2015. 82 Asianro 4322/05.17.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 1 (1) 82 Asianro 4322/05.17.00/2014 Vanhusten, vammaisten, kehitysvammaisten ja erityisryhmien asumispalvelujen hankinnan valmistelu 1.1.2017 alkaen Erityisryhmien asumispalvelu

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Miehikkälän kunta tuottaa ja järjestää laadukkaat peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti Terveyskeskus:

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Palveluasuminen Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Setlementti Ukonhattu ry Ukonhattu on perustettu vuonna 1995 ja se toimii yhtenä Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistyksenä.

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ Kårkulla kuntayhtymä Kårkulla kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä vammaispalveluita. Toiminta aloitettiin 20.8.1960. Kårkulla kuntayhtymää ylläpitää kaikki 33 kaksikielistä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

KEHAS Seinäjoella. Seinäjoki, 22.04.2015. Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja

KEHAS Seinäjoella. Seinäjoki, 22.04.2015. Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja KEHAS Seinäjoella Seinäjoki, 22.04.2015 Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja 22.4.2015 Eija-Riitta Uusihauta Toimipisteet Eskoon toiminta-ajatus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon erityispalvelujen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Alustava toimintamalli, 16.8.2013 Ei julkinen

Kuopion kaupunki Alustava toimintamalli, 16.8.2013 Ei julkinen MÄNTYKAMPUKSEN ALUSTAVA TOIMINTAMALLI Liite 2 alustavaan tarjouspyyntöön 16.8.2013 1 (5) 1. Yleistä Suomen väestö ikääntyy Euroopan maista nopeimmin. Ikääntyvien toimintakyvyn ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle

PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT TOIMEKSIANTAJA Työmme toimeksiantajana on Elementit-E Oy. Yrityksen yhteyshenkilönä toimi yrityksen toimitusjohtaja Veli Hyyryläinen.

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011 Sosiaalipalvelujen organisaatio 1.5.2011 SOSIAALIPALVELUT Kehitysvammahuolto Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Palvelukodit ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot