Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo /2014 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista CliPLivE-projektin ekskursio This project is co-funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Jaana Jarva ja Kristiina Nuottimäki KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro / 90/2014 Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista. CliPLivE-projektin ekskursio. Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) järjesti yhden päivän ekskursion CliPLivE-projektin suomalaisille projektipartnereille pääkaupunkiseudulle. Ekskursion tavoitteena oli esitellä olemassa olevia hyviä menetelmiä hulevesi- ja merivesitulvien riskinhallintaan. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) ilmastonmuutos, sopeutuminen, tulva, hulevesi Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Uusimaa, Espoo, Helsinki, Vantaa Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus 90/2014 Kokonaissivumäärä 36 Kieli suomi Hinta - Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue Etelä-Suomen yksikkö, Maankäyttö ja ympäristö Allekirjoitus/nimen selvennys Jaana Jarva Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Kristiina Nuottimäki

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 AIKATAULU JA KOHTEET 1 2 HULEVESIPOTENTIAALI 2 3 RISKIKARTAT 3 4 MARJANIEMI, HELSINKI 4 5 KAITALAHTI, LAAJASALO, HELSINKI 8 6 VIIKINOJANPUISTO, HELSINKI 12 7 HAKUNILAN KARTANO, VANTAA 16 8 KARTANONKOSKI, VANTAA 20 9 MASALAN URHEILUPUISTO, KIRKKONUMMI KONGSBERGIN PUISTO, ESPOONLAHTI, ESPOO LINTUVAARA, ESPOO 33 KIRJALLISUUSLUETTELO Oppaassa esitetyt kartat: Pohjakartat Maanmittauslaitos ja HALTIK Tulvavaarakartat Suomen ympäristökeskus ja Maa- ja metsätalousministeriö Maaperäkartat GTK Maankäyttö Uudenmaan liitto ja Kymenlaakson liitto Tekijät: Jaana Jarva ja Kristiina Nuottimäki (GTK) Valokuvat: Jaana Jarva, Paula Tarvainen ja Kristiina Nuottimäki (GTK) (ellei toisin mainita)

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 1 1 AIKATAULU JA KOHTEET Ekskursio pääkaupunkiseudun hulevesi- ja meritulvakohteille Lähtö klo. 8:00 GTK, Betonimiehenkuja 4 Marjaniemi, Helsinki Tulvavalli Kaitalahti, Laajasalo, Helsinki Tulvavalli Viikinojan puisto, Helsinki Hulevesialtaat, hulevesioja, viherkatot Hakunilan kartano, Vantaa Hulevesiallas, luonnonmukainen hulevesien viivyttäminen Kartanonkoski, Vantaa Hulevesiallas, rakennettu avojärjestelmä Marketanpuisto, Espoo Lounastauko, Matalajärvi Masalan urheilupuisto, Kirkkonummi Hulevesiojat ja pidätysaltaat Kongsbergin puisto, Espoonlahti, Espoo Hulevesiallas Lintuvaara, Espoo Hulevesiallas

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 2 Kuva 1. Reittikartta (lähtö ja paluu Otaniemeen) 2 HULEVESIPOTENTIAALI CliPLivE -projektissa tuotettu hulevesipotentiaalikartta perustuu maalajin, maan peittoasteen (soil sealing) ja rinnekaltevuuden yhdistelmään. Maalajitieto perustuu GTK:n maaperäkartoitusaineistoon, maan peittoaste EEA:n karttapalvelimelta saatavaan ilmaiseen satelliittikartoitusaineistoon ja rinnekaltevuus on laskettu Maanmittauslaitoksen tuottamasta korkeusdatasta. Kuva 2. Hulevesipotentiaalikartassa käytetyt värikoodit

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 3 3 RISKIKARTAT CliPLivE -projektissa sovellettiin Delphi-menetelmää maankäytön (haavoittuvuus) ja ilmastotekijän (vaaratekijä) yhdessä aiheuttaman riskiluokan arviointiin. Käytetyn riskimatriisin riskiluokat perustuvat asiantuntijaraadin arvioon. Käytetyt riskiluokat ovat seuraavat (Klein et al. 2012): Luokka 1 (Vihreä): Mahdollisesti matala riski nykyisessä maankäyttöluokassa, riskinhallintaa ei tarvita Luokka 2 (Keltainen): Mahdollisesti keskisuuri riski nykyisessä maankäyttöluokassa, riskinhallintaa suositellaan Luokka 3 (Oranssi): Mahdollisesti korkea riski nykyisessä maankäyttöluokassa, riskinhallintaa tarvitaan Luokka 4 (Puaninen): Mahdollisesti hyvin korkea riski nykyisessä maankäyttöluokassa, riskinhallinta välttämätöntä

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 4 4 MARJANIEMI, HELSINKI Helsingin Marjaniemi sijaitsee meritulville alttiilla alueella. Esimerkiksi tammikuussa 2005 tapahtunutta myrskytulvaa on kuvailtu Marjaniemi-tiedotteessa seuraavasti (Tiedote 1/2005): "Ensimmäinen hälytys tuli lauantaina klo 12.51, kertoo Marjaniemen VPK:n hälytysosastonpäällikkö Ebbe Jonsson. Pelastusmiehistöä saatiin 17 minuutissa kokoon 10 miestä. Siitä se uurastus alkoi. Uimarannan laituri oli hyvä vedennousun mittari. Iltapäivällä vesi oli 40 cm laiturin alapuolella, mutta seuraavana yönä noin kello kolmen aikaan se oli jo 25 cm laiturin yläpuolella. Pahin tulva kesti 2-3 tuntia. Vedennousu johtui varsinaisesti siitä, että myrskytuuli ajoi Vartiokylän lahdelle vesimassoja. Sieltä ne purkautuivat takaisin alavammille rannoille. Vedennousu ei ollut ensimmäinen eikä todennäköisesti myöskään viimeinen. Nähtäväksi jää, onko kaupungilla keinoja ja varoja torjua vahinkojen toistumista. Vahingot sinänsä jäävät kunkin talouden itsensä kärsittäviksi, ellei kotivakuutus ole riittävän laaja." Vuonna 2008 Helsingin rakennusvirasto aloitti noin puolen kilometrin tulvavallin rakentamisen suunnittelun Marjaniemeen. Tulvasuojeluhanke käsittää 560 metriä pitkän tulvapenkereen ja tulvapumppaamon. Penkereen harjan yläpinta on tasolla N60 +2,15 m. Tulvavaara alueella sijaitsi ennen penkereen rakentamista parikymmentä rakennusta (Yrjölä & Viinanen 2012). Marjaniemen alueen rannat ovat pääosin savea tai muita hienoainessedimenttejä. Rannalta maaston topografia nousee kohti ohuen moreenipeitteen kalliomäkiä. Matalat rannat ovat alttiina meritulville. Meritulvariskikartassa ei ole huomioitu rakennettua tulvavallia. Kuva 3. Marjaniemen tulvalle alttiit alueet (Lähde: Itäkeskuksen ja Marjaniemen aluesuunnitelma )

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 5 Kuva 4. Marjaniemen maaperäkartta 1:20 000

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 6 Kuva 5. Marjaniemen meritulvakartta

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 7 Kuva 6. Marjaniemen meritulvariskikartta (tulvavallia ei ole huomioitu kartassa)

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 8 5 KAITALAHTI, LAAJASALO, HELSINKI Helsingin kaupungin rakennusvirasto on rakennuttanut vuonna 2009 tulvavalleja suojaamaan Laajasalon matalalle rakennettuja kortteleita myrskytulvilta. Laajasalon Kaitalahden pumppaamon kohdalla sijaitsevan tulvapenkereen harjan tasoa on korotettu tasolle N60 +3,05 m. Kaitalahden pumppaamon tulvavaara alueella sijaitsee noin 30 rakennusta (Yrjölä & Viinanen 2012). Alue on maaperältään pääosin ohuen maakerroksen peittämää kalliomaata. Kaitalahti on aiemmin ulottunut syvemmälle sisämaahan ja vanhaan lahdenpohjukkaan on kerrostunut orgaanisia hienoainessedimenttejä, kuten liejua. Vanha lahdenpohjukka on meritulville altista aluetta. Alueen meritulvariskikartassa ei ole huomioitu alueelle tehtyä tulvapengertä ja muita tulvasuojauksia. Kuva 7. Kaitalahden pumppaamo ja tulvapenger (Lähde: FCG 2007)

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 9 Kuva 8. Kaitalahden maaperäkartta 1:20 000

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 10 Kuva 9. Kaitalahden meritulvakartta

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 11 Kuva 10. Kaitalahden meritulvariskikartta (tulvavallia ja pumppaamoa ei ole huomioitu kartassa)

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 12 6 VIIKINOJANPUISTO, HELSINKI Viikinojassa veden virtausta on hidastettu kiemurtelevalla muodolla, kasvillisuudella ja pienillä saarilla. Luonnonmukainen ja vaihteleva kasvillisuus puhdistaa vesiä matkalla Purolahteen. Ekologisesti rakennetulla alueella on viherkattoja sekä pinnoittamattomia pihapiirejä. Viikinojanpuisto on topografialtaan hyvin tasainen savikkoallas, jonne pintavedet valuvat ympäröiviltä kalliomäiltä. Nämä tekijät yhdessä altistavat alueen hulevesitulville, mikä näkyy myös hulevesitulvapotentiaali kartalla. Riskikartalla korkeimpaan luokkaan sijoittuvat alueen koulut ja oppilaitokset. Riskikartta ei huomioi alueelle tehtyjä hulevesiratkaisuja. Kuva 11. Viikinojanpuisto, toukokuu 2014.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 13 Kuva 12. Viikinojanpuiston maaperäkartta 1:20 000

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 14 Kuva 13. Viikinojanpuiston hulevesitulvapotentiaali

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 15 Kuva 14. Viikinojanpuiston hulevesitulvariski (hulevesiojia ja viivytysaltaita ei ole huomioitu kartassa)

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 16 7 HAKUNILAN KARTANO, VANTAA Hakunilan kartanon (Håkansbölen kartano) päärakennus on vuodelta Se on rakennettu vanhan, vuosina valmistuneen päärakennuksen paikalle. Kartanon kantatila on peräisin 1600-luvulta. Håkansbölen kartanoalueen asemakaavamuutoksella (001932, ) ohjataan kartanoalueen tulevaa käyttöä ja täydennysrakentamista alueella. Kormuniitynojan puro virtaa Håkansbölen puiston läpi. Hakunilan kartanon ympäristön alueella putkitettua hulevesiverkkoa on vain kartanorakennuksen ympäristössä. Muuten alueen hulevedet kulkevat avo-ojissa ja laskevat Kormuniitynojaan. Alueen hulevesiä on tulevaisuudessakin tarkoitus johtaa luonnonmukaisesti avo-ojissa ja viherpainanteissa. Kormuniitynojan puron hulevesiä hidastetaan pohjakynnyksellä, padolla ja vesialtailla. Uoman ylin vedenpinta ei saa nousta kaava-alueen vesistössä alimman rakennuksen perustamiskorkeuden (16,9 m mpy N43) yläpuolelle eikä puron tulviminen saa aiheuttaa haittaa kaava-alueen ulkopuolelle. Asemakaavamääräyksissä todetaan mm. että syntyvien hulevesien määrä tulee minimoida säilyttämällä pihat luonnonmukaisina ja vettä läpäisevinä. Hulevedet on käsiteltävä tonteilla imeyttämällä ja viivyttämällä viherpainanteissa ennen niiden johtamista yleiseen hulevesijärjestelmään ja Kormunniitynojaan. (Håkansbölen kartanoalue Asemakaavan muutoksen selostus ). Hakunilan kartanon alue on hienoainessedimenttien (pääosin savi) peittämää vanhaa viljelysmaata, jota halkoo Kormuniitynojan puro. Alueella on lisäksi ohuen moreenin peittämiä kalliomäkiä, mistä pintavedet valuvat ojiin ja Kormuniitynojan puroon. Alueen länsipuolella on asuinalue, josta pintavedet valuvat myös Kormuniitynojan puroon. Hulevesiriskikartalla arvokas kulttuurikohde näkyy korkean riskiluokan alueena. Riskikartassa ei ole huomioitu alueelle tehtyjä hulevesien hallintaratkaisuja. Kuva 15. Hulevesilampi maisemaelementtinä Hakunilan kartanon ympäristössä.

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 17 Kuva 16. Hakunilan kartanon ympäristön maaperäkartta 1:20 000

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 18 Kuva 17. Hakunilan kartanon ympäristön hulevesitulvapotentiaali

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 19 Kuva 18. Hakunilan kartanon ympäristön hulevesitulvariski (hulevesien viivytystä ei ole huomioitu kartassa)

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 20 8 KARTANONKOSKI, VANTAA Vantaan kaupungin hulevesien hallinnan ensimmäisenä prioriteettina on, että hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikalla. Seuraavana vaihtoehtona on johtaa hulevedet pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä. Kartanonkosken asuinalueella syntyvät hulevedet johdetaan alueelle rakennettuihin hulevesialtaisiin. Tiia Helvilän opinnäytetyössä "Hulevesien avojärjestelmien ylläpito todetaan seuraavaa": "Luonnonmukaisissa hulevesien käsittelymenetelmissä eli ns. avoimissa hulevesijärjestelmissä hulevedet ohjataan maan pintaa pitkin erilaisiin järjestelmiin kuten kosteikkoihin, painanteisiin tai kaivantoihin. Usein kyseisiin avojärjestelmiin liittyy kasvillisuutta, kiviainespintoja ja rakenteita, jotka vaativat säännöllistä ylläpitoa ja seurantaa. Useimmilla avojärjestelmillä on muun toimintansa ohella myös virkistyksellistä arvoa esimerkiksi kaupunkiympäristössä. Järjestelmien esteettisten arvojen ja ennen kaikkea toimivuuden vuoksi ylläpidon tulee olla säännöllistä ja suunniteltua." (Helvilä 2013) Kuva 19. Kartanonkosken hulevesiallas rakennusvaiheessa (Kuva: Markku Maunula, SYKE) Kuva 20. Kartanonkosken hulevesijärjestelmä (Kuvat: Laura Muukka, Vantaan kaupunkisuunnittelu)

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 21 Kuva 21. Kartanonkoski, marraskuu 2013 Kartanonkosken asuinalue sijaitsee topografialtaan tasaisella savikolla. Pidättävä maaperä altistaa alueen hulevesille, mikä näkyy myös hulevesitulvapotentiaalikartalla. Riskikartalla korkeimpaan luokkaan sijoittuvat alueen koulut ja oppilaitokset. Riskikartta ei huomioi alueelle tehtyjä hulevesiratkaisuja.

25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 22 Kuva 22. Kartanonkosken maaperäkartta 1:20 000

26 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 23 Kuva 23. Kartanonkosken hulevesitulvapotentiaali

27 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 24 Kuva 24. Kartanonkosken hulevesitulvariski (hulevesiojia ja viivytysaltaita ei ole huomioitu kartassa)

28 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 25 9 MASALAN URHEILUPUISTO, KIRKKONUMMI Masalan urheilupuisto sijaitsee topografialtaan tasaisessa laajassa painanteessa, johon pintavedet valuvat ympäristöstä. Maaperä on huonosti vettä johtavaa savea. Pidättävä maaperä altistaa alueen hulevesille, mikä näkyy myös hulevesitulvapotentiaalikartalla. Hulevesien hallinta laajalla virkistysalueella, jonka ympärillä on kouluja, päiväkoteja ja asutusta, on toteutettu rakentamalla alueen ympärille hulevesiojia ja pidätysaltaita. Riskikartalla korkeimpaan luokkaan sijoittuvat alueen koulut ja oppilaitokset. Riskikartta ei huomioi alueelle tehtyjä hulevesiratkaisuja. Kuva 25. Masalan urheilupuiston hulevesien viivytystä, toukokuu 2014.

29 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 26 Kuva 26. Masalan maaperäkartta 1:20 000

30 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 27 Kuva 27. Masalan hulevesitulvapotentiaali

31 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 28 Kuva 28. Masalan hulevesitulvariski (hulevesiojia ja viivytysaltaita ei ole huomioitu kartassa)

32 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio KONGSBERGIN PUISTO, ESPOONLAHTI, ESPOO Espoonlahden alue on pääosin rakennettua ja maaperäkartalla näkyvät ainoastaan ohuen maapeitteen verhoamat kallioalueet sekä kartoituksen yhteydessä vielä rakentamattomina olleet saviset painanteet. Topografialtaan tasaisille alueille on Espoonlahden alueella pääosin kerrostuneena Itämeren eri vaiheen hienoainessedimenttejä. Kongsbergin puistoon on rakennettu hulevesien viivytysallas, joka kerää lähiympäristön hulevesiä. Riskikartalla korkeimpaan luokkaan sijoittuvat alueen koulut ja oppilaitokset. Riskikartta ei huomioi alueelle tehtyjä hulevesiratkaisuja. Kuva 29. Hulevesien viivytysallas Kongsbergin puistossa, toukokuu 2014.

33 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 30 Kuva 30. Alueen maaperäkartta 1:20 000

34 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 31 Kuva 31. Alueen hulevesitulvapotentiaali

35 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 32 Kuva 32. Alueen hulevesitulvariski (hulevesiojia ja viivytysallasta ei ole huomioitu kartassa)

36 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio LINTUVAARA, ESPOO Lintuvaaran pientaloalueelle on rakennettu hulevesien pidätysallas, joka toimii maisemaelementtinä. Alueen kiinteistöillä on leveät rajaojat, joita pitkin kiinteistöillä syntyvät hulevedet ohjataan pidätysaltaaseen. Alue on hulevesialtaan lähiympäristössä maaperältään vettä huonosti johtavaa savea. Savikkoalue kokoaa pintavesiä myös hieman laajemmalta ympäröivältä pientaloalueelta, joka on topografialtaan korkeammalla. Alue erottuu hyvin hulevesitulvapotentiaalikartalla sekä riskikartalla. Riskikartta ei huomioi alueelle tehtyjä hulevesiratkaisuja. Kuva 33. Hulevesiallas Lintuvaarassa, toukokuu 2014

37 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 34 Kuva 34. Lintuvaaran maaperäkartta 1:20 000

38 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 35 Kuva 35. Lintuvaaran hulevesitulvapotentiaali

39 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 36 Kuva 36. Lintuvaaran hulevesitulvariski (viivytysallasta ei ole huomioitu kartassa)