TOIMINTAKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2013 Raahen seutukunnan kehittämiskeskus TOIMINTAKERTOMUS 2013 Seutulautakunta

2 Taitto: Irmeli Marttila Kannen kuvat: Leena Harju 2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO PÄÄTÖKSENTEKO 2.1. SEUTULAUTAKUNTA SEUTULAUTAKUNNAN KOKOUSPIIRI SEUTULAUTAKUNNAN KOKOUSASIOITA TOIMINNAN TAVOITTEET JA TOTEUTUMINEN KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMISTO RAAHEN SEUDUN YRITYSPALVELUT HANKETOIMINTA 6.1. PUUSTA PITKÄLLE -HANKE SOFTPOLIKSEN UUSI AALTO -HANKE RAAHEN JA YLIVIESKAN SEUTUKUNTIEN REKRYTOINTIHANKE HANHIKIVI -YHTEYSHANKE YRITYSVERKOSTOT KANSAINVÄLISTYMISEN MAHDOLLISTAJANA KEISSI -ESISELVITYSHANKE LAIVURI -HANKE UUSI KANAVA HALTUUN -HANKE VAUHTIA VERKOSTA -HANKE ENERGIAOMAVARAISET KYLÄT -HANKE RAAHEN SEUDUN TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILU -HANKE KEHITTÄMISKESKUKSEN TUKEMAT HANKKEET JA JÄSENMAKSUT HENKILÖSTÖ TALOUS

4 4 TOIMINTAKERTOMUS 2013

5 JOHDANTO Julkisen talouden haasteet, suhdannetilanne, tuulivoima, Rosatom ja EU:n ohjelmakauden vaihtuminen olivat teemoja, jotka kuuluivat selkeästi Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen ja sen osana Raahen seudun yrityspalveluiden toimintavuoteen Normaali arkinen työ, joka on yhteistyötä ja vuorovaikutusta kumppaneitten ja yritysasiakkaitten kanssa, ei useinkaan nouse otsikoihin alussa mainitsemieni teemojen tavoin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö juuri se jokapäiväinen työ olisi organisaatiossamme tärkeintä. Kehittämiskeskuksen tehtävä on alueen kuntien välisen yhteistyön tiivistäminen ja elinkeinoelämän toimintaympäristön vahvistaminen. Kuntien rakennemuutoskeskustelussa, jossa pakkoliitokset ovat toistuvasti pysyneet otsikoissa, ei yhteistyön tiivistäminen ole helppo asia. Isossa kuvassa on ymmärrettävää, että alueen kunnat kilpailevat asukkaista ja luonnollisesti myös yrityksistä. Samoin Raahen seutukunta alueena kilpailee vetovoimaisuudesta naapureiden, esimerkiksi Ylivieskan ja Oulun seutujen kanssa. Tämä ei kuitenkaan saa halvaannuttaa järkevää yhteistyötä kenenkään välillä. Pitkällä aikavälillä yhden menestys tuo hyvinvointia myös naapureille. Vuoden 2013 aikana onnistumisia, pieniä ja suuria, tapahtui jatkuvasti. Yritysten nettoperustanta oli odotettua parempi, toisaalta seutukuntana menetimme asukkaita, vaikka Pyhäjoella asukasmäärä olikin kasvusuunnassa. Tuulivoimaan liittyen onnistuimme tutkakompensaatioasiassa hyvin tuloksena oli Lex Raahe. Toisaalta tuulivoiman ympärille on myös noussut haasteita, jotka on voitava sovittaa rakentavasti yhteen alueen asukkaiden näkemysten kanssa. Alueen vetovoimaisuutta sekä toiminnallemme asetettujen tavoitteiden saavuttamista ajatellen toivon, että ratkaisut löytyvät jostakin äärinäkemysten välimaastosta. Alueelle erittäin merkittävä metalli- ja konepajatoimialan kehittämistyö näyttäisi saavan uuden harppauksen INKA -ohjelmasta ja sen toteutuksesta. Raahen seudun yrityspalveluissa tehtiin ohjelman valmistelutyötä vuoden 2013 aikana, ja tulevaisuus näyttää, minkälaista hedelmää tehty työ tule kantamaan. Tässä toimintakertomuksessa kerromme Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen sekä sen osana elinkeinoelämälle tutumman Raahen seudun yrityspalvelujen toiminnasta vuonna Olemme pyrkineet uudistamaan toimintakertomustamme aiempaa luettavampaan ja enemmän tietoa antavaan suuntaan. Julkisena organisaationa olemme luonnollisesti aina valmiita kertomaan lisää toiminnastamme, kuitenkin huomioiden asiakassuhteiden luottamuksellisuuden. Lauri Laajala kehittämiskeskuksen johtaja Raahen seutukunta 5

6 SEUTULAUTAKUNTA Seutulautakunnan johtosäännössä todetaan: Seutulautakunta on Raahen kaupungin kehittämislautakunta, johon toimialueen kunnat ovat liittyneet valtuustojensa tekemin päätöksin. Kehittämislautakunnan tarkoituksena on yhteistyössä seutukunnan kuntien, elinkeinoelämän, aluekehitysviranomaisen sekä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa edistää seutukunnan kehitystä ja huolehtia sen edunvalvonnasta käyttäen hyväksi mm. alueiden kehittämisestä annetun lain suomia mahdollisuuksia. Toiminta-ajatustaan seutulautakunta toteuttaa keskittymällä seutukunnallisessa kehittämistyössään seuraavien tehtävien hoitoon: luo toimintastrategiat ja puitteet seutukunnan kehittämistoiminnalle johtaa kehittämistoimintaa ja siihen liittyvää yhteistyötä vastaa Raahen seudun yrityspalvelujen tuottamien palvelujen saatavuudesta ja kehittämisestä toimialueella huolehtii seutukunnan sisäisen yhteistyön kehittämisestä kohdentaa edunvalvontatoimintaa tekee aloitteita, esityksiä ja suosituksia myös muusta kuntien välisen yhteistyön kehittämisestä. 6

7 SEUTULAUTAKUNNAN KOKOUSPIIRI VUONNA 2013 Varsinainen jäsen Tehtävä kunta Henk.koht. varajäsen Pasi Parkkila puheenjohtaja Raahe Ari Ohinmaa Raili Lampela 1. varapj Siikajoki Päivi Pietarila Matti Tyybäkinoja 2. varapj Raahe Asser Siuvatti Markku Nyman 3. varapj Raahe Jorma Romppanen Matti Honkala jäsen Raahe Harri Leppänen Eeva Tokola jäsen Raahe Pirkko Valtanen Pirkko Ahokas-Tuohinto jäsen Raahe Hanna-Leena Mattila Matti Pohjola jäsen Siikajoki Sami Nyman Tiina Tiirola jäsen Pyhäjoki Pirkko Lintunen Yrittäjäyhdistykset Heikki Ventonen edustaja Raahe Antti Silvennoinen Tuomas Parttimaa edustaja Siikajoki Veli Lindelä Kuntajohtajat Kari Karjalainen kaupunginjohtaja Raahe Ilmo Arvela Matti Soronen kunnanjohtaja Pyhäjoki Tarja Peltonen Kaisu Tuomi kunnanjohtaja Siikajoki Raahen kauppakamariosasto Raimo Seikkala edustaja Raahe Eveliina Noponen Ammattijärjestöt Riitta Lenkola edustaja Raahe Mikko Suonvieri Kansanedustaja Inkeri Kerola Raahe Maakuntahallituksen edustajat Matti Pahkala maak.hall. jäsen Pyhäjoki Katja Hänninen maak.hall. jäsen Raahe Kehittämiskeskus Lauri Laajala Risto Pietilä johtaja elinkeinojohtaja 7

8 SEUTULAUTAKUNNAN KOKOUSASIOITA Vuoden 2013 seutulautakunnan ensimmäinen kokous pidettiin Raahessa. Todettiin seutulautakunnan kokoonpano vuosille Kokoonpano on kerrottu edellisellä sivulla. Seutulautakunnan toimikausi on kunnallisvaalikausi. Seutulautakunnan kokouksiin voidaan kutsua kuultavaksi asiantuntijoita. Esittelijänä ja sihteerinä kokouksissa toimii kehittämiskeskuksen johtaja. Seutulautakunnan kokouksiin kutsutaan lisäksi alueen kansanedustajat ja maakuntahallituksen jäsenet, alueen yrittäjäyhdistysten nimeämät kaksi yrittäjäedustajaa, Raahen kauppakamarin edustaja ja ammattijärjestöjen edustaja, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Edustajia seutulautakuntaa valittaessa otetaan huomioon tasa-arvo ja poliittinen kattavuus. Seutulautakunta valitsi puheenjohtajiston vuodelle Puheenjohtajaksi vuodelle 2013 valittiin Pasi Parkkila. Varapuheenjohtajiksi vuodelle 2013 valittiin 1. varapuheenhohtaja Raili Lampela, Siikajoki 2. varapuheenjohtaja Matti Tyybäkinoja, Raahe 3. varapuheenjohtaja Markku Nyman, Raahe Kehittämiskeskuksen johtaja Lauri Laajala esitteli kokouksessa kehittämiskeskuksen toimintaa sekä yrityspalveluiden ja kehittämiskeskuksen henkilöstön. Seutulautakunta hyväksyi kokouksessa esitetyt vuoden 2013 kokouspäivät ja kokouspaikat. Kokoukset pidetään pääsääntöisesti kerran kuussa torstaisin. Kokouspaikkana on vuorokuukausina Raahe, Siikajoki ja Pyhäjoki. Kokouksessaan seutulautakunta hyväksyi vuodelle 2013 laaditun talousarvion käyttösuunnitelman. Seutulautakunta käsitteli kokouksessaan Rekry -hanketta. Hanke on Ylivieskan ja Raahen seutukunnan yhteinen hanke, jota hallinnoi Kalajoen kaupunki. Hankkeen tavoitteena on auttaa yrityksiä, sekä julkista sektoria osaavan työvoiman saamisessa, sekä sen ohessa parantaa alueen tunnettuutta työvoiman näkökulmasta. Hanke päätettiin käynnistää Raahen seutukunnan osalta. Hankkeen projektikoordinaattoriksi hyväksyttiin Leena Harju ajalle Laivuri -hanke on saanut myönteisen rahoituspäätöksen Pohjois-Pohjanmaan liitolta, ja sen toteutusaika on Hankkeen budjetti on euroa, josta kuntarahoituksen osuus on euroa. Projektipäälliköksi on valittu Jussi Kemilä Raahesta. Seutulautakunta antoi luvan kehittämiskeskuksen johtajalle ja elinkeinojohtajalle Laivuri-hankkeen kansainvälistymispäällikön rekrytointiin. Tehtävä on määräaikainen ja kestää saakka. Henkilövalinta tuodaan seutulautakuntaan. Seutulautakunta hyväksyi Raahen seudun yrityspalvelujen osallistumisen Kuntakokeilu-hankkeeseen Raahen seudun osalta ja valtuutti kehittämiskeskuksen johtajan ja elinkeinojohtajan rekrytoimaan hankkeelle vetäjän. Kuntakokeilun tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Kuntakokeilu kestää vuoden 2015 loppuun. Hankkeen hallinnoijana Raahen seutukunnan alueella toimii Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Hallinnoijan lisäksi hankkeessa ovat sitoutuneet olemaan mukana Raahen seutukunnan TE-toimisto, alueen kunnat, Raahen Aikuiskoulutuskeskus, Raahen koulutuskuntayhtymä, kolmas sektori sekä Raahen seudun yrityspalvelut. Rsyp:n budjetti hankkeessa on euroa per vuosi, josta kuntarahoituksen osuus on 25 %, eli euroa /vuosi. Omarahoitusosuus voi kertyä myös henkilökunnan oman työn osuudesta. Seutulautakunta valtuutti kehittämiskeskuksen johtajan ja elinkeinojohtajan rekrytoimaan hankkeelle vetäjän. Tehtävä on määräaikainen ja kestää vuoden 2015 loppuun saakka. Projektikoordinaattorin valinta tuodaan seutulautakuntaan. Seutulautakunta nimesi seutukunnan edustajaksi maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen neuvottelukuntaan vuosille Lauri Laajalan ja hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Risto Pietilän. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue on aloittanut toiminnan Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Kalajoen ja Raahen kaupungit sekä Alavieskan, Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Seutulautakunta hyväksyi elinkeinojohtaja Risto Pietilän johtoryhmän jäseneksi VTT:n hallinnoi- 8

9 maan Value Network 2.0 hankkeeseen. Kehitysprojektissa on mukana myös Oulun yliopisto. Hankkeen budjetti on euroa ja se ajoittuu vuosille 2013 ja VTT on kutsunut mukaan hankkeen johtoryhmään myös Oulun yliopiston edustajien ohella Fennovoima Oy:n edustajan, alueen ICT -yrityksistä kaksi edustajaa ja rahoittajana toimivan Tekesin edustajan. Hankkeessa pyritään löytämään sopiva yritysryhmäpilotti, joka voisi sijoittua Raahen seutukuntaan. Seutulautakunta merkitsi tiedoksi saapuneet maksatuspäätökset: 1. Softpoliksen uusi aalto -hankkeen maksatuspäätös ajalta , saapunut rahoitus on ,95 euroa. 2. Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana -hankkeen maksatuspäätös ajalta , saapunut rahoitus on ,00 euroa. Merkittiin tiedoksi kehittämiskeskuksen johtajan vuosiloma ajalle Seutulautakunta hyväksyi Nouseva Rannikkoseutu ry:lle jätettäväksi kaksi yritysryhmä -hankkeen rahoitushakemusta: Vauhtia verkosta - ja Uusi kanava haltuun -hankkeista. Projektien hallinnointi toteutetaan sisäisenä työnä. Seutulautakunta hyväksyi INKA - ohjelmaesityksen ja Oulun Innovaatioallianssi-yhteistyön valmistelujen jatkamisen sekä INKA -ohjelmaesityksen jättämisen määräaikaan mennessä työ- ja elinkeinoministeriöön yhteistyössä Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukuntien kanssa. Raahen seutukunta on neuvotellut yhteistyöstä Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukuntien kanssa yhteisen INKA (Innovatiiviset kaupunkiseudut) -ohjelmaesityksen jättämisestä Työ- ja elinkeinoministeriöön. INKA -ohjelma on jatkoa Osaamiskeskusohjelmalle, jota on toteutettu alueella Nivala-Raahe-Tornio yhteistyöllä. Ohjelmaesityksen valmisteluun liittyy tavoitteena myös hakeutuminen osaksi Oulun Innovaatioallianssin toimintaa. Seutulautakunta hyväksyi kokouksessaan Energiaomavaraiset kylät -hankkeen valmistelun ja hankkeen hallinnoinnin Raahen seutukunnan kehittämiskeskukselle. Lopullinen hankesuunnitelma ja rahoitushakemus tuodaan vielä seutulautakuntaan ennen hakemuksen jättämistä rahoittajalle. Alustavan hankesuunnitelman mukaan hankkeen kohdekylinä olisivat Raahen seutukunnasta Alpua, Ylivieskan seutukunnasta Piipsjärvi, Hailuodon kunta, sekä Eskolan kylä Kannuksesta Pyhäjoella pidetyssä kokouksessa seutulautakunta hyväksyi vuoden 2012 tilinpäätöstiedot ja lopulliset kuntaosuudet. Vuoden 2012 toimintamenot olivat ,54 euroa ja toimintatulot ,49 euroa. Lopullinen kuntaosuus vuodelle 2012 oli 21,92 /as, budjetoitu kuntaosuus 23,00 /as. Kuntaosuudet on kerrottu toimintakertomuksen Talous-osiossa. Seutulautakunta hyväksyi vuodelta 2012 laaditun toimintakertomuksen. Hyväksyttiin Pohjois-Pohjanmaan liitolle lähetettävä lausunto. Lausunto koskee Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamisen 2. vaihekaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Seutulautakunta nimesi Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamaan Laivuri -hankkeeseen ohjausryhmään jäsenet: Risto Pietilä, Raahen seudun yrityspalvelut (varajäsen Lauri Laajala) Seppo Ahoketo. Raahen kauppakamariosasto (varajäsen Ari Pohjola) Leena Klaavu. Raahen Seudun Yrittäjät ry (varajäsen Paula Snellman) Jukka Pekka Ansamaa., Raahen Koulutuskuntayhtymä Kaj Sartorisio, RKT Group Seutulautakunta nimesi Pehr Brahen säätiön valtuuskuntaan kaudelle edustajaksi Lauri Laajalan. Merkittiin tiedoksi saapuneet maksatuspäätökset: 1. Yritysnavikaattori -hankkeen maksatuspäätös ajalta , saapunut rahoitus on ,90 2. Softpoliksen uusi aalto -hankkeen maksatuspäätös ajalta , saapunut rahoitus on 5 412, Raahessa pidetyssä kokouksessa seutulautakunta merkitsi tiedoksi talousarvion toteuman ajalta Kuntalaskutusta laskutettu tähän mennessä ,95 (8,14 / asukas). Budjetoitu kuntaosuus 23,09 /asukas. Seutulautakunta valitsi Laivuri -hankkeen kansainvälistymispäällikön tehtävään Hillevi Ylitorven Mustasaaresta. Tehtävä on määräaikainen ja kestää 9

10 saakka. Avoinna olevaa kansainvälistymishankkeen projektipäällikön tehtävää haki määräaikaan mennessä kaksikymmentäseitsemän (27) henkilöä. Hakijoista kutsuttiin haastatteluun kahdeksan henkilöä. Kuntakokeilu -hankkeen yrityskoordinaattoriksi valittiin Riitta Palosaari Raahesta. Tehtävä on määräaikainen ja kestää saakka. Avoinna olevaa yrityskoordinaattorin tehtävää haki määräaikaan mennessä viisikymmentä (50) hakijaa. Hakijoista kutsuttiin haastatteluun viisi henkilöä. Seutulautakunta nimesi Työelämä hankkeen alueverkostoon seutukunnan varsinaiseksi edustajaksi Lauri Laajalan ja varalle Risto Pietilän. Verkostoon on kutsuttu edustajia Pohjois-Pohjanmaan liitosta, Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelualueelta, Työterveyslaitokselta, Oulun Kauppakamarista, Seudullisista kehittämiskeskuksista ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät -aluejärjestöstä. Verkosto on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen muodostama Kokous pidettiin Siikajoen kunnanvirastolla. Kokouksen alussa Kuntakokeilu -hankkeen projektipäällikkö Satu Kinnunen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymästä esitteli Kuntakokeilu -hanketta. Seutulautakunta hyväksyi Energiaomavaraiset kylät -kehittämishankkeen rahoittajalle jätetyn hankesuunnitelman ja rahoitushakemuksen. Hankkeeseen on etukäteisvalmistelussa haettu 100 % rahoitusta. Rahoitus koostuisi Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskusten yhteisestä, ylimaakunnallisesta rahoituksesta. Hankkeen pilottikyliksi ovat lupautuneet: Hailuodon kirkonkylä, Oulaisen Piipsjärvi, Vihannin Alpua ja Keski-Pohjanmaalta Eskolan kylä Kannuksesta. Hankkeen yleistavoitteita ovat kylän energiankäytön nykytilanteen ja kylän energiavarojen arviointi sekä näiden perusteella laskettavan kylän uusiutuvan energian tase. Hankkeen toteutusaika Hankkeen kustannusarvio Seutulautakunta valtuutti kehittämiskeskuksen johtajan valmistelemaan hankkeen käytännön toteutuksen rahoituspäätös huomioiden. Seutulautakunta hyväksyi Meripohjolan ketju -kutsutaksiyhteyden vetovoimaisuuden vahvistaminen -hankkeen rahoittajalle jätetyn hankesuunnitelman ja rahoitushakemuksen. Hankkeen toteutusaika Hankkeen kustannukset , josta Pohjois-Pohjanmaan liiton osuus 70 %. Raahen seutukunnan kuntarahaosuus hankkeen toteutusajalle yhteensä Merkittiin tiedoksi saapuneet hanke - ja maksatuspäätökset: 1. Hanhikivi -yhteyshankkeen maksatuspäätös ajalta , saapunut rahoitus on , Yritysnavikaattori -hankkeen maksatuspäätös ajalta , saapunut rahoitus on , Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana -hankkeen maksatuspäätös ajalta , saapunut rahoitus Loisto -hankkeen maksatuspäätös ajalta , saapunut rahoitus on Päätös hanketuesta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Keissi -esiselvityshanke, hyväksytty rahoitus on yhteensä Raahessa Kauppaporvarin Fregatti-salissa pidetyssä kokouksessa seutulautakunta merkitsi tiedoksi talousarvion toteutuman ajalta Kuntaosuuksia laskutettu mennessä yhteensä ,06 (16,57 /as). Budjetoitu kuntaosuus vuodelle 2013 on 23,09. Seutulautakunta päätti jatkaa Softpoliksen uusi aalto -kehittämishankkeen toteutusta alkuperäisen rahoituspäätöksen mukaisesti vuoden 2014 loppuun saakka. Seutulautakunta hyväksyi Hanhikivi -yhteyshankkeen jatkohakemuksen lähetettäväksi Pohjois- Pohjanmaan liittoon ja varaa talousarvioon vuosille 2014 ja 2015 kuntarahoitusta yhteensä , mikäli hankkeen toteutusajalle saadaan jatkoa. Seutulautakunta hyväksyi Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana -hankkeen jatkoajan hakemisen hankkeen loppuun saattamiseksi ja varaa vuoden 2014 talousarvioon kuntarahaa hankkeen 1. vaiheen loppuun saattamiseen. Hankkeen 2. vaiheelle seutulautakunta varaa kuntarahaa vuodelle 2014 ja vuodelle 2015 kuntarahaa Seutulautakunta valtuutti elinkeinojohtajan ja kehittämiskeskuksen johtajan jatkamaan neuvotteluja ohjelmaan liittyvien tahojen kanssa, tavoitteena päästä mukaan INKA-ohjelmaan Tampereen kump- 10

11 panina. Seutulautakunta varautuu ohjelman kuntarahoitusosuuteen vuosittain eurolla. INKA / Elinvoimaa erikoisteräksistä -ohjelma on Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä kehittämisohjelma kaupunkiseuduille. Uusi INKA-ohjelma tulee korvaamaan nykyisen OSKE-ohjelman (Osaamiskeskusohjelma), joka päättyy vuoden 2013 loppuun mennessä. Seutulautakunta hyväksyi Energiaomavaraiset kylät -kehittämishankkeen käynnistämisen. Hankkeen hyväksytty kustannusarvio on Myönnetty rahoitus: EU ja valtio (100 %). Hanke kestää vuoden 2014 loppuun. Seutulautakunta hyväksyi vuodelle 2014 esitetyt kuntaosuudet. Vuoden 2014 talousarvioita laadittaessa käytetään 19,31 /asukas. Esitys kuntaosuudesta viedään vielä kuntien valtuustojen hyväksyttäväksi. Lopullinen vuoden 2014 talousarvio- ja toimintasuunnitelma tuodaan myöhemmin seutulautakunnan hyväksyttäväksi. Hyväksyttiin vuodelle 2014 asetetut tavoitteet ja mittarit sekä suunnittelukauden keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet Merkittiin tiedoksi saapuneet rahoitus- ja maksatuspäätökset: 1. Hanhikivi -yhteyshankkeen maksatuspäätös ajalta , saapunut rahoitus on , Keissi -yhteyshankkeen maksatuspäätös ajalta , saapunut rahoitus on , Energiaomavaraiset kylät -hankkeen rahoituspäätös ajalle Seutulautakunta kokoontui Siikajoen kunnanvirastolla. Kokouksessa esittäytyivät seutulautakunnalle Laivuri -hankkeen kansainvälistymispäällikkö Hillevi Ylitorvi ja Kuntakokeilu -hankkeen yrityskoordinaattori Riitta Palosaari. Seutulautakunta hyväksyi Softpoliksen uusi aalto -kehittämishankkeen jatkoaikahakemuksen jätettäväksi Pohjois-Pohjanmaan liittoon uudella rahoitusjärjestelyllä ja päätti jatkaa kehittämispäällikkö Jukka Rantakarin työsuhdetta saakka. Työsuhteen jatkamisen edellytyksenä on rahoittajalta saatu myönteinen jatkoaikapäätös. Merkittiin tiedoksi elinkeinojohtaja Risto Pietilän antama tilannekatsaus INKA / Elinvoimaa erikoisteräksistä kehittämisohjelmasta Merkittiin tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle lähetetty lausunto Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelmaluonnoksesta vuosille Merkittiin tiedoksi saapuneet rahoitus- ja maksatuspäätökset: 1. Vauhtia verkosta -hankepäätös , ELYkeskus, myönnetty rahoitus Uusi kanava haltuun -hankepäätös , ELY-keskus, myönnetty rahoitus Maksatuspäätös Raahen ja Ylivieskan seutukuntien rekrytointihanke, (Rekry -hanke), maksatuspäätös ajalta , Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen osuus , Puusta Pitkälle -hankkeen loppumaksu, saapunut rahoitus ,44. Seutulautakunta hyväksyi Risto Pietilän kansallisen Sekes ry:n hallituksen jäseneksi. Hallitus nimetään yhdistyksen vuosikokouksessa Rovaniemellä Pyhäjoella pidetyssä kokouksessaan seutulautakunta valitsi Energiaomavaraiset kylät -hankkeen projektipäälliköksi Seppo Kiljon Mustasaaresta. Tehtävä on määräaikainen alkaen ja kestää saakka. Projektipäällikön tehtävään haki kolmetoista (13) henkilöä. Hakijoista haastatteluun kutsuttiin neljä henkilöä. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano Ari Nurkkala, Hailuodon kunta (varajäsen Jari Räinä) Jaakko Hautamäki, Eskolan kylä (varajäsen Arto Ojakangas) Timo Rankinen, Alpuan kylä (varajäsen Esko Kotila) Jarkko Vilppula, Piipsjärven kylä (varajäsen Markku Ketonen) Kaisa Savela, Pohjois-Pohjanmaan liitto Pirjo Onkalo, Ely-keskus Lauri Laajala, Kehittämiskeskus Kokouksessa Risto Pietilä esitteli vuoden 2013 suhdannebarometrin ja Tilastokeskuksen tuottaman suhdannepalvelukatsauksen. Barometrin tarkoituksena on mitata alueen yritysten näkymiä ja tunnelmia lyhyellä tähtäyksellä. Kyselytutkimukseen vastasi 83 11

12 yritystä vastausprosentin ollessa 70 %. Vuoden 2012 kyselyssä vastausprosentti oli 80 %. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 28 % oli Raahen ympäristökuntien yrityksiä ja 72 % raahelaisia yrityksiä. Eniten vastauksia saatiin palvelualojen yrityksistä. Barometrin tekivät Oulun ammattikorkeakoulun Raahen kampuksen kolme opiskelijaa. Seutulautakunta hyväksyi yhteistyösopimuksen Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen, Raahen kaupungin, Raahen Seudun Teknologiakeskuksen, Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy:n/Raahen osaamiskeskus Oy:n, Oulun yliopiston, OAMK:n / Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa. Tällä sopimuksella sovitaan Raahen seutukunnassa tapahtuvasta yrityspalvelujen, alue- ja yrityskehittämisen sekä soveltavan tutkimuksen yhteistyöstä, joka sisältää yhteisten hankkeiden valmistelun ja toteutuksen sekä yhteistoiminnan markkinoinnin muille yhteistyötahoille. Sopimus on ICT-alan soveltavan tutkimuksen osalta jatkoa Pehr Brahe ICT-keskusta koskeneille aiemmille yhteistyösopimuksille. Tämän sopimuksen mukainen yhteistyö nimetään toiminnan käynnistämisen yhteydessä. Seutulautakunta nimesi Vattenfall -seurantaryhmään seutukunnan edustajaksi Lauri Laajalan ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Matti Sorosen. Merkittiin tiedoksi Laivuri -hankkeen maksatuspäätös, saapunut rahoitus ,71. Seutulautakunta hyväksyi Jokilaaksojen hyvinvointiverkoston koordinaatiokustannukset vuodelle 2013 yhteensä Elinkeinojohtaja Risto Pietilä informoi kokouksessa INKA / Elinvoimaa erikoisteräksistä kehittämisohjelman etenemisestä ja Oulun innovaatioallianssin tilanteesta. Samalla seutulautakunta valtuutti kehittämiskeskuksen johtajan ja elinkeinojohtajan edistämään hankkeiden käynnistymistä tarvittavilta osin. Lopulliset sopimukset ja maksusitoumukset tuodaan seutulautakunnan käsittelyyn Kehittämiskeskuksen vuoden 2014 talousarvion loppusumma on Jäsenkunnilta perittävä osuus on 19,31 / asukas. Vuoden 2014 talousarvion kuntaosuudet jakaantuivat kunnittain seuraavasti: Kunta asukasluku TA 2014 /asukas Raahe ,31 Siikajoki ,31 Pyhäjoki ,31 Yhteensä ,31 Asukaslukuna on käytetty väkilukua Seutulautakunta päätti pyytää alueen kuntia lähettämään kehittämiskeskukselle selvityksen ELYkeskukselle jättämistään hakemuksista koskien Vattenfall -ympäristörahan käyttöä. Hankkeiden tulee liittyä alueen vesistöjen ympäristöolosuhteiden parantamiseen. Merkittiin tiedoksi elinkeinojohtaja Risto Pietilän antama tilannekatsaus INKA / Elinvoimaa erikoisteräksistä -kehittämisohjelmasta Vuoden 2013 seutukunnan joulutervehdys päätettiin julkaista ilmestyvässä paikallislehti Raahen Seudussa. Raahen Seutu tukee yhdessä alueen yritysten ja yhteisöjen kanssa ilmoituksilla kerätyillä varoilla seutukunnan laitoksissa asuvien vanhusten hyvinvointia. Joulutervehdyslehti jaetaan joka kotiin seutukunnan alueella. Merkittiin tiedoksi saapuneet hanke- ja rahoituspäätökset: 1. Hanhikivi -yhteyshankkeen maksatuspäätös ajalta , saapunut rahoitus , Softpoliksen uusi aalto -hankkeen toteutusajan jatkopäätös vuoden 2014 loppuun saakka Vuoden viimeinen seutulautakunnan kokous pidettiin Pattijoen Lohenpyrstössä. Kokouksessaan seutulautakunta hyväksyi vuoden 2014 kehittämiskeskuksen toimintasuunnitelman ja talousarvion, jotka päätettiin lähettää kuntien valtuustoille tiedoksi. 12

13 TOIMINNAN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN PALVELUTOIMINNAN KUVAUS (TOIMINNAN TARKOITUS, TEHTÄVÄ JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ) Toiminnan tarkoituksena on toimia alueen kuntien, sekä Raahen kaupungin välisenä yhteistyöelimenä seutukunnallisessa kehittämistyössä, jonka ensisijaisena tavoitteena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja seutukunnan asukkaiden yleisen hyvinvoinnin ja niitä palvelevien toimintojen edistäminen ja kehittäminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tehtävät jakautuvat kolmeen tulosyksikköön: a) hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta, b) kehittämistoiminta (projektitoiminta) ja c) Raahen seudun yrityspalvelut. Toimintaympäristönä on Raahen seutukunnan alue. Kehittämiskeskus on verkostoitunut laajasti ja tekee yhteistyötä kansallisesti ja erityisesti mm. Oulun, Kalajoen, Ylivieskan ja Kokkolan alueiden toimijoiden kanssa. SUUNNITTELUKAUDEN KESKEISET TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET 1. Alueen yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen 2. Aktiivinen seutukunnallinen edunvalvonta 3. Yhteistyön tiivistäminen ja verkostoituminen kansallisesti ja kansainvälisesti TOIMINNAN TAVOITTEET, MITTARIT/TUNNUSLUVUT JA NIIDEN TAVOITETASO VUODELLE 2013 Strategiset päämäärät Sitovat tavoitteet Mittarit/tunnusluvut Mittarin tavoitetaso Saavutettu tulos/ TP 2013 Edistämme elinvoimaista toimintaympäristöä. 1. Asukasluvun kasvu 2. Yritysten elinkaaren jatkaminen 1. Asukasmäärä 2. Yritysten nettoperustannan määrä kpl Positiivinen Vahvistamme kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. 3. Työpaikkojen syntyminen ja säilyminen 3. Työpaikkojen määrän muutos kpl Positiivinen Miinuksella. Suhdannetilanne! Yhteistyö ja johtaminen on tasokasta ja vaikuttavaa. 4. Yritysten verkostoituminen ja yhteistyön vahvistuminen 5. Henkilöstö on motivoitunutta ja viihtyy työssä 6. Laatu- ja toimintakäsikirjan mukainen johtaminen ja toiminta 4. Yhteistyöverkostojen / konsortioiden määrä kpl 5. Henkilöstötyytyväisyys 6. Johdon katselmus ja ulkoinen auditointi 1 3 kpl ka 4 (asteikolla 1-5) Pidetty ja dokumentoitu Vähint. 3 kpl Johtaminen ka 4,09. Oma tehtävä, työyhteisö ja asiakastyö ka 3,62 Johdon katselmus pidetty ja Ulkoinen auditointi 2014 PERUSTELUT (RESURSSIT JA MUUT TOIMINTAEDELLYTYKSET) Tiukentuvan kuntatalouden myötä Kehittämiskeskuksen rahoitus on pienenemässä vuoden 2012 tasosta. Samoin rakennerahastokauden loppuminen 2013 vaikeuttaa ulkopuolisen rahoituksen (hankerahoitus) saantia kehittämishankkeisiin. Lisäksi maailmantalouden tilanne vaikuttaa suoraan asetettuihin mittareihin yritysja elinkeinotoiminnan aktiivisuuden kautta. Hankkeiden kuntarahoitukseen sidottu kuntarahoitusosuus budjetoidaan vuosittain toteutuksen mukaan, huomioiden kokonaissitoumus hankkeen toteutukseen. Kehittämiskeskuksen tulosyksiköistä hallinnon, seutuyhteistyön ja edunvalvonnan sekä Raahen seudun yrityspalvelujen toimintaa ja toteutumista ohjataan yksikön sisältä. Sen sijaan kehittämistoiminnan (projektitoiminnan) tulosyksikön toteutumiseen vaikuttavat myös muiden projektihallinnoijien toiminta. Kehittämiskeskus toimii näissä tapauksissa kuntarahoittajan roolissa, eikä yksinään voi vaikuttaa projektin toteutumiseen. 13

14 KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMISTO Kehittämiskeskuksen toimisto vastaa hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta -tulosalueesta organisaatiossa. Hallinto sisältää johtamisen ja esimiestyön ohella talousvastuun sekä seutulautakunnalle käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelun ja organisaation kuntaosuuslaskutuksen. Kehittämiskeskuksen toimintaa johtaa virkavastuulla kehittämiskeskuksen johtaja. Seutukunnan tehtävien mukaisen sisäisen ja alueen ulkopuolelle suuntautuvan yhteistyön koordinointia sekä seutulautakunnalle menevien asioiden valmistelua käsitellään kuukausittain kokoontuvassa seututiimissä, johon kuuluvat Raahen kaupunginjohtaja, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnanjohtajat, elinkeinojohtaja sekä kehittämiskeskuksen johtaja. Alueellisen edunvalvonnan osalta keskeisimmät asiat vuoden 2013 aikana olivat tutkakompensaatioon vaikuttaminen, tulevan rakennerahastokauden ohjelman valmisteluun osallistuminen, Pohjois- Pohjanmaan liiton toiminta- ja taloussuunnitelman ja maakuntakaavoituksen lausunnot. Osaltaan edunvalvontatyöhön voidaan lukea myös uusien hankkeiden valmisteluyhteistyö ja ohjausryhmätyöskentely sekä osallistuminen yrityskohtaisten investointi- ja Invest In -toimenpiteiden eteenpäin viemiseen ja seurantaan. Kehittämiskeskuksen henkilökunta, (takana vas.) Risto Pietilä, Pauli Keränen, Seppo Kiljo, Jukka Rantakari, Jussi Kemilä, Salla Korhonen, Leena Harju, Lauri Laajala ja Pekka Peltomäki sekä (istumassa vas.) Helli Maarala, Päivi Latvala, Riitta Palosaari ja Hillevi Ylitorvi. Kuvasta puuttuu elinkeinosihteeri Sanna Manninen. 14

15 RAAHEN SEUDUN YRITYSPALVELUT Johdanto Maailman- ja etenkin Euroopan talouden kääntyminen nousuun on ollut hidasta eikä se ole näkynyt vielä Raahen talousalueella kasvuna. Päinvastoin, työttömyys jatkoi kasvamista, ja yritysten liikevaihto ainakin kärkitoimialojen osalta pysyi joko edellisen vuoden tasolla, tai jopa laski hieman. Varsinaista romahdusta ei kuitenkaan ollut näköpiirissä millään toimialalla. Tavoitteet ja toiminta Raahen seudun yrityspalvelujen perustyö jatkui aiempaan tapaan alkavien yrittäjien neuvonnasta toimivien yritysten yksilöllisten palvelutarpeiden kautta aina omistajanvaihdoksiin saakka. Yrityskehittämisen osuus yrityspalveluiden toiminnassa kasvaa ja kattaa käytännössä toimivien asiakasyritysten pitkäaikaisen strategisen kumppanuuden sekä alueen elinvoimaa kasvattavien kehityshankkeiden edistämisen eri tavoin. Innovaatiotoiminnan palvelutuotannon kehittäminen oli tärkeä erillisteema vuoden 2013 toimintasuunnitelmassa. Yhteistyössä Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja VTT:n kanssa rakennettiin Softpoliksen uusi aalto -hankkeen resursseilla malli, jolla yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tarpeita pystytään palvelemaan tulevaisuudessa laajemmin ja tehokkaammin. Edellä mainittujen toimijoiden lisäksi vuoden 2014 alussa allekirjoitettuun yhteistoimintaa määrittävään sopimukseen tulivat mukaan myös Raahen kaupunki, Raahen koulutuskuntayhtymä, Raahen Aikuiskoulutuskeskus Oy sekä Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy. Vuoden 2013 aikana päätettiin selvittää, onko Raahen seutukunnalla ja laajemminkin Pohjois- Pohjanmaalla mahdollisuutta päästä mukaan uuteen INKA-ohjelmaan. Innovatiiviset kaupunkiseudut -ohjelma on työ- ja elinkeinoministeriön uusi iso ohjelmakokonaisuus vuosille INKA ohjelma tulee vuoden 2013 aikana päättyvän OSKEohjelman tilalle, mutta on luonteeltaan täysin toisentyyppinen. Toinen tärkeä tavoite liittyi Oulun innovaatioallianssin jäsenyyteen. Molempien tavoitteiden lähtökohtana oli koko Pohjois-Suomea käsittävä Elinvoimaa erikoisteräksistä -kehitysohjelma. Ohjelman keskiössä ovat Ruukki Metals Oy:n Raahen terästehtaan kehittämät erikoisteräkset, joiden avulla pk-sektorin yritykset voivat muodostaa jatkossa tärkeän osan koko Suomen konepaja- ja metalliteollisuuden kasvumahdollisuuksia ja kilpailukyvyn kasvua. Erikoisteräksistä valmistetut uuden sukupolven tuotteet kilpailevat keveydellä, lujuudella, kestävyydellä sekä näiden ominaisuuksien tuomalla energian säästöllä ja oleellisesti pienemmillä hiilidioksidipäästöillä. Kehitysohjelman toisena tärkeänä tavoitteena on rakentaa maailmanluokan kehitysyhteisö, jonka osaaminen nostaa metalliteollisuuden uudelle kansainväliselle tasolle. Aiempien vuosien tapaan Raahen seudun yrityspalvelujen toiminta koostui hankkeista, joilla tuotettiin asiakaslähtöisiä kehittämispalveluja. Omien hankkeiden lisäksi pyrittiin parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä myös yhteistyötahojen hallinnoimien hankkeiden avulla. Kehittämiskeskuksen omat hankkeet on kuvattu tarkemmin tämän julkaisun sivuilla. 1. Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana -hanke jatkoi projektipäällikkö Pekka Peltomäen johdolla työtä, jolla alueen yrityksiä autetaan valmentautumisessa Pyhäjoen ydinvoimalan suurhanketta varten. Merkittävä uusi innovaatio oli yrityksille suunnattu simulaatioprosessi, jolla yritykset saattoivat testata virtuaalisesti ydinvoimalan rakentamiseen liittyviä erityispiirteitä. Tiettävästi vastaavaa ei ole aiemmin tehty ainakaan Suomessa. Asiakkailta saatu palaute oli erinomainen ja tavoite on jatkaa simulointeja myös vuoden 2014 aikana. 2. Softpoliksen uusi aalto-hanke jatkoi ICT kehittämispäällikkö Jukka Rantakarin johdolla toimialan kehittämistä. Innovaatiopalveluiden palvelutuotannon kehittäminen oli yksi hankkeen tärkeimpiä saavutuksia. Yritysryhmähankkeilla edistettiin verkkokaupan palveluiden kehittämistä alueen yrityksissä. 3. Puusta pitkälle -hanke saatettiin onnistuneesti Jukka Rantakarin johdolla päätökseen. Mukana olleet yritykset sitoutuivat hienosti hankkeeseen ja saavuttivat merkittäviä askelia omien yritystensä kehittämispolulla. Tulosena syntyi mm. sertifioitu laatujärjestelmä, prosessien digitalisointia, uusien 15

16 kansainvälistenkin markkinoiden avauksia, sekä kokonaan uusien tuotteiden lanseeraamista markkinoille. Yksi yrityksistä toi markkinoille uuteen innovaatioon perustuvat puuelementtitalot. 4. Rekrytontihanke on Kalajoen kaupungin hallinnoima projekti, jossa yrityspalvelut on osatoteuttaja. Hankkeella pyritään vastaamaan tulevaisuuden työvoimatarpeisiin ja työvoimakapeikkoihin. Projektikoordinaattori Leena Harju aloitti työt yrityspalveluiden osalta helmikuussa Hankkeessa panostettiin rekrytointipalvelujen ohella aluemarkkinointiin, jonka tuloksena valmistui mm. Onnenpaikka.fi -sivusto sekä paluumuuttajille suunnattu kirja. Hanke oli mukana lukuisissa tapahtumissa eri puolilla Suomea markkinoimassa aluettamme. 5. Kuntakokeilu on ministeriön erillishanke, jota hallinnoi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Yrityskoordinaattori Riitta Palosaari aloitti yrityspalveluiden työntekijänä elokuussa 2013 yritysrajapinnassa toimien. Tavoitteena on selvittää yritysten näkökulmia pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon, tarjota työttömiä henkilöitä avoimelle sektorille sekä informoida yrityksiä pitkäaikaistyöttömien työllistämisen tukitoimista. 6. Laivuri-hankkeen osalta rahoituspäätös saatiin vasta kevättalvella 2013, mutta projektipäällikkö Jussi Kemilä aloitti hankkeen vetovastuussa jo vuoden 2013 alussa. Kansainvälistymispäällikkö Hillevi Ylitorvi puolestaan aloitti oman työnsä yrityspalveluissa elokuussa Hanke muodostaa yrityspalvelujen palveluvalikoiman kärjen tarjoten neuvontaa niin alkaville yrityksille kuin jo kansainvälistyneille tai kansainvälistymistä suunnitteleville. Hanke lunasti paikkansa heti käynnistyttyään, mutta yksityisten asiantuntijapalveluiden käyttöä rajoittivat EAKR-hankkeita koskevat uudet säännöt, joiden mukaan yksittäiselle yritykselle ei voitu tarjota ulkoisia asiantuntijapalveluja. 7. PPAvainveturit-hanke on Ylivieskan seutukuntayhdistyksen hallinnoima ESR-hanke, jossa Raahen seudulle on varattu osuus hankkeen palveluista. Hankkeen tavoitteena on edistää yritysverkostojen syntyä. Hankkeessa saatiin käyntiin kaksi isoa verkostoa, joihin molempiin liittyi mukaan joko avainveturina tai jäsenenä seutukuntamme yrityksiä. Yrityspalveluilla ei ollut omaa henkilöä hankkeessa, mutta koordinoimme toimintaa ja sen suuntaamista alueellemme ohjausryhmän jäsenyyden kautta. 8. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry hallinnoi omistajanvaihdoksiin keskittyvää hanketta, jossa yrityspalveluilla oli edustus ohjausryhmässä. Hankkeen ja RSYP:n yhteistyönä järjestettiin mm. omistajanvaihdoksiin liittyviä tapahtumia ja autettiin alueemme yrittäjiä yritystensä myynnissä. 9. VTT:n Raahen yksikkö käynnisti uuden Value Net -hankkeen, jonka tavoitteena on löytää uudenlaisia työkaluja yritysten verkostoihin ja niiden hallintaan. VTT:n ohella Tekesin rahoittamassa ohjelmassa on mukana Oulun yliopisto sekä yrityksiä alueeltamme. Elinkeinojohtaja on toiminut hankkeen johtoryhmän puheenjohtajana, mutta seutukunta ei ole osallistunut hankkeen rahoitukseen. 10. MTT:n nautakarjan tutkimusympäristön rakentaminen eteni pitkälle Ruukin Yrityspuisto Oy:n hallinnoimassa hankkeessa. Viralliset ja juhlalliset vihkiäiset pidettiin Hanke on ainutlaatuinen paitsi Suomessa, myös Pohjoismaissa ja auttaa alan yrityksiä kehittämään toimintaa laadukkaan tutkimustoiminnan avulla. Yrityspalvelut ei ole rahoittanut hanketta, mutta elinkeinojohtaja on toiminut hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. 11. Masva-hanke on ProAgrian hallinnoima projekti, joka tuottaa palveluja maaseudulla toimiville ja etenkin maatilasidonnaisille yrityksille, jotka suunnittelevat ja tuottavat maatilan oheispalveluita. Pienen rahoitusosuuden ohella hankkeessa vaikutettiin ohjausryhmän jäsenyyden kautta, mistä vastasi kehittämiskeskuksen johtaja. Yritysasiamies keskittyi omassa työssään pääosin toimivien yritysten neuvontaan ja yrityskehittämiseen. Rahoitukseen, omistajavaihdoksiin, sekä yrityskohtaisiin kehittämisprojekteihin painottuvan työn ohella Pauli Keränen osallistui myös Raahen kultakaivoksen työryhmän työhön ja edisti muita hankkeita tarpeen mukaan mm. ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Yrityspalvelut on panostanut sähköisten verkkopalvelujen kehittämiseen, joiden ylläpidosta on vastannut elinkeinosihteeri Sanna Manninen. Elinkeinosihteeri on hoitanut asiakkaille suunnattavan tiedotuksen ja markkinoinnin käytännön työtä. Alihankintamessujen Raahen alueen metalliyritysten osaston järjestämisvastuu siirtyi yrityspalveluille. Organisointi oli elinkeinosihteerin vastuulla. Verkostotyön painopiste oli kuluvana vuotena Elinvoimaa erikoisteräksistä -ohjelman kehitysyhteisön rakentamisessa ja koordinoinnissa. Vuodesta 2004 saakka keskeytymättä toiminut PyöreänPöydän foorumi jatkoi edelleen toimintaansa pitäen 16

17 neljä kokousta vuoden 2013 aikana. Lukuisia tilaisuuksia järjestettiin yhdessä verkostokumppanien kanssa, joista Yritysväen kirkkopyhä tammikuussa on jo muodostunut toistuvaksi, yritysjohtajia kerääväksi tapahtumaksi. Elinkeinojohtajan vastuulla oli jo kuudetta vuotta toimia valtakunnallisen Yrityskehittämisen teemaryhmän puheenjohtajana. Työn kautta on voitu tuoda yrityspalveluihin uusia hyviä käytänteitä muista kehitysyhtiöistä Suomessa. Uusi tehtävä tuli Sekesin hallitukseen nimityksen myötä. Elinkeinojohtaja jatkoi edelleen Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallituksessa ja toimi huhtikuusta 2013 alkaen Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy:n hallituksen jäsenenä. Työyhteisö jatkoi aktiivisella kehittämisotteella henkilökunnan suoritettua uusia ammattitaitoa edistäviä tutkintoja, kuten HHJ -tutkinto ja yritysneuvojan erikoisammattitutkinto. Auditointi siirrettiin vuodelle 2014, mutta johdon katselmuksia pidettiin kaksi kertaa. CRM järjestelmän käyttöä tehostettiin uuden menettelytapaohjeen avulla. Säännöllisten asiakaspalavereiden avulla edistettiin tiedon kulkua sekä suunnattiin työpanosta tarpeen mukaan. Raaseli -lehteä painettiin kaksi numeroa, joissa yhteistyökumppaneina olivat Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä sekä Raahen Porvari- ja Kauppakoulu. RSYP:n tunnuslukuja Rekisteröidyt ja lakkautetut yritykset Pyhäjoki Raahe Siikajoki Yhteensä Rekisteröidyt kpl Lakkautetut kpl Nettoperustanta kpl Yritys- ja verkostokontaktit Yrityspalveluiden lainahakemusten lausunnot Finnvera Oy:lle 939 kpl 17 kpl Seminaarit ja muut yritystilaisuudet tilaisuuksien lukumäärä tilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä Myönteisiä rahoituspäätöksiä seutukunnan yrityksille (PPL, ELY, Tekes, Finnvera) 35 kpl 1294 kpl ,00 Hankkeiden mittareita hankekautena (Laivuri, Yritysverkostot KV:n mahdollistajana, Softpoliksen uusi aalto ja sen oheishankkeet, Kuntakokeilu, Rekry) hankkeissa mukana olevien yritysten määrä hankkeiden möytävaikutuksella syntyneitä työpaikkoja hankkeiden myötävaikutuksella syntyneiden yritysten määrä TE-toimiston starttirahapäätökset 216 kpl 40 kpl 28 kpl 32 kpl Seutukunnan työttömyyden muutos työttömyys keskimäärin vuonna ,5 % työttömyys keskimäärin vuonna % 17

18 PUUSTA PITKÄLLE Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Puusta Pitkälle Hankkeen numero 8436 Toteutusaika Raportointikausi Rahoittaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Ohjelma Manner-Suomen Suomen maaseudun kehittämisohjelma Vastuullinen toteuttaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Rahoitusjako ELY-keskus 75 %, yksityinen rahoitus 25 % Kokonaiskustannusarvio ,00 Toteutuneet kustannukset raportoidulla kaudella ,38 Taustaa Raahen seutukunnan kehittämiskeskus toteutti Puusta Pitkälle -yritysryhmähanketta ( ). Hankkeen rahoitti 75 % osuudella Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Ryhmähankkeessa on ollut mukana 5 yritystä, joiden toimintaympäristö muuttui radikaalisti näiden menetettyä suurimman asiakkaansa. Hankkeen tavoitteena oli löytää yrityksille uusia markkinoita (erityisesti kansainvälisesti), luoda uusia työpaikkoja, lisätä kilpailukykyä ja verkostoitumista, tasata kysynnän kausivaihteluita sekä edistää paikallisen raaka-aineen käyttöä ja tuotekehitystä. Henkilöstö ja organisaatio Hankkeen projektipäällikkönä toimi ajalla Jukka Rantakari. Ohjausryhmän kokoonpano: Lauri Laajala, puheenjohtaja, Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Kalevi Hiivala, rahoittajan edustaja, ELY-keskus Mikko Karhumaa, MSJ-Wood Oy Mika Herkkola, Ruukin Saha ja Höyläämö Oy Matti Jormakka, Ruukki Forest Oy Päiviö Nikki, Pyhäjoen Puu Oy Jukka Rantakari, projektipäällikkö, Raahen seudun yrityspalvelut Toimenpiteet Kaikki yritykset ovat osallistuneet projektisuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin, jotka räätälöitiin hankkeen alkuvaiheessa kullekin yritykselle sopivaksi. Kaikki suunnitellut toimenpiteet saatettiin loppuun kuluvan kauden aikana. Kauden aikana keskityttiinkin hankkeen päättämiseen valmistelemalla loppumaksatus ja laatimalla koko projektin loppuraportti. Seuranta ja mittaaminen Hankkeen toimintaa seurasi ja arvioi ohjausryhmä. Ohjausryhmä totesi päätöskokouksessaan hankkeen onnistuneeksi ja kaikki tavoitteet saavutetuksi. Yhteistyö Yhteistyö hankkeeseen osallistuvien yritysten välillä onnistui erinomaisesti. Samalla toimialalla toimivat yritykset toivat hankkeeseen oman osaamisensa ja vahvuutensa. Yhteistyö siten hyödynsi kaikkia osallistujia tasapuolisesti. 18

19 SOFTPOLIKSEN UUSI AALTO Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Softpoliksen uusi aalto Hankkeen numero A31545 Toteutusaika Raportointikausi Rahoittaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma Pohjois-Suomen työllisyys- ja kilpailukyky -tavoiteohjelma Toimenpidekokonaisuus 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Vastuullinen toteuttaja Rahoitusjako Kokonaiskustannusarvio ,00 Toteutuneet kustannukset raportoidulla kaudella ,00 RSYP:n osuus ,06 Raahen seudun yrityspalvelut EARK/valtio 70,0 %, kunnat 22,7, %, muu julkinen rahoitus 7,3 % Taustaa Raahen seudun yrityspalvelut toteuttaa Softpoliksen uusi aalto-hankkeen ajalla Hanke pohjautuu Raahen seutukunnan elinkeinostrategian linjauksiin ICT -toimialan ja T&K -toiminnan kehittämisestä. Elinkeinostrategian on työstänyt laaja seutukunnallinen elinkeinotoimen edustajista koostunut työryhmä, ja Raahen seutukunnan seutulautakunta on sen hyväksynyt. Lisäksi ICT -toimialan kehittämisen yksityiskohtaisen strategian tekemiseen on osallistunut useita alan yritysten edustajia ns. ICT -foorumissa. Projektin sisältyvä T&K -toiminnan yhteistyö on linjattu Raahen seutukunnan korkeakoulutoiminnan strategiassa 2020, jonka on laatinut lääninsivistysneuvos Pertti Kokkosen johdolla toiminut laajapohjainen Raahen kaupunginhallituksen asettama toimikunta. Henkilöstö ja ohjausryhmä Hankkeen projektipäällikkönä on toiminut Jukka Rantakari, joka on hankkeen ainoa kokoaikainen resurssi. Hanketta toteutetaan yhteistyöprojektina Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy:n, Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Raahen Seudun Teknologiakeskuksesta hankkeessa työskenteli projekti-insinööri Tapio Oikarinen, Oulun yliopistosta tutkimusjohtaja Veikko Halonen, projektitutkijat Pekka Ala-Siuru ja Jouko Selkälä sekä taloussihteeri Helena Alavesa ja Oulun seudun ammattikorkeakoulusta yliopettaja Markku Korhonen, projektisuunnittelijat Jori Karppinen ja Vadym Kramar sekä projektikoordinaattori Tarja Limingoja. Ohjausryhmän kokoonpano: Hannu Pyykönen, puheenjohtaja, Raahepolis Oy Eelis Kokko, jäsen, Oulun yliopisto Eija-Riitta Niinikoski, varajäsen, Oulun yliopisto Jyrki Laitinen, jäsen, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Timo Pieskä, varajäsen, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Risto Pietilä, jäsen, Raahen seudun yrityspalvelut Lauri Laajala, varajäsen, Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Eeva Alasaarela, jäsen, Tieto Finland Oy Toimenpiteet Projekti on toiminut eri osa-alueilla (työpaketit) täysipainoisesti projektisuunnitelman mukaisesti ja osatoteuttajien yhteistyö on toiminut hyvin. Projektin vaikuttavuus on ollut erinomainen. Lukuisat yritykset ovat osallistuneet kauden aikana projektin työhön mm. yhteisissä työpajoissa/yritysvierailuissa. Osittain tästä syystä projektiin mukaan tulleiden yritysten määräta- 19

20 voite ylitettiin. Yhteistyön tuloksena saatiin tulevan seutukunnallinen innovaatiojärjestelmän yhteistyöpuolet, yhteistyösopimus sekä käytännön operatiivinen toimintamalli määriteltyä. Projektissa kartoitettiin myös ICT:n soveltamisen tarpeita, mahdollisia tutkimus- ja kehitysaihioita sekä osaamistarpeita. Projekti saikin aikaan kaksi yritysryhmähanketta, jotka saatiin onnistuneesti päätökseen kauden aikana. Projektista tiedottaminen eri sidosryhmille on ollut aktiivista. Tiedottaminen on toteutettu projektisuunnitelman mukaisesti tiedottamalla projektista toteuttajien www-sivustoilla sekä erilaisissa julkaisuissa. Projektin tilasta kerrotaan myös aktiivisesti -verkkosivulla. Työpaketti 1: ICT toimialan strategian toteutus Työpaketti 1:n osalta jatkettiin Softpoliksen brändin kehittämistä organisoimalla kauden aikana useita kehittämisseminaareja (3), joiden kutsuissa ja muussa dokumentaatiossa hyödynnettiin Softpoliksen uutta graafista ulkoasua. Uutta ulkoasua hyödynnettiin myös jatkamalla ICT foorumin toimintaa, joiden kokouksiin (4) kutsuttiin kaikki merkittävät ICT toimialan yritykset sekä suuret yritykset/organisaatiot, joilla on merkittävää ICT palvelutoimintaa sisäisesti. Softpolis-toiminnan näkyvyyttä edistettiin toimittamalla Softpolis -verkkosivustolle kauden aikana yhteensä 23 uutisjuttua. Pitkän tähtäimen työvoima- ja osaamistarpeita selvitettiin yritysvierailujen ja yhteisten työpajojen ohessa. Samalla edistettiin opintonäytetöiden tarjontaa, opiskelijaprojekteja ja opiskelijoiden tutustumistilaisuuksia alueen yrityksiin. Yhteistyötä tehtiin yhteensä 15 yrityksen kanssa. Edistettiin Raahelaisten yritysten opiskelijayhteistyötä osallistumalla Rekry -hankkeen toimintaan sekä OAMK:n Rikastamo-aktiviteetteihin. Jalostusarvon kasvattamisen osalta selvitettiin yritysten ICT:n soveltamisen tarpeita ja odotuksia em. yritysvierailuissa samalla pyrkien aktivoimaan yrityksiä T&K -hankkeisiin. Kauden aikana saatiinkin käynnistettyä kaksi yritysryhmähanketta, jotka keskittyivät verkkoliiketoiminnan kehittämiseen. Molemmissa hankkeissa oli mukana kolme seutukunnan yritystä. ICT toimialan kehittymisen seurantaa jatkettiin Tilastokeskuksen toimialatilastojen avulla ja kauden lopussa toimialan työpaikkojen lasku näytti tasaantuneen ja liikevaihto noussut vuoden 2008 tasolle. Työpaketti 2: ICT-toimialan strategian metalli/ ICT-rajapinta Työpaketti 2:n osalta toteutettiin hankkeen osapuolten kanssa Metalli ja konepajateollisuuden ICT-seminaari: Ennakoiva kunnonvalvonta ja tulevaisuuden mittausteknologiat. Esitelmissä olivat edustettuna kattavasti alueen Pohjois-Suomen toimijat: Oulun yliopisto, Kemi-Tornion AMK, Centria AMK, VTT sekä Nome Oy, jonka ydinliiketoimintaa kunnonvalvonta ja sen järjestelmät ovat. Kauden aikana haettiin hanketta raahelaiselle yritysryhmälle työturvallisuuteen liittyen. Hankkeen kohde on erään IT -yrityksen olemassa olevat järjestelmät ja niiden kehittäminen vastaamaan rakennusteollisuuden vaatimuksia ja tarpeita. Ensimmäinen hakemus Työsuojelurahastolta sai kielteisen päätöksen, mutta suuren potentiaalin ja mukana olevien yritysten halun takia suunnitelma päivitettiin ja fokusoitiin uudelleen. Uusi hakemus sai rahoituspäätöksen joulukuussa Hankkeen nimi: Rakennustyömaiden työturvallisuusjohtamisen kehittäminen, päätoimijat: Raahepolis Oy, Rakennus Miilukangas Oy, Raahen kaupunki, Raahen Konsultit Oy, Raahen Energia Oy, Raahen Seudun Asuntosäätiö. Kauden aikana pidettiin myös esillä metalliteollisuuden digitalisoitumistrendiä ja haastateltiin säännöllisesti raahelaista metallialan yritystä heidän särmäyksen digitalisointiinsa liittyen. Osallistuttiin myös muiden osatoteuttajien kanssa yritysvierailuihin/työpajoihin niiltä osin kun yritykset ovat kuuluneet metallitoimialaan. Työpaketti 3: Pehr Brahe ICT-keskuksen toimintamalli Työpaketti 3:n osalta keskityttiin alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittämiseen ja hanketoiminnan kansainvälistämiseen. Alueellisen innovaatiojärjestelmän osalta toteutettiin työpajatoimintaa järjestelmän kehittämiseksi. Kehittämisen painopiste siirtyi analyysistä konkreettisten toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Pehr Brahe ICT -keskuksen toimintaa esiteltiin edelleen välittäjäorganisaatioille ja yrityksille. Alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittämisessä edettiin konkreettisen yhteistoimintamallin valmisteluun ja sitä tukevan yhteistyösopimuksen laadintaan. Yhteistyöhön mukaan tulevien uusien sopijapuolten (Raahen koulutuskuntayhtymä ja Raahen Aikuiskoulutuskeskus Oy) kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen yhteistyösopimus viimeisteltiin loppuvuo- 20

21 den aikana valmiiksi. Sopimus laadittiin niin, että se korvaa myös vuoden 2013 lopussa päättyvän Pehr Brahe ICT -keskuksen yhteistyösopimuksen. Hanketoiminnan kansainvälistämisen osalta jätettiin FP7:n ehdotuspyyntöön FP7-ICT STREP -tyyppisestä hankkeesta rahoitushakemus, jossa Oulun yliopiston (koordinaattori) ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun lisäksi hakijoina oli Luulajan tekninen yliopisto sekä yrityksiä Suomesta, Ruotsista ja Ranskasta. Lisäksi osallistuttiin kansalliseen konsortioon, joka jätti hankehakemuksen Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmaan. Vuoden 2013 loppupuoliskolla Horisontti työohjelmien luonnosten pohjalta selvitettiin vuosina avoimeksi tulevien hakujen sopivuutta Raahen alueen toimijoille. Lisäksi osallistuttiin yliopiston järjestämään Horisontti koulutukseen. Työpaketti 4: Raahen seutukunnan energiatoimialan ICT:n tutkimus- ja kehitystarpeet Raportointijaksolla työpaketissa kerättiin edelleen tietämystä energiatoimialan ICT:n tutkimus- ja kehitystarpeista. Samalla selvitettiin alustavasti myös Horisontti ohjelmakauden linjauksia ja rahoituksellisia mahdollisuuksia energia-alan ICT:n T&K -toiminnan näkökulmasta. Työpaketti 5: Internet- ja tietoteknologiapohjaisten innovaatiopalvelujen kehitys Työpaketti 5:n osalta toteutettiin Oamkin Raahessa tapahtuvan T&K -toiminnan liittäminen osaksi alueellista innovaatiojärjestelmää. Tähän liittyi oleellisena osana Pehr Brahe ICT-keskuksen tulevan toiminnan suunnittelu. Oamk vahvisti asemaansa kone- ja tuotantotekniikassa hankkimalla paikallisen tuotantostudion laitteistot omistukseensa. Tämä tukee alueen yritysten tarpeita myös ICT-ratkaisujen käyttöönotossa tuotannon ja liiketoiminnan tehostamiseksi. Hanketoiminnan kansainvälistymispyrkimyksiä jatkettiin aktiivisesti. Oamk on ollut partnerina mukana kahdessa EU:n puiteohjelmahakemuksessa. Toinen oli Oulun yliopiston koordinoima STREPhanke Integrated personal service platform for independently living elderly people (IN Service) ja toinen Université de Bretagne Occidentalen koordinoima STREP-hanke Best Practices for Personal Assistive Robots (BE_PART). Raportointikaudella on osallistuttu lisäksi eri kontaktitilaisuuksiin ja seminaareihin/ konferensseihin esim. Finnish-German Business and Research Forum 2013 Oulussa ja 13th FRUCT (Academia-to-Industry Competence Incubator Open Innovations Association) konferenssiin Petroskoissa sekä Tekesin Helsingissä järjestämään Indo-Finnish workshop on health and well-being -työpajaan ja 14th FRUCT -konferenssiin Helsingissä. Konferensseissa ja tapahtumissa on esitelty Oamkin hyvinvointi-ict -alueen tutkimus- ja kehitystoimintaa. Seuranta ja mittaaminen Hankkeen toimintaa seurataan ja arvioidaan ohjausryhmän toimesta. Ohjausryhmä seuraa hankkeen projektisuunnitelman toteutumista sekä ohjaa projektin toimintaa projektipäätöksen mukaisesti. Yhteistyö Osallistuvien organisaatioiden valinta on ollut onnistunut. Projektiorganisaatiolla on valmiit yhteydet Raahen seutukunnan elinkeinoelämään ja yhteistyö on ollut toimivaa ja lähentänyt osatoteuttajien organisaatioita. Vastuunjako on toiminut onnistuneesti. Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu hoitavat kansainvälisen ICT -yhteistyön, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy ICT -yhteyden metalli- ja konepajateollisuuteen sekä Raahen seudun yrityspalvelut ICT -yhteyden muihin seutukunnan toimialoihin. 21

22 RAAHEN JA YLIVIESKAN SEUTUKUNTIEN REKRYTOINTIHANKE REKRY Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi: Raahen ja Ylivieskan seutukunnan rekrytointihanke REKRY Hankkeen numero A31915 Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma Pohjois-Suomi Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen Vastuullinen toteuttaja Kalajoen kaupunki Rahoitusjako EAKR ja valtio 70 %, kuntarahoitus 30 %, yksityinen 10 % Kokonaiskustannusarvio ,00 Toteutuneet kustannukset raportoidulla kaudella (Raahen osuus) ,66 Taustaa Rekrytointi- ja aluemarkkinointihanke on priorisoitu alueella yhdeksi kärkihankkeista. Lähitulevaisuuden haasteita työvoiman löytämisessä ja hankkimisessa ovat ikääntyvä väestö ja työvoiman määrän väheneminen sekä siihen pohjautuva tulevaisuuden työvoima- ja elinkeinorakenne sekä työpaikkojen lukumäärä Raahen ja Ylivieskan seutukuntien alueella. Myös yrittäjien ikääntyminen asettaa haasteita yritysten jatkuvuudelle ja työpaikkojen säilymiselle. Hanke auttaa osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa Raahen ja Ylivieskan seutukuntien alueilla, edistäen työvoiman pysymistä ja sijoittumista seutukuntiin sekä lisäten tietoisuutta alueiden elinkeinoista, työpaikkatarjonnasta ja vahvuuksista. Henkilöstö ja organisaatio Projektipäällikkö (100%) Pekka Antti-Roiko, Kalajoen kaupunki projektikoordinaattori (75%) Leena Harju, Raahen seudun yrityspalvelut hankesihteeri (10%) Lea Mattila, Kalajoen kaupunki Ohjausryhmä Ohjausryhmän tehtävänä on tukea hankkeen johtamista, seurata ja valvoa hankkeen edistymistä, arvioida sen tuloksia ja edistää hankkeen tulosten hyö- dyntämistä. Ohjausryhmän 2. kokous järjestettiin Raahessa ja 3. kokous pidettiin Kalajoella. Ohjausryhmän nimeämä johtoryhmä kokoontui ja Ohjausryhmän kokoonpano: Jukka Puoskari, Kalajoen kaupunki (varajäsen Mari Saari-Somero) Miia Himanka, Kalajoen kaupunki (varajäsen Mirja Mustonen) Risto Pietilä, Raahen seutukunta: (varajäsen Pauli Keränen) Pirjo Jylhä-Ollila, Ylivieskan seutukunta (varajäsen Tapio Rasmus) Hanna-Liisa Ylikorpi, Ylivieskan TE toimisto Marko Salmela, Raahen TE toimisto (varajäsen Jaana Korkala) Pekka Miilukangas, Raahen alueen yritysedustaja, Miilukangas Ky, (varajäsen Jari Koski, Alte Visetec) Hannu Kauppi, Kalajoen alueen yritysedustaja, HSK Sähkö Oy (varajäsen Tommi Hietala, Topi-Keittiöt) Ville Kukonlehto, Ylivieskan alueen yritysedustaja, Pehutec Oy Anna-Liisa Hietala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 22

23 Rahoittajan asiantuntija: Aki Lappalainen, Pohjois-Pohjanmaan liitto Hankkeen toteutusaikaa on jatkettu saakka. Tehdyt toimenpiteet vuonna 2013 Materiaalit Hankkeen sähköisen markkinoinnin kanavat ja muu markkinointimateriaali valmistuivat kevään 2013 aikana. Projektikoordinaattori on toteuttanut hankkeen käyttöön tarvittavaa markkinointimateriaalia. Hakijamarkkinoinnin työkaluina on toteutettu www-sivut (Onnenpaikka.fi), Facebook -sivut, messu- ja tapahtumamateriaalia sekä jaettavaa printtimateriaalia. Paluumuuttajakohderyhmälle on toteutettu omaa markkinointimateriaalia mm. yhteistyössä Taikahattu Oy:n kanssa alue- ja paluumuuttajamarkkinointiin Onnenpaikka -kirja, josta on otettu 500 kpl painos. Kirja on postitettu joululahjaksi paljastuneille paluumuuttajille, ja se on jatkossa käytettävissä sopivissa aluemarkkinointitarpeissa. Hanke on toteuttanut myös työnantajille suunnatun rekrytointioppaan ja opasta täydentävää materiaalia yrityspalvelujen nettisivujen kautta jaettavaksi. Hanke on kokeillut rekrytointimarkkinointia kaleva.fi -verkkosivujen ja Kalevan työpaikkasivujen kautta elo syyskuun vaihteessa. Kampanjaan osallistui yhdeksän työnantajaa. Kampanjan onnistumista seurattiin onnenpaikka.fi -sivujen kävijämäärien sekä työnantajilta jälkikäteen tehdyn kyselyn perusteella. Hanke on aloittanut yhteistyössä TE -palvelujen Eures -palvelun kanssa sairaanhoitajien kansainväliseen rekrytointiin tähtäävän pilotin. Pilotti on väliaikaisesti jäissä vastuuhenkilön sairastumisen vuoksi. Hanke kartoitti metallin toimialan yrityksiä kevään 2014 rekrytointikampanjaan sekä alueen kaikkia yrityksiä valtakunnalliseen oppilaitosmarkkinointiin keväällä Paluumuuttaja-kampanja Hanke aloitti Paljasta Paluumuuttaja -kampanjan hankealueella toukokuussa Paluumuuttajia on etsitty mm. kesätapahtumissa ja bannerimainonnan kautta. Löydetyt potentiaaliset paluumuuttajat on kontaktoitu puhelimitse, ja heille on tehty lyhyt taustakartoitus. Kampanja on osoittanut, että paluumuuttajia kannattaa tavoitella ja halukkuutta paluumuuttoon on, jos työpaikkoja vain löytyy. Hanke on tehnyt myös kohdistettua lehtimarkkinointia hakijoille sekä alueen asukkaille paluumuuttaja -kampanjan merkeissä. Aluemarkkinointi ja messut Hanke on osallistunut tapahtumiin hakijamarkkinoinnin, paluumuuttajien löytämisen sekä työnantajille tapahtuvan markkinoinnin näkökulmasta. Hanke on myös toteuttanut kohdistettua lehti- ja suoramarkkinointia hakijoille ja työnantajille sekä paluumuuttajien löytämiseksi alueen asukkaille. Hanke on osallistunut hankealueen ulkopuolella rekrytointi- ja aluemarkkinointitapahtumiin, mm. Hyvinkään asuntomessuille, Alihankinta messuille ja Matchmaking -tapahtumiin mm. Oulussa. Yhteistyö Vuoden 2013 aikana projektipäällikkö kartoitti edelleen alueen työnantajien rekrytointitarpeita sekä verkostoitui hankealueen toimijoiden kanssa. 23

24 HANHIKIVI -YHTEYSHANKE Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi: Hanhikivi-yhteyshanke Hankkeen numero A32113 Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma Pohjois-Suomi Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Vastuullinen toteuttaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Rahoitusjako EAKR ja valtio 70 %, kuntarahoitus 30 % Kokonaiskustannusarvio ,00 Toteutuneet kustannukset ,42 raportoidulla kaudella Flat rate -hanke, ostopalvelujen lisäksi hankkeen (Raahen seutukunnan kustannuksiksi lasketaan henkilökustannukset ja kehittämiskeskuksen osuus) välillisiksi kustannuksiksi 20 % toteutuneista henkilökustannuksista Taustaa Vuosi 2013 oli Hanhikivi -yhteyshankkeen toinen toimintavuosi. Hankkeesta löytyy tarkempi kuvaus osoitteessa Henkilöstö ja organisaatio Hankkeen pääsihteerinä toimii Salla Korhonen Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksessa. Pääsihteerin tehtävänä on hankekokonaisuuden suunnittelusta, toteutuksesta, sidosryhmäyhteistyöstä ja viestinnästä vastaaminen sekä alueelle etabloituvien yritysten henkilöstölle perheineen kohdennettujen palvelujen konseptoinnista erityisesti Raahen, Ylivieskan ja Kokkolan seutukuntien alueella. Sijoittumisasiantuntijana toimii Heini Malm Business Oulussa. Sijoittumisasiantuntija vastaa yritysten henkilöstölle perheineen kohdennettujen palvelujen konseptoinnista erityisesti Oulun seudun alueella. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu avustaa pääsihteeriä mm. hankkeen avain- ja sidosryhmäyhteistyössä sekä viestinnässä. Yhteyssihteerinä toimii Helena Sydänmetsä Pyhäjoen kunnassa. Yhteyssihteerin tehtävänä on toimia Pyhäjoen kunnan yhteyssihteerinä Hanhikivi -projektiin liittyvissä asioissa, toimia ensisijaisesti Pyhäjoen kunnan tukena sidosryhmäyhteistyössä ja viestinnässä, toimia työryhmien sihteerinä sekä organisoida vierailuja. Osa-aikaisena projektisihteerinä toimii Päivi Latvala Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksessa. Ohjausryhmän kokoonpano Matti Soronen, puheenjohtaja, Pyhäjoen kunta (varalla Matti Pahkala) Jouni Kähkönen, Business Oulu (varalla Mari Rautio) Martti Ruotsalainen, Kemi-Tornion seutukunta (varalla Jukka Kujala) Jukka Oravainen, Kokkolan seutukunta (varalla Sami Viljanen) Kari Karjalainen, Raahen kaupunki (varalla Ilmo Arvela) Lauri Laajala, Raahen seutukunta (varalla Risto Pietilä) Timo Kiema, Ylivieskan seutukunta (varalla Esa Sippola) Rahoittajan edustajana ohjausryhmän kokouksiin osallistuu Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Myös hankehenkilöstö osallistuu ohjausryhmän kokouksiin. Esittelijänä kokouksissa toimii pääsihteeri ja/tai muu hankehenkilöstö ja ohjausryhmän sihteerinä toimii yhteyssihteeri. 24

25 Tehdyt toimenpiteet vuonna 2013 Vuoden 2013 aikana hankkeen toiminta on jakautunut selkeästi kolmeen toimenpidekokonaisuuteen; 1. Julkisen sektorin toimijoiden valmiuksien vahvistaminen (yhteistyötoimijoiden tapaamiset, yhteistyöverkostot, työryhmät), 2. Hanhikivi strategiaraportin päivittäminen (Hanhikivi-opas) sekä 3. Nettipohjainen palvelukonsepti (Infopankki). Ensimmäisen toimenpidekokonaisuuden osalta (valmiuksien vahvistaminen) yhteistyötoimijoiden tapaamisia on jatkettu koko hankealueella sekä valtakunnallisesti. Tapaamisiin on osallistunut aikataulujen mahdollistaessa kaikki kolme hanketyöntekijää. Pääasiassa tapaamisiin ovat osallistuneet pääsihteeri ja/tai sijoittumisasiantuntija, yhteyssihteerin työn painottuessa enemmän Pyhäjoelle. Tapaamisissa on kartoitettu hankealueen toimijoiden tilannetta ja valmiuksia sekä tarpeita ydinvoimalahankkeeseen liittyen mm. asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Tapaamisissa on myös kartoitettu käynnissä olevaa muuta kehittämistyötä niin hankealueella kuin valtakunnallisestikin liittyen mm. maahanmuuttajille kohdennettaviin palveluihin ja toimintoihin. Jo ennen hankkeen virallista käynnistymistä on hankealueella kutsuttu koolle kahta työryhmää säännöllisin väliajoin. Laajempi työryhmä (Pyhäjoen ydinvoimalan yhteistyöryhmä) on ylimaakunnallinen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja. Jäseninä ovat alueen kuntien ja seutukuntien johtajat, Fennovoiman johto, valtion hallinnon virastojen johtajat ja ylempiä virkamiehiä, Raahen seutukunnan hyvinvointikuntayhtymän johtaja, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjäjärjestön johtaja, koulutusorganisaatioiden johtajat ja Suomen ev.lut. kirkon edustajana Oulun hiippakunnan piispa. Työryhmä on perustettu Pyhäjoen kunnan aloitteesta ja työryhmään kutsuttuja organisaatioita on pyydetty nimeämään edustajansa ko. työryhmään. Työryhmän sihteerinä toimii Hanhikivi-yhteyshankkeen pääsihteeri. Työryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Toisena säännöllisesti hankkeen puitteessa kokoontuva työryhmä on Hanhikivi-työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Pyhäjoen kunnanjohtaja. Työryhmän sihteerinä toimii Hanhikiviyhteyshankkeen yhteyssihteeri. Jäseniä työryhmässä on seuraavista organisaatioista: hankealueen kunnat ja seutukunnat, Fennovoima, Palo- ja pelastuslaitos, Poliisi, Raahen seutukunnan hyvinvointikuntayhtymä, Pyhäjoen seurakunta, yrittäjäjärjestö. Lisäksi työryhmässä kuullaan aina ajankohtaiset kuulumiset koulutusverkostoista, yritysverkostoista ja viranomaisverkostoista. Työryhmä kokoontuu n. 4 6 kertaa vuodessa. Toisen toimenpidekokonaisuuden (Hanhikiviopas) osalta vuoden 2013 aikana on suunniteltu ja toteutettu Hanhikivi raportin päivittäminen laajassa yhteistyössä koko hankealueen toimijoiden ja Fennovoiman kanssa. Julkaisu on nimeltään Hanhikivi-opas ja sen suomenkielinen versio valmistui joulukuussa Julkaisu painatetaan tammikuussa 2014, ja käännöstyöt englannin- sekä venäjänkielisen version osalta valmistuvat helmikuun aikana. Painetut englannin- ja venäjänkieliset Hanhikivioppaat ovat jakelussa maaliskuussa Opas julkaistaan myös verkkojulkaisuna kaikilla kieliversioilla. Verkkojulkaisu löytyy mm. osoitteesta: www. rsyp.fi/suurhankkeet Kolmannen toimenpidekokonaisuuden (Infopankki.fi) osalta vuoden 2013 alkupuolella kartoitettiin mahdollisia olemassa olevia palveluportaaleja alueen tarpeisiin, ja ohjausryhmä päätti hankehenkilöstön esityksestä syyskuun kokouksessaan, että alueet liittyvät hankkeen tukemana Infopankki -palveluportaaliin vuoden 2014 alusta. Aluekohtaiset sivustot työstetään vuoden 2014 aikana ja ne julkaistaan portaalissa sitä mukaan kun ne valmistuvat. Jokaisen alueen sivusto julkaistaan neljänä kieliversiona. Hanke osallistuu aluekohtaisten sivustojen kustannuksiin liittymismaksujen-, vuosimaksujen sekä käännöstöiden osalta hankkeen päättymiseen, eli saakka. Tämän jälkeen alueet ovat sitoutuneet maksamaan vuosimaksunsa v loppuun saakka itse. Ulkoista viestintää varten on hankkeen toimesta perustettu vuoden 2013 aikana suurhankesivusto Raahen seudun yrityspalvelujen sivuston yhteyteen ( sekä päivitetty BusinessOulun vuonna 2011 perustettua suurhankesivustoa. Myös Pyhäjoen kunnan sivuilta on saatavilla hankkeen tuottamaa materiaalia sekä perustiedot hankkeesta. Hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti ja asetetut tavoitteet on osittain jo saavutettu (pysyvät yhteistyömuodot, Hanhikivi-opas) ja sähköisen palveluportaalin osaltakin suunnitelmat ja päätökset ovat jo valmiina. Tarkemmin hankkeen toteutuksesta kerrotaan vapaamuotoisissa väliraporteissa, jotka toimitetaan myös rahoittajaviranomaiselle jokaisen maksatushakemuksen yhteydessä kolme kertaa vuodessa. 25

26 Hankkeen toiminta on sidoksissa Fennovoiman päätöksiin ja aikatauluihin, joten toimintasuunnitelmaa päivitetään ja muokataan yksittäisten toimenpiteiden osalta toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset huomioiden. Seuranta ja mittaaminen Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu käsittelemään hankkeen toteutusta ja tuloksia kolme kertaa vuodessa, samoina päivinä Hanhikivi-työryhmän kokousten kanssa. Hankkeen toiminta ja kustannukset raportoidaan rahoittajan ohjeistuksen mukaisesti EURA 2007 järjestelmään ja Pohjois-Pohjanmaan liittoon kolme kertaa vuodessa ja/tai rahoittajan antaman muun aikataulun mukaisesti. Muuta seurantaa ja raportointia tehdään toteuttajaorganisaatioiden käytäntöjen sekä työryhmissä ja ohjausryhmässä sovitun mukaisesti. Hankkeen toimintaa seurataan myös Hanhikivi-yhteyshankkeen puitteissa kokoontuvien työryhmien puitteissa. Työryhmien toiminnasta kerrotaan tarkemmin kohdassa Toimenpiteet. Yhteistyö Hankkeen hallinnoijana toimii Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja lisäksi osatoteuttajina BusinessOulu sekä Pyhäjoen kunta. Kuntarahoitukseen osallistuu toteuttajaorganisaatioiden lisäksi Ylivieskan seutukunta ja Kokkolanseudun Kehitys Oy. Hankketta toteutetaan kaikilla näillä alueilla yhdessä alueen kuntien ja muiden julkisen sektorin toimijoiden sekä Fennovoiman kanssa. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä myös alueella käynnissä olevien muiden hankkeiden sekä mm. Olkiluodon alueen kuntien ja muiden kokonaisuuteen liittyvien toimijoiden kanssa. PYHÄJOKI 26

27 YRITYSVERKOSTOT KANSAINVÄLISTYMISEN MAHDOLLISTAJANA Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi: Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana Hankkeen numero A Toteutusaika Raportointikausi Rahoittaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tavoiteohjelma Kansallinen Toimenpidekokonaisuus Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Vastuullinen toteuttaja Raahen seudun yrityspalvelut Rahoitusjako Kokonaiskustannusarvio ,00 Toteutuneet kustannukset raportoidulla kaudella (Raahen seudun yrityspalvelujen osuus) ,60 ELY-keskus 60 %, kuntaraha 40 %, joka jakaantuu tasan Oulun ja Raahen yrityspalvelujen osalle Taustaa Vuoden 2013 aikana hankkeessa keskityttiin edelleen Fennovoiman ydinvoimalahankkeen valmisteleviin toimenpiteisiin. Yrityksille on järjestetty ydinvoimatoimialaan johdattavaa valmennusta. Fennovoiman valittua laitostoimittajaksi Rosatomin kontakteja laitostoimittajaan jouduttiin luomaan uudelleen. Henkilöstö ja organisaatio Hankeen projektipäällikkönä toimi Pekka Peltomäki Raahen seudun yrityspalveluista. Ohjausryhmän kokoonpano Raimo Seikkala, Rescomi Oy Timo Kiema, Ylivieskan seutukunta Sami Viljanen, KOSEK Kalevi Seppänen, Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus Jouni Kähkönen, BusinessOulu Miia Himanka, Kalajoen kaupunki Risto Pietilä, Raahen seudun yrityspalvelut Sari Reinikainen-Laine, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät Esa Jussila, NIHAK Martti Ruotsalainen, Kemi-Tornion kehittämiskeskus Markku Pietikäinen, Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Minna Palosaari, Fennovoima Pekka Peltomäki, Raahen seudun yrityspalvelut Tehdyt toimenpiteet vuonna 2013 Merkittävin hankkeen kautta toteutettu kokonaisuus oli uudentyyppinen yritysvalmennus, johon sisältyi toimitusprosessin simulaatioharjoitus. Simulaation kehittämiseen tarvittu taustatieto ja valmennuksen asiantuntijat hankittiin ostopalveluna FinNuclear Oy:ltä ja simulaation kehittämisessä yhteistyökumppanina oli Pohto. Simulaatioharjoituksessa käytiin läpi turvaluokka 3:een kuuluva painelaitetoimitus. Osallistujilta ja asiantuntijoilta saadun palautteen perusteella valmennus onnistui hyvin ja se koettiin hyödylliseksi. Palautetta käytetään hyödyksi myös valmennuksen jatkokehityksessä. Yhteistyö Hankkeen ohjausryhmän kautta ajantasainen tieto on ollut kaikkien ohjausryhmässä edustettuna olevien organisaatioiden käytössä. Tiedon jako on ollut avointa ja sitä on hyödynnetty eri organisaatioissa eri tavoin. 27

28 Yhteistyö alueella menossa olevien hankkeiden kanssa on toteutettu epävirallisten tapaamisten avulla. Tapaamisiin on kutsuttu edustajat BusinessOulusta, Ylivieskan seutukunnasta (PP-avainveturit), Oulun kauppakamarilta (kotimaisuusasteen maksimointi), KOSEK:sta. Tapaamisten tarkoituksena on tiedonvaihto hankkeiden välillä yhteistyön edistämiseksi ja päällekkäisen tekemisen välttämiseksi. Kuva: Leena Harju 28

29 KEISSI -ESISELVITYSHANKE Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Keissi -esiselvitys Hankkeen numero Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Nouseva Rannikkoseutu ry Ohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimintalinja Leader Vastuullinen toteuttaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Rahoitusjako ELY-keskus 70 %, Leader 20 %, yksityinen 10 % Kokonaiskustannusarvio ,00 Toteutuneet kustannukset raportoidulla kaudella ,37 Taustaa EU:n rikkidirektiivi määrää, että laivapolttoaineen rikkipitoisuus on alennettava Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanavassa lähtien max. 0,1 %:iin rikkiä. Nykyään laivapolttoaineen max. rikkipitoisuusraja on 1,5 % ja Suomessa sekä Ruotsissa 1,0 %. Globaalisti rikkipitoisuuden raja oli 4,5 %, mutta laski 3,5 %:iin vuoden 2012 alusta lukien ja laskenee globaalisti 0,5 %:iin vuoteen 2025 mennessä. Hankkeessa Raahen satamaan esiselvitetyn rikinpoistolaitoksen raaka-ainekapasiteetti olisi noin tn/v ja biodiesel-yksikön vastaavasti noin tn/v. Laitos käyttäisi raaka-aineenaan rikkipitoisuudeltaan 2,0 3,5 % olevaa raskaspolttoöljyä. Raskaspolttoöljy tuotaisiin Raaheen pääasiassa laivoilla ja idästä myös junatoimituksina. Laitos voi, esiselvityksen mukaan, käyttää raaka-aineenaan myös raakaöljyä ja max. 15 % raaka-ainesyötöstään myös jäteöljyjä ja muita kierrätysöljyjä. Laitos tuottaa lopputuotteina rikkidirektiivin täyttäviä seuraavia polttoaineita ja määriä riippuen raaka-aineesta: Laivoille raskaspolttoöljyä ( tn/v) ja meridieseliä ( tn/v), joiden rikkipitoisuus on alle 0,1%, tie- ja kattobitumia sekä pikeä tien ja kattojen päällystäjäyhtiöille ( tn/v), rikkijauhetta kuivatavarana betoni- ja kemikaaliteollisuudelle ( tn/v) ja/tai myös pieniä määriä tieliikenteen dieseliä 10 ppm (0,001 %), jota voidaan tuottaa vain käyttämällä pienirikkisistä raaka-ainetta. Biodiesel yksikkö esteröi laivoilla Raaheen tuotavasta raakakasvisöljyistä (eivät kuulu ruokaketjuun) useita rasvahappoestereitä, joista tislataan isoille moottoreille soveltuvaa biodieseliä (B100, jossa on rikkiä 0 %), jota voidaan myös blandata (sekoittaa) laivapolttoaineiden tai tieliikenteen dieselin sekaan. Biodiesel yksikkö voidaan toteuttaa erikseen itsenäisenä ja myös ensin investoitavana projektina. Biodiesel yksikön lopputuotteita ovat 100 % biodiesel (noin tn/v) ja lääke- sekä rehuteollisuuden käyttämää glyserolineste noin tn/v. Tehdyt toimenpiteet vuonna 2013 Hankkeessa tilattiin esiselvitys alan asiantuntijayritys Logiwin Oy:ltä. Esiselvityksessä verrattiin rikipoistolaitokselle ja biodiesel-yksikölle 3 kpl eri vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja, joiden perusteella rikinpoistolaitoksen sijoituspaikaksi kaavailtiin yhdessä tilaajien kanssa Raahen Syväsatamaa ja Biodiesel yksikön sijaintipaikkaa sataman teollisuusalueelta, läheltä olemassa olevaa cbm raaka-ainesäiliötä, jossa ovat valmiina tarvittavat laituri- ja muu infrastruktuuri. Esiselvityksen mukaan Rikinpoistolaitos tarvitsisi n. 14 ha:n alueen sisältäen säiliövarastoterminaalin auto-, juna- ja laivakäsittelyputkistoineen. Rikinpoistolaitos ja biodiesel -yksikön toteutuessa suorat työllisyysvaikutukset ovat noin 38 henkilöä sekä lisäksi välillisesti noin 40 henkilöä kuljetuk- 29

30 sissa ja muissa ulkoistetuissa palveluissa. Laitokset toimivat keskeytymättömässä kolmivuorossa 360 vrk/v poisluettuna noin yhden viikon huoltoseisokit kesäisin. Laitokset varustetaan maanalaisilla viemäröinti- ja öljynerotuskaivojärjestelmillä, joissa on automaattiset vuotohälyttimet. Laitoksen CO2 päästöt ovat noin tn/v. Laitokselta ei synny myrkyllisiä jätteitä eikä haitallisia päästöjä vesistöön tai muuhun ympäristöön. Laitoksen jätteistä suurin osa voidaan kierrättää takaisin lämpölaitoksen omaan kattilaan polttoaineeksi. Laitosten rakentamisaikataulu on noin 26 kk poisluettuna lupahakemusten aikataulut ja rikinpoistolaitoksen mahdollinen ympäristövaikutusten arviointiselvitys. Rikinpoistolaitoksen ja biodiesel yksikön investointien kustannusarvio voidaan arvioida vasta myöhemmin liiketoimintasuunnitelman, teknisten suunnitelmien ja saatujen urakkatarjousten jälkeen. Alustavasti voidaan arvioida että laitokset maksavat yhteensä suuruusluokaltaan Meur riippuen toteutustavasta. Investoinnissa ei ole mukana Raahen valmista infrastruktuuria, jolla säästetään muutaman kymmenen miljoonaa euron investoinnit. Muu infrastruktuuri on pääosin jo valmiina Raahessa kuten laiturit, maa-alueet, raiteet, meriväylät, tieyhteydet ja runsaasti yhteistyö- ja synergiamahdollisuuksia mm. ulkoisissa palveluissa Raahen lähitoimijoiden kanssa. Esiselvityksen mukaan laivapolttoaineiden kustannussäästö raskailla polttoöljyillä on suuruusluokaltaan eur/tn verrattuna tilanteeseen, jossa Raahessa käyvät Rautaruukki Oy:n ja muut laivat joutuvat lähtien käyttämään polttoaineenaan vain meridieseliä. Laitosratkaisuilla voidaan puolittaa rikkidirektiiville ennustettu % vienti- ja tuontirahtien nousu ja täten parantaa alueen vientija tuontiyhtiöiden kilpailukykyä, aikaansaada alueen lämpölaitoksille päästöttömän biodieselin hankintamahdollisuus, ehkäistä bitumimyynnillä Pohjoisen Suomen tiepäällystyksen kustannusnousu ja luoda Raaheen merkittävästi lisää työpaikkoja. Lisätietoja: kehittämiskeskuksen johtaja Lauri Laajala 30

31 LAIVURI -HANKE Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Laivuri-hanke Hankkeen numero A32327 Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma Pohjois-Suomi Toimenpidekokonaisuus 1: Yritystoiminnan edistäminen Vastuullinen toteuttaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus/ Raahen seudun yrityspalvelut Rahoitusjako EAKR ja valtio 70 %, kuntarah. 23,3 %, yksit. 4,7 % Kokonaiskustannusarvio ,00 Toteutuneet kustannukset raportoidulla kaudella ,19 Taustaa Hankkeen lähtökohtana on ollut Raahen seutukunnalle luotu elinkeinostrategia ja sen toteuttaminen. Strategiaan kirjattuja kehittämistoimia ovat muiden muassa elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja energiatoimialan kehittymisen luomien mahdollisuuksien laaja-alainen hyödyntäminen. Raahen seutukunnassa on ollut suunnitteilla ja käynnissä suuria rakennus- ja teollisuushankkeita jo pidemmän aikaa, jotka luovat mahdollisuuksia hankkeen tavoitteiden mukaisesti elinkeinorakenteen monipuolistamiseen, uuden yritystoiminnan syntymiseen ja olemassa olevien yritysten kehittämiseen sekä potentiaalia uusien kysyntälähtöisten innovaatioiden syntymiselle ja yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiselle. Hankkeen ensimmäisen työpaketin painopisteenä on erityisesti kaupan- ja palvelualan yritysten prosessien, liiketoiminnan ja palveluinnovaatioiden kehittäminen niin, että ne voivat hyödyntää paremmin toteutuvien suurhankkeiden tuoman yleisen markkinapotentiaalin kasvun toiminnassaan. Toisessa työpaketissa yritysten kansainvälistyminen otetaan huomioon ja niiden kansainvälistymisvalmiuksia pyritään edistämään ja kehittämään hankkeen kohdeyritysten kaikilla tasoilla. Hankkeen toimenpiteiden kohderyhmänä ovat pääasiassa alueella jo toimivat yritykset, kansainvälistyvät ja jo kansainvälistyneet yritykset sekä uudet, perustettavat yritykset ja alueelle etabloituvat yritykset. Kohderyhmänä ovat myös suurhankkeisiin ja energiatoimialaan liittyvät kansalliset ja kansainväliset yritykset, joiden intressissä on olla mukana Raahen alueen hankkeissa. Henkilöstö ja organisaatio Hankkeen projektipäällikkönä on toiminut Jussi Kemilä alkaen, kansainvälistymispäällikkönä Hillevi Ylitorvi alkaen ja osa-aikaisena hankesihteerinä Päivi Latvala alkaen. Ohjausryhmän kokoonpano Jukka Pekka Ansamaa, Raahen koulutuskuntayhtymä, puheenjohtaja Seppo Ahoketo, Raahen kauppakamariosasto, varapuheenjohtaja Leena Klaavu, Raahen Seudun Yrittäjät ry Risto Pietilä, Raahen seudun yrityspalvelut Kaj Sartorisio, Bofo Oy Katarina Timisjärvi, Pohjois-Pohjanmaan liitto, rahoittajan edustaja 31

32 Tehdyt toimenpiteet vuonna 2013 Hankesuunnitelman mukaisia toimenpiteitä on toteutettu raportointikaudella hankkeen molemmissa toiminnallisissa työpaketeissa. Hankkeessa on tehty jatkuvaa asiakashankintatyötä ja tarjottu hankesuunnitelman mukaisia palveluja kohderyhmiin kuuluville asiakkaille. Seurantakaudella on myös tehty verkostoitumistyötä ja yhteistyötä hankkeen toteuttamisen, tarjottavien palvelujen ja asiakasyritysten kannalta keskeisten yhteistyökumppanien kanssa. Hankkeessa tehdyt toimenpiteet ovat kohdistuneet yrityksen perustamista suunnittelevien henkilöiden neuvontaan, yrityksen perustamis- ja kehittämistoimiin, yritysten kehittämishankkeiden valmisteluun, käynnistämiseen ja toteuttamiseen, rahoituksen järjestämiseen sekä yritysten kansainvälisen liiketoiminnan edistämiseen. Hankkeella on myös järjestetty esimerkiksi CEmerkintävaatimuksiin liittyvä tietoiskutilaisuus ja Norjan markkinoista kertova Find Norway -tilaisuus sekä aloitettu muiden ajankohtaisten seminaarien ja tietoiskujen järjestämisen suunnittelu. Kansainvälistymisasioiden osalta asiakasyrityksille on järjestetty muun muassa markkinaselvitysmatka Metal Expo -tapahtumaan Pietariin. Tehtyjen toimenpiteiden ja tarjottujen palvelujen myötä alueelle on saatu perustettua uusia yrityksiä, luotua uusia työpaikkoja ja kehitettyä jo olemassa olevien yritysten liiketoimintaa. Hankkeessa on myös valmisteltu suunnitelman mukaisesti prosessien ja liiketoiminnan kehittämismalli, jossa havainnollistetaan yritysten jatkuvan kehitysprosessin vaiheita ja tunnistetaan niihin liittyviä eri toimenpiteitä, joiden avulla yritysten kehittymistä voidaan edistää. Seurantakaudella on myös aloitettu hankesuunnitelman mukaisen Invest In Raahe -mallin suunnittelu. Mallissa tarkastellaan alueen vahvuuksia sekä tunnistetaan eri toimenpiteitä ja työkaluja, joilla varsinainen Invest In -toiminta on mahdollista käynnistää ja siten houkutella yrityksiä etabloitumaan alueelle ja parhaimmassa tapauksessa saada isoja kansainvälisiä toimijoita tekemään suoria investointeja alueelle. Hankkeen tiedottamisessa tärkeimpinä kanavina ovat toimineet henkilökohtainen kontaktointi asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Seminaareja ja tilaisuuksia on markkinoitu sähköisiä kanavia hyödyntämällä ja lehtimainonnalla. Seuranta ja mittaaminen Raportointikaudella asiakaskontaktointi on ollut vilkasta ja hankkeelle asetettujen numeeristen tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu yli odotusten. Raportointikaudella hankkeen eri toimenpiteisiin osallistui 87 yritystä. Uusia yrityksiä perustettiin 28, joista naisten perustamia on 10. Uusia työpaikkoja syntyi 40, joista naistyöpaikkoja on 17. Lisäksi raportointikaudella järjestettyihin infotilaisuuksiin ja seminaareihin osallistui yhteensä 67 henkilöä. Yhteistyö Hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa yhteistyötä Raahen seudun yrityspalvelujen muiden hankkeiden ja palvelujen kanssa sekä hyödyntää oppilaitosten ja asiantuntijaorganisaatioiden osaamista asiakasyritysten palvelemiseksi. Asiakaspalvelussa hyödynnettiin toimivia verkostosuhteita muun muassa yrittäjäyhdistysten ja kauppakamariosaston, TE-toimiston, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Nouseva Rannikkoseutu ry:n ja Finnvera Oyj:n kanssa. Kansainvälisten asioiden osalta yhteistyötä on tehty myös alueiden Alueiden Venäjä -verkoston, Barentskeskuksen, Bothnian Archin, BusinessOulun, Finpron ja Viexpon kanssa. 32

33 UUSI KANAVA HALTUUN Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Uusi kanava haltuun Hankkeen numero Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Nouseva Rannikkoseutu ry Ohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimintalina Leader Vastuullinen toteuttaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Rahoitusjako ELY-keskus 7 920, Leader ja yksityinen Kokonaiskustannusarvio ,00 Toteutuneet kustannukset raportoidulla kaudella ,45 Taustaa Raahen seutukunnan kehittämiskeskus toteutti Uusi kanava haltuun -yritysryhmähanketta Hankkeen rahoitti 75 % osuudella Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja 25 % osuudella Nouseva Rannikkoseutu ry. Yritysryhmähankkeessa oli mukana 3 yritystä Raahen seutukunnasta. Henkilöstö ja organisaatio Hankkeen projektipäällikkönä toimi ajalla Jukka Rantakari. Ohjausryhmän kokoonpano Hankkeella ei ollut erillistä ohjausryhmää. Toimenpiteet Uusi kanava haltuun -hankkeella haettiin nimensä mukaisesti parempaa sähköisen kanavan ymmärtämistä sen eri mahdollisuuksista sekä näiden mahdollisuuksien hyödyntämistä mukana olevien yritysten liiketoiminnassa. Mukaan hankkeeseen ilmoittautuivat FinnBlast Oy ja Naturcom Oy Siikajoelta ja Raahen Terästuote Oy Raahesta. Kaikkien yritysten osalta löydettiin niiden kokonaisliiketoimintaan hyvin soveltuvat tavat lisätä kauppaa, modernisoitiin liiketoiminnan harjoittamisen muotoja ottamalla vahvemmin sähköisen kanavan mahdollisuudet huomioon, sekä tuotiin työsuunnitelman kautta konkreettiset ehdotukset toimenpiteistä, joilla kehittää liiketoimintaa. Yhtenä teemana oli myös löytää mahdollisia yhteistyömuotoja ja synergiaetuja yritysryhmän keskuudessa. Työmuotona olivat yhteiset tapaamiset, yrityskohtaiset työpajat, sekä työpöytätyöskentely väliaikoina. Johtuen eri toimialoista ja eri asiakassegmenteistä, varsinaisia yhteistyömuotoja ei erityisesti haettu, mutta vertailua yritysten käyttämien keinojen suhteen kylläkin. Tavoitteen mukaisesti saatiin aikaan selkeät suunnitelmat asioiden toteuttamiseksi käytännössä. Seuranta ja mittaaminen Hankkeen vaikuttavuutta seurataan yrityskohtaisesti ELY -keskuksen indikaattoriseurannan avulla. Vaikuttavuus arvioidaan seuraavan kerran kahden vuoden päästä. Yhteistyö Yhteistyö hankkeeseen osallistuvien yritysten sekä käytetyn asiantuntijayrityksen välillä onnistui erinomaisesti. 33

34 VAUHTIA VERKOSTA Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Vauhtia verkosta Hankkeen numero Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Nouseva Rannikkoseutu ry Ohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimintalinja Leader Vastuullinen toteuttaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Rahoitusjako ELY-keskus 7 920, Leader ja yksityinen Kokonaiskustannusarvio ,00 Toteutuneet kustannukset ,45 Taustaa Raahen seutukunnan kehittämiskeskus toteutti Vauhtia verkosta -yritysryhmähanketta Hankkeen rahoitti 75 % osuudella Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja 25 % osuudella Nouseva Rannikkoseutu ry. Yritysryhmähankkeessa oli mukana 3 yritystä Raahen seutukunnasta. Henkilöstö ja organisaatio Hankkeen projektipäällikkönä toimi ajalla Jukka Rantakari. Ohjausryhmän kokoonpano Hankkeella ei ollut erillistä ohjausryhmää. Toimenpiteet Vauhtia verkosta -hankkeella haettiin nimensä mukaisesti lisäaktiviteettia matkailuyritysten liiketoimintaan Raahen seudulla. Mukaan hankkeeseen ilmoittautuivat Pökkylän Punanen Tupa ja Matkailumaatila Törmälä Siikajoelta sekä Pikkulahden Palvelut Oy Raahesta. Pökkylällä ja Törmälällä on samankaltaista juhla- ja catering-toimintaa, mutta myös erityistä liiketoimintaa; Törmälällä on valmistunut mittava investointi juhlatilan laajentamisessa ja uudistamisessa sekä erottavana tekijänä lisäksi mahdollisuus majoittaa isoja ryhmiä (n. 40 hlöä). Pökkylällä on juhlatila- ja cateringpalvelun lisäksi sisustuskauppa ja lankapuoti. Pikkulahden palvelut on leimallisesti ohjelmapalveluyritys, jonka erityisosaaminen on vesiaktiviteeteissa, erityisesti melonnassa ja muussa lihasvoimin tapahtuvissa ohjelmapalveluissa. Uutuutena mukaan on tullut myös melontatarvikkeiden kauppa ja verkkokauppa. Kaikkien yritysten osalta löydettiin niiden kokonaisliiketoimintaan hyvin soveltuvat tavat lisätä kauppaa, modernisoitiin liiketoiminnan harjoittamisen muotoja ottamalla vahvemmin sähköisen kanavan mahdollisuudet huomioon, sekä tuotiin työsuunnitelman kautta konkreettiset ehdotukset toimenpiteistä, joilla kehittää liiketoimintaa. Yhtenä teemana oli myös löytää mahdollisia yhteistyömuotoja ja synergiaetuja yritysryhmän keskuudessa. Työmuotoina olivat yhteiset tapaamiset, yrityskohtaiset työpajat sekä työpöytätyöskentely väliaikoina. Kaikkien yritysten osalta löydettiin niille luontaisesti sopivia keinoja kasvattaa liiketoimintaansa ja modernisoida sen harjoittamisen keinoja. Seuranta ja mittaaminen Hankkeen vaikuttavuutta seurataan yrityskohtaisesti ELY -keskuksen indikaattoriseurannan avulla. Vaikuttavuus arvioidaan seuraavan kerran kahden vuoden päästä. Yhteistyö Yhteistyö hankkeeseen osallistuvien yritysten sekä käytetyn asiantuntijayrityksen välillä onnistui erinomaisesti. 34

35 ENERGIAOMAVARAISET KYLÄT Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Energiaomavaraiset kylät Hankkeen numero Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tavoiteohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimintalinja Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Vastuullinen toteuttaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Rahoitusjako EU + valtio 100 % Kokonaiskustannusarvio ,00 Toteutuneet kustannukset raportoidulla kaudella 3 417,11 Taustaa Energiaomavaraiset kylät on Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen hallinnoima ja toteuttama hanke, joka on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hankkeessa tarkastellaan pilottikylien nykyistä energiankäyttöä, energiavaroja, uusiutuvan energian tasetta sekä keinoja lisätä kylän omien energiavarojen käyttöä paikallisesti. Hankkeen kohderyhmänä ovat pilottikylät ja niiden asukkaat. Toiminta-alueena ovat Hailuodon kunta, Alpuan kylä Raahen kaupungissa, Piipsjärven kylä Oulaisten kaupungissa ja Eskolan kylä Kannuksen kaupungissa. Kyläselvityksissä käytettäviä menetelmiä voidaan soveltaa myös muihin kyliin. Henkilöstö ja organisaatio Hankkeen projektipäällikkönä toimii Seppo Kiljo ja osa-aikaisena projektisihteerinä Päivi Latvala kehittämiskeskuksesta. Ohjausryhmän kokoonpano Hankkeen ohjausryhmän muodostavat pilottikylien, Hailuodon kunnan, hallinnoijan ja rahoittajan edustajat. Ohjausryhmän kokouksiin osallistuu myös hankehenkilöstö. Kaisa Savela (puheenjohtaja), Pohjois-Pohjanmaan liitto Jari Räinä, Hailuodon kunta Jaakko Hautamäki, Eskolan kylä (varalla Arto Ojakangas) Timo Rankinen, Alpuan kylä (varalla Esko Kotila) Jarkko Vilppola, Piipsjärven kylä (varalla Markku Ketonen) Pirjo Onkalo, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lauri Laajala, Raahen seudun kehittämiskeskus Tehdyt toimenpiteet vuonna 2013 Projektissa aloitti Päivi Latvala osa-aikaisena projektisihteerinä. Hankkeeseen rekrytoitiin loppuvuodesta projektipäällikkö. Tehtävään valittiin Seppo Kiljo, joka aloitti työnsä Seuranta ja mittaaminen Hankkeen toimintaa seurataan ja arvioidaan ohjausryhmän toimesta. Ohjausryhmä seuraa hankkeen projektisuunnitelman toteutumista sekä ohjaa projektin toimintaa projektipäätöksen mukaisesti. Yhteistyö Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueella on käynnissä ja toteutettu useita energiankäytön tehostamiseen ja lähienergian hyödyntämiseen kohdennettuja kehittämishankkeita. Näitä ovat esimerkiksi: BioG, biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla (OAMK) 35

36 Logibio, biojalostamon raaka-aineiden hankintatoiminnan kannattavuus- ja käynnistysselvitys (Ylivieskan seutukuntayhdistys ry) Hukkalämpöä hyödyntävä biopolttoaineterminaali (lin Micropolis) Bioenergian edelläkävijät (Suomen metsäkeskus), joiden tuloksia ja syntyneitä hyviä käytänteitä pyritään hyödyntämään ja monistamaan Energiaomavaraiset kylät -hankkeessa Kuva: Leena Harju 36

37 RAAHEN SEUDUN TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILU (kuntakokeiluhanke) Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi: Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilu Hankkeen numero POPELY/886/ Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja Työvoimapoliittinen avustus Toimenpidekokonaisuus 1: Yritystoiminnan edistäminen Vastuullinen toteuttaja Raahen seudun yrityspalvelut Rahoitusjako Kuntaraha 25 %, ELY-keskus 75 % Kokonaiskustannusarvio ,00 Toteutuneet kustannukset raportoidulla kaudella ,97 (Raahen seudun yrityspalvelujen osuus) Taustaa Raahen seudun yrityspalvelut on mukana valtakunnallisessa kuntakokeilu-hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda paikalliseen kumppanuuteen pohjautuva toimintamalli pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien ohjaamiseksi ja valmentamiseksi takaisin työmarkkinoille. Kuntakokeilussa on mukana kaikkiaan 26 hanketta, jotka koskettavat 61 kuntaa. Kokeiluun on valittu kuntia, joissa työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on keskimääräistä korkeampi. Kokeiluun valituissa kunnissa asuu noin puolet koko maan pitkäaikaistyöttömistä. Kuntakokeilussa oleellista ei ole työllisyyden hoidon resurssien lisäys, vaan uudenlaisten toimintatapojen ja keinojen etsiminen. Kokeilu tarjoaa kunnille nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millä tavoin pitkään työttömänä olleiden palvelut järjestetään. Raahen seutukunnassa tavoitteena on saavuttaa uusi yhteistyön taso eri toimijoiden kesken, jonka avulla voidaan reagoida asiakastilanteisiin joustavammin ja nopeammin koko yhteistyöverkoston osalta. Raahen seudun yrityspalveluiden osallistuminen kuntakokeiluhankkeeseen vahvistui kumppanuussopimuksen allekirjoituksella Tällä sinetöitiin kuntakokeiluhankkeen yhteistyö Raahen seutukunnassa kaikkien hankkeeseen osallistuvien toimijoiden kesken. Yrityspalveluiden kehittämistoiminta hankkeessa käynnistyi elokuussa, kun yrityskoordinaattori aloitti työnsä Raahen seudun yrityspalveluiden mukanaolo kuntakokeiluhankkeessa on mahdollistanut hankkeelle käytännön yritysyhteistyön ja tämän kautta yritysnäkökulmien sekä paikallisten työmarkkinoiden tarpeiden esiintuomisen palveluprosessin kehittämisen tueksi. Yrityspalveluiden aktiivinen toiminta kuntakokeiluhankkeessa vuonna 2013 on kestänyt nelisen kuukautta. Tänä aikana yrityskoordinaattori on tutustunut sidosryhmiin, kartoittanut alueen yrityksien tarpeita ja näkemyksiä sekä perehtynyt pitkäaikaistyöttömyyteen ja sen hoidon toimintamekanismeihin. 37

38 Yritysyhteistyö Vuonna 2013 yritysyhteistyötä on tehty viidenkymmenen Raahen seutukunnan yrityksen kanssa. Yhteistyön avulla on pyritty paikallisten työmarkkinoiden tarpeiden kartoittamiseen ja toimintamallien kehittämiseen yhteistyössä hankkeen toimijoiden kanssa. Yrityskäyntien yhteydessä on kartoitettu yrityksien työllistämistarpeet, -näkemykset sekä mahdolliset työllistämisen pullonkaulat. Näiden lisäksi yrityksiin on viety tietoa pitkäaikaistyöttömyydestä ja työllistämisen tukimuodoista. Yhteistyötä on tehty tiiviisti Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimiston Raahen toimipisteen kanssa. Yrityskäyntien tueksi yrityspalveluissa alettiin koota loppuvuodesta 2013 kuntakokeilun työpankkia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrityskoordinaattori ensin haastattelee kuntakokeiluhankkeessa mukana olevia asiakkaita, joiden avoin työhakemus ja ansioluettelo otetaan mukaan yrityskäynneille. Työpankin avulla yrityksiin voidaan esittää ehdolle sopivia työnhakijoita. Tätä kautta voidaan osallistua myös kuntouttavan työtoiminnan potentiaalisten tekijöiden ohjaamiseksi avoimelle sektorille. Keskeisimmät huomiot vuoden 2013 yrityskäynneillä Taloudellinen tilanne on suurin este rekrytoimiseen sekä tukityöllistämiseen. Avoimia työpaikkoja laitetaan hyvin varovasti etenkin julkiseen hakuun. Täyttämättä jääneet ns. piilotyöpaikat odottavat parempia suhdanteita ja tilauskantojen vahvistumista. Työntekijöiden palkkaamisessa korostuvat kaksi ominaisuutta ylitse muiden; asenne ja motivaatio. Työnantajat arvostavat työnhakijoiden oma-aloitteisia yhteydenottoja rekrytoinneissa sekä alakohtaista perusammattitaitoa. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kokemukset ovat vaihtelevia, mutta yhteisenä nimittäjänä on, että yksikin huono kokemus voi vahvasti vaikuttaa julkisten tukimuotojen käyttämättä jättämiseen jatkossa. Työnantajien huonot kokemukset liittyvät työelämän peruskäyttäytymisen normistoihin (työajat, poissaolot, sosiaaliset taidot, työn omaksuminen, omatoimisuus jne.) sekä sairauspoissaoloihin. Työnantajille tukityöllistettävien terveysongelmat ja työssä jaksaminen tulevat usein yllätyksenä. Kompensaatio esimerkiksi palkkatuesta on vaakalaudalla, jos sairauspoissaolot pitenevät ja kuormittavat työnantajan työterveyshuoltoa. Terveysongelmista kärsivillä henkilöillä on suuri riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Yritysyhteistyö ja pitkäaikaistyöttömien työmarkkinoille siirtyminen voisi vaatia entistä tarkempaa tietoa siitä, minkä verran henkilöllä on työkykyä jäljellä ja millaisista tehtävistä he pystyvät todellisuudessa suoriutumaan. Julkiselta sektorilta yritykset odottavat tukitoimia työllistämisen vauhdittamiseksi erityisesti palkkauskustannuksien helpottamisen muodossa. Palkkauskustannukset suhteessa työntekijän tuottamaan tuotosarvoon koetaan epäsuhteiseksi. Lisäksi esiin on noussut työntekijöiden eläkekertymä ja sen julkituominen esim. tilinauhassa. Työtön katsoo usein vain tämän hetken tilannetta, minkä perusteella esim. työtarjoukset voidaan jättää käyttämättä. Henkilöstö ja organisaatio Raahen seudun yrityspalveluissa kuntakokeilu-hankkeessa toimii yksi kokoaikainen työntekijä, yrityskoordinaattori Riitta Palosaari ( alkaen). Yrityskoordinaattorin tehtävänä on yritys- ja sidosryhmäyhteistyö sekä hankkeen käytännön toteutuksesta ja hallinnosta vastaaminen Raahen seudun yrityspalveluiden osalta. Kuntakokeiluhanke koostuu osahankkeista, joilla jokaisella on oma henkilökunta, budjetti sekä kirjanpito. Osatoimijat ovat sitoutuneet omarahoitusosuuteen (25 %). Toimijat allekirjoittivat kumppanuussopimuksen , jolla sinetöitiin yhteistyö kaikkien toimijoiden kesken. Kumppanuussopimus linkittyy Raahen seutukunnan työllisyydenhoidon aiesopimukseen Hankkeessa ovat mukana seuraavat osatoteuttajat: Kela Pohjoinen yhteisötuki PYRY ry Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Raahen toimipiste Pyhäjoen kunta Raahen Aikuiskoulutuskeskus Raahen kaupunki Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (hallinnoija) Raahen seudun koulutuskuntayhtymä Raahen seudun yrityspalvelut Rannikon Sero ry Siikajoen kunta 38

39 Ohjausryhmän kokoonpano Satu Kinnunen, projektipäällikkö, Kuntakokeilu Hannu Kallunki, pj. Rashky Kari Karjalainen, Raahen kaupunki Matti Soronen, Pyhäjoen kunta Leena Mikkola-Riekkinen, Raahen kaupunki Pekka Aitto-Oja, Siikajoen kunta Ahti Häikiö, Siikajoen kunta Pirkko Keränen, Kela Risto Pietilä, Rsyp Jukka Pekka Ansamaa, RAO Ulla Pallonen, Raahen AIKU Tapani Piirala, RPKK Briitta Linna, ELY-keskus Marita Rimpeläinen-Karvonen, TE-toimisto Virpi Niemi, TE-toimisto Risto Kittilä, Pyhäjoen kunta Viljo Lehmusketo, Raahen kaupunki hallinnoijalle, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymälle, neljän kuukauden välein maksatusta varten tarvittavat asiakirjat ja toteumaraportit rahoittajan ohjeiden mukaisesti. Hankkeessa noudatetaan Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen ja Raahen seudun yrityspalveluiden toimintasuunnitelman mukaisia määrä- ja laatutavoitteita sekä toimintakäsikirjaa. Seuranta ja mittaaminen Hankkeen toteutumista ja tuloksia seurataan noin kuukauden välein järjestettävissä työryhmän kokouksissa sekä jokaisessa ohjausryhmän kokouksessa. Raahen seudun yrityspalvelut raportoi hankkeen Yrityskoordinaattori Riitta Palosaari avasi kuntakokeiluhankkeen järjestämän TYÖstä VOIMAA -tilaisuuden Raahen rautatieaseman galleriatiloissa. Tilaisuuden aiheena oli työllisyydenhoito, rekrytointi ja julkiset tukimahdollisuudet. Alustusten lisäksi kuultiin esimerkkejä pitkään työttömänä olleiden henkilöiden kokemuksista ja työllistymispoluista. Tapahtumaan osallistui yli 20 yrittäjää. 39

40 KEHITTÄMISKESKUKSEN TUKEMAT HANKKEET, JÄSENMAKSUT JA MUUT MAKSUT VUONNA 2013 Hankkeen nimi Hallinnoija / toteuttaja uroa Koti maalla -hanke Maaseudun Sivistysliitto ry 2 000,00 Muutos Nyt -hanke Pohjois-Pohjanmaan liitto 1 500,00 Meripohjola -hanke Keski-Pohjanmaan liitto 3 560,40 Pk-yritysten onnistunut omistajanvaihdos -hanke Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry 1 433,29 Yrittäjien emba -hanke Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry 1 361,45 Softpoliksen uusi aalto -hanke Raahen Seudun Teknologiak. Oy 3 897,95 BASMI -hanke Raahen Seudun Teknologiak. Oy ,40 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Raahen Seudun Teknologiak. Oy ,66 Meriklusterin koordinaation alueellinen vastinraha 2013 Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 6 753,24 Monikulttuurisuus menestystekijänä -hanke Ylivieskan Seutukuntayhdistys ry 1 000,00 P-P Avainveturit -hanke Ylivieskan Seutukuntayhdistys ry 9 100,00 Turvemaiden viljelystä syntyvän vesistö- ja ilmanpäästöjen tutkimusympäristön suunnittelu MTT / Ruukin toimipiste 5 000,00 REKRY -hanke Kalajoen kaupunki 7 795,59 Alueiden Venäjä -verkoston osallistumismaksu v Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry 4 000,00 Jokilaaksojen hyvinvointiverkoston OSEKK /Sosiaali- ja terveysalan yksikkö 1 493,00 koordinaatio kustannukset v Oulainen Euroregion ry:n Raahen seutukunnan osuus ja jäsenmaksu v Euroregion ry 2 600,00 Multipolis ry:n jäsenmaksu v Multipolis ry 900,00 Bothnian Arc jäsenmaksu v Bothnian Arc 7 313,00 Raahen Taksiasema Oy Lentokenttäkuljetukset v Raahen Taksiasema Oy ,52 Tilastokeskus / vuosimaksu 2013 ja maksut tilastoista Tilastokeskus ,00 yhteensä ,50 40

41 KEHITTÄMISKESKUKSEN TUKEMAT HANKKEET JA JÄSENMAKSUT Koti maalla -hanke oli yhteisö- ja monikulttuurisuushanke, joka toimi vuoden 2013 loppuun saakka. Koti maalla -hankkeen tavoitteena oli tarjota tilaisuuksia ja vaikuttaa lähiympäristönsä ajankohtaisiin asioihin sekä vahvistaa maaseudun elinvoimaisuutta. Koti maalla -hanke pyrki myös lisäämään alueiden monikulttuurista toimintaa ja luomaan asuinalueille hyvää henkeä sekä lisäämään kuntien vetovoimaisuutta. Hankkeen toteutuksesta vastasi Maaseudun Sivistysliitto ja sen tuotoksena julkaistiin Me Maalla Menetelmäopas yhteistyöhön julkaisu. Julkaisua voi tiedustella Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksesta tai Maaseudun Sivistysliitosta. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin kehittäminen hankkeessa, jota hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan liitto, tavoitteena on laatia keskeisten yliseudullisten hyvinvointiohjelmien yhteistyöohjelma- ja toimintamalli. Työn taustalla ovat laajat kehittämishaasteet, joista merkittävimpiä ovat ennaltaehkäisevän työn merkityksen kasvu, rakennemuutosten vaikutuksiin vastaaminen, elämänkaari-ajattelun korostaminen, teknologian laaja soveltaminen, kahtia jakautumisen ongelmiin puuttuminen sekä kustannus-/rahoituspaineisiin vastaaminen. Muutos Nyt hankkeessa luotiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus Alueen keskeisinä toimijoina hankkeessa ovat Raahen seudun Hyvinvointikuntayhtymä sekä alueen kunnat. Meripohjola -hanke on Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien yhteinen kehittämishanke perustuen maakuntaliittojen toteuttamaan ylimaakunnalliseen esiselvityshankkeeseen. Hankkeessa luodaan edellytykset Meripohjola-kasvuvyöhykkeen toiminnan käynnistämiseksi Oulu Raahe Kalajoki Kokkola rannikkoalueella. Kasvuvyöhykkeelle ei ole määritelty maantieteellistä rajausta sisämaan suuntaan. Meripohjola-kasvuvyöhyke -kehittämishanke käynnistää ja osittain jatkaa strategian mukaisten kehittämistoimenpiteiden toteuttamista. Meripohjola kasvuvyöhykkeellä on mahdollisuus profiloitua kansallisesti merkittäväksi alueeksi rajat ylittävällä yhteistyöllä ja yhteisesti määriteltyjä painopisteitä kehittämällä. Pk-yritysten onnistunut omistajanvaihdos -hanke keskittyy omistajanvaihdoksia (OV) tukevien tahojen yhteistyön lisäämiseen ja yhteistyöverkoston vahvistamiseen, jotta OV-palvelu olisi entistä näkyvämpää ja sujuvaa koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. Onnistunut omistajanvaihdos -työssä kehitetään alan parhaista käytännöistä tälle alueelle sopiva toimintatapa, hyväksi käyttäen jo olemassa olevia, valtakunnallisia, alueellisia ja kunnallisia käytäntöjä ja sovelluksia. Yrittäjien emba -hankkeessa tavoitteena on kannustaa yrittäjiä kasvuhakuiseen toimintaan, mm. parantamalla heidän valmiuksiaan strategisessa ajattelussa, markkinoinnissa ja kansainvälistymisessä. Opiskelijavalinnassa ja koulutuksessa painotetaan yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja verkostoitumiseen liittyviä tekijöitä. Alueelta osallistuu koulutukseen kolme opiskelijaa. Pk-yritysten onnistunut omistajanvaihdos- ja Yrittäjien emba -hankkeiden toteutuksesta vastaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. BASMI -hanke on Interreg IV A Nord ohjelmaan kuuluva verkostohanke, jonka tavoitteena on lisätä Perämeren kaaren metallialan pk-yritysten ja elinkeinoelämää kehittävien organisaatioiden yhteistyötä paikallisilta kaivos-, bioenergia- ja kuljetustekniikka-toimialoilta globaaleille markkinoille. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) on osa kansallista Meriklusteriohjelmaa, jonka tehtävänä on ollut aktivoida, yhdistää ja edistää pk-yritysten kehitystä, koulutusta ja soveltavaa tutkimusta. Raahen osaamiskeskuksen osaamisalana on materiaali- ja liittämisteknologiat. Meriklusterin koordinaation alueellinen vastinraha on jäsen-/osallistumismaksuosuus Meriklusterin kansalliseen verkostoon. Basmi- ja Osaamiskeskusohjelma -hankkeiden vastuullinen toteuttaja on Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy. Monikulttuurisuus menestystekijänä -hankkeessa toiminnan tavoitteena oli työyhteisöjen toiminnan laadun parantamiseen, sekä yritys- ja yhteistyövalmiuksien lisääminen monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Koulutuksilla valmentauduttiin muuttuviin työyhteisöihin ja erilaisista kulttuureista tulevien asiakkaiden kohtaamiseen. Samalla pyrittiin vaikuttamaan alueen asukkaiden tiedontasoon ja asenteisiin monikulttuurisista kysymyksistä. 41

42 P-P Avainveturit -hankkeen tavoitteena on luoda seudun yrityksille järjestelmä, joka mahdollistaa tarjoamisen ja osallistumisen suurhankkeisiin (mm. Pyhäjoen ydinvoimala, LAGUNA-hanke, pääradan perusparannus) yrityskohtaisesti tai osana synnytettävää konsortiota. Hanke jatkaa PPVerkko -hankkeen kehitystyötä. Monikulttuurisuus menestystekijänä ja P-P Avainveturit toteutuksesta vastaa Ylivieskan seutukuntayhdistys ry. Turvemaiden viljelystä syntyvän vesistö- ja ilmanpäästöjen tutkimusympäristön suunnittelu -hankkeen tavoitteena on laatia toteuttamissuunnitelma turvemaiden viljelystä syntyvien vesistö- ja ilmastokuormituksen määrän ja koostumuksen tutkimiseksi. Aikaisemmin rakennetut vastaavat tutkimusympäristöt on toteutettu niin, että valunta- ja haihduntakenttä jaetaan maataloustutkimuksessa käytettävien kenttäkokeiden tavoin koeruutuihin, joille sijoitetut koekäsittelyt voidaan toteuttaa toistoina niin, että mittaustulokset voidaan käsitellä tulosten merkitsevyyden testaukseen käytettävillä tilastomatemaattisilla koemalleilla. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana syksyllä 2012 ja alkuvuodesta 2013 on kartoitettu olemassa olevien vastaavien tutkimusympäristöjen sijainti maassamme ja niiden kokoonpano ja toiminta. Hankkeen toisen vaiheen aikana vuonna 2013 on kartoitettu suunnittelussa olevan tutkimusympäristön sopivin ja kustannustehokkaine sijoituspaikka Pohjois-Pohjanmaalla. Kolmas vaihe käsittää kentän rakennussuunnittelun. Hankkeen neljännen ja viimeisen vaiheen aikana kartoitetaan tutkimuksessa tarvittavien laitteiden tarve. Hankkeen toteuttaa MTT Ruukki. Alueiden Venäjä -verkoston jäsenyyden tavoitteena on alueiden toimijoiden tiiviimpi keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö kansallisten Venäjän-kaupan toimijoiden kanssa, sisältäen muun muassa verkostoitumisen ja Venäjä-osaamisen edistämisen sekä sen että Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja yhteistyön alueena Venäjälle ja pk-yritysten näkökulmasta Venäjä-toimijat toimivat aiempaa selkeämmin yhden luukun periaatteella. Jokilaaksojen hyvinvointiverkosto on kehittämisrakenne, jonka tehtävänä on tukea alueen kuntia hyvinvointialan palvelujärjestelmän uudistamisessa. Kehittämisrakenteella pyritään tukemaan myös hyvinvointialan elinkeinopoliittisia tavoitteita, sekä ennakoimaan alan muita kehittämishaasteita, mm. alaa uhkaavaa työvoimapulaa. Verkosto tulee olemaan pysyvä kehittämisrakenne, jossa on edustettuna sosiaali- ja terveystoimen johdon lisäksi hyvinvointialan tutkimus- ja koulutus- sekä kehittämisorganisaatioiden edustajat, hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset sekä tarpeen mukaan muiden tahojen edustajia. Verkoston johtoryhmä muodostuu alueen sosiaalija terveystoimen johtajista. Verkoston koordinointivastuu on Oulun seudun ammattikorkeakoulun terveysalan Oulaisten alueyksiköllä. Koordinoivan organisaation tehtävänä on suunnitella ja valmistella verkoston toimintaa koskevia asioita, kehittää, hallinnoida ja johtaa verkoston toimintaa sekä tiedottaa toiminnasta. Euroregion ry:n jäsenyyden keskeisenä tavoitteena on luoda käytännön yhteyksiä ja mahdollisuuksia koulutus- ja tutkimusalan sekä nuoriso- ja kulttuurialojen toimijoille, elinkeinoelämälle sekä kunta- ja maakuntatason toimijoille. Alusta alkaen Euroregion -toiminta on rakennettu usean eri toimijan verkostoyhteistyöksi. Multipolis ry:n jäsenyyden tavoitteena on huippuosaamiseen perustuva, kansainvälisesti merkittävä tieto- ja hyvinvointiteollisuuden verkosto, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Suomen kilpailukykyä ja tarjota yrityksille parhaan mahdollisen toimintaympäristön. Bothnian Arc/ Perämerenkaari -yhdistyksen jäsenyyden tavoitteena on taloudellisen edun edistäminen yhteiskuntasuunnitteluun, elinkeinoelämän kehittämiseen, ympäristöön ja kulttuuriin, tutkimukseen ja koulutukseen sekä markkinoitiin liittyviä palveluja tarjoamalla. Perämerenkaaren rajat ylittävä yhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia kilpailukykyisen alueen luomiseksi, josta löytyy kansainväliseen kärkeen kuuluvaa tekniikkaa, yrityksiä, matkailua, osaamista ja verkostoja. Lentokenttä-kutsutaksiyhteyden vahvistaminen ja laajentaminen on jatkanut Raahen kaupungin aktiivista toimintaa alueen saavutettavuuden edistämiseksi kompensoimalla kutsutaksiyhteyden mahdollistavaa liikennevälillä Raahe Oulun lentoasema Raahe. Toiminta käynnistettiin kokeilutyyppisenä lääninhallituksen rahoituksella Kokeilun päätyttyä toimintaa on jatkettu Raahen kaupungin, Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen, Raahen Taksiasema Oy:n ja kutsutaksiyhteyttä 42

43 käyttävien asiakkaiden jakaessa palvelusta aiheutuneet kustannukset maaliskuussa kutsutaksiyhteyttä laajennettiin siten, että Kalajoen ja Pyhäjoen taksit tuottavat yhteyden syöttöliikenteenä Raahen kutsutaksiyhteyteen. Kuljetukseen on mahdollista nousta myös Revonlahdelta. Lentokenttäyhteyttä laajennettaessa koskemaan Kalajoki-Pyhäjoki-Raahe liikenneväliä, sovittiin selvitettäväksi myös junayhteyden tarve ja toteutettavuus yhteysvälillä Raahe-Kalajoki-Kokkolan juna-asema-kalajoki-raahe. tarjoaa jatkuvasti päivittyvää tilastoaineistoa monipuolisesti alueellisista väestö-, työssäkäynti-, yritysja asuntotiedoista. Sivuilta löytyy Raahen seutukuntaa koskevaa tilastotietoa vapaasti käytettäväksi ja julkisesti jaettavaksi. Sivusto sisältää valituista aiheista tehdyt valmiit taulukot Excel-muodossa sekä diagrammit ja teemakartat PowerPoint-kuvina. Kuvat ja taulukot on toteutettu asiakkaan graafisen ilmeen mukaisesti. Lisäksi palvelusopimukseen sisältyy suhdannetilastotietoja alueen keskeisiltä toimialoilta. Tilastokeskuksen maksut. Raahen seutukunta on tehnyt palvelusopimuksen Tilastokeskuksen kanssa. Ostettu palvelu on nimeltään SeutuNet ja se P-P Avainveturit -hankkeen tavoitteena on luoda seutukunnan yrityksille järjestelmä, joka mahdollistaa tarjoamisen ja osallistumisen suurhankkeisiin, kuten Pyhäjoen ydinvoimala. 43

44 HENKILÖSTÖ 2013 KEHITTÄMISKESKUS kehittämiskeskuksen johtaja 100 % Lauri Laajala toimistonhoitaja 100 % Helli Maarala projektisihteeri 30% Päivi Latvala PROJEKTITOIMINTA Hanhikivi -yhteyshanke pääsihteeri 100 % Salla Korhonen projektisihteeri 30 % Päivi Latvala Loisto -hanke projektipäällikkö 100 % Leena Harju Rekry -hanke projektikoordinaattori 75 % Leena Harju Puusta Pitkälle -hanke projektipäällikkö 25 % Jukka Rantakari Softpoliksen uusi aalto -hanke kehittämispäällikkö 75 % Jukka Rantakari % Laivuri -hanke projektipäällikkö 100 % Jussi Kemilä kansainvälistymispäällikkö 100 % Hillevi Ylitorvi projektisihteeri 25 % Päivi Latvala Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana -hanke projektipäällikkö 100 % Pekka Peltomäki Kuntakokeiluhanke yrityskoordinaattori 100 % Riitta Palosaari Energiaomavaraiset kylät -hanke projektisihteeri 30 % Päivi Latvala RAAHEN SEUDUN YRITYSPALVELUT elinkeinojohtaja 100 % Risto Pietilä yritysasiamies 100 % Pauli Keränen elinkeinosihteeri 100 % Sanna Manninen projektikoordinaattori 25 % Leena Harju

45 TALOUS RAAHEN SEUTUKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS Vuonna 2013 kirjattiin kehittämiskeskuksen menoja yhteensä ,50 euroa. Vyörytysten osuus menoista oli ,84 euroa. Kehittämiskeskuksen vuoden 2013 toimintatulot olivat ennen lopullisia kuntalaskelmia ,95 euroa. Vuodelta 2013 laskutettua kuntarahaa palautettiin kunnille yhteensä ,45 euroa. Lopulliset kuntaosuudet kehittämiskeskuksen, Raahen seudun yrityspalvelujen ja projektitoiminnan osalta on esitetty oheisissa taulukoissa. Lopulliset kuntaosuudet vuodelta 2013 euroa Kirjatut menot ,50 Muut kuin kuntien maksamat tulot ,09 Lopullinen kuntien maksama osuus ,41 per asukas 19,92 Budjetoitu kuntaosuus vuodelle 2013 per asukas 23,09 Kunta Asukasluku Budjetoitu Ennakkolaskutettu Lopullinen Palautus kuntaosuus / kuntaosuus / kuntaosuus / lisälasku/ Pyhäjoki , , , ,91 Siikajoki , , , ,33 Raahe , , , ,21 Yhteensä , , , ,45 Maksuosuudet kunnittain kehittämiskeskuksen, yrityspalvelujen ja projektitoiminnan osalta Lopulliset maksuosuudet kunnittain 2013 Kehittämiskeskus 5,51 /as Yrityspalvelut 7,80 /as Projektitoiminta 6,61 /as yhteensä 19,92 /as Pyhäjoki , , , ,76 Siikajoki , , , ,56 Raahe , , , ,09 Yhteensä , , , ,41 Budjetoitu kuntaosuus 6,14 /as 8,27 /as 8,68 /as 23,09 /as 45

46 Lopulliset kuntaosuudet Seutulautakunta TA 2013 TP Kehittämiskeskus Kuntaosuudet Tulot ulkoiset Tulot yhteensä Menot Netto Kuntaosuudet Tulot ulkoiset Tulot yhteensä Menot Netto Tulosyksikkö 1180 Kehittämistoiminta Projektitoiminta Raahen seudun yrityspalvelut Yhteensä Tilinpäätöstiedot vuodelta Seutulautakunta Alkuperäinen TA 2013 TA 2013 muut. jälkeen Toteutuma 2013 Poikkeama Ulkoiset ja sisäiset yht. Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yht Henkilöstökulut Palvelujen ostot Ostot tilikauden aikana Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakulut yht Toimintakate 0 46

47 47

48 RAAHEN SEUTUKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS RANTAKATU 8 D PL RAAHE