Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo /2014 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista CliPLivE-projektin ekskursio This project is co-funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Jaana Jarva ja Kristiina Nuottimäki KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro / 90/2014 Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista. CliPLivE-projektin ekskursio. Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) järjesti yhden päivän ekskursion CliPLivE-projektin suomalaisille projektipartnereille pääkaupunkiseudulle. Ekskursion tavoitteena oli esitellä olemassa olevia hyviä menetelmiä hulevesi- ja merivesitulvien riskinhallintaan. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) ilmastonmuutos, sopeutuminen, tulva, hulevesi Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Uusimaa, Espoo, Helsinki, Vantaa Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus 90/2014 Kokonaissivumäärä 36 Kieli suomi Hinta - Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue Etelä-Suomen yksikkö, Maankäyttö ja ympäristö Allekirjoitus/nimen selvennys Jaana Jarva Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Kristiina Nuottimäki

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 AIKATAULU JA KOHTEET 1 2 HULEVESIPOTENTIAALI 2 3 RISKIKARTAT 3 4 MARJANIEMI, HELSINKI 4 5 KAITALAHTI, LAAJASALO, HELSINKI 8 6 VIIKINOJANPUISTO, HELSINKI 12 7 HAKUNILAN KARTANO, VANTAA 16 8 KARTANONKOSKI, VANTAA 20 9 MASALAN URHEILUPUISTO, KIRKKONUMMI KONGSBERGIN PUISTO, ESPOONLAHTI, ESPOO LINTUVAARA, ESPOO 33 KIRJALLISUUSLUETTELO Oppaassa esitetyt kartat: Pohjakartat Maanmittauslaitos ja HALTIK Tulvavaarakartat Suomen ympäristökeskus ja Maa- ja metsätalousministeriö Maaperäkartat GTK Maankäyttö Uudenmaan liitto ja Kymenlaakson liitto Tekijät: Jaana Jarva ja Kristiina Nuottimäki (GTK) Valokuvat: Jaana Jarva, Paula Tarvainen ja Kristiina Nuottimäki (GTK) (ellei toisin mainita)

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 1 1 AIKATAULU JA KOHTEET Ekskursio pääkaupunkiseudun hulevesi- ja meritulvakohteille Lähtö klo. 8:00 GTK, Betonimiehenkuja 4 Marjaniemi, Helsinki Tulvavalli Kaitalahti, Laajasalo, Helsinki Tulvavalli Viikinojan puisto, Helsinki Hulevesialtaat, hulevesioja, viherkatot Hakunilan kartano, Vantaa Hulevesiallas, luonnonmukainen hulevesien viivyttäminen Kartanonkoski, Vantaa Hulevesiallas, rakennettu avojärjestelmä Marketanpuisto, Espoo Lounastauko, Matalajärvi Masalan urheilupuisto, Kirkkonummi Hulevesiojat ja pidätysaltaat Kongsbergin puisto, Espoonlahti, Espoo Hulevesiallas Lintuvaara, Espoo Hulevesiallas

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 2 Kuva 1. Reittikartta (lähtö ja paluu Otaniemeen) 2 HULEVESIPOTENTIAALI CliPLivE -projektissa tuotettu hulevesipotentiaalikartta perustuu maalajin, maan peittoasteen (soil sealing) ja rinnekaltevuuden yhdistelmään. Maalajitieto perustuu GTK:n maaperäkartoitusaineistoon, maan peittoaste EEA:n karttapalvelimelta saatavaan ilmaiseen satelliittikartoitusaineistoon ja rinnekaltevuus on laskettu Maanmittauslaitoksen tuottamasta korkeusdatasta. Kuva 2. Hulevesipotentiaalikartassa käytetyt värikoodit

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 3 3 RISKIKARTAT CliPLivE -projektissa sovellettiin Delphi-menetelmää maankäytön (haavoittuvuus) ja ilmastotekijän (vaaratekijä) yhdessä aiheuttaman riskiluokan arviointiin. Käytetyn riskimatriisin riskiluokat perustuvat asiantuntijaraadin arvioon. Käytetyt riskiluokat ovat seuraavat (Klein et al. 2012): Luokka 1 (Vihreä): Mahdollisesti matala riski nykyisessä maankäyttöluokassa, riskinhallintaa ei tarvita Luokka 2 (Keltainen): Mahdollisesti keskisuuri riski nykyisessä maankäyttöluokassa, riskinhallintaa suositellaan Luokka 3 (Oranssi): Mahdollisesti korkea riski nykyisessä maankäyttöluokassa, riskinhallintaa tarvitaan Luokka 4 (Puaninen): Mahdollisesti hyvin korkea riski nykyisessä maankäyttöluokassa, riskinhallinta välttämätöntä

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 4 4 MARJANIEMI, HELSINKI Helsingin Marjaniemi sijaitsee meritulville alttiilla alueella. Esimerkiksi tammikuussa 2005 tapahtunutta myrskytulvaa on kuvailtu Marjaniemi-tiedotteessa seuraavasti (Tiedote 1/2005): "Ensimmäinen hälytys tuli lauantaina klo 12.51, kertoo Marjaniemen VPK:n hälytysosastonpäällikkö Ebbe Jonsson. Pelastusmiehistöä saatiin 17 minuutissa kokoon 10 miestä. Siitä se uurastus alkoi. Uimarannan laituri oli hyvä vedennousun mittari. Iltapäivällä vesi oli 40 cm laiturin alapuolella, mutta seuraavana yönä noin kello kolmen aikaan se oli jo 25 cm laiturin yläpuolella. Pahin tulva kesti 2-3 tuntia. Vedennousu johtui varsinaisesti siitä, että myrskytuuli ajoi Vartiokylän lahdelle vesimassoja. Sieltä ne purkautuivat takaisin alavammille rannoille. Vedennousu ei ollut ensimmäinen eikä todennäköisesti myöskään viimeinen. Nähtäväksi jää, onko kaupungilla keinoja ja varoja torjua vahinkojen toistumista. Vahingot sinänsä jäävät kunkin talouden itsensä kärsittäviksi, ellei kotivakuutus ole riittävän laaja." Vuonna 2008 Helsingin rakennusvirasto aloitti noin puolen kilometrin tulvavallin rakentamisen suunnittelun Marjaniemeen. Tulvasuojeluhanke käsittää 560 metriä pitkän tulvapenkereen ja tulvapumppaamon. Penkereen harjan yläpinta on tasolla N60 +2,15 m. Tulvavaara alueella sijaitsi ennen penkereen rakentamista parikymmentä rakennusta (Yrjölä & Viinanen 2012). Marjaniemen alueen rannat ovat pääosin savea tai muita hienoainessedimenttejä. Rannalta maaston topografia nousee kohti ohuen moreenipeitteen kalliomäkiä. Matalat rannat ovat alttiina meritulville. Meritulvariskikartassa ei ole huomioitu rakennettua tulvavallia. Kuva 3. Marjaniemen tulvalle alttiit alueet (Lähde: Itäkeskuksen ja Marjaniemen aluesuunnitelma )

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 5 Kuva 4. Marjaniemen maaperäkartta 1:20 000

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 6 Kuva 5. Marjaniemen meritulvakartta

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 7 Kuva 6. Marjaniemen meritulvariskikartta (tulvavallia ei ole huomioitu kartassa)

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 8 5 KAITALAHTI, LAAJASALO, HELSINKI Helsingin kaupungin rakennusvirasto on rakennuttanut vuonna 2009 tulvavalleja suojaamaan Laajasalon matalalle rakennettuja kortteleita myrskytulvilta. Laajasalon Kaitalahden pumppaamon kohdalla sijaitsevan tulvapenkereen harjan tasoa on korotettu tasolle N60 +3,05 m. Kaitalahden pumppaamon tulvavaara alueella sijaitsee noin 30 rakennusta (Yrjölä & Viinanen 2012). Alue on maaperältään pääosin ohuen maakerroksen peittämää kalliomaata. Kaitalahti on aiemmin ulottunut syvemmälle sisämaahan ja vanhaan lahdenpohjukkaan on kerrostunut orgaanisia hienoainessedimenttejä, kuten liejua. Vanha lahdenpohjukka on meritulville altista aluetta. Alueen meritulvariskikartassa ei ole huomioitu alueelle tehtyä tulvapengertä ja muita tulvasuojauksia. Kuva 7. Kaitalahden pumppaamo ja tulvapenger (Lähde: FCG 2007)

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 9 Kuva 8. Kaitalahden maaperäkartta 1:20 000

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 10 Kuva 9. Kaitalahden meritulvakartta

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 11 Kuva 10. Kaitalahden meritulvariskikartta (tulvavallia ja pumppaamoa ei ole huomioitu kartassa)

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 12 6 VIIKINOJANPUISTO, HELSINKI Viikinojassa veden virtausta on hidastettu kiemurtelevalla muodolla, kasvillisuudella ja pienillä saarilla. Luonnonmukainen ja vaihteleva kasvillisuus puhdistaa vesiä matkalla Purolahteen. Ekologisesti rakennetulla alueella on viherkattoja sekä pinnoittamattomia pihapiirejä. Viikinojanpuisto on topografialtaan hyvin tasainen savikkoallas, jonne pintavedet valuvat ympäröiviltä kalliomäiltä. Nämä tekijät yhdessä altistavat alueen hulevesitulville, mikä näkyy myös hulevesitulvapotentiaali kartalla. Riskikartalla korkeimpaan luokkaan sijoittuvat alueen koulut ja oppilaitokset. Riskikartta ei huomioi alueelle tehtyjä hulevesiratkaisuja. Kuva 11. Viikinojanpuisto, toukokuu 2014.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 13 Kuva 12. Viikinojanpuiston maaperäkartta 1:20 000

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 14 Kuva 13. Viikinojanpuiston hulevesitulvapotentiaali

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 15 Kuva 14. Viikinojanpuiston hulevesitulvariski (hulevesiojia ja viivytysaltaita ei ole huomioitu kartassa)

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 16 7 HAKUNILAN KARTANO, VANTAA Hakunilan kartanon (Håkansbölen kartano) päärakennus on vuodelta Se on rakennettu vanhan, vuosina valmistuneen päärakennuksen paikalle. Kartanon kantatila on peräisin 1600-luvulta. Håkansbölen kartanoalueen asemakaavamuutoksella (001932, ) ohjataan kartanoalueen tulevaa käyttöä ja täydennysrakentamista alueella. Kormuniitynojan puro virtaa Håkansbölen puiston läpi. Hakunilan kartanon ympäristön alueella putkitettua hulevesiverkkoa on vain kartanorakennuksen ympäristössä. Muuten alueen hulevedet kulkevat avo-ojissa ja laskevat Kormuniitynojaan. Alueen hulevesiä on tulevaisuudessakin tarkoitus johtaa luonnonmukaisesti avo-ojissa ja viherpainanteissa. Kormuniitynojan puron hulevesiä hidastetaan pohjakynnyksellä, padolla ja vesialtailla. Uoman ylin vedenpinta ei saa nousta kaava-alueen vesistössä alimman rakennuksen perustamiskorkeuden (16,9 m mpy N43) yläpuolelle eikä puron tulviminen saa aiheuttaa haittaa kaava-alueen ulkopuolelle. Asemakaavamääräyksissä todetaan mm. että syntyvien hulevesien määrä tulee minimoida säilyttämällä pihat luonnonmukaisina ja vettä läpäisevinä. Hulevedet on käsiteltävä tonteilla imeyttämällä ja viivyttämällä viherpainanteissa ennen niiden johtamista yleiseen hulevesijärjestelmään ja Kormunniitynojaan. (Håkansbölen kartanoalue Asemakaavan muutoksen selostus ). Hakunilan kartanon alue on hienoainessedimenttien (pääosin savi) peittämää vanhaa viljelysmaata, jota halkoo Kormuniitynojan puro. Alueella on lisäksi ohuen moreenin peittämiä kalliomäkiä, mistä pintavedet valuvat ojiin ja Kormuniitynojan puroon. Alueen länsipuolella on asuinalue, josta pintavedet valuvat myös Kormuniitynojan puroon. Hulevesiriskikartalla arvokas kulttuurikohde näkyy korkean riskiluokan alueena. Riskikartassa ei ole huomioitu alueelle tehtyjä hulevesien hallintaratkaisuja. Kuva 15. Hulevesilampi maisemaelementtinä Hakunilan kartanon ympäristössä.

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 17 Kuva 16. Hakunilan kartanon ympäristön maaperäkartta 1:20 000

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 18 Kuva 17. Hakunilan kartanon ympäristön hulevesitulvapotentiaali

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 19 Kuva 18. Hakunilan kartanon ympäristön hulevesitulvariski (hulevesien viivytystä ei ole huomioitu kartassa)

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 20 8 KARTANONKOSKI, VANTAA Vantaan kaupungin hulevesien hallinnan ensimmäisenä prioriteettina on, että hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikalla. Seuraavana vaihtoehtona on johtaa hulevedet pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä. Kartanonkosken asuinalueella syntyvät hulevedet johdetaan alueelle rakennettuihin hulevesialtaisiin. Tiia Helvilän opinnäytetyössä "Hulevesien avojärjestelmien ylläpito todetaan seuraavaa": "Luonnonmukaisissa hulevesien käsittelymenetelmissä eli ns. avoimissa hulevesijärjestelmissä hulevedet ohjataan maan pintaa pitkin erilaisiin järjestelmiin kuten kosteikkoihin, painanteisiin tai kaivantoihin. Usein kyseisiin avojärjestelmiin liittyy kasvillisuutta, kiviainespintoja ja rakenteita, jotka vaativat säännöllistä ylläpitoa ja seurantaa. Useimmilla avojärjestelmillä on muun toimintansa ohella myös virkistyksellistä arvoa esimerkiksi kaupunkiympäristössä. Järjestelmien esteettisten arvojen ja ennen kaikkea toimivuuden vuoksi ylläpidon tulee olla säännöllistä ja suunniteltua." (Helvilä 2013) Kuva 19. Kartanonkosken hulevesiallas rakennusvaiheessa (Kuva: Markku Maunula, SYKE) Kuva 20. Kartanonkosken hulevesijärjestelmä (Kuvat: Laura Muukka, Vantaan kaupunkisuunnittelu)

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 21 Kuva 21. Kartanonkoski, marraskuu 2013 Kartanonkosken asuinalue sijaitsee topografialtaan tasaisella savikolla. Pidättävä maaperä altistaa alueen hulevesille, mikä näkyy myös hulevesitulvapotentiaalikartalla. Riskikartalla korkeimpaan luokkaan sijoittuvat alueen koulut ja oppilaitokset. Riskikartta ei huomioi alueelle tehtyjä hulevesiratkaisuja.

25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 22 Kuva 22. Kartanonkosken maaperäkartta 1:20 000

26 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 23 Kuva 23. Kartanonkosken hulevesitulvapotentiaali

27 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 24 Kuva 24. Kartanonkosken hulevesitulvariski (hulevesiojia ja viivytysaltaita ei ole huomioitu kartassa)

28 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 25 9 MASALAN URHEILUPUISTO, KIRKKONUMMI Masalan urheilupuisto sijaitsee topografialtaan tasaisessa laajassa painanteessa, johon pintavedet valuvat ympäristöstä. Maaperä on huonosti vettä johtavaa savea. Pidättävä maaperä altistaa alueen hulevesille, mikä näkyy myös hulevesitulvapotentiaalikartalla. Hulevesien hallinta laajalla virkistysalueella, jonka ympärillä on kouluja, päiväkoteja ja asutusta, on toteutettu rakentamalla alueen ympärille hulevesiojia ja pidätysaltaita. Riskikartalla korkeimpaan luokkaan sijoittuvat alueen koulut ja oppilaitokset. Riskikartta ei huomioi alueelle tehtyjä hulevesiratkaisuja. Kuva 25. Masalan urheilupuiston hulevesien viivytystä, toukokuu 2014.

29 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 26 Kuva 26. Masalan maaperäkartta 1:20 000

30 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 27 Kuva 27. Masalan hulevesitulvapotentiaali

31 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 28 Kuva 28. Masalan hulevesitulvariski (hulevesiojia ja viivytysaltaita ei ole huomioitu kartassa)

32 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio KONGSBERGIN PUISTO, ESPOONLAHTI, ESPOO Espoonlahden alue on pääosin rakennettua ja maaperäkartalla näkyvät ainoastaan ohuen maapeitteen verhoamat kallioalueet sekä kartoituksen yhteydessä vielä rakentamattomina olleet saviset painanteet. Topografialtaan tasaisille alueille on Espoonlahden alueella pääosin kerrostuneena Itämeren eri vaiheen hienoainessedimenttejä. Kongsbergin puistoon on rakennettu hulevesien viivytysallas, joka kerää lähiympäristön hulevesiä. Riskikartalla korkeimpaan luokkaan sijoittuvat alueen koulut ja oppilaitokset. Riskikartta ei huomioi alueelle tehtyjä hulevesiratkaisuja. Kuva 29. Hulevesien viivytysallas Kongsbergin puistossa, toukokuu 2014.

33 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 30 Kuva 30. Alueen maaperäkartta 1:20 000

34 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 31 Kuva 31. Alueen hulevesitulvapotentiaali

35 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 32 Kuva 32. Alueen hulevesitulvariski (hulevesiojia ja viivytysallasta ei ole huomioitu kartassa)

36 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio LINTUVAARA, ESPOO Lintuvaaran pientaloalueelle on rakennettu hulevesien pidätysallas, joka toimii maisemaelementtinä. Alueen kiinteistöillä on leveät rajaojat, joita pitkin kiinteistöillä syntyvät hulevedet ohjataan pidätysaltaaseen. Alue on hulevesialtaan lähiympäristössä maaperältään vettä huonosti johtavaa savea. Savikkoalue kokoaa pintavesiä myös hieman laajemmalta ympäröivältä pientaloalueelta, joka on topografialtaan korkeammalla. Alue erottuu hyvin hulevesitulvapotentiaalikartalla sekä riskikartalla. Riskikartta ei huomioi alueelle tehtyjä hulevesiratkaisuja. Kuva 33. Hulevesiallas Lintuvaarassa, toukokuu 2014

37 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 34 Kuva 34. Lintuvaaran maaperäkartta 1:20 000

38 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 35 Kuva 35. Lintuvaaran hulevesitulvapotentiaali

39 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CliPLivE-projektin ekskursio 36 Kuva 36. Lintuvaaran hulevesitulvariski (viivytysallasta ei ole huomioitu kartassa)

CliPLivE - Climate Proof Living Environment

CliPLivE - Climate Proof Living Environment SOUTH-EAST FINLAND-RUSSIA ENPI CBC 2007-2013 Riskikartat Itämeren rannikkoalueella CliPLivE - Climate Proof Living Environment Yleistä projektista Kesto: Helmikuu 2012 Elokuu 2014 Rahoittaja: EU:n Kaakkois-Suomi

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Kotka, Hamina ja Porvoo CliPLivE-projektin ekskursio 11.-12.8.2014

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Kotka, Hamina ja Porvoo CliPLivE-projektin ekskursio 11.-12.8.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 11.8.2014 91/2014 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Kotka, Hamina ja Porvoo CliPLivE-projektin ekskursio 11.-12.8.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11.8.2014

Lisätiedot

Näkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista. Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4.

Näkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista. Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4. Näkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4.2015 Sisältö: Climate Proof Living Environment; Kristiina Nuottimäki, GTK Keidas;

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 1 (10) Liite 1 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4 Viherkatot... 6 Huleveden viivyttäminen

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Hulevedet uhka vai mahdollisuus? Hulevedet uhka vai mahdollisuus? Maarit Leppänen Vantaan kaupunki Kaupungistumine n + ilmastonmuutos Hulevesiä pääsee jätevesiviemäriin Hulevesien saasteet lisääntyvät synnyn estäminen Läpäisemätöntä pintaa

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Lahden kaupungin hulevesiohjelma Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki

Lisätiedot

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa 11.10.2012 Projektijohtaja Pertti Tamminen Vuores Vuores Vuores kaupunkirakenteessa Vuores Vuores Topografia 13.7.2012 5.7.2012

Lisätiedot

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku

Lisätiedot

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Kuvitteellisessa Purola kaupungissa on hyvin monenlaista maankäyttöä. Kaupungista löytyy asuinalueita, teollisuusaluetta,

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely Olli-Pekka Mäki 1

Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely Olli-Pekka Mäki 1 Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely 3.4.2014 Olli-Pekka Mäki 1 Hulevesiohjelman taustaa Hulevesiohjelman laatiminen perustuu Turun ja Helsingin Itämerihaasteen toimenpideohjelmaan

Lisätiedot

Tyyntä myrskyn edellä

Tyyntä myrskyn edellä Tyyntä myrskyn edellä - hulevesien ja hulevesitulvien hallinta - viitekehyksenä ajankohtaiset lakimuutokset - kunnan vastuut - kustannustehokkuus Henry Westlin, Vantaan kaupungininsinööri Ulla-Maija Rimpiläinen,

Lisätiedot

Hulevesien hallinta Vantaalla

Hulevesien hallinta Vantaalla Hulevesien hallinta Vantaalla yhteistyö ja hulevesiratkaisujen valintaperusteita 25.11.2014 Marika rava vesihuollon suunnittelupäällikkö Vantaan hulevesityöryhmä Maankäytön, ympäristön ja rakentamisen

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-

Lisätiedot

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen käsittely

Hulevesien luonnonmukainen käsittely 1 Hulevesien luonnonmukainen käsittely Hulevesien hallinta maankäytön suunnittelussa 27.2.2013 OULU MAISEMA-ARKKITEHTI ANTTI-JAAKKO KOSKENNIEMI 2 HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Esityksen

Lisätiedot

Maaperän rakennettavuusselvitys Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere Ossi Ikävalko ja Janne Huitti

Maaperän rakennettavuusselvitys Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere Ossi Ikävalko ja Janne Huitti Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen Yksikkö Espoo 18.09.2008 Maaperän rakennettavuusselvitys Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere Ossi Ikävalko ja Janne Huitti Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi Tampere

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesitulvariskien alustava

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Vantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta. Antti Auvinen 20.10.2015

Vantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta. Antti Auvinen 20.10.2015 Vantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta Antti Auvinen 20.10.2015 SISÄLTÖ KÄSITTEITÄ... 3 1. JOHDANTO... 4 2. TULVIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS... 6 2.1. LAKI TULVARISKIEN HALLINNASTA... 6

Lisätiedot

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä

Lisätiedot

AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO. 25.11.14 viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen

AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO. 25.11.14 viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO 25.11.14 viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen Hulevesialtaiden, -ojastojen ja patojen ylläpitoon vaikuttavia tekijöitä Sijainti Hulevesijärjestelmän rakenne

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa

Lisätiedot

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI Koskenniska 2, 01360 Vantaa 15.6.2011 Korjausrakentaminen ja Koskimyllyn päiväkoti, Vantaan kaupunki TARKASTUSRAPORTTI 3.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Maaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori

Maaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori Etelä-Suomen Yksikkö 16.1.2007 Espoo Maaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori Lahdesjärvi-Lakalaiva Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja

Lisätiedot

Miten kaupungissa varaudutaan muuttuviin vesimääriin?

Miten kaupungissa varaudutaan muuttuviin vesimääriin? Ilmastonkestävä kaupunki Miten kaupungissa varaudutaan muuttuviin vesimääriin? kaupungininsinööri Helsingin kaupungin rakennusvirasto 1 Helsingin kaupungin HULEVESISTRATEGIA 2007 Päämäärät: - Tulvimishaittojen

Lisätiedot

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Etelä-Suomen yksikkö 31.4/2010/17 18.03.2010 Espoo Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Arkistoraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Liite 2 1 (6) LIITE 2 Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Sisältö Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla... 2 Eroosion hallinta... 3 Hulevesien hallinta työmaa-alueilla...

Lisätiedot

RAPORTTI 25.6.2014. LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys

RAPORTTI 25.6.2014. LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys RAPORTTI 25.6.2014 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170 JA OSA KORTTELISTA 160 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 28.1.2013 - 1 - RAKENTAMISOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI LAKARIN LOGISTIIKKA- JA TEOLLISUUSALUE, VAIHE 2

RAUMAN KAUPUNKI LAKARIN LOGISTIIKKA- JA TEOLLISUUSALUE, VAIHE 2 SUUNNITELMASELOSTUS Projekti 1510004515 Päivämäärä 14.11.2014 8.1.2015; lisätty kappale 2.3 Tilaaja Rauman kaupunki RAUMAN KAUPUNKI LAKARIN LOGISTIIKKA- JA TEOLLISUUSALUE, VAIHE 2 Kuva: Rauman kaupunki,

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

Hienon asuinalueen muodostuminen

Hienon asuinalueen muodostuminen Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

TM VOIMA OY: n YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISEN HAPPAMAN SULFAATTIMAAN ESIINTYMISEN ARVI- OINTISELOSTUS

TM VOIMA OY: n YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISEN HAPPAMAN SULFAATTIMAAN ESIINTYMISEN ARVI- OINTISELOSTUS Arviointiselostus 1 (9) TM VOIMA OY: n YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISEN HAPPAMAN SULFAATTIMAAN ESIINTYMISEN ARVI- OINTISELOSTUS Arviointiselostus 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto

Lisätiedot

Vesi kaavassa, yleiskaava

Vesi kaavassa, yleiskaava FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki

Lisätiedot

Valuma-alueen karttatutkimus. Valuma-alueen rajaus. Valuma-alueen korkeussuhteet

Valuma-alueen karttatutkimus. Valuma-alueen rajaus. Valuma-alueen korkeussuhteet Valuma-alue - vesi valuu ja virtaa Kun sadepisara tipahtaa maan pinnalle, se joko haihtuu, imeytyy maahan tai jatkaa matkaansa valumalla alamäkeen. Jos matkalla tulee kuoppa vastaan, pisaroita kertyy siihen

Lisätiedot

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustatietoa Suurpellosta Lähtökohtana valumaaluetason tarkastelu Hallinta yleisillä alueilla Korttelitason hallintamenetelmät

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN VAIKUTTAVUUS Geotieteellinen tutkimus Palvelut Geologisen tiedon keruu YHDYSKUNTARAKENTAMISEN tutkimusohjelma ja palvelut Ossi Ikävalko 2013 1 Esityksen sisältö Yleistä GTK:n yhdyskuntarakentamisen ohjelmasta

Lisätiedot

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Maakuntakaava ja maankäytön muutos vesien huomioon ottaminen ja paikkatietoaineistot Lasse Rekola ympäristöasiantuntija Yhteen sovittaa

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS

ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 28.6.2012 Viite 82143065 ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS HOLLOLAN PORTTI, ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS Päivämäärä 7.6.2012, päivitetty

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan Lahdessa

Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa KILPAILUN TAVOITTEET Löytää uusia hulevesien hallinnan ja käsittelyn ratkaisuja, jotka sopivat Lahden kaupungin ja rakennusyritysten käyttöön.

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy Rovaniemen kaupunki SINETÄN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita koskeva selvitys 150-P14649 30.11.2011 FCG Finnish Consulting Group

Lisätiedot

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE 526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Helsingin kaupungin HULEVESISTRATEGIA. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2008:9 / Katu- ja puisto-osasto

Helsingin kaupungin HULEVESISTRATEGIA. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2008:9 / Katu- ja puisto-osasto Helsingin kaupungin HULEVESISTRATEGIA Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2008:9 / Katu- ja puisto-osasto Julkaisija Helsingin kaupungin rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto Tekijät Paula

Lisätiedot

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Etelä-Suomen yksikkö 4.2.2008 Espoo Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Arkistoraportti Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kuninkaankolmio. Aluerakentamisprojekti, Kuninkaantammi ja Honkasuo. 7.2.2014 Asuntoinfo. Kaupuginkanslia / Talous- ja suunnitteluosasto

Kuninkaankolmio. Aluerakentamisprojekti, Kuninkaantammi ja Honkasuo. 7.2.2014 Asuntoinfo. Kaupuginkanslia / Talous- ja suunnitteluosasto Kuninkaankolmio luerakentamisprojekti, Kuninkaantammi ja Honkasuo suntoinfo Kaupuginkanslia / Talous- ja suunnitteluosasto 6.2.2009 Kuninkaankolmio SILVOL VNTNJOKILKSO KUNINKNTMMI URHEILUPUISTO MYYRMÄKI

Lisätiedot

TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ. Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi 6.10.2009

TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ. Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi 6.10.2009 TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi 6.10.2009 KAUPPATORI 9.1.2005 LÄHTÖTILANNE Ilmastonmuutos Meriveden pinnan nousu (max Helsingissä NN +1,40 2005) Rankkasateiden lisääntyminen

Lisätiedot

GREEN STORMWATER INFRASTRUCTURE -Hulevesiesimerkkejä Pohjois-Amerikasta. Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti, Jyväskylän kaupunki

GREEN STORMWATER INFRASTRUCTURE -Hulevesiesimerkkejä Pohjois-Amerikasta. Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti, Jyväskylän kaupunki GREEN STORMWATER INFRASTRUCTURE -Hulevesiesimerkkejä Pohjois-Amerikasta Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti, Jyväskylän kaupunki Ympäristö ja tiivistyvät taajamat, Vaasa 30.9.2015 Esityksen sisältö Stormwater

Lisätiedot

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI 1 Aihe: Alue: Tekijä(t): Pvm: 17.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: KAN 1253/2010 Hulevesitulvariskien alustava arviointi Nokian kaupunki suunnitteluinsinööri

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.02.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.02.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.02.2016 Sivu 1 / 1 2480/2013 10.02.03 30 Lahnus-Korpilampi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 720604, 87. kaupunginosa Lahnus Valmistelijat

Lisätiedot

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Hulevesien määrä tulee kasvamaan Syitä on kaksi: kaupunkirakenteen

Lisätiedot