Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Transkriptio

1 Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Seutulautakunta Kuva: Raahen seutukunta/leena Harju

2 2 TOIMINTASUUNNITELMA 2015

3 Sisältö Sisältö Johdanto....5 Seutulautakunta... 6 Toiminnalliset tavoitteet...10 Raahen seudun yrityspalvelut...12 INKA / Uudistuva teollisuus -käynnistyshanke...15 Hanhikivi-yhteyshanke Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilu...20 Energiaomavaraiset kylät Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus Tuotannon digitalisointi Yritysnavikaattori Pk-yrityksen kansainvälistymisen askeleet P-P Verkkopalvelu, kasvuyritysten kumppani Henkilöstö Talousarvio

4 4 TOIMINTASUUNNITELMA 2015

5 Johdanto Raahen seutukunnan muodostavat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Näiden kuntien valtuustojen hyväksymänä on linjattu, että alueen yhteisenä toimielimenä seutukunnallisessa kehittämistyössä toimii Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Kehittämiskeskuksen ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettu alueen elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen. Tähän tavoitteeseen pyritään tuottamalla alueen yrityksille ja yritystoimintaa suunnitteleville yrityskehitys ja -neuvontapalveluja, tekemällä alueellista edunvalvontaa ja toimimalla aktiivisesti aluekehitystyössä sekä pyrkimällä edistämään alueen kuntien välistä yhteistyötä eduskunta hyväksyi äänin Fennovoiman periaatepäätöshakemuksen täydennyksen. Päätös oli alueen tulevaisuudelle merkittävä. Hankkeen mukanaan tuoma aktiivisuus lisääntyy lähivuosina koko seutukunnassa ja laajemmin talousalueella. Konkreettinen toiminta työmaalla lisää monenlaisten palvelujen ja tilojen kysyntää ja tulee kasvattamaan koko alueen aktiivisuutta. Hankkeeseen on valmistauduttu jo pitkään, mutta paljon työtä on myös jäljellä. Fennovoiman suurhankkeen etenemisen myötä alueeseemme kohdistuu uutta mielenkiintoa erityisesti elinkeinotoiminnan näkökulmasta. Tulevina vuosina on tärkeää tehdä alue- ja elinkeinojen kehittämistä yksituumaisesti. Kuntien yhteinen panostus alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseen ja aluemarkkinointiin sekä syntyvät uudet työpaikat saavat Raahen seutukunnan asukasmäärät nousuun. Kehittämiskeskus ja sen osana Raahen seudun yrityspalvelut on kunnille yksi osa elinkeinopolitiikan työkaluvalikoimaa. On täysin kuntien päätöksistä kiinni, miten kehittämiskeskuksen osaamista ja resurssia halutaan alueella hyödyntää. Vuoden 2014 aikana Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto selvitti rakennerahastokauden osalta kehittämisvarojen kohdentumista eri seutujen kesken. Selvityksen tuloksista käy ilmi, että Raahen seutu edustaa asukasmäärältään n. 9 % maakunnasta, kuitenkin alueella hyödynnettiin maakuntaan suunnatuista kehittämisvaroista vain n. 6 %. Esimerkiksi EAKR rahoitusta sidottiin ohjelmakaudella seutukunnassa 496,05 euroa asukasta kohti, kun esimerkiksi Koillismaalla summa oli 1105,98 euroa asukasta kohti. Jotta uuden ohjelmakauden kehittämisrahoitus voidaan hyödyntää alueella edelliskautta paremmin, edellyttää se varautumista alueelliseen vastinrahoitukseen. Panostus kuitenkin saadaan kaksin, jopa kolminkertaisena takaisin. Kehittämistyö on pitkäjännitteistä ja nopeita tuloksia saadaan harvoin. Työtä kuitenkin edesauttaa toimiva ja luottamukseen perustuva yhteistyö ja kumppanuus, oli kysymyksessä sitten alueen kuntien toimijoiden ja elinkeinoelämän tai laajemmin maakunnallisten ja kansallisten toimijoiden yhteistyö. Kehittämiskeskuksen toiminnassa yhteistyö ja verkostojen rakentaminen ja niihin osallistuminen on erittäin tärkeää ja se tehostaa toimintaa. Hyvinvointi syntyy työstä ja toimeentulosta sekä myönteisestä, tulevaisuuteen uskovasta asenteesta, jolla aluetta kehitetään eteenpäin. Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja sen osana Raahen seudun yrityspalvelut tekevät työtä alueen, sen asukkaiden ja yritysten kumppanina. Tässä vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa kuvataan tarkemmin kehittämiskeskuksen ja yrityspalvelujen toimintaa. Uuden ohjelmakauden hankerahoituksista ei ole vielä varmuutta, mutta töitä kehittämisinstrumenttien saamiseksi tehdään päivittäin. Kehittämiskeskuksen johto ja koko henkilöstö ovat aina valmiita kertomaan työstään alueen asukkaille ja muille toimijoille. Yhteydenotolla asiat lähtevät eteenpäin. Lauri Laajala johtaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus 5

6 Seutulautakunta Raahen seutukunnan seutulautakunnan johtosäännössä todetaan: Seutulautakunta on Raahen kaupungin kehittämislautakunta, johon toimialueen kunnat ovat liittyneet valtuustojensa tekemin päätöksin. Raahen seutukunnan kehittämislautakunnan tarkoituksena on yhteistyössä seutukunnan kuntien, elinkeinoelämän, aluekehitysviranomaisen, muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa edistää seutukunnan kehitystä ja huolehtia sen edunvalvonnasta hyväksikäyttäen mm. alueiden kehittämisestä annetun lain suomia mahdollisuuksia. Toiminta-ajatustaan seutulautakunta toteuttaa keskittymällä seutukunnallisessa kehittämistyössä seuraavien tehtävien hoitoon: Seutulautakunta luo toimintastrategiat ja puitteet seutukunnan kehittämistoiminnalle johtaa kehittämistoimintaa ja siihen liittyvää yhteistyötä vastaa Raahen seudun yrityspalvelujen tuottamien palvelujen saatavuudesta ja kehittämisestä toimialueella huolehtii seutukunnan sisäisen yhteistyön kehittämisestä kohdentaa edunvalvontatoimintaa. Seutulautakunta tekee aloitteita, esityksiä ja suosituksia myös muusta kuntien välisen yhteistyön kehittämisestä. Kehittämiskeskus Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintatarkoituksena on toimia Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien sekä Raahen kaupungin välisenä yhteistyöelimenä seutukunnallisessa kehittämistyössä, jonka ensisijaisena tavoitteena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja seutukunnan asukkaiden yleisen hyvinvoinnin ja niitä palvelevien toimintojen edistäminen ja kehittäminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Toiminta-ajatustaan kehittämiskeskus toteuttaa keskittymällä seutukunnallisessa kehittämistyössä seuraavilla tulosalueilla esiin tulevien tehtävien hoitoon: hallinto kehittämistoiminta Raahen seudun yrityspalvelut 6

7 Kehittämiskeskuksen toimintaa johtaa virkavastuulla kehittämiskeskuksen johtaja. Seutulautakunnan valmistelevana toimielimenä toimii Raahen kaupunginjohtajan, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnanjohtajien, kehittämiskeskuksen johtajan sekä Raahen seudun yrityspalvelujen elinkeinojohtajan muodostama työryhmä, seututiimi. Seutukunnallinen kehittämistoiminta ja edunvalvonta Vuonna 2015 seutukunnallinen kehittämistyö kohdennetaan aikaisempien vuosien ja organisaation tehtävän mukaisesti vahvasti alueen elinkeinoelämän tarpeisiin ja niihin liittyvien ongelmanratkaisujen hakemiseen, toimialoittain tai tarvittaessa yrityskohtaisesti. Toiminnan sisäisessä kehittämisessä pyritään huomioimaan toimintaympäristön ja erityisesti asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden tarpeissa tapahtuvat muutokset siten, että operatiivinen toiminta kykenee parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan niihin. Kehittämiskeskuksen talousarvion tiukkuus aiheuttaa vääjäämättä toiminnan tarkastelua ja palveluiden kattavuuden arviointia kriittisesti. Toiminnassa kiinnitetään yhä enemmän huomiota toimenpiteiden vaikuttavuuteen sekä yrityspalvelujen että toimintaympäristön kehittämisen suhteen. Jatkuvalla toiminnan parantamisella pyritään kuitenkin edelleen tehostamaan kehittämis- ja edunvalvontatyötä sekä Raahen seudun yrityspalvelujen yritysneuvonta ja kehittämispalveluita. Kehittämiskeskuksen vuoden 2015 talousarviossa on varauduttu hyödyntämään käynnistynyttä rakennerahastokautta. Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja sen osana Raahen seudun yrityspalvelut on mukana viidessä eri rahoitushakemuksessa, joko päätoteuttajana tai osatoteuttajana, ohjelmakauden ensimmäisellä rahoitushakemuskierroksella. Toimintasuunnitelmaa kirjoitettaessa rahoitusneuvottelut ovat kesken ja on mahdollista, että osa jätetyistä rahoitushakemuksista yhdistetään toisiinsa ja sopeutetaan rahoituskehykseen ennen rahoituspäätöksiä. Lisäksi Hanhikivi-yhteyshanke, Energiaomavaraiset kylät -, Laivuri- ja Kuntakokeilu -kehittämishankkeiden toteuttaminen jatkuu vielä vuoden 2015 puolelle. Aluekehittäminen, vetovoimatekijöiden vahvistaminen ja elinkeinoelämän turvaaminen ovat elintärkeitä peruslähtökohtia seudun tulevaisuuden rakentamisessa. Kuntien kilpailu asukkaista ja osaavasta työvoimasta on tätä päivää ja kuitenkin vasta alkusoittoa tulevalle, mistä johtuen Raahen seudun kehittämisen rinnalla kannattaa kertoa muulle Suomelle ja laajemminkin, mitä täällä tehdään, mitä on valmiina ja mihin tähdätään; kehitys ja muutos ovat sitä mielenkiintoisinta tarinaa ja helpointa markkinoitavaa mm. medialle ja sitä kautta yleisölle. Nykyisellään aluemarkkinointia on tehty lähinnä alueen sisällä, kuntakohtaisesti, ja selvää on, että tämä malli ei riitä. Uudet asukkaat ja työvoima on tulevaisuudessa haettava yhä kauempaa, jolloin seutukunta on yksittäistä kuntaa huomattavasti mielekkäämpi markkinoitava mm. laajemman ja monipuolisemman elinkeinorakenteen ansiosta. Laajemman alueen monimuotoisuus myös lisää alueen houkuttavuutta ja tarjoaa vaihtoehtoja markkinoinnin painopisteitä suunniteltaessa. Placebranding, paikkabrändäys eli vaikuttaminen siihen, mitä sana Raahen seutukunta tuo ihmisille mieleen, on aktiivista toimintaa ja suunnitelmallista maineen rakentamista, jossa tuloksiin pääsemiseksi ei ole oikotietä ja jota ei ole varaa jättää tekemättä. Näkyvyys on sananmukaisesti sitä että ollaan siellä, missä muutkin ovat tai sitten ei olla olemassa ylipäätään. Nyt ja tulevina vuosina Raahen alueella on kerrottavaa ja annettavaa eli on juuri oikea hetki aloittaa työ, jota muut seudut ja kaupungit jo tekevät. Kehittämistyötä tehdään ja on tehty, mutta hyvän tuotteen tekeminen ei vielä takaa markkinapaikkaa; tuotteesta on myös kerrottava, sitä on mainostettava, se on tehtävä näkyväksi ja tunnetuksi. Tähän työhön on panostettava lähi- 7

8 tulevaisuudessa uudella tavalla ja volyymilla. Kehittämiskeskuksella on halu ja valmius hakea tehtävään räätälöity täsmähanke, jonka avulla työ valtakunnallisen myönteisen tunnettuuden lisäämiseksi pääsee alkamaan. Alueellisessa projektitoiminnassa kehittämiskeskuksella on neljä toisistaan poikkeavaa roolia; 1. Kehittämiskeskus vastaa projektin hallinnoinnista ja pääosin sen toteutuksesta. Projekteissa voi olla mukana osatoteuttajia (esim. Hanhikivi yhteyshanke, Meripohjolan uudistuva metallija konepajateollisuus- sekä Tuotannon Digitalisointi kehittämishankkeet). 2. Kehittämiskeskus toimii osatoteuttajana kumppanin hallinnoimassa projektissa, jonka toimenpiteet kohdistuvat pääsääntöisesti Raahen seutukunnan alueelle (esim. Kuntakokeilu-, PK-yritysten kansainvälistyvät askeleet - sekä P-P Verkkopalvelut, kasvuyritysten kumppanikehittämishankkeet). 3. Kehittämiskeskus toimii hallinnoijaorganisaationa kumppanin toteuttamassa projektissa. Hankkeesta tehdään tällöin keskinäinen vastuuvapaussopimus, jolla pyritään minimoimaan hallinnoijan taloudellista riskiä. Vuoden 2015 projektitoimintaan näitä hankkeita ei ole tiedossa. 4. Kehittämiskeskus toimii kuntarahoittajana, mutta projektin hallinnoinnista ja toteutuksesta vastaa kumppani. Näissä hankkeissa kehittämiskeskuksen tai Raahen seudun yrityspalvelujen henkilöstö osallistuu ohjausryhmätyöskentelyyn valvoen näin alueen etua projektin toteutuksessa. Alueellisessa edunvalvonnassa kohdistetaan huomio maakunnallisen ja kansallisen päätöksenteon valmisteluun. Ohjelmakauden käynnistyminen ja siihen liittyvät uusien kehittämishankkeiden suunnittelu ja rahoitushakemusten valmistelu ovat osa vuoden 2015 projektitoimintaa. Maakunnalliseen edunvalvontaan liittyen osallistutaan aktiivisesti strategia- ja ohjelmatyöhön sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laatimisprosessiin. Raahen seutukunta hakee lisähartioita alueelliseen edunvalvontaan Pohjois-Pohjanmaan liitolta koskien erityisesti alueen merkittäviä energiahankkeita ja niihin liittyviä lupaprosesseja ja päätöksiä sekä mm. VT 8 perusparantamista. Edunvalvonnan tarkoituksena on huolehtia alueellisten tavoitteiden ja näkemysten esille nostamisesta ja kehittämismahdollisuuksien ylläpitämisestä strategia- ja ohjelmatyössä sekä kehittämistoimenpiteiden ja niiden rahoitusten maksimaalisesta hyödyntämisestä. Alueen kokonaiskehitystä seurataan jatkossa seutulautakunnassa säännöllisesti seudullisen kehityksen indikaattoreiden avulla. Alueen asukasluvun, työpaikkojen, työllisen työvoiman, kulttuuritarjonnan ja asukkaiden hyvinvoinnin indikaattoreiden seuraamisella pyritään reagoimaan entistä nopeammin eri kehittämistoimenpiteiden avulla alueen kehittymiseen myönteisesti. 8

9 Tulosaluevastuut Seutulautakunnan / kehittämiskeskuksen vastuualue kuuluu Raahen kaupungin keskushallinnon palveluyksikköön ja sen vastuuhenkilö on kehittämiskeskuksen johtaja Lauri Laajala. Vastuualue jakaantuu kolmeen tulosalueeseen: 1. Hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta Kehittämiskeskuksen hallinto Seutuyhteistyö ja kuntien toimeksiannot Verkostoyhteistyö Strategia- ja ohjelmatyö Alueellinen edunvalvonta 2. Kehittämistoiminta, Lauri Laajala Inka / Uudistuva teollisuus käynnistyshanke Meripohjolan uudistuva metalli ja konepajateollisuus -hanke PK- yrityksen kansainvälistymisen askeleet -hanke P-P Verkkopalvelut kasvuyritysten kumppani -hanke Hanhikivi yhteyshanke Kuntakokeilu -hanke Energiaomavaraiset kylät -hanke Tuotannon digitalisointi -hanke Yritysnavikaattori -hanke Ohjausryhmätyöskentely 3. Raahen seudun yrityspalvelut, Risto Pietilä Yritysneuvonta Yrityskehittäminen Verkostoyhteistyö 9

10 Tehtävän nimi: Seutulautakunta / 220 Vastuuhenkilö: Lauri Laajala Palvelutoiminnan kuvaus (toiminnan tarkoitus, tehtävä ja toimintaympäristö) Toiminnan tarkoituksena on toimia alueen kuntien, sekä Raahen kaupungin välisenä yhteistyöelimenä seutukunnallisessa kehittämistyössä, jonka ensisijaisena tavoitteena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja seutukunnan asukkaiden yleisen hyvinvoinnin ja niitä palvelevien toimintojen edistäminen ja kehittäminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa (hallintosääntö). Tehtävät jakautuvat kolmeen tulosyksikköön: a) Hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta, b) kehittämistoiminta (projektitoiminta) sekä c) Raahen seudun yrityspalvelut. Toimintaympäristönä on Raahen seutukunnan alue. Kehittämiskeskus on verkostoitunut laajasti ja tekee yhteistyötä kansallisesti ja erityisesti mm. Oulun, Kalajoen, Ylivieskan ja Kokkolan alueiden toimijoiden kanssa. Suunnittelukauden keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet 1. Vahvistaa alueen yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä 2. Yritysmäärän ja työpaikkojen kasvun myötä myönteinen muuttotase 3. Aktiivinen seutukunnallinen edunvalvonta ja yhteistyö 4. Kansallisten ja kansainvälisten verkostojen ja yhteistyön optimaalinen hyödyntäminen alueen eduksi Toiminnan tavoitteet, mittarit/tunnusluvut ja niiden tavoitetaso vuodelle 2015 Strategiset päämäärät Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusluvut Mittarin tavoitetaso 1. Yritysneuvonnassa on kattavat peruspalvelut 2. Yritysten kehittyminen 1. Yritysmäärän kehittyminen 2. Kohdennettujen palvelujen vaikuttavuus 1. Nettoperustanta 2. Työpaikkamäärän muutos asiakasyrityksissä + 25 kpl positiivinen Saavutettu tulos/ TP Elinkeinoelämän toimintaympäristön vahvistuminen 3. Elinkeinoelämän edunvalvonta 3. Asiakasyritysten liikevaihdon kasvu positiivinen 4. Strateginen verkostotyö ja kumppanuudet 4. Verkostotyön vaikuttavuus 4. Kysely kuntapäättäjille ja yhteistyökumppaneille ka 3,0 asteikolla Asiakas- ja verkostokumppanipalaute ka 3,75 asteikolla

11 Perustelut (resurssit ja muut toimintaedellytykset) Kehittämiskeskuksen kuntarahoitusresurssi säilyy vuoden 2014 tasolla. Uuden rakennerahastokauden ensimmäinen rahoitushaku toteutettiin kesän 2014 aikana ja Kehittämiskeskus / Rsyp on mukana viidessä eri rahoitushakemuksessa, jotka kaikki on kohdistettu yrityselämän toimintaedellytysten vahvistamiseen, kansainvälistymiseen sekä kasvuun ja yritysuusiutumiseen. Rahoituspäätöksiä odotetaan vuoden 2015 alkuun mennessä. Vuoden 2015 aikana tapahtuu kuntarahoituksella rahoitettujen toimintojen osalta henkilöstövaihdoksia sekä eläköitymisen että uusien tehtäväkuvien myötä. Talousarviossa on myös varauduttu Rsyp:n yritysneuvonnan/kehittämisen vahvistamiseen uuden yritysasiamiehen resurssilla. Suunnittelukauden keskeisten toimintaa ohjaavien tavoitteiden toteutuminen edellyttää, paitsi valmisteltujen rakennerahastohankkeiden myönteisiä rahoituspäätöksiä, myös aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja uusien kehityshankkeiden valmistelua ja rahoitusten hakemista koko projektitoimintaan varatun talousarvion puitteissa. 11

12 Raahen seudun yrityspalvelut Johdanto Suomea koskeva taloustaantuma on jatkunut nyt useita vuosia, eikä selvää käännettä ole vielä näkyvissä. Valtiovallan toimenpiteet julkisten palvelujen supistuksissa näkyvät etenkin koulutusrahoituksen kovina leikkauksina. Raahen seutu on kärsinyt suuren menetyksen, kun Oulun ammattikorkeakoulu on käytännössä lopettanut toimintansa Raahessa. Nyt myrskyn silmässä ovat toisen asteen oppilaitokset, joista Raahen koulutuskuntayhtymä, Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, sekä alueen lukiot joutuvat sopeuttamaan toimintaansa ja etsimään vahvoja partnereita seutukunnan ulkopuolelta. Yritykset ovat jo ilmaisseet huolestumisensa osaavan työvoiman riittävyydestä tulevaisuudessa. Alueen suurimman yksityisen työnantajan omistussuhteissa tapahtui muutos kesällä 2014, kun Ruukki Metals Oy:n Raahen terästehdas siirtyi SSAB:n omistukseen. Muutokseen liittyy aina paitsi riskejä, myös uusia mahdollisuuksia. Uuden ohjelmakauden käynnistyminen on myös uusi haaste Yrityspalveluille, koska merkittävä osa palveluista tuotetaan hankerahoituksen avulla. Raahen seutukunnalla on kuitenkin paljon mahdollisuuksia edessään, kun energia-alan suurhankkeet ja teollisuuden ilmoittamat ja osin jo käynnistyneet investoinnit realisoituvat. Suunnitelmat mahdollistavat toteutuessaan sekä yritysmäärän, työpaikkojen että väestön kasvun alueella. Tavoitteet ja toiminta Raahen seudun yrityspalvelut on panostanut koko toimintansa ajan laajaan yhteistyöhön eri organisaatioiden kanssa. Uuden ohjelmakauden vaihtuminen laajentaa hanketyökalujen käyttöä monilta osin yli seutukuntarajojen. Tämä tapahtuu pitkälti rahoittajien ohjeiden mukaan. Toiminnan etuina on hallinnon osuuden pieneneminen ja yhteistyön kautta saatava laajempi osaaminen alueen ja sen elinkeinoelämän hyödyksi. Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy on aiemmin vastannut metallitoimialan kehittämisestä, mutta yhtiön alasajon myötä Raahen seudun yrityspalvelut ottaa enemmän vastuuta alueen tärkeimmän toimialan kehittämisestä. Palveluja tuottamaan on rakennettu laaja kehitysyhteisö, johon kuuluu Oulun yliopisto, kolme ammattikorkeakoulua, VTT, sekä alueen yrityspalveluyksiköt Raahen ohella Oulusta, Nivalasta ja Ylivieskasta. Metalliteollisuuden kehittämisohjelman osalta on kiinnitytty valtakunnalliseen INKA -ohjelmaan ja sen Tampereen johtaman Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemaan. Kehitysohjelmamme kärkenä toimivat uudet erikoisteräkset, teollinen internet ja tuotannon digitalisointi sekä kansainvälistyminen ja muu liiketoimintojen kehittäminen. Yrityspalvelujen työkalupakin yksi tärkeä osa koostuu laadukkaista ja hyvän palautteen saaneista peruspalveluista. Yrityslähtöiseen neuvontaan, laajakestoiseen yrityskehittämiseen, rahoitus- ja kansainvälistymispalveluihin, sekä alkavien yritysten neuvontaan panostetaan aiempaan tapaan. Asiakaskontaktoinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä Siikajoen ja Pyhäjoen kehittämistyötä tekevien henkilöiden kanssa. Kauppakamariosasto, yrittäjäjärjestöt, TE-toimisto, alueen oppilaitokset ja muut tärkeät yhteistyökumppanit ovat palvelujen tuottamisessa avainverkostokumppaneita. 12

13 Elinkeinoelämän tarpeista nousevat seminaarit, tietoiskut, yritysten aamukahvitilaisuudet, yms. informaatio- ja verkostoitumistilaisuudet ovat Yrityspalvelujen tarjottimella myös vuoden 2015 toiminnassa. Hankkeet toimivat aiempaan tapaan Raahen seudun yrityspalvelujen työkaluina, palveluvälineinä ja niiden avulla toteutetaan valittua kehittämisstrategiaa. Vuoden 2015 hankkeita ovat: Kuntakokeilu on ministeriön erillishanke, jota hallinnoi Raahen terveydenhuollon kuntayhtymä. Yrityspalveluiden rooli hankkeessa on yritysrajapinnassa toimiminen. Hankkeen tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja saada ihmiset työmarkkinoiden piiriin. Hankkeella pyritään myös vastaamaan osaavan työvoiman saantiin hankkeen rajoissa. Laivuri-hanke tarjoaa neuvonta- ja kehittämispalveluja niin alkaville, kuin toimintaansa kehittäville yrityksille. Laivuri-hankkeelle haetaan rahoittajalta jatkoaikaa huhtikuuhun 2015 asti. Uusi Yritysnavikaattori hanke panostaa aiempaa proaktiivisemmin tulevaisuudessa näkyviin liiketoimintamahdollisuuksiin ja niiden hyödyntämiseen alueen yritysten toimesta. P-P Verkkopalvelu on Ylivieskan seutukuntayhdistyksen hallinnoima hanke, jossa osatoteuttajina ovat Nihak ry, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä, sekä Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Hankkeen päätavoitteena on kilpailukykyisten yritysverkostojen kehittäminen ja siinä hyödynnetään kolmen aiemmin toteutetun projektin metodeja. PPVerkko- ja PPAvainveturit hankkeissa edistettiin yritysverkostojen syntymistä, Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana hankkeessa puolestaan keskityttiin valmentamaan yrityksiä etenkin ydinvoimalan suurhankkeeseen. Uudella hankkeella vastataan Fennovoiman hankkeen vaatimiin yrityskehittämisen toimenpiteisiin. Pk-yritysten kansainvälistymisen askeleet on Nihak ry:n hallinnoima hanke, jossa Ylivieskan seutukuntayhdistys ja Raahen seudun yrityspalvelut ovat mukana osatoteuttajina. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on saada alueen yrityksiin lisää kansainvälistä kauppaa, kasvattaa yritysten liikevaihtoa, kannattavuutta sekä henkilöstön määrää. Hankkeella resursoidaan Yrityspalvelujen kansainvälistymispäällikön palvelut alueen yrityksille. Tuotannon digitalisointi hanke sekä edistää alueen yritysten tietoisuutta digitalisoinnin mahdollisuuksista että tukee sen käyttöönottoa yritysten tuottavuuden-, palvelujen- ja koko kilpailukyvyn parantamisessa. INKA/Uudistuva teollisuus käynnistyshanke luo yhteydet Tampereen johtamaan INKA/Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemaan. Huhtikuun loppuun 2015 saakka kestävällä hankkeella luodaan samalla pohjaa laajemmalle metalliteollisuuden kehitysohjelmalle. Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus hanke keskittyy metalliteollisuuden kehittämistyöhön koko Meripohjolan alueella. Se tulee olemaan merkittävä hankekokonaisuus INKA-yhteistyön ja osaamisen siirron osalta. 13

14 Verkostotyön painopiste toiminnassa jatkaa kasvuaan INKA-ohjelman ja siihen kytkeytyvän Meripohjolan alueen metalliverkoston myötä. PyöreänPöydän toimintaan ja sen koordinointiin panostetaan edelleen. Sekes-yhteistyötä jatketaan mahdollisessa uudessa perustettavassa yhdistyksessä. Vuonna 2014 käynnistettyä verkostoyhteistyötä tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan osalta jatketaan ja edelleen kehitetään Oulun yliopiston Raahen yksikön, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, VT- T:n, Raahen Aikun ja uutena mukaan liittyneen MTT:n Ruukin tutkimusaseman kesken. Markkinoinnissa panostetaan keskinäisviestintään sekä verkkopalveluiden ajan tasalla pitämiseen ja kehittämiseen. Raaseli-lehteä tuotetaan kevät- ja syyskaudella yksi numero. Suoramarkkinoinnin osalta siirrytään käyttämään sähköistä uutiskirjettä. 14

15 INKA / Uuudistuva teollisuus käynnistyshanke Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Hankkeen numero Inka /Uudistuva teollisuus- käynnistyshanke A32873 Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Toimintalinja Vastuullinen toteuttaja Rahoitusjako Pohjois-Pohjanmaan liitto 2:Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Raahen seudun yrityspalvelut EAKR ja valtio 70 %, kuntarahoitus 25,5 %, muu julkinen rahoitus 4,5 % Kokonaiskustannusarvio Raahen seudun yrityspalvelujen osuus raportoidulle kaudelle Hankkeen toimenpiteet Käynnistyshankkeen aikana rakennetaan toimivat yhteydet ja käytänteet Tampereen INKA -ohjelman Uudistuva teollisuus teeman toimijoihin ja organisaatioihin osallistumalla ohjelman työpajoihin ja tapahtumiin. Kehitysyhteisöstä muodostetaan yhtenäinen verkosto-organisaatio, joka toimii systemaattisesti ja yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Verkosto koostuu organisaatioiden edustajista, jotka oman työnsä ohessa tekevät tämän projektin tehtäviä. Pilotointivaiheen kumppaniyritykset valitaan sekä hallinnoijan että osatoteuttajien tekemien haastattelujen perusteella. Yritykset motivoidaan hankkeeseen mukaan vierailemalla yrityksissä ja järjestämällä yrityskenttää kiinnostavia ja hyödyttäviä seminaareja sekä työpajoja hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan osatoteuttajien kanssa kärkihankkeet ainakin tuote- ja tuotantoteknologian sekä liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Taustaa Metalliteollisuus on säilyttänyt asemansa Suomen viennin veturina jo useita vuosikymmeniä. Metalliteollisuuden merkitys Meripohjolan alueella on merkittävä, lähtien Raahen terästehtaan ja Tornion jaloterästehtaan suuryrityksistä. Pk -sektorin yritykset muodostavat tärkeän osan metallin toimialasta tuottaen lähes miljardin euron liikevaihdon vuosittain. Raahen alueella metalliteollisuus on seutukunnan tärkein toimiala, kun kriteereinä ovat työpaikat ja toimialan tuottama liikevaihto. Toimialan yritykset ovat myös kansainvälistyneet varsin hyvin. Metalliteollisuuden yritysten kilpailukyvyn ja uudistumisen merkitys alueen työpaikkoihin ja elintasoon on siten ensiarvoisen tärkeää. 15

16 Hankkeen tavoitteet Hankkeella on neljä tärkeää tavoitetta: 1) Käynnistää Tampereen INKA -ohjelman Uudistuvan teollisuuden teemaan liittyvä yhteistyö veturikaupunki Tampereen ja sen johtaman koalition kanssa. 2) Muodostaa mukana olevasta kehitysyhteisöstä toimiva verkosto-organisaatio, joka kykenee koordinoidusti edistämään ohjelman tavoitteita ja hyödyntämään olemassa olevia kehitysympäristöjä. 3) Analysoida, haastatella sekä tehdä arvio yrityksistä, jotka valitaan teeman mukaisen toiminnan ensimmäiseen pilotointiosuuteen. 4) Valmistella hankehakuun varsinaiset Uudistuvan teollisuuden kärkihankkeet. Henkilöstö ja organisaatio Raahen seudun yrityspalvelujen osalta hankkeen toimintaa johtaa elinkeinojohtaja oman työnsä ohessa. Lisäksi hankkeessa ovat mukana osa-aikaisena toimivat projekti-insinööri, sekä projektisihteeri. Hankkeessa osatoteuttajina ovat mukana Ylivieskan seutukunta, Oulun yliopisto/ Oulun Eteläisen instituutti, sekä Centrian, Oulun ja Lapin ammattikorkeakoulut. Kaikkien osatoteuttajien osalta mukana on vain osa-aikaisia työntekijöitä, eli hanketta viedään eteenpäin kaikkien organisaatioiden osalta henkilökunnan oman työn ohessa tehtävänä työnä. Ohjausryhmän kokoonpano Ohjausryhmän varsinaiset jäsenet ovat: puheenjohtaja Olli Löytynoja varapuheenjohtaja Lauri Laajala Jarmo Soinsaari Heli Helaakoski Esa Jussila, Jari Tirkkonen, Esa Jussilan varajäsen asiakkuuspäällikkö, BusinessOulu johtaja, kehittämiskeskus kehittämisjohtaja, Oulaisten kaupunki johtava tutkija, VTT toimitusjohtaja, Nihak kehittämispäällikkö, Nitek. Rahoittajan edustajana on Pohjois-Pohjanmaan liitosta ohjelmakoordinaattori Heikki Laukkanen. Lisäksi hankkeen ohjausryhmän kokouksiin osallistuvat hallinnoijan ja osatoteuttajien projektihenkilöstöä. Seuranta ja mittaaminen Toimintaa arvioidaan sen tulosten perusteella. Onko INKA -ohjelman Uudistuvan teollisuuden teemaan kytkeytyminen saatu omalta osalta kunnolla alkuun, onko verkosto-organisaatio toimintavalmiudessa sekä onko pilottiyritykset saatu arvioitua ja valittua. Kärkihankkeiden hakemuksista ensimmäiset ovat edenneet hakemusvaiheeseen ja osalle on saatu myönteinen rahoituspäätös. 16

17 Hanhikivi -yhteyshanke Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Hanhikivi-yhteyshanke Hankkeen numero A32113 Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma Pohjois-Suomi Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Vastuullinen toteuttaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Rahoitusjako EAKR ja valtio 70 %, kuntarahoitus 30 % Kokonaiskustannusarvio ,00 Kustannusarvio raportoidulle kaudelle ,00 Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen osuus raportoidulle kaudelle ,00 Toimenpiteet 2015 Vuoden 2015 aikana hankkeessa jatketaan avainhenkilö- ja sidosryhmäyhteistyötä mm. Pyhäjoen ydinvoimalan yhteistyöryhmässä, Hanhikivi-työryhmässä sekä muissa työryhmissä ja verkostoissa. Viestintää toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden, joita ovat esim. seutukunnat, kunnat, Fennovoima yhteistyöverkostoineen, alueella käynnissä olevat muut hankkeet yms. kanssa. Osana viestintää päivitetään mm. hankkeen extranet -sivustoa sekä alueellisia suurhanke- yms. aiheeseen liittyviä sivustoja. Sähköisen palvelukonseptin toteutuksena hankealueet liittyivät hankkeen tuella vuoden 2014 alusta infopankki portaalin jäseneksi. Infopankki -sivustolta saa 14:llä eri kielellä tietoa Suomeen muuttamisesta ja elämästä Suomessa. Sivustoa ylläpitää Helsingin kaupunki ( Perustietosivuilta löytyy kattavat tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen palveluista. Kunta- / aluekohtaisilta sivuilta löytyy tieto siitä, mistä kyseisiä palveluja saa kussakin kunnassa tai seudulla. Tammikuussa 2015 julkaistaan Raahe-Kalajoki seudun ja Ylivieskan seudun Infopankki-sivustot. Kokkolan sivusto julkaistaan hieman myöhemmin keväällä. Myös Oulun Infopankki-sivusto täydentyy Oulun ympäristökuntien tiedoilla vuoden 2015 aikana. Vuonna 2010 julkaistun Hanhikivi 2020 strategia- raportin jatkumona on hankkeessa laadittu ja julkaistu Hanhikivi-opas. Hanhikivi-opas julkaistiin ja painettiin vuoden 2014 alussa suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Julkaisun tarkoituksena on antaa Fennovoimalle, laitostoimittajalle ja muulle alihankintaverkostolle heidän tarvitsemaansa alueellista tietoa. Vuonna 2015 oppaasta otetaan tarpeen mukaan lisäpainatuksia kaikista kieliversioista. Hanhikivi-opas on julkaistu myös sähköisenä versiona kaikilla kolmella kielellä. 17

18 Huhtikuun 2015 aikana tehdään hankkeen päättämiseen tarvittavat hallinnolliset toimenpiteet, hanke päättyy Taustaa Fennovoiman ydinvoimalaitoksen rakentaminen Pyhäjoen Hanhikivenniemelle on Suomen suurimpia teollisia investointeja, joka vaatii alueen julkisilta ja yksityisiltä toimijoilta vahvaa yhteistyötä sekä kunta-, seutukunta- ja maakuntarajat ylittävää toimintatapaa. Alueelle Hanhikivi -projekti on valtava haaste, mutta hyvin hoidettuna myös suuri mahdollisuus. Hankkeen ammattimainen haltuunotto ja hoitaminen vahvistaa alueen mainetta suurten investointihankkeiden toteutusalueena. Pyhäjoen kunta antoi Raahen seutukunnan kehittämiskeskukselle syksyllä 2010 toimeksiannon Hanhikivi 2020 strategiaraportin kokoamisesta. Toimeksiannossa kartoitettiin alueen toimintaympäristö ja kuntien sekä muiden julkisten toimijoiden palvelutarjonta, jolla voidaan vastata alueella työskentelevien ja asuvien palvelutarpeisiin niin ydinvoimalan rakentamisen kuin käytönkin aikana. Sijoittumispäätöksen myötä on käynyt ilmeiseksi, että strategian ylläpitäminen ja päivittäminen on tärkeää. Asukkaille ja yrityksille suunnattujen palvelujen parempi konseptointi sekä tehokas ja selkeä tarjonta ovat keinoja, joilla varmistetaan investoinnin menestyksekäs toteuttaminen. Elinkeinoelämän toimijat ovat jo aikaisemmin käynnistäneet yhteistyön ja alueen yritysten valmennuksen suurhanketta varten. On tärkeää, että myös julkisen sektorin toimijat ovat aktiivisesti mukana valmistautumisessa omien palvelujensa osalta. Henkilöstö ja organisaatio Hanhikivi-yhteyshankkeeseen on palkattu kolme päätoimista ja yksi osa-aikainen työntekijä. Hankkeen pääsihteerinä toimii Salla Korhonen Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksessa. Pääsihteerin tehtävänä on hankekokonaisuuden suunnittelusta, toteutuksesta, sidosryhmäyhteistyöstä ja viestinnästä vastaaminen sekä palvelujen konseptointi kohdennettuna yritysten henkilöstöille perheineen erityisesti Raahen, Ylivieskan ja Kokkolan seutukuntien alueella. Sijoittumisasiantuntijana on toiminut Heini Malm BusinessOulussa saakka. Sijoittumisasiantuntija on vastannut palvelujen konseptoinnista kohdennettuna yritysten henkilöstölle perheineen erityisesti Oulun seudun alueella. Lisäksi hänen tehtäviinsä on kuulunut avustaa pääsihteeriä mm. hankkeen avain- ja sidosryhmä-yhteistyössä sekä viestinnässä. Yhteyssihteerinä toimii Helena Sydänmetsä Pyhäjoen kunnassa. Yhteyssihteerin tehtävänä on toimia Pyhäjoen kunnan yhteyssihteerinä Hanhikivi -projektiin liittyvissä asioissa, toimia ensisijaisesti Pyhäjoen kunnan tukena sidosryhmäyhteistyössä ja -viestinnässä, toimia työryhmien sihteerinä sekä organisoida vierailuja. Lisäksi hankkeella on osa-aikainen projektisihteeri Päivi Latvala Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksessa. Hankkeen toteuttajina sekä omarahoitusosuudella mukana ovat Raahen seutukunnan kehittämiskeskus (hallinnoija), Pyhäjoen kunta ja BusinessOulu. Lisäksi kuntarahoitusosuudella mukana ovat Kokkolanseudun Kehitys Oy sekä Ylivieskan seutukunta. Hankkeen päärahoittajana (70%) on Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja rahoittajaviranomaisena Pohjois-Pohjanmaan liitto. 18

19 Ohjausryhmä Organisaatio varsinainen jäsen varajäsen BusinessOulu Jouni Kähkönen Niko Auer Kemi-Tornion seutukunta Martti Ruotsalainen Jukka Kujala Kokkolan seutukunta Sami Viljanen Anne Pesola Pyhäjoen kunta Matti Soronen,pj Matti Pahkala Raahen kaupunki Kari Karjalainen Ilmo Arvela Raahen seutukunta Lauri Laajala Risto Pietilä Ylivieskan seutukunta Timo Kiema Esa Sippola Hankekuvaus Hanhikivi-yhteyshankkeessa vahvistetaan julkishallinnon kykyä ja valmiuksia vastata ydinvoimalahankkeen mukana syntyviin uusiin palvelutarpeisiin hankealueella. Tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on maksimoida Hanhikivi-kokonaisuudesta saatavat aluevaikutukset, vahvistaa alueen vetovoimaisuutta sekä parantaa sen toimintaedellytyksiä suurprojektien toteutusalueena. Hankkeessa keskitytään pysyvien yhteistyöverkostojen ja käytäntöjen luomiseen sekä hyödyntämiseen. Hankkeessa saatuja kokemuksia ja uusia käytäntöjä hyödynnetään myös muissa tulevissa suurhankkeissa alueella. Alueen palvelujen kokoamisella sähköiseen muotoon ennakoidaan Hanhikivi-hankkeen myötä alueelle etabloituvan ulkomaisen työvoiman tarpeita. Hankkeessa päivitetään vuonna 2010 julkaistu Hanhikivi raportti. Seuranta ja mittaaminen Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu käsittelemään hankkeen toteutusta ja tuloksia kolme kertaa vuodessa. Hanhikivi-työryhmä kokoontuu n. 3-6 kertaa vuodessa. Työryhmän kokoontumisissa käydään Hanhikivi-yhteyshankkeen tilannekatsauksen lisäksi läpi Fennovoiman ja alueen julkisten toimijoiden ja teemaverkostojen tilannekatsaukset sekä kuullaan ajankohtaisia asiantuntijapuheenvuoroja aiheeseen liittyen. Ohjausryhmän sekä Hanhikivi-työryhmän puheenjohtajana toimii Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen. Ohjausryhmä kokoontuu keskimäärin joka toisen Hanhikivi-työryhmän kokouksen yhteydessä. Näiden lisäksi hankkeen toimesta kutsutaan koolle kaksi kertaa vuodessa Pyhäjoen ydinvoimalan yhteistyöryhmä, jossa kuullaan ylimaakunnallisesti sekä julkisen sektorin toimijoiden että mm. yrittäjäyhdistysten ja kauppakamarin tilannekatsaukset ydinvoimala-aiheeseen liittyen. Ylimaakunnallisen työryhmän puheenjohtajana toimii Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju. Hankkeen toiminta ja kustannukset raportoidaan rahoittajan ohjeistuksen mukaisesti EURA 2007 järjestelmään ja Pohjois-Pohjanmaan liittoon kolme kertaa vuodessa. 19

20 Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilu Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Hankkeen numero Raahen seudun työllisyyden kuntakokeiluhanke (Kuntakokeilu -hanke) POPELY/886/ Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Toimintalinja Toimenpidekokonaisuus Vastuullinen toteuttaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Työvoimapoliittinen avustus 1: Yritystoiminnan edistäminen Raahen seudun yrityspalvelut Rahoitusjako Kuntaraha 25 %, ELY-keskus 75 % Kokonaiskustannusarvio ,00 Raahen seudun yrityspalvelujen osuus raportoidulle kaudelle 70 00,00 Kuntakokeilu-hankkeen toimenpiteet Raahen seudun yrityspalveluissa 2015 Vuonna 2015 yritys- ja sidosryhmäyhteistyö jatkuu. Työn alla ovat työllistämiseen liittyvien tarpeiden, näkemysten ja kokemusten kartoitus sekä näihin vastaaminen. Ohjelmassa ovat myös toimialakohtaiset työllistämisen selvitystyöt, jotka syntyvät yritysyhteistyön kautta. Aikaansaadut selvitykset jatkojalostetaan eri toimialoja palveleviksi seminaareiksi, rekry-tapahtumiksi ja infotilaisuuksiksi, joita järjestetään yhteistyössä hankkeen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Hankkeen henkilöasiakkaita ohjataan työelämään ja edistetään konkreettisesti erilaisten kohtaamistilanteiden kautta syntyviä työllistymismahdollisuuksia. Hankkeen puitteissa myös haetaan vaihtoehtoisten toimintamallien toimivimpia käytäntöjä perehtymällä muiden kehittämisyhtiöiden tapoihin toimia pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Taustaa Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilu hanke on hallitusohjelmaan sisältyvä kokeilu- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on luoda paikalliseen kumppanuuteen pohjautuva toimintamalli pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien ohjaamiseksi ja valmentamiseksi takaisin työmarkkinoille. Kuntakokeilussa on mukana kaikkiaan 26 hanketta, jotka koskettavat 65 kuntaa. Kokeiluun on valittu kuntia, joissa työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on keskimääräistä korkeampi. Lisäksi valinnassa on kiinnitetty huomiota hankkeen sisältöön ja tavoitteisiin sekä yhteistyöverkoston monipuolisuuteen. Kokeiluun valituissa kunnissa asuu noin puolet koko maan pitkäaikaistyöttömistä. Kuntakokeilu -hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat vähintään 500 päivää työttömyyse- 20