POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3/2011"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3/2011 Magneettikuvaus on kuvantamisen tarkka työkalu Yliopistollinen sairaala kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia Terveydenhuoltolaki laittaa palvelut uuteen kuosiin

2 Kastellin Apteekki Niska/hartiasärkyä? Kärsitkö selkäkivuista? Vaivaako hiirikäsi? Jalat kesäkuntoon tarjous 49,- Varaa aika: Tervetuloa hyvään hoitoon Myös Hoitolahjakorttina Kiviharjunlenkki 7, Oulu Kiviharjunlenkki , Oulu Apteekki lähelläsi Kastellin Apteekki sijaitsee kätevästi OYS:n läheisyydessä, Ranta-Kastellin ostoskeskuksen vieressä. Meille on helppo tulla Apteekkimme edessä on ilmaisia parkkipaikkoja. Myös liikuntaesteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. Joustavaa palvelua Käytössämme on reseptilääkkeiden suoratoimitus. Sama farmaseutti hoitaa asiasi alusta loppuun, eikä turhaa odottelua synny. Kajaanintie 79, OULU Puh (08) Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-15 TERVETULOA! Raksila Tehtaankatu 1, Oulu Raksila S-market Palvelemme: ma-pe klo 9 20, la 9 17 Puh: Fax: Huom! Esteetön kulku! Kaukovainion sivuapteekki Kaukovainion ostoskeskus Palvelemme: ma-pe klo Puh: Fax: Tervetuloa nopean palvelun apteekkeihin! Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Katso netistä vapaana olevat asunnot! Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A OULU TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo ,

3 Pääkirjoitus Uudistusten vuosi Kesään ehtineeseen vuoteen 2011 on sisältynyt niin valtakunnallisesti kuin myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osalta monia erittäin merkittäviä uudistuksia ja toiminnallisia muutoksia. Terveydenhuoltolaki ja asetus tulivat voimaan Lain toteuttamiseen liittyviä toimenpiteitä on käynnistetty myös meidän sairaanhoitopiirissämme kuluneen kevään aikana liittyen mm. hoitotakuun toteuttamiseen, ensihoidon järjestämiseen ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman ja järjestämissopimuksen laatimiseen. Hoidon Kuva: Antti Suistola järjestämiseen ja hoitotakuun toteuttamiseen liittyy myös vuosikymmeniin merkittävin investointimme, uusi avohoitotalo, jonka toiminta käynnistyi Väestön tarpeet, yksilön oma vastuu terveydestään, potilaslähtöisyys, sekä henkilöstöön, osaamiseen ja johtamiseen panostaminen ja palvelurakenteen kehittäminen kumppanuuksia, työnjakoa ja uutta teknologiaa hyödyntämällä taloudelliset realiteetit huomioon ottaen sisältyvät nyt myös OYS:n erityisvastuualuetta koskevaan strategiaan, joka hyväksyttiin toukokuun aikana kaikissa viidessä pohjoisessa sairaanhoitopiirissä. Tavoitteemme on, että OYS -erityisvastuualueella on maan toimivin ja tehokkain erikoissairaanhoidon palveluverkosto. Terveydenhuoltolakiin sisältyvä potilaan valinnanvapaus tulee jatkossa vaikuttamaan potilasvirtoihin eri toimintayksiköihin. Asiakkaat hakeutuvat mahdollisuuksien mukaan aikaisempaa enemmän maineeltaan korkeatasoisiin yksiköihin, joihin myös hoitoon pääsy on nopeaa. Haasteeseen vastaaminen edellyttää korkean ammattitaidon ylläpitämistä ja toimivia, korkeatasoisia ja tehokkaita toimitiloja, hoitolaitteita ja menetelmiä. Julkiseen terveydenhuoltoon on kohdistunut viime aikoina voimakkaita paineita niin järjestelmän sisältä kuin ulkopuoleltakin. Järjestelmän perusta on kuitenkin vahva. Ei ole syytä epäillä järjestelmän romahdusta tai heikentymistä. Tavoitteenamme on edelleen terveyspalvelujen turvaaminen oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti kaikille kansalaisille. Tässä onnistuminen edellyttää ammattitaitoista, motivoitunutta ja työssä jaksavaa henkilökuntaa. Meille suomalaisille keskikesä on lomanvieton aikaa. Myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yksiköt vähentävät toimintaa kesän ajaksi. Hoidon tarve ei kuitenkaan noudata lomaaikoja, ja ihmiset tarvitsevat palveluja myös kesällä. Tämän vuoksi päivystyspoliklinikkamme ja sairaalamme toimivat kaikkina vuoden- ja vuorokauden aikoina. Terveydenhuollossa työskenteleville työssä jaksamisen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Kaikkien työntekijöiden on suoriudut- tava tehtävistään joka tilanteessa, riippumatta siitä mihin kohtaan potilaan hoitopolulla oma työpanos kohdistuu. Vuosiloman tarkoitus on lepo ja virkistys. Kiireisen ja usein raskaankin työjakson jälkeen on annettava ja varattava aikaa itselle, perheelle ja lähimmäisille. On aika ladata omat voimavarat, jotta jaksamme täyttää meihin kohdistetut odotukset myös loman jälkeen. Meitä tarvitaan. Haluan toivottaa kaikille sairaanhoitopiirimme työntekijöille virkistävää, aurinkoista ja tervettä kesää sekä erityisesti mukavaa juhannusta Tove Janssonin sanoin Pään painan ruohikolle ja oion jalkojain. En jaksa pohdiskella, mä tahdon olla vain. Sen viisaammat voi tehdä, mä päivän kultaan jään. Mä tunnen kaikki tuoksut ja luonnon loiston nään. Voi leikitellä mielikseen, voi ottaa jättää paikoilleen tai olla niin kuin luonnostaan ja maata vaan. Mä peikko siihen uskoon jään, on maailmaa tää minkä nyt mä nään. Hannu Leskinen Sairaanhoitopiirin johtaja Pohjanpiiri 3/2011 3

4 Kuva: Juha Sarkkinen Sisältö Kuva: Pirjo Pyhäluoto Kuva: Antti Suistola Kannen kuva: Juha Sarkkinen 4 Pohjanpiiri 3/ Pääkirjoitus Opetus rikastaa yliopistosairaalan arkea Tuleva lääkäri uskoo suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuuteen Ihmisläheinen työ houkutti sairaanhoitajan ammattiin Simulaatioympäristössä hoitotaitoja voi turvallisesti harjoitella Uudet tohtorit ja dosentit kahvitettiin Terveydenhuollon moniottelija jäi eläkkeelle Opiskelijan ohjaus on etupainotteista rekrytointia Remonttiseinät saivat värikkään ja jännittävän pintasilauksen ESKO menestyi potilaskertomusten välisessä vertailussa Sydämen asialla Sydänterveyden edistämisen kunniamaininta Tapani Ebelingille Rahoitusta harvinaistaudin tutkimukseen polkupyöräilemällä Magneettilaite on radiologisen tutkimuksen tärkeimpiä työkalujaj Vanhuspsykiatria kaipaa lisäresursseja Matkakertomus: Afrikan taivaan alla Tuula Ervelius eläkkeelle selviytymispakkauksen kera Palvelut uuteen kuosiin Työryhmän esitys: Kuntapohjaisuus palveluiden järjestämisessä säilyy Sähköinen hyvinvointikertomus esiteltiin TerveSostapahtumassa Lahjoituksia Valtakunnallinen Vuoden lastenhoitaja -tunnustus OYS:n lastenhoitajalle AY-asiat: Muutoksen tuulet Symposium kasvatuksesta ja sen haasteista Selvityshenkilö: Synnytyssairaaloiden ja neuvoloiden yhteistyötä tiivistettävä Hoitokulujen ennustettavuus tukee suurta väestöpohjaa Hannu Kallunki: Jos minulta kysytään Tasavallan presidentti myönsi ansiomerkin kolmelle

5 Koulutus Opetus rikastaa yliopistosairaalan arkea Terveydenhuollon ammattilaisten opetus on yksi yliopistollisten sairaaloiden perustehtävistä. Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ei koe sitä lain säätämänä pakkona vaan rikkautena. Myös potilaat kokevat arvokkaaksi sen, että saavat olla auttamassa nuoria valmistumaan yhteiskunnalle tärkeään ammattiin. Kuva: Tiina Tervaskanto-Mäentausta Teksti: Martti Ahlstén Käytännön harjoittelua tapahtuu oikeassa ympäristössä, kuten Oulun yliopistollisen sairaalan yksiköissä (alakuva) ja todellista tilannetta simuloivassa ympäristössä kuten Oulun seudun ammattikorkeakoulun simulaatiokeskuksessa (yläkuva). Kuva: Pirjo Pyhäluoto Pohjanpiiri 3/2011 5

6 Koulutus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksessa kouluttava laitos vastaa opetuksen teoreettisesta puolesta. Käytännön harjoittelu tapahtuu terveydenhuollon laitoksissa, erityisesti yliopistollisissa sairaaloissa. Opiskelijoiden valvonnasta ja opastuksesta harjoittelutilanteissa vastaavat opettajat ja harjoittelupaikan tarjonneen laitoksen henkilökunta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Aino- Liisa Oukka kertoo, että lääkäreiden koulutuksesta valtio maksaa sairaalalle eritysvaltionosuutta, joka suurin piirtein kattaa koulutuksesta syntyvät kulut. Opetus on järjestetty siten, että yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opettajilla on sivuvirka yliopistollisessa sairaalassa. Järjestely takaa sen, että opettajien tuntuma käytännön potilastyöhön säilyy ja että opiskelijoiden opastus ja valvonta voidaan järjestää luontevasti, Oukka sanoo. Sairaanhoitopiirin hallintoylijohtaja Pirjo Kejonen selvittää hoitotyön järjestelyjä: Teoreettinen ja laboratorioopetus annetaan ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Opettajilla ei ole sivuvirkaa sairaanhoitopiirissä, vaan me teemme sopimuksen, jonka perusteella kouluttava oppilaitos maksaa korvauksen opiskelijoiden harjoittelusta sairaalassa. Lääketieteen opiskelijat tulevat pääasiassa Oulun yliopis- ton lääketieteellisestä tiedekunnasta. Hoitohenkilökunnan harjoittelusopimuksia sairaanhoitopiirillä on eniten pohjoisen Suomen oppilaitosten kanssa. Mutta opiskelijoita tulee myös muualta Suomesta. Opetus on investointi tulevaisuuteen Opiskelijat ovat tuttu näky Oulun yliopistollisen sairaalan käytävillä. Hoitotyöhön heitä osallistuu vuosittain satoja, eri aikoina ja erilaisissa jaksoissa. Terveysalan opiskelijat ovat mukana käytännön hoitotilanteissa jo aika pian opintojen alkamisen jälkeen. Kaikkiaan Todellista tilannetta jäljittelevässä simulaatiossa käsitellään myös potilasdokumentteja samalla tavalla kuin oikeassa tilanteessa. Kuva: Tiina Tervaskanto-Mäentausta heidän opintonsa kestävät tutkinnosta riippuen 3,5 4,5 vuotta. Lääketieteen puolella on aluksi kaksi vuotta kestävä prekliininen vaihe, joka sisältää lääketieteen perusopintoja, muun muassa anatomiassa ja biokemiassa sekä yleisopintoja. Sen jälkeen alkaa käytännön harjoittelua sisältävä, nelivuotinen kliininen jakso. Aino-Liisa Oukka painottaa, että sairaanhoitopiiri ei suhtaudu opetukseen velvollisuutena. Se on meille ennen kaikkea investointi tulevaisuuteen. Emme missään tapauksessa haluaisi luopua siitä. Investoinnilla hän tarkoittaa sitä, että hyvin toteutettu koulutus tuottaa hyviä tulevaisuuden ammattilaisia. Lisäksi kouluttava organisaatio pysyy ajan hermolla uuden tiedon ja uusien hoitokäytäntöjen suhteen. Opetuksen rinnalla kun kulkee aina myös tutkimus, jonka tuottamaa tietoa sovelletaan opetukseen ja harjoitteluun. Potilaat arvostavat opetusta Opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota potilasturvallisuuteen harjoittelutilanteissa. Opiskelijat eivät saa tehdä mitään ilman valvontaa eivätkä mitään valmiuksiinsa nähden liian vaikeaa. Potilailla on mahdollisuus kieltäytyä opetustilanteesta. Harva kieltäytyy. Yleensä potilaat suhtautuvat opetustilanteisiin erittäin myönteisesti. Moni jopa sanoo pitävänsä arvokkaana sitä, että saa olla osallisena uusien ammattilaisten koulutuksessa. Moni myös kokee, että opetustilanteen takia heidän asiansa käydään läpi tavallista perusteellisemmin, Pirjo Kejonen kertoo. Myös henkilökunta suhtautuu opiskelijoihin myönteisesti. Heidän mukana olonsa työyhteisössä tuo vaihtelua ja uusia tuulahduksia. Vakituinen henkilökunta kokee olevansa paremmin ajan hermolla saadessaan opastaa tulevia kollegoitaan. Käytännön oppiminen edelleen tärkeää Nykyaikaisessa opetuksessa hyödynnetään moderneja opetusvälineitä. On tietokoneet, tietoverkot, videot, äänestyslaitteet ja simuloidut tilanteet. Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Kari Majamaa sanoo, Kuva: Kati Leinonen 6 Pohjanpiiri 3/2011

7 Koulutus Nuket ovat hyödyllinen väline terveydenhuollon ammattilaisten opetuksessa. Olipa sitten kyse esimerkiksi hampaiden poraamisen tai synnytystilanteen harjoittelusta. Kuva: Tiina Tervaskanto-Mäentausta että ytimeltään opetus ei kuitenkaan ole muuttunut. Se perustuu edelleen mestari-kisälli -perinteeseen, jolla on vuosituhantinen historia. Suomen ainoa lääketieteellinen tiedekunta oli 1940-luvulle saakka Helsingissä. Siellä opiskelleet harjoittelivat eri puolilla Suomea, ja yhtenä harjoittelupaikkana oli Oulun lääninsairaala, Majamaa kertoo. Kisälliperinne, jossa vanhempi ammattilainen opastaa kokemattomampaa, näkyy edelleen sairaalassa toteutettavassa kliinisessä opetuksessa. Valmistuvat lääkärit tarvitsevat edelleen harjoittelua aivan samalla tavalla kuin ennenkin. Lääketiede ja hammaslääketiede ovat suosittuja opintoaloja ja Oulu on vetovoimainen yliopisto, joten tiedekunta saa opiskelijoita hyvin. Suurin osa opiskelemaan hakevista nuorista on pohjoissuomalaisia. Opiskelemaan voidaan ottaa yksi hakija viidestä tai kuudesta. Opettajiakin tiedekuntaan on saatu hyvin, mutta siinä on tiettyjä haasteita. Oulu on joidenkin mielestä kaukana. Henkilökunnastamme vain noin 25 prosenttia on valmistunut muissa yliopistoissa. Toinen haaste on palkkataso. Sairaala- ja terveyskeskustyö on paremmin palkattua, ja erityisesti nuorempaa ikäluokkaa on vaikea houkutella opetuksen ja tutkimuksen tehtäviin, Kari Majamaa selvittää. Hoitotyön arvostus noussut Osastonjohtaja Kaijaleena Serlo Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kertoo, että hoitotyön ammateissa on tapahtunut sotien jälkeen merkittävä muutos. Entisestä avustavasta hoitohenkilökunnasta on tullut itsenäisiä ammattilaisia. Tämä on heijastunut myös koulutuksen kehitykseen. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö kouluttaa sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita koko pohjoisen Suomen perus- ja erikoissairaanhoidon työvoimatarpeeseen. Tämä tarkoittaa koulutukselle myös haasteita sisällöllisesti varsinkin, kun seuraa viime vuosien keskustelua lääkäreiden ja hoitajien välisen työnjaon kehittämisestä. Serlon mukaan se on tarpeellinen vaan ei kuitenkaan koulutuksen kaikkein suurin haaste Suurempi haaste on oppia tuntemaan paremmin toinen toistemme osaamiset. Sen jälkeen työnjaostakin on helpompi keskustella, ja silloin siinä voidaan ottaa huomioon myös paikalliset olosuhteet. Pitää pyrkiä siihen, että emme hoida potilasta jokainen erikseen, vaan kaikki yhdessä, Serlo pohtii. Yhteistyöhön oppiminen on hyvä tapahtua jo koulutuksen aikana. Myös Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutukseen pyrkii huomattavasti enemmän opiskelijoita kuin sisään pystytään ottamaan. Joissakin tutkinnoista jokaista opiskelupaikkaa kohti on 8 9 hakijaa. Mainostaa ei juuri ole tarvinnut, toisin kuin joissakin muissa osissa maata. Opettajiakin on tarjolla hyvin, mutta lähivuosina opetustyössä alkaa samanlainen nopea eläköityminen kuin hoitotyössä. Yhteistyö sujuu hyvin Kari Majamaan mukaan yksi opetuksen suuria haasteita on tiedon määrän nopea kasvu. Kaikkea ei mitenkään pysty omaksumaan saatikka opettamaan. Siksi opiskelijoille pitää opettaa lääketieteellisten taitojen lisäksi tietojen hankkimisen ja niiden luotettavuuden arvioinnin taitoja. Myös opetuksen sisältöjä pitää arvioida säännöllisesti. Oulun lääketieteellinen tiedekunta ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu ovat molemmat uusineet tänä vuonna opetussuunnitelmansa ja alkavat toteuttaa niitä ensi syksystä alkaen. Majamaa ja Kaijaleena Serlo kiittävät sairaanhoitopiiriä erinomaisesta yhteistyöstä. Meillä on hyvin suorat ja mutkattomat välit. Tapaamisia on usein ja niiden välillä soitellaan ja lähetellään sähköposteja tämän tästä, Serlo sanoo. Teksti: Martti Ahlsten Pohjanpiiri 3/2011 7

8 Koulutus Tuleva lääkäri uskoo suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuuteen Anna Kärki opiskelee unelmiensa ammattiin. Työn haasteet ovat tiedossa, mutta ne eivät pelota. Anna Kärki on aina halunnut lääkäriksi. Vanhempien kertoman mukaan hän ilmoitti asiasta ensimmäisen kerran kaksivuotiaana. Itse hän muistaa tehneensä päätöksen pyrkiä lääketieteelliseen tiedekuntaan joskus kolmannentoista ikävuoden tienoilla. Sen jälkeen asiasta ei ole ollut epäilystä. Olen aina ollut kiinnostunut biologiasta ja luonnontieteistä. Lisäksi haluan toimia ihmisläheisessä ammatissa ja auttaa ihmisiä, hän perustelee valintaansa. Sisään tiedekuntaan hän pääsi suoraan ensimmäisellä yrittämällä. Nyt takana on kaksivuotinen prekliininen vaihe, edessä kesä au-pairina Espanjassa. Syksyllä alkaa opintojen kliininen vaihe, joka kestää neljä vuotta ja pitää sisällään paljon käytännön harjoittelua. Töihin julkiselle sektorille Anna Kärki ei ole vielä päättänyt, mihin tulee erikoistumaan. Yleislääketiede kiinnostaa, mutta lopullisen päätöksen hän tekee vasta sitten, kun harjoittelun kautta on tullut parempi tuntuma lääkärin työhön. Meillä on ollut opinnoissa muutama jakso, joissa olemme tutustuneet työhön terveyskeskuksessa. Niiden sisältö on ollut seurata hoitotilanteen vuorovaikutusta ja statuksen eli potilaan tilanteen määrittelyä. Ensi syksynä aletaan kuitenkin vasta ope- tella kunnolla käytännön työtä, hän kertoo. Lääkäriksi valmistututtuaan hän haluaa olla työssä Pohjoistai Itä-Suomessa. Hän on kotoisin Kainuusta ja oma sielunmaisema sieltä peräisin. Hyvä lapsuus Kainuussa velvoittaa antamaan jotakin takaisin, ja ruuhka- Suomen ulkopuolella tarvitaan lääkäreitä. Toinen selvä, ammattiin liittyvä tulevaisuuden valinta, on päätös hakeutua töihin julkiselle sektorille. Julkinen sektori on Suomelle ylpeyden asia. Sen toimintakyvystä pitää huolehtia, hän painottaa. Kollegiaalisuus vahva tuki Prekliinisen vaiheen juuri päättänyt, 20-vuotias Anna Kärki on kotoisin Kajaanista. Oulu oli kaupunkina ennestään aika outo, mutta hän kertoo viihtyneensä hyvin. Kuva: Antti Suistola Opiskelijat ovat hyvin selvillä siitä, millaiset haasteet maamme terveydenhuollolla on edessään. Anna Kärki katsoo kuitenkin luottavaisesti tulevaisuuteen. Lääketieteellisten tiedekuntien opiskelijapaikkoja on lisätty, ja hän toivoo, että opetuksen resurssit lisääntyvät samassa tahdissa. Hän uskoo, että selviämme haasteita. Myöskään työelämään siirtyminen opiskelujen jälkeen ei tunnu pelottavalta, vaikka edessä on haastava ja vastuullinen ammatti. Yksi suurimpia myönteisiä yllätyksiä ensimmäisissä työhön tutustumisen tilanteissa on ollut lääkäreiden kollegiaalisuus. Ammattikunta toimii yhdessä. Nuoret voivat kysyä neuvoa kokeneemmilta lääkäreiltä ja nämä myös mielellään opastavat. Omaa osaamista ei varjella vaan sitä jaetaan, Anna Kärki kertoo. Kieliä ja humanitääristä työtä Ensimmäinen opiskeluvuosi ei ollut Anna Kärjelle niin rankka kuin hän oli odottanut, mutta sitten tahti on tiukentunut. Harrastuksillekin silti jää aikaa. Niitä ovat liikunta, kokkaaminen, kaunokirjallisuus ja kielten opiskelu. Työn alla on parhaillaan yhtä aikaa saksa, ranska ja juuri nyt ajankohtainen espanja. Sillä kun olisi tarkoitus jo jotenkin pärjätä kesätöissä au-parina. Opiskeluun liittyvä harrastus on toiminta FIMSICin (Finnish Medical Students International Committee) Oulun virkailijana. FIMSIC on Suomen Medisiinariliiton ulkoasiainvaliokunta, joka suunnittelee ja toteuttaa kansanterveyteen liittyviä humanitäärisiä projekteja. Teksti: Martti Ahlstén 8 Pohjanpiiri 3/2011

9 Koulutus Ihmisläheinen työ houkutti sairaanhoitajan ammattiin Työharjoittelu on oleellinen osa sairaanhoitajakoulutusta. Hoitotyössä tarvittavat kädentaidot oppii vain harjoittelemalla ja usean kerran toistolla. Ammatti-identiteetti muotoutuu pikkuhiljaa hoitotyötä tekemällä. Sairaanhoitajaopiskelija Monica Vartiainen on kolmannen vuoden opiskelija, valmistuminen on edessä jo ensi vuoden vaihteessa. Suuntaaviin opintoihin hänellä kuuluu sisätautikirurginen hoitotyö ja työharjoittelun hän suorittaa toukokuun aikana OYS:n sisätautiosastolla, jossa hoidetaan mm. sydän-, keuhko ja munuaispotilaita. Viimeinen, niin ikään suuntaavan vaiheen työharjoittelu on syksyllä, todennäköisesti ihotautiosastolla. Valmistuttuaan hän on sisätautikirurginen sairaanhoitaja. En ole niitä, jotka jo pikkutyttönä haaveilevat tulevansa isona sairaanhoitajaksi, mutta ihmisläheinen auttamistyö on sitä, mitä haluan tehdä. Kiinnostus luonnontieteisiin ja ihmisen anatomiaan sai valitsemaan tämän alan, Monica sanoo. Sairaanhoitajan työ on paljon monipuolisempaa, kuin olin osannut ajatella. Opintoja aloittaessani en vielä ymmärtänyt miten iso rooli sairaanhoitajalla on potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteuttajana. Sairaanhoitajan rooliin kasvaa vähitellen opintojen aikana ja oppii ymmärtämään esimerkiksi sen, että elämässä on kipua ja kärsimystä, jota ei voi ottaa pois, Monica pohtii. Harjoittelu yliopistosairaalassa on etuoikeus Yliopistosairaala on työpaikkana nuorelle sairaanhoitajalle moni- puolisuudessaan haasteellinen, tavoittelemisen arvoinen työpaikka. Opiskeluajan harjoittelun raameissa ehtii käydä läpi kaikki hoitotyön pääsuuntautumisvaihtoehdot, mutta paljon jää myös näkemättä. Hyvä harjoittelupaikka ja toimiva harjoittelun ohjaus saattaa saada opiskelijan kiinnostumaan suuntautumisvaihtoehdosta, jota itse ei olisi osannut ajatella. Tietysti opiskelijan on Monican mukaan osattava kuunnella myös itseään. Jos esimerkiksi tehohoidon tai leikkausosaston hektistä työilmapiiriä ei koe omakseen, kannattaa miettiä osastotyön vaihtoehtoja. Monica Vartiainen piti omaan persoonaansa paremmin osastotyötä sopivana. Sisätauti-kirurgiaan suuntautuminen antaa hänelle monipuoliset mahdollisuudet työskennellä terveydenhuollon kentällä hyvin erilaisissa paikoissa niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa. Opiskelijakoordinaattorit opiskelijan tukena Opiskelijakoordinaattorien infotilaisuudet työharjoittelua aloitettaessa ovat Monica Vartiaisen mielestä hyvä tietopaketti kyseessä olevan klinikan osastoista ja pelisäännöistä. Se on mukavan pehmeä lasku käytännön työhön. Opetuskoordinaattorit osaavat perehdyttää ja kertoa mitä harjoittelujaksolla on odotettavissa. Työharjoittelua hän pitää ammatillisen kehittymisen kannalta erittäin merkittävänä osana, kattaahan se kolmasosan koko opiskeluajasta. Lähiohjaajalla, osastolla työskentelevällä sairaanhoitajalla, on suuri rooli sairaanhoitajaopiskelijan käytännön taitojen opastajana. Hän on myös se, joka parhaiten näkee, miten opiskelija edistyy ja missä on vielä korjaamisen varaa. Opetussisällöissä olisi hänen mielestään tarkistamisen varaa. Nykyisellään ne eivät parhaalla mahdollisella tavalla anna konkreettisia valmiuksia hoitotyöhön. Ilman käytännön työharjoittelua käden taidot, esimerkiksi monien haasteellisena kokema kanylointi, jäisi hyvin vähälle harjoittelulle. Työharjoittelussa on samanaikaisesti iso määrä opiskelijoita. Harjoittelupaikan ja lähiohjaajan saaminen on monesti aikamoista arpapeliä. Monica on tyytyväinen, kun hän on sattunut saamaan ohjaajikseen mm. työyksikön sisäisiä vastuuhoitajia, elvytysvastaavan ja hygieniavastaavan. Heidän ohjauksessaan hän on saanut kyseisiltä osa-alueilta syvällistä kokemuksellista tietoa. Teksti: Liisa Ahlstén Sairaanhoitajaopiskelija saa jo opiskeluaikana harjoitusta tarkkuutta vaativiin lääkehoidollisiin tehtäviin. Toukokuussa Monica Vartiaisella oli meneillään toiseksi viimeinen työharjoittelujakso. Kuva: Pirjo Pyhäluoto Pohjanpiiri 3/2011 9

10 Koulutus Simulaatioympäristössä hoitotaitoja voi turvallisesti harjoitella Simulaatio-opetus on ehkä eniten mullistanut lääketieteen ja terveysalan opiskelua. Tietokoneohjatun potilassimulaattorin avulla tiimityön ja kliinisten taitojen harjoittelu sujuu ja virheistä on mahdollista oppia. Terveysalan osaamisvaatimukset ovat kasvaneet tieteen ja teknologian innovaatioiden myötä. Samanaikaisesti palvelujen tarve on lisääntynyt ja väestön terveysongelmat ovat entistä haasteellisempia. Potilasturvallisuuden ja palvelun laadun varmistamisessa moniammatilliset yhteistyötaidot nousevat entistä merkittävämmäksi asiaksi, sanoo lehtori Tiina Tervaskanto- Mäentausta Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. Aiemmin lääketieteen ja terveysalan eri koulutusohjelmien opiskelijat opiskelivat omissa opintoputkissaan ja harjoittelivat omassa ammatissaan tarvittavia käytännön taitoja omien opintotavoitteidensa mukaisesti. Tänä päivänä koulutusorganisaatioiden haasteena on kehittää virtuaali- ja simulaatioympäristöjä tiimityötai- tojen harjoitteluun vaativissa kliinisissä hoitotilanteissa. ERS-rahoitteisessa INNOPIhankkeessa kehitetään innovatiivisia oppimisympäristöjä eri-ikäisten asiakkaiden ja potilaiden terveyden edistämiseksi. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana Oulun seudun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikkö ja Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta sekä alueen keskeiset työelämän kumppanit, Oulun yliopistollinen sairaala ja Oulun kaupungin terveyskeskus, Tiina Tervaskanto-Mäentausta kertoo. Simulaatiokeskuksessa harjoitellaan tosielämän hoitotilanteita Uusien innovatiivisten oppimisympäristöjen käyttöönotto lisää myös tarvetta kehittää opetus- ja ohjausmenetelmiä, ohjaajien ja opettajien yhteistyötä ja muun muassa koulutusteknologian tehokkaampaa hyödyntämistä Ammattikorkeakoulun tiloihin perustettiin simulaatiokeskus ja projektirahoituksin avulla hankittiin simulaationukkeperhe, kaksi aikuista, synnyttävä äiti ja vauva, sekä junior ikäinen lapsi. Simulaatioympäristössä harjoittelevat sekä opiskelijat, että työelämän tiimit. Syksystä 2010 lähtien OYS:n lastenklinikan moniammatilliset tiimit ja vuoden alusta myös päivystysalueen tiimit ovat hioneet taitojaan kriittisissä potilastilanteissa. Potilassimulaattorilla on kaikki ihmisen peruselintoiminnot, niitä voidaan tutkia ja potilasta hoitaa. Potilasta voidaan myös haastatella. Pilotissa lääketieteen opiskelija ja sairaanhoitajaopiskelija työskentelevät työparina Training ward -moniammatillinen osastoharjoittelupilotti on osa INNOPI hanketta. Sen yhtenä tavoitteena on eri ammattiryhmien välisen yhteistoiminnan selkeyttäminen jo opiskeluvaiheessa. Osastoharjoittelussa sairaanhoitajaopiskelija ja lääketieteenopiskelija työskentelevät työparina keuhkosairauksien vuodeosastolla ja hoitavat yhdessä ohjattuna keuhkosairautta sairastavaa potilasta. Osastoharjoittelussa luodaan uutta oppimisen ja yhteistoiminnan mallia moniammatillisen harjoittelun avulla. Harjoittelussa opiskelijat tutustuvat yhdessä oman potilaansa hoitotietoihin ja suunnittelevat kokonaisvaltaisesti potilaan hoidon. Hoito toteutetaan perinteisiä ammattiroolin rajoja rikkoen niin, että opiskelijat tekevät yhdessä kaiken hoitoon liittyvän. Osastoharjoittelun suunnitellusta ja toteutuksesta vastaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluu sairaanhoitaja, erikoislääkäri, opetuskoordinaattori, INNOPI:n projektityöntekijä, kaksi lehtoria ja opintoasiansuunnittelija. Tiina Tervaskanto-Mäentaustan mukaan Kontionkankaan sairaalaan saneerattava oppimisterveyskeskus täydentää moniammatillisen harjoittelun mahdollisuuksia. Hankkeessa toimintaa on pilotoitu Kaijonharjun terveyskeskuksessa. TEO:n mukaan suurin yksittäinen vakavien potilasvahinkojen syy on henkilöstön tiimityön ja kommunikoinnin puute. Tiimityötaitojen hiomisen lisäksi simulaatioympäristö on turvallinen ja eettisesti ja laadullisesti oikea paikka harjoitella haastavia hoitotilanteita. Jotta yhteistyötä osattaisiin työelämässä tehdä, pitää tiimityön harjoittelu hänen mielestään sisältyä jo koulutukseen. Oulussa lääkäri- ja hoitajaopiskelijoiden yhteinen opiskelu on jo integroitu opetussuunnitelmiin. Teksti: Liisa Ahlstén Yhteispelillä se sujuu. Tiimitaitoja harjoittelemassa sairaanhoitajat Marko Tervo ja Juha-Matti Kippola sekä anestesialääkäri Jaana Karhu ja ortopedi Pekka Hyvönen. 10 Pohjanpiiri 3/2011

11 Uudet tohtorit ja dosentit kahvitettiin Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö on myöntänyt euroa apurahoja terveystieteelliseen tutkimukseen kolmelle tutkimusryhmälle. Apurahat jaettiin tilaisuudessa, jossa kukitettiin ja kahvitettiin sairaanhoitopiirin uudet tohtorit ja dosentit. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin saatiin viime vuonna 12 uutta dosenttia ja 19 tohtoria. Perinteisten tohtorikahvien yhteydessä julkistettiin myös tukisäätiön apurahojen saajat. Tukisäätiölle tuli 15 hankeapurahahakemusta, joista arvioinnin perusteella kolmelle myönnettiin rahoitusta. Riitta Kaarteenahon tutkimusryhmälle myönnettiin euroa myofi broblastien ja soluvälitilan tutkimukseen pahanlaatuisissa ja fi broottisissa keuhkosairauksissa. Laure Morin-Papusen tutkimusryhmä sai euroa tutkimukseen, jossa selvitetään monirakkulaisen munasarjaoireyhtymän oireiden ja mieshormoniylijäämän yhteyttä metabolisiin riskitekijöihin ja lisääntymisterveyteen. Jaro Karppisen tutkimusryhmälle myönnettiin euroa tutkimukseen tuki- ja liikuntaelinsairauksien yhteydestä toiminta- ja työkykyyn. Tukisäätiön on perustanut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vuonna Säätiö tukee terveystieteellistä tutkimusta, kehittää terveydenhuollon palveluita sekä tukee ja järjestää alan koulutusta. Teksti: Martti Ahlstén Kuvat: Pirjo Pyhäluoto Apurahan saajat vasemmalta: Riitta Kaarteenaho, Jaakko Niinimäki Jaro Karppisen tutkimusryhmästä, Laure Morin-Papunen sekä Marika Vähäsarja ja Pekka Pinola hänen tutkimusryhmästään. Sairaanhoitopiirin palveluksessa olevat uudet tohtorit ja dosentit, Lauri Ahvenjärvi, Antti Alaräisänen, Tuula Arkkola, Johanna Krüger, Erkki Liimatta, Terhi Tapiainen, Merja Koivuranta, Jarkko Magga, Anne Saari, Jaakko Niinimäki ja Paula Oja. Tohtorin tutkinnon ovat lisäksi suorittaneet Juha-Pekka Auvinen, Pekka Jartti, Minna Jääskeläinen, Jarkko Korpi, Heli Kyllönen, Esa Liukkonen, Satu Länsman, Terhi Nevala, Kati Ojala, Ville Saarela, Heli Tanskanen ja Merja Hurskainen. Uusia dosentteja ovat myös Tapio Finkkilä, Minna-Liisa Hannuksela, Sakari Kakko, Saila Kauppila, Outi Kuittinen, Risto Ojala, Tytti Raudaskoski ja Simo Saarakkala. Terveydenhuollon moniottelija jäi eläkkeelle Toukokuun toisella viikolla sairaanhoitopiirin yhtymähallinnossa saatettiin Maija-Leena Pönkkö eläkkeelle kakkukahvien kera. Pönkkö teki uran terveydenhuollon moniottelijana. Työura alkoi 16 vuoden iässä sairaala-apulaisena Kalajoella. Sen jälkeen hän on kiertänyt pohjoisen Suomen erityisvastuualuetta erilaissa hoitotyön tehtävissä, muun muassa Raahessa, Rovaniemellä ja Päivärinteellä. Sairaanhoitopiirin hallinnossa Maija-Leena Pönkkö toimi tarkastustoimistossa, eettisen toimikunnan sihteerinä ja uudessa tutkimuspalveluyksikössä, jonka hän käynnisti sen johtajana. Kaiken tämän ohessa Pönkkö ehti väitellä terveystieteen tohtoriksi vuonna Tutkimuspalvelupäällikön virkaan on hänen jälkeensä valittu Minna Mäkiniemi. Kuva: Sylvi Savolainen Pohjanpiiri 3/

12 Koulutus Opiskelijan ohjaus on etupainotteista rekrytointia OYS:ssa harjoittelee vuosittain noin 2000 sosiaalija terveydenhuollon opiskelijaa. Opetuskoordinaattorit toimivat linkkinä oppilaitoksen ja sairaalan välisessä yhteistyössä. Tavoitteena on onnistunut oppilaan ohjaus, joka valmentaa käytännön työhön. Päätoimisia opetuskoordinaattoreita on Oulun yliopistollisessa sairaalassa ollut vuoden 2011 alusta alkaen kolme, operatiivisella tulosalueella Pirkko Sivonen, lasten ja naisten tulosalueella Anne Vehkaperä ja medisiinisellä tulosalueella Annukka Tuomikoski. Opiskelijoiden ohjaukseen tulee heidän mielestään panostaa, koska ohjatulla harjoittelulla on suuri merkitys opiskelijan ammatillisessa kasvussa. Harjoittelupaikkasijoituksia tehtäessä lähtökohtana on opiskelijoiden lähtötaso, opintojakson tavoitteet ja koulutusvaihe. Opetuskoordinaattoreiden työn tavoitteena on opiskelijan onnistunut ja tavoitteita tukeva harjoittelu. Opiskelijaohjaus on tietyllä tavalla etupainotteista rekrytointia. Onnistuneen harjoittelun seurauksena opiskelijat usein palaavat samaan yksikköön keikkalaiseksi tai valmistuttuaan vakinaiseksi. den toimintaan ja oppimaan itse hoitotyötä. Työyksiköissä ei tarvitse käyttää aikaa yleisten asioiden läpikäymiseen, vaan perehdytyksessä voidaan lähteä liikkeelle heti työyksikön toimintaan perehtyen. Kokonaiskäsitys hoitotyöstä muodostuu opiskelijoille vasta harjoittelussa saatujen kokemusten kautta. Hoitotyön opintopisteestä kolmasosa saadaan työharjoittelun kautta. Mutta on selvää, että opiskelijaa ei aivan ensimmäiseksi pidä sijoittaa harjoitteluun kaikista vaativimpiin yksiköihin esimerkiksi kriittisesti sairaan hoitoon. Opiskelijoiden antamia CLES-palautteita hyödynnetään ohjauksen laadun arvioimisessa ja kehittämisessä yhteistyössä harjoitteluyksiköiden kanssa. Harjoittelun aikaista oppimista edistetään myös oppimisympäristöjä kehittämällä. Uusia innovatiivisia oppimisympäristöjä kehitetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Näin luodaan uudenlaisia ohjausmalleja, joissa voidaan tukea opiskelijoiden harjoittelun aikaista moniammatillista oppimista, opiskelijakoordinattorit kertovat. Opinnäytetyöt osaksi kehittämistyötä Opiskelijan ohjaajille ei Suomessa ole vielä olemassa mitään yhtenäistä koulusta, on vain sosiaali- ja terveysministeriön suositus. Opiskelijakoordinaattoreiden tehtävänä on opiskelijaohjaajien ohjaustietojen ja -taitojen vahvistaminen yhteisten tapaamisten ja koulutusten avulla. Opiskelijakoordinaattoreiden mielestä opiskelijaohjaajien verkostoituminen auttaa ohjaajia jakamaan ja hyödyntämään yksiköi- den hyviä harjoittelun ohjauskokemuksia ja käytäntöjä. Opetuskoordinaattorit ovat tiiviisti mukana opinnäytetyöaiheiden koordinoinnissa ja opinnäytetöiden ohjauksessa. Heidän tehtävänään on opinnäytetöiden nivominen osaksi käytännön hoitotyön kehittämistä. Työelämälähtöisten opinnäytetöiden avulla opiskelijat pääsevät tutustumaan työyksiköiden toiminnan kehittämiseen. Röntgenhoitajan tutkinnon päivitystä suorittanut Leila Ukkola tutki opinnäytetyössään opiskelijakoordinaattorin työtä. Opinnäytetyössään hän tuli siihen tulokseen, että opiskelijaohjauksen ilmapiiri on hyvä, opiskelijoita kannustetaan ja harjoittelupaikan esittelyyn ja opiskelijoiden vastaanottoon kiinnitetään huomiota. Harjoittelun käytänteet ovat hänen selvityksensä mukaan selkeät ja opiskelijakoordinaattori vahvistaa opiskelijavastaavien itsenäistä työtä. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Antti Suistola Opiskelijaohjauksen ilmapiiri kannustava Opiskelijoiden vastaanottaminen on tärkeä osa harjoittelun onnistumista. Opetuskoordinaattorit järjestävät OYS:iin harjoitteluun tuleville opiskelijoille säännöllisesti yleisinfon. Kun opiskelijat otetaan hyvin vastaan ja heille tarjotaan yleinen perehdytys harjoittelun käytänteistä ja työelämän pelisäännöistä, he pääsevät nopeammin sisälle työyksiköi- Opetuskoordinaattoreiden Pirkko Sivosen, Anne Vehkaperän ja Annukka Tuomikoski lisäksi opiskelija-asioita OYS:ssa koordinoivat erikoissuunnittelijat Pia Liljamo ja Matti Laukkanen, apulaisosastonhoitajat Arja Laitinen ja Paula Koivumäki, fysioterapeutti Jaana Virtanen, sekä kuvasta puuttuvat suunnittelija Virpi Ylinärä ja osastonhoitaja Ritva Kesti. 12 Pohjanpiiri 3/2011

13 Kyllä - vastasivat koululaiset sairaalan kutsuun Remonttiseinät saivat värikkään ja jännittävän pintasilauksen Kymmenet nuoret kävivät oppituntien aikana tai ihan vapaaehtoisesti maalaamassa lastenklinikan remonttiseiniä ilostuttaakseen sairaalaan tulevia lapsia. Idea koululaisten kutsumisesta maalareiksi syntyi, kun lastenklinikan remontin ajaksi käytävien ikkunat jouduttiin peittämään ankeilla vanerilevyillä. Ne tekivät käytävistä tylsät ja hiukan pimeätkin. Seinille piti saada jotain yllättävää, joka voisi poistaa sairaalaan tullevien lasten jännitystä ja jopa pelkoja, kertoo osastonhoitaja Mailis Mäkelä. Lastentarhanopettaja Ninni Barck kertoi maalareiden löytyneen kouluille lähetetyn sähköpostijakelun avulla. Oulun normaalikoulun kuvaamataidonopettaja Laura Lampisen mukaan oppilaat ottivat innokkaina vastaan kurssisuunnitelman muutoksen. Ympäristöön, taiteeseen ja tilaan keskittyvän kurssin yksi työ vaihdettiin lastenklinikan seinä- maalaukseksi. Jokainen oppilas suunnitteli oman seinämaalauksensa, joista äänestyksen jälkeen valittiin kolme lastenklinikan henkilökunnan arvioitavaksi. Sairaalaan tulevien lasten iloksi päätyi lopulta kaksi viidakkoaiheista maalausta, muita oppilaiden töitä mm. Disney-hahmoja ja Nalle Puh jäi tällä kertaa toteuttamatta. Oppilaiden mielestä viidakkoteema sopii hyvin sairaalaan. Kummankaan potilasryhmän, ei tyttöjen eikä poikien, tarvitse kokea tulleensa aiheen perusteella syrjityksi. Normaalikoulun oppilaiden lisäksi maalauksia ovat tehneet Kastellin, Rajakylän, Laanilan, Patelan, Takkurannan ja Stainerkoulun oppilaat sekä Oulun nuorisotoimen nuoret. Teksti: Liisa Ahlstén Jännittävä ja värikäs viidakko on valmis. Kuva: Pirjo Pyhäluoto Yksityiskohtien maalaaminen on isollakin pinnalla tarkkuutta vaativaa hommaa. Kuva: Antti Suistola Kuva: Antti Suistola Kuva: Antti Suistola Kuva: Antti Suistola Kun maalausurakka oli valmis oli kiitoskahvien aika. Pohjanpiiri 3/

14 ESKO menestyi potilaskertomusten välisessä vertailussa Lääkärit antavat tutkimuksessa potilastietojärjestelmille arvosanaksi keskimäärin alle 7 kouluarvosanojen asteikolla. Lääkäreiden mukaan tieto on saatavilla omassa organisaatiossa, mutta tiedon vaihto organisaatioiden välillä takkuaa. Myös järjestelmien käytettävyydessä olisi runsaasti parantamisen varaa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ESKO-potilastietojärjestelmä menestyi sähköisten järjestelmien vertailussa parhaiten. ESKOn kehittäminen Oulussa jatkuu. Potilastietojärjestelmät lääkärien työvälineenä 2010 tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Suomen Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Aalto-yliopisto ja Oulun yliopiston FinnTelemedicum-yksikkö. Tutkimukseen vastasi lähes potilastyötä tekevää lääkäriä. Heistä 11 prosenttia käytti ESKO-järjestelmää. Tutkimuksessa vertailtiin sekä terveyskeskusten että sairaaloiden järjestelmiä. Sairaaloiden järjestelmissä koettiin olevan enemmän ongelmia kuin terveyskeskusten järjestelmissä. Sairaalalääkäreistä lähes joka kymmenes antoi käyttämälleen järjestelmälle heikoimman mahdollisen kouluarvosanan. Kriittisimpiä olivat vuodeosastoilla ja päivystyksessä toimivat lääkärit. Pahimpia ongelmia olivat järjestelmien hitaus, käyttökatkot, kaatuminen ja tietojen katoaminen. Tulosten mukaan terveydenhuollon tietojärjestelmät eivät tue lääkärin eivätkä moniammatillisen tiimin päivittäistä potilastyötä. Potilastietojen haku, kirjaaminen, tarkistaminen tai muokkaaminen ei ole sujuvaa. Tiedonkulku organisaatioiden välillä ontuu. Potilastietojärjestelmät eivät tue lääkäriä, kun hän muodos- taa kokonaiskuvaa potilaan tilasta. Joka toinen lääkäri oli myös sitä mieltä, ettei järjestelmä auta potilaan lääkitykseen liittyvien virheiden ehkäisyssä. ESKOa kehitetty käyttäjälähtöisesti Sairaaloiden tietojärjestelmistä parhaan keskiarvon sai Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ESKO-potilastietojärjestelmä. Se oli myös ainoa, joka sai enemmän kiitettäviä kuin heikkoja arvosanoja. Eskon käyttäjät toivat esiin selvästi eniten positiivisia puolia järjestelmästään. Vastaajien enemmistö piti sitä vakaana, helppona oppia ja sen koettiin reagoivan nopeasti käskyihin. Sairaanhoitopiirin tietohallintojohtaja Kari Säkkinen on ollut mukana ESKOn kehittämisessä alusta saakka. Hänen mukaansa syy ESKOn saamiin, muita parempiin arviointeihin on se, että järjestelmää on koko ajan kehitetty tiiviissä yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Jokaisella klinikalla on oma nimetty ESKO-vastuuhenkilö, joka toimii linkkinä kehittäjiin. Myös suoraa palautetta voi antaa ja sitä kysytään. Kun järjestelmää on kehitetty omana työnä, käyttäjien palaute on saatu nopeasti ja siihen ESKOn vahvuus on, että sitä on kehitetty tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa, sanoo Kari Säkkinen. Kuvaaja Pirjo Pyhäluoto on voitu reagoida nopeasti. Talon johto on tukenut työtä aktiivisesti ja määritellyt resurssit, joilla järjestelmää on voitu kehittää. Ilman johdon sitoutumista tämä ei olisi ollut mahdollista, Säkkinen kertoo. Alkuvaiheessa ESKOn kehittämisessä voitiin keskittyä lähes yksinomaan siihen, mitä palautetta käyttäjiltä saatiin luvulla tietojärjestelmien kehittämiseen on tullut valtakunnan tason ohjausta. Se on johtanut tilanteeseen, jossa on pitänyt keskittyä yhä enemmän valtakunnallisiin määrityksiin, eikä käyttäjien tarpeisiin ei ole voitu reagoida yhtä nopeasti kuin aikaisemmin. Samanaikaisesti on puhuttu tietojärjestelmien yhtenäistämisestä ja jopa tehty selvityksiä, voitaisiinko Suomessa ottaa käyttöön yksi, kaikille yhteinen tietojärjestelmä. Sairaanhoitopiirissä on kuultu työntekijöiden pohdintoja, että ESKOsta oltaisiin luopumassa. Näin ei kuitenkaan ole, Kari Säkkinen vakuuttaa. ESKOn kehittämistä jatketaan. Järjestelmiin toivotaan älyä Lastentautien erikoislääkäri Hannu Paajanen ja lastentautien osastonylilääkäri Matti Nuutinen edustavat lääkärikuntaa ES- KO-järjestelmän koordinaatioryhmässä ja he ovat olleet mukana järjestelmän kehittämisessä pitkään. Paajanen ei ole yllättynyt tutkimuksen tuloksista. Hänellä on kokemuksia myös muiden kuin ESKOn käytöstä. ESKO on nopea, se on helpoin käyttää ja helppo oppia. Uusi lääkäri oppii sen nopeasti ilman pitkiä kurssituksia. Se on selainpohjainen ja siihen voidaan 14 Pohjanpiiri 3/2011

15 ESKO on helppo oppia ja helppo käyttää, sanoo Hannu Paajanen. tuoda tietoja erilaisista tietokannoista ilman kirjautumista muihin järjestelmiin, Paajanen kertoo. Nuutinen painottaa ESKOn käyttövarmuutta. En muista, että järjestelmä olisi kaatunut minun käytössäni koskaan. Etelästä tulleet kollegat ovat ihmetelleet tätä. Heidän kokemuksensa on, Kuvaaja Pirjo Pyhäluoto että potilastietojärjestelmä kaatuu ja se pitää käynnistää uudelleen pahimmillaan monta kertaa päivässä. Lääkärit toivoivat tutkimuksessa lisäarvopalveluita tietojärjestelmiin. Niillä tarkoitetaan sitä, että järjestelmät voisivat analysoida ja yhdistellä tietoja ja tehdä järjestelmän käyttäjälle potilaan hoitoon liittyviä ehdotuksia ja muistutuksia. Tällaisia ominaisuuksia on jo saatavissa, mutta ne ovat vasta koekäytössä. Hannu Paajanen ja Matti Nuutinen muistuttavat, että ollaan tekemisissä monimutkaisten järjestelmien kanssa. Kaikkea ei voi tehdä kerralla. Nyt on päästy siihen, että paperinen potilaskertomus on muutettu sähköiseksi. Tässä asiassa Suomi on johtava maa maailmassa. Tämän jälkeen evoluutio jatkuu siten, että järjestelmiin tulee mukaan älykkyyttä ja automaattista tietojen käsittelyä. Ohjelmiin alkaa tulla ominaisuuksia, joiden avulla ne voivat poimia oleellisia tietoja, esimerkiksi laboratoriotuloksista ja antaa lääkärille huomautuksia, he selvittävät. Ensimmäisenä äly tulee lääkitystietoihin, kun kehitteillä oleva sähköinen resepti saadaan toimimaan valtakunnallisesti. Sen jälkeen potilaan lääkitys saadaan paremmin hallintaan, kun pystytään näkemään kokonaisuus siitä riippumatta, onko jokin yksittäinen lääke määrätty sairaalassa, terveyskeskuksessa tai yksityisen lääkärin vastaanotolla. Tiedon siirto järjestelmien välillä kehittyy Lääkäreiden mukaan yksi suurimpia sähköisten järjestelmien puutteita on se, että potilastietojärjestelmiä on paljon ja tieto kulkee huonosti tai ei lainkaan niiden välillä. Pohjois-Suomessa on välitetty tietoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sähköisen lähete-palautejärjestelmän avulla jo kymmenkunta vuotta. Lisäksi kunnissa on voitu katsella erikoissairaanhoidon tietoja silloin, kun ne koskevat potilasta, joka on tullut sairaalaan hoitoon terveyskeskuksen lähetteellä. Näin terveyskeskuksen hoitava lääkäri pääse näkemään, mitä potilaalle on tehty sairaalassa. Erikoissairaanhoito ei vielä pysty katsomaan terveyskeskuksen tietoja, vaikka nekin olisivat tarpeellisia, kun potilas tulee terveyskeskuksen lähetteellä. Kyse on teknisestä ongelmasta. Asia on työn alla ja tämä puute pitäisi Pohjois-Suomessa saada ratkaistuksi parin vuoden sisällä. Teksti: Martti Ahlstén ESKO on käyttövarmuus on poikkeuksellisen hyvä. Se ei kaadu juuri koskaan, sanoo Matti Nuutinen. Pohjanpiiri 3/

16 Sydämen asialla Sairaanhoitopiirin työhyvinvointipalvelut, terveyden edistämisen yksikkö ja Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri järjestivät sydänterveyttä edistävän tapahtuman OYS:n henkilökunnalle. Se, että on töissä sairaalassa, ei välttämättä takaa, että elintavat ovat kaikkien terveellisimmät. Osa sairaalan työntekijöistä on tavallisessa toimistotyössä, eikä askartele terveystiedon kanssa lainkaan. Hoitotyön tekijöillä on periaatteessa riittävä tieto elää oikein, mutta arki vie mukanaan. Tiedetään kyllä, miten pitäisi liikkua ja syödä, mutta tieto ei siirry käytännöksi. Elämänrytmi on kiireinen ja aterioiden välit venähtävät liian pitkiksi. Syödään pikaruokaa ja korvataan välipaloilla ateriat. Arkiliikunta jää vähäiseksi, eikä lenkille oikein jaksa lähteä, kertoo terveysliikunnan suunnittelija Minna Rehula sairaanhoitopiirin työhyvinvointipalveluista. Tätä kaikkea pohdittiin Oulun yliopistollisen sairaalan galleria-käytävässä järjestetyssä henkilökunnan sydänpäivässä. Oli meneillään valtakunnallinen, jokavuotinen sydänviikko, ja sairaanhoitopiiri oli päättänyt järjestää ensimmäistä kertaa henkilökunnalle oman sydänterveyden tapahtuman. Yhteistyökumppanina oli Pohjois-Pohjanmaan sydänpiiri. Paljon tuli hyvää palautetta. Tapahtuma koettiin tarpeelliseksi, ja moni koki saaneensa sysäyksen ja tukea elämäntapamuutokselle, Minna Rehula sanoo. Sydänmerkki kertoo terveellisemmin valmistetusta ruuasta Sydänpäivässä esiteltiin muun muassa valtimosairauksien riskitekijöitä ja terveysliikuntaa sekä jaettiin tietoa ravintoaineista Terveydenhuollon opiskelija Susanna Slunga sisätautien tarkkailuosastolta Kirsti Ikäheimon mitattavana. mistä tulee liikaa suolaa tai sokeria, millaisista ravintoaineista saa kuitua. Sydänpiirin toiminnanjohtaja Pirjo Nikula kertoi sydänmerkistä, jonka perusteella pystyy arvioimaan elintarvikkeiden terveellisyyttä. Sydänmerkin voi saada tuote, joka täyttää sille asetetut kriteerit. Ne puolestaan on määritelty tuoteryhmittäin. Me emme halua kieltää ihmisiä syömästä esimerkiksi makkaraa tai valmisaterioita, mutta toivomme, että he syövät mahdollisimman sydänystävällisesti valmistettuja aterioita. Siksi makkara ja valmisaterioillakin on omat sydänmerkkikriteerinsä, hän kertoo. Sydänliitto on jakanut sydänmerkin tähän mennessä noin 800 tuotteelle. Yliopistollisen sairaalaan ravintohuolto oli noteerannut sydänviikon tarjoamalla koko viikon ajan sydänystävällisiä aterioita. Hyödyllisiä mittauksia Ohjelmassa oli myös verenpaineen ja vyötärön ympäryksen ja mittausta. Eläkkeellä jo oleva sairaanhoitaja Kirsti Ikäheimo oli tullut Oulun Sydänyhdistyksen kautta vapaaehtoisena mittaamaan verenpaineita. Hyvä, että tultiin, sillä mittauksissa löytyi muutamia yllättä- vän korkeita arvoja. Näissä tapauksissa ohjaamme asiakkaan aina eteenpäin. Tulos on ensinnäkin syytä varmistaa tarkistusmittauksella, sen jälkeen täytyisi hakeutua työterveyshuoltoon, Ikäheimo kertoo. Sydänviikko on jokavuotinen valtakunnallinen tapahtuma, ja henkilökunnan puolelta tuli paljon toiveita, että sen yhteydessä voitaisiin järjestää oma sydänpäivä tulevinakin vuosina. Teksti ja kuvat: Martti Ahlstén Terveyden edistämisen koordinaattori Leea Järvi mittaamassa Pirjo Nikulan vyötärönympärystä. Minna Rehula odottaa vuoroaan. 16 Pohjanpiiri 3/2011

17 Sydänterveyden edistämisen kunniamaininta Tapani Ebelingille Dosentti Tapani Ebelingille on myönnetty Sydänterveyden edistämisen alueellinen kunniamaininta Pohjois- Pohjanmaalla. Palkinnon luovuttivat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Pirjo Nikula ja puheenjohtaja Kari Kervinen. Kunniamaininnan perusteluissa sanotaan, että Ebeling otti julkisuudessa rohkeasti kantaa tutkittujen hoitokäytäntöjen puolesta, kun mediassa käytiin keskustelua kolesterolin hoidon merkityksestä, ja suomalaiset, tutkimusnäyttöön perustuvat korkean kolesterolin hoitokäytännöt kyseenalaistettiin. Tämä aiheutti runsaasti huolta ja hämmennystä varsinkin ko- lesterolilääkitystä tarvitsevien ja valtimotautia sairastavien suomalaisten keskuudessa. Ebelingin osallistuminen keskusteluun edisti erityisesti Pohjois-Pohjanmaan väestön sydänterveyttä. Ebeling on toiminut useissa diabeteksen hoitoa käsittelevissä projekteissa. Hänen väitöskirjatyönsä käsitteli koholla olevan kolesterolin suvuttaista esiintymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Hänen tutkimustyönsä kohteina ovat olleet endokrinologiset sairaudet, viime aikoina erityisesti periytyvät hormonaaliset kasvainsairaudet. Ebeling on tehnyt merkittävän työuran OYS:n sisätautien ja endokrinologian erikoislääkärinä. Kuva Martti Ahlstén Rahoitusta harvinaistaudin tutkimukseen polkupyöräilemällä Neljä hollantilaista eläkeläistä istuu lastensairaalan Lokki-ravintolassa lounastamassa. Heillä on päällään oranssit pyöräilyasut. On tankattava kunnolla, sillä alkamassa on kilometrin pituinen pyöräilymatka Oulusta Etelä-Suomen kautta Ruotsiin, sieltä Tanskaan ja sitten kotiin Hollantiin. Liikkeellä ei olla matkailumielessä vaan hakemassa julkisuutta ja rahoitusta lääkkeen kehittämiseksi harvinaisiin mitokondriotauteihin. Kyseessä on jo kolmas pyöräretki näissä merkeissä. Ensimmäisen he tekivät Keski-Euroopassa Milanosta Prahan ja Düsseldorfi n kautta Hollantiin. Seuraavana vuonna oli vuorossa eteläinen Eurooppa Barcelonasta Pariisin kautta Hollantiin. Yhteensä nelikko on kerännyt rahoitusta lääkekehitykseen ennen Pohjois-Euroopan kiertuetta noin euroa. Kuva: Seija Leskelä Viileähkö kevätsää ei arveluttanut lainkaan, kun Frans Schlüter (vas.), Ria Schlüter Olbers, Dieuwertje Lambarts Veerman ja Jaap van Leeuwen aloittivat pitkän matkansa Oulusta kohti Hollantia. Seurueen puhemies, insinöörinä työuransa tehnyt, 69-vuotias Frans Schlüter kertoo, että lääkekehitys on hidasta ja kallista, koska mitokondriotauteja sairastavia ei ole kovin paljon. Kehitystyö ei houkuttele lääkealan yrityksiä kaupallisesti. Minulle itselleni tämä on tärkeä hanke siksi, että viisivuotias lapsenlapseni on sairastanut tautia syntymästään saakka. Rahoituksen keräämisen lisäksi haluamme kertoa maailmalle, millaisesta taudista on kyse, hän kertoo. Pyörämatkojen reitit on suunniteltu siten, että seurue voi vierailla yliopistoissa ja sairaaloissa, joissa tutkitaan ja hoidetaan mitokondriotauteja. Siksi he ovat Oulussa ja tutustuminen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan on tehnyt vaikutuksen. Vierailijoiden aamupäivä kului OYS:n kliinisen tutkimuksen keskuksen neurologian yksikössä ja iltapäivän ohjelmassa oli vierailu lastensairaalassa. Emme osanneet kuvitella löytävämme täältä pohjoisesta näin modernin yliopiston, Frans Schlüter sanoo. Mitokondriotaudeissa solujen ja kudosten energia-aineenvaihdunta on heikentynyt. Useimmat näistä sairauksista johtuvat mitokondrioiden hengitysketjun poikkeavasta toiminnasta. Runsaasti energiaa kuluttavat kudokset kuten hermokudos ja lihaskudos häiriintyvät herkimmin ja useimmiten kyseessä on aivojen ja lihasten tautitila. Soluhengitys voi häiriintyä mitokondrioiden rakenteellisen tai biokemiallisen virheen seurauksena. Teksti: Martti Ahlstén Pohjanpiiri 3/

18 Magneettilaite on radiologisen tutkimuksen tärkeimpiä työkaluj Avohoitotalon kolmen teslan kenttävoimakkuuden magneettilaite on tekniikaltaan alansa huippua ja laatuaan ensimmäinen Suomessa. Laite mahdollistaa entistä monipuolisemmat ja tarkemmat kuvaukset. OYS:n uuden magneettilaitteen ikaisempaa korkeampi kenttävoimakkuus parantaa kuvien laatua. Magneettikuvaus on menetelmänä sellainen, ettei se aiheuta potilaalle säteilyrasitusta. Pehmytkudoksista saadaan magneettikuvauksella erinomainen käsitys ja sillä pystytään kuvaamaan myös esimerkiksi pieniä niveliä selvästi aikaisempaa tarkemmin. Hyvänä esimerkkinä tarkemman kuvauksen hyödyistä on paikallisalkuisen epilepsian tutkiminen. Kolmen teslan laitteella on mahdollista paikallistaa aivomuutos, joka epilepsiakohtauksessa aivosähkökäyrän muutoksen aiheuttaa. Kun syy löytyy, pystytään myös tekemään korjaavia toimenpiteitä. Isoaukkoisena tämä uusi laite helpottaa sellaisten potilaiden tutkimustilannetta, jotka kärsivät ahtaan paikan kammosta, avohoitotalon röntgenin osastonylilääkäri Jaakko Niinimäki kertoo. Magneettikuvauksessa saadaan monipuolista informaatiota. Se ei ole vain perinteistä anatomian kuvausta, vaan sillä kuvataan myös kehon fysiologista ja kemiallista toimintaa. Sillä voidaan tutkia esimerkiksi liikkuvaa sydäntä, veren virtausta suonissa, tuumoreiden kemiallisia ominaisuuksia ja aivojen toimintaa. Magneettilaite myös tutkijoiden käytössä Magneettilaitteet ovat viimeisen parinkymmenen vuoden aikana Kuva: Sylvi Savolainen kehittyneet huimaa vauhtia. Uusista korkeakenttälaitteista saaduissa kuvissa on informaatiota niin paljon, että suurempi ongelma on ymmärtäminen kuin näkeminen. Lääketieteellisen tutkimuksen tehtävänä onkin lisätä ymmärrystä, selvittää, mitä kaikki asiat, mitä kuvista nähdään, merkitsevät, Niinimäki sanoo. Tutkimustyö kuuluu oleellisena osana yliopistosairaalan arkeen. Vaikka avohoitotalon magneettilaiteella on tarkoitus syksyllä aloittaa potilaskuvaukset myös ilta-aikaan, on avohoitotalon magneettikapasiteettia jatkossakin tarkoitus varata myös tutkijoiden käyttöön. Magneettitutkimuksiin, niin kuin muihinkin kuvantamistutkimuksiin, on omat lähettämissuosituksensa. Magneettikuvausten määrä on pikkuhiljaa noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta mitään ryntäystä näihin tutkimuksiin Jaakko Niinimäen mukaan ei silti ole odotettavissa. Oulun kaupungin röntgen siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi vuoden alusta alkaen ja se osaltaan on lisännyt magneettitutkimusten tarvetta. Magneettitutkimus ei sovi aivan kaikille Magneettitutkimus kestää yleensä noin puoli tuntia, jonka aikana potilaan pitäisi pystyä olemaan Aikaisempaa korkeampi kenttävoimakkuus parantaa kuvien laatua. Pehmytkudoksista saadaan magneettikuvauksella erinomainen käsitys ja sillä pystytään kuvaamaan myös pieniä niveliä selvästi aikaisempaa tarkemmin, Jaakko Niinimäki kertoo. liikkumatta. Pienet lapset kuvataan anestesiassa. Kolmen teslan laitteella saadaan samassa ajassa enemmän informaatiota kuin puolentoista teslan laitteilla, joita OYS:n muut magneettilaitteet ovat. Magneettikuvauslaitteet ovat kovaäänisiä ja kuulon suojaaminen on tarpeen. Kuvauksen aikana syntyy myös lämpöä, jonka osa potilaista kokee kuitenkin vain miellyttävänä. Monikäyttöisyydestään huolimatta magneettitutkimus ei sovi kaikille potilaille. Esimerkiksi sisäkorvaimplantti tai sydämentahdistin voivat estää kuvauksen. 18 Pohjanpiiri 3/2011

19 a Kuva: Juha Sarkkinen Röntgenhoitajat Tarja Pääkkö ja Lahja Pirttikoski asettelevat kuvauskeloja magneettikuvauslaitteeseen menevälle potilaalle Kuva: Juha Sarkkinen Uudenlaiset sydämentahdistimet kuitenkin yleensä ovat sellaisia, että tarvittaessa ne voidaan säätää kuvauksen ajaksi, niin että tutkimus voidaan tehdä. Myös esimerkiksi tatuoinnit saattavat aiheuttaa tutkimuksen aikana jopa palovammoja, jos väriaineessa on metallipartikkeleita. Se on haitta, mutta ei kuitenkaan välttämättä este tutkimukselle. Teksti: Liisa Ahlstén Röntgenhoitaja Anneli Perälä, apulaisosastonhoitaja Marjatta Kristo ja fyysikko Eveliina Lammentausta suunnittelevat potilaskuvausta 3T- MRI:n ohjauskonsolilla. Pohjanpiiri 3/

20 Vanhuspsykiatria kaipaa lisäresursseja Päiväpotilastoiminta on osa vanhuspsykiatrian avohoitoa. Osastolta kotiutuneet saavat ryhmissä vertaistukea ja ammattiapua. Aiemmin psykogeriatrisena osastona tunnetusta osastosta 75 tuli vuoden 2011 alusta alkaen vanhuspsykiatrian yksikkö. Jo vuonna 2010 aloitettiin päiväpotilastoiminta ja hoitotyön konsultaatiot yhdessä yleissairaalapsykiatrian poliklinikan kanssa OYS:n muille osastoille. Samassa yhteydessä osastosta tuli säästöpaineiden alla viikko-osasto. Pian huomattiin, että potilaiden hoitoajat pitenivät ja sen seurauksena saatiin syksyllä lupa pitää osastoa auki joka toinen viikonloppu. Näin vältyt- tiin vanhuspotilaiden edestakaiselta kuljettamisrallilta eikä hoitoa tarvinnut aloittaa joka maanantai ikään kuin alusta, kertoo osastonhoitaja Ilpo Palokangas. Yhdeksänpaikkainen tutkimus- ja hoito-osasto on Pohjois-Pohjanmaan alueen väestöpohjalle ehdottomasti liian pieni. Akuutissa hoitotarpeessa vanhus joudutaan usein ottamaan aikuisten vastaanotto-osastolle, joka ei vanhusten kannalta ole hyvä tilanne, hän jatkaa. Hoitoon tulevilla vanhuksilla on osaston erikoislääkäri Riitta Leskisen mukaan yleisimpänä diagnoosina masennus, mutta he ovat myös monisairaita. Käsittelemättömät tunteet ja traumat siirtyvät monesti kehon kannettavaksi. Usein vasta täällä vanhuspsykiatrian yksikössä tutkitaan, mitä psykosomaattisten vaivojen takana oikein on. Erotusdiagnostiikkaa masennuksen ja muistisairauksien kesken Osastolle tullessaan potilaat ovat usein ensimmäistä kertaa psykiatrisessa hoidossa. Osastolla tehdään paljon erotusdiagnostiikkaa masennuksen ja muistihäiriön välillä, ne kun usein kulkevat käsi kädessä. Potilaalla voi olla myös harhaluuloisuutta, jonka taustalta voi paljastua muistisairaus. Tavallisimpia ovat harhat varastamisesta tai myrkyttämisestä. Diagnoosin tekemisen ja toimintakyvyn arvioinnin apuna on käytettävissä vanhuspsykiatrisesti suuntautuneiden erityistyöntekijöiden, toimintaterapeutin ja psykologin tutkimukset. Vanhusten turvattomuus, yksinäisyys ja avuttomuus lisäävät itsemurhariskiä. Yritykset tehdään tositarkoituksella, koska ei haluta olla läheisille vaivaksi tai koetaan, että kukaan ei enää minua tarvitse. Mittavankin elämänuran tehnyt vanhus saattaa tuntea arvottomuutta, kun ei enää kykene siihen mihin aiemmin, Riitta Leskinen kertoo. Lähetepalaverissa geriatri Riitta Leskinen (vas.), apulaisosastonhoitaja Kati Taavitta, osastonhoitaja Ilpo Palokangas. 20 Pohjanpiiri 3/2011

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Hanke-esittely 25.5.2011 Tiina Tervaskanto-Mäentausta, projektipäällikkö

Hanke-esittely 25.5.2011 Tiina Tervaskanto-Mäentausta, projektipäällikkö Hanke-esittely 25.5.2011 Tiina Tervaskanto-Mäentausta, projektipäällikkö Manner-Suomen ESR-ohjelma Pohjois-Suomen suuralueosio/ Oulun lääninhallitus Toimintalinja 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

OPISKELIJAOPAS. Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA!

OPISKELIJAOPAS. Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA! OPISKELIJAOPAS Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA! Mäntsälässä 2.5.2013 LS/RT Mäntsälässä 15.9.2014 päivitys, RT Mäntsälässä 1.4.2015 päivitys, RT Sisällys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Oppilaitosyhteistyön strateginen merkitys nyt ja tulevaisuudessa Yhteistyön muodot Sopimus ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta TAMK:n ja Fimlabin kesken Neuvottelukunta

Lisätiedot

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa Anu Havisto, Katriina Niemelä, Katja Heikkinen ja Anna-Kaisa Sjölund (Turun yliopisto) Kuviin ja videoihin on Turun AMK/TERHYllä kaikki tekijänoikeudet

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30.

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30. Onneksi olkoon opiskelupaikan saamisesta ammattikorkeakoulussamme. Koulun muodostamme me, opiskelijat, yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Olemme yhteisö, jossa kaikkien on toimittava yhteisen hyvän eteen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot