Säädön toiminnan tarkastaminen käyttöolosuhteissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säädön toiminnan tarkastaminen käyttöolosuhteissa"

Transkriptio

1 Säädön toiminnan tarkastaminen käyttöolosuhteissa Suositus K14/1997

2 Suomen Kaukolämpö ry 1997 ISSN Viite: Sky-kansio 1/5

3 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY SUOSITUS K14/1997 Tämä suositus käsittelee kaukolämmön lämmönjakokeskusten säätöjärjestelmien toiminnan tarkastamista käyttöolosuhteissa. Suosituksessa esitetään kolme erilaajuista tarkastusmenettelyä säätölaitteiden vastaanottoa tai käytönaikaista tarkastusta varten. Menettelyohje perustuu Teknillisessä korkeakoulussa tehtyyn tutkimukseen, jonka ovat tehneet DI Riikka Koskelainen ja DI Marikka Ohvanainen. Suosituksessa on myös esitetty laitteistovaatimukset onnistuneen testauksen suorittamiseksi. Tämä suositus on tarkoitettu kaikkien kaukolämpöalalla toimivien käyttöön ohjeeksi siitä, miten säätöjärjestelmien toimivuus voidaan testata. Tässä esitetty säätöjärjestelmän testaus voidaan myös sisällyttää osana kaukolämmityslaitteiden katselmukseen, joka on esitelty Sky:n suosituksessa K3/95. Suositus on hyväksytty Suomen Kaukolämpö ry:n hallituksessa Lämmönkäyttötoimikunta Veli-Matti Mäkelä Timo Pesonen Henry Virtanen Timo Neira Tuomo Toivanen Oiva Välikangas Mirja Tiitinen Lappeenrannan Energia Tampereen kaupungin sähkölaitos Lahti Energia Oy Helsingin Energia Hyvinkään Lämpövoima Oy Oulun Energia Suomen Kaukolämpö ry

4

5 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY SUOSITUS K14/1997 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ Taustaa Säädön toimintavaatimukset Testausmenetelmälle asetettavat yleiset tavoitteet Testauksen luotettavuus SÄÄTÖLAITTEIDEN TOIMINNAN TESTAAMINEN Säädön tarkistus Säädön analysointi Yhden säätöpiirin analysointi Lämmönjakokeskuksen säädön analysointi Ilmastointijärjestelmät TESTAUSLAITTEISTO Mittausjärjestelyt Tarvittavat laitteet Tiedonkeruulaitteisto Lämpötila-anturit Painelähettimet Virtausmittarit Lämpöenergian mittauslaitteiden hyödyntäminen Toimintaohjeet Lämpötila-anturien asennus Mittaustietojen tallennus ja käsittely Tietojen kirjaaminen OHJEITA JA ESIMERKKEJÄ Laitteistoratkaisuja Esimerkkejä tuloksista KEHITYSMAHDOLLISUUKSIA Säätökeskusten informaation hyödyntäminen Säätökeskusten kehittäminen testausta palveleviksi DDC-säätöjärjestelmät KIRJALLISUUTTA... 18

6

7 1 1. YLEISTÄ Lämmönjakokeskusten säätölaitteiden testauksen tarkoituksena on ennalta määritellyn menettelyn mukaisesti varmistaa säätöjärjestelmän toiminta. Testaustoiminnalla selvitetään järjestelmissä mahdollisesti olevat virheet. Syyn selvittämisen ja poistamisen jälkeen laitteiston toiminta tarkoituksenmukaistuu ja tehostuu. Edellä mainittuja tavoitteita voidaan edistää esimerkiksi seuraavin toimenpitein: - Yritykset tarjoavat testauspalvelua puolueettomina eliminä järjestelmän luovutuksen ja vastaanoton yhteydessä. - Testaaja tarkastaa, onko laitteisto toteutettu ja vastaanotettu asianmukaisesti (erityisesti säätö- ja automaatiojärjestelmien virittäminen). - Testausta käytetään rakennusten kunnossapito- ja saneerauskohteiden selvittämisessä ja toimenpiteiden jälkeisen toimivuuden toteamisessa. - Tuotetaan tietoa suunnittelijoille sekä opetus- ja tutkimuslaitoksille. - Testataan laitoksia ja järjestelmiä jo tuotekehitysvaiheessa. 1.1 Taustaa Säätötulokseen vaikuttaa monia eri tekijöitä; lämmönsiirtimien, venttiilien, säätölaitteiden, pumppujen ja putkistojen yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi ei ole yksinkertaista. Jo pienetkin eroavaisuudet esim. komponenttien toleransseissa saattavat näkyä säätötuloksessa. Säätötulokseen vaikuttaa myös, kuinka säätimet on viritetty ja lämmönjakokeskusten laitteet mitoitettu. Ihmisen fysiologia asettaa omat vaatimuksensa sekä käyttöveden että sisäilman lämpötilalle. Vaatimukset ovat yleensä hyvin yksilökohtaisia. Psykologiset tekijät vaikuttavat siihen, miltä lämpötilaärsyke tuntuu. Lämpötilaärsykkeiden aiheuttamia tuntemuksia on selvitetty mm. teoksessa Indoor Climate /4/. Ihon ollessa kosketuksissa huomattavasti lämpimämmän aineen kanssa ihmisen kipukynnys ylittyy. Kipukynnyksen rajana pidetään C. Lämpötilaärsykkeen muutosnopeus voi aiheuttaa myös epämiellyttäviä tuntemuksia. Suuretkin lämpötilan muutokset voivat jäädä tuntematta, jos ne tapahtuvat riittävän hitaasti. Muutosnopeuden kasvaessa ihminen aistii yhä pienempiä lämpötilan vaihteluja. Lämpötilaärsykkeen muuttuessa 0,1 C/s, ihminen aistii alle 0,5 C muutoksen. Jos lämpötilaärsykkeen muutosnopeus on 0,01 C/s, muutoksen aistii vasta lämpötilan muuttuessa n. 3 C /4/.

8 2 1.2 Säädön toimintavaatimukset Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet -julkaisussa /3/ on asiakkaalle asennetuille säätöjärjestelmille asetettu vaatimuksia lämpölaitoksen ilmoittamissa käyttöolosuhteissa lämmönjakohuoneesta mitattuna. Taulukko 1. Säädölle asetetut toimintavaatimukset eri säätöjärjestelmissä käyttövesi lämmitys ilmanvaihto Suurin pysyvä poikkeama 2 C. 2 C. 2 C. asetusarvosta Suurin hetkellinen poik- 10 C 5 C 10 C keama asetusarvosta Sallittu jatkuvan huojunnan 2 C 0,5 C 0,5 C amplitudi Sallittu palautumisaika 2 minuut- 2 minuut- 2 minuutmuutoksen alkuhetkestä tia tia tia siihen hetkeen, kun 1. kohdassa esitetty vaatimus täyttyy Ohjearvojen mukaisesti toimiva säätöjärjestelmä mahdollistaa hyvän asumisviihtyvyyden ja -turvallisuuden sekä säästää energiaa. 1.3 Testausmenetelmälle asetettavat yleiset tavoitteet Testausmenetelmän tulee olla yleisesti hyväksyttävissä sekä käytettävissä nykyisillä laite- ja henkilöresursseilla. Menetelmän käytöstä aiheutuvien kustannusten tulee olla kohtuullisia. Mittaustulosten tulee olla riittävän tarkkoja, jotta niiden perusteella voidaan tutkia säätöjärjestelmän ominaisuuksia. Testausmenetelmä on kehitetty urakoitsijoiden, suunnittelijoiden ja kaukolämpöyritysten käyttöön. Mittauslaitteisto- ja menetelmäsuositus on pyritty kehittämään sellaisiksi, että kynnys menetelmän käyttöönottoon on mahdollisimman matala. Mittauslaitteiston on kuljettava helposti mukana, laitteiston asentaminen on oltava nopeaa ja mittausten tekeminen helppoa.

9 3 1.4 Testauksen luotettavuus Testausmenettelyn tulee olla sellainen, että sillä saavutetaan sama tulos testaajasta riippumatta. Mittausmenetelmät on vakioitava ja niiden tulee olla hyvin toistettavissa. Mittaukset tulee tehdä aina samalla tarkkuudella ja virhelähteet tulee ottaa jokaisella mittauskerralla samalla tavalla huomioon. Tietojen keruu ja tulostus tulee olla ennalta suunniteltu ja ryhmitelty. Testaustulosten käsittely ja tulkinta kuuluu osana testaukseen, joten asiakkaan tulee saada testauksesta asiantuntijan laatima kirjallinen raportti, joka sisältää toimenpide-ehdotukset. Tulokset tulee esittää käyttäjän kannalta havainnollisessa muodossa. 2 SÄÄTÖLAITTEIDEN TOIMINNAN TESTAAMINEN 2.1 Säädön tarkistus Säätötuloksen testaamiselle on tarkoituksenmukaista määritellä useampia, eri laajuisia testausmenetelmiä. TKK:lla tehdyn tutkimuksen /5/ perusteella on päädytty suosittelemaan kahta erilaista testausmenetelmää. Säädön tarkistuksessa tarkastellaan yhden säätöpiirin säätötulosta ja verrataan sitä asetettuhin vaatimuksiin. Säädön analysoinnissa mitataan useampia lämpötiloja ja virtauksia sekä paineita, jotta säätötulosta ja siinä esiintyvien poikkeamien syitä voidaan analysoida. Säädön analysoinnissa voidaan tarkastella joko yksittäistä säätöpiiriä tai laajimmillaan lämmönjakokeskuksen koko säätöjärjestelmää. Säädön analyoinnissa selvitetään säätötulokseen vaikuttavia tekijöitä ja etsitään korjausmahdollisuuksia. Säätöongelmat voivat johtua väärin mitoitetusta tai valitusta säätöventtiilistä, joten säätöventtiilin mitoitus on syytä tarkistaa jo ennen mittauksia. Yhden säätöpiirin tarkistusmenettely vaatii noin 2-3 tunnin työn, säätöpiirin analysointi sen sijaan vie raportointeineen vähintään 5-6 tuntia. Suppeimmassa mittauksessa keskitytään tarkastelemaan säätöpiirin säätötulosta. Säätötulosta verrataan säädölle annettuihin toimintavaatimuksiin. Mittausten perusteella selvitetään, ilmeneekö lämpötilassa huojuntaa, pysyviä tai hetkellisiä poikkeamia tai ajelehtimista. Menetelmällä ei pyritä selvittämään mahdollisten ongelmien syitä. Yleisimmin tarkastellaan lämpimän käyttöveden säätöä. Mitattavat suureet ovat tällöin lämpimän käyttöveden ja kaukolämmön paluuveden lämpötilat. Kaukolämmön paluuveden lämpötilan muutokset ilmentävät käyttöveden kulutuksen muutoksia. Muista säätöjärjestelmän mittaus- ja säätösuureista kirjataan vain hetkellistiedot mittausolosuhteiden selvittämiseksi.

10 4 Säätötuloksen tarkistusmenetelmä ei aseta mittauslaitteistolle suuria vaatimuksia. Laitteistolla rekisteröidään kahta lämpötilaa, muut lämpötilat ja paineet kirjataan kalibroiduista lämpötila- ja painemittareista. Taulukko 2. Säädön tarkistusmenetelmä Mitattavat suureet - tutkittavan säätösuureen lämpötila (- kaukolämmön paluuveden lämpötila) Hetkellisesti rekisteröitävät suureet - käyttöveden kierron lämpötila - kaukolämmön tulo- ja paluulämpötila - kaukolämmön tulo- ja paluupaine - muiden säätöpiirien toimintalämpötilat - kylmän käyttöveden paine Tarvittava laitteisto - piirturi tai - tiedonkeruulaitteisto, 2 kanavaa lämpötilamittaukseen Mittaus - rekisteröidään 1 (tai 2) lämpötilaa 2-5 sekunnin välein vuorokauden ajan - kirjataan hetkelliset lämpötilat ja paineet 2.2 Säädön analysointi Analysointijärjestelmässä pyritään säätötuloksen arvioinnin lisäksi selvittämään ongelmien syyt. Tässä menetelmässä mitataan tutkittavien suureiden lämpötilat ja virtaukset, kaukolämmön tulo- ja paluuveden lämpötilat sekä kaukolämpöveden virtaus. Kaukolämpöveden virtauksen mittauksessa voidaan hyödyntää lämpöenergian laskutusmittaria Yhden säätöpiirin analysointi Yhden säätöpiirin toimintaa voidaan selvittää melko suppealla laitteistolla. Tällöin mitataan vain ko. suureen lämpötila ja virtaus, kaukolämmön tulo- ja paluuveden lämpötilat sekä kaukolämpöveden virtaus. Muista säätöjärjestelmistä kirjataan hetkelliset lämpötilat ja paineet. Käyttöveden säätöä tarkasteltaessa mitataan myös käyttöveden kierron lämpötila.

11 5 Taulukko 3. Yhden säätöpiirin analysointi Mitattavat suureet - tutkittavan säätösuureen lämpötila - tutkittavan säätösuureen virtaus (- käyttöveden kierron lämpötila) - kaukolämmön tulo- ja paluulämpötila - kaukolämpöveden virtaus Hetkellisesti rekisteröitävät suureet - muiden säätöpiirien toimintalämpötilat - kaukolämmön tulo- ja paluupaine - kylmän käyttöveden paine Tarvittava laitteisto - tiedonkeruulaitteisto: 4 kanavaa lämpötilamittaukseen, 2 kanavaa virtausmittaukseen Mittaus - lämpötilat ja virtaukset rekisteröidään 2-5 sekunnin välein vuorokauden ajan - kirjataan hetkelliset lämpötilat ja paineet Lämmönjakokeskuksen säädön analysointi Lämmönjakokeskuksen säädön analysoinnissa kartoitetaan koko lämmönjakokeskuksen säätötilannetta ja -olosuhteita sekä säätöongelmien syitä. Testaus tehdään kaikille säätöpiireille samalla tavalla kuin edellisessä kohdassa esitetty yhden säätöpiirin testaus, tässä menetelmässä tarvittava laitteisto on kuitenkin edellistä laajempi. Taulukko 4. Lämmönjakokeskuksen säätöjärjestelmän analysointi Mitattavat suureet - lämpimän käyttöveden lämpötila - käyttöveden kierron lämpötila - lämmitysverkoston meno- ja paluuveden lämpötilat - ilmastointiverkoston meno- ja paluuveden lämpötilat - kaukolämmön tulo- ja paluuveden lämpötilat - lämpimän käyttöveden virtaus - kaukolämpöveden virtaus - kaukolämmön tulo- ja paluuveden paineet - kylmän käyttöveden paine Tarvittava laitteisto - tiedonkeruulaitteisto: 8 kanavaa lämpötilamittaukseen, 2 kanavaa virtausmittaukseen ja 3 kanavaa painemittaukseen Mittaus - lämpötilat ja virtaukset rekisteröidään 2-5 sekunnin välein vuorokauden ajan

12 6 2.3 Ilmastointijärjestelmät 3 TESTAUSLAITTEISTO 3.1 Mittausjärjestelyt Ilmastointijärjestelmien säädön toiminnalle on asetettu vaatimukset standardissa SFS 5768 ja mittaukset on määritelty standardissa SFS Mittauslaitteiston tulee olla kevyt, pieneen tilaan mahtuva ja helposti mukana kuljetettava. Mittauslaitteiden asentaminen mittauskohteeseen tulee olla myös helppoa ja nopeaa. Siirrettävyyden ja kenttäolosuhteissa mittaamisen vuoksi anturien kiinnityksen ja liitäntöjen tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia ja kestäviä. Mittalaitteiden epätarkkuus saa olla säädön arviointimenetelmässä korkeintaan ± 1 C ja muissa testausmenetelmissä korkeintaan ± 0,3 C /2/. Testausten yhteydessä tarkastetaan automaatiojärjestelmien mittausepätarkkuus (esim. DDC-järjestelmä), mikä ei saisi olla suurempi kuin ± 0,5 C. Mittausjakso tulee valita tarpeeksi pitkäksi. Mittaus suoritetaan aikana, jolloin kulutus vaihtelee normaaleissa rajoissa. Siihen tulee sisällyttää jaksoja, jolloin kulutus on minimissään, ja toisaalta jaksoja, jolloin saavutetaan vuorokautinen huippu. Suositeltava mittausaika on vuorokausi. Vuorokautinen mittaus vaatii tiedonkeruulaitteistolta paljon kapasiteettia, mikä täytyy ottaa huomioon laitteistoa ja mittaussuureiden määrää, mittausaikoja ja - välejä suunniteltaessa. Taulukkoon 5 on koottu tekijöitä, jotka täytyy testausmenetelmää suunniteltaessa ottaa huomioon. Taulukko 5. Testausmenetelmissä huomioitavia seikkoja. Testauksessa huomioitavat tekijät Mittausaika Mittausväli Valittava tarpeeksi pitkäksi. Mittausjaksoon sisällytetään käyttöveden huippu- ja minimikuormituksia. Pitkän mittauksen aiheuttamat kapasiteettivaatimukset tulee ottaa huomioon laitteistoa suunniteltaessa. Valitaan siten, että muutokset mitattavissa suureissa saadaan rekisteröityä. Suositeltava mittausväli on 2-5 s.

13 7 Mittausanturit Mittausanturien sijoittaminen Mittauslaitteisto Mittaukset Mittausantureiden tulee olla nopeita ja kestäviä sekä helposti asennettavia pinta-antureita. Mittauskohdan tulee olla sileä, siinä ei saa olla hitsaussaumaa, paksua maalikerrosta tms. Anturi on kiinnitettävä tukevasti ja eristettävä muusta ympäristöstä hyvin. Laajimmassa testausmenettelyssä mittauslaitteiston tulee pystyä mittaamaan yli kymmentä mittaussuuretta vuorokauden ajan 2-5 sekunnin mittausvälillä. Suppeimmassa testausmenettelyssä riittää kahden suureen mittaaminen 2 sekunnin välein. Mitataan kaukolämmön normaalia käyttökuormitusta. Mittaukset tehdään lämmityskaudella. Käyttöveden säätölaitteiden toiminta voidaan mitata myös kesällä. Lämpötilan mittaus Painemittaus Virtausmittaus Mitattavia suureita ovat lämmin käyttövesi, lämpimän käyttöveden kierto, lämmityksen meno- ja paluuvesi, ilmastoinnin meno- ja paluuvesi sekä kaukolämmön tulo- ja paluuvesi. Tilanteesta riippuen valitaan tarkasteltavat suureet. Meno- ja tulopaineiden jatkuva mittaus ei ole välttämätöntä. Hetkelliset arvot kirjataan kalibroiduista painemittareista. Virtausmittaus ei ole välttämätön säädön tarkistusmenetelmässä. Käyttöveden kulutuksen vaihtelu voidaan tällöin päätellä kaukolämmön paluuveden lämpötilan muutoksista. 3.2 Tarvittavat laitteet Testauslaitteisto koostuu tiedonkeruulaitteistosta, jonka muodostavat dataloggeri ja kannettava mikrotietokone, sekä mittausantureista. Tarpeen mukaan mitataan eri lämpötiloja, paineita ja virtausmääriä.

14 Tiedonkeruulaitteisto Säädön arviointimenetelmässä piirturi on riittävä mittausväline ellei tuloksia tarvita tiedostomuodossa jatkokäsittelyä varten. Tiedonkeruulaitteiston tulee olla kannettava ja helposti siirrettävä, joten sen kokoon ja rakenteeseen tulee kiinnittää huomiota. Laitteiston koko on jossain määrin verrannollinen sen mahdollisuuksiin rekisteröidä mittaussuureita. Pienimmissä tiedonkeruulaitteissa on yleensä vain muutama mittauskanava. Suppeimmassa testausmenettelyssä riittää, kun tärkeimmät lämpötilat saadaan mitattua. Testattaessa koko lämmönjakokeskuksen säätöjärjestelmän toimintaa liitynnät paine- ja virtausmittauslaitteita varten ovat tarpeellisia. Tiedonkeruulaitetta valittaessa on tiedettävä, minkä tyyppisiä lämpötilaantureita tullaan käyttämään. Laite voi rajoittaa lämpötila-anturin tyyppiä tai mahdollisuutta liittää siihen painelähettimiä tai virtausmittauslaitteita. Taulukkoon 6 on koottu seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon tiedonkeruulaitetta valittaessa. Taulukko 6. Huomioon otettavia seikkoja tiedonkeruulaitteistoa valittaessa. Laitteiston koko Liitännät Kanavien määrä - säädön arviointimenetelmä - säädön tarkistusmenetelmä - säätöjärjestelmän analysointimenetelmä Anturit Laitteiston tulee olla kannettava. Liitäntöjen tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia ja kestäviä, koska toimitaan kenttäolosuhteissa. 2 kanavaa lämpötilamittaukseen 4 kanavaa lämpötilamittaukseen 2 kanavaa virtausmittaukseen 8 kanavaa lämpötilamittaukseen 2 kanavaa virtausmittaukseen 3 kanavaa painemittaukseen Otettava huomioon minkälaiset anturit valittuun tiedonkeruulaitteistoon soveltuvat. Anturien on oltava riittävän nopeita.

15 9 Muisti Tiedonkeruuohjelma Tiedostomuoto Mittaustiedot kerätään joko loggerin tai kannettavan tietokoneen muistiin. Jos mittaukset ovat pitkiä, loggerin muistikapasiteetti on usein riittämätön. Loggerin ja tiedonkeruuohjelman on tuettava toisiaan. Jos mittaukset ovat pitkäkestoisia, tulisi tiedoston olla esim. ASCII-muodossa, jolloin se vie suhteellisen vähän tilaa. Tiedoston jatkokäsittely on myös otettava huomioon Lämpötila-anturit Testausmenetelmää tullaan käyttämään lämmönjakokeskuksissa, joiden käyttöä ei voida keskeyttää anturien asennuksen ajaksi. Tästä syystä lämpötila-anturit voidaan asentaa joko putken pinnalle tai suojataskuun. Yksi tärkeimpiä lämpötilamittaukselta vaadittavia ominaisuuksia on nopeus. Lämpötilapiikkien tai nopean huojunnan havaitsemiseksi lämpötila-antureiden on pystyttävä seuraamaan nopeita muutoksia. Suojataskuun asennettavat anturit todettiin TKK:n tutkimuksessa liian hitaiksi /5/. Putken pinnalta tai suojataskusta tehtävän lämpötilamittauksen ongelmana on virtauksen todellisen lämpötilan ja pintalämpötilan välinen ero, jonka on joissakin mittauksissa todettu olevan 1-3 C /2/. Lämpötilaa mitataan putken päältä joko Pt100-vastusanturilla tai K-tyypin termoelementillä. Käyttöveden kulutuspisteissä lämpötilaa mitataan suoraan vesisuihkusta termoelementillä. Pt100-vastusantureista tulee valita massaltaan mahdollisimman pieni anturi. Suurin osa markkinoilla olevista antureista on liian suuria ja siten aivan liian hitaita pintamittaukseen. On myös mahdollista käyttää päällystämättömiä Pt100-elementtejä, mutta ne eivät ole mekaanisesti riittävän kestäviä. Pt100-vastusanturin yleisimmssä tyypissä on neliöprofiilinen päällystetty anturi, jossa usein on reikä kiinnitystä varten. TKK:n tutkimuksessa testattiin kolmea eri kokoa, joista pienin (4 x 4 x 25 mm) osoittautui riittävän nopeaksi. Termoelementeistä voidaan valita joko suojaamaton termoelementtilanka tai päällystetty elementti. Termoelementtilanka on päällystettyä elementtiä huomattavasti edullisempi vaihtoehto, mutta päällystetty elementti on me-

16 Painelähettimet Virtausmittarit kaanisesti kestävämpi. Termoelementtilankaa ei esimerkiksi voi laittaa veteen. Painemittauksessa käytetään mittausyhteisiin asennettavia painelähettimiä, jotka muuttavat syötetyn virran jännitteeksi. Jos jatkuvaa painemittausta ei tarvita, voidaan paineet lukea mittausyhteisiin asennettavista erillisistä kalibroiduista painemittareista. Kylmän veden painemittaus on tarpeen, mikäli käyttöveden säätötuloksessa on ongelmia, joita ei muutoin saada selvitettyä. Virtausmittauksessa voidaan käyttää kannettavaa, putken päältä mittaavaa ultraäänivirtausmittaria. Se soveltuu kaikkien homogeenisten, ääntä johtavien ja puhtaiden nesteiden mittaamiseen. Neste voi sisältää myös hieman kaasukuplia tai kiintoaineita. Mittarissa voi olla oma dataloggeri tai se voidaan kytkeä suoraan ulkoiseen tiedonkeruulaitteeseen. Mittaria valitessa tulee kiinnittää huomiota sen helppokäyttöisyyteen. Virtausmittaria voidaan käyttää eri verkostojen virtausmittauksiin, vaikkakin käyttöveden virtaus tullee olemaan pääasiallinen mittauskohde Lämpöenergian mittauslaitteiden hyödyntäminen 3.3 Toimintaohjeet Nykyaikaisissa lämpöenergiamittareissa on viestiliitäntöjä, joista voidaan saada tietoja mm. tehosta ja vesivirrasta. Viesti on joko suoraan tehoon ja/tai virtaukseen verrannollinen virta- tai jänniteviesti tai pulssiviesti. Pulssimuotoinen viesti on parhaimmillaan nopea testipulssi, joka on lähes yhtä hyvä kuin jatkuva virta- / jänniteviesti. Tiedonsiirtoon käytetty lähtöliitäntä on mittarista riippuen RS232, RS 485, M- Bus tai optinen lähtö. Tarvittavat mittauspisteet on esitetty liitteen 1 kaaviossa.

17 Lämpötila-anturien asennus Mittausjärjestelyissä tulee kiinnittää erityistä huomiota anturien sijoittamiseen ja kiinnittämiseen. Mittauskohta puhdistetaan esim. hiekkapaperilla, jotta putken pinta mittauskohdasta olisi mahdollisimman sileä ja puhdas. Mittauskohdassa ei saa olla putkien liitoskohtia, jottei virtaus ole tavallista turbulenttisempaa tai putken paksunnoksia, jolloin lämmönsiirtyminen putken pinnalle heikentyy. Anturi kiinnitetään mahdollisimman tukevasti putkeen. Putken pintalämpötila voi olla lähes 100 C, joten on varmistettava, että anturin kiinnitys pitää koko mittausjakson ajan. Anturi on eristettävä mahdollisimman hyvin muusta ympäristöstä. Kun mitataan lämpötilaa virtauksesta, anturin on oltava koko ajan kosketuksissa mitattavan aineen kanssa Mittaustietojen tallennus ja käsittely Tietojen kirjaaminen Pitkissä mittauksissa tulee tarkistaa mittaustiedoston maksimikoko ja mitä tapahtuu, kun tiedosto täyttyy. Joissakin ohjelmissa saattaa oletusarvona olla, että tiedoston täytyttyä uusi mittausdata tallentuu samaan tiedostoon aikaisempien tietojen päälle. Yleensä mittausohjelmissa on asetukset, joilla tiedoston täytyttyä mittaukset ohjautuvat uuteen tiedostoon. Vuorokautinen laajempi mittaus ASCII-muodossa mahtuu yhdelle levykkeelle. Jos mittaukset talletetaan esim. suoraan Excel-taulukkomuotoon, vie tiedosto jo huomattavasti enemmän tilaa. Pakkaamalla saadaan suuretkin tiedostot mahtumaan levykkeelle. Mittaustuloksia on helppo käsitellä taulukkolaskentaohjelmissa esim. Excelissä. Kuvien piirtäminen on helppoa ja niitä pystyy jälkeenkin päin käsittelemään tarpeen mukaan. Perustietojen kirjaamisessa voidaan hyödyntää esim. suosituksessa K3/95 olevia katselmuspöytäkirjoja.

18 12 4 OHJEITA JA ESIMERKKEJÄ 4.1 Laitteistoratkaisuja Tässä kappaleessa on esitelty joitakin laitteistoesimerkkejä ja mittalaitteita, joita käytettiin TKK:n tekemässä tutkimuksessa /5/. Vemit Kalibro 50i Vemit Kalibro 50i on valmis tiedonkeruulaitteisto, joka sisältää mikrotietokoneen, prosessoripohjaisen tiedonkeruuyksikön sekä Pt100-lämpötila-anturit. Laitteistossa on 16 digitaalista, 16 analogista ja 12 laskurikanavaa. Lisäksi siinä on omaa muistia. Mittaustulokset voidaan lukea muistista Excel-taulukkoon. Mikrotietokoneen kanssa mittaustulokset voidaan lukea suoraan Exceltaulukkoon. Laitteisto on helppokäyttöinen ja kanavien runsaudesta johtuen sillä voidaan tehdä laajojakin testauksia. Siihen voidaan myös joustavasti liittää muita mittausvälineitä, esimerkiksi virtausmittari. Monipuolisempi lämpötila-anturivalikoima olisi tosin toivottava: laitteisto on suunniteltu vain Pt100-vastusantureille. Fluke Hydra Fluke Hydra-dataloggereita on saatavana kolmea eri mallia: loggeri ilman omaa muistia, pienellä omalla muistilla tai muistikortilla varustettu malli. Loggeria voi siis käyttää itsenäisenä tai ohjata sitä mikrotietokoneella HydraLogger- tai ScanScape-ohjelmalla. Mittaustulokset ovat ASCII-tiedostoa, joka on helposti luettavissa Exceliin. Loggerissa on 21 analogista kanavaa ja 1 pulssilaskuri. Mittaustuloksia voidaan seurata reaaliaikaisesti trendimuodossa. Loggeri on helppokäyttöinen niin itsenäisesti käytettynä kuin mikrotietokoneella ohjattunakin. Hyvinä puolina voidaan pitää suhteellisen pientä kokoa ja mahdollisuutta käyttää sekä termoelementtejä että Pt100-vastusantureita. Intab 2100 Intab 2100-dataloggerissa on 8 analogista kanavaa ja 3 laskurikanavaa. Siinä on hieman omaa muistia, joten lyhytaikaisissa mittauksissa sitä voidaan käyttää itsenäisesti. Mikrotietokoneen kanssa loggeria ohjataan EasyView-ohjelmalla. Mittaukset tallennetaan EasyView-ohjelman omaan

19 taulukkomuotoon, joka voidaan myöhemmin purkaa Exceliin. Mittausta voidaan seurata reaaliaikaisesti myös trendimuodossa. Loggerin parhaimpia puolia on sen pieni koko. Huonoja puolia on kanavien vähyys; joissakin mittauksissa 8 analogista kanavaa ei riitä. Koska mitattujen tietojen siirtäminen yleiseen jatkokäsiteltävään taulukkomuotoon on tehtävä erikseen, on loggeri piirturinomaisessa käytössä parhaimmillaan. 13 Virtausmittari Kannettavan, putkenpäältä mittaavan Controlotron Uniflow-ultraäänivirtausmittarin toiminta perustuu äänen kulkuaikaan virtauksessa. Se soveltuu kaikkien homogeenisten, ääntä johtavien ja puhtaiden nesteiden mittaamiseen. Nesteet voivat sisältää myös hieman kaasukuplia tai kiintoaineita. Valmistaja lupaa virtausmittarille 1-2 % tarkkuuden virtauksesta, kalibroituna 0,25-1 % tarkkuuden. Kokemusten perusteella mittari on helppokäyttöinen. Mittarissa on oma dataloggeri, mutta se voidaan kytkeä myös suoraan ulkoiseen tiedonkeruulaitteeseen. Tehdyissä mittauksissa virtausmittari asennettiin käyttövesiputken päälle. Mittaustulos kerättiin virtasignaalina suoraan Vemit-tiedonkeruulaitteistoon. Piirturi Piirturi todettiin riittäväksi mittausvälineeksi, jos tuloksia ei tarvita tiedostomuodossa jatkokäsittelyä varten. Tutkimuksessa oli käytössä YEW 3087 piirturi, johon voidaan liittää 12 mittauskanavaa. 4.2 Esimerkkejä tuloksista Tässä kappaleessa on esitelty joitakin esimerkkejä säädössä esiintyvistä ongelmista. Kuvassa 1 on esitetty lämpimän käyttöveden huojuntaa lämmönjakohuoneesta mitattuna ja kuvassa 2 samasta kiinteistöstä kulutuspisteestä mitatut kuuman veden ja sekoitetun suihkuveden lämpötilat. Kulutuspiste sijaitsi 6 metrin päässä lämmönjakohuoneesta.

20 14 C Kuva 1. Lämpimän käyttöveden lämpötila lämmönjakohuoneesta mitattuna. 58 C kuuma vesi suihku Kuva 2. Kuuman ja suihkuveden lämpötilat kulutuspisteessä, joka sijaitsee 6 metrin päässä lämmönjakohuoneesta. Käyttöveden lämpötila vaihtelee lämmönjakokeskuksesta lähtiessään 46 ja 61 C välillä, nopeimmillaan muutos tapahtuu alle minuutissa. Käyttöpisteessä kuuman veden lämpötila vaihtelee noin 10 C ja suihkusta tuleva sekoitetun veden lämpötila muuttuu 4 C puolessa minuutissa.

21 15 Lämpötilan huojuminen on käytön epämiellyttävyyden lisäksi ongelma myös säätölaitteen kestävyydelle. Toimimoottori on käynnissä lähes jatkuvasti liikuttaessaan venttiilin karaa. Normaalissa käytössä toimimoottori kestää 20 vuotta, mutta säätöpiirin värähtely voi vähentää sen iän erään säätölaitevalmistajan mukaan 4-5 vuoteen. Kuvassa 3 on esimerkki lämpötilan ajelehtimisesta. Lämpimän käyttöveden asetusarvo oli 50 C. Käyttöveden kuormitus on kasvanut n. klo 16.20, joka ilmenee kaukolämmön paluulämpötilan laskemisena lähes 20 C. Käyttövesikuormituksen aikana lämpimän käyttöveden lämpötila laski pysyvästi 60 C:sta huojumaan välillä C. Käyttöveden lämpötila lähestyi asetusarvoaan pääsemättä kuitenkaan siihen. Kun kulutusta ei ollut tai se oli hyvin vähäistä, oli käyttöveden lämpötila 10 C asetusarvoaan ylempänä. C lkv kl paluu Kuva 3. Lämpimän käyttöveden ja kaukolämmön paluuveden lämpötilat kohteessa, jossa käyttöveden lämpötila ei pysynyt asetusarvossaan. Kuvissa 4 ja 5 on esitetty mittaustuloksia sekä lämmönjakohuoneesta että kulutuspisteestä, joka sijaitsi alle kymmenen metrin päässä lämmönjakohuoneesta. Kulutuspisteessä laskettiin kahdesta sekoittajasta vettä. Toinen sekoittaja oli tavallinen yksiotesekoitin ja toinen termostaatti- ja pressostaattisekoitin. Tässä kohteessa käyttöveden säätö haittaa asukkaiden joka päiväistä elämää. Tehtyjen mittausten mukaan 1 C lämpötilanmuutos tuntui iholla selvästi. 3 C muutos on niin suuri, että veden lämpötilaa on säädettävä hanan termostaatista. Kuvan 5 suihkuveden kaksi syvää piikkiä ovat mittausvirheitä; eli silloin mittausanturi ei ole ollut kosketuksissa mitattavan aineen kanssa.

22 16 56 C lkv kl paluu Kuva 4. Lämpimän käyttöveden ja kaukolämmön paluuveden lämpötilat lämmönjakohuoneessa. 41 C suihku yksiotehana Kuva 5. Suihkuveden ja yksiotehanasta lasketun veden lämpötilat kulutuspisteessä.

23 17 5 KEHITYSMAHDOLLISUUKSIA Kiinteistöjen säätöjärjestelmät sisältävät tällä hetkellä jo runsaasti mittaustietoja, joita tarvitaan/ voitaisiin hyödyntää säätölaitteiden toiminnan selvittämisessä. Tämä koskee sekä yksikkösäätimiä että laajempia kiinteistövalvontajärjestelmiä. Näissä laitteissa on valmiina anturoinnit mitattaville suureille ja kaapeloinnit säätökeskukselle, joten tietojen mittaaminen tai tallentaminen suoraan säätölaitteilta säästäisi sekä aikaa että kustannuksia. 5.1 Säätökeskusten informaation hyödyntäminen Osassa säätöjärjestelmiä on tällä hetkellä mahdollisuus mitata säädössä käytettävien suureiden arvot sekä säädön tilaa kuvaavat suureet joko suoraan tai jonkinlaista mittauskorttia käyttämällä. Säädön tilaa kuvaavat suureet (esim. moottorin ohjausviesti, venttiilin asento tms) ovat tietoja, joiden saaminen säätökeskuksen ulkopuolelta on erittäin hankalaa. 5.2 Säätökeskusten kehittäminen testausta palveleviksi Säätökeskuksiin tulisi varata ulostulot mittaussuureista ja säädön tilaa kuvaavista suureista toiminnan tarkastamista varten. Säätölaitteiden käyttöönoton ja virityksen tulee sisältää tässä suosituksessa esitettyjen tarkastusten tekemisen riittävässä laajuudessa. Kuormituksen tulee vastata normaaleja käyttöolosuhteita. 5.3 DDC-säätöjärjestelmät Kiinteistöautomaatiojärjestelmissä on jo valmiina mittaustietojen siirto tietokoneelle ja niiden käsittelyä käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Tällaiseen järjestelmään on suhteellisen helppo lisätä jonkinlainen tiedonkeruujärjestelmä myös toiminnan tutkimista varten. Tiedot voidaan tulostaa esim. ASCII-tiedostoon tai taulukkolaskentaan jatkokäsittelyä varten. Lisäksi DDC-järjestelmiin voidaan laatia ohjelmia, jotka käytön aikana valvovat laitteiden ja järjestelmien toimintaa nykyistä tarkemmin ja tehokkaammin.

24 18 KIRJALLISUUTTA /1/ Katajisto K., 1988, Käyttöveden lämmityksen säätö, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Tiedotteita 870, Espoo 1988, 62 s. /2/ Kosonen R., Laitila P., Bitter R., Laine T., Lahdenperä R., 1995, LVI-järjestelmien säädön toiminnan tarkastaminen, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Tiedotteita 1629, 1995, 48 s. /3/ Suomen Kaukolämpö ry, Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, K1/1992, Lämpölaitosyhdistys ry, Espoo 1992, 107 s. /4/ McIntyre, D. A., 1980, Indoor Climate, Applied Sciende Publishers Ltd., London 1980, 443 s. /5/ Koskelainen R., Ohvanainen M., Lämmönjakokeskusten säätölaitteiden testaus käyttöolosuhteissa, Teknillinen korkeakoulu, Espoo 1996, 37 s.

Kaukolämpölaitteiden toimintakoe

Kaukolämpölaitteiden toimintakoe Kaukolämpölaitteiden toimintakoe Suositus K16/2003 Suomen Kaukolämpö ry 2003 ISSN 1238-9250 Viite: Sky-kansio 1/5 Kaukolämpölaitteiden toimintakoe Suomen Kaukolämpö ry Suositus K16/2003 Lämmönkäyttötoimikunta

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMMATIOJÄRJESTELMÄ SÄÄTÖJEN MITTAUSSEURANTA-AJOJEN TOIMINTAOHJE 1 Säädön toiminnalle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

SiMAP lämmityksen säätö. SiMAP säätää - Sinä säästät

SiMAP lämmityksen säätö. SiMAP säätää - Sinä säästät SiMAP lämmityksen säätö SiMAP säätää - Sinä säästät Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen kiinteistön lämmityksen

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

Ilmanvirtauksen mittarit

Ilmanvirtauksen mittarit Swema 3000 yleismittari/monitoimimittari sisäilmastomittauksiin Ilmastoinnin yleismittari, Vahva metallirunkoinen Swema 3000 on suunniteltu ilmastoinnin, sisäilmaston ja olosuhdemittausten tarpeisiin erityisesti

Lisätiedot

UNIS. pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com

UNIS. pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com www.hogfors.com Unis lämmönjakokeskus on teknisesti erittäin laadukas, energiataloudellinen, helppokäyttöinen sekä ulkoasultaan selkeä tuote, jonka asennettavuus on omaa luokkaansa. UNIS pientalojen lämmönjakokeskukset

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Kaukolämmityslaitteiden asennus Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö

Kaukolämmityslaitteiden asennus Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö Kaukolämmityslaitteiden asennus Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö Raportti K2/1998 Suomen Kaukolämpö ry 1998 ISSN 1238-9250 Viite: Sky-kansio 1/3 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY SUOSITUS K2/1998 Tässä suosituksessa

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Vettä ja lämpöä turvallista asumista

Vettä ja lämpöä turvallista asumista E R I S T E T Y T P U T K I S TOJÄ R J E S T E L M ÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista 01 2011 10001 Uponor Quattro neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin ja talon

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari 2.6.2004 Olli Jalonen EVTEK 1

Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari 2.6.2004 Olli Jalonen EVTEK 1 Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan Olli Jalonen EVTEK 1 Esityksen luonne Esitys on lyhyt perusasioiden mieleen - palautusjakso Esityksessä käsitellään prosessia säätöjärjestelmän

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

UNIS. 100-2RF, 100-3RF, 150-2RF, 200-2RF pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com

UNIS. 100-2RF, 100-3RF, 150-2RF, 200-2RF pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com www.hogfors.com Unis lämmönjakokeskus on teknisesti erittäin laadukas, energiataloudellinen, helppokäyttöinen sekä ulkoasultaan selkeä tuote, jonka asennettavuus on omaa luokkaansa. UNIS 100-2RF, 100-3RF,

Lisätiedot

Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi

Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi Testo 106-T1:ssä on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä ohueen mittauskärkeen joka ei jätä jälkiä. Testo 106-T1 soveltuu erinomaisesti elintarvikkeiden lämpötilojen mittaukseen esimerkiksi

Lisätiedot

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15 MTCV lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti Käyttö MTCV on lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti. MTCV huolehtii lämpimän käyttövesiverkoston lämpötasapainosta. Venttiili asennetaan kiertojohtoon, jossa

Lisätiedot

Yleistä. Digitaalinen termostaatti PIC-Thermo PROBYTE OY

Yleistä. Digitaalinen termostaatti PIC-Thermo PROBYTE OY Digitaalinen termostaatti PIC-Thermo PROBYTE OY Yleistä PROBYTE PIC-THERMO on digitaalisesti säädettävä termostaatti lämpötilaalueelle 50...+120C. Laite on tarkoitettu lämmönsäätäjäksi ja lämpötilavalvontalaitteeksi

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja

TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja V1.1 25.04.2008 25.04.2008 TiiMi 5500ohjekirja v1.1 1/ 4 TiiMi 5500 järjestelmä on kehitetty erityisesti perunan varastoinnin

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

Tekniset tiedot. Jäähdytyksessä esimerkiksi vesi-glykoli seosta käytettäessä on huomioitava myös korjauskertoimet. tai kierrenipat DN 10 DN 40

Tekniset tiedot. Jäähdytyksessä esimerkiksi vesi-glykoli seosta käytettäessä on huomioitava myös korjauskertoimet. tai kierrenipat DN 10 DN 40 Tekniset tiedot Innovatiivisuus ja laatu Linjasäätöventtiili PN 16 Hydrocontrol R Toiminta: Oventrop linjasäätöventtiilit on tarkoitettu asennettavaksi sekä lämmitykseen ja käyttöveteen että jäähdytysjärjestelmien

Lisätiedot

Suositellut lisävarusteet

Suositellut lisävarusteet www.hogfors.com Kotimainen GST-lämmönjakokeskus on oikea valinta kiinteistön liittämiseksi kaukolämmitykseen. Energiansäästöä, huollettavuutta ja lämmitysverkoston elinkaarta voidaan lisätä HögforsGST:n

Lisätiedot

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty versio

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 1/6 RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Kuva 1. Retrotec tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 2. Minneapolis tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 3. Wöhler tiiviysmittauslaitteisto.

Lisätiedot

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154).

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154). 4210 Termostaattinen sekoitusventtiili (37 C 65 C) Venttiili on tarkoitettu lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliksi, joka rajoittaa verkostoon menevän veden lämpötilaa. (D1.: "henkilökohtaiseen puhtaanapitoon

Lisätiedot

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5) 1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteita. Näitä ovat lämmöntalteenoton

Lisätiedot

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle C) mspecta 1 Tuotesertifiointi PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle 1 Yleistä PANK Laboratoriotoimikunta on hyväksynyt ohjeen PANKhyväksyntä

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

VOC NÄYTTEENOTTO FLEC LAITTEELLA (sovellettu NT BUILD 484 STANDARDISTA)

VOC NÄYTTEENOTTO FLEC LAITTEELLA (sovellettu NT BUILD 484 STANDARDISTA) Sivu 1 (5) VOC NÄYTTEENOTTO FLEC LAITTEELLA (sovellettu NT BUILD 484 STANDARDISTA) HUOMIOT Laitteen tiiveyttä voi parantaa asettamalla FLEC:n päälle painoja. Jos epäilet, että mitatun pinnan emissio on

Lisätiedot

Asennusohje AXC 40 IHB FI 1006-1 AXC 40 IHB FI 1

Asennusohje AXC 40 IHB FI 1006-1 AXC 40 IHB FI 1 Asennusohje AXC 40 IHB FI 1006-1 AXC 40 IHB FI 1 SISÄLTÖ 1 Yleistä Sisältö Komponenttien sijainti 2 Sähkökytkennät yleisesti Syötön kytkentä Tiedonsiirron kytkentä 3 Shunttiventtiilillä ohjattu lisälämpö

Lisätiedot

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,

Lisätiedot

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-12177-6 21.12.26 Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy TESTAUSSELOSTE

Lisätiedot

Siemens Building Technologies Landis & Staefa Division

Siemens Building Technologies Landis & Staefa Division 2 360 Käyttöveden säädin RVD139/109 Lämmönjakokeskuksia ja -laitoksia varten tarkoitettu säädin. Suora lämpimän käyttöveden valmistus tai käyttöveden valmistus käyttövesivaraajalla. Käyttöjännite 230 VAC,

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

VD215-VD232 2-tieventtiili/PN25

VD215-VD232 2-tieventtiili/PN25 VD215VD232 2tieventtiili/PN25 TUOTETIEDOT KÄYTTÖTARKOITUS VDventtiilit on suunniteltu käytettäviksi erityisesti kaukolämmönvaihtimissa (korkeat lämpötilat ja paineet) lämmityksen ja lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit

IV-kuntotutkimus. Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihtokoneita ja niihin liittyviä

Lisätiedot

Via Circonvallazione, 10 13018 Valduggia (VC), Italia Puh: +39 0163 47891 Faksi: +39 0163 47895 www.vironline.com. Kuva 9525.

Via Circonvallazione, 10 13018 Valduggia (VC), Italia Puh: +39 0163 47891 Faksi: +39 0163 47895 www.vironline.com. Kuva 9525. Valvoindustria Ing. Rizzio S.p.A. www.vironline.com 9520-sarja DZR messinkinen ON/OFF -linjasäätöventtiili Kuvaus Sinkkikadon kestävästä messingistä valmistettu ON/OFF säätöön soveltuva linjasäätöventtiili

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) 1 VLT 6000 HVAC Sovellusesimerkki 1 - Vakiopaineen säätö vedenjakelujärjestelmässä Vesilaitoksen vedenkysyntä vaihtelee runsaasti

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008 TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-8 31.12.28 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE25VA+MUZ-GE25VAH toimintakoe ylläpitolämpötilan asetusarvolla +1 C (isave-toiminto) matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1993-7 12.12.27 Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-1SKVP-ND + RAS-1SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Älykäs kaukolämpö. Risto Lahdelma. Yhdyskuntien energiatekniikan professori. Energiatekniikan laitos. Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto

Älykäs kaukolämpö. Risto Lahdelma. Yhdyskuntien energiatekniikan professori. Energiatekniikan laitos. Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Älykäs kaukolämpö Risto Lahdelma Yhdyskuntien energiatekniikan professori Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto risto.lahdelma@aalto.fi 1 Älykäs kaukolämpö Lähtökohtana älykkyyden lisäämiseen

Lisätiedot

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy Suodatinmateriaalien Testaus TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 1271 / 8.11.27 Suomen Terveysilma Oy TUTKIMUSSELOSTUS N:O AUT43 1271 2 (6) Tilaaja Tilaus Suomen Terveysilma Oy PL 89 391 Helsinki Tilauksenne 7.3.21

Lisätiedot

Termostaattinen vesiventtiili AVTB

Termostaattinen vesiventtiili AVTB Käyttö - Omavoimainen - Sulkeutuu lämpötilan kohotessa - Voidaan asettaa joko meno- tai paluujohtoon riippuen tuntoelimistä - Paineluokka PN 16, maks. 130 C - DIN hyväksytty, TR 71091 AVTB säätöventtiili

Lisätiedot

Sovellutusopas Betonivalun lämpötilan mittaus langattomilla lähettimillä

Sovellutusopas Betonivalun lämpötilan mittaus langattomilla lähettimillä Sovellutusopas Betonivalun lämpötilan mittaus langattomilla lähettimillä Ovaport pilvipalvelu Betonivalun kuivumisen seuranta on nyt todella yksinkertaista. Vain käyttöjännite tukiasemaan ja selaimella

Lisätiedot

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön

Lisätiedot

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä L at t i a l ä m m i t y s U P O N O R P U S H 2 3 A Pumppu- ja sekoitusryhmä 04 2010 5042 Lattialämmityksen pumppu- ja sekoitusryhmä on pumppu- ja sekoitusryhmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi Uponor-lattialämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Kaukolämpöä kotiisi. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon

Kaukolämpöä kotiisi. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon Kaukolämpöä kotiisi Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon Luotettava, helppo ja huoleton lämmitysmuoto Kaukolämpö on luotettava ja vaivaton tapa huolehtia kotisi lämmöstä ja

Lisätiedot

Kylmäjärjestelmien etävalvonta

Kylmäjärjestelmien etävalvonta Kylmäjärjestelmien etävalvonta Palvelumme on reaaliaikainen, jonka avulla asiakkaamme kaupan ja kylmäalalla saavat reaaliaikaista tietoa etäkohteista. Mikäli kohteissa tapahtuu jotain poikkeuksellista,

Lisätiedot

Keittiöhanan tyyppihyväksyntätestaus

Keittiöhanan tyyppihyväksyntätestaus TESTAUSSELOSTE NRO RTE368/05 1 (2) Tilaaja Muovi Baari Oy Reiman Vanha yhdystie 17 04430 JÄRVENPÄÄ Tilaus 16.11.2004, Hannu Reiman Yhteyshenkilö VTT:ssä Erikoistutkija Jukka Määttä VTT Rakennus ja yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu. Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200

Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu. Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200 Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200 Lämpöässä Maaenergiakeskus Uusi tuotesarja kiinteistöluokkaan Lämpöässä Maaenergiakeskus on tehtaalla

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014)

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014) Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty ) Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä. www.jyvaskylanenergia.fi

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä. www.jyvaskylanenergia.fi KAUKOLÄMPÖ Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä 2015 www.jyvaskylanenergia.fi Neljä esimerkkiä hinnoittelun muutoksesta Esimerkki 1 : Teollisuuskiinteistö Esimerkki 2: Kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Testo 106 suojakotelolla Nopea mittari omavalvontaan.

Testo 106 suojakotelolla Nopea mittari omavalvontaan. Testo 106 suojakotelolla Nopea mittari omavalvontaan. Nopea mittaus ohuella mittapäällä jälkiä jättämättä Tarkka mittaustulos Äänihälytys Testo 106:ssa on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä

Lisätiedot

Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA080DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA080DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-9668-9 16.12.29 Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA8DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin laitteen lämmityskäyrän

Lisätiedot

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval konserni Alfa Laval on johtava maailmanlaajuinen erikoistuotteiden ja teknisten ratkaisujen

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje 1(11) Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje Ohje koskee mittarimallia 162LxG (686-18B-L1-G3-084) 1. Merkinnät ja ulkopuoliset osat 1. LCD-näyttö 2. Optinen liitäntä 3. Mittarin numero 4. Mittarin

Lisätiedot

MITTAROINNIN YLEISOHJEET

MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 1 (7) MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet... 4 3.1 Standardit...

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Kunnossapitosuunnitelma Enon Energiaosuuskunnalle. Markus Tanninen 5.4.2013

Kunnossapitosuunnitelma Enon Energiaosuuskunnalle. Markus Tanninen 5.4.2013 Kunnossapitosuunnitelma Enon Energiaosuuskunnalle Markus Tanninen 5.4.2013 Tausta ja tavoitteet Kehittää itseä kaukolämmön asiantuntijana Tutustua aluelämmönjakelun ongelmakohtiin Kehittää löytyneisiin

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

Vihjeitä asentajille. Vian etsintä kylmälaitoksissa Mittalaitteet. Refrigeration and Air Conditioning Controls

Vihjeitä asentajille. Vian etsintä kylmälaitoksissa Mittalaitteet. Refrigeration and Air Conditioning Controls Refrigeration and Air Conditioning Controls Vihjeitä asentajille Vian etsintä kylmälaitoksissa Mittalaitteet R E F R I G E R A T I O N A N D A I R C O N D I T I O N I N G Sisällys Sivu Mittalaitteiden

Lisätiedot

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja.

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4262 Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

RAPORTTI Risto Paakkunainen Arto Valtonen Pasi Vähämartti Metsäteollisuuden automaation harjoitustyö Joulukuu 2007

RAPORTTI Risto Paakkunainen Arto Valtonen Pasi Vähämartti Metsäteollisuuden automaation harjoitustyö Joulukuu 2007 RAPORTTI Risto Paakkunainen Arto Valtonen Pasi Vähämartti Metsäteollisuuden automaation harjoitustyö Joulukuu 2007 Automaatiotekniikka Sivu 1 (11) Tehtäväkuvaus: Tämän projektin tarkoituksena oli perehtyä

Lisätiedot

SiMAP - lämmityksen ohjauskeskus. Contents

SiMAP - lämmityksen ohjauskeskus. Contents 1 (13) SiMAP - lämmityksen ohjauskeskus Contents 1. SiMAP SÄÄTÖ - sisäänkirjautuminen...2 2. T - Sensors, TC ja Trend...3 3. ASETUSARVON ASETTAMINEN - asuntojen lämpötila...6 4. MITTAUSNÄKYMÄ...7 4.1 Huoneistot...7

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

30 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (7) Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä sähköasennustekniikan töitä sähkö- ja energiatekniikan

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Mukavampaa asumista ECL Comfort -elektroninen säätölaite

Mukavampaa asumista ECL Comfort -elektroninen säätölaite MKING MODERN LIVING POSSILE Mukavampaa asumista EL omfort -elektroninen säätölaite Luotettavat EL omfort - säätölaitteet Danfoss lyhyesti Danfoss Group on alansa johtava yritys, joka tutkii, kehittää ja

Lisätiedot

MAAKAASU ILMAVESILÄMPÖPUMPPU

MAAKAASU ILMAVESILÄMPÖPUMPPU ALFEA HYBRID DUO MAAKAASU ILMAVESILÄMPÖPUMPPU ALFEA HYBRID DUO GAS Mallit ALFEA HYBRID DUO GAS tri 11 Suoritusteho 11 kw ALFEA HYBRID DUO GAS tri 14 ALFEA HYBRID DUO GAS tri 16 14 kw 16 kw Kondenssikaasukattila

Lisätiedot

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Käyttö Venttiili on suunniteltu erityisesti kiertoilmakoje-, jäähdytyspalkki- ja patteriverkostojen tasapainottamiseen. Sitä voidaan käyttää kaikentyyppisissä vesikiertoisissa

Lisätiedot

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus 15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.

Lisätiedot

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ SAtakunnan ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ Aurinkolaboratorio Satakunnan ammattikorkeakoulu Energia++ Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta elinkeinoelämän palveluksessa Aurinkolaboratorio Satakunnan

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

Sääasema Probyte 2003

Sääasema Probyte 2003 Sääasema Probyte 2003 Yleistä Probyte SÄÄASEMA W2003 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi, joka mittaa tuulen nopeutta, tuulen suuntaa, ulkolämpötilaa ja valoisuutta reaaliaikaisesti. Mittaukset

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Tekniset tiedot LA 11PS

Tekniset tiedot LA 11PS Tekniset tiedot LA 11PS Laitteen tekniset tiedot LA 11PS Rakenne - Lämmönlähde Ulkoilma - Toteutus Yleisrakenne - Säätö WPM 2006 seinään asennettu - Asennuspaikka Ulkotila - Suoritustasot 1 Käyttörajat

Lisätiedot

PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI. Luento 5.3.2012 3. vaihe

PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI. Luento 5.3.2012 3. vaihe PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI Luento 5.3.2012 3. vaihe 1 3. Vaihe Sanallinen prosessikuvaus Taselaskenta Lopullinen virtauskaavio 2 Sanallinen prosessikuvaus Prosessikuvaus on kirjallinen kuvaus prosessin

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot