PLASMAKUUMENNUS. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma BL20A0800 Sähkölämpötekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PLASMAKUUMENNUS. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma BL20A0800 Sähkölämpötekniikka"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma BL20A0800 Sähkölämpötekniikka PLASMAKUUMENNUS Lappeenrannassa Henri Hämäläinen Jesse Jäävalli Michal Kupisz

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma BL20A0800 Sähkölämpötekniikka Henri Hämäläinen Jesse Jäävalli Michal Kupisz Kirjallisuustyö 2014 Lappeenranta 15 sivua, 10 kuvaa Ohjaava opettaja: Janne Nerg Tämä kirjallisuustyö käsittelee plasmakuumennusta ja sen sovelluksia. Kirjallisuustyö on osa sähkölämpötekniikan kurssia. Työ on tehty LUT:n diplomityöohjetta noudattaen.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO PLASMAN MUODOSTAMINEN Plasmageneraattori SOVELLUKSET Jätteiden käsittely plasman avulla Plasmakäsittelyn etuja Metallien sulattaminen plasman avulla Fuusioreaktori Plasmaleikkaus Plasmahitsaus Plasmapinnoitus Terminen plasmasuihkutus Kemiallinen höyrykerrostuma termisellä plasmalla (TPCVD) Mineraalien ja malmien käsittely plasmalla YHTEENVETO LÄHTEET... 14

4 1 1 JOHDANTO Käsittelemme tässä työssä plasmakuumennusta. Tekstissä käydään läpi lyhyesti mitä plasma on ja siihen liittyvät tärkeimmät laitteet. Työmme keskittyy sovelluksiin. Plasma hyödynnetään monella tapaan, eikä kaikissa ole kyse plasmakuumennuksesta. Esittämissämme sovelluksissa plasman korkealla lämpötilalla on aina iso merkitys. Suurimmalle osalle sovelluksista on löydetty järkevää käyttöä teollisuudessa. Työssämme ainoastaan esittelemme plasmasovelluksia. Emme luo tai tuo esiin omia ratkaisuja.

5 2 2 PLASMAN MUODOSTAMINEN Plasma on aineen olomuoto, jossa kaasun atomit ovat ionisoituneet. Se sisältää positiivisten ionien lisäksi vapaita elektroneja. Ulospäin plasma on sähköisesti neutraali, mutta vapaiden varaustensa ansiosta se johtaa hyvin sähköä. Plasmaa saadaan, kun kaasua kuumennetaan tarpeeksi korkeaan lämpötilaan ja ylitetään vaadittava ionisaatioenergia. Vaadittu lämpötila on vähintään K alkuaineesta riippuen. Teollisuudessa näin korkea lämpötila saadaan aikaiseksi valokaarella tai sähkömagneettisella kentällä. Teollisuuskäytössä vain osa plasman kaasuatomeista on ionisoituneita, tyypillisesti muutamasta prosentista 50 prosenttiin. Sen lämpötila vaihtelee C välillä. 100-prosenttista plasmaa syntyy vain lämpöydinfuusiossa. Sille ei ole teollisuudessa käyttöä hyvin korkean, useita miljoonia asteita ylittävän lämpötilansa vuoksi. Korkean lämpötilan ja hyvän sähkönjohtavuuden lisäksi plasmalla voidaan siirtää energiaa. Plasmatykillä puhallettaessa plasma muuttuu käsiteltävän aineen pinnalla takaisin kaasuksi, jolloin vapautuu runsaasti lämpöä. Keskimäärin 70 % plasman tuottamiseen kuluneesta sähköenergiasta muuttuu kohteessa lämmöksi. (BL20A0800 Sähkölämpötekniikka: luentomateriaali) 2.1 Plasmageneraattori Plasmakuumennuslaitteissa (kuva 1) plasman muodostamiseen tarvitaan plasmageneraattori. Siinä kaasu ionisoidaan, kuumennetaan ja johdetaan valmis plasma plasmasoihdun kautta ulos. Plasmageneraattoreiden tärkeimpiä komponentteja ovat plasmasoihtu, ohjauslaitteisto, jäähdytyslaitteisto, kaasun syöttölaitteisto sekä tasavirtamuuntaja, mikäli generaattori toimii tasavirralla. (Europlasma Group)

