TIIVISTELMÄ. Valokaarikuumennus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄ. Valokaarikuumennus"

Transkriptio

1 LPPEENRNNN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelman BL *Sähkölämpötekniikka* VLOKRIKUUMENNUS Lappeenrannassa ntero Hyppönen Säte Ville Oinonen Ente Joonas Muikku Ente

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Valokaarikuumennus Kirjallisuustyö sivua Tarkastaja: Professori *nimi* Ohjaaja: ssistentti *nimi*

3 2 SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO JOHDNTO Valokaaren synnyttäminen Tasavirtavalokaari Vaihtovirtavalokaari Vaihtovirtavalokaaren yhtälöt Valokaaren emissiivisyys ja vuo Valokaaren lämmönsiirto Kaarihitsaus Puikkohitsaus MIG-hitsaus TIG-hitsaus Plasmahitsaus Valokaariuuni Tasasähkö uuni Vaihtosähkö uuni Edut Ympäristö YHTEENVETO LÄHTEET... 17

4 3 SYMBOLILUETTELO U jännite [V] I virta [] l pituus [m] T lämpötila [ºC], [K] R resistanssi [Ω] X reaktanssi [Ω] P teho [W] ɲ hyötysuhde laindeksit v muuntaja + kaapeli a valokaari mit mitattu

5 4 1 JOHDNTO Tässä työssä tarkoituksemme oli noin 3-4 hengen ryhmissä selvittää eri sähkölämpötekniikan sovellutusten toimintaperiaatteita, sekä keskittyä erityisesti sovellutusten käyttökohteisiin ja tapoihin. Ryhmämme aihe oli valokaarikuumennus ja sen sovellutukset. Kokosimme yhteen valokaarikuumennuksen tunnetuimmat, sekä käytetyimmät sovellutukset, sekä myös toimintaperiaatteen ja teorian sovellutusten takaa. Työmme keskittyi erityisesti valokaarikuumennuksen toimintaperiaatteen ohella eri valokaarihitsausmenetelmiin, ja valokaariuuneihin, sekä näiden sovellutusten käyttöön teollisuudessa. Eri sähkölämpötekniikoiden sovellutuksista kertovaan raportointiin kuului osana myös yleisölle pidetty seminaari aiheesta. Valmistelimme, sekä pidimme valokaarikuumennuksesta seminaari esityksen, ja tarkkailimme myös muiden ryhmien seminaaritöitä.

6 5 2.Valokaaren synnyttäminen 2.1. Tasavirtavalokaari Valokaari saadaan syttymään ionisoituneeseen kaasuun tasa- tai vaihto- sähköllä. Tasavirtavalokaari käyttäytyy kuten negatiivinen resistanssi. Jännite on virran funktio alle noin 20 mpeerin virroilla ja likimäärin hyperbelin muotoinen ja valokaari on n.k. rauhallinen valokaari. Jos virtaa kasvatetaan tästä, tullaan epästabiilille virta-jännitealueelle joka jatkuu virralle noin 22 mpeeria asti. Kun virtaa edelleen kasvatetaan, saavutaan sihisevän valokaaren alueelle. Tasavirtavalokaari voidaan siis jakaa kolmeen osaan / [3] Kuva (1) Rauhallisen valokaaren alueella on valokaaren jännitteelle voimassa kokeellinen H. yrtonin yhtälö c + dl U = a + bl + (1) I

7 6 missä U on valokaaren jännite, I on valokaaren virta, l on valokaaren pituus millimetreinä ja a, b, c ja d ovat elektrodimateriaalista riippuvia vakioita. Tasavitavalokaariuunit ovat tyypillisesti 60 MW tehoisia, 75 tonnin uuneja vaikka myös isommilla kapasiteeteilla toimitaan / [2] 2.2. Vaihtovirtavalokaari Vaihtovirtavalokaarella anodi ja katodi vaihtavat paikkaansa syöttötaajuuden tahdissa. Positiivisen puolijakson alussa elektrodien välinen jännite saavuttaa valokaaren syttymisjännitteen Uam, jolloin valokaari syttyy ja jännite asettuu arvoon Ua. Syöttöjännitteen laskiessa kasvaa valokaaren jännite sammutusjänniteeseen Uext, jonka jälkeen valokaari sammuu. Valokaari syttyy ja sammuu uudelleen negatiivisen puolijakson aikana. Kuva (2) Valokaaren syttyminen ja sammuminen aiheuttavat sen, että virran käyrämuoto ei ole sinimuotoinen. Valokaaren stabiloinnissa käytetään sarjakuristinta, jonka vastasähkömotorinen voima auttaa valokaaren uudelleensyttymistä seuraavassa jännitteen vaiheessa. Kolmivaiheisen metalliromun sulatukseen käytettävässä valokaariuunissa ovat puolijaksojen virrat ja jännitteet erilaiset koska elektrodit anodi ja katodi ovat erilaiset.

8 Vaihtovirtavalokaaren yhtälöt 1-vaihejärjestelmälle, sinimuotoisilla yhtälöillä, saadaan valokaaren reaktanssit ja resistanssit huomioiva yhtälö I U = (2) ( R + R ) + ( X + X ) 2 V 2 V missä resistanssi, R on valokaaren resistanssi, Rv on muuntajan ja kaapeleiden X on valokaaren reaktanssi ja Xv muuntajan, kaapeleiden ja stabilointikelan yhteenlaskettu reaktanssi / [3]. Valokaaren teho P on 2 R I : P 2 = (3) ( R + R ) 2 + ( X + X ) 2 V R U V Uunin ja muuntajan yhteenlaskettu teho on P ( R R ) I 2 = (4) kok V + josta saadaan P 2 ( RV + R) U = (5) ( R + R ) 2 + ( X + X ) 2 V V Hyötysuhteelle saadaan P - R I - P = P 2 kok V LÄMPÖHÄVIÖT h (6) kok Tehokertoimelle saadaan

9 8 RV + R cos j = (7) ( ) ( R + R ) 2 + ( X + X ) 2 V V 3. Valokaaren emissiivisyys ja vuo Valokaaren monokromaattinen emissiivisyys on 2 2phc 1 El = (8) 5 l exp( hc / lk T) -1 b ja vuo on F = ò E dl 0 l = st 4 missä s on Stefan-Bolztmann vakio. Tyypillisesti valokaaren jännite on välillä 100 <V<800 V ja virta 5<I<200 k / [2] 4. Valokaaren lämmönsiirto Lämpö siirtyy kuormaan kolmella eri menetelmällä. Lämpö siirtyy säteilemällä kuuman elektrodin kärjestä kuormaan, valokaaren plasmakanavasta lämpö siirtyy säteilyn ja konvektion avulla ja valokaaren ja kuorman kosketuspisteessä lämpö siirtyy kuormaan johtumalla [3] Konvektiojn osuus siirrosta on % / [1] Suoran valokaaren avulla voidaan toteuttaa fosforin erottelu, rikin erottelu ja puhdistaminen yleisesti. Valokaari lämmittää sulan metallin päällä olevan kuonakerrroksen ensimmäiseksi. Kuonassa on runsaasti rautaoksidia minkä aiheuttama kuormitus on

10 9 reaktiivista kuormaa valokaarelle. Kuonaa voidaan työstää sähkömagneettisesti esimerkiksi talteenotossa. Paikallinen sulan metallin ylikuumeneminen estetään liikuttelemalla elektrodeja, siis katodin liikkeillä. Katodin liikuttelu on myös tärkeää jotta valokaaren oikosulku saadaan estettyä.

11 10 3 Kaarihitsaus Kaarihitsausmenetelmä on yksi sulahitsausmenetelmistä. Kaarihitsauksessa lämpö saadaan valokaaresta, joka sulattaa hitsattavaa materiaalia. Kaarihitsausmenetelmällä voidaan hitsata melkein kaikkia sähköäjohtavia materiaaleja. Kaarihitsausmenetelmiäkin on monia erinlaisia riippuen siitä käytetäänkö suojakaasua ja muodostuuko valokaari sulavan vai sulamattoman sydämmen ja kappaleen välille.[4] 3.1 Puikkohitsaus Kaikkein tunnetuin ja vanhin kaarihitsausmenetelmä on puikkohitsaus. Puikkohitsauksessa valokaari syntyy puikonpään sekä hitsattavan aineen välille. Valokaari saa aikaan hitsattavan aineen sekä erillisen lisäainepuikon sulamisen ja näiden materiaalien sekoittumisen. Jäähdyttyään sula metalliseos kovettu muodostaen valmiin hitsin. Puikkohitsaus toimii sekä vaihto- että tasavirralla, joskin tasavisrta hitsausmuuntajat ovat taloudellisesti epäedullisia. Hitsauspuikkoja on monia erinlaisia ja ne on valittava hitsattavan kohteen sekä virran tyypin mukaan. Puikkohitsaus on yksinkertaisuutensa vuoksi hyvin toimintavarma ja se toimii hankalissakin olosuhteissa. Puikkohitsauksen haittana on kuitenkin sen sovultumattomuus ohuille materiaaleille. Ohjesääntönä voidaan pitää alle 1mm rajaa.[4][5] 3.2 MIG-hitsaus Mig-hitsauksessa, toisin kuin puikkohitsauksessa, valokaari syntyy lisäainelangan sekä hitsattavan materiaalin välille. Lisäainelanka on yleensä ohutta (0,5mm-1,5mm) metallilankaa joka koneellisesti syötetään hitsipuikon päästä. Valokaaren aiheuttaman lämmön ansiosta lisäainemateriaali sulaa sekoittuen sulaneeseen päämateriaaliin ja jäähtyessään muodostaa hitsisauman. Omainista MIG-hitsaukselle on että valokaari palaa passiivisessa suojakaasussa eli suojakaasu ei reagoi millään tapaa hitsattavien materiaalien kanssa. MIG-hitsauksen variaatio on MG-hitsaus, joka on muuten täysin samanlainen prosessi, mutta siinä suojakaasu reagoin sulan hitsin kanssa.

12 11 MIG-hitsaus on nopeaa ja hitsi on yleensä todella puhdasta, hitsausaitteen oikeanoppinen säätäminen voi olla hankalaa. MIG-hitsauksessa muuttuvia parametrejä ovat langan syöttönopeus sekäö hitsaus jännite. [4][5] 3.3 TIG-hitsaus TIG-hitsauksessa valokaari syntyy sulamattoman volframielektrodin sekä hitsattavan kappaleen välille. TIG-hitsauksessa, kuten myös MIG-hitsauksessa, suojakaasu on inertiä eli passiivista, yleensä argonia. TIG-hitsauksesta on kolme eri variaatiota lisäaineen suhteen. Lisäaine voidaan syöttää joko käsin tai koneellisesti, mutta se voidaan jättää myös kokonaan pois. Koneellisesti syötettäessä puhutaan mekaanisesta TIG-hitsauksesta. TIG-hitsauksessa voidaan käyttää sekä tasa- että vaihtojännitettä TIG-hitsauksen etuina on puhdas hitsi sekä hyvin hallittava tarkuus ja lämmöntuonti. Huonoina puolina taas on hitaus, suurehko lämmöntuonti sekä laitteiston kallis hinta. [4][5] 3.4 Plasmahitsaus Plasmahitsaus muistuttaa TIG-hitsausta, koska siinä valokaari syntyy palamattoman volframielektrodin ja työstettävän kappaleen välille. Plasmahitsauksessa valokaari kuitenkin palaa suojakaasun sekä plasmakaasun ympäröimänä. Valokaari pakotetaan kulkemaan ahtaan kuparisuuttimen läpi plasmavirtauksen kanssa suurella nopeudella, jolloin sen muto muuttuu lieriömäiseksi, joka mahdollistaa paremman lämmönsiirtymisen valokaaresta kaasuun ja sen energiatiheys kasvaa. Plasmahitsauksen energiatiheys on niin suuri, että se mahdollistaa lävistävän hitsauksen (keyhole-hitsauksen). Plasmahitsauksessa käytetää lähes poikkeuksetta tasavirtaa sekä mekaanista lisäaineen syöttöä. [4]

13 12 4 Valokaariuuni Valokaariuunissa valokaari palaa kahden elektrodin välillä, jolloin lämpöä siirtyy säteilemällä kuumasta valokaaresta. Valokaari muodostetaan elektrodien välille käyttämällä suurta jännitettä. Suuren jännitteen ansiosta virtapiiri sulkeutuu elektrodien muodostaessa oikosulun, joka siis ilmenee valokaarena. Elektrodit on upotettu yleensä esimerkiksi metalliromuun, jolloin romun läpi kulkeutuessaan valokaari kuumentaa metallin sulamislämpötilaan. Valokaariuuneissa voidaan myös käyttää toisena elektrodina kuormaa, jolloin valokaari muodostuu suoraan elektrodin ja metalliromun välille. Näin lämmönsiirtoa saadaan parannettua huomattavasti. Tilanteessa jossa toinen elektrodi on suoraan kuumennettava kohde, lämpöä siirtyy säteilemällä kuuman elektrodin kärjestä, plasmakanavasta säteilemällä ja konvektiolla, sekä myös kuorman kosketuspisteestä kuormaan johtumalla. Yleensä valokaariuunin ensiöpuoli on 6-20 kv jännitetasossa, ja oikosulkuteho mahdollisimman suuri. Tästä aiheutunutta suurta loistehoa kompensoidaan kondensaattoreilla. Valokaariuunien koot vaihtelevat erittäin paljon, ja tyypilliset kuormakoot vaihtelevatkin noin 2000 kilosta aina kiloon. Samassa tehot vaihtelevat noin MV:n välillä.[6] 4.1 Tasasähkö uuni Valokaariuuneja voidaan käyttää joko tasa- tai vaihtosähköllä. Tasavirta uunissa elektrodeja on vain yksi ja toisen elektrodin virkaa ajaa kuorma, esimerkiksi sulatettava metalliromu. Kun elektrodeja tarvitaan vain yksi, on elektrodien kulutus, sekä uunin kuluminen huomattavasti vähäisempää kuin kolmen elektrodin vaihtosähkö uunissa. Tasasähkö uunilla sulatustehon tarve on myös pienempi kuin vaihtosähkö uunilla, jolloin tasasähkö uuni on energiatehokkaampi vaihtoehto.[2][6] 4.2 Vaihtosähkö uuni Vaihtosähkö uunissa elektrodeja on 3, jokaiselle vaihdejohtimelle, joko tähti-, tai kolmiokytkennässä. Kolmen elektrodin käyttö aiheuttaa suurempaa kulumista uunissa, mutta tärkeimpänä muutoksena tasasähköuuniin on kuorman epätasainen lämpiäminen. Kun käytössä on kolme elektrodia, ja niiden välillä palavat valokaaret, jää

14 13 kolmiomuodostelmassa olevien elektrodien väliin rakoja, joissa kuorman lämpötila on alhaisempi kuin ympäröivässä kuormassa. Näitä viileämpiä alueita varten vaihtosähkö uunissa on oltava vielä lisäpolttimet, joilla varmistetaan kuorman tasainen lämpötila. Vaihtosähköllä operoitaessa myös lämmön johtuminen on heikompaa, tasasähkö uuniin verrattaessa vaihtosähköllä lämpöä johtuu vain säteilemällä ja johtumalla valokaaresta.[6][7] 4.3 Edut Ensimmäiset valokaariuunit kehitettiin jo luvulla, mutta sen aikaisen sähköjärjestelmän takia käyttö oli erittäin vähäistä ja hankalaa. Vasta myöhemmin noin luvun alussa valokaariuunin käyttö lähti nousuun sotateollisuuden myötä. Jo silloin ymmärrettiin, että valokaariuuni on erittäin tehokas tapa sulattaa metalleja, esimerkiksi hyödyntää vanhaa romumetallia uudestaan. Nykyään, kun kierrättäminen on erittäin ajankohtainen tapa uusiokäyttää materiaaleja, on valokaariuunien kysyntä kova. Verrattaessa valokaariuunilla romuraudasta tuotetun metallin hintaa malmeista tuotettuun, on etu selvästi valokaarimenetelmällä. Hyötysuhde on erittäin paljon kilpailukykyisempi valokaarimenetelmällä, jolloin päästään jopa yli 80 % hyötysuhteisiin, ja hukkalämmön talteenotolla vieläkin korkeammalle. Parhaita valokaariuunien ominaisuuksia ovat kuitenkin nopeus ja luotettavuus. Uunit selviävät hyvinkin vähällä huollolla, eikä operointiin tarvita montaa henkilöä. Keskiverto, noin 60 MV: n, valokaariuuni pystyy sulattamaan 80t kiloa metalliromua vain hieman yli puolessa tunnissa, mikä on erittäin nopea tahti verrattuna perinteiseen metallin tuottoon.[6][7] 4.4 Ympäristö Valokaarimenetelmällä tuotettu raakametalli on siis täysin kierrätettyä romumetallia, joka olisi muuten lojunut käyttämättömänä, ja pahimmillaan ruostunut uusiokäyttökelvottomaksi. Myöskin suurten hyötysuhteiden ansiosta menetelmä on koettu erittäin hyväksi tavaksi tuottaa uusiometalleja, mutta valokaariuuneilla on onnistuttu myös tuottamaan esimerkiksi erilaisia kaasuatomeja prosessin yhteydessä talteenottoa varten. Metalliteollisuuden ollessa poikkeuksetta hyvin raskasta, ei valokaariuunitkaan päästä ympäristö helpolla; valokaariuunien selkeimpiin haittoihin on luettavissa todella suuri sähkönkulutus. Tämä on kiistämätön tosiasia, mutta toisaalta verrattaessa esimerkiksi

15 14 metallien tuottamiseen malmista, jossa tarvittu lämpö tuotetaan usein fossiilisilla polttoaineilla, on suuri sähkön tarvekin pieni tekijä, sähköhän voi olla peräisin vaikka vesivoimalaitoksista. Muita valokaariuunien haitta puolia ovat erittäin suuret melusaasteet, joita syntyy valokaaren kuumentaessa metallia erittäin nopeasti. Tässä prosessissa pääsevät paukahtelevat äänet voivat kantautua hyvinkin pitkälle. Toinen haittapuoli on sulatuksessa syntyvät kuona-aineet. Romumetalli ei voi olla täysin puhdasta, joten sulatusprosessissa syntyy aina sulamatonta kuona-ainetta, jolle on löydettävä loppusijoituspaikka.[6]

16 15 5 YHTEENVETO Valokaarikuumennus perustuu kahden elektrodin välille syntyvään valokaareen, josta lämpö siirtyy johtumalla, säteilemällä ja konvektiolla materiaaliin. Valokaaren avulla voidaan kuumentaa lähestulkoon kaikkia sähköä johtavia materiaaleja. Valokaarikuumennuksen kaksi tärkeintä sovellusta ovat valokaariuuni ja kaarihitsaus. Kaarihitsauksessa syntyvä valokaari sulattaa hitsattavan kappaleen ja joissain tapauksissa myös lisäaineen. Kaarihitsauksesta on monia eri sovelluksia riippuen esimerkiksi siitä käytetäänkö lisäainetta tai suojakaasua. Valokaariuuni on tärkeä osa romuteräksen kierrätyksessä. Tässä menetelmässä sulatetaan suurella sähkövirralla useita kymmeniä tonneja romurautaa hyvinkin lyhyessä ajassa. Hyvän hyötysuhteensa ansiosta valokaariuuni on myös ympäristöystävällinen, varsinkin jos sen kuluttama sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla. Valokaariuunilla tuotettu metalli on myös aina lähestulkoon kokonaan kierrätysmetallista tuotettua, jolloin menetelmän ympäristöystävällisyys korostuu. Valokaari on siis kokonaisuudessaan erittäin tehokas tapa tuottaa lämpöä, jota voidaan käyttää useisiin eri teollisuuden sovelluksiin.

17 16

18 17 LÄHTEET [1] Maurice Orfeuil, Electric Process Heating Battle Press ISBN , 1981 Columbus Ohio [2] C Metaxas, Foundations of Electroheat unified approach John Wiley & Sons 1996 ISBN [3] Opetusmoniste Sähkölämpötekniikka Verkkodokumentti (Viitattu ) Saatavissa käyttäjätunnuksilla: [4] Esab Suomi, hitsaustietoa hitsaus menetelmät [5] Wikipedia, kaarihitsaus [6] Wikipedia, valokaariuunit [7] Wikipedia, valokaari

19 Liite II, 1

B6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin

B6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin B.6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin 1 B.6.1 Valokaari lämmönlähteenä Valokaari Valokaaren avulla pystytään vaivattomasti kehittämään riittävän korkeita lämpötiloja ja suuria lämpömääriä kaikkien metallisten

Lisätiedot

8. Induktiokouru-uunit

8. Induktiokouru-uunit 8. Induktiokouru-uunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Kouru-uunit koostuvat periaatteellisesti teräsrungosta, johon on kiinnitetty induktori sulan lämpötilan ylläpitämiseksi. Kouru-uunien

Lisätiedot

A.1 Kaarihitsauksen perusteet

A.1 Kaarihitsauksen perusteet 1 A.1 Kaarihitsauksen perusteet A.1.1 Sähköopin perusteet Mitä on sähkö? Aineen perusrakenne koostuu atomeista, jotka ovat erittäin pieniä. Atomiin kuuluu ydin ja sitä ympäröivä elektroniverho, jossa elektronit

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

FLEXBURN-uunit Kerasil Oy

FLEXBURN-uunit Kerasil Oy FLEXBURN-uunit Kerasil Oy FLEXBURN-uunit Lasin yhteensulatus Lasin taivutus ja muottiin pudotus (slumppaus) Koristelupoltot väreillä, kullalla ja siirtokuvilla 5-6 kertaa nopepampi Energiansäästö yli 50%

Lisätiedot

MIG/MAG-hitsaus. Sisällysluettelo. MIG/MAG-hitsausta.

MIG/MAG-hitsaus. Sisällysluettelo. MIG/MAG-hitsausta. MIG/MAG-hitsaus MIG/MAG-hitsausta. MIG/MAG-hitsaus (engl. metal inert gas / metal active gas welding) on kaasukaarihitsausmenetelmä, jossa sähkövirran avulla aikaansaatava valokaari palaa lisäainelangan

Lisätiedot

Täytelangan oikea valinta

Täytelangan oikea valinta Täytelangan oikea valinta - HITSAUSKONEET - Lincoln Electric Nordic - LISÄAINEET - Mestarintie 4 - VARUSTEET- PL 60 Eura Puh: 0105223500, fax 0105223510 email :jallonen@lincolnelectric.eu Prosessikuvaus

Lisätiedot

Vastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset.

Vastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset. 9. Vastusupokasuunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Vastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset. Upokas

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1 SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

HITSAUSMENETELMÄT. Eri hitsausmenetelmien kuvaukset. Lähteet: Esab, Kemppi, Wikipedia

HITSAUSMENETELMÄT. Eri hitsausmenetelmien kuvaukset. Lähteet: Esab, Kemppi, Wikipedia HITSAUSMENETELMÄT Eri hitsausmenetelmien kuvaukset. Lähteet: Esab, Kemppi, Wikipedia SISÄLLYSLUETTELO Jauhekaarihitsaus...4 Kaasukaarimuottihitsaus...5 Kaarijuotto...5 Kaasuleikkaus...5 Kiekkohitsaus...6

Lisätiedot

Laser-kuumennus. Janne Komi 0336621. Petteri Mustonen 0371444

Laser-kuumennus. Janne Komi 0336621. Petteri Mustonen 0371444 Laser-kuumennus Janne Komi 0336621 Petteri Mustonen 0371444 2 SISÄLLYS 1. 2. 3. Johdanto... 3 Laser... 3 Sovelluskohteita... 4 3.1 Laserhitsaus... 5 3.2 Laserleikkaus... 6 3.3 Kirurgia... 7 3.4 Sotilaskäyttö...

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot

Lisätiedot

HITSAUKSEN ALKEITA. Emäspuikoissa on paksumpi päällyste sekä hitsauspuhallus voimakkaampi kuin rutilipuikoissa.

HITSAUKSEN ALKEITA. Emäspuikoissa on paksumpi päällyste sekä hitsauspuhallus voimakkaampi kuin rutilipuikoissa. PUIKKOHITSAUS Hitsauskone tyypit: HITSAUKSEN ALKEITA Hitsausmuuntajassa hitsausvirta on vaihtovirtaa, jännite noin 30 60 Volttia ja Hertsiluku sama kuin verkossa, 1-vaihekoneessa 50 Hertziä, näin ollen

Lisätiedot

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla LIITE I Vaihtosähkön perusteet Vaihtojännitteeksi kutsutaan jännitettä, jonka suunta vaihtelee. Vaihtojännite on valittuun suuntaan nähden vuorotellen positiivinen ja negatiivinen. Samalla tavalla määritellään

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1. SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen

Lisätiedot

12 SÄHKÖLÄMPÖTEKNIIKKA

12 SÄHKÖLÄMPÖTEKNIIKKA 12 SÄHKÖLÄMPÖTEKNIIKKA Juhani Kärnä 12.1 Mitä on sähkölämpötekniikka? Sähkölämpötekniikoilla ymmärretään yleisesti niitä erilaisia sähköteknisiä menetelmiä, joilla tuotetaan lämpöä teollisuuden prosesseihin.

Lisätiedot

Offshore puistojen sähkönsiirto

Offshore puistojen sähkönsiirto Offshore puistojen sähkönsiirto Johdanto Puistojen rakentamiseen merelle useita syitä: Parempi tuotannon odotus Poissa näkyvistä Rannikolla hyviä sijoituspaikkoja ei välttämättä saatavilla Tästä seuraa

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? MISON suojakaasu Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 2 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina haitallista otsonia. Hyvin

Lisätiedot

Van der Polin yhtälö

Van der Polin yhtälö Van der Polin yhtälö RLC-virtapiirissä oleva vastus vaikuttaa varsin olennaisesti piirissä esiintyviin värähtelyilmiöihin. Kuitenkin aivan uuden elementin komponenttitekniikkaan toivat aikoinaan puolijohdediodeja

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus 15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

WELDING INSTRUCTION SVETSINSTRUKTION SCHWEISSANLEITUNG HITSAUS OPETUSTA ИНСТРУКЦИЯ ПО СВАРКЕ.

WELDING INSTRUCTION SVETSINSTRUKTION SCHWEISSANLEITUNG HITSAUS OPETUSTA ИНСТРУКЦИЯ ПО СВАРКЕ. WELDING INSTRUCTION SVETSINSTRUKTION SCHWEISSANLEITUNG www.eco-tracks.com HITSAUS OPETUSTA ИНСТРУКЦИЯ ПО СВАРКЕ TELAHOKKIEN HITSAUSOHJE Yleistä Booriseosteisen teräksen ominaisuuksia Karkaistun booriseosteisen

Lisätiedot

UUSI SYMPLEX 320 SYMPLEX 420. Puikkohitsausja MIG/MAG- Invertterit. AWtools Oy

UUSI SYMPLEX 320 SYMPLEX 420. Puikkohitsausja MIG/MAG- Invertterit. AWtools Oy AWtools Oy Rälssitie 7 B 01510 VANTAA Puh. 020 7434 720 www.awtools.fi myynti@abajat.fi UUSI Sarja 3-vaihe SYMPLEX 320 SYMPLEX 420 Puikkohitsausja MIG/MAG- Invertterit SYMPLEX 320-420 3PH SUURI VAIN OMINAISUUKSILTAAN.

Lisätiedot

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä 1040 Piirianalyysi B kevät 2016 1 /6 ehtävä 1. lla olevassa kuvassa esitetyssä symmetrisessä kolmivaihejärjestelmässä on kaksi konetta, joiden lähdejännitteet ovat vaihejännitteinä v1 ja v2. Järjestelmä

Lisätiedot

Kryogeniikka ja lämmönsiirto. DEE-54030 Kryogeniikka Risto Mikkonen

Kryogeniikka ja lämmönsiirto. DEE-54030 Kryogeniikka Risto Mikkonen DEE-54030 Kyogeniikka Kyogeniikka ja lämmönsiito 1 DEE-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen 5.5.015 Lämmönsiion mekanismit '' q x ( ) x q '' h( s ) q '' 4 4 ( s su ) DEE-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen 5.5.015

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power i_tig 201 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISTÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan pitkä ja ongelmaton toiminta edellytämme

Lisätiedot

WiseFusion USKOMATTOMAN NOPEAA MIG-HITSAUSTA

WiseFusion USKOMATTOMAN NOPEAA MIG-HITSAUSTA USKOMATTOMAN NOPEAA MIG-HITSAUSTA 8.04.2019 OPTIMOITU HITSAUSTOIMINTO PARANTAA LAATUA, NOPEUTTA JA KÄYTTÖKOKEMUSTA tuottaa hyvin kapean ja energiatiheän valokaaren. Siten hitsaus on nopeampaa ja lämmöntuonti

Lisätiedot

A.2 Hitsauslaitteisto

A.2 Hitsauslaitteisto 1 A.2 Hitsauslaitteisto A.2.1 Sähkön jakelu, liitäntä verkkoon Hitsauslaitteiston ensisijainen tehtävä on pienentää jakeluverkon korkea jännite sekä samalla mahdollistaa suuren sähkövirran käytön. Lisäksi

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Miten parannan hitsauksen tuottavuutta

Miten parannan hitsauksen tuottavuutta Miten parannan hitsauksen tuottavuutta SHY Turun paikallisosasto 60 vuotta 07.11.2013 Esa Penttilä IWS hitsausneuvonta Oy ESAB Millä tehostan hitsausta Esa Penttilä Oy Esab Mitä tänään - suunnittelu -

Lisätiedot

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä ST1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät 018 1 /9 Tehtävä 1. Määritä alla esitetyssä piirissä kuormassa (vastuksessa) R L lämmöksi kuluva teho käyttäen hyväksi kerrostamismenetelmää. 0 kω, R 5 kω, R 0 kω, 0 kω,

Lisätiedot

WiseRoot ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA

WiseRoot ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA WiseRoot ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA 6.08.2019 WiseRoot ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA WiseRoot on ilman juuritukea tehtävään juuripalon hitsaukseen optimoitu lyhytkaariprosessi. Prosessi

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Jalosauma Tutkimus ferriittisten ruostumattomien terästen käytettävyydestä: hitsattavuus DIGIPOLIS SEMINAARI

Jalosauma Tutkimus ferriittisten ruostumattomien terästen käytettävyydestä: hitsattavuus DIGIPOLIS SEMINAARI Kemi-Tornion Amk Tekniikka, T&K Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmä Jalosauma Tutkimus ferriittisten ruostumattomien terästen käytettävyydestä: hitsattavuus DIGIPOLIS SEMINAARI 12.5.2001 Mari-Selina

Lisätiedot

Hitsaaja, Inhan tehtaat

Hitsaaja, Inhan tehtaat WiseFusion USKOMATTOMAN NOPEAA MIG-HITSAUSTA "WiseFusionilla on mahdollista hitsata hitsisulan päällä 10 mm:n ilmaraolla." Hitsaaja, Inhan tehtaat 07.07.2016 1(5) OPTIMOITU HITSAUSTOIMINTO PARANTAA LAATUA,

Lisätiedot

Diodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi

Diodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi Diodit Puolijohdediodilla on tasasuuntaava ominaisuus, se päästää virran lävitseen vain yhdessä suunnassa. Puolijohdediodissa on samassa puolijohdepalassa sekä p-tyyppistä että n-tyyppistä puolijohdetta.

Lisätiedot

Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä

Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä Akun toiminta perustuu täysin sähkökemiallisiin ilmiöihin + ja - materiaalin välillä elektrolyytin mahdollistaessa kemiallisenreaktion. Akun pääosina ovat anodi,

Lisätiedot

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015 Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä

Lisätiedot

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Veneen sähköt ja akusto Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Akku Akku on laite, joka ladattaessa muuttaa sähköenergian kemialliseksi energiaksi

Lisätiedot

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Fysiikka 8. Aine ja säteily Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian

Lisätiedot

WiseThin+, Tuottavaa levyhitsausta ja asentohitsausta. WiseThin+ TUOTTAVAA LEVYHITSAUSTA JA ASENTOHITSAUSTA (6)

WiseThin+, Tuottavaa levyhitsausta ja asentohitsausta. WiseThin+ TUOTTAVAA LEVYHITSAUSTA JA ASENTOHITSAUSTA (6) WiseThin+ TUOTTAVAA LEVYHITSAUSTA JA ASENTOHITSAUSTA 1(6) NOPEUTA HITSAUSTA JA PARANNA LAATUA WiseThin+ on kehitetty nopeaan ja tuottavaan ohutlevyjen käsinhitsaukseen terästä sisältäville tai sisältämättömille

Lisätiedot

Van der Polin yhtälö. virtap6.nb 1

Van der Polin yhtälö. virtap6.nb 1 virtap6.nb Van der Polin yhtälö RLC-virtapiirissä oleva vastus vaikuttaa varsin olennaisesti piirissä esiintyviin värähtelyilmiöihin. Kuitenkin aivan uuden elementin komponenttitekniikkaan toivat aikoinaan

Lisätiedot

Ruostumattoman teräksen hitsauksen suojakaasut. Seminaariristeily , SHY Turku. Jyrki Honkanen Oy AGA Ab

Ruostumattoman teräksen hitsauksen suojakaasut. Seminaariristeily , SHY Turku. Jyrki Honkanen Oy AGA Ab Ruostumattoman teräksen hitsauksen suojakaasut. Seminaariristeily 27.5.2016, SHY Turku. Jyrki Honkanen Oy AGA Ab Sisältö. Seoskaasujen komponentit Perussuositukset Mikroseostukset AGAn suojakaasut rst:n

Lisätiedot

FastMig X vie käsinhitsauksen laatustandardit uudelle tasolle

FastMig X vie käsinhitsauksen laatustandardit uudelle tasolle FastMig X vie käsinhitsauksen laatustandardit uudelle tasolle Tämän hetken älykkäin MIG-hitsauslaite Hyödyntää tehokkaasti hitsaushallinnan ohjelmistoja (KAS) ja valokaaren ominaisuuksia parantavia Wise-ohjelmistotuotteita

Lisätiedot

Ruokavisassa ELMA-messuilla käytössä olevat Whirlpoolin kodinkoneet

Ruokavisassa ELMA-messuilla käytössä olevat Whirlpoolin kodinkoneet Ruokavisassa ELMA-messuilla käytössä olevat Whirlpoolin kodinkoneet Ruokavisan näytöskeittiössä olevissa Whirlpoolin kodinkoneissa yhdistyvät huippuluokan teknologia ja energiatehokkuus, joilla minimoidaan

Lisätiedot

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 19.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 20 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala Sähkölaitostekniikka Pekka Rantala 8.11.2015 Termejä Sähkö- eli kytkinasema (Substation) Sähkön jakamista useisiin johtolähtöihin Muuntoasemassa muuntaja, 2 jännitetasoa Kojeisto (Switchgear) Pienjännitekojeisto

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Mitä ledi on ja mitkä ovat sen edut ja haitat?

Mitä ledi on ja mitkä ovat sen edut ja haitat? Mitä ledi on ja mitkä ovat sen edut ja haitat? Eino Tetri, TkT Valaistusyksikkö Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Elektroniikan laitos Valaistusyksikön tutkimusalueet: Sisävalaistus

Lisätiedot

Kuva. Upokasuunin öljypoltin

Kuva. Upokasuunin öljypoltin 4. Upokasuunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Polttoaineilla toimivat upokasuunit muistuttavat rakenteeltaan myöhemmin käsiteltäviä sähkökäyttöisiä vastusupokasuuneja. Polttoaineina

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

Hinnasto. Invertterit, laturit, erotinreleet

Hinnasto. Invertterit, laturit, erotinreleet Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet 26.9.2015 Hinnat sisältävät alv 24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hinnanmuutoksiin pidätetään Invertterit, laturit, erotinreleet Tästä hinnastosta löydät

Lisätiedot

C. Hiilikaaritalttaus

C. Hiilikaaritalttaus C. Hiilikaaritalttaus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Hiilikaaritalttaus on nopea ja tehokas tapa poistaa materiaalia valukappaleesta. Talttaustapahtumassa sulatetaan materiaalia valokaarella ja syntynyt

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin

Lisätiedot

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Lappeenranta University of Technology, Finland Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Rafael Åman LUT/Älykkäiden koneiden laboratorio Tehonsiirto voidaan toteuttaa: Mekaanisesti Hydraulisesti Pneumaattisesti

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Sähkötekniikan perusteet

Sähkötekniikan perusteet Sähkötekniikan perusteet 1) Resistanssien rinnankytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden sarjakytkentä 2) Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä

Lisätiedot

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia

Lisätiedot

OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES

OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES Lappeenrannassa 24.4.2012

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?

Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 3 ODOROX MISON suojakaasu odorized oxygen Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 02 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power Pro 205 Power Pro 256 ESITTELY Power Pro sarjan hitsauskoneiden valmistuksessa käytetään nykyaikaista invertteri tekniikka. Koneet ovat monitoimi laitteita joilla voidaan hitsata

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu. 1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V. TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde

Lisätiedot

KEMPPI K5 HITSAUSLAITTEET. MasterTig ACDC 3500W TEHOA JA TALOUDELLISUUTTA SAMASSA PAKETISSA

KEMPPI K5 HITSAUSLAITTEET. MasterTig ACDC 3500W TEHOA JA TALOUDELLISUUTTA SAMASSA PAKETISSA KEMPPI K5 HITSAUSLAITTEET MasterTig ACDC 3500W TEHOA JA TALOUDELLISUUTTA SAMASSA PAKETISSA 24.09.2017 MasterTig ACDC 3500W TEHOKAS ACDC TIG -LAITE KAIKENLAISILLE MATERIAALEILLE MasterTig ACDC 3500W on

Lisätiedot

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

FRANCKIN JA HERTZIN KOE

FRANCKIN JA HERTZIN KOE FRANCKIN JA HRTZIN KO 1 Atomin kokonaisenergian kvantittuneisuuden osoittaminen Franck ja Hertz suorittivat vuonna 1914 ensimmäisinä kokeen, jonka avulla voitiin osoittaa oikeaksi Bohrin olettamus, että

Lisätiedot

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS Tehtävä Välineet Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. Kaksoiskanavaoskilloskooppi KENWOOD

Lisätiedot

HITSAUSSANASTOA. Amma-projekti, Vakes 2005 Anja Keipi, Janne Saari, Mauri Immonen

HITSAUSSANASTOA. Amma-projekti, Vakes 2005 Anja Keipi, Janne Saari, Mauri Immonen HITSAUSSANASTOA Amma-projekti, Vakes 2005 Anja Keipi, Janne Saari, Mauri Immonen Sisällysluettelo Hitsausasennot... 3 Railotyypit... 3 Hitsin osat... 3 Hitsausvirheet... 3 Kaasuhitsaus... 4 Puikkohitsaus...

Lisätiedot

Monet polut työelämään -hanke Maahanmuuttajan aiemmin hankitun ammatillisen osaamisen tunnistamisen toiminnallinen ja käytännön testi.

Monet polut työelämään -hanke Maahanmuuttajan aiemmin hankitun ammatillisen osaamisen tunnistamisen toiminnallinen ja käytännön testi. Metallialan osaamisen testimalli Hitsaus- levytyö 1. Piirrä seuraavat hitsausmerkinnät TEHTÄVÄ a. Laippahitsi VASTAUS b. I-hitsi c. V-hitsi d. Puoli-V-hitsi e. V-hitsi, hitsattu osaviistettyyn V-railoon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

PLASMAKUUMENNUS. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma BL20A0800 Sähkölämpötekniikka

PLASMAKUUMENNUS. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma BL20A0800 Sähkölämpötekniikka LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma BL20A0800 Sähkölämpötekniikka PLASMAKUUMENNUS Lappeenrannassa 11.4.2014 0386264 Henri Hämäläinen 0402397 Jesse

Lisätiedot

Työ 16A49 S4h. ENERGIAN SIIRTYMINEN

Työ 16A49 S4h. ENERGIAN SIIRTYMINEN TUUN AMMATTIKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 16A49 S4h ENEGIAN SIITYMINEN TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään energian siirtymiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä lämpöenergian johtumisen että sähköenergian siirtymisen

Lisätiedot

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.

Lisätiedot

TURVALLISUUSOHJEET Noudata näitä ohjeita tarkasti. Väärinkäyttö voi aiheuttaa vakavan onnettomuuden tai kuoleman.

TURVALLISUUSOHJEET Noudata näitä ohjeita tarkasti. Väärinkäyttö voi aiheuttaa vakavan onnettomuuden tai kuoleman. OHJEKIRJA AC/DC TIG-INVERTTERI (3-VAIHE 400V) TURVALLISUUSOHJEET Noudata näitä ohjeita tarkasti. Väärinkäyttö voi aiheuttaa vakavan onnettomuuden tai kuoleman. TARKISTA TYYPPIKILVESTÄ SOVELTUVA VIRTALÄHDE!

Lisätiedot

Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY

Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Agenda Taustaa Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Simuloitava malli Skenaarioiden tarkastelu Tekniset tulokset Taloudelliset

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

EPÄSUORA VASTUSKUUMENNUS

EPÄSUORA VASTUSKUUMENNUS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikka BL20A0800 Sähkölämpötekniikka EPÄSUORA VASTUSKUUMENNUS Lappeenrannassa 14.04.2014 0400441 Matti Huhtinen Ente 2 0386471 Ville Tapalinen

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö ELEC-E849 syksy 06 Jännitteensäätö. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0,3 ohm/km (3 ohmia/johto). Kunkin johdon virta on

Lisätiedot

Jos olet käynyt kurssin aikaisemmin, merkitse vuosi jolloin kävit kurssin nimen alle.

Jos olet käynyt kurssin aikaisemmin, merkitse vuosi jolloin kävit kurssin nimen alle. 1(4) Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems LUT Energia Nimi, op.nro: BH20A0450 LÄMMÖNSIIRTO Tentti 13.9.2016 Osa 1 (4 tehtävää, maksimi 40 pistettä) Vastaa seuraaviin kysymyksiin

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden

Lisätiedot