healthymagination Formulakuskin vierailu Lasten ja Nuorten sairaalassa konfiguraatio ESA ja Operatiiviset päivät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "healthymagination Formulakuskin vierailu Lasten ja Nuorten sairaalassa konfiguraatio ESA ja Operatiiviset päivät"

Transkriptio

1 GEnews1/2012 a s i a k a s l e h t i Sairaanhoitopiirin laajuinen konfiguraatio Formulakuskin vierailu Lasten ja Nuorten sairaalassa Elimistössä olevan radiolääkkeen on oltava turvallinen Sydäntutkimuksia Vaasan keskussairaalassa ESA ja Operatiiviset päivät healthymagination

2 GE news GE Healthcare Finland Oy:n suomen asiakaslehti 2012 nro 1 Päätoimittaja Maija Laukkanen Toimitusneuvosto Keijo Korhonen Maija Laukkanen Heidi Liikkanen Jorma Linnanmäki Risto Luukkonen Maija Savolainen Karri Ackalin KUVAT Maija Savolainen ulkoasu JA TOIMITUS Maija Savolainen Toimituksen yhteystiedot PL 300, GE Osoitemuutokset Kirjapaino Puna-Musta Oy Painosmäärä 5500 kpl ISSN Tässä numerossa HYKSin Syöpätautien klinikan magneettikuvauslaite auttaa sädehoidon 4 suunnittelussa Syöpätautien klinikka - magneettikuvauslaitteen asennusprojekti 7 Lääkintälaitteiden turvalliseen käyttöön voi jokainen vaikuttaa 9 MARS ja SEER -tuoteperheet EKG:n pitkäaikaisrekisteröintiin - 10 korkea suorituskyky ja muokattavat ratkaisut Sairaanhoitopiirin laajuinen konfiguraatio 12 Elimistössä olevan radiolääkkeen on oltava turvallinen 14 Sydäntutkimuksia Vaasan keskussairaalassa 18 Tulevaisuuden sairaala seminaari 21 Vastasyntyneiden valvontaosastolla Kainuussa kaikki on käden ulottuvilla 22 Tuotteita vastasyntyneiden ja keskosten hoitoon 24 Formulakuskin vierailu Lasten ja Nuorten sairaalassa 26 Terveys, turvallisuus, ympäristö ja työhyvinvointi tuottavan 27 toiminnan ytimenä DoseWatch pilottiasennus 28 Koulutus- ja käyttäjäpäivätietoja 29 Tuotetietoa 30 Näyttelykuvia Operatiivisilta päiviltä 31 Painotuote Kansi: Kajaanin keskussairaalan teho-osaston sisääntuloaula General Electric Company All rights reserved. General Electric Company reserves the right to make changes in specifications and features shown herein, or discontinue the product described at any time without notice or obligation. Contact your GE representative for the most current information. GE, the GE Monogram and imagination at work are trademarks of General Electric Company. Printed in Finland.

3 Kokemus ja valinta, maine ja kunnia. Mistä tietoa, miten mitataan? Mielenkiintoisia keskusteluja maailmasta, joka on pikkuhiljaa hiipinyt keskuuteemme. Potilaan liikkumismahdollisuudet laajenevat ja hoitoa voidaan hakea vapaasti. Epäselvää on haluaako potilas siirtyä hoidon perässä oman kotialueensa ulkopuolelle vai tuleeko hoitoon hakeutuminen jatkossakin olemaan luonnollisinta omalla asuinalueella. Mistä potilas voi saada tietoa mahdollisista hoitopaikoistaan valintansa pohjaksi? Tällä saralla nähdään varmasti uusia ratkaisuja, jotka tulevat auttamaan potilasta valinnan edessä! Me sairaalateknologiaa kehittävät yritykset ajatellemme kasvavassa määrin potilaskokemusta. Esimerkiksi tuotamme miellyttäviä potilasympäristöjä uudentyyppisiin magneettikuvantamisen kokemuksiin. Suomessakin on otettu käyttöön ensimmäiset raajamagneetit, missä tutkimusta tehtäessä potilas istuu mukavasti nojatuolissa. Kokemukset ovat olleet potilaan kannalta myönteisiä. Trendinä on, että laitteita sopeutetaan potilaan tarpeisiin eikä potilasta pakoteta laitteeseen. Laitteilla ja lääkkeillä pystytään kohdentamaan hoidot potilaan tilan mukaan. Uuden teknologian avullla on mahdollista suoraviivaistaa potilaan polkua ja parantaa tiedonjakoa terveydenhuolto-organisaatiossa tämäkin varmasti tuottaa myönteisiä kokemuksia sekä henkilöstölle että hoidettavalle. Tulevaisuuden sairaala -seminaarissa Helsingissä keskusteltiin edelleen hoitoympäristön parantavista vaikutuksista. Puhutaan healing environment -termistä. Seminaarissa kuulimme, että estetiikalla ja rauhallisilla olosuhteilla oli todistetusti vaikutusta potilaan kotiuttamistahtiin. Näitä ajatuksia pohditaan eri puolella Suomea, sillä koko joukko uusien sairaaloiden rakennushankkeita on käynnissä tai käynnistymässä. Mietinnässä on sinisiä ajatuksia siitä, minkälaisessa ympäristössä Suomi jatkossa potilaitaan hoitaa ja kuntouttaa. On hienoa olla mukana tässä kehityksessä, jossa on mahdollisuus tuoda teknologiaratkaisuja ja palveluita työkaluiksi kotimaisille asiakkaillemme! Voimme yhdessä luoda jotakin uutta ja etsiä uusia toimintatapoja terveyden hyväksi ja samalla pienesti muuttaa maailma... Hyvää kevättä ja antoisaa lukuhetkeä lehtemme parissa toivottaen. Maija Laukkanen, myynnin maajohtaja

4 Hyksin Syöpätautien klinikan magneettikuvauslaite auttaa sädehoidon suunnittelussa Hyksin Syöpätautien klinikan magneettikuvauslaite on ensimmäinen GE:n leveäaukkoinen magneettikuvauslaiteratkaisu Euroopassa onkologisiin sovelluksiin. Sädehoidon suunnittelussa anatomisen ja funktionaalisen magneettikuvantamisen rooli tulee kasvamaan. Syöpätautien klinikalle hankittiin keväällä 2011 tähän tarkoitukseen geometrisesti tarkka 1.5 teslan magneettikuvauslaite. Laitteella saadaan potilas kuvattua hoitoasennossa, jolloin magneettikuva saadaan kohdistettua täsmällisesti tietokonetomografiakuvaan ja siten sädehoidon suunnittelukuvausten kohdistusvirheet oleellisesti vähenevät. Koska kasvainten ympärille lisättävää virhemarginaalia voidaan pienentää odotettavissa on, että potilaan komplikaatioriski pienenee. Ensimmäinen laatuaan Euroopassa Syöpätautien klinikan magneettikuvauslaite on GE:n ensimmäinen leveäaukkoisen magneettikuvauslaitteen pohjalle rakennettu ratkaisu Euroopassa. Laite hyödyttää erityisesti pään, kaulan, lantion alueiden ja erityisesti eturauhassyöpäpotilaiden hoitoa. Kuvauksissa käytetään suoraa kuvauspöytää ja cardiac-keloja sekä juuri tätä tarkoitusta varten kehitettyjä flex-keloja. Kuvaus tehdään potilaalle tarkalleen samassa asennossa käyttäen samoja asennonvarmistusvälineitä kuin itse sädehoito. Magneettikuva saadaan kohdistettua tietokonetomografiakuvaan täsmällisesti, mikä tehostaa sädehoidon annossuunnittelua. Funktionaalinen kuvantaminen sädehoidossa ja magneettikuvauslaitteiston tuottama hyvä pehmytkudoskontrasti antavat loistavan mahdollisuuden anatomisesti ja geometrisesti tarkkaan hoidon suunnitteluun. Sairaalafyysikko Mika Kapasen mukaan uuden magneettikuvauslaitteen geometrisetominaisuudet vähentävät potilaan kuvissa ääriviivojen vääristymiä. Perusdiagnostiikassa ääriviivojen vääristymällä ei liiemmin ole merkitystä toisin kuin annoslaskennassa. Tarkassa sädehoidon annossuunnittelussa on geometristen virheiden oltava reilusti alle 5 millimetriä. Jos magneettikuvaus otetaan perinteisellä diagnostisella potilasasettelulla, kohdistusvirheet ovat useita millimetrejä huolellisesti tehtynäkin.

5 GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/2011

6 Potilaille kohdennusepävarmuuden pieneneminen merkitsee kasvaimen ympärille jätettävän marginaalin pienenemistä, josta seuraa terveiden kudosten säderasituksen väheneminen. Pienemmällä säderasituksella on merkitystä etenkin rakon, peräsuolen, pään, kaulan sekä sylkirauhasten alueilla. - Päätimme hankkia peruskuvauslaitteen, jossa on suora pöytälevy ja hyvä geometrinen tarkkuus ja kaikki muu olikin extraa. Saimme USAsta testikuvat, joiden todettiin vastaavan hyvin juuri sitä, mitä haimme. Hyvän geometrian ansiosta saadaan tarkkoja kohdistuksia yhdistettäessä TT- kuvaa magneettikuvaan. - Nyt voimme paremmin suunnitella sädehoidon osuvuutta ja suorittaa annoslaskennan jopa magneettikuviin. Tiedämme varmemmin hoidettavan kohdealueen ja voimme vähentää kuvauskäyntejä TT:ssä ja tehdä tarvittaessa enemmän magneettikuvauksia hoidon edetessä. Jatkossa on tarkoitus ottaa myös pelkkä magneettikuvaus rutiinikäyttöön, jo nyt on tehty onnistunut MR-simulointi, sanoo Mika Kapanen. Kuvausmukavuutta ja tarkuutta kehitetään jatkuvasti Ensimmäisen puolen vuoden aikana tehtiin n. 500 kuvausta, mikä tarkoittanee vuosittain ainakin n kuvausta. Kuvaustiimiin kuuluu kolme röntgenhoitajaa. Magneettikuvaus vaatii kuvaajaltaan tarkkuutta niin kuvattavan kohteen kuin kuvausympäristön osalta. Kun potilas on kuvattu hoitoasennossa, potilaan iholle voidaan tehdä merkinnät, joihin perustuen hoito kohdennetaan hoitokoneella. - Olemme kehittäneet kuvauspöytään kuvausta helpottavia tukia, joilla vältetään ihon pinnan vääristyminen. Lisäksi olemme laatineet kuvausprotokollia, joita kaikkien on noudatettava. Valmistelut kuvauksiin tehdään huolellisesti, jotta vierasesineitä ei joudu lähelle magneettikenttää edes vahingossa. Potilaat tulevat lähetteellä sairaalan sisältä, mutta vie oman aikansa ennenkuin magneettikuvausta osataan käyttää täysipainoisesti ja optimaalisesti sädehoidon suunnittelussa, röntgenhoitaja Jukka Hintsala arvelee. Mika Kapanen ja Jukka Hintsala. Sairaalafyysikko Mika Kapanen vastaa laadunvarmistuksesta, laitteen toimivuudesta ja menetelmän kehittämisestä, jotta se on geometrialtaan tarkka ja toimintakunnossa. Hän varmistaa, että potilaan magneettikuvasta valittu hoitokeskipiste siirretään asettelumerkiksi potilaan iholle oikeaan kohtaan. - Keskeisintä on myös parantaa menetelmää, miten annoslaskenta suoritetaan magneettikuviin. Tällä hetkellä annoslaskentatarkkuus magneettikuviin on noin 1-2 prosentin luokkaa, mikä jo täyttää sädehoidon kokonaistarkkuusvaatimuksen, joka on viisi prosenttia. Mielenkiintoisia kehityshankkeita ja haasteita riittää, Kapanen kiteyttää. Uusien magneettikuvaustilojen ja kuvauslaitteiston avajaisymposium Vaativa laiteasennus on onnistuneesti tehty ja on aika vetäistä hieman henkeä sekä vaihtaa kokemuksia. Lokakuussa Syöpätautien klinikalla oli tilaisuus tutustua uusittuihin magneettikuvaustiloihin ja samassa yhteydessä ollut avajaissymposium keräsi osallitujia sairaalan eri osastoilta. Jukka Hintsala kertoo magneettikuvaukseen liittyviä rajoitteita. Harri Pättikangas, Mika Kapanen, Kikka Lilius ja Jorma Linnanmäki symposiumin tauolla.

7 Syöpätautien klinikka magneettikuvauslaitteen asennusprojetki Uuden järjestelmän asentaminen vanhoihin tiloihin on MR-huollon näkökulmasta katsottuna aina haasteellista - niin myös Syöpätautien klinikan magneettikuvauslaitteen kohdalla. Laiteasennuksesta vastasi MR Technical Support Engineer Markus Salonen ja suunnittelusta vastasi projektipäällikkö Markku Törrönen. Tässä Markus Salosen kokemuksia prosessista. Syöpätautien klinikan Optima 1.5T MR450w magneettikuvauslaitteen asennus alkoi RF-suojahuoneen rakentamisesta. Kun valmiustila oli riittävä, itse magneetti siirrettiin huoneeseen. Työ alkoi magneetin purkausputkien liittämisellä sairaalan purkausputkeen. Magneetin kylmäpääketju kytkettiin 3- vaihesähköverkkoon, jolloin magneetti voitiin jäättää odottamaan järjestelmän kaapelointia. Kun laitekaapit saatiin tekniikkatilaan, kytkettiin ne vesipiiriin ja sähköihin. Tähän asti MR450w-asennus Syöpätautien klinikalla ei poikennut mitenkään normaaleista rutiineista. Optima MR450w on niin kutsuttu passiivishimmattu magneetti, jossa ei ole aktiivisia shim-keloja, vaan magneettikentän tasalaatuisuutta säädetään lisäämällä tai poistamalla metallia magneetin aukossa. Magneettikentän nosto meni hyvin ilman haasteita. Passiivishimmausmenetelmä oli helppo ja toimiva. Varsinaiset asennukselliset haasteet tulivat eteen tässä vaiheessa, koska magneetin edessä oli asennettuna LAP-laserin laserjärjestelmä. Päätimme passiivishimmata magneetin niin, että LAP-laser oli ensin asennettuna lattiaan, sillä olin epävarma miten LAP-laserin mekaaninen rakenne vaikuttaa magneetin kenttään. Tämä järjestely vaikeutti magneetin keskipisteen (niin kutsuttu iso-center) määrittämistä, josta otetaan mitta laserin mekaaniseen asennuspaikkaan. Jos magneettilaite olisi ollut jo asennusvaiheessa täydessä kuvauskunnossa, olisi magneetin keskipiste ollut tarkasti määritettävissä ja helpottanut LAP-laserin mekaanista lattiakiinnitystä. Ratkaisumme toimi hyvin, koska laserin pystytuentojen jaloissa oli riittävät säätövarat. Seuraavaksi asennettiin laitteen kuvausohjelmisto ja käynnistettiin laitteen järjestelmät. Sitten tulikin eteen asennuksellinen ero verrattuna normaaliin MR-asennukseen: kahta irroitettavaa pöytää säädettiin kulkemaan linjassa lasereihin nähden ja pöydän sisään/ulos -liikkeen ero koko matkalla sai olla puoli millimetriä magneetin keskipisteestä lasereihin. Käsillä oli asennuksen vaikein osuus. Normaalin työpäivän sijaan säätäminen vaati nelinkertaisen määrän työpäiviä ja kaiken lisäksi ehdotonta tarkkuutta. Hyvällä asenteella ja yhteistyöllä hienosäätö onnistui hyvin. Todettakoon, että oli hienoa saada olla mukana tekemässä aivan uutta ja samalla saada kokemusta, oppiakin. Nyt tiedämme, että laservalojärjestelmä pitää olla poiskytkettynä magneetilla kuvantamisen aikana (häiriöt). Laser-kohdistimet ovat CT:ssä tutumpi yhdistelmä, mutta magneettiympäristössä se oli uutta. Työtämme asennuksessa helpotti fyysikko Mika Kapasen selkeät visiot siitä, mitä tehdään ja miksi. Kiitos kaikille hankkeeseen osallistuneille! Magneetin haalaus käynnissä. Seinässä sisääntuontia varten tehty aukko. Magneetti haalattu sisään Sädehoitoklinikan aulaan. Sisällä siirto tapahtui ilmatyynyjen avulla. Magneetti lopullisella paikallaan haalauksen jälkeen. Markku Törrönen tarkastaa vielä irrotettavien pöytien säätölinjoja. GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/2011

8 Käytössä olevan teknologian hallitseminen sekä niihin liittyvien käyttöohjeiden ja toimintatapojen noudattaminen on yksi työturvallisuuden nyrkkisäännöistä. Onko Käyttö- ja turvallisuusopas kaikkien saatavilla ja miten sitä luetaan? Röntgenhoitaja Tiina Lehtinen TAYS:stä. Lääkintälaitteiden turvalliseen käyttöön voi jokainen vaikuttaa Yksinkertaisemmatkin tutkimuslaitteet ja järjestelmät vaativat aina perehdyttämistä ja koulutusta ennen laitteen käyttöönottoa. GE Healthcaressa kuvantamis-, lääkintälaitteiden ja tietojärjestelmien käyttöja turvallisuuskoulutukseen on nimetyt asiantuntijat tai koulutuksen antaa valtuutettu asiantuntija. Terveystieteiden maisteri, röntgenhoitaja Tuija Mäkelä työskentelee GE:n magneettikuvauslaitteiden käyttökouluttajana. Magneettikuvauksessa ei käytetä röntgensäteilyä ja se on hyvin tärkeä kuvantamismenetelmä diagnostiikassa. Leikkaussaliympäristössä magneettikuvauslaitteella voidaan jopa ohjata leikkausta. Magneettiympäristö asettaa erityisvaatimuksia kaikille oheistarvikkeille ja laitteille, muun muassa potilasmonitoreille. - Sairaalalaitteet on tehty turvallisiksi, mutta viimeisen hienosäädön tekee käyttäjä itse. Kullakin laitteella on omat Käyttöja turvallisuusoppaansa. Lisäksi jokainen sairaala tai yksityisklinikka noudattaa sovittua lain määrittämää ohjeistusta, Tuija Mäkelä kertoo. Käytännön työssä laitteiden Käyttö- ja turvallisuusoppaat ovat hyviä tietolähteitä, mutta Mäkelän mielestä niihin ei aina jakseta riittävästi perehtyä. GE:n magneettilaitteen koulutus alkaakin aina turvallisuusasioista, siten ne ainakin kertaalleen tulevat tutuiksi ja jos tietoa myöhemmin kaivataan lisää, tiedetään mistä sitä löytyy. Koulutusta annetaan mielellään koko osaston henkilöstölle ja muillekin sidosryhmille. Omia tietojaan Mäkelä päivittää jatkuvasti niin GE:ltä saaman koulutuksen kuin käytännön työn kautta.

9 Kansallinen magneettikuvausohjeistus on työn alla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehittämisprojekti Turvallinen työskentely magneettikuvantamisessa selvitti magneettikuvantamisen ja kuvaushenkilökunnan työturvallisuutta pari vuotta sitten. Yksi työryhmän jäsenistä oli röntgenhoitaja Tiina Lehtinen TAYS:stä. Lehtinen on mukana turvallisuutta ja yhtenäistä ohjeistusta valmistelevassa työryhmässä ja häntä voidaan pitää yhtenä magneettikuvauksen työturvallisuuden uranuurtajista. - Sähkömagneettisilla kentillä on potilaiden kannalta epämukavuuden tunnetta aiheuttavia haittavaikutuksia, kuten kudosten lämpenemistä ja lihassolujen stimuloitumista. Hankkeemme käynnistyi siitä, kun näimme tuloksia tähän liittyvistä turvallisuusriskeistä ja saimme tutustua kansallisiin sekä kansainvälisiin tutkimustuloksiin muutama vuosi sitten. Vaikka sähkömagneettikentässä kuvattaessa kuvausja turvallisuusohjeita on olemassa, tulokset osoittivat yhtenäisen ohjeistuksen olevan vajavaista. Tällä hetkellä valtakunnallista ohjeistusta työstetään yhdessä STUKin ja Työterveyslaitoksen työryhmän kanssa. Ohjeistuksessa valmistaudutaan EU-direktiivin mukaiseen lainsäädäntöön, jonka voimaantuloa on siirretty vuoteen Valmistuessaan se tulee helpottamaan magneettikuvauslaitteen vaikutuspiirissä työskentelyä kaikille sidosryhmille, työryhmän jäsen röntgenhoitaja Tiina Lehtinen kertoo. Implantit ja vierasesineet ovat magneettikuvauksen haasteita Tiina Lehtinen muistuttaa, että tänä päivänä ihmisiin on laitettu sekä ulkoisesti että sisäisesti mitä erilaisempia vierasesineitä, jotka rajoittavat sähkömagneettisia kuvauksia. Jotta mahdollisista vierasesineistä johtuvat haitat voitaisiin estää, magneettikuvausta edeltää potilaan kyselykaavake, jonka avulla kartoitetaan turvallista kuvausta rajoittavat tekijät kuten metallia sisältävät implantit, sydämentahdistin, pigmentoinnit, tatuoinnit, hiuslisäkkeet, sirutukset jne. Näin pyritään eliminoimaan mahdolliset artefaktat, joita metallia sisältävät väriaineet tai vierasesineet voivat aiheuttaa. Jos kuvaus suoritetaan tietämättä vierasesineestä, saattavat metalliset vierasesineet, ompeleet tai tatuoinnit lämmetä ja heikentää kuvaustulosta. Pahimmillaan lämpövaikutus voi synnyttää sisäisiä kudosvammoja. Riskitekijöistä huolimatta kuvaus voidaan tehdä Normal Level -asetuksella, jolloin kuvaussekvenssin SAR-arvo minimoidaan, altistus on vähäinen ja implanttien kuumenemisriski vähenee. Tuloksena on erinomainen magneettikuva, josta on hyötyä potilaan hoidossa. - On tärkeää, että kuvaaja on tietoinen potilaassa olevista vierasesineistä, mutta ei pidä unohtaa oheislaitteita tai hoitavaa henkilökuntaa, Lehtinen huomauttaa. Myös saattajat ja apuvälineet, joilla tutkittava tuodaan kuvaushuoneeseen, on huomioitava. Pyörätuolit, potilassängyt, insuliinipumppu, pulssioksimetri tai EKG-anturit on oltava magneettiin yhteensopivia tai ne on vaihdettava tai poistettava kuvauksen ajaksi. Kuvaushuoneessa työskenteleviä henkilöitä ohjaa kuvaushuoneen lattiassa olevat sähkömagneettikentän merkinnät. Merkinnät ovat lakisääteiset ja ne laitetaan lattiaan laiteasennuksen yhteydessä. - Potilas on riisuttava kiireellisissäkin tapauksissa kaikista magneetille yhteensopimattomista hoitolaitteista eikä huoneen varoitusmerkintöjä saa ylittää. Kuvaushuoneen magneettikentän merkinnät ovat lakisääteisiä ja niitä on ehdottomasti noudatettava. Kuvaushuoneessa liikkuu useita henkilöstöryhmiä vastaamassa huoneen toimivuudesta: huoltotoimenpiteet, huoneen yleiskunto, lamppujen vaihto ja siisteys. Lattiamerkinnät ovat myös heitä varten, pienikin esine kuten hiuspinni, kynä tai ruuvimeisseli rintataskussa sisältäessään metallia, voi olla magneetille altis ja huolimattomasti työskenneltäessä hengenvaarallinen, Tiina Lehtinen painottaa. Tiina Lehtinen on kysytty asiantuntija magneettikuvauskelpoisuudesta puhuttaessa. Hänellä on lukuisia esimerkkejä mitä erilaisimmista implanteista, joita kuvaukseen tulevalla potilaalla saattaa olla. Useimiten kuvaus voidaan tehdä turvallisesti käyttämällä oikeaa SAR-arvoa. Silti on muistettava kertoa potilaalle mahdollinen riski. Kuvauksessa potilaalla on aina käytettävissä soittokello, jolla voi kutsua hoitajan paikalle epämiellyttävien tuntemuksien yhteydessä. Ennen magneettikuvausta Varmista mahdolliset vierasesineet (implantit vartalossa kuten sirut, korut) Sydämentahdistin Sydänläppä Pään, vartalon, raajojen alueella leikkausklipsit, stentit, metallisirut Tekonivel Tatuoinnit, pigmentoinnit Saattajan turvallisuus: raskaus GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/2011

10 MARS ja SEER -tuoteperheet EKG:n pitkäaikaisrekisteröintiin -korkea suorituskyky ja muokattavat ratkaisut Teksti Tanja Kukkamäki MARS tuoteperhe on EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti- ja analyysijärjestelmä, joka voidaan mitoittaa helposti erilaisia käyttötarpeita vastaavaksi. MARS tarjoaa nopeutta, analyyttistä tarkkuutta ja täydet mahdollisuudet työskennellä verkkoympäristössä tiedon keräämisen, käsittelyn ja tarkastelun aikana. MARS järjestelmä on Windows-pohjainen ohjelmisto, jonka toiminnallisuutta voidaan laajentaa ja muokata käyttäjän tarpeisiin sopivaksi optioiden avulla (ST, QT, HRV, HRT, TWA). SEER tuoteperhe sisältää kolme erilaista tallenninvaihtoehtoa, joista voidaan valita sopivimmat ratkaisut erilaisiin käyttötarkoituksiin. SEER Light, SEER Light extended ja SEER12 tarjoavat mahdollisuuden tunnin rekisteröintiin. Seer Light -laitteet ovat 2/3-kanavaisia ja Seer12 mahdollistaa 12-kytkentäisen rekisteröinnin. MARS on suunniteltu tukemaan kaikentyyppisiä terveydenhuollon työpisteitä, pienistä vastaanotoista alueellisiin järjestelmiin. MARS tarjoaa kattavan analyysiohjelmiston ja tutkimustyökalut tallenteiden käsittelyyn sekä dokumentoi kaikki tapahtumat rekisteröinnin aikana käyttäjän muokattavissa olevaan loppuraporttiin. MARS-järjestelmästä loppuraportti voidaan siirtää MUSE EKG-tallennusjärjestelmään arkistointia varten. MUSE-järjestelmässä tallenteet säilyvät turvallisesti. Lisäksi raakadata on mahdollista arkistoida esim. verkkolevylle ja palauttaa tarvittaessa myöhempää tarkastelua varten. Vapautta rekisteröinnin aloituspaikkaan ja laitteiden kierrätykseen tarjoavaa SEER Light Extended Controlleria voidaan käyttää SEER Light -tallentimien kanssa liitäntävaiheessa rekisteröinnin alkaessa ja myöhemmin tallenteen siirtovaiheessa. Controllerin käyttö mahdollistaa työpisteen käytön samanaikaisesti muuhun tarkoitukseen ja lataus MARS-ohjelmistoon voidaan suorittaa myöhemmin. Rekisteröinnin tallennin voidaan käynnistää sekä tallenne purkaa suoraa ohjelmaan, joten Contolleria ei välttämättä tarvita. MARS-järjestelmää käyttäviä sairaaloita Suomessa ovat HUS, TYKS, TAYS, Päijät-Hämeen keskussairaala sekä Vaasan keskussairaala. 10

11 HUSLAB:n henkilökunta MARS-koulutuksessa GE:n tiloissa Vallilassa MARS-järjestelmä on laajassa käytössä HUS:n alueella Meilahdessa, Jorvissa, Peijaksessa ja Hyvinkään sairaalassa. HUS- LAB:n henkilökunta osallistui GE Healthcaren kardiologisen tiimin järjestämään koulutukseen tammikuun lopussa. Mukana oli kokeneita MARS-käyttäjiä sekä vasta-alkajia. Koulutuspäivän aikana opeteltiin ohjelmiston käyttöä ja vaihdettiin kokemuksia laitteiston käytöstä. Koulutus pidettiin GE-talon Visit Centerissa, jossa on nykyaikaiset koulutus- ja kokousvalmiudet. Lisäksi se sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kuvassa Tanja Kukkamäki opastamassa MARSin ohjelmistoa kurssilaisten ympäröimänä. Osallistujat esittivät kysymyksiä, joihin saatiin vastaus havainnollisesti kädestä pitäen. GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/

12 Turun yliopistollisen sairaalan sydänkirurgisessa leikkaussalissa anestesialääkäri Mika Valtonen tarkkailee potilaan vointia Centricity Anaesthesia-tietojärjestelmän kautta. 12

13 Sairaanhoitopiirin laajuinen konfiguraatio Varsianais-Suomen sairaanhoitopiirissä edetään askel askeleelta kohden sairaanhoitopiirin yhtenäistä ja kattavaa integroitua anestesiatieto- ja leikkaustoiminnanohjausjärjestelmää. GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/

14 "Arjen oli pyörittävä pilottiprojektinkin aikana." Kirurgisessa sairaalassa otettiin käytöön sähköinen anestesiatietojärjestelmä AIM (Anesthesia Information Management) vuonna Uuden anestesiatietojärjestelmän hankinta tuli ajankohtaiseksi, kun AIM tuli tiensä päähän ja sen käyttäjätuki loppui, joten sitä ei kannattanut laajentaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin muihin yksiköihin. Leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmä Opera otettiin käyttöön Kirurgisessa sairaalassa vuonna Me olimme tottuneita sähköiseen kirjaukseen ja niinpä Centricity Anaestesia -järjestelmän pilotoiminen elektiivisen ortopedian yksikössämme tuntui itsestään selvältä, osastonhoitaja Tarja Toppala sanoo. Mittava hanke vaati sitoutumista Konfiguraatioryhmään kuului Kirurgisesta sairaalasta apulaisosastonhoitaja Arja Hoikka ja sairaanhoitaja Ulla Simola, anestesialääkäri Elina Haapoja ja päivystävältä leikkausosastolta apulaisosastohoitaja Jyrki Karhuvaara ja sairaanhoitaja Saku Koskinen. Konfiguraatioryhmän vetäjänä toimi osastonhoitaja Johanna Katomaa ATEKista (Turun yliopistollisen keskussairaalan Anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon klinikka ). Hän toimi ryhmän yhdyshenkilönä ja muun muassa raportoi konfiguraation edistymisestä muille työryhmille. - Näin mittava hanke vaatii pitkäntähtäimen suunnittelua ja resurssointia. Olimme sitoutuneet viemään projektin systemaattisesti läpi. Esimiesten tehtävänä oli tukea ryhmän jäseniä, mahdollistaa tarvittava aika ja välineet, unohtamatta silti että arjen oli pyörittävä pilottiprojektinkin aikana. Onnistumisestamme suurkiitos kuuluu konfiguraatioryhmälle, jonka motivaatio ja sitoutuminen oli vahvaa. Kiitos kuuluu myös muulle henkilökunnalle, joka jaksoi joustaa, Toppala toteaa. Osastonhoitaja Tarja Toppala seuraa Operasta muun muassa leikkaussalien käyttöä, tekee etukäteissunnittelua ja saa vakioraportteja. Toppala korostaa, että saatua informaatiota pitää osata myös tulkita ja hyödyntää oikein. Pääkäyttäjät Ulla Simola ja Saku Koskinen kokivat osastonhoitajien tuen erittäin kannustavana ja se oli myös työn edistymiselle välttämätöntä. Huolellinen pohjatyö palkitsi Kyseessä oli moniammatillinen yhteisprojekti ja niinpä projektin eri toimijoiden (GE, Medbit, Fujitsu ja eri työryhmät) aikatauluja oli välillä vaikea sovittaa yhteen. VSSHP:ssä oli leikkausyksiköiden yhteistyönä tehty Perioperatiivisen hoitotyön kirjaamisopas. Tästä esityöstä oli suuri apu konfiguraatiotyössä, koska kirjaamissisällöt oli mietitty ja jäsennelty jo valmiiksi. Leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmä, Opera, keskustelee Centricity Anaesthesian kanssa siten, että toimenpideilmoitus tehdään Operaan, joka lähettää tiedot anestesiatietojärjestelmään. Tämän jälkeen toimenpiteen tiedot kirjataan pääsääntöisesti Operaan ja anestesian tiedot Centricityyn ja tiedot siirtyvät järjestelmien välillä. Centricity Anaesthesia -järjestelmä otettiin ensin käyttöön TYKS Kirurgisen sairaalan leikkausosastolla marraskuussa Käyttö laajeni joulukuussa 2011 TYKSin päivystysosastolle 250. Käyttökokemukset Kirurgisesta sairaalasta ja alun perin sairaanhoitopiirin tasoiseksi suunniteltu konfiguraatio helpottivat järjestelmän käyttöönottoa osastolla Jonkin verran uusia haasteita tuli vastaan 14

15 päivystävän yksikön luonteesta johtuen, Saku Koskinen sanoo. Kasa legopalikoita Prosessin alussa Saku ja Ulla luulivat, että tietojärjestelmäkonfigurointia voi verrata valmiin talon sisustamiseen. -Kuvainnollisesti saimme kasan legopalikoita, joista piti rakentaa ensin kehykset ja sitten vasta sisus, he toteavat yhteen ääneen. Järjestelmää rakennettaessa pienikin unohdus tai hiirenpainallus väärässä kohdassa saattoi aiheuttaa lisätyötä. Esimerkiksi laiteliityntävikaa selvitettäessä syy löytyi lopulta inhimillisestä erehdyksestä, jossa tietokoneen langallinen verkkoyhteys oli vaihtunut langattomaan. Ulla Simolan ja Saku Koskisen konfigurointityö on nyt voiton puolella, tosin järjestelmäliitynnät (Multilab, CCC, Miranda, Webma- rela) sekä järjestelmän laajennus sairaanhoitopiirin muihin leikkausyksiköihin ovat vielä kesken. Uusien mukaantulevien yksiköiden toimintatapoihin tulisi tutustua etukäteen, niin että järjestelmään siirryttäessä toiminta olisi mahdollisimman sujuvaa. - Olen varma, että kaikki osaavat käyttää järjestelmää ja kehitysehdotuksia on sadellut vähän väliä. On ilo kuulla myös käyttäjien kommentit helppokäyttöisyydestä. Vuodeosastolla potilaan anestesiakertomus on heti luettavissa ja valmiina Mirandassa, kun potilas haetaan leikkausosastolta. - Yhtenäisen hoitokirjaamisen hyötyjä on se, että asiat ovat samassa paikassa samalla logiikalla. Järjestelmä ohjaa käyttäjää esimerkiksi kirjaamaan arvion potilaan kivusta, jolloin kirjaaminen yhdenmukaistuu, Ulla ja Saku toteavat lopuksi. Konfigurointi yliopistosairaalan vaatimustasoon edellytti järjestelmältä lisämuuttujia esimerkiksi sydän- ja neurokirurgiaan. Pilotointi tehtiin siten, ettei uusien yksiköiden tarvitse tehdä järjestelmään enää isoja muutoksia. Pääkäyttäjät Ulla Simola ja Saku Koskinen tukevat yhdessä CA:n käyttöönottoa ja laajentumisesta TYKSin leikkausyksiköissä. GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/

16 Elimistössä olevan radiolääkkeen on oltava turvallinen Isotooppilääketiede on erikoisala, jossa elinten toiminnallisia ja aineenvaihdunnallisia muutoksia tutkitaan kuvaamalla niitä radioaktiivisilla Hyvä hoito alkaa oikeasta diagnoosista GE Healthcare Medical Diagnostics (GEHC MDx) valmistaa ja tuo maahan SPECT-kuvantamisessa käytettäviä radiolääkkeitä ja lääkevalmisteita. GEHC MDx on molekylaarisen kuvantamisen saralla suurin radiolääketoimittaja Suomessa ja koko maailmassa. GE:llä on Suomessa rekisteröitynä 19 erilaista radiolääkettä sekä diagnostiikkaan että hoitoon. GEHC:n toimittamia radiolääkkeitä käytetään kaikissa maamme yliopisto- ja keskussairaaloissa. Jotta slogan Hyvä hoito alkaa oikeasta diagnoosista toteutuisi mahdollisimman hyvin, GE tuntee vastuunsa ja on tiiviissä yhteistyössä maamme isotooppilaboratorioden kanssa tukemalla ja informoimalla niitä. Haluamme erityisesti varmistaa, että käytetty radiolääke toimii ja käyttäytyy ihmiselimistössä mahdollisimman turvallisesti ja niin kuin sen on diagnostisessa mielessä tarkoitettu toimivan. merkkiaineilla eli radiolääkkeillä. Radiolääke on kemiallinen yhdiste, johon on liitetty radionuklidi sellaisessa muodossa, että sitä voidaan turvallisesti antaa ihmiselle ja jolla saadaan kuvannettua elimistön toimintaa. Tätä kuvantamismuotoa kutsutaan isotooppikuvantamiseksi, josta nykyään käytetään myös nimeä molekylaarinen kuvantaminen. Isotooppikuvantamista on kahdenlaista: perinteisempää SPECT (Single Photon Emission Computed Tomography) -kuvantamista gammakameralla ja PET (postroniesimmiotomografia) kuvantamista. PETkuvantamista tehdään pääsääntöisesti yliopistosairaaloissa, mutta SPECT -laitteistot löytyvät kaikista keskussairaaloista. Kuvauksessa potilaille annetaan pieni määrä radioaktiivista tutkimusainetta yleensä kyynärvarren laskimoon. Säteilyannos on verrattavissa röntgenkuvantamisessa saatuun annokseen. Koska kaikki radiolääkkeet ovat säteileviä, tiukka laaduntarkkailu on ensiarvoisen tärkeää. PET-kuvaus on yleistynyt viime vuosina vauhdilla, koska sen tarjoamat edut erityisesti syöpädiagnostiikassa ovat ylivertaiset. Esimerkiksi pienetkin syöpäpesäkkeet voidaan löytää jo taudin varhaisessa vaiheessa. SPECT-tutkimuksien skaala on laaja; sitä käytetään esim. luuston, sydänlihaksen verenkierron, tulehdusten ja neurologisten sairauksien kuvantamiseen. SPECT-tutkimuksissa käytetyin isotooppi on teknetium ( 99m Tc). Tämän lyhyestä puoliintumisajasta (kuusi tuntia) johtuen teknetium-leimattavat radiolääkkeet valmistetaan vasta sairaalan omassa isotooppilaboratoriossa. Näin on myös Meilahdessa, jossa tehdään sekä PET- että SPECTtutkimuksia. PET-tutkimuksissa meidän käytetyin radiolääke on 18 F:llä leimattu sokerijohdannainen, glukoosin analogi eli FDG, joka on osoittautunut erinomaiseksi yleismerkkiaineeksi syöpätutkimuksiin. Se soveltuu myös neurologisiin tutkimuksiin päänalueelle, sekä sydänkuvauksissa lähinnä sydämen aineenvaihdunnan tutkimiseen. Olemme myös kehittäneet isotooppilabo- 16

17 ratoriossa omaan käyttöön, HUSin alueelle 68 Ga:lla leimatun radiolääkkeen endogrinologisten kasvainten kuvantamiseen. Nämä PET-kuvauksissa käytetyt isotoopit ovat hyvin lyhytikäisiä, sillä puoliintumisaika esim. 18 F:lle on 110 min ja 68 Ga:lle vastaavasti vain 68 min. Tämän johdosta säteilyannos potilaalle jää pieneksi ja radiolääkkeistä ei synny mitään jäteongelmaa, kertoo radiokemisti Eeva-Liisa Kämäräinen HUSLAB:n isotooppilaboratoriosta. Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi jokaiselle radiolääkkeelle on tehtävä kullekin ominainen laadunvarmistus, jolla varmistetaan potilasturvallisuus ja taataan hyvä kuvauksen lopputulos. Laadunvarmistus on erityisen haasteellista, koska esimerkiksi teknetium-leimattavia radiolääkkeitä on pitkälle toistakymmentä riippuen eri käyttöaiheista. -Vaatimukset FIMEAn puolelta ovat lisääntyneet. Se mikä 10 vuotta sitten tehtiin tavallisesti pöydällä, ei tänä päivänä enää ole sallittua. Lyijysuojatut laminaarivirtauskaapit, jotka ovat puhtainta A-luokkaa edustavat tätä päivää ja niitä on tällä hetkellä melkein kaikissa isotooppilaboratorioissa. Myös vaatimukset ympärillä oleville tiloille ovat kiristyneet ja asiallista pukeutumista valmistustiloihin vaaditaan. Lopulliset toimintaohjeet yleisellä kansallisella tasolla ovat vielä työn alla. Tiukentuneet määräykset tulevat vaikuttamaan myös uusien lääkkeiden kehittämiseen, Kämäräinen selvittää. Radiolääkkeitä käsiteltäessä toimintaa ohjaavat sekä lääkelaki että säteilylaki, joka aiheuttaa välillä hankaluuksia molempien viranomaisten vaatimusten yhteensovittamiseksi. Meneillään on hanke, jossa Säteilyturvakeskus, STUK ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Fimea, pyrkivät ohjeistamaan muun muassa valmistustilojen ali- ja ylipainejärjestelmiä ja radioaktiivisuuden hallintaa eli ottamaan vaatimuksissa huomioon molempien viranomaisten vastakkaiset vaatimukset painejärjestelmien suhteen. Kansallisella tasolla STUK ja FIMEA laativat määräyksiä yhteistyössä muun muassa sairaala-apteekkien sekä isotooppilaboratorioiden kanssa, mutta ohjeitten laatimisessa otetaan huomioon myös EU:n säädökset. Kimmoke hankkeen eteenpäin viemiseksi on tullut muutamista isotooppitutkimuksia tekevistä sairaaloista, joihin on rakenteilla uusi radiofarmasialaboratorio tai uusien radiofarmasiatilojen suunnittelu on ajankohtaista. -Radiokemistin tehtävänä isotooppilaboratoriossa on mm. valvoa sairaala-apteekin valtuuttamana radiolääkkeiden valmistukseen ja laaduntarkkailuun liittyviä asioita niin, että leimaukset tehdään aseptisissa olosuhteissa vaatimusten ja ohjeistusten mukaan, ja erityisesti kittileimausten ollessa kyseessä, että niissä noudatetaan tarkoin kittivalmistajien ohjeita sekä valmistuksen että laaduntarkkailun suhteen. Vaikka kitin leimautuminen on periaatteessa varmistettu valmistajan puolesta jo menetelmää kehitettäessä, niin leimauksen onnistuminen eli halutun yhdisteen radiokemiallisen puhtauden määrittäminen varmistetaan laboratoriossa tietyin väliajoin ja tarvittaessa. On tärkeää, että leimaus on onnistunut ja käytettävä radionuklidi tai sillä leimattu yhdiste hakeutuu mahdollisimman selektiivisesti tutkittavaan elimeen tai kudokseen, Kämäräinen toteaa. Vaatimukset ovat kiristyneet Meilahden isotooppilaboratorion radiofarmasiatoiminta eli radiolääkkeisiin ja niiden valmistukseen liittyvä toiminta on HUS-Apteekin alaista ja toimintaa valvoo FIMEA. Lääketieteellinen Radio-isotooppiyhdistys (LRY) järjesti tammikuussa kolmannet Radiofarmasian koulutuspäivät. Päivän yhtenä tärkeänä teemana oli laadunvalvonta isotooppilaboratorion radiofarmasialaboratoriossa. Päiville osallistui yli kuusikymmentä alan ammattilaista eri puolilta maata. GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/

18 Sydäntutkimuksia Vaasan keskussairaalassa Vaasan keskussairaalan kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen osastolla tehdään uusimpia sydämen toiminnan kuvantamistutkimuksia. Asiantuntijana kardiologi ja kliinisen fysiologian erikoislääkäri Risto Niemi. Erikoislääkäri Risto Niemen mukaan tutkimuksiin hakeutuneet sydänpotilaat ovat joko vakaaoireisia sepelvaltimotautipotilaita, joille on jo tehty useita toimenpiteitä tai sellaisia rintakipuisia, joilla sairaus tulisi kyetä poissulkemaan tai varmentamaan. Diagnoosivaiheessa rasitustesti on keskeisin tutkimus, mutta jos epäillään tuloksen olevan väärä positiivinen tai väärä negatiivinen niin potilaalle tehdään sekä isotooppiperfuusiotutkimus että calsium-score -kuvaus, jolla määritetään sydämen suonten kalkkien määrä. Scorelukema kertoo paljon paitsi potilaan nykytilasta myös ennusteesta. Kuvat fuusioidaan ja sepelvaltimoiden kalkkia osoittava kuva kertoo, onko potilaalla ylipäätään sepelvaltimotauti ja millä suonialueella se sijaitsee. Scorelukema kertoo myös ennusteesta. Isotooppisydänlihasperfuusiokuva puolestaan kertoo, onko sepelvaltimotaudilla myös suonten verenkiertoa anatomisesti ahtauttava vaikutus tai olisiko epäiltävissä pehmeää plakkia, joka kalkkikuvissa ei tulisi ilmi. - Normaali isotooppiperfuusio yhdistettynä kalkittomiin sepelsuoniin antaa jo melko vahvan viitteen normaalilöydöksestä etenkin matalan riskikertymän potilasryhmässä ja kertoo hyvästä puolipitkän aikavälin ennusteesta. Toisaalta fuusiokuvatekniikan soveltaminen antaa merkittävää lisäinformaatiota iskemiasuonen pai- Ylilääkäri Risto Niemi tekemässä sydämen rasitusultraäänitutkimusta Vivid E9 -ultraäänilaitteella. Hänen mielestään kudosdoplerohjelmistot ovat tämän laitteen vahvuus niin kudosdeformaation-strain analyyseihin kuin kolmiulotteisten ultraäänikuvien tekemiseen. Vivid E9 on käytössä rutiini echojen lisäksi dobutamiinirasituksissa iskemian ja viabiliteetin tutkimiseen. Kuvassa mitataan kuormitustilanteen aikaista HOCM-intraventrikulaarista painegradienttia dopplerilla. 18

19 kantamiseen kompleksisessa anatomiassa kun on jo tehty useita pallolaajennuksia tai ehkäpä ohitusleikkaus, kertoo ylilääkäri Risto Niemi. Uusista menetelmistä monia hyötyjä Hybridikamerallamme sydämen suonihaarat voidaan paikantaa myös isotooppiperfuusion ja koronaarien varjoaine-ct (CTCA) -kuvan fuusiotutkimuksena. Tällaisen fuusiokuvantamisen perusteella on mahdollista muodostaa potilaan yksilökohtainen verisuonikartta verenkiertovajeen alueineen ja siten pohtia entistä perusteellisempia hoitoratkaisuja kun iskemiasuonen perfuusioalueen laajuus, ahtaumakohdan sijainti suhteessa suonen tyvialueisiin sekä suonten kalkkisuus näkyvät - Optimaalisinta tietenkin olisi, mikäli kaikille potilaille voitaisiin samassa tutkimustilanteessa tehdä sekä calsium-score, CTCA ja sydänlihasperfuusiokin. Käytännössä kuitenkin toimintamallia joudutaan aina potilaskohtaisesti pohtimaan säteilyn säästämiseksi ja huomioidaan aiempi sairaushistoria, oirekuva, riskikertymä sekä ikä ja sukupuoli. - Luonollisesti osa arvioidaan koronaariangiossa painevaijerilla ilman mitään näistä kuvantamistekniikoistä, ylilääkäri Niemi jatkaa. CTCA-kuvausta käytettäessä on hyvä muistaa, että sillä on erinomainen negatiivinen ennustearvo, mutta vain valttävä positiivinen ennustearvo riippumatta siitä, mitä kamerateknologiaa kuvantamisessa käytetään. Tutkimus tarvitsee aina löydöksen ollessa kyseessä isotooppiperfuusiokuvauksen tai koronaariangion. Joskus CTCA-löydöksen varmentamiseksi käytetään dobutamidi-ultraäänirasitusta, jotta potilasta ei turhaan säteilytetä. CTCA-tutkimuksen lisäarvo on lähtökohtaisesti matalan tautiriskin potilasmateriaalissa etenkin jos oletetaan suonien olevan vähäkalkkiset. Heillä normaalilöydös on oikea negatiivinen. Koska he ovat ryhmänä suuri joukko, säteilytutkimuksia on käytettävä harkitusti. Onnistuneen CTCA-tutkimuksen edellytykset ovat säännöllinen betasalpaajalla 50 tasoon alennettu syke ja kyky pidättää hengitystä 18 sekunttia. - Mikäli CTCA-kuvaus on tarpeen, niin onneksi meillä on käytössä uusin SPECT/CTlaitteisto ja siinä ASIR-ohjelmisto, joka vähentää CT-säteilyä jopa 40 prosenttia, Risto Niemi kiittelee. Uudet ultraäänitekniikat ja MRI sydämen kuvantamisessa Vaasan keskussairaalan Kliinisen fysiologian osastolla tehdään sydäntutkimukset ultraäänilaitteella, joka on perustyökalu. Ultraäänilaitteessa on ohjelmistot niin kudosdeformaation-strain analyyseihin kuin 3-dimensionaali ultraäänikuvien tekemiseen. Ultraäänilaitetta käytetään rutiini echojen lisäksi dobutamiinirasituksissa iskemian ja viabiliteetin tutkimiseen strain - analyysia soveltamalla. SPECT/CT Discovery 670 on ollut Vaasan kekussairaalassa reilun vuoden. Käytäntö on hahmottanut järkevän tutkimusstrategian potilasryhmän riskitekijöistä riippuen. Ylilääkäri Risto Niemi korostaa, että väestön lääketieteellisistä tutkimuksista saaman säteilyannoksen minimoiminen edellyttää tarkkaa potilaskohtaista pohdintaa tutkimusstrategian valinnassa. Kliinisen fysiologian osaston Discovery SPECT/CT-laite on varustettu ASiR-ohjelmalla, joka vähentää säteilyä jopa 40 prosenttia koronaarien CT-tutkimuksissa. GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/

20 Perusteellinen ultraäänitieto potilaasta nopeuttaa myös sydämen MRI-kuvauksia ja mahdollistaa niissä virhetulkintojen ja artefaktojen arvioinnin. - Olemme tehneet jo 12 vuotta myös sydämen MRIkuvauksia ja nykyään käytössämme on 1.5 teslan laite. Saamme laadukkaita gadolinium -myöhäistehostumakuvia kardiomyopatioiden ja infarktiarpien diagnostiikkaan. MRI-menetelmä tulee kyseeseen myös kun halutaan tarkennusta vasemman tai oikean kammion tarkkaan anatomiaan, volumetriaan tai ejektiofraktion laskentaan. - Sydämen MRI on hyödyllinen myös aorttaläppävuotojen vuoto-osuuden laskennassa GUCH-potilailla ja ilmeisesti tulevaisuudessa ödeemakuvien muodossa myös myokardiittidiagnostiikassa. AW-tyäasemalle yhdistyvät tiedot kolmesta kuvantamislaitteesta. Olemme kokeneet, että yhden laitetoimittajan kombinaatiolla estetään rajapintaongelmia. Työasemalla voidaan vertailla eri modaliteetin tutkimustuloksia ja saada tukea diagnostisille päätöksille. AV-työasema on kaiken tiedon keskus - Meillä käytetään AW-työasemaa ja sen ohjelmistoja kaikkeen noninvasiiviseen kardiologiseen kuvantamiseen. Työasemalle siirtyvät nopeasti myös aiemmat koronaariangiokuvat lisäinformaatiota varten. Näin eri kuvantamismodaliteettien antamaa tietoa voidaan saman tien analysoida ja huomioida potilaan ongelmaa pohdittaessa, toteaa Risto Niemi tyytyväisenä. SPECT/CT fuusiokuva, jossa isokokoinen LD1 johtaa perfuusiovajeen alueelle. LAD-suoni on todettu kalkkiseksi, mutta ei aiheuta verenkierron vajetta isotooppikuvassa. Saman potilaan invasiivinen koronaariangio, jossa LD 1-suonen alkuosassa olevan pikkusuonen haarumassa näkyy "plakkihammas". Pääsuoni LAD oli avoin. CTCA-kuva LAD/LD1 bifurkaatiosta, jossa LD1-ahtuma sijaitsee LD-suonen pikkuhaaran tyvessä. Huomaa, että myös LAD on kalkkinen mutta vasta SPECT/CT -hybridikuva kertoi, että kalkit eivät aiheuttaneet alentunutta verenkiertoa ja vastaavasti invasiivisessa koronaariangiossa LAD -lumen oli avoin. MR-kuvassa HOCM-potilaan alkoholiablaatioarpi toisen toimenpiteen jälkeen näkyy gadolinium valkoisena myöhäistehostumana. 20

21 Tulevaisuuden Sairaala seminaari Profession luotsaama Tulevaisuuden Sairaala 2012 seminaari järjestettiin maaliskuussa Helsingissä Pörssitalolla. Tapahtumaan oli ilmoittautunut 242 tulevaisuuden kestävistä ratkaisuista kiinnostunutta alan vaikuttajaa. GE Healthcare oli tapahtumakumppanina tuomassa oman osuutensa tulevaisuuden terveydenhuoltoon. Healthymagination on GE:n visio tuottaa parempi elämänlaatu entistä useampien ihmisten ulottuville. Visiomme toteuttamiseksi GE on tehnyt 3 miljardin dollarin lisäinvestoinnin terveydenhuollon tuotekehitykseen. Innovaatioillamme tavoitellaan mitattavasti hoidon kustannusten laskua, hoidon saatavuuden ja laadun parantumista. Suomen terveydenhuolto on muutoksessa ja toimintakyvykkyys erilaisessa tulevaisuudessa luodaan tämän päivän päätöksillä. Seminaarin asiantunteva puhujajoukko toi esiin muutoksen taustalla olevia keskeisiä tekijöitä, kuten väestön ikääntyminen, resurssipula, lääketieteen ja informaatioteknologian kehittyminen sekä potilaskeskeisyyden korostuminen ja hoitoprosessien muuttuminen. Kokonaisuutta voikin hyvin kutsua terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutokseksi. Perinteisestä resurssilähtöisestä toiminnasta siirtyminen kohti palveluprosesseihin perustuvaa, potilasarvon tuottamista tarkastelevaa toimintaa on alkanut. Potilaskeskeinen palveluajattelu mitä tarkoittaa vapaa hakeutuminen vuonna 2014? Asiantuntijaylilääkäri Raimo Zeitlinin puheenvuoro käsitteli potilaan vapaata hakeutumista ja mitä se tulee merkitsemään terveydenhuollon palveluorganisaatioille. Tulevaisuudessa resurssit liikkuvat potilaan mukana. Keskeisiä haasteita tulevat olemaan mm. resurssoinnin vastaavuus kysyntään ja niiden joustavuuskyky potilasvirtojen vaihdellessa. Potilas on otettava huomioon toisella tavalla kuin tänään; millä perusteella potilas tekee valintansa ja mistä tieto päätöksenteon tueksi on saatavilla? Aikaisemmin mainittujen muutostarpeen keskeisten tekijöiden, kuten esimerkiksi väestön ikääntymisen ja resurssiniukkuuden, valossa syntyy myös mahdollisuuksia. Osaamista voidaan jakaa ja erityisosaamista keskittää valtakunnallisesti. Erittäin harvinaisille sairauksille voidaan EU-tasolla järjestää hyvää, erikoistunutta hoitoa ja palveluiden laadun parantamiseen pystytään tarttumaan uusista lähtökohdista entisiin rakenteisiin sidottujen toimintaperiaatteiden sijaan. Informaatioteknologiaa tarkasteltiin sekä tämän päivän pullonkaulana että muutoksen keskeisenä mahdollistajana. Lainsäädäntö yhdessä nykyisen informaatioteknologian kanssa lunasti paikkansa resurssisyöppönä Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri toi paneelikeskustelussa esiin, että sairaanhoitajan työpanoksesta jopa 75% kuluu tiedon kirjaamiseen eri tietojärjestelmiin. Tietojärjestelmät nähdään kuitenkin myös prosessiperusteisen ja potilaskeskeisen toimintamallin mahdollistajana, joka tarjoaa tiedon ja työvälineet olematta sidoksissa resursseihin. Useista esityksistä ja keskusteluista päätellen Lean malli on rantautunut myös Suomen sairaalamaailmaan. Kyseessä on johtamisfilosofia, joka fokusoituu tuottamattoman toiminnan poistamiseen ja parantaa näin potilastyytyväisyyttä, laatua ja tuottavuutta sekä lyhentää potilaan hoitoprosessia. GE:llä on omassa toiminnassaan pitkät Lean perinteet ja huippuosaaminen on valjastettu myös terveydenhuollon hyödyksi Lean konsultointiin ja näitä erityisesti kliiniseen ympäristöön fokusoituneita palveluita tuottaa Performance Solutions yksikkömme. Teksti Outi Kaasinen Ensimmäistä kertaa Tulevaisuuden sairaala -seminaariin osallistuva Sari Husgafvel, sairaalakemisti Kanta-Hämeen keskussairaalan kliinisestä laboratoriosta, kertoi saaneensa jo ensimmäisen päivän hienoista luennoista runsaasti uutta tietoa asioista, joista aiemmin ei ollut kuullutkaan. Erityisen kiinnostava oli Etelä-Karjalan ratkaisu, jossa raja-aitoja pilkottiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon välillä. Paljon tuli ajattelemisen aihetta ja näkemystä avartavia ideoita myös siitä miten saada hoitoresurssit riittämään ja millaista nykyajan johtamisen tulisi olla. Hienoja ajatuksia todella paljon ja saivat silmät avautumaan, sanoi Sari toisen luentopävän aamuna. GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/

22 Vastasyntyneiden teho-osastolla Kainuussa kaikki on kädenulottuvilla Kajaanin keskussairaalan vastasyntyneiden tehoosasto on pieni, jossa kaikki ovat kotoisasti kädenulottuvilla. Voidaankin sanoa, että valvontaosastolla on käytössä maakunnan tehokkaimmat neliöt. Vuosittain Kainuun keskussairaalassa sairaalassa syntyy noin 750 lasta, joista kolmasosa kulkee tehovalvonnan kautta synnyttäneiden vuodeosastolle äidin viereen tai suoraan kotiin. Kaikki alle 32 raskausviikolla syntyneet keskoset viedään yleensä ensin Oulun yliopistolliseen sairaalaan tarkkailtavaksi ja tarvittaessa myös Helsinkiin Lasten ja Nuorten sairaalaan, jossa keskitetysti tehdään vastasyntyneiden vaativimmat kirurgiset toimenpiteet. Alueen riskisynnyttäjät menevät usein synnyttämään Ouluun ja vauvat siirtyvät sieltä jatkohoitoon Kajaanin vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolle eli keskolaan. Hyvä sopu antaa sijaa Kajaaninssa valvontaosasto on sijoitettu synnytysosaston välittömään läheisyyteen, vaikka tila on pieni sinne on saatu mahdutettua kaikki mitä vastasyntyneen alkuhoitoon tarvitaan. Osastolla on kolme tehovalvontapaikkaa, mutta parhaimmillaan osastolla on ollut jopa 13 lasta jolloin esim. kak- 22

23 sosvauvat on sijoitettu samaan keskoskehtoon tai korivuoteeseen. Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosaston sijainti synnytyssalin yhteydessä takaa vauvalle nopean pääsyn tehostettuun valvontaan saamaan tarvitsemaansa hoitoa. Vastasyntyneiden teho-osastolla on vähintään kaksi henkilöä vuorokauden jokaisena hetkenä ja ruuhkaaikoina henkilöstöä tarvitaan enemmän. Teho-osaston ja samassa kerroksessa sijaitsevan lastenosaston yhteinen henkilöstö pystyy liikkumaan sen mukaan, missä milloinkin vahvistusta tarvitaan. Henkilökunnan joustava siirtyminen mahdollistaa toiminnan nykyisellä henkilökunnalla sanoo osastonhoitaja Vuokko Matero. Vastasyntyneiden teho-osastolla alkuhoitoa varten lapsi laitetaan virvoittelupöydälle, jonka varustuksiin kuuluvat myös resuskitaatio- ja SpO2-mittausominaisuudet. Lapsen ollessa virvoittelupöydällä lääkäri voi tutkia häntä, laittaa kanyylit jne. Tiimalasimallinen valo lämmittää hoitoalustaa ja lapsen on hyvä olla siinä, lämpö ei kohdistu häiritsevästi hoitajaan. - Useinkaan emme käytä hengitykonehoitoja tai nasaalista CPAP:ia, koska alkuhoito on hyvä. Tämä on jo konkreettisesti tilastoitu siten, että keskolan vauvoilla on nasaali CPAP-hoitoa on entistä vähemmän, lasten erikoislääkäri Riitta Suokas toteaa. Hoitopöydästä elvytyspöydäksi Pitempiaikaista hoitoa tarvitseville lapsille on käytössä monipuolinen elvytyspöytä, jossa on integroitu keskoskehto ja elvytyspöytäominaisuudet. Heikkokuntoista lasta ei mielellään liikutella, niinpä pöytä muuttuu kertapainalluksella keskoskehdosta elvytys- tai hoitopöydäksi. -Hoitopöydällä lapselle voidaan tehdä röntgentutkimuksia ja erilaisia toimenpiteitä. Lisäksi hoitopöydän varustukseen kuuluu vaaka, joka on tarpeellinen keskosen tai sairaan vastasyntyneen hoidon kannalta, apulaisosastonhoitaja Anna-Kaisa Korpinen kertoo. Meillä ei ole mitään turhaa vaan kaikki on tarpeeseen, sanoo apulaisosastonhoitaja Anna-Kaisa Korpinen. Sinivalohoitolaitteina käytössä ovat muun muassa uusin Bilisoft-valohoitolaite sekä PT-spot, joilla on saatu hyviä hoitotuloksia hyperbilirubinemian hoidossa. Kuten niin moni nykyinen sairaala, kosteus- GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/

24 Lasten erikoislääkäri Riitta Suokaksen työtila sijaitsee keskeisellä paikalla osastoa, jolloin hoidettavat potilaat ovat välittömässä läheisyydessä. Osastonhoitaja Vuokko Matero ja ylilääkäri Pertti Varimo. Vastasyntyneiden hoitoon liittyvien laitteiden Golden hour luento vastasyntyneen lämpötaloudesta (Maternal infant care MIC) käyttäjäkoulutuspäivä Koulutuspaikka: GE-talo, Kuortaneenkatu 2, Helsinki Yleiskatsaus vastasyntyneiden kehittyvään hoitoon Giraffe Omnibed ja Shuttle tuotteiden käytännön harjoittelua Vastasyntyneen resuskitaatio -luento, muutokset vastasyntyneen elvytysohjeistuksessa Resuskitaation käytännön harjoittelua Panda/ Giraffe Warmer -elvytyspöydillä sekä erillisellä resuskitaattorilla Hyperbilirubinemia -luento Käytännön harjoittelua sinivalohoitolaitteilla Maksuttomaan MIC-pääkäyttäjäpäivään sisältyy lounas ja päiväkahvit. GE ei osallistu matkakustannuksiin. Lisätietoja: Sinikka Statsevich puh tai Varaa päivä kalenteristasi ja tule mukaan! ja homevauriot ovat arkipäivää niin myös Kajaanissa. Tekeillä onkin uusi sairaala, jonka suunnittelu on käynnistynyt. Samalla on toiveissa saada uusi toimiva lastenosasto ja vastasyntyneiden teho-osasto kokonaisuus. Hanke valmistunee vuoteen 2018 mennessä. -Tarvittaisiin perhehuoneita, joissa olisi oma rauha ja yksityisyys vanhemmille ja lapselle. Eikä uusin tekniikkakaan olisi pahitteeksi. Haaveana olisi saada osasto samalle tasolle kuin aikuisten teho-osasto. Olisi hienoa, jos hoitopaikka olisi valmiina eikä tarvitsisi siirrellä ja raivata tilaa potilaan tänne tullessa, osastohoitaja Matero listaa toiveitaan. Lahjoitusvaroin hankittuja Kainuun keskussairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto oli ensimmäinen sairaala, joka hankki Giraffe-inkubaattori-elvytyspöytäyhdistelmän. Kaappi ostettiin vuonna 2003 lahjoitusvaroin, jotka koostuivat Pietarinkadun Oilersin ystävyysottelutuloista ja lisänä olivat eri yritysten ja yhdistysten pienemmät lahjoitukset. - Hankimme upean kokonaisuuden pienten vauvojen tehostettua hoitoa ja tarkkailua varten. Lisäksi olemme saaneet muun muassa yritysten joululahjarahoja, koulujen taksvärkkikeräyksistä koottuja varoja, testamenttilahjoituksia sekä syntymäpäivälahjakeräysten tuottamia varoja. Lähes perinteeksi ovat muodostuneet urheiluseurojen tuet. Sotkamon Jymy on useana vuonna lahjoittanut osan pesäpallo-ottelun pääsylipputuotosta pienille potilaillemme. Tulossa on myös Pietarinkadun Oilersin järjestämä jääkiekon ystävyysottelu, josta kertyneet varat ohjataan osaston pienokaisille. 24

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

GE Healthcare Academy Huoltokoulutukset 2017

GE Healthcare Academy Huoltokoulutukset 2017 GE Healthcare Academy Huoltokoulutukset 2017 Tutustu ja ilmoittaudu vuoden 2017 huoltokoulutuksiin! Kevät 2017 Ultraääni 31.1. 2.2. Voluson E6/E8 Tukholma 2 14.2. 16.2. Voluson S6/S8 Tukholma 2 7.3. 9.3.

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1 FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Katsaus tulevaan Suomessa: sädehoitotilat, kiihdyttimet Sädehoitofyysikoiden 31. Neuvottelupäivät Billnäs 5.-6.6.2014

Katsaus tulevaan Suomessa: sädehoitotilat, kiihdyttimet Sädehoitofyysikoiden 31. Neuvottelupäivät Billnäs 5.-6.6.2014 Katsaus tulevaan Suomessa: sädehoitotilat, kiihdyttimet Sädehoitofyysikoiden 31. Neuvottelupäivät Billnäs 5.-6.6.2014 Sisältö Kysely Suomen sädehoitoyksiköille tilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa Digitaalinen kuvantaminen -hanke Digitaalisella kuvantamisella tarkoitetaan tuotantoprosessia, jossa kuvaus, diagnostinen tarkastelu,

Lisätiedot

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet 19.5.2008 Jari Numminen Järjestelmän kehittämisen haasteet pilotin merkitys järjestelmän kehittymiselle Ennen pilottia

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Oppia Karolinskasta, uusi uljas sairaala Heikki Teriö, Ph.D. Tutkimusjohtaja, Lääkintätekniikka

Oppia Karolinskasta, uusi uljas sairaala Heikki Teriö, Ph.D. Tutkimusjohtaja, Lääkintätekniikka Oppia Karolinskasta, uusi uljas sairaala Heikki Teriö, Ph.D. Tutkimusjohtaja, Lääkintätekniikka Yksi Sairaala Toimintaa useassa paikassa Kaiken kattava hoito KAROLINSKA YLIOPISTOSAIRAALA -numeroin Karolinska

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) 14617/15 ATO 75 SAN 403 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 3. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Säteilyn käytön turvallisuuskulttuurin kehittäminen hoitotyössä Anja Henner 1

Säteilyn käytön turvallisuuskulttuurin kehittäminen hoitotyössä Anja Henner 1 Säteilyn käytön turvallisuuskulttuurin kehittäminen hoitotyössä 18.11.2016 Anja Henner 1 Turvallisuuskulttuuri säteilyn käytössä lääketieteellisessä säteilyn käytössä edellyttää, että koko säteilynkäyttöorganisaatio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

KOTONA KÄYTETTÄVÄT LÄÄKINTÄLAITTEET

KOTONA KÄYTETTÄVÄT LÄÄKINTÄLAITTEET KOTONA KÄYTETTÄVÄT LÄÄKINTÄLAITTEET SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Kotona käytettävät lääkintälaitteet Ovatko vaatimukset

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Leanilla potilasturvallisuutta tehohoitoon

Leanilla potilasturvallisuutta tehohoitoon Leanilla potilasturvallisuutta tehohoitoon Päivi Peltola, Marko Hyvönen, Arto Immonen, Anna-Marja Karhunen, Timo Kellokoski, Juha Koskenkari, Marja Lämsä, Susanna Mustonen, Maarit Yliniemi Tehohoitopaikka

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa.

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotiikka Mitä ovat yhteistyörobotit Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotit saapuvat juuri oikeaan aikaan

Lisätiedot

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja 26.3.2015 Henkilöstötoimikunta 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET Korvataan/peruskorjataan olemassa olevia, huonokuntoisia rakennuksia Mahdollistetaan:

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A

Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A Kirurgian vuodeosasto 4 / Pääty A Osasto sijaitsee sairaalan 4. kerroksessa. Osastolla hoidetaan gastroenterologian, urologian, korva-, nenä- ja kurkkutautien

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Tutkimus sote-palvelujen uudistamisen tukena -seminaari 27.3.2015 Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä?

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Sessio 10 Toiminnan hallittu organisoiminen uudessa hallintorakenteessa Terveydenhuollon Atk-päivät Lahden messukeskus 24. - 25.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky

Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky Suomen Kuntaliitto Sairaalapalvelut Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky TIETOJARJESTELMIEN ROOLI TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Miksi olemme töissä - 1/2: Terveydenhuollon tukijalat

Miksi olemme töissä - 1/2: Terveydenhuollon tukijalat Miksi olemme töissä - 1/2: Terveydenhuollon tukijalat PTTK Oy tuottaa tietotekniset palvelut PKSSK:lle. Palvelut limittyvät kiinteästi osaksi jokapäiväistä arkea terveydenhuollossa. Sähköinen potilastietojärjestelmä

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1 Timo Valli on tällä hetkellä valtiovarainministeriön ICT-johtaja. Hän on aiemmin ollut 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja sitä ennen vakuutusyhtiöiden tietohallintojohtajana.

Lisätiedot

VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA

VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA MITÄ ON VERTIKAALINEN INTEGRAATIO? Kun yritys on vastuussa kahdesta toiseensa liittyvästä peräkkäisestä arvoketjuprosessin tuotantovaiheesta Integrointi taaksepäin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS Kustannuslaskenta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander Kustannusyhteyshenkilöiden työkokous 5.5.2010 HUS:n organisaatio Konsernihallinnon tulosalue

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa Kun toimiva laatujärjestelmä petti.

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa Kun toimiva laatujärjestelmä petti. Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa Kun toimiva laatujärjestelmä petti. Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät Siikaranta 13-14.4.2015 Pj. Tarkastaja Timo

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Miksi opas on tehty? TT on edelleen aika uusi modaliteetti

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi. Valtiovarainministeriö haastaa sinut mukaan AUTA-hankkeeseen.

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi. Valtiovarainministeriö haastaa sinut mukaan AUTA-hankkeeseen. Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Valtiovarainministeriö haastaa sinut mukaan AUTA-hankkeeseen. Julkisten palveluiden digitalisaatio etenee ja syvenee Ihmiset

Lisätiedot

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus Laboratorioprosessin i laatu; mistä elementeistä laatu koostuu Labquality-päivät 5.2.2010 Oili Liimatainen PSHP Laboratoriokeskus Laadussa huomioitava Preanalytiikka Analytiikka Postanalytiikka Kansainvälisiin

Lisätiedot

MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maria Tiikkaja

MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maria Tiikkaja MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus Maria Tiikkaja Henkilöstön työhyvinvointia edistävät toimintatavat magneettikuvaustyössä Tutkimushanke jonka tavoitteena kartoittaa ja parantaa MRI-yksiköiden

Lisätiedot

Tavallisimmat kysymykset

Tavallisimmat kysymykset Autodesk Design- ja Creation Suite -paketit Tavallisimmat kysymykset Tässä dokumentissa on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin Design- ja Creation Suite -pakettien myynnin loppumisesta. 24.5.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville

Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville Heljä Lundgrén-Laine Kehittämisylihoitaja, VSSHP 17.10.2016 Potilasohjaus-Symposium TAUSTAA UUDISTUKSELLE Ongelmia vanhassa

Lisätiedot

Web 2.0 perinnöllisyyslääketieteen opetuksessa

Web 2.0 perinnöllisyyslääketieteen opetuksessa Web 2.0 perinnöllisyyslääketieteen opetuksessa Jukka Moilanen, kliininen opettaja Oulun yliopisto, LTK 13.12.2012 Perinnöllisyyslääketiede = kliininen genetiikka Opetetaan tuleville lääkäreille miten perinnöllisiä

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla

INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla Marke Kinnunen, sairaanhoitaja/tiimivastaava 22.9.2016/Sairaanhoitajakoulutusta 120-vuotta Oulussa -juhlakonferenssi INR INR-termi tulee englanninkielen

Lisätiedot

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme?

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 Palautekysely 22.8.2014 miten menestymme? Palautekysely 22.8.2014 Vastasiko asiaosuus odotuksianne? 4,96 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5

Lisätiedot

Tulevaisuuden leikkaustoimintaa latoleikkaussalissa. Palvelualuejohtaja, LT Heli Leppikangas

Tulevaisuuden leikkaustoimintaa latoleikkaussalissa. Palvelualuejohtaja, LT Heli Leppikangas Tulevaisuuden leikkaustoimintaa latoleikkaussalissa Palvelualuejohtaja, LT Heli Leppikangas Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 - Uudistamisohjelmasta on muodostunut toiminnan muutosohjelma,

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot