ÄÄNEKOSKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAAVASELOSTUS KAAVAEHDOTUS

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAAVASELOSTUS KAAVAEHDOTUS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014

2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 17. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 38. kaupunginosan korttelia 28 (osa), retkeily- ja ulkoilualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Äänekosken kaupungin 38. kaupunginosan korttelit 28 (osa), 29 ja 30 sekä lähivirkistys- ja katualuetta. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Paatelan kanavan koillispuolella Keitele- järven rannalla noin 2,5 km päässä Suolahden keskustasta. Kaavan nimi Hämeentaipaleen itärannan asemakaavan muutos Kaavan päiväys Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa (Kaavoituskatsauksen 2014 yhteydessä) Ilmoitus vireilletulosta (Sisä-Suomen lehti) ja (ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomat) Nähtävillä Kaavaluonnos (MRA 30 ) Kaavaehdotus (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne... 4 Maakuntakaava... 4 Yleiskaava... 5 Asemakaava... 6 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö... 7 Valmisteluvaihe... 7 Ehdotusvaihe Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Aluevaraukset KAAVAN VAIKUTUKSET Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja maisemaan ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Luontoselvitys (Tmi/ Pohjanmaan luontotieto/ 2014) LIITE 3 Asemakaavan seurantalomake

4 4 2 TIIVISTELMÄ Kaavassa on suunniteltu Paatelaan Hämeentaival- kadun varteen uusia omakotitalotontteja. Hämeentaivalta jatketaan noin 200 m etelään päin. Uudet tontit muodostavat luontevan jatkon Hämeentaipaleen varressa jo olemassa oleville tonteille. Osa uusista tonteista on omarantaisia. Tontit ovat kooltaan noin m 2, poikkeuksena yksi keskikokoa pienempi noin 1300 m 2 :n suuruinen rantatontti ja Hämeentaipaleen päähän osoitettu reilun 2700 m 2 :n suuruinen tontti. Vanhan ja uuden alueen väliin jää noin 30 m leveä lähivirkistysalue. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kooltaan noin 2 ha ja se sijoittuu Keitele- järveä kohti laskevaan idänpuoleiseen rinteeseen. Metsäinen rinne rajoittuu pohjoisesta omakotitaloalueeseen. Lännessä alue rajautuu Paadentaipaleen vuoreen, jolla on maisemallisia- ja geologisia arvoja. Arvokkaat alueet sijaitsevat vuoren lounaispuolella eivätkö näin ollen rajaudu asemakaavan muutosalueeseen. Suunnittelualueen aamuaurinkoon avautuvilta tonteilta on jylhät näkymät Keitele- järvelle. 3.2 Luonnonympäristö Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2014 (Tmi Pohjanmaan Luontotieto/ 2014). Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi sekametsää, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualueen Keiteleeseen rajautuva ranta on matala ja lohkareinen. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Äänekosken kaupungin Keski-Suomen ELYkeskukselle esittämä METSO- ohjelmaan liitettävä alue. Kaavoitettava alue sijoittuu noin 30 metrin päähän METSO- ohjelmaan esitetystä kohteesta. METSO- ohjelman toteutumisesta ei ole tehty päätöksiä Keski-Suomen ELY- keskuksessa. 3.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta olemassa olevaan omakotitaloalueeseen. Lähialueen omakotitalot on rakennettu pääasiassa vuosien aikana. Yksi omakotitaloista on valmistunut vuonna Talot ovat pääasiassa lautaverhoiltuja, mutta joukosta löytyy myös tiilirakentamista. Suunnittelualueen läheisyydessä on muutamia rakentamattomia sisämaan tontteja. 3.4 Maanomistus Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi Äänekosken kaupungin omistuksessa. Lähivirkistysalueen pohjoispuolella sijaitseva tontti osoitteessa Hämeentaival 27 on yksityishenkilöiden omistama. 3.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Suunnittelualueelle ei ole osoitettu erillisiä toimintoja (valkoinen alue), mutta se rajautuu pohjoisesta maakuntakaavassa esitettyyn taajamatoiminnoille varattuun alueeseen (A, vaaleanruskea väri). Alueen läheisyydessä kulkee seututie (st) ja laivaväylä (musta pompula viiva) sekä moottorikelkkailureitti (hakasviiva) ja rautatie

5 (musta ristiviiva). Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee vesiliikenteen kanava (punainen ympyrä). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä nuolella. 5 KUVA 1 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Suolahti 2020 osayleiskaava, joka on hyväksytty Äänekosken kaupunginvaltuustossa Asemakaavan muutosalue on suurimmaksi osaksi pientalovaltaista asuinaluetta (AP), minkä lisäksi eteläosa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Osa maa- ja metsävaltaisesta alueesta on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi (viiva rasteri). Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee laivaväylä ja moottorikelkkailureitti. Alueen eteläosan läheisyydessä on viheryhteystarve (vihreä nuoli), jonka tarkoituksena on turvata viherreitin toteutumismahdollisuudet ja estää ekologisten käytävien katkeaminen. KUVA 2 Ote Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksesta.

6 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Suolahden kaupunginvaltuustossa hyväksytty asemakaava, jossa suunnittelualue on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO) sekä retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Kaavamuutosalue rajoittuu pohjoisessa sijaitseviin erillispientalojen korttelialueisiin (AO) ja niiden välissä sijaitsevaan Hämeentaipaleen katualueeseen. Suunnittelualueen läpi kulkee ulkoilureitti (ympyräviiva). 6. KUVA 3 Ote ajantasa-asemakaavasta Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Luontoselvitys, Tmi Pohjanmaan Luontotieto (2014), Terhi Ala-Risku Paadentaipaleenvuoren asemakaavan luonto- ja maisemaselvitys, Suolahden kaupunki (2002) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Suunnittelu on käynnistynyt tarpeesta toteuttaa Suolahti osayleiskaavassa osoitetun periaatteen mukaista maankäyttöä asemakaavalla. Suunnittelu on käynnistynyt Äänekosken kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa (Kaavoituskatsaus 2014) ja siitä on ilmoitettu Sisä-Suomen lehdessä ja ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomissa sekä kaupungin internetsivuilla. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta ilmoittamisen jälkeen yksityiset maanomistajat ilmaisivat kiinnostuksensa laajentaa omistamaansa omakotitalotonttia suunnittelualueella. Asemakaavan laatimisen yhteydessä osoitteessa Hämeentaival 27 sijaitsevaa suunnittelualueen pohjoisinta tonttia laajennetaan noin 6 metriä etelää npäin Äänekosken kaupungin omistaman lähivirkistysalueen suuntaan. Tontin laajennus on yhteensä noin 200 m 2.

7 7 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - tekninen lautakunta - ympäristölautakunta - Äänekosken Energia Oy - Paatelan jakokunta - Keski-Suomen ELY-keskus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty ja sitä on täydennetty ja ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista. Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla (MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, tekniseltä ja ympäristölautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä sekä Paatelan jakokunnalta. Kaavasta saatiin luonnosvaiheessa lausunnot Keski-Suomen ELY- keskukselta, Äänekosken Energia Oy:ltä, ympäristölautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta. Hämeentaipaleen asukkaat osoittivat tekniselle lautakunnalle päivätyn kirjeen, jossa esitettiin kaavamuutoksen yhteydessä Hämeentaival- kadun jatkamista kevyenliikenteen väylänä noin 300 metrin matka Isomäen suuntaan. Tämä mahdollistaisi liikkumisen Suolahteen päin ilman Äänekosken tien ylittämistä ja lisäisi huomattavasti alueen kevyenliikenteen turvallisuutta. Kirje huomioidaan luonnoksesta jätettynä mielipiteenä. Lausunnossaan ELY- keskus toteaa kaavaselostuksen liikenteellisten vaikutusten arviointia täydennettäväksi kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteiden osalta. Ympäristölautakunta esittää lausunnossaan korttelin 30 tonttia 5 poistettavaksi tai pienennettäväksi siten, että kevyenliikenteen kulkuyhteyden osoittaminen Suolahden taajaman suuntaan on mahdollista. Ranta-alueen istutettavan alueenosan kaavamerkintää tulisi tarkistaa, jotta voidaan varmistaa ranta-alueen maisemallisesti arvokkaan puuston säilyminen. Teknisellä lautakunnalla ei ole huomauttamista kaavaluonnoksesta. Lausunnossaan tekninen lautalunta toteaa kuitenkin, että Hämeentaipaleen asukkaiden esittämät ehdotukset kevyenliikenteen kulkuyhteyden osoittamisesta tulee tarkastaa ja tarvittaessa ottaa huomioon kaavan jatkosuunnittelussa. Ehdotusvaihe Ehdotuksena kaava on ollut nähtävillä (MRA 27 ). Kaavasta pyydettiin lausunnot ympäristölautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaavoittaa alueelle pienimuotoinen uusi omakotitaloalue, joka liittyy luontevasti olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Alueelle kaavoitetaan Suolahti 2020 osayleiskaavan periaatteen mukaisesti myös omarantaisia tontteja. Tavoitteena on kaavoittaa alue kunnioittaen olemassa olevaa rakennetta, luonnonympäristöä ja maastonmuotoja.

8 Voimassaolevassa Paadentaipaleenvuoren asemakaavassa (Suolahden kaupunginvaltuuston hyväksymä) on osoitettu suunnittelualueen läpi kulkeva ulkoilureitti. Asemakaavan muutoksen yhteydessä on tavoitteena kaavoittaa Hämeentaival- kadun jatkoksi suunniteltu katuosuus sijoittumaan mahdollisuuksien mukaan ulkoilureitille osoitettuun väylään. Kevyenliikenteen kulkuyhteyden osoittaminen Suolahden taajamaan päin helpottaa Hämeentaipaleen asukkaiden liikkumista ja parantaa huomattavasti kevyenliikenteen turvallisuutta alueella. 8 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavamuutoksessa suunnittelualueelle on kaavoitettu yhteensä kahdeksan uutta tonttia, joista kolme sijaitsee sisämaassa ja viisi on omarantaista. Sisämaan tontit ovat kooltaan noin 1500 m 2 ja omarantaiset tontit noin 1600 m 2. Poikkeuksena keskikokoisista tonteista alueelle on kaavoitettu yksi pienempi reilun 1300 m 2 :n suuruinen tontti ja Hämeentaipaleen päähän yksi omarantainen runsaan 2700 m 2 : n tontti. Tonttien koon puolesta uusi alue muodostaa luontevan jatkon Hämeentaipaleen varren nykyisille olemassa oleville tonteille. Liikenneyhteys uudelle pienehkölle omakotitaloalueelle järjestetään Hämeentaivalta pitkin. Olemassa olevaa katua jatketaan reilut 200 m ja sen päähän sijoitetaan uusi kääntöpaikka. Kadun jatke sijoittuu likimain voimassaolevassa asemakaavassa osoitetun ulkoilureitin paikalle. Hämeentaival- kadun jatkoksi on kaavaan merkitty kevyenliikenteen yhteys, joka liittyy voimassaolevan asemakaavan ulkoilureittiin. Tällöin kevyenliikenteen yhteyden järjestäminen Isomäen ja Suolahden suuntaan on kaavallisesti mahdollista. Kulkuyhteys alkaa Hämeentaipaleen loppuosaan kaavoitetulta kääntöpaikalta. Kulkuyhteyden suunnittelussa tulee huomioida mm. rakenteellisilla ja mitoituksellisilla ratkaisuilla sen soveltuminen vain kevyelle liikenteelle. Hämeentaipaleen varteen kaavamuutosalueen alkupäähän on esitetty katualueen syvennyksenä yleinen pysäköintipaikka noin viidelle autolle. Noin 200 metrin etäisyydellä suunnittelualueen pohjoisosasta Paadenrannan puistossa sijaitsee kaupungin pumppaamo, johon uusi alue voidaan liittää. Vanhan ja uuden alueen väliin jää reilun 30 m:n levyinen lähivirkistysalue, joka mahdollistaa kaavan toteutumisenkin jälkeen alueen asukkaiden pääsyn rantaan. Lähivirkistysalue on jatkoa Paadentaipaleen vuoreen päin jatkuvalle laajemmalle retkeily- ja ulkoilualueelle. Alueen virkistysmahdollisuudet säilyvät lähes ennallaan alueen laajan ulkoilumaaston vuoksi. Keiteleeseen rajoittuville tonteille on kaavoitettu noin 10 m leveä istutettava alueenosa. Asemakaavan muutoksen yhteydessä yksityisten maanomistajien tonttia laajennetaan reilut 200 m 2 :ä suunnittelualueen pohjoisosassa (Hämentaival 27). Rakennettu omakotitalotontti laajenee noin 6 m Äänekosken kaupungin omistaman lähivirkistysalueen suuntaan. Tontin laajennukselle ei ole vaikutusta alueen virkistysmahdollisuuksiin; suunnittelualuetta ympäröivät laajat lähivirkistys- sekä retkeily- ja ulkoilualueet. 5.1 Aluevaraukset AO Erillispientalojen korttelialue Alueelle saa sijoittaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. Alueen tehokkuusluku on voimassaolevan kaavan mukaisesti 0,20 ja kerrosluku ½ k I u2/3, joka mahdollistaa rakennuksen sijoittamisen rinnemaastoa mukaillen.

9 9 AO-17 Erillispientalojen korttelialue Suunnittelualueen rantaan rajoittuvat tontit on kaavoitettu AO- pohjaisella merkinnällä, joka mahdollistaa alueelle yksi- tai kaksi asuntoisten pientalojen rakentamisen. Tonttien koko on noin 1600 m 2 poikkeuksena Hämeentaipaleen päähän kaavoitettu reilun 2300 m 2 : n tontti. Alueen rakennukset tulee sijoittaa kiinni nuolen osoittaman kadun puoleisen rakennusalan reunaan. Hämeentaipaleen päässä sijaitsevan suuremman tontin suhteen rakennuksen sijoitustapa on väljempi. Alueen tehokkuusluku on 0,20 ja kerrosluku ½ k I 2/3, joka mahdollistaa asuintilojen rakentamisen kolmeen tasoon. Päärakennuksen lisäksi talousrakennuksen tai autotalli yhteyteen saa sijoittaa tonttikohtaisesti yhden 30 k-m 2 : n suuruisen sivuasunnon. Vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta saa rakentaa pohjapinta-alaltaan korkeintaan 30 m 2 : n rantasaunan, jonka enimmäiskorkeus on 4 m. Saunarakennuksen harjan tulee olla rannan suuntainen. Alueelle saa sijoittaa tonttikohtaisesti laiturin, jonka enimmäispituus on 10 m. Alueen tonttien jätevedet on pumpattava kiinteistökohtaisesti kaupungin viemäriverkkoon, mikäli niitä ei voi johtaa viettoviemärillä runkolinjaan. AO-18 Erillispientalojen korttelialue Merkinnällä on kaavoitettu suunnittelualueen sisämaan puoleiset rinnetontit. Rakennusten sijoittumislinjaa ei ole erikseen kaavamerkinnöillä määrätty, vaan rakennuksen voi sijoittaa sekä kadun läheisyyteen että ylemmäs rinteeseen. Tonttien koko on noin 1500 m 2. Alueen tehokkuusluku on 0,20 ja kerrosluku ½ k I u 2/3. Päärakennuksen lisäksi talousrakennuksen tai autotallin yhteyteen saa sijoittaa tonttikohtaisesti yhden 30 k-m 2 : n suuruisen sivuasunnon. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kunnallistekniikan osalta suunnittelualue sijaitsee hyvällä paikalla olemassa olevaa rakennetta täydentäen. Uudet rakennukset liittyvät tiiviisti alueen kunnallisteknisiin verkostoihin. Noin 200 m etäisyydellä uudesta asutuksesta sijaitsee pumppaamo, johon uudet rakennukset on mahdollista liittää. 6.2 Liikenteelliset vaikutukset Kaavasta ei aiheudu merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Liikenne Hämeentaipaleella lisääntyy jonkin verran, mutta vaikutukset alueen nykyisiin liikenteellisiin oloihin eivät ole merkittäviä. Uuden kulkuyhteyden ansiosta kevyenliikenteen liikkuminen Suolahden taajamaan päin helpottuu huomattavasti. Kevyenliikenteen turvallisuus ja sujuvuus paranevat merkittävästi kulkuyhteyden osoittamisen myötä; liikkuminen Suolahteen päin ei enää edellytä Äänekoskentien ylittämistä. Kaavalla ei ole vaikutuksia alueen joukkoliikenteen olosuhteisiin.

10 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön eivät ole merkittäviä. Alueen rakennuksilla ei ole merkittävää rakennuskulttuurillista arvoa. Alueen kahdeksan uutta omakotitalotonttia mukautuvat alueella jo olemassa olevaan rakenteeseen. Omarantaiset tontit soveltuvat hyvin osaksi Paadentaipaleeseen jo kaavoitettuja tontteja. Itärannan kaavoittamisella Paadentaipaleesta muodostuu Hämeentaipaleen varteen syntyvä eheä omakotitaloalue. 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi rakentamatonta sekametsää, joka ei ole liito-oravalle tyypillistä elinympäristöä. Alueella ei ole muutenkaan merkittäviä luonto- tai maisemaarvoja. Kaavaratkaisulla ei ole haitallisia vaikutuksia luontoon ja maisemaan ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tavoitteena on saada asemakaavan muutos hyväksytyksi alkuvuodesta Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sen saatua lainvoiman. Äänekoskella xx.xx.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka