Säädön toiminnan tarkastaminen käyttöolosuhteissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säädön toiminnan tarkastaminen käyttöolosuhteissa"

Transkriptio

1 Säädön toiminnan tarkastaminen käyttöolosuhteissa Suositus K14/1997

2 Suomen Kaukolämpö ry 1997 ISSN Viite: Sky-kansio 1/5

3 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY SUOSITUS K14/1997 Tämä suositus käsittelee kaukolämmön lämmönjakokeskusten säätöjärjestelmien toiminnan tarkastamista käyttöolosuhteissa. Suosituksessa esitetään kolme erilaajuista tarkastusmenettelyä säätölaitteiden vastaanottoa tai käytönaikaista tarkastusta varten. Menettelyohje perustuu Teknillisessä korkeakoulussa tehtyyn tutkimukseen, jonka ovat tehneet DI Riikka Koskelainen ja DI Marikka Ohvanainen. Suosituksessa on myös esitetty laitteistovaatimukset onnistuneen testauksen suorittamiseksi. Tämä suositus on tarkoitettu kaikkien kaukolämpöalalla toimivien käyttöön ohjeeksi siitä, miten säätöjärjestelmien toimivuus voidaan testata. Tässä esitetty säätöjärjestelmän testaus voidaan myös sisällyttää osana kaukolämmityslaitteiden katselmukseen, joka on esitelty Sky:n suosituksessa K3/95. Suositus on hyväksytty Suomen Kaukolämpö ry:n hallituksessa Lämmönkäyttötoimikunta Veli-Matti Mäkelä Timo Pesonen Henry Virtanen Timo Neira Tuomo Toivanen Oiva Välikangas Mirja Tiitinen Lappeenrannan Energia Tampereen kaupungin sähkölaitos Lahti Energia Oy Helsingin Energia Hyvinkään Lämpövoima Oy Oulun Energia Suomen Kaukolämpö ry

4

5 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY SUOSITUS K14/1997 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ Taustaa Säädön toimintavaatimukset Testausmenetelmälle asetettavat yleiset tavoitteet Testauksen luotettavuus SÄÄTÖLAITTEIDEN TOIMINNAN TESTAAMINEN Säädön tarkistus Säädön analysointi Yhden säätöpiirin analysointi Lämmönjakokeskuksen säädön analysointi Ilmastointijärjestelmät TESTAUSLAITTEISTO Mittausjärjestelyt Tarvittavat laitteet Tiedonkeruulaitteisto Lämpötila-anturit Painelähettimet Virtausmittarit Lämpöenergian mittauslaitteiden hyödyntäminen Toimintaohjeet Lämpötila-anturien asennus Mittaustietojen tallennus ja käsittely Tietojen kirjaaminen OHJEITA JA ESIMERKKEJÄ Laitteistoratkaisuja Esimerkkejä tuloksista KEHITYSMAHDOLLISUUKSIA Säätökeskusten informaation hyödyntäminen Säätökeskusten kehittäminen testausta palveleviksi DDC-säätöjärjestelmät KIRJALLISUUTTA... 18

6

7 1 1. YLEISTÄ Lämmönjakokeskusten säätölaitteiden testauksen tarkoituksena on ennalta määritellyn menettelyn mukaisesti varmistaa säätöjärjestelmän toiminta. Testaustoiminnalla selvitetään järjestelmissä mahdollisesti olevat virheet. Syyn selvittämisen ja poistamisen jälkeen laitteiston toiminta tarkoituksenmukaistuu ja tehostuu. Edellä mainittuja tavoitteita voidaan edistää esimerkiksi seuraavin toimenpitein: - Yritykset tarjoavat testauspalvelua puolueettomina eliminä järjestelmän luovutuksen ja vastaanoton yhteydessä. - Testaaja tarkastaa, onko laitteisto toteutettu ja vastaanotettu asianmukaisesti (erityisesti säätö- ja automaatiojärjestelmien virittäminen). - Testausta käytetään rakennusten kunnossapito- ja saneerauskohteiden selvittämisessä ja toimenpiteiden jälkeisen toimivuuden toteamisessa. - Tuotetaan tietoa suunnittelijoille sekä opetus- ja tutkimuslaitoksille. - Testataan laitoksia ja järjestelmiä jo tuotekehitysvaiheessa. 1.1 Taustaa Säätötulokseen vaikuttaa monia eri tekijöitä; lämmönsiirtimien, venttiilien, säätölaitteiden, pumppujen ja putkistojen yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi ei ole yksinkertaista. Jo pienetkin eroavaisuudet esim. komponenttien toleransseissa saattavat näkyä säätötuloksessa. Säätötulokseen vaikuttaa myös, kuinka säätimet on viritetty ja lämmönjakokeskusten laitteet mitoitettu. Ihmisen fysiologia asettaa omat vaatimuksensa sekä käyttöveden että sisäilman lämpötilalle. Vaatimukset ovat yleensä hyvin yksilökohtaisia. Psykologiset tekijät vaikuttavat siihen, miltä lämpötilaärsyke tuntuu. Lämpötilaärsykkeiden aiheuttamia tuntemuksia on selvitetty mm. teoksessa Indoor Climate /4/. Ihon ollessa kosketuksissa huomattavasti lämpimämmän aineen kanssa ihmisen kipukynnys ylittyy. Kipukynnyksen rajana pidetään C. Lämpötilaärsykkeen muutosnopeus voi aiheuttaa myös epämiellyttäviä tuntemuksia. Suuretkin lämpötilan muutokset voivat jäädä tuntematta, jos ne tapahtuvat riittävän hitaasti. Muutosnopeuden kasvaessa ihminen aistii yhä pienempiä lämpötilan vaihteluja. Lämpötilaärsykkeen muuttuessa 0,1 C/s, ihminen aistii alle 0,5 C muutoksen. Jos lämpötilaärsykkeen muutosnopeus on 0,01 C/s, muutoksen aistii vasta lämpötilan muuttuessa n. 3 C /4/.

8 2 1.2 Säädön toimintavaatimukset Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet -julkaisussa /3/ on asiakkaalle asennetuille säätöjärjestelmille asetettu vaatimuksia lämpölaitoksen ilmoittamissa käyttöolosuhteissa lämmönjakohuoneesta mitattuna. Taulukko 1. Säädölle asetetut toimintavaatimukset eri säätöjärjestelmissä käyttövesi lämmitys ilmanvaihto Suurin pysyvä poikkeama 2 C. 2 C. 2 C. asetusarvosta Suurin hetkellinen poik- 10 C 5 C 10 C keama asetusarvosta Sallittu jatkuvan huojunnan 2 C 0,5 C 0,5 C amplitudi Sallittu palautumisaika 2 minuut- 2 minuut- 2 minuutmuutoksen alkuhetkestä tia tia tia siihen hetkeen, kun 1. kohdassa esitetty vaatimus täyttyy Ohjearvojen mukaisesti toimiva säätöjärjestelmä mahdollistaa hyvän asumisviihtyvyyden ja -turvallisuuden sekä säästää energiaa. 1.3 Testausmenetelmälle asetettavat yleiset tavoitteet Testausmenetelmän tulee olla yleisesti hyväksyttävissä sekä käytettävissä nykyisillä laite- ja henkilöresursseilla. Menetelmän käytöstä aiheutuvien kustannusten tulee olla kohtuullisia. Mittaustulosten tulee olla riittävän tarkkoja, jotta niiden perusteella voidaan tutkia säätöjärjestelmän ominaisuuksia. Testausmenetelmä on kehitetty urakoitsijoiden, suunnittelijoiden ja kaukolämpöyritysten käyttöön. Mittauslaitteisto- ja menetelmäsuositus on pyritty kehittämään sellaisiksi, että kynnys menetelmän käyttöönottoon on mahdollisimman matala. Mittauslaitteiston on kuljettava helposti mukana, laitteiston asentaminen on oltava nopeaa ja mittausten tekeminen helppoa.

9 3 1.4 Testauksen luotettavuus Testausmenettelyn tulee olla sellainen, että sillä saavutetaan sama tulos testaajasta riippumatta. Mittausmenetelmät on vakioitava ja niiden tulee olla hyvin toistettavissa. Mittaukset tulee tehdä aina samalla tarkkuudella ja virhelähteet tulee ottaa jokaisella mittauskerralla samalla tavalla huomioon. Tietojen keruu ja tulostus tulee olla ennalta suunniteltu ja ryhmitelty. Testaustulosten käsittely ja tulkinta kuuluu osana testaukseen, joten asiakkaan tulee saada testauksesta asiantuntijan laatima kirjallinen raportti, joka sisältää toimenpide-ehdotukset. Tulokset tulee esittää käyttäjän kannalta havainnollisessa muodossa. 2 SÄÄTÖLAITTEIDEN TOIMINNAN TESTAAMINEN 2.1 Säädön tarkistus Säätötuloksen testaamiselle on tarkoituksenmukaista määritellä useampia, eri laajuisia testausmenetelmiä. TKK:lla tehdyn tutkimuksen /5/ perusteella on päädytty suosittelemaan kahta erilaista testausmenetelmää. Säädön tarkistuksessa tarkastellaan yhden säätöpiirin säätötulosta ja verrataan sitä asetettuhin vaatimuksiin. Säädön analysoinnissa mitataan useampia lämpötiloja ja virtauksia sekä paineita, jotta säätötulosta ja siinä esiintyvien poikkeamien syitä voidaan analysoida. Säädön analysoinnissa voidaan tarkastella joko yksittäistä säätöpiiriä tai laajimmillaan lämmönjakokeskuksen koko säätöjärjestelmää. Säädön analyoinnissa selvitetään säätötulokseen vaikuttavia tekijöitä ja etsitään korjausmahdollisuuksia. Säätöongelmat voivat johtua väärin mitoitetusta tai valitusta säätöventtiilistä, joten säätöventtiilin mitoitus on syytä tarkistaa jo ennen mittauksia. Yhden säätöpiirin tarkistusmenettely vaatii noin 2-3 tunnin työn, säätöpiirin analysointi sen sijaan vie raportointeineen vähintään 5-6 tuntia. Suppeimmassa mittauksessa keskitytään tarkastelemaan säätöpiirin säätötulosta. Säätötulosta verrataan säädölle annettuihin toimintavaatimuksiin. Mittausten perusteella selvitetään, ilmeneekö lämpötilassa huojuntaa, pysyviä tai hetkellisiä poikkeamia tai ajelehtimista. Menetelmällä ei pyritä selvittämään mahdollisten ongelmien syitä. Yleisimmin tarkastellaan lämpimän käyttöveden säätöä. Mitattavat suureet ovat tällöin lämpimän käyttöveden ja kaukolämmön paluuveden lämpötilat. Kaukolämmön paluuveden lämpötilan muutokset ilmentävät käyttöveden kulutuksen muutoksia. Muista säätöjärjestelmän mittaus- ja säätösuureista kirjataan vain hetkellistiedot mittausolosuhteiden selvittämiseksi.

10 4 Säätötuloksen tarkistusmenetelmä ei aseta mittauslaitteistolle suuria vaatimuksia. Laitteistolla rekisteröidään kahta lämpötilaa, muut lämpötilat ja paineet kirjataan kalibroiduista lämpötila- ja painemittareista. Taulukko 2. Säädön tarkistusmenetelmä Mitattavat suureet - tutkittavan säätösuureen lämpötila (- kaukolämmön paluuveden lämpötila) Hetkellisesti rekisteröitävät suureet - käyttöveden kierron lämpötila - kaukolämmön tulo- ja paluulämpötila - kaukolämmön tulo- ja paluupaine - muiden säätöpiirien toimintalämpötilat - kylmän käyttöveden paine Tarvittava laitteisto - piirturi tai - tiedonkeruulaitteisto, 2 kanavaa lämpötilamittaukseen Mittaus - rekisteröidään 1 (tai 2) lämpötilaa 2-5 sekunnin välein vuorokauden ajan - kirjataan hetkelliset lämpötilat ja paineet 2.2 Säädön analysointi Analysointijärjestelmässä pyritään säätötuloksen arvioinnin lisäksi selvittämään ongelmien syyt. Tässä menetelmässä mitataan tutkittavien suureiden lämpötilat ja virtaukset, kaukolämmön tulo- ja paluuveden lämpötilat sekä kaukolämpöveden virtaus. Kaukolämpöveden virtauksen mittauksessa voidaan hyödyntää lämpöenergian laskutusmittaria Yhden säätöpiirin analysointi Yhden säätöpiirin toimintaa voidaan selvittää melko suppealla laitteistolla. Tällöin mitataan vain ko. suureen lämpötila ja virtaus, kaukolämmön tulo- ja paluuveden lämpötilat sekä kaukolämpöveden virtaus. Muista säätöjärjestelmistä kirjataan hetkelliset lämpötilat ja paineet. Käyttöveden säätöä tarkasteltaessa mitataan myös käyttöveden kierron lämpötila.

11 5 Taulukko 3. Yhden säätöpiirin analysointi Mitattavat suureet - tutkittavan säätösuureen lämpötila - tutkittavan säätösuureen virtaus (- käyttöveden kierron lämpötila) - kaukolämmön tulo- ja paluulämpötila - kaukolämpöveden virtaus Hetkellisesti rekisteröitävät suureet - muiden säätöpiirien toimintalämpötilat - kaukolämmön tulo- ja paluupaine - kylmän käyttöveden paine Tarvittava laitteisto - tiedonkeruulaitteisto: 4 kanavaa lämpötilamittaukseen, 2 kanavaa virtausmittaukseen Mittaus - lämpötilat ja virtaukset rekisteröidään 2-5 sekunnin välein vuorokauden ajan - kirjataan hetkelliset lämpötilat ja paineet Lämmönjakokeskuksen säädön analysointi Lämmönjakokeskuksen säädön analysoinnissa kartoitetaan koko lämmönjakokeskuksen säätötilannetta ja -olosuhteita sekä säätöongelmien syitä. Testaus tehdään kaikille säätöpiireille samalla tavalla kuin edellisessä kohdassa esitetty yhden säätöpiirin testaus, tässä menetelmässä tarvittava laitteisto on kuitenkin edellistä laajempi. Taulukko 4. Lämmönjakokeskuksen säätöjärjestelmän analysointi Mitattavat suureet - lämpimän käyttöveden lämpötila - käyttöveden kierron lämpötila - lämmitysverkoston meno- ja paluuveden lämpötilat - ilmastointiverkoston meno- ja paluuveden lämpötilat - kaukolämmön tulo- ja paluuveden lämpötilat - lämpimän käyttöveden virtaus - kaukolämpöveden virtaus - kaukolämmön tulo- ja paluuveden paineet - kylmän käyttöveden paine Tarvittava laitteisto - tiedonkeruulaitteisto: 8 kanavaa lämpötilamittaukseen, 2 kanavaa virtausmittaukseen ja 3 kanavaa painemittaukseen Mittaus - lämpötilat ja virtaukset rekisteröidään 2-5 sekunnin välein vuorokauden ajan

12 6 2.3 Ilmastointijärjestelmät 3 TESTAUSLAITTEISTO 3.1 Mittausjärjestelyt Ilmastointijärjestelmien säädön toiminnalle on asetettu vaatimukset standardissa SFS 5768 ja mittaukset on määritelty standardissa SFS Mittauslaitteiston tulee olla kevyt, pieneen tilaan mahtuva ja helposti mukana kuljetettava. Mittauslaitteiden asentaminen mittauskohteeseen tulee olla myös helppoa ja nopeaa. Siirrettävyyden ja kenttäolosuhteissa mittaamisen vuoksi anturien kiinnityksen ja liitäntöjen tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia ja kestäviä. Mittalaitteiden epätarkkuus saa olla säädön arviointimenetelmässä korkeintaan ± 1 C ja muissa testausmenetelmissä korkeintaan ± 0,3 C /2/. Testausten yhteydessä tarkastetaan automaatiojärjestelmien mittausepätarkkuus (esim. DDC-järjestelmä), mikä ei saisi olla suurempi kuin ± 0,5 C. Mittausjakso tulee valita tarpeeksi pitkäksi. Mittaus suoritetaan aikana, jolloin kulutus vaihtelee normaaleissa rajoissa. Siihen tulee sisällyttää jaksoja, jolloin kulutus on minimissään, ja toisaalta jaksoja, jolloin saavutetaan vuorokautinen huippu. Suositeltava mittausaika on vuorokausi. Vuorokautinen mittaus vaatii tiedonkeruulaitteistolta paljon kapasiteettia, mikä täytyy ottaa huomioon laitteistoa ja mittaussuureiden määrää, mittausaikoja ja - välejä suunniteltaessa. Taulukkoon 5 on koottu tekijöitä, jotka täytyy testausmenetelmää suunniteltaessa ottaa huomioon. Taulukko 5. Testausmenetelmissä huomioitavia seikkoja. Testauksessa huomioitavat tekijät Mittausaika Mittausväli Valittava tarpeeksi pitkäksi. Mittausjaksoon sisällytetään käyttöveden huippu- ja minimikuormituksia. Pitkän mittauksen aiheuttamat kapasiteettivaatimukset tulee ottaa huomioon laitteistoa suunniteltaessa. Valitaan siten, että muutokset mitattavissa suureissa saadaan rekisteröityä. Suositeltava mittausväli on 2-5 s.

13 7 Mittausanturit Mittausanturien sijoittaminen Mittauslaitteisto Mittaukset Mittausantureiden tulee olla nopeita ja kestäviä sekä helposti asennettavia pinta-antureita. Mittauskohdan tulee olla sileä, siinä ei saa olla hitsaussaumaa, paksua maalikerrosta tms. Anturi on kiinnitettävä tukevasti ja eristettävä muusta ympäristöstä hyvin. Laajimmassa testausmenettelyssä mittauslaitteiston tulee pystyä mittaamaan yli kymmentä mittaussuuretta vuorokauden ajan 2-5 sekunnin mittausvälillä. Suppeimmassa testausmenettelyssä riittää kahden suureen mittaaminen 2 sekunnin välein. Mitataan kaukolämmön normaalia käyttökuormitusta. Mittaukset tehdään lämmityskaudella. Käyttöveden säätölaitteiden toiminta voidaan mitata myös kesällä. Lämpötilan mittaus Painemittaus Virtausmittaus Mitattavia suureita ovat lämmin käyttövesi, lämpimän käyttöveden kierto, lämmityksen meno- ja paluuvesi, ilmastoinnin meno- ja paluuvesi sekä kaukolämmön tulo- ja paluuvesi. Tilanteesta riippuen valitaan tarkasteltavat suureet. Meno- ja tulopaineiden jatkuva mittaus ei ole välttämätöntä. Hetkelliset arvot kirjataan kalibroiduista painemittareista. Virtausmittaus ei ole välttämätön säädön tarkistusmenetelmässä. Käyttöveden kulutuksen vaihtelu voidaan tällöin päätellä kaukolämmön paluuveden lämpötilan muutoksista. 3.2 Tarvittavat laitteet Testauslaitteisto koostuu tiedonkeruulaitteistosta, jonka muodostavat dataloggeri ja kannettava mikrotietokone, sekä mittausantureista. Tarpeen mukaan mitataan eri lämpötiloja, paineita ja virtausmääriä.

14 Tiedonkeruulaitteisto Säädön arviointimenetelmässä piirturi on riittävä mittausväline ellei tuloksia tarvita tiedostomuodossa jatkokäsittelyä varten. Tiedonkeruulaitteiston tulee olla kannettava ja helposti siirrettävä, joten sen kokoon ja rakenteeseen tulee kiinnittää huomiota. Laitteiston koko on jossain määrin verrannollinen sen mahdollisuuksiin rekisteröidä mittaussuureita. Pienimmissä tiedonkeruulaitteissa on yleensä vain muutama mittauskanava. Suppeimmassa testausmenettelyssä riittää, kun tärkeimmät lämpötilat saadaan mitattua. Testattaessa koko lämmönjakokeskuksen säätöjärjestelmän toimintaa liitynnät paine- ja virtausmittauslaitteita varten ovat tarpeellisia. Tiedonkeruulaitetta valittaessa on tiedettävä, minkä tyyppisiä lämpötilaantureita tullaan käyttämään. Laite voi rajoittaa lämpötila-anturin tyyppiä tai mahdollisuutta liittää siihen painelähettimiä tai virtausmittauslaitteita. Taulukkoon 6 on koottu seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon tiedonkeruulaitetta valittaessa. Taulukko 6. Huomioon otettavia seikkoja tiedonkeruulaitteistoa valittaessa. Laitteiston koko Liitännät Kanavien määrä - säädön arviointimenetelmä - säädön tarkistusmenetelmä - säätöjärjestelmän analysointimenetelmä Anturit Laitteiston tulee olla kannettava. Liitäntöjen tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia ja kestäviä, koska toimitaan kenttäolosuhteissa. 2 kanavaa lämpötilamittaukseen 4 kanavaa lämpötilamittaukseen 2 kanavaa virtausmittaukseen 8 kanavaa lämpötilamittaukseen 2 kanavaa virtausmittaukseen 3 kanavaa painemittaukseen Otettava huomioon minkälaiset anturit valittuun tiedonkeruulaitteistoon soveltuvat. Anturien on oltava riittävän nopeita.

15 9 Muisti Tiedonkeruuohjelma Tiedostomuoto Mittaustiedot kerätään joko loggerin tai kannettavan tietokoneen muistiin. Jos mittaukset ovat pitkiä, loggerin muistikapasiteetti on usein riittämätön. Loggerin ja tiedonkeruuohjelman on tuettava toisiaan. Jos mittaukset ovat pitkäkestoisia, tulisi tiedoston olla esim. ASCII-muodossa, jolloin se vie suhteellisen vähän tilaa. Tiedoston jatkokäsittely on myös otettava huomioon Lämpötila-anturit Testausmenetelmää tullaan käyttämään lämmönjakokeskuksissa, joiden käyttöä ei voida keskeyttää anturien asennuksen ajaksi. Tästä syystä lämpötila-anturit voidaan asentaa joko putken pinnalle tai suojataskuun. Yksi tärkeimpiä lämpötilamittaukselta vaadittavia ominaisuuksia on nopeus. Lämpötilapiikkien tai nopean huojunnan havaitsemiseksi lämpötila-antureiden on pystyttävä seuraamaan nopeita muutoksia. Suojataskuun asennettavat anturit todettiin TKK:n tutkimuksessa liian hitaiksi /5/. Putken pinnalta tai suojataskusta tehtävän lämpötilamittauksen ongelmana on virtauksen todellisen lämpötilan ja pintalämpötilan välinen ero, jonka on joissakin mittauksissa todettu olevan 1-3 C /2/. Lämpötilaa mitataan putken päältä joko Pt100-vastusanturilla tai K-tyypin termoelementillä. Käyttöveden kulutuspisteissä lämpötilaa mitataan suoraan vesisuihkusta termoelementillä. Pt100-vastusantureista tulee valita massaltaan mahdollisimman pieni anturi. Suurin osa markkinoilla olevista antureista on liian suuria ja siten aivan liian hitaita pintamittaukseen. On myös mahdollista käyttää päällystämättömiä Pt100-elementtejä, mutta ne eivät ole mekaanisesti riittävän kestäviä. Pt100-vastusanturin yleisimmssä tyypissä on neliöprofiilinen päällystetty anturi, jossa usein on reikä kiinnitystä varten. TKK:n tutkimuksessa testattiin kolmea eri kokoa, joista pienin (4 x 4 x 25 mm) osoittautui riittävän nopeaksi. Termoelementeistä voidaan valita joko suojaamaton termoelementtilanka tai päällystetty elementti. Termoelementtilanka on päällystettyä elementtiä huomattavasti edullisempi vaihtoehto, mutta päällystetty elementti on me-

16 Painelähettimet Virtausmittarit kaanisesti kestävämpi. Termoelementtilankaa ei esimerkiksi voi laittaa veteen. Painemittauksessa käytetään mittausyhteisiin asennettavia painelähettimiä, jotka muuttavat syötetyn virran jännitteeksi. Jos jatkuvaa painemittausta ei tarvita, voidaan paineet lukea mittausyhteisiin asennettavista erillisistä kalibroiduista painemittareista. Kylmän veden painemittaus on tarpeen, mikäli käyttöveden säätötuloksessa on ongelmia, joita ei muutoin saada selvitettyä. Virtausmittauksessa voidaan käyttää kannettavaa, putken päältä mittaavaa ultraäänivirtausmittaria. Se soveltuu kaikkien homogeenisten, ääntä johtavien ja puhtaiden nesteiden mittaamiseen. Neste voi sisältää myös hieman kaasukuplia tai kiintoaineita. Mittarissa voi olla oma dataloggeri tai se voidaan kytkeä suoraan ulkoiseen tiedonkeruulaitteeseen. Mittaria valitessa tulee kiinnittää huomiota sen helppokäyttöisyyteen. Virtausmittaria voidaan käyttää eri verkostojen virtausmittauksiin, vaikkakin käyttöveden virtaus tullee olemaan pääasiallinen mittauskohde Lämpöenergian mittauslaitteiden hyödyntäminen 3.3 Toimintaohjeet Nykyaikaisissa lämpöenergiamittareissa on viestiliitäntöjä, joista voidaan saada tietoja mm. tehosta ja vesivirrasta. Viesti on joko suoraan tehoon ja/tai virtaukseen verrannollinen virta- tai jänniteviesti tai pulssiviesti. Pulssimuotoinen viesti on parhaimmillaan nopea testipulssi, joka on lähes yhtä hyvä kuin jatkuva virta- / jänniteviesti. Tiedonsiirtoon käytetty lähtöliitäntä on mittarista riippuen RS232, RS 485, M- Bus tai optinen lähtö. Tarvittavat mittauspisteet on esitetty liitteen 1 kaaviossa.

17 Lämpötila-anturien asennus Mittausjärjestelyissä tulee kiinnittää erityistä huomiota anturien sijoittamiseen ja kiinnittämiseen. Mittauskohta puhdistetaan esim. hiekkapaperilla, jotta putken pinta mittauskohdasta olisi mahdollisimman sileä ja puhdas. Mittauskohdassa ei saa olla putkien liitoskohtia, jottei virtaus ole tavallista turbulenttisempaa tai putken paksunnoksia, jolloin lämmönsiirtyminen putken pinnalle heikentyy. Anturi kiinnitetään mahdollisimman tukevasti putkeen. Putken pintalämpötila voi olla lähes 100 C, joten on varmistettava, että anturin kiinnitys pitää koko mittausjakson ajan. Anturi on eristettävä mahdollisimman hyvin muusta ympäristöstä. Kun mitataan lämpötilaa virtauksesta, anturin on oltava koko ajan kosketuksissa mitattavan aineen kanssa Mittaustietojen tallennus ja käsittely Tietojen kirjaaminen Pitkissä mittauksissa tulee tarkistaa mittaustiedoston maksimikoko ja mitä tapahtuu, kun tiedosto täyttyy. Joissakin ohjelmissa saattaa oletusarvona olla, että tiedoston täytyttyä uusi mittausdata tallentuu samaan tiedostoon aikaisempien tietojen päälle. Yleensä mittausohjelmissa on asetukset, joilla tiedoston täytyttyä mittaukset ohjautuvat uuteen tiedostoon. Vuorokautinen laajempi mittaus ASCII-muodossa mahtuu yhdelle levykkeelle. Jos mittaukset talletetaan esim. suoraan Excel-taulukkomuotoon, vie tiedosto jo huomattavasti enemmän tilaa. Pakkaamalla saadaan suuretkin tiedostot mahtumaan levykkeelle. Mittaustuloksia on helppo käsitellä taulukkolaskentaohjelmissa esim. Excelissä. Kuvien piirtäminen on helppoa ja niitä pystyy jälkeenkin päin käsittelemään tarpeen mukaan. Perustietojen kirjaamisessa voidaan hyödyntää esim. suosituksessa K3/95 olevia katselmuspöytäkirjoja.

18 12 4 OHJEITA JA ESIMERKKEJÄ 4.1 Laitteistoratkaisuja Tässä kappaleessa on esitelty joitakin laitteistoesimerkkejä ja mittalaitteita, joita käytettiin TKK:n tekemässä tutkimuksessa /5/. Vemit Kalibro 50i Vemit Kalibro 50i on valmis tiedonkeruulaitteisto, joka sisältää mikrotietokoneen, prosessoripohjaisen tiedonkeruuyksikön sekä Pt100-lämpötila-anturit. Laitteistossa on 16 digitaalista, 16 analogista ja 12 laskurikanavaa. Lisäksi siinä on omaa muistia. Mittaustulokset voidaan lukea muistista Excel-taulukkoon. Mikrotietokoneen kanssa mittaustulokset voidaan lukea suoraan Exceltaulukkoon. Laitteisto on helppokäyttöinen ja kanavien runsaudesta johtuen sillä voidaan tehdä laajojakin testauksia. Siihen voidaan myös joustavasti liittää muita mittausvälineitä, esimerkiksi virtausmittari. Monipuolisempi lämpötila-anturivalikoima olisi tosin toivottava: laitteisto on suunniteltu vain Pt100-vastusantureille. Fluke Hydra Fluke Hydra-dataloggereita on saatavana kolmea eri mallia: loggeri ilman omaa muistia, pienellä omalla muistilla tai muistikortilla varustettu malli. Loggeria voi siis käyttää itsenäisenä tai ohjata sitä mikrotietokoneella HydraLogger- tai ScanScape-ohjelmalla. Mittaustulokset ovat ASCII-tiedostoa, joka on helposti luettavissa Exceliin. Loggerissa on 21 analogista kanavaa ja 1 pulssilaskuri. Mittaustuloksia voidaan seurata reaaliaikaisesti trendimuodossa. Loggeri on helppokäyttöinen niin itsenäisesti käytettynä kuin mikrotietokoneella ohjattunakin. Hyvinä puolina voidaan pitää suhteellisen pientä kokoa ja mahdollisuutta käyttää sekä termoelementtejä että Pt100-vastusantureita. Intab 2100 Intab 2100-dataloggerissa on 8 analogista kanavaa ja 3 laskurikanavaa. Siinä on hieman omaa muistia, joten lyhytaikaisissa mittauksissa sitä voidaan käyttää itsenäisesti. Mikrotietokoneen kanssa loggeria ohjataan EasyView-ohjelmalla. Mittaukset tallennetaan EasyView-ohjelman omaan

19 taulukkomuotoon, joka voidaan myöhemmin purkaa Exceliin. Mittausta voidaan seurata reaaliaikaisesti myös trendimuodossa. Loggerin parhaimpia puolia on sen pieni koko. Huonoja puolia on kanavien vähyys; joissakin mittauksissa 8 analogista kanavaa ei riitä. Koska mitattujen tietojen siirtäminen yleiseen jatkokäsiteltävään taulukkomuotoon on tehtävä erikseen, on loggeri piirturinomaisessa käytössä parhaimmillaan. 13 Virtausmittari Kannettavan, putkenpäältä mittaavan Controlotron Uniflow-ultraäänivirtausmittarin toiminta perustuu äänen kulkuaikaan virtauksessa. Se soveltuu kaikkien homogeenisten, ääntä johtavien ja puhtaiden nesteiden mittaamiseen. Nesteet voivat sisältää myös hieman kaasukuplia tai kiintoaineita. Valmistaja lupaa virtausmittarille 1-2 % tarkkuuden virtauksesta, kalibroituna 0,25-1 % tarkkuuden. Kokemusten perusteella mittari on helppokäyttöinen. Mittarissa on oma dataloggeri, mutta se voidaan kytkeä myös suoraan ulkoiseen tiedonkeruulaitteeseen. Tehdyissä mittauksissa virtausmittari asennettiin käyttövesiputken päälle. Mittaustulos kerättiin virtasignaalina suoraan Vemit-tiedonkeruulaitteistoon. Piirturi Piirturi todettiin riittäväksi mittausvälineeksi, jos tuloksia ei tarvita tiedostomuodossa jatkokäsittelyä varten. Tutkimuksessa oli käytössä YEW 3087 piirturi, johon voidaan liittää 12 mittauskanavaa. 4.2 Esimerkkejä tuloksista Tässä kappaleessa on esitelty joitakin esimerkkejä säädössä esiintyvistä ongelmista. Kuvassa 1 on esitetty lämpimän käyttöveden huojuntaa lämmönjakohuoneesta mitattuna ja kuvassa 2 samasta kiinteistöstä kulutuspisteestä mitatut kuuman veden ja sekoitetun suihkuveden lämpötilat. Kulutuspiste sijaitsi 6 metrin päässä lämmönjakohuoneesta.

20 14 C Kuva 1. Lämpimän käyttöveden lämpötila lämmönjakohuoneesta mitattuna. 58 C kuuma vesi suihku Kuva 2. Kuuman ja suihkuveden lämpötilat kulutuspisteessä, joka sijaitsee 6 metrin päässä lämmönjakohuoneesta. Käyttöveden lämpötila vaihtelee lämmönjakokeskuksesta lähtiessään 46 ja 61 C välillä, nopeimmillaan muutos tapahtuu alle minuutissa. Käyttöpisteessä kuuman veden lämpötila vaihtelee noin 10 C ja suihkusta tuleva sekoitetun veden lämpötila muuttuu 4 C puolessa minuutissa.

21 15 Lämpötilan huojuminen on käytön epämiellyttävyyden lisäksi ongelma myös säätölaitteen kestävyydelle. Toimimoottori on käynnissä lähes jatkuvasti liikuttaessaan venttiilin karaa. Normaalissa käytössä toimimoottori kestää 20 vuotta, mutta säätöpiirin värähtely voi vähentää sen iän erään säätölaitevalmistajan mukaan 4-5 vuoteen. Kuvassa 3 on esimerkki lämpötilan ajelehtimisesta. Lämpimän käyttöveden asetusarvo oli 50 C. Käyttöveden kuormitus on kasvanut n. klo 16.20, joka ilmenee kaukolämmön paluulämpötilan laskemisena lähes 20 C. Käyttövesikuormituksen aikana lämpimän käyttöveden lämpötila laski pysyvästi 60 C:sta huojumaan välillä C. Käyttöveden lämpötila lähestyi asetusarvoaan pääsemättä kuitenkaan siihen. Kun kulutusta ei ollut tai se oli hyvin vähäistä, oli käyttöveden lämpötila 10 C asetusarvoaan ylempänä. C lkv kl paluu Kuva 3. Lämpimän käyttöveden ja kaukolämmön paluuveden lämpötilat kohteessa, jossa käyttöveden lämpötila ei pysynyt asetusarvossaan. Kuvissa 4 ja 5 on esitetty mittaustuloksia sekä lämmönjakohuoneesta että kulutuspisteestä, joka sijaitsi alle kymmenen metrin päässä lämmönjakohuoneesta. Kulutuspisteessä laskettiin kahdesta sekoittajasta vettä. Toinen sekoittaja oli tavallinen yksiotesekoitin ja toinen termostaatti- ja pressostaattisekoitin. Tässä kohteessa käyttöveden säätö haittaa asukkaiden joka päiväistä elämää. Tehtyjen mittausten mukaan 1 C lämpötilanmuutos tuntui iholla selvästi. 3 C muutos on niin suuri, että veden lämpötilaa on säädettävä hanan termostaatista. Kuvan 5 suihkuveden kaksi syvää piikkiä ovat mittausvirheitä; eli silloin mittausanturi ei ole ollut kosketuksissa mitattavan aineen kanssa.

22 16 56 C lkv kl paluu Kuva 4. Lämpimän käyttöveden ja kaukolämmön paluuveden lämpötilat lämmönjakohuoneessa. 41 C suihku yksiotehana Kuva 5. Suihkuveden ja yksiotehanasta lasketun veden lämpötilat kulutuspisteessä.

23 17 5 KEHITYSMAHDOLLISUUKSIA Kiinteistöjen säätöjärjestelmät sisältävät tällä hetkellä jo runsaasti mittaustietoja, joita tarvitaan/ voitaisiin hyödyntää säätölaitteiden toiminnan selvittämisessä. Tämä koskee sekä yksikkösäätimiä että laajempia kiinteistövalvontajärjestelmiä. Näissä laitteissa on valmiina anturoinnit mitattaville suureille ja kaapeloinnit säätökeskukselle, joten tietojen mittaaminen tai tallentaminen suoraan säätölaitteilta säästäisi sekä aikaa että kustannuksia. 5.1 Säätökeskusten informaation hyödyntäminen Osassa säätöjärjestelmiä on tällä hetkellä mahdollisuus mitata säädössä käytettävien suureiden arvot sekä säädön tilaa kuvaavat suureet joko suoraan tai jonkinlaista mittauskorttia käyttämällä. Säädön tilaa kuvaavat suureet (esim. moottorin ohjausviesti, venttiilin asento tms) ovat tietoja, joiden saaminen säätökeskuksen ulkopuolelta on erittäin hankalaa. 5.2 Säätökeskusten kehittäminen testausta palveleviksi Säätökeskuksiin tulisi varata ulostulot mittaussuureista ja säädön tilaa kuvaavista suureista toiminnan tarkastamista varten. Säätölaitteiden käyttöönoton ja virityksen tulee sisältää tässä suosituksessa esitettyjen tarkastusten tekemisen riittävässä laajuudessa. Kuormituksen tulee vastata normaaleja käyttöolosuhteita. 5.3 DDC-säätöjärjestelmät Kiinteistöautomaatiojärjestelmissä on jo valmiina mittaustietojen siirto tietokoneelle ja niiden käsittelyä käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Tällaiseen järjestelmään on suhteellisen helppo lisätä jonkinlainen tiedonkeruujärjestelmä myös toiminnan tutkimista varten. Tiedot voidaan tulostaa esim. ASCII-tiedostoon tai taulukkolaskentaan jatkokäsittelyä varten. Lisäksi DDC-järjestelmiin voidaan laatia ohjelmia, jotka käytön aikana valvovat laitteiden ja järjestelmien toimintaa nykyistä tarkemmin ja tehokkaammin.

24 18 KIRJALLISUUTTA /1/ Katajisto K., 1988, Käyttöveden lämmityksen säätö, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Tiedotteita 870, Espoo 1988, 62 s. /2/ Kosonen R., Laitila P., Bitter R., Laine T., Lahdenperä R., 1995, LVI-järjestelmien säädön toiminnan tarkastaminen, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Tiedotteita 1629, 1995, 48 s. /3/ Suomen Kaukolämpö ry, Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, K1/1992, Lämpölaitosyhdistys ry, Espoo 1992, 107 s. /4/ McIntyre, D. A., 1980, Indoor Climate, Applied Sciende Publishers Ltd., London 1980, 443 s. /5/ Koskelainen R., Ohvanainen M., Lämmönjakokeskusten säätölaitteiden testaus käyttöolosuhteissa, Teknillinen korkeakoulu, Espoo 1996, 37 s.

Versio Fidelix Oy

Versio Fidelix Oy Versio 1.96 2014 Fidelix Oy Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 1.1 Esittely... 4 1.1 Toimintaperiaate... 5 1.2 Käyttöönotto... 6 2 Käyttöliittymä... 7 2.1 Päävalikko ja käyttö yleisesti... 7 2.2 Säätimen

Lisätiedot

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Tekninen esite Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Kuvaus Ominaisuudet: Jaettu ominaiskäyrä kehitetty vaativimpiin sovelluksiin (DN 20 ja DN 25) Useita k VS -arvoja Painantaliitännän

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c. 230 V a.c. ja 24 V a.c. Kuvaus ja sovellus Säätölaite on suunniteltu helposti asennettavaksi: yksi kaapeli, yksi liitin. säätölaitteessa on yksilöllisesti suunniteltu taustavalaistu näyttö. Grafiikkaa

Lisätiedot

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 TUTUSTUMINEN

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

Tekniset tiedot. Jäähdytyksessä esimerkiksi vesi-glykoli seosta käytettäessä on huomioitava myös korjauskertoimet. tai kierrenipat DN 10 DN 40

Tekniset tiedot. Jäähdytyksessä esimerkiksi vesi-glykoli seosta käytettäessä on huomioitava myös korjauskertoimet. tai kierrenipat DN 10 DN 40 Tekniset tiedot Innovatiivisuus ja laatu Linjasäätöventtiili PN 16 Hydrocontrol R Toiminta: Oventrop linjasäätöventtiilit on tarkoitettu asennettavaksi sekä lämmitykseen ja käyttöveteen että jäähdytysjärjestelmien

Lisätiedot

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle.

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. Uponor neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin

Lisätiedot

Via Circonvallazione, Valduggia (VC), Italia Puh.: Faksi: Kuva 9525.

Via Circonvallazione, Valduggia (VC), Italia Puh.: Faksi: Kuva 9525. valvoindustria ing.rizzio s.p.a. 952x ON/OFF-päätelaiteventtiili, DZR-messinkiä Kuvaus ON/OFF-päätelaiteventtiili, DZR-messinkiä Kierre naaras/naaras (ISO 228/1) Pyydettäessä kaksoiskartio ja mutteriasennussarja

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

30 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (7) Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä sähköasennustekniikan töitä sähkö- ja energiatekniikan

Lisätiedot

SYÖTTÖVEDENSÄÄDIN EVM-1 F

SYÖTTÖVEDENSÄÄDIN EVM-1 F EVM - 1F -syöttövedensäädin on tarkoitettu höyrykattiloihin, joiden teho on alle 10 t / h ja paine max 60 bar. Säädin huolehtii höyrykattiloiden syöttöveden jatkuvasta säädöstä ja pitää vedenpinnan korkeuden

Lisätiedot

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa

Lisätiedot

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje 1(11) Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje Ohje koskee mittarimallia 162LxG (686-18B-L1-G3-084) 1. Merkinnät ja ulkopuoliset osat 1. LCD-näyttö 2. Optinen liitäntä 3. Mittarin numero 4. Mittarin

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Asennusohje. Lämmityksen säätöryhmä LSR Si

Asennusohje. Lämmityksen säätöryhmä LSR Si Asennusohje Lämmityksen säätöryhmä LSR Si Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Toimitussisältö... 3 3. Lämpötila-anturi... 3 4. Liitännät / mitat... 4 5. Periaatekaaviot... 5 6. Sähkökaaviot... 6 7. Pumppu-

Lisätiedot

Asennusohje. Lämmityksen säätöryhmä LSRSi 1-6

Asennusohje. Lämmityksen säätöryhmä LSRSi 1-6 Asennusohje Lämmityksen säätöryhmä LSRSi 1-6 2 www.gebwell.fi v1.1 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 4 2. Toimitussisältö... 4 3. Lämpötila-anturi... 4 4. Liitännät / mitat... 5 5. Periaatekaaviot... 6 6.

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

MITTAROINNIN YLEISOHJEET

MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 1 (7) MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet... 4 3.1 Standardit...

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245 Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245 IHB FI 1006-1 ECS 40 IFB FI 1 Asennusohje ECS 40 Yleistä Tätä lisävarustetta käytetään, kun F1145/ F1245 on asennettu rakennukseen, jossa on enintään neljä

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012 1 (7) SiMAP -mittaus Contents 1. SiMAP-MITTAUSJÄRJESTELMÄ...1 2. KÄYTTÖÖNOTTO...2 2.1 Tee tämä ensin!...2 2.2 Sim-kortin asettaminen paikoilleen...2 3. MITTAUS...3 3.1 Salkku mittauskohteessa...3 3.2 Anturit...3

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002 TAC 2112 0FL-3664-002 Asennusohje 1. Asennus 1.1 Säädin Sijoita säädin sellaiseen paikkaan, että säätimen arvot on helppo lukea ja asetella ja että sen luukulle jää avautumistilaa. Sallittua ympäristönlämpötilaa

Lisätiedot

CAW Kattoasenteiset lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet

CAW Kattoasenteiset lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoasenteiset lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoon asennettavat lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoon asennettavia -lämmittimiä käytetään sisääntulotilojen, varastojen, teollisuushallien, verstaiden,

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun

Lisätiedot

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Jyväskylän Energia yhtiöt Yhdessä asiakasta varten

Jyväskylän Energia yhtiöt Yhdessä asiakasta varten Jyväskylän Energia yhtiöt Yhdessä asiakasta varten Ilkka Mustonen 7.10.2015 VERKKOJEN ORGANISAATIO 1.11.2012 VERKOT JOHTOTIIMI Kari Kautto Anmari Ala-Kolu Markku Hantunen Petri Flyktman Pirjo Pasanen Janne

Lisätiedot

Sääasema Probyte 2003

Sääasema Probyte 2003 Sääasema Probyte 2003 Yleistä Probyte SÄÄASEMA W2003 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi, joka mittaa tuulen nopeutta, tuulen suuntaa, ulkolämpötilaa ja valoisuutta reaaliaikaisesti. Mittaukset

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Ympäristömelu Suunnitelma PR3698 TY01 Sivu 1 (6) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Soran murskaus Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

TAC Xenta 4292. Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007

TAC Xenta 4292. Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007 TAC Xenta 4292 Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja.

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4262 Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikka Sivu 1 29.10.2013 Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

"THE FLOW" TIIVISTENESTELAITTEEN ASENNUS-, KÄYTTÖ-, JA HUOLTO-OHJE KAKSITOIMISELLE MEKAANISELLE TIIVISTEELLE (T 03)

THE FLOW TIIVISTENESTELAITTEEN ASENNUS-, KÄYTTÖ-, JA HUOLTO-OHJE KAKSITOIMISELLE MEKAANISELLE TIIVISTEELLE (T 03) THE FLOW TECHNO TFT OY KORVENKYLÄNTIE 10 P.O. BOX 50 40951 MUURAME, FINLAND TEL: +358-14-3722113 FAX: +358-14-3722012 E-mail: flowtechno@flowtechno.com TIIVISTENESTELAITE: TFT W03 A F Sivu: 1/7 Korvaa:

Lisätiedot

Kertasääteinen linjasäätöventtiili MSV-I Sulku- ja tyhjennysventtiili MSV-M

Kertasääteinen linjasäätöventtiili MSV-I Sulku- ja tyhjennysventtiili MSV-M Kertasääteinen linjasäätöventtiili MSV-I Sulku- ja tyhjennysventtiili MSV-M Tuote- ja laitekuvaus Kuva 1. MSV-I Kuva 2. MSV-M MSV-I linjasäätöventtiiliä sekä MSV-M sulkuja tyhjennysventtiiliä suositellaan

Lisätiedot

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Pehmokäynnistimet Tyyppi PSR Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Uusi ABB-pehmokäynnistimet Yleistä Vasemmalla: yhdistelmä, jossa on PSR ja moottorinsuojakytkin MS116 Yllä: PSR16, PSR30 ja PSR 45 *) Moottorin

Lisätiedot

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen:

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: ymmärrät mittausvahvistimen käytön ja differentiaalimittauksen periaatteen, olet kehittänyt osaamista värähtelyn mittaamisesta, siihen liittyvistä ilmiöstä

Lisätiedot

padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten

padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten Sisältö: 1. Ohjelman toimintojen kuvaus 2. Ohjelman asennus 3. padvisor-ohjelman perustoiminnot 3.1 Ohjelman käynnistys 3.2

Lisätiedot

Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006)

Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) KombiTemp HACCP Elintarviketarkastuksiin Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) web: web: www.haccp.fi 2006-05-23 KombiTemp HACCP on kehitetty erityisesti sinulle, joka työskentelet elintarvikkeiden

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seoksien säätö - Ruiskumoottorit lambdalla 1 / 6 20.04.2016 10:45 Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seos palaa parhaiten, C0-pitoisuuden ollessa alhainen ja HC-pitoisuus erittäin alhainen.

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE 1. SISÄLLYSLUETTELO 1. SISÄLLYSLUETTELO...2 2. MAAILMAN TEHOKKAIMPANA PALKITTU KAUPUNKIENERGIAJÄRJESTELMÄ...3 3. TILANTARVE...4 4. MITTAUSKESKUS...5 5. PUMPUN SUHTEELLINEN

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET

Lisätiedot

Hätäsuihkut kiinteistöissä:

Hätäsuihkut kiinteistöissä: Hätäsuihkut kiinteistöissä: Kohteissa, joissa on terveysvaaraa syövyttävien kemikaaliroiskeiden muodossa tai esimerkiksi kuumuus aiheuttaa vaaraa, on oltava hätäsuihku ja silmähuuhtelulaite helposti luokse

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon

Lisätiedot

lindab yksinkertaistamme rakentamista

lindab yksinkertaistamme rakentamista lindab yksinkertaistamme rakentamista Tämän toimintaperiaatteen jo tunnet... Fiksu järjestelmä! Lindab Safe Click Asenna ilman työkaluja helposti ja nopeasti Lindabin kanavajärjestelmä perustuu tuttuun

Lisätiedot

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja

Lisätiedot

Innovatiivisuus ja laatu

Innovatiivisuus ja laatu Innovatiivisuus ja laatu Tekniset tiedot Cocon Säätöventtiili jäähdytyspalkkien asennuksiin Cocon säätöventtiili eco ja classic mittaustekniikoilla Tuotekuvaus: Oventrop Cocon säätöventtiili suhteellisella

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA VERCON OY Yli 30 vuoden kokemuksella ja tinkimättömällä palvelulla olemme saavuttaneet asiakkaidemme luottamuksen ja markkinajohtajuuden Suomessa Vertolla on

Lisätiedot

Consulting ROC and Cloud Service

Consulting ROC and Cloud Service Consulting ROC and Cloud Service Hiilidioksidi mittaukset Pähkinärinteen koulu Riika Rytkönen Jari Kauko 7.4.2015 Yleistiedot Peustiedot Kohde Osoite Käyttötarkoitus Rakennus vuosi Pähkinärinteen koulu

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Pikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260. langaton käsimittari. Nokeval

Pikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260. langaton käsimittari. Nokeval Pikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260 langaton käsimittari Nokeval Yleiskuvaus KMR260 on helppokäyttöinen käsilämpömittari vaativiin olosuhteisiin. Laite on koteloitu kestävään roiskevesisuojattuun

Lisätiedot

SET/S2. Lietehälyttimen anturi KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE

SET/S2. Lietehälyttimen anturi KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Puh. 029 006 260 Fax 029 006 1260 Internet: www.labkotec.fi 10.06.2010 SET/S2 Lietehälyttimen anturi KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE 1(4) 1. YLEISTÄ SET/S2 on anturi, joka

Lisätiedot

www.bosch-professional.fi

www.bosch-professional.fi Laadun takeena Bosch! Maailman ensimmäinen lattiapintalaser UUTUUS! Lattiapintalaser GSL 2 Professional Lopultakin voidaan tarkistaa lattioiden, kuten tasoitettujen tai valettujen betonilattioiden, epätasaisuudet

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression

Lisätiedot

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja

HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja Savunpoistopuhaltimien oikean huollon varmistamiseksi tämä ohje tulee toimittaa käyttäjälle.

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja NOKKA-AKSELIEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin nokka-akseli(e)n mittaaminen ja ominaisuuksien laskeminen. Ns. A-(perusympyrä)

Lisätiedot

LADDOMAT MR 50. Asennusohje. Toimitussisältö. Laddomat 5000 -venttiilipaketti: Elektroninen varausäädin

LADDOMAT MR 50. Asennusohje. Toimitussisältö. Laddomat 5000 -venttiilipaketti: Elektroninen varausäädin LADDOMAT MR 50 Asennusohje Toimitussisältö Laddomat 5000 -venttiilipaketti: Patentoitu kaksitoiminen takaiskuventtiili, osanro 469 854 2 pumppua, Laddomat LM6A-130. 2 sulkuventtiiliä, vivulla varustettu

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1 Lue käyttö- ja asennusohjeet huolellisesti. Niitä noudattamalla varmistat laitteellesi pitkän käyttöiän ja luotettavantoiminnan. Kospel Oy pidättää oikeuden tehdä pieniä muutoksia laitteen rakenteeseen

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Kaakkola, Järvenpää Järvenpään Vesi Harri Rautio

TUTKIMUSRAPORTTI. Kaakkola, Järvenpää Järvenpään Vesi Harri Rautio TUTKIMUSRAPORTTI Kaakkola, Järvenpää Järvenpään Vesi 6.6.2016 Harri Rautio 1 1. TAUSTAA Järvenpään Vesi / vesihuolto tilasi Kaakkolan alueelle vesijohtoverkostojen kuntotutkimuksen Aquapriori Oy:ltä. Tutkimukset

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Omavoimainen lämpötilansäädin. Paluuveden lämpötilanrajoitin Tyyppi 3 D Tyyppi 4 E. Asennus- ja käyttöohje EB 2080 FI

Omavoimainen lämpötilansäädin. Paluuveden lämpötilanrajoitin Tyyppi 3 D Tyyppi 4 E. Asennus- ja käyttöohje EB 2080 FI Omavoimainen lämpötilansäädin Paluuveden lämpötilanrajoitin Tyyppi 3 D Tyyppi 4 D/4 E Tyyppi 3 D Tyyppi 4 E Asennus- ja käyttöohje EB 2080 FI Painos Joulukuu 2011 Sisällysluettelo Sisältö 1 Rakenne ja

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset

COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset Mihkel Kiviste COMBI yleisöseminaari 28.1.2016 WP3 Rakenneratkasujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta ja sisäilman olosuhteet. T3.4 Paine-erot ja sisäilman olosuhteet

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys 1 Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys Erilaisa eristysratkaisuja 1 3 3 Energialähteet ja energian tuottoa 4 Lämmityskattiloita Kuvassa oleva kattila on: -teräslevykattila -kiinteän polttoaineen kattila

Lisätiedot

THEME osaamismatriisi - elektroniikka/sähkötekniikka osakompetenssien/oppimistulosten kanssa

THEME osaamismatriisi - elektroniikka/sähkötekniikka osakompetenssien/oppimistulosten kanssa OSAAMISALUEET OSAAMISEN KEHITYSVAIHEET 1. Sähköisten ja/tai elektronisten järjestelmien asennus rakennuksiin ja teollisuuslaitoksiin. Hän osaa valmistella ja suorittaa yksinkertaisia sähköisiä ja elektronisia

Lisätiedot