6 3 Kuva 1 Plasmakuumennuslaite (Europlasma Group) Pääasialliset laitteet plasman muodostamiseen ovat valokaariplasmageneraattori sekä induktioplasmageneraattori. Suurin ero näissä laitteissa on vaihe, jossa kaasu indusoituu. Valokaariplasmageneraattorissa katodin ja anodin välille muodostetaan valokaari, jonka läpi johdetaan kaasua. Valokaari saa kaasun indusoitumaan ja kuumenemaan, jolloin siitä muodostuu plasmaa (Kuva 2). Valokaariplasmageneraattori voi toimia sekä tasa- että vaihtovirralla. (BL20A0800 Sähkölämpötekniikka: luentomateriaali) Kuva 2 Valokaariplasmageneraattorin toiminta (Wikipedia) Induktioplasmageneraattorissa kaasu esi-ionisoidaan ja johdetaan kvartsiputkeen (kuva 3). Putken ympärillä oleva induktori kuumentaa ionisoituneen kaasun, jolloin siitä tulee plasmaa. Kun laite on saatu käyntiin ja plasmaa alkaa muodostua, esi-ionisointi voidaan lopettaa. (BL20A0800 Sähkölämpötekniikka: luentomateriaali)

7 Kuva 3 Induktioplasmageneraattorin toiminta (BL20A0800 Sähkölämpötekniikka: luentomateriaali) 4

8 5 3 SOVELLUKSET Tässä kappaleessa käsitellään tärkeimpiä plasmakuumennuksen sovelluksia. 3.1 Jätteiden käsittely plasman avulla Plasmakäsittelyssä jätteet käsitellään jopa ⁰C:n lämpötilassa, johon päästään plasmakaarikuumennuksen avulla. Plasman avulla orgaaniset aineet saadaan höyrystymään ja metallit sekä epäorgaaniset aineet saadaan sulamaan. Käsittelyn lopputuotteena on vain kiinteää jätettä, joka voidaan loppusijoittaa sellaisenaan. PACT-plasmakaarisulattimessa käsiteltävää jätemassaa pidetään pyörivässä liikkeessä (kuva 4) Paikallaan oleva plasmakaari osuu jätemassaan kertaa minuutissa sulattaen sen. Sula jäännös tyhjennetään sulattimen alla olevaan astiaan hidastamalla pyörimisliikettä. (Paajanen & Harjula 2005, s. 15) Kuva 4 PACT-plasmakaarisulatin (TMS)

9 Plasmakäsittelyn etuja Plasmakäsittelyn avulla voidaan käsitellä kaikenlaisia orgaanisia ja epäorgaanisia jätteitä eikä esikäsittelyä tarvita. Muihin jätteidenkäsittelymenetelmiin verrattuna plasmakäsittelyssä jäävän jätteen tilavuus on hyvin pieni, jolloin myös loppusijoituskustannukset ovat pienemmät. Plasmakäsittely ei myöskään tuota suuria päästöjä, mikäli poistokaasut jälkikäsitellään tehokkaasti. (Paajanen & Harjula 2005, s. 17) 3.2 Metallien sulattaminen plasman avulla Metallien ja muiden aineiden sulattamiseen on kehitetty plasmauuneja (kuva 5). Plasmauuneissa käytetään monesti useita plasmasoihtuja, joilla varmistetaan tasainen kuumennus. Plasmauunin etuja ovat mm. prosessin vakaus ja säädeltävyys, mahdollisuus sulattaa hiiliteräksiä ja niiden yhdisteitä sekä suhteellisen vähäiset päästöt. Plasmauuneja on kolmenlaisia. Sulatus voi tapahtua keraamisissa sulatusastioissa, kiteyttimien avulla tai scull:n sisällä. (Thermopedia) Kuva 5 Plasmauuni (HowStuffWorks)

10 7 3.3 Fuusioreaktori Fuusioreaktiossa kaksi kevyttä atomiydintä yhdistyy ja muodostuu raskaammaksi atomiytimeksi vapauttaen energiaa. Jotta kevyet atomit ovat tarpeeksi lähellä toisiaan, tarvitsee niiden olla korkeassa lämpötilassa. Helpommissa reaktioissa tarvittu lämpötila on noin 100 miljoonaa celsiusta. Suuren lämpötilavaatimuksen vuoksi polttoaine on plasmatilassa. Ongelmana on kuuman plasman rajaus ja eristäminen. Yksi lupaava laite fuusion luontia varten on tokamak. Tokamakissa plasmaa pidetään kasassa magneettikenttien avulla. Se on yksinkertaistettuna toruksen (donitsin) muotoinen solenoidi. (Rantamäki 2003, s. 12) Fuusioreaktorin toiminnan kannalta juuri vetyplasman virtaus ja magneettikenttä ovat tärkeitä tekijöitä ja niitä on pystyttävä hallitsemaan. Suunnitteluvaiheessa olevassa ITER-reaktorissa (International Thermonuclear Experimental Reactor) nämä tekijät on suunniteltu niin, että energiaa saadaan vähintään kymmenen kertaa niin paljon kuin siihen on syötetty. ITER:ssä plasman tilavuus on 387 kuutiometriä ja plasmavirta 15 miljoonaa ampeeria. (Tiede) 3.4 Plasmaleikkaus Plasmaleikkaus on tarkoitettu metallien leikkaukseen. Perusideana on elektrodin ja työkappaleen välille synnytetyn valokaaren kuristaminen kuparisuuttimella, jolloin plasman lämpötila ja nopeus kasvavat. Sen lämpötila on yli celsiusta ja vauhti lähellä äänen nopeutta. Kun leikkaaminen aloitetaan, plasmakaasun virtausta nopeutetaan jolloin plasmasoihtu läpäisee leikattavan materiaalin. Sula materiaali poistuu ulosvirtaavan plasman mukana (Kuva 6). (Lucas & Hilton) Kuva 6 Plasmaleikkaus (SST staalsijtechniek)

11 8 Plasmaleikkauskoneita valmistavan ESAB:n arvion mukaan käytetystä plasmakaasusta 30 % on ionisoitunutta ja jäljelle jäänyttä 70 %:a käytetään materiaalin poistoon ja jäähdytykseen (ESAB, 2014) Plasmaleikkaus on kilpaileva vaihtoehto hapella toimivalle prosessille. Niiden leikkausreunat ovat samantasoisia, mutta koska plasmaleikkaus perustuu sulattamiseen, on sen leikkausjäljelle ominaista pyöristynyt yläkulma, vajaa suorakulmaisuus tai viistoon leikattu reuna. Soihtuapujärjestelmällä voidaan korjata näitä ongelmia. Toisin kuin happiperusteisella prosessilla, plasmaleikkauksella voidaan leikata myös materiaaleja, jotka muodostavat tulenkestäviä oksideja. Tällaisia metalleja ovat esimerkiksi teräs, alumiini ja valurauta. (Lucas & Hilton) 3.5 Plasmahitsaus Plasmahitsauksen ainutlaatuiset käyttöominaisuudet johtuvat sen soihdun suunnittelusta. Valokaari muodostetaan elektrodin ja työkappaleen välille. Kuten plasmaleikkauksessa, valokaari pakotetaan kuparisuuttimen läpi. (YWI, 1995) Plasmahitsauksessa on kolme eri toimintatilaa, jotka riippuvat suuttimen reiän halkaisijan koosta ja virtausnopeudesta. Mikroplasmassa (0,1-15 A) kaari on stabiili ja alhainen hitsausvirta luo kynän muotoisen suihkun, joka sopii ohuiden materiaalien hitsaukseen. Mediumplasmaa ( A) käytetään korkeaa laatua ja tarkkuutta vaativiin töihin. Avainreikä-plasma (100 A) on hyvin voimakas ja muistuttaa lasersädettä. Plasmakaari halkoo metallin läpi luoden avaimenreiän muotoisen aukon kuvan 7 lasersäteen tapaan. Hitsauksen synnyttämä sula aine jähmettyy plasmakaaren halkomassa avaimenreiässä. (YWI, 1995)

12 9 Kuva 7 Avainreikähitsaus (Ionix Oy) 3.6 Plasmapinnoitus Plasmakäsittelyllä voidaan muokata monipuolisesti eri materiaalien pintoja. Plasman vuorovaikutus materiaalin pinnan kanssa voidaan jakaa useampaan luokkaan, pinnan putsaukseen ja syövytykseen, silottumiseen, sekä kemiallisena muutokseen. Se mikä näistä kategorioista dominoi, riippuu alustasta, plasmasta, välineistä ja toimintaparametreista. (Tuominen 2012, s. 18) Plasmakäsittelyssä plasman korkeaa lämpöä hyödyntävät esimerkiksi plasmasuihkutus ja kemiallinen höyrykerrostuma termisellä plasmalla Terminen plasmasuihkutus Termisessä plasmasuihkutuksessa metalliset/ei-metalliset aineet ruiskutetaan osittain tai täysin sulassa tilassa materiaalin pinnalle. Plasmasuihkutuksen avulla voidaan lisätä materiaalin lämmönsietoa, kulumisen kestoa, vähentää korroosiota ja vaikuttaa pinnan ominaisuuksiin. Pinnoittamalla saadaan myös palautettua kuluneet ja huonosti tehdyt osat alkuperäisiin mittoihinsa. Plasmaa käytetään pääasiassa tulenkestävien materiaalien pinnoitukseen, kun kaasun lämpötila on yli 8000 K:ä. Teollisuudessa suurin osa tehtaiden hyödyntämistä plasmasuihkutuksista toteutetaan tasavirtasoihduilla (dc). (Vardella et.al.2006, s. 599)

13 10 Kuvassa 8 näkyy plasmasuihkun perusperiaate. Se on plasmageneraattori, jonka avulla pinnoitukseen käytettävä hienonnettu aine ruiskutetaan. Suurin osa plasmasuihkuista perustuu tikun muotoiseen katodiin ja anodi suuttimeen (Vardella et.al.2006, s. 599). Kuva 8 Plasmasuihku dc plasmasoihdulla (Pfender 1999, s. 3) Johdinkaariruiskutus on edullinen pinnoiteprosessi. Se muistuttaa paljon plasma ruiskutusta, mutta prosessiin vaikuttaa vähemmän eri tekijöitä Tällä voidaan päällystää monien materiaalien pintoja, kuten keramiikkaa, metalleja ja muoveja. (Pfender 1999, s. 8) Kemiallinen höyrykerrostuma termisellä plasmalla (TPCVD) TPCVD prosessissa energiamäärältään tiheä plasma luo alustan päälle tiheän kaasufaasi-tilassa (olotila jossa aine voi olla neste tai kaasu) olevan paksun kalvon. TPCVD:tä voidaan hyödyntää esimerkiksi timanttipinnoituksessa. (Pfender 1999, s. 11) Kuvassa 9 Plasmasoihtu tuottaa kuuman ja nopean plasmasuihkun, joka törmää jäähtyneelle alustalle. Materiaali, jota suihkutetaan plasmaan, höyrystyy nopeasti ja johtuen plasman suuresta nopeudesta suuttimella, se liikkuu kiihtyvällä nopeudella kohti alustaa. Alustan pinnalle muodostuu rajakerros, jolle kaltevuus on tyypillistä. (Pfender 1999, s. 11)

14 11 Kuva 9 TPCVD tasavirralla (Pfender 1999, s. 12) 3.7 Mineraalien ja malmien käsittely plasmalla Plasmaa käytetään erottamaan jalo- ja maametalleja mineraaleista ja malmeista. Perinteisissä erottelumenetelmissä, kuten mekaanisissa ja kemiallisissa menetelmissä, saadaan jalostettua vain metallihiukkaset, joiden halkaisija on yli mikrometrin. Tästä tarkkuudesta johtuen osa metallista jää erottamatta ja menee hukkaan. Plasman avulla voidaan erotella yksittäiset metalliatomit, jolloin malmista saadaan enemmän metallia talteen ja jalostus on tehokkaampaa. Plasmaa käytettäessä myös päästöt ovat pienemmät verrattuna perinteisiin menetelmin. Plasmaerottelumenetelmästä on näistä syistä johtuen kehittymässä kaivosteollisuuden standardi jalometallien erottamisessa. Kemiallisessa erottelumenetelmässä osa metallista muuttuu oksideiksi, joita on usein mahdotonta jalostaa puhtaaksi metalliksi. Plasmaa käytettäessä plasman elektronit pommittavat malmin metalliatomeja, mikä palauttaa metallioksidit takaisin lähtöaineiksi. Myös mineraalisidosten rikkomiseen vaaditut korkeat lämpötilat saadaan aikaisiksi plasmalla, ja näin halutut metallit saadaan tehokkaasti eroteltua malmista. Verrattuna plasmaerotteluun kemiallinen erottelu on usein myös kallista ja aikaa vievää; platinaryhmän metallien erottaminen kestää viikkoja ja jopa kuukausia.

15 12 Plasmaerotteluprosessi alkaa syöttämällä malmimurskaa siivilän läpi, jolloin suurimmat partikkelit ja vieraat esineet saadaan eroteltua ja varmistetaan syötetyn malmin hiukkasten tasapaksuus ennen plasmakäsittelyä (kuva 10). Murska kulkee plasmaliekin läpi, joka sulattaa malmin metallit ja höyrystää orgaanisen ja epämetallisen osan. Plasman lämpötila voidaan säätää tiettyjä metallien sulamispisteitä vastaamaan. Sula metalli valutetaan pois säiliöstä ja jäähdytetään vesisuihkuilla, jolloin muodostuu metallipellettejä, jotka ovat valmiina jalometallimarkkinoille myytäviksi. Malmin kuona jäähdytetään, puhdistetaan ja siivilöidään. Palamisreaktion puutteen vuoksi plasmakammiossa ei ole happea, jolloin ei muodostu haitallisia palamiskaasuja, joita polttomenetelmissä muodostuu, ja siksi päästöt ovat huomattavasti pienemmät. Kuva 10 Metallin erottelu malmista plasman avulla (U.S. Precious Metals) Atomitasolla tarkasteltuna plasmaerotusmenetelmä perustuu molekyylisidosten rikkomiseen korkean lämpötilan avulla. Plasma riistää sidoselektronit palauttaen yhdisteet alkuaineiksi. Koska reaktiossa ei tapahdu palamista, estetään myös metallioksidien ja -seosten muodostuminen. Jalometalliteollisuudessa, jossa pienikin määrä erotettua metallia on merkityksellinen, plasmaerottelu on johtava menetelmä. Yleismetallien erotteluun plasman käyttö on sen sijaan kallista. (U.S. Precious Metals)

16 13 4 YHTEENVETO Plasma on hyvin käyttökelpoinen tekniikka teollisuudessa. Sitä voidaan soveltaa useaan eri tekniikan alaan, kuten jätteiden polttoon, metallien sulatukseen ja pintojen käsittelyyn. Plasmaa kehitetään jatkuvasti ja sen käytöstä saadaan yhä edullisempaa ja samalla kilpailukykyisempää perinteisiin menetelmiin verrattuna. Se on myös ympäristöystävällinen ja käytännössä päästötön. Tulevaisuudessa suurin plasman käyttökohde on fuusioreaktori, kun fuusioreaktiosta saadaan luotettava ja stabiili energiantuotantolähde.

17 14 LÄHTEET BL20A0800 Sähkölämpötekniikka. Kurssin luentomateriaali. Lappeenranta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ESAB. Plasma Cutting Process. [ESAB:n verkkosivuilta]. [Viitattu ]. Saatavissa <http://www.esab-cutting.com/products/plasma-cutting-process.html> Europlasma Group. Plasma Heating systems. [Europasma Groupn verkkosivulta] [Viitattu ] Saatavissa <http://www.torchprocess.com/en/technology/plasma-systems.html> HowStuffWorks. How Plasma Converters Work. [HowStuffWorks:n verkkosivuilta]. [Viitattu Ionix Oy. Laser welding. [ Ionix Oy:n verkkosivuilta]. [Viitattu ] Saatavissa <http://ionix.fi/en/technologies/laser-processing/laser-welding/> ] Saatavissa <http://science.howstuffworks.com/environmental/energy/plasmaconverter1.htm> Lucas B., Hilton, D. Cutting processes plasma arc cutting process and equipment consideration. [TWI:n verkkosivuilta]. [viitattu ]. Saatavissa <http://www.twi-global.com/technical-knowledge/job-knowledge/cutting-processes-plasma-arccutting-process-and-equipment-considerations-051/> Paajanen & Harjula. Hydrometallisten prosessien orgaanisten jäteliuosten käsittely projektiraportti PRO1/P1009/05. VTT-prosessit Pfender, E. Thermal Plasma Technology: Where Do We Stand and Where Are We Going?, Plasma Chemistry and Plasma Processing, Volume 19, Issue 1, s. 1-31, Maaliskuu 1999 Rantamäki K. Particle-in-Cell Simulations of the Near-Field of a Lower Hybrid Grill. Espoo VTT Publications s. ISBN X SST staalsijtechniek. Plasma-snijden. [SST staalsijtechniek:n verkkosivuilta]. [Viitattu ] Saatavissa <http://www.sst.nl/plasma-snijden.html>

18 15 Thermopedia. Plasma Arc Furnace. [Thermopedian verkkosivuilta]. [Viitattu ] Saatavissa <http://www.thermopedia.com/content/1034/?tid=110&sn=20> Tiede. Iteristä ensimmäinen fuusioreaktori. [Tieteen verkkosivuilta]. [Viitattu ] Saatavissa <http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/iterista_ensimmainen_fuusioreaktori> TMS. Using the Centrifugal Method for the Plasma-Arc Vitrification of Waste [TMS:n verkkosivuilta]. [viitattu ] Saatavissa <http://www.tms.org/pubs/journals/jom/9910/womack-9910.html> Tuominen M. Atmospheric Plasma Modification in Extrusion Coating. Tampere Tampereen teknillinen yliopisto. 84 s. ISBN U.S. Precious Metals. Thermal Processing. [U.S. Precious Metals:n verkkosivuilta] [viitattu ] Saatavissa <http://www.usprgold.com/thermal-processing> Vardella, A., Fauchais, P., Vardella, M., Mariaux, G. Direct Current Plasma Spraying: Diagnostics and Process Simulations, Advanced Engineering Materials, Volume 8, Issue 7, s , Kesäkuu 2006 Wikipedia. File:Non-transferred DC plasma torch.png. [Viitattu ] Saatavissa <http://en.wikipedia.org/wiki/file:non-transferred_dc_plasma_torch.png> YWI. Plasma Arc Welding [TWI:n verkkosivuilta]. [viitattu ] Saatavissa <http://www.twi-global.com/technical-knowledge/job-knowledge/plasma-arc-welding-007/>

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. ATOMIHILAT KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. Hiloja on erilaisia. Hilojen ja sidosten avulla

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power Plasma 50 Power Plasma 60 Power Plasma 80 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISYÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Dislokaatiot - pikauusinta

Dislokaatiot - pikauusinta Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina 1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Fysiikka 8. Aine ja säteily Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power Pro 205 Power Pro 256 ESITTELY Power Pro sarjan hitsauskoneiden valmistuksessa käytetään nykyaikaista invertteri tekniikka. Koneet ovat monitoimi laitteita joilla voidaan hitsata

Lisätiedot

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset 2016-2017 UUDET OPINTOJAKSOT: BK10A3800 Principles of Industrial Manufacturing Processes BK10A3900 Reliability Based Machine Element Design BK10A4000

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2012 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2012 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2012 TUOTESELOSTE Araldite 2012 Kaksikomponenttinen epoksiliima Ominaispiirteet Nopeasti kovettuva Yleisliima Pieni kutistuma Luja ja sitkeä Soveltuu monien materiaalien liimaamiseen

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Seosten erotusmenetelmiä

Seosten erotusmenetelmiä Seosten erotusmenetelmiä KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Kemiassa on usein tarve erottaa niin puhtaita aineita kuin myös seoksia toisistaan. Seoksesta erotetaan sen komponentteja (eli seoksen muodostavia aineita)

Lisätiedot

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 8. helmikuuta 2017 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset 8. helmikuuta 2017 1

Lisätiedot

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala Sähkölaitostekniikka Pekka Rantala 8.11.2015 Termejä Sähkö- eli kytkinasema (Substation) Sähkön jakamista useisiin johtolähtöihin Muuntoasemassa muuntaja, 2 jännitetasoa Kojeisto (Switchgear) Pienjännitekojeisto

Lisätiedot

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta Yrjö Hiltunen Mikkelin ammattikorkeakoulu iformine-hanke Itä- ja Pohjois-Suomen temaattinen yhteistyö 2014-2020 -ohjelma (maakuntaliitot) Toteuttajat:

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power i_tig 201 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISTÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan pitkä ja ongelmaton toiminta edellytämme

Lisätiedot

Kuva. Upokasuunin öljypoltin

Kuva. Upokasuunin öljypoltin 4. Upokasuunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Polttoaineilla toimivat upokasuunit muistuttavat rakenteeltaan myöhemmin käsiteltäviä sähkökäyttöisiä vastusupokasuuneja. Polttoaineina

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

HOLZ-HER Glu Jet Järjestelmä Näkymättömät ja ohuet liimasaumat. Älykästä Reunalistoitusta PATENTOITU JÄRJESTELMÄ Ä

HOLZ-HER Glu Jet Järjestelmä Näkymättömät ja ohuet liimasaumat. Älykästä Reunalistoitusta PATENTOITU JÄRJESTELMÄ Ä Glu Jet PATENTOITU JÄRJESTELMÄ Ä PATENTOITU Älykästä Reunalistoitusta Ohjelman valitseminen nappia painamalla. Vaihtoehto: täysautomaattinen viivakoodilla. HOLZ-HER Glu Jet Järjestelmä Näkymättömät ja

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,

Lisätiedot

Sekoitinsarja Käyttöohje

Sekoitinsarja Käyttöohje Sekoitinsarja Käyttöohje Lue ohjekirja huolellisesti ennen laitteen käyttöönottoa. Käytä laitetta vain käyttöohjeen mukaisesti. Säilytä ohjekirja lukemiseksi tulevaisuudessa. TURVALLISUUS Laite ei ole

Lisätiedot

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen

Lisätiedot

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa.

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotiikka Mitä ovat yhteistyörobotit Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotit saapuvat juuri oikeaan aikaan

Lisätiedot

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää

Lisätiedot

HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT!

HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT! UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT Ari Väisänen 5.10.2016 TUTKIMUSRYHMÄMME HANKKEITA n Harvinaisten maametallien talteenotto puun- ja turpeenpolton tuhkasta

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen

Lisätiedot

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua Ideaalikaasulaki Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua ja tilanmuuttujat (yhä) paine, tilavuus ja lämpötila Isobaari, kun paine on vakio Kaksi

Lisätiedot

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p KEMA221 2009 KERTAUSTA IDEAALIKAASU JA REAALIKAASU ATKINS LUKU 1 1 IDEAALIKAASU Ideaalikaasu Koostuu pistemäisistä hiukkasista Ei vuorovaikutuksia hiukkasten välillä Hiukkasten liike satunnaista Hiukkasten

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

EN 45545 Railway applications. Fire protection on railway vehicles Kiskoliikenne. Palontorjunta kiskoajoneuvoissa

EN 45545 Railway applications. Fire protection on railway vehicles Kiskoliikenne. Palontorjunta kiskoajoneuvoissa Railway applications. Fire protection on railway vehicles standardien pääkohdat standardien merkitys muutokset nykykäytäntöön 1 Euroopassa on ollut voimassa useita kansallisia standardeja kiskokaluston

Lisätiedot

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA Raaka-aine Valu Valssaus/pursotus/ Tuotteet syväveto KAIVOS malmin rikastus MALMI- ja/tai KIERRÄTYSMATERIAALI- POHJAINEN METALLIN VALMISTUS LEVYAIHIO TANKOAIHIO Tele- ja

Lisätiedot

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required

Lisätiedot

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.

