Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015"

Transkriptio

1 Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Seutulautakunta Kuva: Raahen seutukunta/leena Harju

2 2 TOIMINTASUUNNITELMA 2015

3 Sisältö Sisältö Johdanto....5 Seutulautakunta... 6 Toiminnalliset tavoitteet...10 Raahen seudun yrityspalvelut...12 INKA / Uudistuva teollisuus -käynnistyshanke...15 Hanhikivi-yhteyshanke Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilu...20 Energiaomavaraiset kylät Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus Tuotannon digitalisointi Yritysnavikaattori Pk-yrityksen kansainvälistymisen askeleet P-P Verkkopalvelu, kasvuyritysten kumppani Henkilöstö Talousarvio

4 4 TOIMINTASUUNNITELMA 2015

5 Johdanto Raahen seutukunnan muodostavat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Näiden kuntien valtuustojen hyväksymänä on linjattu, että alueen yhteisenä toimielimenä seutukunnallisessa kehittämistyössä toimii Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Kehittämiskeskuksen ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettu alueen elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen. Tähän tavoitteeseen pyritään tuottamalla alueen yrityksille ja yritystoimintaa suunnitteleville yrityskehitys ja -neuvontapalveluja, tekemällä alueellista edunvalvontaa ja toimimalla aktiivisesti aluekehitystyössä sekä pyrkimällä edistämään alueen kuntien välistä yhteistyötä eduskunta hyväksyi äänin Fennovoiman periaatepäätöshakemuksen täydennyksen. Päätös oli alueen tulevaisuudelle merkittävä. Hankkeen mukanaan tuoma aktiivisuus lisääntyy lähivuosina koko seutukunnassa ja laajemmin talousalueella. Konkreettinen toiminta työmaalla lisää monenlaisten palvelujen ja tilojen kysyntää ja tulee kasvattamaan koko alueen aktiivisuutta. Hankkeeseen on valmistauduttu jo pitkään, mutta paljon työtä on myös jäljellä. Fennovoiman suurhankkeen etenemisen myötä alueeseemme kohdistuu uutta mielenkiintoa erityisesti elinkeinotoiminnan näkökulmasta. Tulevina vuosina on tärkeää tehdä alue- ja elinkeinojen kehittämistä yksituumaisesti. Kuntien yhteinen panostus alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseen ja aluemarkkinointiin sekä syntyvät uudet työpaikat saavat Raahen seutukunnan asukasmäärät nousuun. Kehittämiskeskus ja sen osana Raahen seudun yrityspalvelut on kunnille yksi osa elinkeinopolitiikan työkaluvalikoimaa. On täysin kuntien päätöksistä kiinni, miten kehittämiskeskuksen osaamista ja resurssia halutaan alueella hyödyntää. Vuoden 2014 aikana Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto selvitti rakennerahastokauden osalta kehittämisvarojen kohdentumista eri seutujen kesken. Selvityksen tuloksista käy ilmi, että Raahen seutu edustaa asukasmäärältään n. 9 % maakunnasta, kuitenkin alueella hyödynnettiin maakuntaan suunnatuista kehittämisvaroista vain n. 6 %. Esimerkiksi EAKR rahoitusta sidottiin ohjelmakaudella seutukunnassa 496,05 euroa asukasta kohti, kun esimerkiksi Koillismaalla summa oli 1105,98 euroa asukasta kohti. Jotta uuden ohjelmakauden kehittämisrahoitus voidaan hyödyntää alueella edelliskautta paremmin, edellyttää se varautumista alueelliseen vastinrahoitukseen. Panostus kuitenkin saadaan kaksin, jopa kolminkertaisena takaisin. Kehittämistyö on pitkäjännitteistä ja nopeita tuloksia saadaan harvoin. Työtä kuitenkin edesauttaa toimiva ja luottamukseen perustuva yhteistyö ja kumppanuus, oli kysymyksessä sitten alueen kuntien toimijoiden ja elinkeinoelämän tai laajemmin maakunnallisten ja kansallisten toimijoiden yhteistyö. Kehittämiskeskuksen toiminnassa yhteistyö ja verkostojen rakentaminen ja niihin osallistuminen on erittäin tärkeää ja se tehostaa toimintaa. Hyvinvointi syntyy työstä ja toimeentulosta sekä myönteisestä, tulevaisuuteen uskovasta asenteesta, jolla aluetta kehitetään eteenpäin. Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja sen osana Raahen seudun yrityspalvelut tekevät työtä alueen, sen asukkaiden ja yritysten kumppanina. Tässä vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa kuvataan tarkemmin kehittämiskeskuksen ja yrityspalvelujen toimintaa. Uuden ohjelmakauden hankerahoituksista ei ole vielä varmuutta, mutta töitä kehittämisinstrumenttien saamiseksi tehdään päivittäin. Kehittämiskeskuksen johto ja koko henkilöstö ovat aina valmiita kertomaan työstään alueen asukkaille ja muille toimijoille. Yhteydenotolla asiat lähtevät eteenpäin. Lauri Laajala johtaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus 5

6 Seutulautakunta Raahen seutukunnan seutulautakunnan johtosäännössä todetaan: Seutulautakunta on Raahen kaupungin kehittämislautakunta, johon toimialueen kunnat ovat liittyneet valtuustojensa tekemin päätöksin. Raahen seutukunnan kehittämislautakunnan tarkoituksena on yhteistyössä seutukunnan kuntien, elinkeinoelämän, aluekehitysviranomaisen, muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa edistää seutukunnan kehitystä ja huolehtia sen edunvalvonnasta hyväksikäyttäen mm. alueiden kehittämisestä annetun lain suomia mahdollisuuksia. Toiminta-ajatustaan seutulautakunta toteuttaa keskittymällä seutukunnallisessa kehittämistyössä seuraavien tehtävien hoitoon: Seutulautakunta luo toimintastrategiat ja puitteet seutukunnan kehittämistoiminnalle johtaa kehittämistoimintaa ja siihen liittyvää yhteistyötä vastaa Raahen seudun yrityspalvelujen tuottamien palvelujen saatavuudesta ja kehittämisestä toimialueella huolehtii seutukunnan sisäisen yhteistyön kehittämisestä kohdentaa edunvalvontatoimintaa. Seutulautakunta tekee aloitteita, esityksiä ja suosituksia myös muusta kuntien välisen yhteistyön kehittämisestä. Kehittämiskeskus Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintatarkoituksena on toimia Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien sekä Raahen kaupungin välisenä yhteistyöelimenä seutukunnallisessa kehittämistyössä, jonka ensisijaisena tavoitteena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja seutukunnan asukkaiden yleisen hyvinvoinnin ja niitä palvelevien toimintojen edistäminen ja kehittäminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Toiminta-ajatustaan kehittämiskeskus toteuttaa keskittymällä seutukunnallisessa kehittämistyössä seuraavilla tulosalueilla esiin tulevien tehtävien hoitoon: hallinto kehittämistoiminta Raahen seudun yrityspalvelut 6

7 Kehittämiskeskuksen toimintaa johtaa virkavastuulla kehittämiskeskuksen johtaja. Seutulautakunnan valmistelevana toimielimenä toimii Raahen kaupunginjohtajan, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnanjohtajien, kehittämiskeskuksen johtajan sekä Raahen seudun yrityspalvelujen elinkeinojohtajan muodostama työryhmä, seututiimi. Seutukunnallinen kehittämistoiminta ja edunvalvonta Vuonna 2015 seutukunnallinen kehittämistyö kohdennetaan aikaisempien vuosien ja organisaation tehtävän mukaisesti vahvasti alueen elinkeinoelämän tarpeisiin ja niihin liittyvien ongelmanratkaisujen hakemiseen, toimialoittain tai tarvittaessa yrityskohtaisesti. Toiminnan sisäisessä kehittämisessä pyritään huomioimaan toimintaympäristön ja erityisesti asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden tarpeissa tapahtuvat muutokset siten, että operatiivinen toiminta kykenee parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan niihin. Kehittämiskeskuksen talousarvion tiukkuus aiheuttaa vääjäämättä toiminnan tarkastelua ja palveluiden kattavuuden arviointia kriittisesti. Toiminnassa kiinnitetään yhä enemmän huomiota toimenpiteiden vaikuttavuuteen sekä yrityspalvelujen että toimintaympäristön kehittämisen suhteen. Jatkuvalla toiminnan parantamisella pyritään kuitenkin edelleen tehostamaan kehittämis- ja edunvalvontatyötä sekä Raahen seudun yrityspalvelujen yritysneuvonta ja kehittämispalveluita. Kehittämiskeskuksen vuoden 2015 talousarviossa on varauduttu hyödyntämään käynnistynyttä rakennerahastokautta. Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja sen osana Raahen seudun yrityspalvelut on mukana viidessä eri rahoitushakemuksessa, joko päätoteuttajana tai osatoteuttajana, ohjelmakauden ensimmäisellä rahoitushakemuskierroksella. Toimintasuunnitelmaa kirjoitettaessa rahoitusneuvottelut ovat kesken ja on mahdollista, että osa jätetyistä rahoitushakemuksista yhdistetään toisiinsa ja sopeutetaan rahoituskehykseen ennen rahoituspäätöksiä. Lisäksi Hanhikivi-yhteyshanke, Energiaomavaraiset kylät -, Laivuri- ja Kuntakokeilu -kehittämishankkeiden toteuttaminen jatkuu vielä vuoden 2015 puolelle. Aluekehittäminen, vetovoimatekijöiden vahvistaminen ja elinkeinoelämän turvaaminen ovat elintärkeitä peruslähtökohtia seudun tulevaisuuden rakentamisessa. Kuntien kilpailu asukkaista ja osaavasta työvoimasta on tätä päivää ja kuitenkin vasta alkusoittoa tulevalle, mistä johtuen Raahen seudun kehittämisen rinnalla kannattaa kertoa muulle Suomelle ja laajemminkin, mitä täällä tehdään, mitä on valmiina ja mihin tähdätään; kehitys ja muutos ovat sitä mielenkiintoisinta tarinaa ja helpointa markkinoitavaa mm. medialle ja sitä kautta yleisölle. Nykyisellään aluemarkkinointia on tehty lähinnä alueen sisällä, kuntakohtaisesti, ja selvää on, että tämä malli ei riitä. Uudet asukkaat ja työvoima on tulevaisuudessa haettava yhä kauempaa, jolloin seutukunta on yksittäistä kuntaa huomattavasti mielekkäämpi markkinoitava mm. laajemman ja monipuolisemman elinkeinorakenteen ansiosta. Laajemman alueen monimuotoisuus myös lisää alueen houkuttavuutta ja tarjoaa vaihtoehtoja markkinoinnin painopisteitä suunniteltaessa. Placebranding, paikkabrändäys eli vaikuttaminen siihen, mitä sana Raahen seutukunta tuo ihmisille mieleen, on aktiivista toimintaa ja suunnitelmallista maineen rakentamista, jossa tuloksiin pääsemiseksi ei ole oikotietä ja jota ei ole varaa jättää tekemättä. Näkyvyys on sananmukaisesti sitä että ollaan siellä, missä muutkin ovat tai sitten ei olla olemassa ylipäätään. Nyt ja tulevina vuosina Raahen alueella on kerrottavaa ja annettavaa eli on juuri oikea hetki aloittaa työ, jota muut seudut ja kaupungit jo tekevät. Kehittämistyötä tehdään ja on tehty, mutta hyvän tuotteen tekeminen ei vielä takaa markkinapaikkaa; tuotteesta on myös kerrottava, sitä on mainostettava, se on tehtävä näkyväksi ja tunnetuksi. Tähän työhön on panostettava lähi- 7

8 tulevaisuudessa uudella tavalla ja volyymilla. Kehittämiskeskuksella on halu ja valmius hakea tehtävään räätälöity täsmähanke, jonka avulla työ valtakunnallisen myönteisen tunnettuuden lisäämiseksi pääsee alkamaan. Alueellisessa projektitoiminnassa kehittämiskeskuksella on neljä toisistaan poikkeavaa roolia; 1. Kehittämiskeskus vastaa projektin hallinnoinnista ja pääosin sen toteutuksesta. Projekteissa voi olla mukana osatoteuttajia (esim. Hanhikivi yhteyshanke, Meripohjolan uudistuva metallija konepajateollisuus- sekä Tuotannon Digitalisointi kehittämishankkeet). 2. Kehittämiskeskus toimii osatoteuttajana kumppanin hallinnoimassa projektissa, jonka toimenpiteet kohdistuvat pääsääntöisesti Raahen seutukunnan alueelle (esim. Kuntakokeilu-, PK-yritysten kansainvälistyvät askeleet - sekä P-P Verkkopalvelut, kasvuyritysten kumppanikehittämishankkeet). 3. Kehittämiskeskus toimii hallinnoijaorganisaationa kumppanin toteuttamassa projektissa. Hankkeesta tehdään tällöin keskinäinen vastuuvapaussopimus, jolla pyritään minimoimaan hallinnoijan taloudellista riskiä. Vuoden 2015 projektitoimintaan näitä hankkeita ei ole tiedossa. 4. Kehittämiskeskus toimii kuntarahoittajana, mutta projektin hallinnoinnista ja toteutuksesta vastaa kumppani. Näissä hankkeissa kehittämiskeskuksen tai Raahen seudun yrityspalvelujen henkilöstö osallistuu ohjausryhmätyöskentelyyn valvoen näin alueen etua projektin toteutuksessa. Alueellisessa edunvalvonnassa kohdistetaan huomio maakunnallisen ja kansallisen päätöksenteon valmisteluun. Ohjelmakauden käynnistyminen ja siihen liittyvät uusien kehittämishankkeiden suunnittelu ja rahoitushakemusten valmistelu ovat osa vuoden 2015 projektitoimintaa. Maakunnalliseen edunvalvontaan liittyen osallistutaan aktiivisesti strategia- ja ohjelmatyöhön sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laatimisprosessiin. Raahen seutukunta hakee lisähartioita alueelliseen edunvalvontaan Pohjois-Pohjanmaan liitolta koskien erityisesti alueen merkittäviä energiahankkeita ja niihin liittyviä lupaprosesseja ja päätöksiä sekä mm. VT 8 perusparantamista. Edunvalvonnan tarkoituksena on huolehtia alueellisten tavoitteiden ja näkemysten esille nostamisesta ja kehittämismahdollisuuksien ylläpitämisestä strategia- ja ohjelmatyössä sekä kehittämistoimenpiteiden ja niiden rahoitusten maksimaalisesta hyödyntämisestä. Alueen kokonaiskehitystä seurataan jatkossa seutulautakunnassa säännöllisesti seudullisen kehityksen indikaattoreiden avulla. Alueen asukasluvun, työpaikkojen, työllisen työvoiman, kulttuuritarjonnan ja asukkaiden hyvinvoinnin indikaattoreiden seuraamisella pyritään reagoimaan entistä nopeammin eri kehittämistoimenpiteiden avulla alueen kehittymiseen myönteisesti. 8

9 Tulosaluevastuut Seutulautakunnan / kehittämiskeskuksen vastuualue kuuluu Raahen kaupungin keskushallinnon palveluyksikköön ja sen vastuuhenkilö on kehittämiskeskuksen johtaja Lauri Laajala. Vastuualue jakaantuu kolmeen tulosalueeseen: 1. Hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta Kehittämiskeskuksen hallinto Seutuyhteistyö ja kuntien toimeksiannot Verkostoyhteistyö Strategia- ja ohjelmatyö Alueellinen edunvalvonta 2. Kehittämistoiminta, Lauri Laajala Inka / Uudistuva teollisuus käynnistyshanke Meripohjolan uudistuva metalli ja konepajateollisuus -hanke PK- yrityksen kansainvälistymisen askeleet -hanke P-P Verkkopalvelut kasvuyritysten kumppani -hanke Hanhikivi yhteyshanke Kuntakokeilu -hanke Energiaomavaraiset kylät -hanke Tuotannon digitalisointi -hanke Yritysnavikaattori -hanke Ohjausryhmätyöskentely 3. Raahen seudun yrityspalvelut, Risto Pietilä Yritysneuvonta Yrityskehittäminen Verkostoyhteistyö 9

10 Tehtävän nimi: Seutulautakunta / 220 Vastuuhenkilö: Lauri Laajala Palvelutoiminnan kuvaus (toiminnan tarkoitus, tehtävä ja toimintaympäristö) Toiminnan tarkoituksena on toimia alueen kuntien, sekä Raahen kaupungin välisenä yhteistyöelimenä seutukunnallisessa kehittämistyössä, jonka ensisijaisena tavoitteena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja seutukunnan asukkaiden yleisen hyvinvoinnin ja niitä palvelevien toimintojen edistäminen ja kehittäminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa (hallintosääntö). Tehtävät jakautuvat kolmeen tulosyksikköön: a) Hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta, b) kehittämistoiminta (projektitoiminta) sekä c) Raahen seudun yrityspalvelut. Toimintaympäristönä on Raahen seutukunnan alue. Kehittämiskeskus on verkostoitunut laajasti ja tekee yhteistyötä kansallisesti ja erityisesti mm. Oulun, Kalajoen, Ylivieskan ja Kokkolan alueiden toimijoiden kanssa. Suunnittelukauden keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet 1. Vahvistaa alueen yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä 2. Yritysmäärän ja työpaikkojen kasvun myötä myönteinen muuttotase 3. Aktiivinen seutukunnallinen edunvalvonta ja yhteistyö 4. Kansallisten ja kansainvälisten verkostojen ja yhteistyön optimaalinen hyödyntäminen alueen eduksi Toiminnan tavoitteet, mittarit/tunnusluvut ja niiden tavoitetaso vuodelle 2015 Strategiset päämäärät Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusluvut Mittarin tavoitetaso 1. Yritysneuvonnassa on kattavat peruspalvelut 2. Yritysten kehittyminen 1. Yritysmäärän kehittyminen 2. Kohdennettujen palvelujen vaikuttavuus 1. Nettoperustanta 2. Työpaikkamäärän muutos asiakasyrityksissä + 25 kpl positiivinen Saavutettu tulos/ TP Elinkeinoelämän toimintaympäristön vahvistuminen 3. Elinkeinoelämän edunvalvonta 3. Asiakasyritysten liikevaihdon kasvu positiivinen 4. Strateginen verkostotyö ja kumppanuudet 4. Verkostotyön vaikuttavuus 4. Kysely kuntapäättäjille ja yhteistyökumppaneille ka 3,0 asteikolla Asiakas- ja verkostokumppanipalaute ka 3,75 asteikolla

11 Perustelut (resurssit ja muut toimintaedellytykset) Kehittämiskeskuksen kuntarahoitusresurssi säilyy vuoden 2014 tasolla. Uuden rakennerahastokauden ensimmäinen rahoitushaku toteutettiin kesän 2014 aikana ja Kehittämiskeskus / Rsyp on mukana viidessä eri rahoitushakemuksessa, jotka kaikki on kohdistettu yrityselämän toimintaedellytysten vahvistamiseen, kansainvälistymiseen sekä kasvuun ja yritysuusiutumiseen. Rahoituspäätöksiä odotetaan vuoden 2015 alkuun mennessä. Vuoden 2015 aikana tapahtuu kuntarahoituksella rahoitettujen toimintojen osalta henkilöstövaihdoksia sekä eläköitymisen että uusien tehtäväkuvien myötä. Talousarviossa on myös varauduttu Rsyp:n yritysneuvonnan/kehittämisen vahvistamiseen uuden yritysasiamiehen resurssilla. Suunnittelukauden keskeisten toimintaa ohjaavien tavoitteiden toteutuminen edellyttää, paitsi valmisteltujen rakennerahastohankkeiden myönteisiä rahoituspäätöksiä, myös aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja uusien kehityshankkeiden valmistelua ja rahoitusten hakemista koko projektitoimintaan varatun talousarvion puitteissa. 11

12 Raahen seudun yrityspalvelut Johdanto Suomea koskeva taloustaantuma on jatkunut nyt useita vuosia, eikä selvää käännettä ole vielä näkyvissä. Valtiovallan toimenpiteet julkisten palvelujen supistuksissa näkyvät etenkin koulutusrahoituksen kovina leikkauksina. Raahen seutu on kärsinyt suuren menetyksen, kun Oulun ammattikorkeakoulu on käytännössä lopettanut toimintansa Raahessa. Nyt myrskyn silmässä ovat toisen asteen oppilaitokset, joista Raahen koulutuskuntayhtymä, Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, sekä alueen lukiot joutuvat sopeuttamaan toimintaansa ja etsimään vahvoja partnereita seutukunnan ulkopuolelta. Yritykset ovat jo ilmaisseet huolestumisensa osaavan työvoiman riittävyydestä tulevaisuudessa. Alueen suurimman yksityisen työnantajan omistussuhteissa tapahtui muutos kesällä 2014, kun Ruukki Metals Oy:n Raahen terästehdas siirtyi SSAB:n omistukseen. Muutokseen liittyy aina paitsi riskejä, myös uusia mahdollisuuksia. Uuden ohjelmakauden käynnistyminen on myös uusi haaste Yrityspalveluille, koska merkittävä osa palveluista tuotetaan hankerahoituksen avulla. Raahen seutukunnalla on kuitenkin paljon mahdollisuuksia edessään, kun energia-alan suurhankkeet ja teollisuuden ilmoittamat ja osin jo käynnistyneet investoinnit realisoituvat. Suunnitelmat mahdollistavat toteutuessaan sekä yritysmäärän, työpaikkojen että väestön kasvun alueella. Tavoitteet ja toiminta Raahen seudun yrityspalvelut on panostanut koko toimintansa ajan laajaan yhteistyöhön eri organisaatioiden kanssa. Uuden ohjelmakauden vaihtuminen laajentaa hanketyökalujen käyttöä monilta osin yli seutukuntarajojen. Tämä tapahtuu pitkälti rahoittajien ohjeiden mukaan. Toiminnan etuina on hallinnon osuuden pieneneminen ja yhteistyön kautta saatava laajempi osaaminen alueen ja sen elinkeinoelämän hyödyksi. Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy on aiemmin vastannut metallitoimialan kehittämisestä, mutta yhtiön alasajon myötä Raahen seudun yrityspalvelut ottaa enemmän vastuuta alueen tärkeimmän toimialan kehittämisestä. Palveluja tuottamaan on rakennettu laaja kehitysyhteisö, johon kuuluu Oulun yliopisto, kolme ammattikorkeakoulua, VTT, sekä alueen yrityspalveluyksiköt Raahen ohella Oulusta, Nivalasta ja Ylivieskasta. Metalliteollisuuden kehittämisohjelman osalta on kiinnitytty valtakunnalliseen INKA -ohjelmaan ja sen Tampereen johtaman Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemaan. Kehitysohjelmamme kärkenä toimivat uudet erikoisteräkset, teollinen internet ja tuotannon digitalisointi sekä kansainvälistyminen ja muu liiketoimintojen kehittäminen. Yrityspalvelujen työkalupakin yksi tärkeä osa koostuu laadukkaista ja hyvän palautteen saaneista peruspalveluista. Yrityslähtöiseen neuvontaan, laajakestoiseen yrityskehittämiseen, rahoitus- ja kansainvälistymispalveluihin, sekä alkavien yritysten neuvontaan panostetaan aiempaan tapaan. Asiakaskontaktoinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä Siikajoen ja Pyhäjoen kehittämistyötä tekevien henkilöiden kanssa. Kauppakamariosasto, yrittäjäjärjestöt, TE-toimisto, alueen oppilaitokset ja muut tärkeät yhteistyökumppanit ovat palvelujen tuottamisessa avainverkostokumppaneita. 12

13 Elinkeinoelämän tarpeista nousevat seminaarit, tietoiskut, yritysten aamukahvitilaisuudet, yms. informaatio- ja verkostoitumistilaisuudet ovat Yrityspalvelujen tarjottimella myös vuoden 2015 toiminnassa. Hankkeet toimivat aiempaan tapaan Raahen seudun yrityspalvelujen työkaluina, palveluvälineinä ja niiden avulla toteutetaan valittua kehittämisstrategiaa. Vuoden 2015 hankkeita ovat: Kuntakokeilu on ministeriön erillishanke, jota hallinnoi Raahen terveydenhuollon kuntayhtymä. Yrityspalveluiden rooli hankkeessa on yritysrajapinnassa toimiminen. Hankkeen tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja saada ihmiset työmarkkinoiden piiriin. Hankkeella pyritään myös vastaamaan osaavan työvoiman saantiin hankkeen rajoissa. Laivuri-hanke tarjoaa neuvonta- ja kehittämispalveluja niin alkaville, kuin toimintaansa kehittäville yrityksille. Laivuri-hankkeelle haetaan rahoittajalta jatkoaikaa huhtikuuhun 2015 asti. Uusi Yritysnavikaattori hanke panostaa aiempaa proaktiivisemmin tulevaisuudessa näkyviin liiketoimintamahdollisuuksiin ja niiden hyödyntämiseen alueen yritysten toimesta. P-P Verkkopalvelu on Ylivieskan seutukuntayhdistyksen hallinnoima hanke, jossa osatoteuttajina ovat Nihak ry, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä, sekä Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Hankkeen päätavoitteena on kilpailukykyisten yritysverkostojen kehittäminen ja siinä hyödynnetään kolmen aiemmin toteutetun projektin metodeja. PPVerkko- ja PPAvainveturit hankkeissa edistettiin yritysverkostojen syntymistä, Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana hankkeessa puolestaan keskityttiin valmentamaan yrityksiä etenkin ydinvoimalan suurhankkeeseen. Uudella hankkeella vastataan Fennovoiman hankkeen vaatimiin yrityskehittämisen toimenpiteisiin. Pk-yritysten kansainvälistymisen askeleet on Nihak ry:n hallinnoima hanke, jossa Ylivieskan seutukuntayhdistys ja Raahen seudun yrityspalvelut ovat mukana osatoteuttajina. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on saada alueen yrityksiin lisää kansainvälistä kauppaa, kasvattaa yritysten liikevaihtoa, kannattavuutta sekä henkilöstön määrää. Hankkeella resursoidaan Yrityspalvelujen kansainvälistymispäällikön palvelut alueen yrityksille. Tuotannon digitalisointi hanke sekä edistää alueen yritysten tietoisuutta digitalisoinnin mahdollisuuksista että tukee sen käyttöönottoa yritysten tuottavuuden-, palvelujen- ja koko kilpailukyvyn parantamisessa. INKA/Uudistuva teollisuus käynnistyshanke luo yhteydet Tampereen johtamaan INKA/Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemaan. Huhtikuun loppuun 2015 saakka kestävällä hankkeella luodaan samalla pohjaa laajemmalle metalliteollisuuden kehitysohjelmalle. Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus hanke keskittyy metalliteollisuuden kehittämistyöhön koko Meripohjolan alueella. Se tulee olemaan merkittävä hankekokonaisuus INKA-yhteistyön ja osaamisen siirron osalta. 13

14 Verkostotyön painopiste toiminnassa jatkaa kasvuaan INKA-ohjelman ja siihen kytkeytyvän Meripohjolan alueen metalliverkoston myötä. PyöreänPöydän toimintaan ja sen koordinointiin panostetaan edelleen. Sekes-yhteistyötä jatketaan mahdollisessa uudessa perustettavassa yhdistyksessä. Vuonna 2014 käynnistettyä verkostoyhteistyötä tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan osalta jatketaan ja edelleen kehitetään Oulun yliopiston Raahen yksikön, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, VT- T:n, Raahen Aikun ja uutena mukaan liittyneen MTT:n Ruukin tutkimusaseman kesken. Markkinoinnissa panostetaan keskinäisviestintään sekä verkkopalveluiden ajan tasalla pitämiseen ja kehittämiseen. Raaseli-lehteä tuotetaan kevät- ja syyskaudella yksi numero. Suoramarkkinoinnin osalta siirrytään käyttämään sähköistä uutiskirjettä. 14

15 INKA / Uuudistuva teollisuus käynnistyshanke Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Hankkeen numero Inka /Uudistuva teollisuus- käynnistyshanke A32873 Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Toimintalinja Vastuullinen toteuttaja Rahoitusjako Pohjois-Pohjanmaan liitto 2:Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Raahen seudun yrityspalvelut EAKR ja valtio 70 %, kuntarahoitus 25,5 %, muu julkinen rahoitus 4,5 % Kokonaiskustannusarvio Raahen seudun yrityspalvelujen osuus raportoidulle kaudelle Hankkeen toimenpiteet Käynnistyshankkeen aikana rakennetaan toimivat yhteydet ja käytänteet Tampereen INKA -ohjelman Uudistuva teollisuus teeman toimijoihin ja organisaatioihin osallistumalla ohjelman työpajoihin ja tapahtumiin. Kehitysyhteisöstä muodostetaan yhtenäinen verkosto-organisaatio, joka toimii systemaattisesti ja yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Verkosto koostuu organisaatioiden edustajista, jotka oman työnsä ohessa tekevät tämän projektin tehtäviä. Pilotointivaiheen kumppaniyritykset valitaan sekä hallinnoijan että osatoteuttajien tekemien haastattelujen perusteella. Yritykset motivoidaan hankkeeseen mukaan vierailemalla yrityksissä ja järjestämällä yrityskenttää kiinnostavia ja hyödyttäviä seminaareja sekä työpajoja hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan osatoteuttajien kanssa kärkihankkeet ainakin tuote- ja tuotantoteknologian sekä liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Taustaa Metalliteollisuus on säilyttänyt asemansa Suomen viennin veturina jo useita vuosikymmeniä. Metalliteollisuuden merkitys Meripohjolan alueella on merkittävä, lähtien Raahen terästehtaan ja Tornion jaloterästehtaan suuryrityksistä. Pk -sektorin yritykset muodostavat tärkeän osan metallin toimialasta tuottaen lähes miljardin euron liikevaihdon vuosittain. Raahen alueella metalliteollisuus on seutukunnan tärkein toimiala, kun kriteereinä ovat työpaikat ja toimialan tuottama liikevaihto. Toimialan yritykset ovat myös kansainvälistyneet varsin hyvin. Metalliteollisuuden yritysten kilpailukyvyn ja uudistumisen merkitys alueen työpaikkoihin ja elintasoon on siten ensiarvoisen tärkeää. 15

16 Hankkeen tavoitteet Hankkeella on neljä tärkeää tavoitetta: 1) Käynnistää Tampereen INKA -ohjelman Uudistuvan teollisuuden teemaan liittyvä yhteistyö veturikaupunki Tampereen ja sen johtaman koalition kanssa. 2) Muodostaa mukana olevasta kehitysyhteisöstä toimiva verkosto-organisaatio, joka kykenee koordinoidusti edistämään ohjelman tavoitteita ja hyödyntämään olemassa olevia kehitysympäristöjä. 3) Analysoida, haastatella sekä tehdä arvio yrityksistä, jotka valitaan teeman mukaisen toiminnan ensimmäiseen pilotointiosuuteen. 4) Valmistella hankehakuun varsinaiset Uudistuvan teollisuuden kärkihankkeet. Henkilöstö ja organisaatio Raahen seudun yrityspalvelujen osalta hankkeen toimintaa johtaa elinkeinojohtaja oman työnsä ohessa. Lisäksi hankkeessa ovat mukana osa-aikaisena toimivat projekti-insinööri, sekä projektisihteeri. Hankkeessa osatoteuttajina ovat mukana Ylivieskan seutukunta, Oulun yliopisto/ Oulun Eteläisen instituutti, sekä Centrian, Oulun ja Lapin ammattikorkeakoulut. Kaikkien osatoteuttajien osalta mukana on vain osa-aikaisia työntekijöitä, eli hanketta viedään eteenpäin kaikkien organisaatioiden osalta henkilökunnan oman työn ohessa tehtävänä työnä. Ohjausryhmän kokoonpano Ohjausryhmän varsinaiset jäsenet ovat: puheenjohtaja Olli Löytynoja varapuheenjohtaja Lauri Laajala Jarmo Soinsaari Heli Helaakoski Esa Jussila, Jari Tirkkonen, Esa Jussilan varajäsen asiakkuuspäällikkö, BusinessOulu johtaja, kehittämiskeskus kehittämisjohtaja, Oulaisten kaupunki johtava tutkija, VTT toimitusjohtaja, Nihak kehittämispäällikkö, Nitek. Rahoittajan edustajana on Pohjois-Pohjanmaan liitosta ohjelmakoordinaattori Heikki Laukkanen. Lisäksi hankkeen ohjausryhmän kokouksiin osallistuvat hallinnoijan ja osatoteuttajien projektihenkilöstöä. Seuranta ja mittaaminen Toimintaa arvioidaan sen tulosten perusteella. Onko INKA -ohjelman Uudistuvan teollisuuden teemaan kytkeytyminen saatu omalta osalta kunnolla alkuun, onko verkosto-organisaatio toimintavalmiudessa sekä onko pilottiyritykset saatu arvioitua ja valittua. Kärkihankkeiden hakemuksista ensimmäiset ovat edenneet hakemusvaiheeseen ja osalle on saatu myönteinen rahoituspäätös. 16

17 Hanhikivi -yhteyshanke Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Hanhikivi-yhteyshanke Hankkeen numero A32113 Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma Pohjois-Suomi Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Vastuullinen toteuttaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Rahoitusjako EAKR ja valtio 70 %, kuntarahoitus 30 % Kokonaiskustannusarvio ,00 Kustannusarvio raportoidulle kaudelle ,00 Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen osuus raportoidulle kaudelle ,00 Toimenpiteet 2015 Vuoden 2015 aikana hankkeessa jatketaan avainhenkilö- ja sidosryhmäyhteistyötä mm. Pyhäjoen ydinvoimalan yhteistyöryhmässä, Hanhikivi-työryhmässä sekä muissa työryhmissä ja verkostoissa. Viestintää toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden, joita ovat esim. seutukunnat, kunnat, Fennovoima yhteistyöverkostoineen, alueella käynnissä olevat muut hankkeet yms. kanssa. Osana viestintää päivitetään mm. hankkeen extranet -sivustoa sekä alueellisia suurhanke- yms. aiheeseen liittyviä sivustoja. Sähköisen palvelukonseptin toteutuksena hankealueet liittyivät hankkeen tuella vuoden 2014 alusta infopankki portaalin jäseneksi. Infopankki -sivustolta saa 14:llä eri kielellä tietoa Suomeen muuttamisesta ja elämästä Suomessa. Sivustoa ylläpitää Helsingin kaupunki (www.infopankki.fi). Perustietosivuilta löytyy kattavat tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen palveluista. Kunta- / aluekohtaisilta sivuilta löytyy tieto siitä, mistä kyseisiä palveluja saa kussakin kunnassa tai seudulla. Tammikuussa 2015 julkaistaan Raahe-Kalajoki seudun ja Ylivieskan seudun Infopankki-sivustot. Kokkolan sivusto julkaistaan hieman myöhemmin keväällä. Myös Oulun Infopankki-sivusto täydentyy Oulun ympäristökuntien tiedoilla vuoden 2015 aikana. Vuonna 2010 julkaistun Hanhikivi 2020 strategia- raportin jatkumona on hankkeessa laadittu ja julkaistu Hanhikivi-opas. Hanhikivi-opas julkaistiin ja painettiin vuoden 2014 alussa suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Julkaisun tarkoituksena on antaa Fennovoimalle, laitostoimittajalle ja muulle alihankintaverkostolle heidän tarvitsemaansa alueellista tietoa. Vuonna 2015 oppaasta otetaan tarpeen mukaan lisäpainatuksia kaikista kieliversioista. Hanhikivi-opas on julkaistu myös sähköisenä versiona kaikilla kolmella kielellä. 17

18 Huhtikuun 2015 aikana tehdään hankkeen päättämiseen tarvittavat hallinnolliset toimenpiteet, hanke päättyy Taustaa Fennovoiman ydinvoimalaitoksen rakentaminen Pyhäjoen Hanhikivenniemelle on Suomen suurimpia teollisia investointeja, joka vaatii alueen julkisilta ja yksityisiltä toimijoilta vahvaa yhteistyötä sekä kunta-, seutukunta- ja maakuntarajat ylittävää toimintatapaa. Alueelle Hanhikivi -projekti on valtava haaste, mutta hyvin hoidettuna myös suuri mahdollisuus. Hankkeen ammattimainen haltuunotto ja hoitaminen vahvistaa alueen mainetta suurten investointihankkeiden toteutusalueena. Pyhäjoen kunta antoi Raahen seutukunnan kehittämiskeskukselle syksyllä 2010 toimeksiannon Hanhikivi 2020 strategiaraportin kokoamisesta. Toimeksiannossa kartoitettiin alueen toimintaympäristö ja kuntien sekä muiden julkisten toimijoiden palvelutarjonta, jolla voidaan vastata alueella työskentelevien ja asuvien palvelutarpeisiin niin ydinvoimalan rakentamisen kuin käytönkin aikana. Sijoittumispäätöksen myötä on käynyt ilmeiseksi, että strategian ylläpitäminen ja päivittäminen on tärkeää. Asukkaille ja yrityksille suunnattujen palvelujen parempi konseptointi sekä tehokas ja selkeä tarjonta ovat keinoja, joilla varmistetaan investoinnin menestyksekäs toteuttaminen. Elinkeinoelämän toimijat ovat jo aikaisemmin käynnistäneet yhteistyön ja alueen yritysten valmennuksen suurhanketta varten. On tärkeää, että myös julkisen sektorin toimijat ovat aktiivisesti mukana valmistautumisessa omien palvelujensa osalta. Henkilöstö ja organisaatio Hanhikivi-yhteyshankkeeseen on palkattu kolme päätoimista ja yksi osa-aikainen työntekijä. Hankkeen pääsihteerinä toimii Salla Korhonen Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksessa. Pääsihteerin tehtävänä on hankekokonaisuuden suunnittelusta, toteutuksesta, sidosryhmäyhteistyöstä ja viestinnästä vastaaminen sekä palvelujen konseptointi kohdennettuna yritysten henkilöstöille perheineen erityisesti Raahen, Ylivieskan ja Kokkolan seutukuntien alueella. Sijoittumisasiantuntijana on toiminut Heini Malm BusinessOulussa saakka. Sijoittumisasiantuntija on vastannut palvelujen konseptoinnista kohdennettuna yritysten henkilöstölle perheineen erityisesti Oulun seudun alueella. Lisäksi hänen tehtäviinsä on kuulunut avustaa pääsihteeriä mm. hankkeen avain- ja sidosryhmä-yhteistyössä sekä viestinnässä. Yhteyssihteerinä toimii Helena Sydänmetsä Pyhäjoen kunnassa. Yhteyssihteerin tehtävänä on toimia Pyhäjoen kunnan yhteyssihteerinä Hanhikivi -projektiin liittyvissä asioissa, toimia ensisijaisesti Pyhäjoen kunnan tukena sidosryhmäyhteistyössä ja -viestinnässä, toimia työryhmien sihteerinä sekä organisoida vierailuja. Lisäksi hankkeella on osa-aikainen projektisihteeri Päivi Latvala Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksessa. Hankkeen toteuttajina sekä omarahoitusosuudella mukana ovat Raahen seutukunnan kehittämiskeskus (hallinnoija), Pyhäjoen kunta ja BusinessOulu. Lisäksi kuntarahoitusosuudella mukana ovat Kokkolanseudun Kehitys Oy sekä Ylivieskan seutukunta. Hankkeen päärahoittajana (70%) on Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja rahoittajaviranomaisena Pohjois-Pohjanmaan liitto. 18

19 Ohjausryhmä Organisaatio varsinainen jäsen varajäsen BusinessOulu Jouni Kähkönen Niko Auer Kemi-Tornion seutukunta Martti Ruotsalainen Jukka Kujala Kokkolan seutukunta Sami Viljanen Anne Pesola Pyhäjoen kunta Matti Soronen,pj Matti Pahkala Raahen kaupunki Kari Karjalainen Ilmo Arvela Raahen seutukunta Lauri Laajala Risto Pietilä Ylivieskan seutukunta Timo Kiema Esa Sippola Hankekuvaus Hanhikivi-yhteyshankkeessa vahvistetaan julkishallinnon kykyä ja valmiuksia vastata ydinvoimalahankkeen mukana syntyviin uusiin palvelutarpeisiin hankealueella. Tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on maksimoida Hanhikivi-kokonaisuudesta saatavat aluevaikutukset, vahvistaa alueen vetovoimaisuutta sekä parantaa sen toimintaedellytyksiä suurprojektien toteutusalueena. Hankkeessa keskitytään pysyvien yhteistyöverkostojen ja käytäntöjen luomiseen sekä hyödyntämiseen. Hankkeessa saatuja kokemuksia ja uusia käytäntöjä hyödynnetään myös muissa tulevissa suurhankkeissa alueella. Alueen palvelujen kokoamisella sähköiseen muotoon ennakoidaan Hanhikivi-hankkeen myötä alueelle etabloituvan ulkomaisen työvoiman tarpeita. Hankkeessa päivitetään vuonna 2010 julkaistu Hanhikivi raportti. Seuranta ja mittaaminen Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu käsittelemään hankkeen toteutusta ja tuloksia kolme kertaa vuodessa. Hanhikivi-työryhmä kokoontuu n. 3-6 kertaa vuodessa. Työryhmän kokoontumisissa käydään Hanhikivi-yhteyshankkeen tilannekatsauksen lisäksi läpi Fennovoiman ja alueen julkisten toimijoiden ja teemaverkostojen tilannekatsaukset sekä kuullaan ajankohtaisia asiantuntijapuheenvuoroja aiheeseen liittyen. Ohjausryhmän sekä Hanhikivi-työryhmän puheenjohtajana toimii Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen. Ohjausryhmä kokoontuu keskimäärin joka toisen Hanhikivi-työryhmän kokouksen yhteydessä. Näiden lisäksi hankkeen toimesta kutsutaan koolle kaksi kertaa vuodessa Pyhäjoen ydinvoimalan yhteistyöryhmä, jossa kuullaan ylimaakunnallisesti sekä julkisen sektorin toimijoiden että mm. yrittäjäyhdistysten ja kauppakamarin tilannekatsaukset ydinvoimala-aiheeseen liittyen. Ylimaakunnallisen työryhmän puheenjohtajana toimii Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju. Hankkeen toiminta ja kustannukset raportoidaan rahoittajan ohjeistuksen mukaisesti EURA 2007 järjestelmään ja Pohjois-Pohjanmaan liittoon kolme kertaa vuodessa. 19

20 Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilu Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Hankkeen numero Raahen seudun työllisyyden kuntakokeiluhanke (Kuntakokeilu -hanke) POPELY/886/ Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Toimintalinja Toimenpidekokonaisuus Vastuullinen toteuttaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Työvoimapoliittinen avustus 1: Yritystoiminnan edistäminen Raahen seudun yrityspalvelut Rahoitusjako Kuntaraha 25 %, ELY-keskus 75 % Kokonaiskustannusarvio ,00 Raahen seudun yrityspalvelujen osuus raportoidulle kaudelle 70 00,00 Kuntakokeilu-hankkeen toimenpiteet Raahen seudun yrityspalveluissa 2015 Vuonna 2015 yritys- ja sidosryhmäyhteistyö jatkuu. Työn alla ovat työllistämiseen liittyvien tarpeiden, näkemysten ja kokemusten kartoitus sekä näihin vastaaminen. Ohjelmassa ovat myös toimialakohtaiset työllistämisen selvitystyöt, jotka syntyvät yritysyhteistyön kautta. Aikaansaadut selvitykset jatkojalostetaan eri toimialoja palveleviksi seminaareiksi, rekry-tapahtumiksi ja infotilaisuuksiksi, joita järjestetään yhteistyössä hankkeen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Hankkeen henkilöasiakkaita ohjataan työelämään ja edistetään konkreettisesti erilaisten kohtaamistilanteiden kautta syntyviä työllistymismahdollisuuksia. Hankkeen puitteissa myös haetaan vaihtoehtoisten toimintamallien toimivimpia käytäntöjä perehtymällä muiden kehittämisyhtiöiden tapoihin toimia pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Taustaa Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilu hanke on hallitusohjelmaan sisältyvä kokeilu- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on luoda paikalliseen kumppanuuteen pohjautuva toimintamalli pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien ohjaamiseksi ja valmentamiseksi takaisin työmarkkinoille. Kuntakokeilussa on mukana kaikkiaan 26 hanketta, jotka koskettavat 65 kuntaa. Kokeiluun on valittu kuntia, joissa työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on keskimääräistä korkeampi. Lisäksi valinnassa on kiinnitetty huomiota hankkeen sisältöön ja tavoitteisiin sekä yhteistyöverkoston monipuolisuuteen. Kokeiluun valituissa kunnissa asuu noin puolet koko maan pitkäaikaistyöttömistä. Kuntakokeilu -hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat vähintään 500 päivää työttömyyse- 20

Hanhikivi yhteyshanke / Yhteyssihteerin rekrytointi / Valintapäätös / Yhteyshankkeen jatkoaika / Muutospäätös / Muutospäätös

Hanhikivi yhteyshanke / Yhteyssihteerin rekrytointi / Valintapäätös / Yhteyshankkeen jatkoaika / Muutospäätös / Muutospäätös Kunnanhallitus 181 04.06.2012 Kunnanhallitus 217 14.08.2012 Kunnanhallitus 242 03.09.2012 Kunnanhallitus 391 18.11.2013 Kunnanhallitus 116 31.03.2014 Kunnanhallitus 17 12.01.2015 Hanhikivi yhteyshanke

Lisätiedot

Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset)

Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Meripohjolan alueella metalli- ja konepajateollisuus on yksi avaintoimialoista, kun mittareina ovat työpaikat, liikevaihto ja kansainvälisyys.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2014

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2014 Raahen seutukunnan kehittämiskeskus TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2014 Seutulautakunta 12.12.2013 Raahen seutukunta/leena Harju SISÄLTÖ JOHDANTO... 5 SEUTULAUTAKUNTA... 6 TOIMINNALLISET TAVOITTEET...

Lisätiedot

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Mitä aluevaikutuksia ydinvoimalan rakentamis hankkeelta odotetaan Pyhäjoelle ja ympäröiviin seutukuntiin?

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Alueen valmistautuminen Fennovoiman ydinvoimala-hankkeeseen Hanhikivi-yhteyshanke 1.8.2012-30.4.2015

Alueen valmistautuminen Fennovoiman ydinvoimala-hankkeeseen Hanhikivi-yhteyshanke 1.8.2012-30.4.2015 Alueen valmistautuminen Fennovoiman ydinvoimala-hankkeeseen Hanhikivi-yhteyshanke 1.8.2012-30.4.2015 Kokemuksia Olkiluodon alueelta OLKILUOTO Olkiluoto 3 ydinvoimalan rakennusprojekti alkoi vuonna 2005

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. Hanhikivi yhteyshanke. 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen.

Projektisuunnitelma. Hanhikivi yhteyshanke. 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen. Projektisuunnitelma Hanhikivi yhteyshanke Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan: Projekti, jolle haetaan rahoitusta: Ohjelma: Toimintalinja: Pohjois-Pohjanmaan liitto Hanhikivi yhteyshanke Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

HANKKEEN ESITTELY. SHY:n vaalikokousseminaari 12.11.2015

HANKKEEN ESITTELY. SHY:n vaalikokousseminaari 12.11.2015 HANKKEEN ESITTELY Ohjelmajohtaja Petri Merisaari Raahen seudun yrityspalelut Tutkimusjohtaja Kari Mäntyjäri - Oulun yliopisto Tuleaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) Yliopettaja Timo Kauppi Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Kokouspaikka Käsiteltävät asiat liite 75 Torstai 29.10.2015 klo 14.00 16.06 PSK-Aikuisopisto, Haapaveden Teknologiakylä, Haapavesi PSK-Aikuisopiston toiminnan

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Seutulautakunta 1 3.1 2.201 2

Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Seutulautakunta 1 3.1 2.201 2 Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Seutulautakunta 1 3.1 2.201 2 Sisältö 3 4 Johdanto Kirjoittaessani tätä Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen vuoden 201 3 talous- ja toimintasuunnitelman johdantoa

Lisätiedot

Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Seutulautakunta 17.12.2015

Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Seutulautakunta 17.12.2015 Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Seutulautakunta 17.12.2015 1 Sisältö Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja Raahen seudun yrityspalvelut 2016 Johdanto s. 3 Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 4.12.2015

Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 4.12.2015 Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 T3K mean Tuotteita, Tehokkuutta, Tuottavuutta ja Kilpailukykyä teknologisilla innovaatioilla 2 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot