Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015"

Transkriptio

1 Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Seutulautakunta Kuva: Raahen seutukunta/leena Harju

2 2 TOIMINTASUUNNITELMA 2015

3 Sisältö Sisältö Johdanto....5 Seutulautakunta... 6 Toiminnalliset tavoitteet...10 Raahen seudun yrityspalvelut...12 INKA / Uudistuva teollisuus -käynnistyshanke...15 Hanhikivi-yhteyshanke Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilu...20 Energiaomavaraiset kylät Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus Tuotannon digitalisointi Yritysnavikaattori Pk-yrityksen kansainvälistymisen askeleet P-P Verkkopalvelu, kasvuyritysten kumppani Henkilöstö Talousarvio

4 4 TOIMINTASUUNNITELMA 2015

5 Johdanto Raahen seutukunnan muodostavat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Näiden kuntien valtuustojen hyväksymänä on linjattu, että alueen yhteisenä toimielimenä seutukunnallisessa kehittämistyössä toimii Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Kehittämiskeskuksen ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettu alueen elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen. Tähän tavoitteeseen pyritään tuottamalla alueen yrityksille ja yritystoimintaa suunnitteleville yrityskehitys ja -neuvontapalveluja, tekemällä alueellista edunvalvontaa ja toimimalla aktiivisesti aluekehitystyössä sekä pyrkimällä edistämään alueen kuntien välistä yhteistyötä eduskunta hyväksyi äänin Fennovoiman periaatepäätöshakemuksen täydennyksen. Päätös oli alueen tulevaisuudelle merkittävä. Hankkeen mukanaan tuoma aktiivisuus lisääntyy lähivuosina koko seutukunnassa ja laajemmin talousalueella. Konkreettinen toiminta työmaalla lisää monenlaisten palvelujen ja tilojen kysyntää ja tulee kasvattamaan koko alueen aktiivisuutta. Hankkeeseen on valmistauduttu jo pitkään, mutta paljon työtä on myös jäljellä. Fennovoiman suurhankkeen etenemisen myötä alueeseemme kohdistuu uutta mielenkiintoa erityisesti elinkeinotoiminnan näkökulmasta. Tulevina vuosina on tärkeää tehdä alue- ja elinkeinojen kehittämistä yksituumaisesti. Kuntien yhteinen panostus alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseen ja aluemarkkinointiin sekä syntyvät uudet työpaikat saavat Raahen seutukunnan asukasmäärät nousuun. Kehittämiskeskus ja sen osana Raahen seudun yrityspalvelut on kunnille yksi osa elinkeinopolitiikan työkaluvalikoimaa. On täysin kuntien päätöksistä kiinni, miten kehittämiskeskuksen osaamista ja resurssia halutaan alueella hyödyntää. Vuoden 2014 aikana Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto selvitti rakennerahastokauden osalta kehittämisvarojen kohdentumista eri seutujen kesken. Selvityksen tuloksista käy ilmi, että Raahen seutu edustaa asukasmäärältään n. 9 % maakunnasta, kuitenkin alueella hyödynnettiin maakuntaan suunnatuista kehittämisvaroista vain n. 6 %. Esimerkiksi EAKR rahoitusta sidottiin ohjelmakaudella seutukunnassa 496,05 euroa asukasta kohti, kun esimerkiksi Koillismaalla summa oli 1105,98 euroa asukasta kohti. Jotta uuden ohjelmakauden kehittämisrahoitus voidaan hyödyntää alueella edelliskautta paremmin, edellyttää se varautumista alueelliseen vastinrahoitukseen. Panostus kuitenkin saadaan kaksin, jopa kolminkertaisena takaisin. Kehittämistyö on pitkäjännitteistä ja nopeita tuloksia saadaan harvoin. Työtä kuitenkin edesauttaa toimiva ja luottamukseen perustuva yhteistyö ja kumppanuus, oli kysymyksessä sitten alueen kuntien toimijoiden ja elinkeinoelämän tai laajemmin maakunnallisten ja kansallisten toimijoiden yhteistyö. Kehittämiskeskuksen toiminnassa yhteistyö ja verkostojen rakentaminen ja niihin osallistuminen on erittäin tärkeää ja se tehostaa toimintaa. Hyvinvointi syntyy työstä ja toimeentulosta sekä myönteisestä, tulevaisuuteen uskovasta asenteesta, jolla aluetta kehitetään eteenpäin. Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja sen osana Raahen seudun yrityspalvelut tekevät työtä alueen, sen asukkaiden ja yritysten kumppanina. Tässä vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa kuvataan tarkemmin kehittämiskeskuksen ja yrityspalvelujen toimintaa. Uuden ohjelmakauden hankerahoituksista ei ole vielä varmuutta, mutta töitä kehittämisinstrumenttien saamiseksi tehdään päivittäin. Kehittämiskeskuksen johto ja koko henkilöstö ovat aina valmiita kertomaan työstään alueen asukkaille ja muille toimijoille. Yhteydenotolla asiat lähtevät eteenpäin. Lauri Laajala johtaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus 5

6 Seutulautakunta Raahen seutukunnan seutulautakunnan johtosäännössä todetaan: Seutulautakunta on Raahen kaupungin kehittämislautakunta, johon toimialueen kunnat ovat liittyneet valtuustojensa tekemin päätöksin. Raahen seutukunnan kehittämislautakunnan tarkoituksena on yhteistyössä seutukunnan kuntien, elinkeinoelämän, aluekehitysviranomaisen, muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa edistää seutukunnan kehitystä ja huolehtia sen edunvalvonnasta hyväksikäyttäen mm. alueiden kehittämisestä annetun lain suomia mahdollisuuksia. Toiminta-ajatustaan seutulautakunta toteuttaa keskittymällä seutukunnallisessa kehittämistyössä seuraavien tehtävien hoitoon: Seutulautakunta luo toimintastrategiat ja puitteet seutukunnan kehittämistoiminnalle johtaa kehittämistoimintaa ja siihen liittyvää yhteistyötä vastaa Raahen seudun yrityspalvelujen tuottamien palvelujen saatavuudesta ja kehittämisestä toimialueella huolehtii seutukunnan sisäisen yhteistyön kehittämisestä kohdentaa edunvalvontatoimintaa. Seutulautakunta tekee aloitteita, esityksiä ja suosituksia myös muusta kuntien välisen yhteistyön kehittämisestä. Kehittämiskeskus Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintatarkoituksena on toimia Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien sekä Raahen kaupungin välisenä yhteistyöelimenä seutukunnallisessa kehittämistyössä, jonka ensisijaisena tavoitteena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja seutukunnan asukkaiden yleisen hyvinvoinnin ja niitä palvelevien toimintojen edistäminen ja kehittäminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Toiminta-ajatustaan kehittämiskeskus toteuttaa keskittymällä seutukunnallisessa kehittämistyössä seuraavilla tulosalueilla esiin tulevien tehtävien hoitoon: hallinto kehittämistoiminta Raahen seudun yrityspalvelut 6

7 Kehittämiskeskuksen toimintaa johtaa virkavastuulla kehittämiskeskuksen johtaja. Seutulautakunnan valmistelevana toimielimenä toimii Raahen kaupunginjohtajan, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnanjohtajien, kehittämiskeskuksen johtajan sekä Raahen seudun yrityspalvelujen elinkeinojohtajan muodostama työryhmä, seututiimi. Seutukunnallinen kehittämistoiminta ja edunvalvonta Vuonna 2015 seutukunnallinen kehittämistyö kohdennetaan aikaisempien vuosien ja organisaation tehtävän mukaisesti vahvasti alueen elinkeinoelämän tarpeisiin ja niihin liittyvien ongelmanratkaisujen hakemiseen, toimialoittain tai tarvittaessa yrityskohtaisesti. Toiminnan sisäisessä kehittämisessä pyritään huomioimaan toimintaympäristön ja erityisesti asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden tarpeissa tapahtuvat muutokset siten, että operatiivinen toiminta kykenee parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan niihin. Kehittämiskeskuksen talousarvion tiukkuus aiheuttaa vääjäämättä toiminnan tarkastelua ja palveluiden kattavuuden arviointia kriittisesti. Toiminnassa kiinnitetään yhä enemmän huomiota toimenpiteiden vaikuttavuuteen sekä yrityspalvelujen että toimintaympäristön kehittämisen suhteen. Jatkuvalla toiminnan parantamisella pyritään kuitenkin edelleen tehostamaan kehittämis- ja edunvalvontatyötä sekä Raahen seudun yrityspalvelujen yritysneuvonta ja kehittämispalveluita. Kehittämiskeskuksen vuoden 2015 talousarviossa on varauduttu hyödyntämään käynnistynyttä rakennerahastokautta. Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja sen osana Raahen seudun yrityspalvelut on mukana viidessä eri rahoitushakemuksessa, joko päätoteuttajana tai osatoteuttajana, ohjelmakauden ensimmäisellä rahoitushakemuskierroksella. Toimintasuunnitelmaa kirjoitettaessa rahoitusneuvottelut ovat kesken ja on mahdollista, että osa jätetyistä rahoitushakemuksista yhdistetään toisiinsa ja sopeutetaan rahoituskehykseen ennen rahoituspäätöksiä. Lisäksi Hanhikivi-yhteyshanke, Energiaomavaraiset kylät -, Laivuri- ja Kuntakokeilu -kehittämishankkeiden toteuttaminen jatkuu vielä vuoden 2015 puolelle. Aluekehittäminen, vetovoimatekijöiden vahvistaminen ja elinkeinoelämän turvaaminen ovat elintärkeitä peruslähtökohtia seudun tulevaisuuden rakentamisessa. Kuntien kilpailu asukkaista ja osaavasta työvoimasta on tätä päivää ja kuitenkin vasta alkusoittoa tulevalle, mistä johtuen Raahen seudun kehittämisen rinnalla kannattaa kertoa muulle Suomelle ja laajemminkin, mitä täällä tehdään, mitä on valmiina ja mihin tähdätään; kehitys ja muutos ovat sitä mielenkiintoisinta tarinaa ja helpointa markkinoitavaa mm. medialle ja sitä kautta yleisölle. Nykyisellään aluemarkkinointia on tehty lähinnä alueen sisällä, kuntakohtaisesti, ja selvää on, että tämä malli ei riitä. Uudet asukkaat ja työvoima on tulevaisuudessa haettava yhä kauempaa, jolloin seutukunta on yksittäistä kuntaa huomattavasti mielekkäämpi markkinoitava mm. laajemman ja monipuolisemman elinkeinorakenteen ansiosta. Laajemman alueen monimuotoisuus myös lisää alueen houkuttavuutta ja tarjoaa vaihtoehtoja markkinoinnin painopisteitä suunniteltaessa. Placebranding, paikkabrändäys eli vaikuttaminen siihen, mitä sana Raahen seutukunta tuo ihmisille mieleen, on aktiivista toimintaa ja suunnitelmallista maineen rakentamista, jossa tuloksiin pääsemiseksi ei ole oikotietä ja jota ei ole varaa jättää tekemättä. Näkyvyys on sananmukaisesti sitä että ollaan siellä, missä muutkin ovat tai sitten ei olla olemassa ylipäätään. Nyt ja tulevina vuosina Raahen alueella on kerrottavaa ja annettavaa eli on juuri oikea hetki aloittaa työ, jota muut seudut ja kaupungit jo tekevät. Kehittämistyötä tehdään ja on tehty, mutta hyvän tuotteen tekeminen ei vielä takaa markkinapaikkaa; tuotteesta on myös kerrottava, sitä on mainostettava, se on tehtävä näkyväksi ja tunnetuksi. Tähän työhön on panostettava lähi- 7

8 tulevaisuudessa uudella tavalla ja volyymilla. Kehittämiskeskuksella on halu ja valmius hakea tehtävään räätälöity täsmähanke, jonka avulla työ valtakunnallisen myönteisen tunnettuuden lisäämiseksi pääsee alkamaan. Alueellisessa projektitoiminnassa kehittämiskeskuksella on neljä toisistaan poikkeavaa roolia; 1. Kehittämiskeskus vastaa projektin hallinnoinnista ja pääosin sen toteutuksesta. Projekteissa voi olla mukana osatoteuttajia (esim. Hanhikivi yhteyshanke, Meripohjolan uudistuva metallija konepajateollisuus- sekä Tuotannon Digitalisointi kehittämishankkeet). 2. Kehittämiskeskus toimii osatoteuttajana kumppanin hallinnoimassa projektissa, jonka toimenpiteet kohdistuvat pääsääntöisesti Raahen seutukunnan alueelle (esim. Kuntakokeilu-, PK-yritysten kansainvälistyvät askeleet - sekä P-P Verkkopalvelut, kasvuyritysten kumppanikehittämishankkeet). 3. Kehittämiskeskus toimii hallinnoijaorganisaationa kumppanin toteuttamassa projektissa. Hankkeesta tehdään tällöin keskinäinen vastuuvapaussopimus, jolla pyritään minimoimaan hallinnoijan taloudellista riskiä. Vuoden 2015 projektitoimintaan näitä hankkeita ei ole tiedossa. 4. Kehittämiskeskus toimii kuntarahoittajana, mutta projektin hallinnoinnista ja toteutuksesta vastaa kumppani. Näissä hankkeissa kehittämiskeskuksen tai Raahen seudun yrityspalvelujen henkilöstö osallistuu ohjausryhmätyöskentelyyn valvoen näin alueen etua projektin toteutuksessa. Alueellisessa edunvalvonnassa kohdistetaan huomio maakunnallisen ja kansallisen päätöksenteon valmisteluun. Ohjelmakauden käynnistyminen ja siihen liittyvät uusien kehittämishankkeiden suunnittelu ja rahoitushakemusten valmistelu ovat osa vuoden 2015 projektitoimintaa. Maakunnalliseen edunvalvontaan liittyen osallistutaan aktiivisesti strategia- ja ohjelmatyöhön sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laatimisprosessiin. Raahen seutukunta hakee lisähartioita alueelliseen edunvalvontaan Pohjois-Pohjanmaan liitolta koskien erityisesti alueen merkittäviä energiahankkeita ja niihin liittyviä lupaprosesseja ja päätöksiä sekä mm. VT 8 perusparantamista. Edunvalvonnan tarkoituksena on huolehtia alueellisten tavoitteiden ja näkemysten esille nostamisesta ja kehittämismahdollisuuksien ylläpitämisestä strategia- ja ohjelmatyössä sekä kehittämistoimenpiteiden ja niiden rahoitusten maksimaalisesta hyödyntämisestä. Alueen kokonaiskehitystä seurataan jatkossa seutulautakunnassa säännöllisesti seudullisen kehityksen indikaattoreiden avulla. Alueen asukasluvun, työpaikkojen, työllisen työvoiman, kulttuuritarjonnan ja asukkaiden hyvinvoinnin indikaattoreiden seuraamisella pyritään reagoimaan entistä nopeammin eri kehittämistoimenpiteiden avulla alueen kehittymiseen myönteisesti. 8

9 Tulosaluevastuut Seutulautakunnan / kehittämiskeskuksen vastuualue kuuluu Raahen kaupungin keskushallinnon palveluyksikköön ja sen vastuuhenkilö on kehittämiskeskuksen johtaja Lauri Laajala. Vastuualue jakaantuu kolmeen tulosalueeseen: 1. Hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta Kehittämiskeskuksen hallinto Seutuyhteistyö ja kuntien toimeksiannot Verkostoyhteistyö Strategia- ja ohjelmatyö Alueellinen edunvalvonta 2. Kehittämistoiminta, Lauri Laajala Inka / Uudistuva teollisuus käynnistyshanke Meripohjolan uudistuva metalli ja konepajateollisuus -hanke PK- yrityksen kansainvälistymisen askeleet -hanke P-P Verkkopalvelut kasvuyritysten kumppani -hanke Hanhikivi yhteyshanke Kuntakokeilu -hanke Energiaomavaraiset kylät -hanke Tuotannon digitalisointi -hanke Yritysnavikaattori -hanke Ohjausryhmätyöskentely 3. Raahen seudun yrityspalvelut, Risto Pietilä Yritysneuvonta Yrityskehittäminen Verkostoyhteistyö 9

10 Tehtävän nimi: Seutulautakunta / 220 Vastuuhenkilö: Lauri Laajala Palvelutoiminnan kuvaus (toiminnan tarkoitus, tehtävä ja toimintaympäristö) Toiminnan tarkoituksena on toimia alueen kuntien, sekä Raahen kaupungin välisenä yhteistyöelimenä seutukunnallisessa kehittämistyössä, jonka ensisijaisena tavoitteena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja seutukunnan asukkaiden yleisen hyvinvoinnin ja niitä palvelevien toimintojen edistäminen ja kehittäminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa (hallintosääntö). Tehtävät jakautuvat kolmeen tulosyksikköön: a) Hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta, b) kehittämistoiminta (projektitoiminta) sekä c) Raahen seudun yrityspalvelut. Toimintaympäristönä on Raahen seutukunnan alue. Kehittämiskeskus on verkostoitunut laajasti ja tekee yhteistyötä kansallisesti ja erityisesti mm. Oulun, Kalajoen, Ylivieskan ja Kokkolan alueiden toimijoiden kanssa. Suunnittelukauden keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet 1. Vahvistaa alueen yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä 2. Yritysmäärän ja työpaikkojen kasvun myötä myönteinen muuttotase 3. Aktiivinen seutukunnallinen edunvalvonta ja yhteistyö 4. Kansallisten ja kansainvälisten verkostojen ja yhteistyön optimaalinen hyödyntäminen alueen eduksi Toiminnan tavoitteet, mittarit/tunnusluvut ja niiden tavoitetaso vuodelle 2015 Strategiset päämäärät Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusluvut Mittarin tavoitetaso 1. Yritysneuvonnassa on kattavat peruspalvelut 2. Yritysten kehittyminen 1. Yritysmäärän kehittyminen 2. Kohdennettujen palvelujen vaikuttavuus 1. Nettoperustanta 2. Työpaikkamäärän muutos asiakasyrityksissä + 25 kpl positiivinen Saavutettu tulos/ TP Elinkeinoelämän toimintaympäristön vahvistuminen 3. Elinkeinoelämän edunvalvonta 3. Asiakasyritysten liikevaihdon kasvu positiivinen 4. Strateginen verkostotyö ja kumppanuudet 4. Verkostotyön vaikuttavuus 4. Kysely kuntapäättäjille ja yhteistyökumppaneille ka 3,0 asteikolla Asiakas- ja verkostokumppanipalaute ka 3,75 asteikolla

11 Perustelut (resurssit ja muut toimintaedellytykset) Kehittämiskeskuksen kuntarahoitusresurssi säilyy vuoden 2014 tasolla. Uuden rakennerahastokauden ensimmäinen rahoitushaku toteutettiin kesän 2014 aikana ja Kehittämiskeskus / Rsyp on mukana viidessä eri rahoitushakemuksessa, jotka kaikki on kohdistettu yrityselämän toimintaedellytysten vahvistamiseen, kansainvälistymiseen sekä kasvuun ja yritysuusiutumiseen. Rahoituspäätöksiä odotetaan vuoden 2015 alkuun mennessä. Vuoden 2015 aikana tapahtuu kuntarahoituksella rahoitettujen toimintojen osalta henkilöstövaihdoksia sekä eläköitymisen että uusien tehtäväkuvien myötä. Talousarviossa on myös varauduttu Rsyp:n yritysneuvonnan/kehittämisen vahvistamiseen uuden yritysasiamiehen resurssilla. Suunnittelukauden keskeisten toimintaa ohjaavien tavoitteiden toteutuminen edellyttää, paitsi valmisteltujen rakennerahastohankkeiden myönteisiä rahoituspäätöksiä, myös aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja uusien kehityshankkeiden valmistelua ja rahoitusten hakemista koko projektitoimintaan varatun talousarvion puitteissa. 11

12 Raahen seudun yrityspalvelut Johdanto Suomea koskeva taloustaantuma on jatkunut nyt useita vuosia, eikä selvää käännettä ole vielä näkyvissä. Valtiovallan toimenpiteet julkisten palvelujen supistuksissa näkyvät etenkin koulutusrahoituksen kovina leikkauksina. Raahen seutu on kärsinyt suuren menetyksen, kun Oulun ammattikorkeakoulu on käytännössä lopettanut toimintansa Raahessa. Nyt myrskyn silmässä ovat toisen asteen oppilaitokset, joista Raahen koulutuskuntayhtymä, Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, sekä alueen lukiot joutuvat sopeuttamaan toimintaansa ja etsimään vahvoja partnereita seutukunnan ulkopuolelta. Yritykset ovat jo ilmaisseet huolestumisensa osaavan työvoiman riittävyydestä tulevaisuudessa. Alueen suurimman yksityisen työnantajan omistussuhteissa tapahtui muutos kesällä 2014, kun Ruukki Metals Oy:n Raahen terästehdas siirtyi SSAB:n omistukseen. Muutokseen liittyy aina paitsi riskejä, myös uusia mahdollisuuksia. Uuden ohjelmakauden käynnistyminen on myös uusi haaste Yrityspalveluille, koska merkittävä osa palveluista tuotetaan hankerahoituksen avulla. Raahen seutukunnalla on kuitenkin paljon mahdollisuuksia edessään, kun energia-alan suurhankkeet ja teollisuuden ilmoittamat ja osin jo käynnistyneet investoinnit realisoituvat. Suunnitelmat mahdollistavat toteutuessaan sekä yritysmäärän, työpaikkojen että väestön kasvun alueella. Tavoitteet ja toiminta Raahen seudun yrityspalvelut on panostanut koko toimintansa ajan laajaan yhteistyöhön eri organisaatioiden kanssa. Uuden ohjelmakauden vaihtuminen laajentaa hanketyökalujen käyttöä monilta osin yli seutukuntarajojen. Tämä tapahtuu pitkälti rahoittajien ohjeiden mukaan. Toiminnan etuina on hallinnon osuuden pieneneminen ja yhteistyön kautta saatava laajempi osaaminen alueen ja sen elinkeinoelämän hyödyksi. Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy on aiemmin vastannut metallitoimialan kehittämisestä, mutta yhtiön alasajon myötä Raahen seudun yrityspalvelut ottaa enemmän vastuuta alueen tärkeimmän toimialan kehittämisestä. Palveluja tuottamaan on rakennettu laaja kehitysyhteisö, johon kuuluu Oulun yliopisto, kolme ammattikorkeakoulua, VTT, sekä alueen yrityspalveluyksiköt Raahen ohella Oulusta, Nivalasta ja Ylivieskasta. Metalliteollisuuden kehittämisohjelman osalta on kiinnitytty valtakunnalliseen INKA -ohjelmaan ja sen Tampereen johtaman Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemaan. Kehitysohjelmamme kärkenä toimivat uudet erikoisteräkset, teollinen internet ja tuotannon digitalisointi sekä kansainvälistyminen ja muu liiketoimintojen kehittäminen. Yrityspalvelujen työkalupakin yksi tärkeä osa koostuu laadukkaista ja hyvän palautteen saaneista peruspalveluista. Yrityslähtöiseen neuvontaan, laajakestoiseen yrityskehittämiseen, rahoitus- ja kansainvälistymispalveluihin, sekä alkavien yritysten neuvontaan panostetaan aiempaan tapaan. Asiakaskontaktoinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä Siikajoen ja Pyhäjoen kehittämistyötä tekevien henkilöiden kanssa. Kauppakamariosasto, yrittäjäjärjestöt, TE-toimisto, alueen oppilaitokset ja muut tärkeät yhteistyökumppanit ovat palvelujen tuottamisessa avainverkostokumppaneita. 12

13 Elinkeinoelämän tarpeista nousevat seminaarit, tietoiskut, yritysten aamukahvitilaisuudet, yms. informaatio- ja verkostoitumistilaisuudet ovat Yrityspalvelujen tarjottimella myös vuoden 2015 toiminnassa. Hankkeet toimivat aiempaan tapaan Raahen seudun yrityspalvelujen työkaluina, palveluvälineinä ja niiden avulla toteutetaan valittua kehittämisstrategiaa. Vuoden 2015 hankkeita ovat: Kuntakokeilu on ministeriön erillishanke, jota hallinnoi Raahen terveydenhuollon kuntayhtymä. Yrityspalveluiden rooli hankkeessa on yritysrajapinnassa toimiminen. Hankkeen tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja saada ihmiset työmarkkinoiden piiriin. Hankkeella pyritään myös vastaamaan osaavan työvoiman saantiin hankkeen rajoissa. Laivuri-hanke tarjoaa neuvonta- ja kehittämispalveluja niin alkaville, kuin toimintaansa kehittäville yrityksille. Laivuri-hankkeelle haetaan rahoittajalta jatkoaikaa huhtikuuhun 2015 asti. Uusi Yritysnavikaattori hanke panostaa aiempaa proaktiivisemmin tulevaisuudessa näkyviin liiketoimintamahdollisuuksiin ja niiden hyödyntämiseen alueen yritysten toimesta. P-P Verkkopalvelu on Ylivieskan seutukuntayhdistyksen hallinnoima hanke, jossa osatoteuttajina ovat Nihak ry, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä, sekä Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Hankkeen päätavoitteena on kilpailukykyisten yritysverkostojen kehittäminen ja siinä hyödynnetään kolmen aiemmin toteutetun projektin metodeja. PPVerkko- ja PPAvainveturit hankkeissa edistettiin yritysverkostojen syntymistä, Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana hankkeessa puolestaan keskityttiin valmentamaan yrityksiä etenkin ydinvoimalan suurhankkeeseen. Uudella hankkeella vastataan Fennovoiman hankkeen vaatimiin yrityskehittämisen toimenpiteisiin. Pk-yritysten kansainvälistymisen askeleet on Nihak ry:n hallinnoima hanke, jossa Ylivieskan seutukuntayhdistys ja Raahen seudun yrityspalvelut ovat mukana osatoteuttajina. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on saada alueen yrityksiin lisää kansainvälistä kauppaa, kasvattaa yritysten liikevaihtoa, kannattavuutta sekä henkilöstön määrää. Hankkeella resursoidaan Yrityspalvelujen kansainvälistymispäällikön palvelut alueen yrityksille. Tuotannon digitalisointi hanke sekä edistää alueen yritysten tietoisuutta digitalisoinnin mahdollisuuksista että tukee sen käyttöönottoa yritysten tuottavuuden-, palvelujen- ja koko kilpailukyvyn parantamisessa. INKA/Uudistuva teollisuus käynnistyshanke luo yhteydet Tampereen johtamaan INKA/Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemaan. Huhtikuun loppuun 2015 saakka kestävällä hankkeella luodaan samalla pohjaa laajemmalle metalliteollisuuden kehitysohjelmalle. Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus hanke keskittyy metalliteollisuuden kehittämistyöhön koko Meripohjolan alueella. Se tulee olemaan merkittävä hankekokonaisuus INKA-yhteistyön ja osaamisen siirron osalta. 13

14 Verkostotyön painopiste toiminnassa jatkaa kasvuaan INKA-ohjelman ja siihen kytkeytyvän Meripohjolan alueen metalliverkoston myötä. PyöreänPöydän toimintaan ja sen koordinointiin panostetaan edelleen. Sekes-yhteistyötä jatketaan mahdollisessa uudessa perustettavassa yhdistyksessä. Vuonna 2014 käynnistettyä verkostoyhteistyötä tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan osalta jatketaan ja edelleen kehitetään Oulun yliopiston Raahen yksikön, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, VT- T:n, Raahen Aikun ja uutena mukaan liittyneen MTT:n Ruukin tutkimusaseman kesken. Markkinoinnissa panostetaan keskinäisviestintään sekä verkkopalveluiden ajan tasalla pitämiseen ja kehittämiseen. Raaseli-lehteä tuotetaan kevät- ja syyskaudella yksi numero. Suoramarkkinoinnin osalta siirrytään käyttämään sähköistä uutiskirjettä. 14

15 INKA / Uuudistuva teollisuus käynnistyshanke Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Hankkeen numero Inka /Uudistuva teollisuus- käynnistyshanke A32873 Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Toimintalinja Vastuullinen toteuttaja Rahoitusjako Pohjois-Pohjanmaan liitto 2:Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Raahen seudun yrityspalvelut EAKR ja valtio 70 %, kuntarahoitus 25,5 %, muu julkinen rahoitus 4,5 % Kokonaiskustannusarvio Raahen seudun yrityspalvelujen osuus raportoidulle kaudelle Hankkeen toimenpiteet Käynnistyshankkeen aikana rakennetaan toimivat yhteydet ja käytänteet Tampereen INKA -ohjelman Uudistuva teollisuus teeman toimijoihin ja organisaatioihin osallistumalla ohjelman työpajoihin ja tapahtumiin. Kehitysyhteisöstä muodostetaan yhtenäinen verkosto-organisaatio, joka toimii systemaattisesti ja yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Verkosto koostuu organisaatioiden edustajista, jotka oman työnsä ohessa tekevät tämän projektin tehtäviä. Pilotointivaiheen kumppaniyritykset valitaan sekä hallinnoijan että osatoteuttajien tekemien haastattelujen perusteella. Yritykset motivoidaan hankkeeseen mukaan vierailemalla yrityksissä ja järjestämällä yrityskenttää kiinnostavia ja hyödyttäviä seminaareja sekä työpajoja hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan osatoteuttajien kanssa kärkihankkeet ainakin tuote- ja tuotantoteknologian sekä liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Taustaa Metalliteollisuus on säilyttänyt asemansa Suomen viennin veturina jo useita vuosikymmeniä. Metalliteollisuuden merkitys Meripohjolan alueella on merkittävä, lähtien Raahen terästehtaan ja Tornion jaloterästehtaan suuryrityksistä. Pk -sektorin yritykset muodostavat tärkeän osan metallin toimialasta tuottaen lähes miljardin euron liikevaihdon vuosittain. Raahen alueella metalliteollisuus on seutukunnan tärkein toimiala, kun kriteereinä ovat työpaikat ja toimialan tuottama liikevaihto. Toimialan yritykset ovat myös kansainvälistyneet varsin hyvin. Metalliteollisuuden yritysten kilpailukyvyn ja uudistumisen merkitys alueen työpaikkoihin ja elintasoon on siten ensiarvoisen tärkeää. 15

16 Hankkeen tavoitteet Hankkeella on neljä tärkeää tavoitetta: 1) Käynnistää Tampereen INKA -ohjelman Uudistuvan teollisuuden teemaan liittyvä yhteistyö veturikaupunki Tampereen ja sen johtaman koalition kanssa. 2) Muodostaa mukana olevasta kehitysyhteisöstä toimiva verkosto-organisaatio, joka kykenee koordinoidusti edistämään ohjelman tavoitteita ja hyödyntämään olemassa olevia kehitysympäristöjä. 3) Analysoida, haastatella sekä tehdä arvio yrityksistä, jotka valitaan teeman mukaisen toiminnan ensimmäiseen pilotointiosuuteen. 4) Valmistella hankehakuun varsinaiset Uudistuvan teollisuuden kärkihankkeet. Henkilöstö ja organisaatio Raahen seudun yrityspalvelujen osalta hankkeen toimintaa johtaa elinkeinojohtaja oman työnsä ohessa. Lisäksi hankkeessa ovat mukana osa-aikaisena toimivat projekti-insinööri, sekä projektisihteeri. Hankkeessa osatoteuttajina ovat mukana Ylivieskan seutukunta, Oulun yliopisto/ Oulun Eteläisen instituutti, sekä Centrian, Oulun ja Lapin ammattikorkeakoulut. Kaikkien osatoteuttajien osalta mukana on vain osa-aikaisia työntekijöitä, eli hanketta viedään eteenpäin kaikkien organisaatioiden osalta henkilökunnan oman työn ohessa tehtävänä työnä. Ohjausryhmän kokoonpano Ohjausryhmän varsinaiset jäsenet ovat: puheenjohtaja Olli Löytynoja varapuheenjohtaja Lauri Laajala Jarmo Soinsaari Heli Helaakoski Esa Jussila, Jari Tirkkonen, Esa Jussilan varajäsen asiakkuuspäällikkö, BusinessOulu johtaja, kehittämiskeskus kehittämisjohtaja, Oulaisten kaupunki johtava tutkija, VTT toimitusjohtaja, Nihak kehittämispäällikkö, Nitek. Rahoittajan edustajana on Pohjois-Pohjanmaan liitosta ohjelmakoordinaattori Heikki Laukkanen. Lisäksi hankkeen ohjausryhmän kokouksiin osallistuvat hallinnoijan ja osatoteuttajien projektihenkilöstöä. Seuranta ja mittaaminen Toimintaa arvioidaan sen tulosten perusteella. Onko INKA -ohjelman Uudistuvan teollisuuden teemaan kytkeytyminen saatu omalta osalta kunnolla alkuun, onko verkosto-organisaatio toimintavalmiudessa sekä onko pilottiyritykset saatu arvioitua ja valittua. Kärkihankkeiden hakemuksista ensimmäiset ovat edenneet hakemusvaiheeseen ja osalle on saatu myönteinen rahoituspäätös. 16

17 Hanhikivi -yhteyshanke Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Hanhikivi-yhteyshanke Hankkeen numero A32113 Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma Pohjois-Suomi Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Vastuullinen toteuttaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Rahoitusjako EAKR ja valtio 70 %, kuntarahoitus 30 % Kokonaiskustannusarvio ,00 Kustannusarvio raportoidulle kaudelle ,00 Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen osuus raportoidulle kaudelle ,00 Toimenpiteet 2015 Vuoden 2015 aikana hankkeessa jatketaan avainhenkilö- ja sidosryhmäyhteistyötä mm. Pyhäjoen ydinvoimalan yhteistyöryhmässä, Hanhikivi-työryhmässä sekä muissa työryhmissä ja verkostoissa. Viestintää toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden, joita ovat esim. seutukunnat, kunnat, Fennovoima yhteistyöverkostoineen, alueella käynnissä olevat muut hankkeet yms. kanssa. Osana viestintää päivitetään mm. hankkeen extranet -sivustoa sekä alueellisia suurhanke- yms. aiheeseen liittyviä sivustoja. Sähköisen palvelukonseptin toteutuksena hankealueet liittyivät hankkeen tuella vuoden 2014 alusta infopankki portaalin jäseneksi. Infopankki -sivustolta saa 14:llä eri kielellä tietoa Suomeen muuttamisesta ja elämästä Suomessa. Sivustoa ylläpitää Helsingin kaupunki (www.infopankki.fi). Perustietosivuilta löytyy kattavat tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen palveluista. Kunta- / aluekohtaisilta sivuilta löytyy tieto siitä, mistä kyseisiä palveluja saa kussakin kunnassa tai seudulla. Tammikuussa 2015 julkaistaan Raahe-Kalajoki seudun ja Ylivieskan seudun Infopankki-sivustot. Kokkolan sivusto julkaistaan hieman myöhemmin keväällä. Myös Oulun Infopankki-sivusto täydentyy Oulun ympäristökuntien tiedoilla vuoden 2015 aikana. Vuonna 2010 julkaistun Hanhikivi 2020 strategia- raportin jatkumona on hankkeessa laadittu ja julkaistu Hanhikivi-opas. Hanhikivi-opas julkaistiin ja painettiin vuoden 2014 alussa suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Julkaisun tarkoituksena on antaa Fennovoimalle, laitostoimittajalle ja muulle alihankintaverkostolle heidän tarvitsemaansa alueellista tietoa. Vuonna 2015 oppaasta otetaan tarpeen mukaan lisäpainatuksia kaikista kieliversioista. Hanhikivi-opas on julkaistu myös sähköisenä versiona kaikilla kolmella kielellä. 17

18 Huhtikuun 2015 aikana tehdään hankkeen päättämiseen tarvittavat hallinnolliset toimenpiteet, hanke päättyy Taustaa Fennovoiman ydinvoimalaitoksen rakentaminen Pyhäjoen Hanhikivenniemelle on Suomen suurimpia teollisia investointeja, joka vaatii alueen julkisilta ja yksityisiltä toimijoilta vahvaa yhteistyötä sekä kunta-, seutukunta- ja maakuntarajat ylittävää toimintatapaa. Alueelle Hanhikivi -projekti on valtava haaste, mutta hyvin hoidettuna myös suuri mahdollisuus. Hankkeen ammattimainen haltuunotto ja hoitaminen vahvistaa alueen mainetta suurten investointihankkeiden toteutusalueena. Pyhäjoen kunta antoi Raahen seutukunnan kehittämiskeskukselle syksyllä 2010 toimeksiannon Hanhikivi 2020 strategiaraportin kokoamisesta. Toimeksiannossa kartoitettiin alueen toimintaympäristö ja kuntien sekä muiden julkisten toimijoiden palvelutarjonta, jolla voidaan vastata alueella työskentelevien ja asuvien palvelutarpeisiin niin ydinvoimalan rakentamisen kuin käytönkin aikana. Sijoittumispäätöksen myötä on käynyt ilmeiseksi, että strategian ylläpitäminen ja päivittäminen on tärkeää. Asukkaille ja yrityksille suunnattujen palvelujen parempi konseptointi sekä tehokas ja selkeä tarjonta ovat keinoja, joilla varmistetaan investoinnin menestyksekäs toteuttaminen. Elinkeinoelämän toimijat ovat jo aikaisemmin käynnistäneet yhteistyön ja alueen yritysten valmennuksen suurhanketta varten. On tärkeää, että myös julkisen sektorin toimijat ovat aktiivisesti mukana valmistautumisessa omien palvelujensa osalta. Henkilöstö ja organisaatio Hanhikivi-yhteyshankkeeseen on palkattu kolme päätoimista ja yksi osa-aikainen työntekijä. Hankkeen pääsihteerinä toimii Salla Korhonen Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksessa. Pääsihteerin tehtävänä on hankekokonaisuuden suunnittelusta, toteutuksesta, sidosryhmäyhteistyöstä ja viestinnästä vastaaminen sekä palvelujen konseptointi kohdennettuna yritysten henkilöstöille perheineen erityisesti Raahen, Ylivieskan ja Kokkolan seutukuntien alueella. Sijoittumisasiantuntijana on toiminut Heini Malm BusinessOulussa saakka. Sijoittumisasiantuntija on vastannut palvelujen konseptoinnista kohdennettuna yritysten henkilöstölle perheineen erityisesti Oulun seudun alueella. Lisäksi hänen tehtäviinsä on kuulunut avustaa pääsihteeriä mm. hankkeen avain- ja sidosryhmä-yhteistyössä sekä viestinnässä. Yhteyssihteerinä toimii Helena Sydänmetsä Pyhäjoen kunnassa. Yhteyssihteerin tehtävänä on toimia Pyhäjoen kunnan yhteyssihteerinä Hanhikivi -projektiin liittyvissä asioissa, toimia ensisijaisesti Pyhäjoen kunnan tukena sidosryhmäyhteistyössä ja -viestinnässä, toimia työryhmien sihteerinä sekä organisoida vierailuja. Lisäksi hankkeella on osa-aikainen projektisihteeri Päivi Latvala Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksessa. Hankkeen toteuttajina sekä omarahoitusosuudella mukana ovat Raahen seutukunnan kehittämiskeskus (hallinnoija), Pyhäjoen kunta ja BusinessOulu. Lisäksi kuntarahoitusosuudella mukana ovat Kokkolanseudun Kehitys Oy sekä Ylivieskan seutukunta. Hankkeen päärahoittajana (70%) on Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja rahoittajaviranomaisena Pohjois-Pohjanmaan liitto. 18

19 Ohjausryhmä Organisaatio varsinainen jäsen varajäsen BusinessOulu Jouni Kähkönen Niko Auer Kemi-Tornion seutukunta Martti Ruotsalainen Jukka Kujala Kokkolan seutukunta Sami Viljanen Anne Pesola Pyhäjoen kunta Matti Soronen,pj Matti Pahkala Raahen kaupunki Kari Karjalainen Ilmo Arvela Raahen seutukunta Lauri Laajala Risto Pietilä Ylivieskan seutukunta Timo Kiema Esa Sippola Hankekuvaus Hanhikivi-yhteyshankkeessa vahvistetaan julkishallinnon kykyä ja valmiuksia vastata ydinvoimalahankkeen mukana syntyviin uusiin palvelutarpeisiin hankealueella. Tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on maksimoida Hanhikivi-kokonaisuudesta saatavat aluevaikutukset, vahvistaa alueen vetovoimaisuutta sekä parantaa sen toimintaedellytyksiä suurprojektien toteutusalueena. Hankkeessa keskitytään pysyvien yhteistyöverkostojen ja käytäntöjen luomiseen sekä hyödyntämiseen. Hankkeessa saatuja kokemuksia ja uusia käytäntöjä hyödynnetään myös muissa tulevissa suurhankkeissa alueella. Alueen palvelujen kokoamisella sähköiseen muotoon ennakoidaan Hanhikivi-hankkeen myötä alueelle etabloituvan ulkomaisen työvoiman tarpeita. Hankkeessa päivitetään vuonna 2010 julkaistu Hanhikivi raportti. Seuranta ja mittaaminen Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu käsittelemään hankkeen toteutusta ja tuloksia kolme kertaa vuodessa. Hanhikivi-työryhmä kokoontuu n. 3-6 kertaa vuodessa. Työryhmän kokoontumisissa käydään Hanhikivi-yhteyshankkeen tilannekatsauksen lisäksi läpi Fennovoiman ja alueen julkisten toimijoiden ja teemaverkostojen tilannekatsaukset sekä kuullaan ajankohtaisia asiantuntijapuheenvuoroja aiheeseen liittyen. Ohjausryhmän sekä Hanhikivi-työryhmän puheenjohtajana toimii Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen. Ohjausryhmä kokoontuu keskimäärin joka toisen Hanhikivi-työryhmän kokouksen yhteydessä. Näiden lisäksi hankkeen toimesta kutsutaan koolle kaksi kertaa vuodessa Pyhäjoen ydinvoimalan yhteistyöryhmä, jossa kuullaan ylimaakunnallisesti sekä julkisen sektorin toimijoiden että mm. yrittäjäyhdistysten ja kauppakamarin tilannekatsaukset ydinvoimala-aiheeseen liittyen. Ylimaakunnallisen työryhmän puheenjohtajana toimii Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju. Hankkeen toiminta ja kustannukset raportoidaan rahoittajan ohjeistuksen mukaisesti EURA 2007 järjestelmään ja Pohjois-Pohjanmaan liittoon kolme kertaa vuodessa. 19

20 Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilu Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Hankkeen numero Raahen seudun työllisyyden kuntakokeiluhanke (Kuntakokeilu -hanke) POPELY/886/ Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Toimintalinja Toimenpidekokonaisuus Vastuullinen toteuttaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Työvoimapoliittinen avustus 1: Yritystoiminnan edistäminen Raahen seudun yrityspalvelut Rahoitusjako Kuntaraha 25 %, ELY-keskus 75 % Kokonaiskustannusarvio ,00 Raahen seudun yrityspalvelujen osuus raportoidulle kaudelle 70 00,00 Kuntakokeilu-hankkeen toimenpiteet Raahen seudun yrityspalveluissa 2015 Vuonna 2015 yritys- ja sidosryhmäyhteistyö jatkuu. Työn alla ovat työllistämiseen liittyvien tarpeiden, näkemysten ja kokemusten kartoitus sekä näihin vastaaminen. Ohjelmassa ovat myös toimialakohtaiset työllistämisen selvitystyöt, jotka syntyvät yritysyhteistyön kautta. Aikaansaadut selvitykset jatkojalostetaan eri toimialoja palveleviksi seminaareiksi, rekry-tapahtumiksi ja infotilaisuuksiksi, joita järjestetään yhteistyössä hankkeen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Hankkeen henkilöasiakkaita ohjataan työelämään ja edistetään konkreettisesti erilaisten kohtaamistilanteiden kautta syntyviä työllistymismahdollisuuksia. Hankkeen puitteissa myös haetaan vaihtoehtoisten toimintamallien toimivimpia käytäntöjä perehtymällä muiden kehittämisyhtiöiden tapoihin toimia pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Taustaa Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilu hanke on hallitusohjelmaan sisältyvä kokeilu- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on luoda paikalliseen kumppanuuteen pohjautuva toimintamalli pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien ohjaamiseksi ja valmentamiseksi takaisin työmarkkinoille. Kuntakokeilussa on mukana kaikkiaan 26 hanketta, jotka koskettavat 65 kuntaa. Kokeiluun on valittu kuntia, joissa työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on keskimääräistä korkeampi. Lisäksi valinnassa on kiinnitetty huomiota hankkeen sisältöön ja tavoitteisiin sekä yhteistyöverkoston monipuolisuuteen. Kokeiluun valituissa kunnissa asuu noin puolet koko maan pitkäaikaistyöttömistä. Kuntakokeilu -hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat vähintään 500 päivää työttömyyse- 20

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen ELY-keskuksen kehittämishankerahoitus: EAKR & ESR Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen EAKR-kehittämishankkeet (YM:n hallinnonala) ELY-keskus rahoittaa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämishankkeita;

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

HANKKEEN ESITTELY. SHY:n vaalikokousseminaari 12.11.2015

HANKKEEN ESITTELY. SHY:n vaalikokousseminaari 12.11.2015 HANKKEEN ESITTELY Ohjelmajohtaja Petri Merisaari Raahen seudun yrityspalelut Tutkimusjohtaja Kari Mäntyjäri - Oulun yliopisto Tuleaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) Yliopettaja Timo Kauppi Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa Terva ryhmä Leila Helaakoski 2.12.2014 Terva -ryhmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdolla

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

HALLINTOMALLI. Seutulautakunnan johtosääntö. Kehittämiskeskuksen johtosääntö

HALLINTOMALLI. Seutulautakunnan johtosääntö. Kehittämiskeskuksen johtosääntö HALLINTOMALLI Seutulautakunnan johtosääntö Kehittämiskeskuksen johtosääntö Seutulautakunnan johtosääntö; Seutulautakunta 20.10.2016 Kehittämiskeskuksen johtosääntö; Seutulautakunta 22.11.2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 4.12.2015

Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 4.12.2015 Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 T3K mean Tuotteita, Tehokkuutta, Tuottavuutta ja Kilpailukykyä teknologisilla innovaatioilla 2 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

MERIPOHJOLA-HANKKEEN MAHDOLLISUUDET METALLI- JA KONEPAJATEOLLISUUDELLE

MERIPOHJOLA-HANKKEEN MAHDOLLISUUDET METALLI- JA KONEPAJATEOLLISUUDELLE MERIPOHJOLA-HANKKEEN MAHDOLLISUUDET METALLI- JA KONEPAJATEOLLISUUDELLE Ohjelmajohtaja Petri Merisaari Raahen kauppakamariosasto aamukahitilaisuus 15.12.2015 1 Hankkeen tausta ja toteuttajat Metalli- ja

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO TriPla-hanke TriPla-hanke LounaPlussa ry:n ja Hämeen Kylät ry:n toteuttama välityömarkkinahanke, jossa työllistetään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä yhdistyksiin ja yrityksiin Toimialueena

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot