PLASMAKUUMENNUS. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma BL20A0800 Sähkölämpötekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PLASMAKUUMENNUS. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma BL20A0800 Sähkölämpötekniikka"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma BL20A0800 Sähkölämpötekniikka PLASMAKUUMENNUS Lappeenrannassa Henri Hämäläinen Jesse Jäävalli Michal Kupisz

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma BL20A0800 Sähkölämpötekniikka Henri Hämäläinen Jesse Jäävalli Michal Kupisz Kirjallisuustyö 2014 Lappeenranta 15 sivua, 10 kuvaa Ohjaava opettaja: Janne Nerg Tämä kirjallisuustyö käsittelee plasmakuumennusta ja sen sovelluksia. Kirjallisuustyö on osa sähkölämpötekniikan kurssia. Työ on tehty LUT:n diplomityöohjetta noudattaen.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO PLASMAN MUODOSTAMINEN Plasmageneraattori SOVELLUKSET Jätteiden käsittely plasman avulla Plasmakäsittelyn etuja Metallien sulattaminen plasman avulla Fuusioreaktori Plasmaleikkaus Plasmahitsaus Plasmapinnoitus Terminen plasmasuihkutus Kemiallinen höyrykerrostuma termisellä plasmalla (TPCVD) Mineraalien ja malmien käsittely plasmalla YHTEENVETO LÄHTEET... 14

4 1 1 JOHDANTO Käsittelemme tässä työssä plasmakuumennusta. Tekstissä käydään läpi lyhyesti mitä plasma on ja siihen liittyvät tärkeimmät laitteet. Työmme keskittyy sovelluksiin. Plasma hyödynnetään monella tapaan, eikä kaikissa ole kyse plasmakuumennuksesta. Esittämissämme sovelluksissa plasman korkealla lämpötilalla on aina iso merkitys. Suurimmalle osalle sovelluksista on löydetty järkevää käyttöä teollisuudessa. Työssämme ainoastaan esittelemme plasmasovelluksia. Emme luo tai tuo esiin omia ratkaisuja.

5 2 2 PLASMAN MUODOSTAMINEN Plasma on aineen olomuoto, jossa kaasun atomit ovat ionisoituneet. Se sisältää positiivisten ionien lisäksi vapaita elektroneja. Ulospäin plasma on sähköisesti neutraali, mutta vapaiden varaustensa ansiosta se johtaa hyvin sähköä. Plasmaa saadaan, kun kaasua kuumennetaan tarpeeksi korkeaan lämpötilaan ja ylitetään vaadittava ionisaatioenergia. Vaadittu lämpötila on vähintään K alkuaineesta riippuen. Teollisuudessa näin korkea lämpötila saadaan aikaiseksi valokaarella tai sähkömagneettisella kentällä. Teollisuuskäytössä vain osa plasman kaasuatomeista on ionisoituneita, tyypillisesti muutamasta prosentista 50 prosenttiin. Sen lämpötila vaihtelee C välillä. 100-prosenttista plasmaa syntyy vain lämpöydinfuusiossa. Sille ei ole teollisuudessa käyttöä hyvin korkean, useita miljoonia asteita ylittävän lämpötilansa vuoksi. Korkean lämpötilan ja hyvän sähkönjohtavuuden lisäksi plasmalla voidaan siirtää energiaa. Plasmatykillä puhallettaessa plasma muuttuu käsiteltävän aineen pinnalla takaisin kaasuksi, jolloin vapautuu runsaasti lämpöä. Keskimäärin 70 % plasman tuottamiseen kuluneesta sähköenergiasta muuttuu kohteessa lämmöksi. (BL20A0800 Sähkölämpötekniikka: luentomateriaali) 2.1 Plasmageneraattori Plasmakuumennuslaitteissa (kuva 1) plasman muodostamiseen tarvitaan plasmageneraattori. Siinä kaasu ionisoidaan, kuumennetaan ja johdetaan valmis plasma plasmasoihdun kautta ulos. Plasmageneraattoreiden tärkeimpiä komponentteja ovat plasmasoihtu, ohjauslaitteisto, jäähdytyslaitteisto, kaasun syöttölaitteisto sekä tasavirtamuuntaja, mikäli generaattori toimii tasavirralla. (Europlasma Group)

6 3 Kuva 1 Plasmakuumennuslaite (Europlasma Group) Pääasialliset laitteet plasman muodostamiseen ovat valokaariplasmageneraattori sekä induktioplasmageneraattori. Suurin ero näissä laitteissa on vaihe, jossa kaasu indusoituu. Valokaariplasmageneraattorissa katodin ja anodin välille muodostetaan valokaari, jonka läpi johdetaan kaasua. Valokaari saa kaasun indusoitumaan ja kuumenemaan, jolloin siitä muodostuu plasmaa (Kuva 2). Valokaariplasmageneraattori voi toimia sekä tasa- että vaihtovirralla. (BL20A0800 Sähkölämpötekniikka: luentomateriaali) Kuva 2 Valokaariplasmageneraattorin toiminta (Wikipedia) Induktioplasmageneraattorissa kaasu esi-ionisoidaan ja johdetaan kvartsiputkeen (kuva 3). Putken ympärillä oleva induktori kuumentaa ionisoituneen kaasun, jolloin siitä tulee plasmaa. Kun laite on saatu käyntiin ja plasmaa alkaa muodostua, esi-ionisointi voidaan lopettaa. (BL20A0800 Sähkölämpötekniikka: luentomateriaali)

7 Kuva 3 Induktioplasmageneraattorin toiminta (BL20A0800 Sähkölämpötekniikka: luentomateriaali) 4

8 5 3 SOVELLUKSET Tässä kappaleessa käsitellään tärkeimpiä plasmakuumennuksen sovelluksia. 3.1 Jätteiden käsittely plasman avulla Plasmakäsittelyssä jätteet käsitellään jopa ⁰C:n lämpötilassa, johon päästään plasmakaarikuumennuksen avulla. Plasman avulla orgaaniset aineet saadaan höyrystymään ja metallit sekä epäorgaaniset aineet saadaan sulamaan. Käsittelyn lopputuotteena on vain kiinteää jätettä, joka voidaan loppusijoittaa sellaisenaan. PACT-plasmakaarisulattimessa käsiteltävää jätemassaa pidetään pyörivässä liikkeessä (kuva 4) Paikallaan oleva plasmakaari osuu jätemassaan kertaa minuutissa sulattaen sen. Sula jäännös tyhjennetään sulattimen alla olevaan astiaan hidastamalla pyörimisliikettä. (Paajanen & Harjula 2005, s. 15) Kuva 4 PACT-plasmakaarisulatin (TMS)

9 Plasmakäsittelyn etuja Plasmakäsittelyn avulla voidaan käsitellä kaikenlaisia orgaanisia ja epäorgaanisia jätteitä eikä esikäsittelyä tarvita. Muihin jätteidenkäsittelymenetelmiin verrattuna plasmakäsittelyssä jäävän jätteen tilavuus on hyvin pieni, jolloin myös loppusijoituskustannukset ovat pienemmät. Plasmakäsittely ei myöskään tuota suuria päästöjä, mikäli poistokaasut jälkikäsitellään tehokkaasti. (Paajanen & Harjula 2005, s. 17) 3.2 Metallien sulattaminen plasman avulla Metallien ja muiden aineiden sulattamiseen on kehitetty plasmauuneja (kuva 5). Plasmauuneissa käytetään monesti useita plasmasoihtuja, joilla varmistetaan tasainen kuumennus. Plasmauunin etuja ovat mm. prosessin vakaus ja säädeltävyys, mahdollisuus sulattaa hiiliteräksiä ja niiden yhdisteitä sekä suhteellisen vähäiset päästöt. Plasmauuneja on kolmenlaisia. Sulatus voi tapahtua keraamisissa sulatusastioissa, kiteyttimien avulla tai scull:n sisällä. (Thermopedia) Kuva 5 Plasmauuni (HowStuffWorks)

10 7 3.3 Fuusioreaktori Fuusioreaktiossa kaksi kevyttä atomiydintä yhdistyy ja muodostuu raskaammaksi atomiytimeksi vapauttaen energiaa. Jotta kevyet atomit ovat tarpeeksi lähellä toisiaan, tarvitsee niiden olla korkeassa lämpötilassa. Helpommissa reaktioissa tarvittu lämpötila on noin 100 miljoonaa celsiusta. Suuren lämpötilavaatimuksen vuoksi polttoaine on plasmatilassa. Ongelmana on kuuman plasman rajaus ja eristäminen. Yksi lupaava laite fuusion luontia varten on tokamak. Tokamakissa plasmaa pidetään kasassa magneettikenttien avulla. Se on yksinkertaistettuna toruksen (donitsin) muotoinen solenoidi. (Rantamäki 2003, s. 12) Fuusioreaktorin toiminnan kannalta juuri vetyplasman virtaus ja magneettikenttä ovat tärkeitä tekijöitä ja niitä on pystyttävä hallitsemaan. Suunnitteluvaiheessa olevassa ITER-reaktorissa (International Thermonuclear Experimental Reactor) nämä tekijät on suunniteltu niin, että energiaa saadaan vähintään kymmenen kertaa niin paljon kuin siihen on syötetty. ITER:ssä plasman tilavuus on 387 kuutiometriä ja plasmavirta 15 miljoonaa ampeeria. (Tiede) 3.4 Plasmaleikkaus Plasmaleikkaus on tarkoitettu metallien leikkaukseen. Perusideana on elektrodin ja työkappaleen välille synnytetyn valokaaren kuristaminen kuparisuuttimella, jolloin plasman lämpötila ja nopeus kasvavat. Sen lämpötila on yli celsiusta ja vauhti lähellä äänen nopeutta. Kun leikkaaminen aloitetaan, plasmakaasun virtausta nopeutetaan jolloin plasmasoihtu läpäisee leikattavan materiaalin. Sula materiaali poistuu ulosvirtaavan plasman mukana (Kuva 6). (Lucas & Hilton) Kuva 6 Plasmaleikkaus (SST staalsijtechniek)

11 8 Plasmaleikkauskoneita valmistavan ESAB:n arvion mukaan käytetystä plasmakaasusta 30 % on ionisoitunutta ja jäljelle jäänyttä 70 %:a käytetään materiaalin poistoon ja jäähdytykseen (ESAB, 2014) Plasmaleikkaus on kilpaileva vaihtoehto hapella toimivalle prosessille. Niiden leikkausreunat ovat samantasoisia, mutta koska plasmaleikkaus perustuu sulattamiseen, on sen leikkausjäljelle ominaista pyöristynyt yläkulma, vajaa suorakulmaisuus tai viistoon leikattu reuna. Soihtuapujärjestelmällä voidaan korjata näitä ongelmia. Toisin kuin happiperusteisella prosessilla, plasmaleikkauksella voidaan leikata myös materiaaleja, jotka muodostavat tulenkestäviä oksideja. Tällaisia metalleja ovat esimerkiksi teräs, alumiini ja valurauta. (Lucas & Hilton) 3.5 Plasmahitsaus Plasmahitsauksen ainutlaatuiset käyttöominaisuudet johtuvat sen soihdun suunnittelusta. Valokaari muodostetaan elektrodin ja työkappaleen välille. Kuten plasmaleikkauksessa, valokaari pakotetaan kuparisuuttimen läpi. (YWI, 1995) Plasmahitsauksessa on kolme eri toimintatilaa, jotka riippuvat suuttimen reiän halkaisijan koosta ja virtausnopeudesta. Mikroplasmassa (0,1-15 A) kaari on stabiili ja alhainen hitsausvirta luo kynän muotoisen suihkun, joka sopii ohuiden materiaalien hitsaukseen. Mediumplasmaa ( A) käytetään korkeaa laatua ja tarkkuutta vaativiin töihin. Avainreikä-plasma (100 A) on hyvin voimakas ja muistuttaa lasersädettä. Plasmakaari halkoo metallin läpi luoden avaimenreiän muotoisen aukon kuvan 7 lasersäteen tapaan. Hitsauksen synnyttämä sula aine jähmettyy plasmakaaren halkomassa avaimenreiässä. (YWI, 1995)

12 9 Kuva 7 Avainreikähitsaus (Ionix Oy) 3.6 Plasmapinnoitus Plasmakäsittelyllä voidaan muokata monipuolisesti eri materiaalien pintoja. Plasman vuorovaikutus materiaalin pinnan kanssa voidaan jakaa useampaan luokkaan, pinnan putsaukseen ja syövytykseen, silottumiseen, sekä kemiallisena muutokseen. Se mikä näistä kategorioista dominoi, riippuu alustasta, plasmasta, välineistä ja toimintaparametreista. (Tuominen 2012, s. 18) Plasmakäsittelyssä plasman korkeaa lämpöä hyödyntävät esimerkiksi plasmasuihkutus ja kemiallinen höyrykerrostuma termisellä plasmalla Terminen plasmasuihkutus Termisessä plasmasuihkutuksessa metalliset/ei-metalliset aineet ruiskutetaan osittain tai täysin sulassa tilassa materiaalin pinnalle. Plasmasuihkutuksen avulla voidaan lisätä materiaalin lämmönsietoa, kulumisen kestoa, vähentää korroosiota ja vaikuttaa pinnan ominaisuuksiin. Pinnoittamalla saadaan myös palautettua kuluneet ja huonosti tehdyt osat alkuperäisiin mittoihinsa. Plasmaa käytetään pääasiassa tulenkestävien materiaalien pinnoitukseen, kun kaasun lämpötila on yli 8000 K:ä. Teollisuudessa suurin osa tehtaiden hyödyntämistä plasmasuihkutuksista toteutetaan tasavirtasoihduilla (dc). (Vardella et.al.2006, s. 599)

13 10 Kuvassa 8 näkyy plasmasuihkun perusperiaate. Se on plasmageneraattori, jonka avulla pinnoitukseen käytettävä hienonnettu aine ruiskutetaan. Suurin osa plasmasuihkuista perustuu tikun muotoiseen katodiin ja anodi suuttimeen (Vardella et.al.2006, s. 599). Kuva 8 Plasmasuihku dc plasmasoihdulla (Pfender 1999, s. 3) Johdinkaariruiskutus on edullinen pinnoiteprosessi. Se muistuttaa paljon plasma ruiskutusta, mutta prosessiin vaikuttaa vähemmän eri tekijöitä Tällä voidaan päällystää monien materiaalien pintoja, kuten keramiikkaa, metalleja ja muoveja. (Pfender 1999, s. 8) Kemiallinen höyrykerrostuma termisellä plasmalla (TPCVD) TPCVD prosessissa energiamäärältään tiheä plasma luo alustan päälle tiheän kaasufaasi-tilassa (olotila jossa aine voi olla neste tai kaasu) olevan paksun kalvon. TPCVD:tä voidaan hyödyntää esimerkiksi timanttipinnoituksessa. (Pfender 1999, s. 11) Kuvassa 9 Plasmasoihtu tuottaa kuuman ja nopean plasmasuihkun, joka törmää jäähtyneelle alustalle. Materiaali, jota suihkutetaan plasmaan, höyrystyy nopeasti ja johtuen plasman suuresta nopeudesta suuttimella, se liikkuu kiihtyvällä nopeudella kohti alustaa. Alustan pinnalle muodostuu rajakerros, jolle kaltevuus on tyypillistä. (Pfender 1999, s. 11)

14 11 Kuva 9 TPCVD tasavirralla (Pfender 1999, s. 12) 3.7 Mineraalien ja malmien käsittely plasmalla Plasmaa käytetään erottamaan jalo- ja maametalleja mineraaleista ja malmeista. Perinteisissä erottelumenetelmissä, kuten mekaanisissa ja kemiallisissa menetelmissä, saadaan jalostettua vain metallihiukkaset, joiden halkaisija on yli mikrometrin. Tästä tarkkuudesta johtuen osa metallista jää erottamatta ja menee hukkaan. Plasman avulla voidaan erotella yksittäiset metalliatomit, jolloin malmista saadaan enemmän metallia talteen ja jalostus on tehokkaampaa. Plasmaa käytettäessä myös päästöt ovat pienemmät verrattuna perinteisiin menetelmin. Plasmaerottelumenetelmästä on näistä syistä johtuen kehittymässä kaivosteollisuuden standardi jalometallien erottamisessa. Kemiallisessa erottelumenetelmässä osa metallista muuttuu oksideiksi, joita on usein mahdotonta jalostaa puhtaaksi metalliksi. Plasmaa käytettäessä plasman elektronit pommittavat malmin metalliatomeja, mikä palauttaa metallioksidit takaisin lähtöaineiksi. Myös mineraalisidosten rikkomiseen vaaditut korkeat lämpötilat saadaan aikaisiksi plasmalla, ja näin halutut metallit saadaan tehokkaasti eroteltua malmista. Verrattuna plasmaerotteluun kemiallinen erottelu on usein myös kallista ja aikaa vievää; platinaryhmän metallien erottaminen kestää viikkoja ja jopa kuukausia.

15 12 Plasmaerotteluprosessi alkaa syöttämällä malmimurskaa siivilän läpi, jolloin suurimmat partikkelit ja vieraat esineet saadaan eroteltua ja varmistetaan syötetyn malmin hiukkasten tasapaksuus ennen plasmakäsittelyä (kuva 10). Murska kulkee plasmaliekin läpi, joka sulattaa malmin metallit ja höyrystää orgaanisen ja epämetallisen osan. Plasman lämpötila voidaan säätää tiettyjä metallien sulamispisteitä vastaamaan. Sula metalli valutetaan pois säiliöstä ja jäähdytetään vesisuihkuilla, jolloin muodostuu metallipellettejä, jotka ovat valmiina jalometallimarkkinoille myytäviksi. Malmin kuona jäähdytetään, puhdistetaan ja siivilöidään. Palamisreaktion puutteen vuoksi plasmakammiossa ei ole happea, jolloin ei muodostu haitallisia palamiskaasuja, joita polttomenetelmissä muodostuu, ja siksi päästöt ovat huomattavasti pienemmät. Kuva 10 Metallin erottelu malmista plasman avulla (U.S. Precious Metals) Atomitasolla tarkasteltuna plasmaerotusmenetelmä perustuu molekyylisidosten rikkomiseen korkean lämpötilan avulla. Plasma riistää sidoselektronit palauttaen yhdisteet alkuaineiksi. Koska reaktiossa ei tapahdu palamista, estetään myös metallioksidien ja -seosten muodostuminen. Jalometalliteollisuudessa, jossa pienikin määrä erotettua metallia on merkityksellinen, plasmaerottelu on johtava menetelmä. Yleismetallien erotteluun plasman käyttö on sen sijaan kallista. (U.S. Precious Metals)

16 13 4 YHTEENVETO Plasma on hyvin käyttökelpoinen tekniikka teollisuudessa. Sitä voidaan soveltaa useaan eri tekniikan alaan, kuten jätteiden polttoon, metallien sulatukseen ja pintojen käsittelyyn. Plasmaa kehitetään jatkuvasti ja sen käytöstä saadaan yhä edullisempaa ja samalla kilpailukykyisempää perinteisiin menetelmiin verrattuna. Se on myös ympäristöystävällinen ja käytännössä päästötön. Tulevaisuudessa suurin plasman käyttökohde on fuusioreaktori, kun fuusioreaktiosta saadaan luotettava ja stabiili energiantuotantolähde.

17 14 LÄHTEET BL20A0800 Sähkölämpötekniikka. Kurssin luentomateriaali. Lappeenranta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ESAB. Plasma Cutting Process. [ESAB:n verkkosivuilta]. [Viitattu ]. Saatavissa <http://www.esab-cutting.com/products/plasma-cutting-process.html> Europlasma Group. Plasma Heating systems. [Europasma Groupn verkkosivulta] [Viitattu ] Saatavissa <http://www.torchprocess.com/en/technology/plasma-systems.html> HowStuffWorks. How Plasma Converters Work. [HowStuffWorks:n verkkosivuilta]. [Viitattu Ionix Oy. Laser welding. [ Ionix Oy:n verkkosivuilta]. [Viitattu ] Saatavissa <http://ionix.fi/en/technologies/laser-processing/laser-welding/> ] Saatavissa <http://science.howstuffworks.com/environmental/energy/plasmaconverter1.htm> Lucas B., Hilton, D. Cutting processes plasma arc cutting process and equipment consideration. [TWI:n verkkosivuilta]. [viitattu ]. Saatavissa <http://www.twi-global.com/technical-knowledge/job-knowledge/cutting-processes-plasma-arccutting-process-and-equipment-considerations-051/> Paajanen & Harjula. Hydrometallisten prosessien orgaanisten jäteliuosten käsittely projektiraportti PRO1/P1009/05. VTT-prosessit Pfender, E. Thermal Plasma Technology: Where Do We Stand and Where Are We Going?, Plasma Chemistry and Plasma Processing, Volume 19, Issue 1, s. 1-31, Maaliskuu 1999 Rantamäki K. Particle-in-Cell Simulations of the Near-Field of a Lower Hybrid Grill. Espoo VTT Publications s. ISBN X SST staalsijtechniek. Plasma-snijden. [SST staalsijtechniek:n verkkosivuilta]. [Viitattu ] Saatavissa <http://www.sst.nl/plasma-snijden.html>

18 15 Thermopedia. Plasma Arc Furnace. [Thermopedian verkkosivuilta]. [Viitattu ] Saatavissa <http://www.thermopedia.com/content/1034/?tid=110&sn=20> Tiede. Iteristä ensimmäinen fuusioreaktori. [Tieteen verkkosivuilta]. [Viitattu ] Saatavissa <http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/iterista_ensimmainen_fuusioreaktori> TMS. Using the Centrifugal Method for the Plasma-Arc Vitrification of Waste [TMS:n verkkosivuilta]. [viitattu ] Saatavissa <http://www.tms.org/pubs/journals/jom/9910/womack-9910.html> Tuominen M. Atmospheric Plasma Modification in Extrusion Coating. Tampere Tampereen teknillinen yliopisto. 84 s. ISBN U.S. Precious Metals. Thermal Processing. [U.S. Precious Metals:n verkkosivuilta] [viitattu ] Saatavissa <http://www.usprgold.com/thermal-processing> Vardella, A., Fauchais, P., Vardella, M., Mariaux, G. Direct Current Plasma Spraying: Diagnostics and Process Simulations, Advanced Engineering Materials, Volume 8, Issue 7, s , Kesäkuu 2006 Wikipedia. File:Non-transferred DC plasma torch.png. [Viitattu ] Saatavissa <http://en.wikipedia.org/wiki/file:non-transferred_dc_plasma_torch.png> YWI. Plasma Arc Welding [TWI:n verkkosivuilta]. [viitattu ] Saatavissa <http://www.twi-global.com/technical-knowledge/job-knowledge/plasma-arc-welding-007/>

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

12 SÄHKÖLÄMPÖTEKNIIKKA

12 SÄHKÖLÄMPÖTEKNIIKKA 12 SÄHKÖLÄMPÖTEKNIIKKA Juhani Kärnä 12.1 Mitä on sähkölämpötekniikka? Sähkölämpötekniikoilla ymmärretään yleisesti niitä erilaisia sähköteknisiä menetelmiä, joilla tuotetaan lämpöä teollisuuden prosesseihin.

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

A.8 Railonvalmistusmenetelmät

A.8 Railonvalmistusmenetelmät A.8 Railonvalmistusmenetelmät 1 A.8.1 Eri materiaaleille soveltuvat leikkausmenetelmät Teräksiä voidaan leikata tavanomaisilla termisillä ja mekaanisilla leikkausmenetelmillä. Alumiinille sopivat parhaiten

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Oppilaan tehtävävihko

Oppilaan tehtävävihko maan syvyyksistä Oppilaan tehtävävihko 1 Painovuosi: 2014 Copyright Taloudellinen tiedotustoimisto ry Tekijät: Öljyalan Keskusliitto & Taloudellinen tiedotustoimisto ry Graafinen suunnittelu ja taitto:

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

8. Induktiokouru-uunit

8. Induktiokouru-uunit 8. Induktiokouru-uunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Kouru-uunit koostuvat periaatteellisesti teräsrungosta, johon on kiinnitetty induktori sulan lämpötilan ylläpitämiseksi. Kouru-uunien

Lisätiedot

17. Tulenkestävät aineet

17. Tulenkestävät aineet 17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power Plasma 50 Power Plasma 60 Power Plasma 80 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISYÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

Laser-kuumennus. Janne Komi 0336621. Petteri Mustonen 0371444

Laser-kuumennus. Janne Komi 0336621. Petteri Mustonen 0371444 Laser-kuumennus Janne Komi 0336621 Petteri Mustonen 0371444 2 SISÄLLYS 1. 2. 3. Johdanto... 3 Laser... 3 Sovelluskohteita... 4 3.1 Laserhitsaus... 5 3.2 Laserleikkaus... 6 3.3 Kirurgia... 7 3.4 Sotilaskäyttö...

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

Transistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos

Transistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos Nesteiden lämmönjohtavuus on yleensä huomattavasti suurempi kuin kaasuilla, joten myös niiden lämmönsiirtokertoimet sekä lämmönsiirtotehokkuus ovat kaasujen vastaavia arvoja suurempia Pakotettu konvektio:

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Vastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset.

Vastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset. 9. Vastusupokasuunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Vastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset. Upokas

Lisätiedot

PURISTIN www.vaahtogroup.fi

PURISTIN www.vaahtogroup.fi PURISTIN VRS-GUIDE 0 3 P&J 5-10 mm Tummanharmaa 85 Metalli- tai hiilipohjainen polymeerikaavin paperin- ja huovanjohtotelat VRS-GUIDE on erittäin hyvän kulutuksenkestävyyden ja kaavaroitavuuden ansiosta

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST SUPER CUT 50 ESITTELY SUPER CUT-50 plasmaleikkureiden valmistuksessa käytetään nykyaikaisinta MOSFET invertteri tekniikka. Verkkojännitteen 50Hz taajuus muunnetaan korkeaksi taajuudeksi

Lisätiedot

3. NESTEIDENKÄSITTELY

3. NESTEIDENKÄSITTELY 3. NESTEIDENKÄSITTELY NESTEIDENKÄSITTELY OIKEA TUOTE OIKEAAN TARKOITUKSEEN Käytät sitten töissäsi öljyä, jäähdytysnestettä tai rasvanpoistoainetta, meiltä löytyy sinulle sopiva astia. Oil-Safe on ainutlaatuinen

Lisätiedot

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 1 IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje FI 2012_02 2 Kiitos Sinulle, että valitsit GIN aqua Oy:n valmistaman jäteveden puhdistustuotteen! Tuotteemme soveltuvat vesien kokonaisvaltaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT. Copyright Isto Jokinen. Käyttö opetuksessa tekijän luvalla

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT. Copyright Isto Jokinen. Käyttö opetuksessa tekijän luvalla METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT 1 YLEISIMMÄT MAALATTAVAT METALLIT 1. Kylmävalssattu teräs 2. Kuumavalssattu teräs 3. Sinkitty teräs 4. Valurauta 5. Alumiini Myös ruostumatonta terästä, anodisoitua

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

KILT Oy Kauhakorvenkatu 52, Tampere puh. +358 20 785 1515 fax +358 20 785 1510 ville.hevonkorpi@kilt.fi www.kilt.fi

KILT Oy Kauhakorvenkatu 52, Tampere puh. +358 20 785 1515 fax +358 20 785 1510 ville.hevonkorpi@kilt.fi www.kilt.fi Käsissäsi on lasertyöstöä käsittelevä lyhyt opas, joka on tarkoitettu tueksi laserin soveltamiseen teollisessa tuotannossa. KILT Oy Kauhakorvenkatu 52, Tampere puh. +358 20 785 1515 fax +358 20 785 1510

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Absol. monipuolinen imeytysaine

Absol. monipuolinen imeytysaine Absol monipuolinen imeytysaine Absol ehdottomasti oikea valinta ympäristölle vaarallisten nesteiden imeytykseen Absol sitoo, puhdistaa ja neutraloi nopeasti ja tehokkaasti ympäristölle vaaralliset nesteet.

Lisätiedot

Laserpinnoitus. Petri Vuoristo Tampereen teknillinen yliopisto, materiaaliopin laitos ja Teknologiakeskus KETEK Oy, Kokkola

Laserpinnoitus. Petri Vuoristo Tampereen teknillinen yliopisto, materiaaliopin laitos ja Teknologiakeskus KETEK Oy, Kokkola Laserpinnoitus Petri Vuoristo Tampereen teknillinen yliopisto, materiaaliopin laitos ja Teknologiakeskus KETEK Oy, Kokkola Esityksen sisältö Laserpinnoituksen ja pintakäsittelyn periaatteet Pinnoitemateriaalit

Lisätiedot

EPÄSUORA VASTUSKUUMENNUS

EPÄSUORA VASTUSKUUMENNUS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikka BL20A0800 Sähkölämpötekniikka EPÄSUORA VASTUSKUUMENNUS Lappeenrannassa 14.04.2014 0400441 Matti Huhtinen Ente 2 0386471 Ville Tapalinen

Lisätiedot

Uutta PFERD iltä: Ohuet katkaisulaikat Täydellinen ohjelma

Uutta PFERD iltä: Ohuet katkaisulaikat Täydellinen ohjelma Uutta PFERD iltä: Ohuet katkaisulaikat Täydellinen ohjelma Nopea, pehmeä ja helppo katkaisu Lähes jäysteetön ja värinätön katkaisu Taloudellinen katkaisu Täydellinen ohjelma Ohuet katkaisulaikat ovat hyvin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Valokaarikuumennus

TIIVISTELMÄ. Valokaarikuumennus LPPEENRNNN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelman BL200800 *Sähkölämpötekniikka* VLOKRIKUUMENNUS Lappeenrannassa 15.4.2014 0064511 ntero Hyppönen Säte 0400632 Ville

Lisätiedot

Nanopinnoitetutkimus Suomessa - päivän teemaan sopivia poimintoja

Nanopinnoitetutkimus Suomessa - päivän teemaan sopivia poimintoja Nanopinnoitetutkimus Suomessa - päivän teemaan sopivia poimintoja Nanopinnoitteita koneenrakentajille Tampere 8.4.2010 Juha Kauppinen, Miktech Oy Mikkelin seudun Osaamiskeskus, Nanoteknologian klusteri

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

MIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT. - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan -

MIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT. - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan - MIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan - kulutusteräkset Miilux kulutusterästen käyttökohteita ovat kaikki kohteet, joissa teräkseltä vaaditaan hyvää kulumiskestävyyttä

Lisätiedot

Dislokaatiot - pikauusinta

Dislokaatiot - pikauusinta Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

LASER APPLICATION LAL LABORATORY

LASER APPLICATION LAL LABORATORY LASER APPLICATION LAL LABORATORY Lasertyöstön Oppimisympäristö http://pe.tut.fi/lal/esr LASERLEIKKAUS Perusteet periaate prosessit ominaispiirteet sovellusesimerkkejä Laserleikkaus Seuraavassa esitetään

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

CLEN ECR-Ecopesuri. Ratkaisu graffitien poistoon ja kaupungin ekosiivoukseen

CLEN ECR-Ecopesuri. Ratkaisu graffitien poistoon ja kaupungin ekosiivoukseen CLEN ECR-Ecopesuri Ratkaisu graffitien poistoon ja kaupungin ekosiivoukseen CLEN ECR-Ecopesuri -järjestelmä CLEN ECR-Ecopesuri yhdistää painepesurin puhdistustehon ympäristölle ei-haitallisiin puhdistaviin

Lisätiedot

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 2 Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke 1 3 Outotec lyhyesti Kehittää ja myy teknologiaa kaivosja metalliteollisuudelle

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015 Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut

Lisätiedot

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Salla Venäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

3.5.2010/TW/TTu. Keksinnön tausta

3.5.2010/TW/TTu. Keksinnön tausta 3.5.2010/TW/TTu Keksinnön tausta Keksintö liittyy lamppuihin ja erityisesti LED-putkilamppuihin, joissa on yksi tai useampi LED valonlähteenä ja joilla voidaan korvata loisteputki. Loistelamppuja käytetään

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015 Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Varkauden kampus - energiatutkimuskeskusta luomassa Energiatutkimuskeskus

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power i_tig 201 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISTÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan pitkä ja ongelmaton toiminta edellytämme

Lisätiedot

KUIVATUSOSA www.vaahtogroup.fi

KUIVATUSOSA www.vaahtogroup.fi KUIVATUSOSA VRS-GUIDE Paksuus: 0 3 P&J 5-10 mm Tummanharmaa Maksimi lämmönkesto: 85 Metalli- tai hiilikuitukomposiittiterä paperin- ja kuivatushuovanjohtotelat VRS-GUIDE on taloudellinen pinnoitevaihtoehto

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän 3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

Tehtäviä sähkökemiasta

Tehtäviä sähkökemiasta Tehtäviä sähkökemiasta 1. Millainen on sähkökemiallinen jännitesarja? Mitä sen avulla voidaan kuvata? Jännitesarjalla kuvataan metallien taipumusta muodostaa kemiallisia yhdisteitä. Metallit on järjestetty

Lisätiedot

LaserWorkShop 2006 OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI

LaserWorkShop 2006 OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI LaserWorkShop 2006 OULUN Lasertyöst stö elektroniikan mekaniikan tuotannossa 03.04.2006 1 KAM 3D-Lasersolu Trumpf Yb:Yag Disk-laser -Hitsausoptiikka -Leikkausoptiikka (-Pinnoitusoptiikka) Motoman robotti

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

REFERENSSIT Laserhitsatut levyt - ainutlaatuisia ratkaisuja

REFERENSSIT Laserhitsatut levyt - ainutlaatuisia ratkaisuja REFERENSSIT Laserhitsatut levyt - ainutlaatuisia ratkaisuja www.ruukki.fi 1 Laserhitsauksen monipuoliset mahdollisuudet Ruukin laserhitsausprosessin avulla voidaan tuottaa ohuita ja erittäin leveitä levyjä,

Lisätiedot

Kuva. Upokasuunin öljypoltin

Kuva. Upokasuunin öljypoltin 4. Upokasuunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Polttoaineilla toimivat upokasuunit muistuttavat rakenteeltaan myöhemmin käsiteltäviä sähkökäyttöisiä vastusupokasuuneja. Polttoaineina

Lisätiedot

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin? Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja Prosessitekniikan laitos MUURATUN TULISIJAN ILMANJAON OPTIMOINTI Heikki Hyytiäinen, Tulisydän Oy Reijo Karvinen, TTY Kai Savolainen, TTY Pertti Taskinen, TTY

Lisätiedot

:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen

:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen FB-kupla :TEKES-hanke 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen Ryhmähankkeen osapuolet: Tampereen teknillinen yliopisto Osahanke: Biopolttoaineiden

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

PUOLIJOHTEISTA. Yleistä

PUOLIJOHTEISTA. Yleistä 39 PUOLIJOHTEISTA Yleistä Pyrittäessä löytämään syy kiinteiden aineiden erilaiseen sähkön johtavuuteen joudutaan perehtymään aineen kidehilassa olevien atomien elektronisiin energiatiloihin. Seuraavassa

Lisätiedot

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä 1 LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura Tiivistelmä Lietelanta sisältää noin 95 % painosta vettä. Levityksessä konetyö on lähinnä veden käsittelyä, mikä vaikeuttaa tehokkaan ja typen haihtumista

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Lappeenranta University of Technology, Finland Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Rafael Åman LUT/Älykkäiden koneiden laboratorio Tehonsiirto voidaan toteuttaa: Mekaanisesti Hydraulisesti Pneumaattisesti

Lisätiedot

Pienoisopas. Alumiinihitsaus.

Pienoisopas. Alumiinihitsaus. Pienoisopas. Alumiinihitsaus. 2 Sisällys 3 Alumiini 4 Alumiiniseokset 5 Alumiinin hitsaaminen Muodonmuutokset Puhdistus ennen hitsausta Lisäaine 7 Suojakaasut MISON suojakaasut Alumiinihitsauksen suojakaasut

Lisätiedot

Nestepisaran höyrystymistutkimus I vaihe

Nestepisaran höyrystymistutkimus I vaihe Nestepisaran höyrystymistutkimus A. Peltola, ampereen teknillinen yliopisto, 14.1.2010 Dipoli, Otaniemi, Espoo (U) NESEPISARAN HÖYRYSYMISUKIMUS HAC FLAME Sisältö: Päämäärä Lähtötilanne Koereaktori Höyrystymislämpötila

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua

Lisätiedot

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi KOVAJUOTTEET 2009 fosforikupari hopea messinki alumiini juoksutteet Somotec Oy www.somotec.fi SISÄLLYSLUETTELO FOSFORIKUPARIJUOTTEET Phospraz AG 20 Ag 2% (EN 1044: CP105 ). 3 Phospraz AG 50 Ag 5% (EN 1044:

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

NESTEIDENKÄSITTELY NESTEIDENKÄSITTELY OIKEA TUOTE OIKEAAN TARKOITUKSEEN

NESTEIDENKÄSITTELY NESTEIDENKÄSITTELY OIKEA TUOTE OIKEAAN TARKOITUKSEEN NESTEIDENKÄSITTELY NESTEIDENKÄSITTELY OIKEA TUOTE OIKEAAN TARKOITUKSEEN Käytät sitten töissäsi öljyä, jäähdytysnestettä tai rasvanpoistoainetta, meiltä löytyy sinulle sopiva astia. Oil-Safe on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Sisäpiirijuttu. The Inside Story

Sisäpiirijuttu. The Inside Story Sisäpiirijuttu The Inside Story Cat -suodattimet Fuel, Oil, and polttoaineelle, Transmission öljylle Filtersja vaihteistolle Näkyvästi parempi Cat -suodattimet Polttoaineelle, Öljylle ja Vaihteistolle

Lisätiedot

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

69 RYHMÄ KERAAMISET TUOTTEET

69 RYHMÄ KERAAMISET TUOTTEET 69 RYHMÄ KERAAMISET TUOTTEET Huomautuksia 1. Tähän ryhmään kuuluvat ainoastaan muotoilun jälkeen poltetut keraamiset tuotteet. Nimikkeisiin 6904-6914 kuuluvat ainoastaan muut kuin nimikkeisiin 6901-6903

Lisätiedot

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, IT-instituutti IIZF3010 Sovellettu fysiikka, Syksy 2005, 5 ECTS Opettaja Pasi Repo Essee Laserista Laatija - Pasi Vähämartti Vuosikurssi - IST4SE Sisällysluettelo: 1. Laser

Lisätiedot

Runtech Systems Oy -konsernin tytäryhtiö

Runtech Systems Oy -konsernin tytäryhtiö Runtech Systems Oy -konsernin tytäryhtiö Patentoidut ratkaisut paperi- ja prosessiteollisuuden energiansäästöihin Osaaminen paperiteollisuuden energiansäästö- ja lämmön talteenottoratkaisuista Globaali

Lisätiedot

Fisher DMA-, DMA/AF-, DMA-AF-HTC-, DSA- ja DVI-höyrynjäähdyttimet

Fisher DMA-, DMA/AF-, DMA-AF-HTC-, DSA- ja DVI-höyrynjäähdyttimet D144X0FI Heinäkuu 14 Fisher DMA-, DMA/AF-, DMA-AF-HTC-, DSA- ja DVI-höyrynjäähdyttimet Fisher DMA-, DMA-AF-, DMA-AF-TC-, DSA- ja DVI-höyrynjäähdyttimiä voidaan käyttää monissa kohteissa tulistetun höyryn

Lisätiedot

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja (SEFFI Pro Compact, Combi, Team SEFFI Soft Compact, Combi, Team) Käsiin ja jalkoihin tuleville varusteille 1 SEFFI - kuivain Käyttö ohjekirja malleille: SEFFI Pro Compact,

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun

Lisätiedot

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ Valosähköisellä ilmiöllä ymmärretään tässä oppikirjamaisesti sitä, että kun virtapiirissä ja tyhjiölampussa olevan anodi-katodi yhdistelmän katodia säteilytetään fotoneilla,

Lisätiedot