Lisätiedot

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ Valosähköisellä ilmiöllä ymmärretään tässä oppikirjamaisesti sitä, että kun virtapiirissä ja tyhjiölampussa olevan anodi-katodi yhdistelmän katodia säteilytetään fotoneilla,

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Metallien 3D-tulostus mahdollisuus ja haasteet. LUT School of Energy Systems Konetekniikan osaamisalue Lasertyöstön tutkimusryhmä

Metallien 3D-tulostus mahdollisuus ja haasteet. LUT School of Energy Systems Konetekniikan osaamisalue Lasertyöstön tutkimusryhmä Metallien 3D-tulostus mahdollisuus ja haasteet LUT School of Energy Systems Konetekniikan osaamisalue Lasertyöstön tutkimusryhmä Nämä kalvot on koostettu LUT Laserin (LUT) toimesta lisätietoja: Professori

Lisätiedot

Puhtaat aineet ja seokset

Puhtaat aineet ja seokset Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä

Lisätiedot

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja (SEFFI 2000, SEFFI 1500, SEFFI 1000) Käsiin ja jalkoihin tuleville varusteille 1 SEFFI - kuivain Käyttöohjekirja malleille: SEFFI 2000 (24 paikkaa), SEFFI 1500 (18 paikkaa),

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-

Lisätiedot

Kurkistus soodakattilan liekkeihin

Kurkistus soodakattilan liekkeihin Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 B-2170 Merkkivalojen selitys Keltainen merkkivalo (1) Alilämpötilan näyttö Punainen merkkivalo (2) Tyhjän säiliön näyttö STOP MAHDOLLISET VIAT Jos laite ei toimi moitteettomasti,

Lisätiedot

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla. FYS 103 / K3 SNELLIN LAKI Työssä tutkitaan monokromaattisen valon taittumista ja todennetaan Snellin laki. Lisäksi määritetään kokonaisheijastuksen rajakulmia ja aineiden taitekertoimia. 1. Teoriaa Huygensin

Lisätiedot

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Tuotteen ominaisuudet 2 tehotasoa 800W/1200W PTC-lämpöelementti Alhainen melutaso Kaksinkertainen ylikuumenemissuoja Kaatumissuoja Irroitettava ilmansuodatin

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA

KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA 1 KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA Selvitys koksin kuumalujuudesta, reaktiivisuudesta ja reaktiomekanismista Juho Haapakangas CASR vuosiseminaari 2016 2 MASUUNIPROSESSI 3 METALLURGINEN KOKSI Valmistetaan

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Tämä materiaali on koottu antamaan lukijalleen valmiuksia arvioida mahdollisia ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Esitys keskittyy paisuntajärjestelmän oleellisiin

Lisätiedot

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta 2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä

Lisätiedot

KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET

KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET DIHR AX151 pesukone on monipuolinen ratkaisu erilaisiin pesutarpeisiin. Koneen voi asentaa toimimaan vasen- tai oikeakätisesti. Myös lisävarusteet voi kiinnittää koneen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Versio 2 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Versio 2 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Versio 2 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh 31.10.2012 F- ja LL-LAITOSTEN SYVENTÄVIEN KURSSIEN TENTTIJÄRJESTYS 2012-2013 TENTIT JÄRJESTETÄÄN

Lisätiedot

Hitsaaja, Inhan tehtaat

Hitsaaja, Inhan tehtaat WiseFusion USKOMATTOMAN NOPEAA MIG-HITSAUSTA "WiseFusionilla on mahdollista hitsata hitsisulan päällä 10 mm:n ilmaraolla." Hitsaaja, Inhan tehtaat 07.07.2016 1(5) OPTIMOITU HITSAUSTOIMINTO PARANTAA LAATUA,

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laajaalainen osaaminen T1

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 10 Noste Nesteeseen upotettuun kappaleeseen vaikuttaa nesteen pintaa kohti suuntautuva nettovoima, noste F B Kappaleen alapinnan kohdalla nestemolekyylien

Lisätiedot

FRANCKIN JA HERTZIN KOE

FRANCKIN JA HERTZIN KOE FRANCKIN JA HRTZIN KO 1 Atomin kokonaisenergian kvantittuneisuuden osoittaminen Franck ja Hertz suorittivat vuonna 1914 ensimmäisinä kokeen, jonka avulla voitiin osoittaa oikeaksi Bohrin olettamus, että

Lisätiedot

C. Hiilikaaritalttaus

C. Hiilikaaritalttaus C. Hiilikaaritalttaus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Hiilikaaritalttaus on nopea ja tehokas tapa poistaa materiaalia valukappaleesta. Talttaustapahtumassa sulatetaan materiaalia valokaarella ja syntynyt

Lisätiedot

HORNADY LOCK-N-LOAD SONIC CLEANER LOCK-N-LOAD MAGNUM SONIC CLEANER KÄYTTÖOHJE

HORNADY LOCK-N-LOAD SONIC CLEANER LOCK-N-LOAD MAGNUM SONIC CLEANER KÄYTTÖOHJE HORNADY LOCK-N-LOAD SONIC CLEANER LOCK-N-LOAD MAGNUM SONIC CLEANER KÄYTTÖOHJE Hornady Lock-N-Load Sonic/Magnum Sonic Cleaner poistaa ruutijäämät hylsyn sisä-ja ulkopuolelta ultraäänienergian ja erityisen

Lisätiedot

Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Käsitteelliset tehtävät Käsitteelliset tehtävät Ulkopuoliset virtaukset Miten Reynoldsin luku vaikuttaa rajakerrokseen?

Lisätiedot

Kemppi K5 Hitsauslaitteet

Kemppi K5 Hitsauslaitteet MinarcMig Evo 200 MAHTAVAA ENERGIATEHOKKUUTTA JA KANNETTAVAA MUKAVUUTTA Kemppi K5 Hitsauslaitteet 1(5) HELPPOA MIG/MAG-HITSAUSTA LIIKKUVALLE HITSAAJALLE MinarcMig Evo 200 on kannettava MIG/MAG-hitsauslaite,

Lisätiedot

Nanomateriaalien mahdollisuudet ja riskit Näkökohtia, muutoksia vuoden 2008 jälkeen?

Nanomateriaalien mahdollisuudet ja riskit Näkökohtia, muutoksia vuoden 2008 jälkeen? Nanomateriaalien mahdollisuudet ja riskit Näkökohtia, muutoksia vuoden 2008 jälkeen? OLLI IKKALA aakatemiaprofessori Department of Applied Physics, Aalto University School of Science (formerly Helsinki

Lisätiedot

VOIWIENEREIDEN VALMISTUS

VOIWIENEREIDEN VALMISTUS VOIWIENEREIDEN VALMISTUS Wienertaikina muodostuu vuorottaisista voi- ja perustaikinakerroksista. Voikerrosten tehtävänä on estää taikinakerrosten liimautuminen toisiinsa ja pidättää taikinasta muodostuva

Lisätiedot

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari, Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari, 30.11.2016 Kiertotalous hallituksen kärkihankkeena Kiertotalouden

Lisätiedot

Äänellä vauhtia robottiin

Äänellä vauhtia robottiin Äänellä vauhtia robottiin Tehtävä Rakentaa ja ohjelmoida Lego Mindstorms NXT-sarjalla robotti, joka väistää esteitä ja kulkee sitä nopeampaa mitä kovempi ääni sen lähistöllä on. Robotti tunnistaa esteet

Lisätiedot

Kuinka selität NANOTEKNIIKKA?

Kuinka selität NANOTEKNIIKKA? Kuinka selität mitä on NANOTEKNIIKKA? Kai muistat, että kaikki muodostuu atomeista? Kivi, kynä, videopeli, televisio ja koira koostuvat kaikki atomeista, ja niin myös sinä itse. Atomeista muodostuu molekyylejä

Lisätiedot

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista Tietotalo Insight Digitaalinen markkinointi Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista 1 Beacon FAQ Digitaalisesta kontekstisidonnaisesta markkinoinnista puhuttaessa mennään usein monelle

Lisätiedot

monivuotisen yhteistyön tulos

monivuotisen yhteistyön tulos MITÄ ON 9 Se on tieteen ja käytännöllisen kokemuksen monivuotisen yhteistyön tulos o HELSINGIN KAUPPAKIRJAPAINO Oy - 1936 Uusi menetelmä moottorisylinterien ja muitten kulutukselle alttiiden pintojen suojelemiseksi

Lisätiedot

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Suomi. turvallisuus. lihamylly. lihamyllyn kokoaminen

Suomi. turvallisuus. lihamylly. lihamyllyn kokoaminen AX950 Suomi Ennen ohjeiden lukemista taita etusivu auki kuvien esiinsaamiseksi ennen Kenwood-lisälaitteen käyttämistä Lue nämä ohjeet huolella ja säilytä ne myöhempää tarvetta varten. Poista pakkauksen

Lisätiedot

ψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4)

ψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4) 76A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 4 Kevät 214 1. Tehtävä: Yksinkertainen malli kovalenttiselle sidokselle: a) Äärimmäisen yksinkertaistettuna mallina elektronille atomissa voidaan pitää syvää potentiaalikuoppaa

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden

Lisätiedot

Käyttöohjeet - WELDON

Käyttöohjeet - WELDON Käyttöohjeet - WELDON Täältä löydätte lisää tietoa meistä: http://canplast.fi/ John Liman, Tuotepäällikkö Timo Väisänen, TJ john.liman(at)canplast.fi tjv.vaisanen(at)gmail.com +358-45 1240893 timo.vaisanen

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot