Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Seutulautakunta

Transkriptio

1 Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Seutulautakunta

2

3 Sisältö 3

4 4

5 Johdanto Kirjoittaessani tätä Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen vuoden talous- ja toimintasuunnitelman johdantoa on 25. päivä lokakuuta Edellisenä päivänä saimme kuulla, että saksalainen energiayhtiö E.ON luopuu kokonaan omistuksistaan ja liiketoiminnoistaan Suomessa, myös Fennovoima Oy:n Hanhikivi 1 hankkeesta. Vuoden alkupuoliskolla selviää, kuinka alueemme tämän hetken merkittävimmälle investoinnille käy. Se on kuitenkin syytä muistaa, että elinkeinoelämän kehittämistä alueella ei ole keskitetty yksin tähän kärkihankkeeseen. Energiatoimiala kokonaisuudessaan pitää sisällään myös bio- ja tuulivoimainvestointeja, jotka vaativat alueellista eteenpäin auttamista ja edunvalvontaa Hanhikivi 1 -hankkeen tavoin. Talouden kasvuvauhti näyttää hiipuvan maailmanlaajuisesti ja erityisesti Euroopassa. Talouden supistumisesta kertovia uutisia julkaistaan lähes päivittäin. Ennemmin, tai yleensä vähän myöhemmin, näiden uutisten vaikutukset näkyvät myös Raahen seutukunnassa. Nyt on erittäin tärkeää katsoa tulevaisuuteen yhdessä rintamassa ja tehdä työtä sellaisten asioiden parissa, joita voidaan viedä myönteiseen suuntaan. Resursseja on turha hukata sellaiseen, mihin ei voida alueellisesti vaikuttaa. Seutukunnan kuntien määrä vähenee vuoden alusta, kun Vihanti liittyy osaksi Raahen kaupunkia. Seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta, sillä maantieteellisesti toiminta-alueemme säilyy entisenä. Päätöksenteossa tapahtuu kuitenkin vuodenvaihteessa muutoksia, koska silloin käynnistyy uusi valtuustokausi ja myös seutulautakuntaan nimetään uudet edustajat. Pyrimme tulevana kautena tehostamaan viestintäämme, koska meille on tärkeää se, että paitsi asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme myös omistajien edustajat ovat koko ajan tietoisia siitä, miten kehittämiskeskus ja sen osana Raahen seudun yrityspalvelut toimivat. Taloudellisesti vuosi tulee olemaan kehittämiskeskuksenkin osalta erittäin tiukka. Syynä ovat supistunut kuntarahoitusosuus, ohjelmakauden päättyminen ja hankeresurssien väheneminen. Uuden ohjelmakauden alustavat linjaukset sopivat kuitenkin hyvin Raahen seutukunnan ja sen kehittämiskeskuksen toimintamalliin. Onkin pyrittävä vaikuttamaan siihen, että rahoituskehys on riittävä ja että ohjelmakauteen sisältyvät toimenpiteet saadaan nopeasti käyntiin. Edessä on jälleen varsin mielenkiintoinen toimintavuosi. Olen vakuuttunut siitä, että seutukunnan toimijoiden välisellä tiiviillä yhteistyöllä sekä rakentavalla yhteistoiminnalla naapureittemme ja muiden sidosryhmiemme kanssa voimme parhaiten vaikuttaa siihen, että Raahen seutukunta pysyy tulevaisuudessakin vetovoimaisena asuin- ja yrittämispaikkana. Hyvinvointi syntyy työstä ja toimeentulosta sekä positiivisesta asenteesta, jolla aluetta kehitetään eteenpäin. Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja sen osana Raahen seudun yritys5

6 palvelut tekevät työtä alueen positiivisen kehityksen eteen. Tässä vuoden toimintasuunnitelmassa kuvataan tarkemmin kehittämiskeskuksen ja yrityspalvelujen toimintaa. Kehittämiskeskuksen johto ja koko henkilöstö ovat myös aina valmiita kertomaan työstään alueen asukkaille ja muille toimijoille. Yhteydenotolla asiat lähtevät eteenpäin. Lauri Laajala johtaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus 6

7 SEUTULAUTAKUNTA Raahen seutukunnan seutulautakunnan johtosäännössä todetaan: Seutulautakunta on Raahen kaupungin kehittämislautakunta, johon toimialueen kunnat ovat liittyneet valtuustojensa tekemin päätöksin. Raahen seutukunnan kehittämislautakunnan tarkoituksena on yhteistyössä seutukunnan kuntien, elinkeinoelämän, aluekehitysviranomaisen, muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa edistää seutukunnan kehitystä ja huolehtia sen edunvalvonnasta hyväksikäyttäen mm. alueiden kehittämisestä annetun lain suomia mahdollisuuksia. Toiminta-ajatustaan seutulautakunta toteuttaa keskittymällä seutukunnallisessa kehittämistyössä seuraavien tehtävien hoitoon: Seutulautakunta luo toimintastrategiat ja puitteet seutukunnan kehittämistoiminnalle johtaa kehittämistoimintaa ja siihen liittyvää yhteistyötä vastaa Raahen seudun yrityspalvelujen tuottamien palvelujen saatavuudesta ja kehittämisestä toimialueella huolehtii seutukunnan sisäisen yhteistyön kehittämisestä kohdentaa edunvalvontatoimintaa Seutulautakunta tekee aloitteita, esityksiä ja suosituksia myös muusta kuntien välisen yhteistyön kehittämisestä. Kehittämiskeskus Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtosäännössä todetaan: Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintatarkoituksena on toimia Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien sekä Raahen kaupungin välisenä yhteistyöelimenä seutukunnallisessa kehittämistyössä, jonka ensisijaisena tavoitteena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja seutukunnan asukkaiden yleisen hyvinvoinnin ja niitä palvelevien toimintojen edistäminen ja kehittäminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Toiminta-ajatustaan kehittämiskeskus toteuttaa keskittymällä seutukunnallisessa kehittämis-työssä seuraavilla tulosalueilla esiin tulevien tehtävien hoitoon: hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta kehittämistoiminta Raahen seudun yrityspalvelut Kehittämiskeskuksen toimintaa johtaa virkavastuulla kehittämiskeskuksen johtaja. Seutulautakunnan valmistelevana toimielimenä toimii Raahen kaupunginjohtajan, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnanjohtajien, kehittämiskeskuksen johtajan sekä Raahen seudun yrityspalvelujen elinkeinojohtajan muodostama työryhmä, seututiimi. 7

8 Seutukunnallinen kehittämistoiminta ja edunvalvonta Vuoden toiminnassa seutukunnallinen kehittämistyö suuntautuu edellisvuosien tapaan vahvasti alueen elinkeinoelämän tarpeisiin ja niihin liittyviin ongelmanratkaisujen hakemiseen, toimialoittain tai tarvittaessa yrityskohtaisesti. Vuoden aikana on otettu käyttöön kehittämiskeskuksen uudistetut toimintaprosessit ja niiden toimivuutta seurataan johdon katselmuksin ja ulkopuolisin auditoinnein vuosittain, sekä laatu- ja henkilöstöpalavereissa kuukausittain. Jatkuvalla toiminnan parantamisella pyritään edelleen tehostamaan kehittämis- ja edunvalvontatyötä, sekä Raahen seudun yrityspalvelujen yritysneuvonta ja kehittämispalveluita. Kehittämistyössä hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevia rakennerahastoohjelmia ja niistä saatavia rahoituksia. Vuosi on ohjelmakauden viimeinen vuosi ja oman haasteensa tekemiselle asettaa ohjelmakauden vaihtuminen. Kehittämiskeskuksen projektitoiminta käsittää EU- ja kansallisista ohjelmista rahoitettavien ohjelmien ja hankkeiden kuntarahoituksen koordinoinnin sekä seutukunnallisesti maksettavien jäsenmaksun keskitetyn hoitamisen (esim. Bothnian Arc). Alueellisessa projektitoiminnassa kehittämiskeskuksella on neljä toisistaan poikkeavaa roolia: 1. Kehittämiskeskus vastaa projektin hallinnoinnista ja pääosin sen toteutuksesta. Projekteissa voi olla mukana osatoteuttajia (esim. Softpoliksen uusi aalto, Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana). 2. Kehittämiskeskus toimii osatoteuttajana kumppanin hallinnoimassa projektissa, jonka toimenpiteet kohdistuvat pääsääntöisesti Raahen seutukunnan alueelle (esim. Rekrytointihanke). 3. Kehittämiskeskus toimii hallinnoijaorganisaationa kumppanin toteuttamassa projektissa. Hankkeesta tehdään tällöin keskinäinen vastuuvapaussopimus, jolla pyritään minimoimaan hallinnoijan taloudellista riskiä (esim. Puusta pitkälle hanke). 4. Kehittämiskeskus toimii kuntarahoittajana, mutta projektin hallinnoinnista ja toteutuksesta vastaa kumppani. Näissä hankkeissa kehittämiskeskuksen tai Raahen seudun yrityspalvelujen henkilöstö osallistuu ohjausryhmätyöskentelyyn valvoen näin alueen etua projektin toteutuksessa (esim. Pro Agria Oulun toteuttamat kehittämishankkeet sekä Raahen kampuksen toimintamalli KAMARA). Alueellisessa edunvalvonnassa kohdistetaan huomio maakunnallisen ja kansallisen päätöksenteon valmisteluun. Ohjelmakauden valmistelu ja siihen valmistautuminen leimaa vuoden toimintaa. Maakunnalliseen edunvalvontaan liittyen osallistutaan aktiivisesti strategia- ja ohjelmatyöhön sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laatimisprosessiin. Raahen seutukunta hakee lisähartioita alueelliseen edunvalvontaan Pohjois-Pohjanmaan liitolta koskien erityisesti alueen merkittäviä energiahankkeita ja niihin liittyviä lupaprosesseja ja päätöksiä. 8

9 Edunvalvonnan tarkoituksena on huolehtia alueellisten tavoitteiden ja näkemysten esille nostamisesta ja kehittämismahdollisuuksien ylläpitämisestä strategia- ja ohjelmatyössä sekä kehittämistoimenpiteiden ja niiden rahoitusten maksimaalisesta hyödyntämisestä. Edunvalvonnan keskeiset teemat vuonna ovat Pyhäjoen ydinvoimalahanke, VT 8, tuulivoimarakentamisen esteiden poistaminen, Tuomioja-Raahen satama-rataosuus, Mettalanmäen kauppakeskus sekä ammatillisen koulutuksen ja osaavan työvoiman saatavuus. Tulosaluevastuut Seutulautakunnan / kehittämiskeskuksen vastuualue kuuluu Raahen kaupungin keskushallinnon palveluyksikköön ja vastuuhenkilö on kehittämiskeskuksen johtaja Lauri Laajala. Vastuualue jakaantuu kolmeen tulosalueeseen: 1. Hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta, Lauri Laajala kehittämiskeskuksen hallinto seutuyhteistyö ja kuntien toimeksiannot verkostoyhteistyö strategia- ja ohjelmatyö alueellinen edunvalvonta 2. Kehittämistoiminta, Lauri Laajala Softpoliksen uusi aalto hanke Rekrytointihanke Hanhikivi -yhteyshanke Laivuri -hanke Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana hanke ohjausryhmätyöskentely 3. Raahen seudun yrityspalvelut, Risto Pietilä yritysneuvonta yrityskehittäminen verkostotyö 9

10 Tehtävän nimi: Kehittämiskeskus Vastuuhenkilö: Lauri Laajala Palvelutoiminnan kuvaus (toiminnan tarkoitus, tehtävä ja toimintaympäristö) Toiminnan tarkoituksena on toimia alueen kuntien, sekä Raahen kaupungin välisenä yhteistyöelimenä seutukunnallisessa kehittämistyössä, jonka ensisijaisena tavoitteena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja seutukunnan asukkaiden yleisen hyvinvoinnin ja niitä palvelevien toimintojen edistäminen ja kehittäminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tehtävät jakautuvat kolmeen tulosyksikköön: a) Hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta, b) kehittämistoiminta (projektitoiminta) ja c) Raahen seudun yrityspalvelut. Toimintaympäristönä on Raahen seutukunnan alue. Kehittämiskeskus on verkostoitunut laajasti ja tekee yhteistyötä kansallisesti ja erityisesti mm. Oulun, Kalajoen, Ylivieskan ja Kokkolan alueiden toimijoiden kanssa. Suunnittelukauden keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet 1. Alueen yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen 2. Aktiivinen seutukunnallinen edunvalvonta 3. Yhteistyön tiivistäminen ja verkostoituminen kansallisesti ja kansainvälisesti Toiminnan tavoitteet, mittarit/tunnusluvut ja niiden tavoitetaso vuodelle Strategiset pää- Sitovat tavoitteet Mittarit/tunnus- Mittarin Saavutettu tulostavoitetaso määrät /tilinpäätös luvut Edistämme elinvoimaista toimintaympäristöä. Vahvistamme kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. Yhteistyö ja johtaminen on tasokasta ja vaikuttavaa. 1. Asukasluvun kasvu 1. Asukasmäärä Positiivinen 2. Yritysten elinkaaren jatkaminen 2. Yritysten nettoperustannan määrä kpl Työpaikkojen syntyminen ja säilyminen 4. Yritysten verkostoituminen ja yhteistyön vahvistuminen 5. Henkilöstö on motivoitunutta ja viihtyy työssä 6. Laatu- ja toimintakäsikirjan mukainen johtaminen ja toiminta 3. Työpaikkojen Positiivinen määrän muutos kpl 4.Yhteistyöverkostojen / konsortioiden määrä kpl 5. Henkilöstötyytyväisyys 6. Johdon katselmus ja ulkoinen auditointi kpl ka 4 (asteikolla 1-5) Pidetty ja dokumentoitu

11 Perustelut (resurssit ja muut toimintaedellytykset) Tiukentuvan kuntatalouden myötä Kehittämiskeskuksen rahoitus on pienenemässä vuoden tasosta. Samoin rakennerahastokauden loppuminen vaikeuttaa ulkopuolisen rahoituksen (hankerahoitus) saantia kehittämishankkeisiin. Lisäksi maailmantalouden tilanne vaikuttaa suoraan asetettuihin mittareihin yritys- ja elinkeinotoiminnan aktiivisuuden kautta. Hankkeiden kuntarahoitukseen sidottu kuntarahoitusosuus budjetoidaan vuosittain toteutuksen mukaan, huomioiden kokonaissitoumus hankkeen toteutukseen. Kehittämiskeskuksen tulosyksiköistä hallinnon, seutuyhteistyön ja edunvalvonnan sekä Raahen seudun yrityspalvelujen toimintaa ja toteutumista ohjataan yksikön sisältä. Sen sijaan kehittämistoiminnan (projektitoiminnan) tulosyksikön toteutumiseen vaikuttavat myös muiden projektihallinnoijien toiminta. Kehittämiskeskus toimii näissä tapauksissa kuntarahoittajan roolissa eikä yksinään voi vaikuttaa projektin toteutumiseen. 11

12 RAAHEN SEUDUN YRITYSPALVELUT Johdanto Raahen seudun yrityspalvelujen syksyn suhdannebarometrin mukaan alueen yritysten odotukset ovat voimakkaasti laskevalla uralla. Maailmantalouden ja etenkin Euroopan heikot näkymät vaikuttavat alueemme investointihyödykkeitä valmistavaan teollisuuteen kielteisesti. Energiainvestoinneista tuulivoimalat antavat positiivista virettä, samoin Pohjois-Suomen muut suurhankkeet. Kansainvälistymisen merkitys kasvaa siten kotimarkkinoilla toimivien yritystenkin näkökulmasta. EU:n rakennerahastojen ohjelmakauden päättyminen tuo mukanaan uudet haasteet sopivien hanketyökalujen saamiseen. Tavoitteet ja toiminta Yrityspalvelujen työ painottuu edellisen vuoden tapaan kaksijakoisesti: tuotetaan yritysneuvontaa alkavien ja toimivien yritysten tarpeisiin ja samalla panostetaan suurhankkeiden ja toimialojen vaatimaan kehitystyöhön. Yrityskehittämisen osuus toiminnassa jatkaa kasvuaan ja yritysneuvonnan ohella strategista kumppanuutta kehitetään alueen tärkeimpien yritysten ja yhteistyötahojen kanssa, ottaen huomioon uudet nousevat toimialat, kuten energia-, ympäristö- ja sote-alat. Innovaatiotoiminnan kehittäminen on yksi tärkeä erillisteema vuoden toimintasuunnitelmassa. Yhteistyössä Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, VTT:n ja MTT:n kanssa pyritään rakentamaan uusi malli, jolla yritysten t&k&i:n tarpeita pystytään palvelemaan laajemmin ja tehokkaammin. Raahen seudun yrityspalvelut toteuttaa palvelutoimintaansa ja valittujen painoalueiden kehittämistä hyödyntämällä erilaisia kehityshankkeita. Pitkään jatkunut YritysNavikaattori-hanke päättyy vuoden lopussa ja sen tilalle haetaan uutta kehityshanketta. Vuoden aikana hyödynnetään mm. seuraavia kehityshankkeita: 1. Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana -hanke jatkaa Pyhäjoen ydinvoimalan osalta työtä, jolla alueen yrityksiä autetaan valmentautumisessa suurhanketta varten. Vuoden aikana tehty yhteistyösopimus FinNuclear ry:n kanssa tuo palveluumme uutta osaamista ydinvoimalarakentamiseen liittyen. Tärkeässä roolissa on aiempaan tapaan yhteydenpito Fennovoimaan ja sen valitsemiin laitostoimittajakandidaatteihin. 2. Softpoliksen uusi aalto-hanke jatkaa ICT toimialan kehittämistä. Innovaatiopalveluiden kehittäminen on hankkeen yksi tärkeä tavoite. Tietotekniikan hyödyntäminen yritysten kilpailukyvyn kasvattamisessa on merkittävässä roolissa. 3. Puusta Pitkälle-hankkeelle on haettu jatkoaikaa neljä kuukautta vuodelle Yritysryhmähanke on ollut hyvä pilotti. Yritysten pitkäjänteinen kehitystyö niiden omista lähtökohdista on avain tavoitteen mukaiseen strategiseen kumppanuuteen. Tavoitteena on käynnistää 1-2 uutta yritysryhmähanketta, joissa on mukana 3-5 yritystä per yritysryhmä. 4. Rekrytointihanke on Kalajoen kaupungin hallinnoima projekti, jossa Yrityspalvelut on osatoteuttajana. Hankkeella pyritään vastaamaan tulevaisuuden työvoimatarpeisiin ja työvoimakapeikkoihin. 12

13 5. Kuntakokeilu on ministeriön erillishanke, johon Raahen seutukunta on päässyt mukaan. Hanketta hallinnoi Raahen terveydenhuollon kuntayhtymä. Yrityspalveluiden rooli hankkeessa on yritysrajapinnassa toimiminen. Hankkeen tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja saada ihmiset työmarkkinoiden piiriin. 6. Laivuri-hankkeen tarkoituksena on jatkaa YritysNavikaattorin tapaan kansainvälistymispalveluiden tarjontaa. Päätös uudesta hankkeesta saadaan kuitenkin vasta vuoden aikana. Uudet yritykset ja kaupan- sekä palvelualan yritysten tarpeet, sekä sijoittumispalvelut nousevat tärkeään rooliin uudessa hankkeessa. Hankkeen kansainvälistymispalveluissa kartoitetaan mahdollisuudet vientipainotteisen kehitysprojektin käynnistämiseen. 7. P-P Avainveturit-hanke on Ylivieskan seutukuntayhdistyksen hallinnoima ESR-hanke, jossa Raahen seudulle on varattu osuus hankkeen palveluista. Hankkeen tavoitteena on rakentaa yritysverkostoja, joilla voidaan vastata suurhankkeiden ja tiukentuvan kilpailun tarpeisiin. Yrityksiä palvelevat hankehenkilöstön ohella elinkeinojohtaja, yritysasiamies sekä elinkeinosihteeri. Yritysasiamiehen työn painopiste on toimivien yritysten yrityskohtaisessa neuvonnassa. Yritysten rahoitustarpeet, liiketoiminnan kehittäminen sekä erilaiset yritysten omat kehityshankkeet ovat tyypillisiä yritysasiamiehen työnkuvaan kuuluvia palveluja. Elinkeinojohtajan vastuulla on yrityspalvelujen johtamisen ohella etenkin verkostotyö eri tasoilla ja uusien projektien ja kehityshankkeiden valmistelu, valvonta ja edistäminen. Elinkeinosihteeri palvelee asiakkaita mm. toimitilapörssin, yritysrekisterin ja muiden sähköisten työkalujen päivitysten osalta. Elinkeinosihteeri hoitaa myös asiakkaille suunnattavan tiedotuksen ja markkinoinnin käytännön työtä. Verkostotyön painopiste on aiempien vuosien tapaan yrityspalvelusopimuskumppanuudessa ja sen koordinoinnissa. PyöreänPöydän toimintaan ja sen edellyttämään johtamiseen panostetaan jatkossakin. Sekes-verkostossa toimitaan aktiivisesti ja opitaan muiden kehitysyhtiöiden palveluvalikoimasta ja tavoista tuottaa palveluja. Jatketaan yrityskehittämisen teemaryhmän vetovastuussa ja hankitaan näin alueelle valtakunnallista osaamista. Oman työyhteisön kehittymistä edistetään panostamalla laatujärjestelmän koulutuksiin ja auditointeihin, säännöllisiin asiakaspalavereihin sekä henkilöstön koulutuksiin. Viestinnän painopiste on web-palvelun sisällön luomisessa ja päivittämisessä. Raaseli-lehden tuottamista jatketaan, samoin suora sähköinen viestintä yritysasiakkaille on aiempaan tapaan vahvassa roolissa viestinnässä. 13

14 Puusta Pitkälle Hankekuvaus ja rahoitus Taustaa Puusta Pitkälle -hankkeeseen osallistuvien yritysten toimintaympäristön muutoksessa tapahtui merkittäviä muutoksia, kun yrityksien suurin alihankkija InCap Furniture Oy ajautui vaikeuksiin. Yritykset toimittivat InCap Furniture Oy:lle mäntyhuonekalukomponentteja sekä teollisuuden kunnossapitopalveluja. Alihankkijan toiminnan alasajon myötä yrittäjät joutuivat etsimään uusia asiakkuuksia, verkostoja ja markkinoita, jotta saisivat turvattua liiketoimintansa. Puusta Pitkälle hankehakemus jätettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskukseen Hanke sai myöntävän päätöksen , eli hieman reilu vuosi hakemuksen jättämisen jälkeen. Tästä johtuen hankkeen aloittaminen viivästyi suunnitellusta aikataulusta. Henkilöstö ja organisaatio Hanke työllistää yhden osa-aikaisen työntekijän Raahessa. 14

15 Ohjausryhmän kokoonpano Raahen seutukunnan kehittämiskeskus / Lauri Laajala, puheenjohtaja Raahen seudun yrityspalvelut / Risto Pietilä, varapuheenjohtaja Nouseva Rannikkoseutu ry:n / TE- keskuksen edustaja MSJ -Wood Oy / Mikko Karhumaa, jäsen Ruukin Saha ja Höyläämö Oy / Mika Herkkola, jäsen Serman Oy / Antti Tuomaala, jäsen Serman Oy / Ilkka Kovalainen, jäsen Ruukki Forest Oy / Matti Jormakka, jäsen Pyhäjoen Puu Oy / Päiviö Nikki, jäsen Sihteerinä toimii hankkeen osa-aikainen työntekijä. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on reagoida puunjalostusteollisuuden yritysten toimintaympäristön muutokseen. Tavoitteena on työpaikkojen lisääminen ja palauttaminen, uusien markkinoiden löytäminen erityisesti kansainvälisesti, yritysten verkostoitumisen lisääminen, kysynnän kausivaihteluiden tasaaminen sekä alueen elinkeinorakenteen monipuolisuuden turvaaminen. Hankkeen tulosodotuksena on yhteensä 25 palautettua / uutta työpaikkaa hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä. Tavoitteena on, että projektin päättyessä jokaisessa yrityksessä on selkeät tuotteet, tuotantoprosessit ja toimintamallit, vähintään yksi potentiaalinen vienti- /tuontimaa sekä järjestelmällisempi toimintakonsepti koko maassa. Lisäksi hankkeen loppuraportissa tullaan esittämään ehdotus alueen puunjalostusteollisuuden verkoston eteenpäin viemiseksi. Toimenpiteet Suurten asiakkaiden häviäminen, taantuma ja globalisoituminen ovat aiheuttaneet yrityksille ongelmia, joihin vastataan hankkeen toimenpidekomponenttien avulla (tukimateriaalin luominen, markkinaselvitykset, toiminnan mukauttaminen sekä markkinoinnin suunnittelu). Tukimateriaalien luomisen avulla yrityksille luodaan kansainvälisillekin markkinoille sopiva graafinen profiili. Markkinaselvityksien avulla kartoitetaan kotimaan potentiaaliset asiakkaat sekä identifioidaan asiakassegmentit. Tavoitteena on löytää myös kansainvälisiä kaupankäyntimahdollisuuksia. Toiminnan mukauttaminen pitää sisällään selvityksiä, joiden avulla yritykset mukauttavat toimitusketjujaan, palvelujaan sekä tuotteitaan asiakastarpeita paremmin vastaaviksi. Tämän kautta tehdään myös yrityskohtaisia tuotekehitysprojekteja sekä tuotannon tehostamistoimenpiteitä. Markkinoinnin suunnittelun avulla tutkitaan erilaisten myyntikanavien ja verkostojen vaihtoehtoja sekä valitaan näistä parhaimmat, joita lähdetään rakentamaan toimiviksi kanaviksi. 15

16 Hankkeen tuloksista Puusta Pitkälle hankkeella on ollut merkitystä ryhmähankkeen yritysten elinkeinorakenteen monipuolisuuden tukemiselle, kilpailukyvyn parantamiselle, toiminnan kansainvälisen tason nostamiselle sekä yritysten yhteistyön lisääntymiselle. Erityisesti kansainvälisiä vientimahdollisuuksia on kartoitettu ja tässä on edistytty käytännön toteuttamisen asteelle. Tuote- ja tuotantoprosessien kehitystä on tapahtunut suurimmassa osassa ryhmähankkeen yrityksistä. Yritykset ovat saaneet myös raivattua uudelleen elintilaa markkinoilta. Hankkeen aikana työntekijämäärät ovat lisääntyneet ryhmähankkeen yrityksissä yhteensä kahdellatoista työntekijällä. Näistä 2 on vakituista työsuhdetta, loput ovat määräaikaisia työsuhteita. Puusta Pitkälle -hankkeelle on haettu toimintasuunnitelman kirjoittamishetkellä jatkoaikaa Lokakuussa käynnistetyt yritysten tuotantolinjojen kehittämiseen liittyvät suunnittelutyöt on muuten tehtävä liian nopealla aikataululla ja parempaan lopputulokseen päästään hakemalla jatkoaikaa. 16

17 SOFTPOLIKSEN UUSI AALTO Hankekuvaus ja rahoitus Taustaa Projekti pohjautuu Raahen seutukunnan elinkeinostrategian linjauksiin ICTtoimialan ja T&K -toiminnan kehittämisestä. Elinkeinostrategian on työstänyt laaja seutukunnallinen elinkeinotoimen edustajista koostunut työryhmä ja Raahen seutukunnan seutulautakunta on sen hyväksynyt. Lisäksi ICT-toimialan kehittämisen yksityiskohtaisen strategian tekemiseen on osallistunut useita alan yritysten edustajia ns. ICT-foorumissa. Projektiin sisältyvä T&K -toiminnan yhteistyö on linjattu Raahen seutukunnan korkeakoulutoiminnan strategia vuoteen 2020, jonka laati lääninsivistysneuvos Pertti Kokkosen johdolla toiminut laajapohjainen Raahen kaupunginhallituksen asettama toimikunta. Henkilöstö ja organisaatio Hankkeessa työskentelee yksi kokopäiväinen henkilö (osa-aikaisena ) sekä yhteensä 1 0 osa-aikaista henkilöä. 17

18 Ohjausryhmän kokoonpano Hannu Pyykönen, puheenjohtaja, Raahen kaupunki Risto Pietilä, varapuheenjohtaja, Raahen seudun yrityspalvelut Eelis Kokko, jäsen, Oulun yliopisto Eija-Riitta Niinikoski, varajäsen, Oulun yliopisto Jyrki Laitinen, jäsen, OAMK Timo Pieskä, varajäsen, OAMK Lauri Laajala, jäsen, Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Eeva Alasaarela, jäsen, Tieto Finland Oy Olli Nylander, varajäsen, Tieto Finland Oy Heikki Laukkanen, rahoittajan edustaja, Pohjois-Pohjanmaan liitto Ohjausryhmän sihteerinä toimii projektipäällikkö. Hankekuvaus Softpoliksen uusi aalto-hanke toteutetaan ajalla Projektin toiminta jaetaan työpaketteihin, jotka ovat itsenäisiä ja joiden vetovastuu on kullakin työpaketin omistajalla. Kokonaisuudesta vastaa projektipäällikkö. 18

19 Tavoitteet Projektin keskeisenä tavoitteena on Raahen seutukunnan elinkeinostrategiaan sisältyvä ICTtoimialan kehittäminen ja tähän liittyen alueen ICT-alan innovaatiotoimijoiden yhteistyön mallin käyttöönotto. Yhteistyömallissa keskeisinä toimijoina ovat alueen yritykset ja näiden kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa toimivat Raahen seudun yrityspalvelut ja Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy sekä ICT-alan tutkimus- ja kehitystoimintaa toteuttavat organisaatiot ja niiden välinen yhteistyö Pehr Brahe ICT-keskuksen muodossa. Projektin konkreettisia tuloksia ovat mm. 1 ) Raahen alueen ICT-toimialalle luodun strategian toimenpiteiden toteuttaminen, 2) markkinalähtöisesti toimivan edistyksellisen alueellisen innovaatiojärjestelmän käyttöönotto sekä 3) suoralla EU-rahoituksella toteutettavien ICT-alan soveltavan tutkimuksen hankkeiden valmistelu. Yritysten elinkaaren jatkaminen sekä verkostoitumisen ja yritysyhteistyön vahvistaminen ovat myös hankkeen keskeisiä tavoitteita. Toimenpiteet Työpaketin 1 toimenpiteet noudattavat ICT-toimialan strategiassa mainittuja toimintalinjoja, jotka ovat 1 ) Softpolis-brändin kehittäminen, 2) osaavan työvoiman saanti, 3) jalostusarvon kasvattaminen ja 4) yritystoiminnan kasvu. Työpaketin 2 toimenpiteinä kartoitetaan metalli/ict-yhteistyön luomia mahdollisuuksia liiketoiminnan tehostamiseksi ja uusien tuotteiden ja palvelujen synnyttämiseksi sekä aktivoidaan yrityksiä/t&k -toimijoita käynnistämään tavoitetasoiltaan kansainvälisiä T&K-hankkeita. Työpaketin 3 toimenpiteinä otetaan käyttöön Pehr Brahe ICT-keskuksen toimintamalli, edistetään ICT-toimialan kansainvälisiä T&K -hankkeita sekä edistetään alueella orastavaa ns. Living lab -toimintaa. Työpaketin 4 toimenpiteinä selvitetään voimakkaasti kehittymässä olevan energiatoimialan ICTtarpeet ja luodaan perustaa pitkäjänteiselle energia- ja ICT-toimialojen yhteistyölle. Työpaketin 5 toimenpiteinä kehitetään, pilotoidaan ja otetaan käyttöön uusi toimintamalli Raahen korkeakoulukampuksen T&K -toiminnassa sekä tehdään Internet- ja tietoteknologiapohjaisten sovellusten kehittämiseksi kv -hankevalmistelua. Seuranta ja mittaaminen Hankkeesta raportoidaan Pohjois-Pohjanmaan liitolle kaksi kertaa vuodessa sekä hankkeen ohjausryhmälle jokaisessa ohjausryhmän kokouksessa. Hankkeessa noudatetaan Raahen seutu-kunnan kehittämiskeskuksen ja Raahen seudun yrityspalvelujen toimintakäsikirjaa. Hankkeen mittaamiseen käytetään ICT-strategian määrällisiä mittareita mm. Softpolis-brändin medianäkyvyyttä, osaavan työvoiman saantiin liittyvää opiskelijoiden/yritysten yhteisten aktiviteettien sekä paikallisiin yrityksiin sijoittuneiden opiskelijoiden lukumäärää, jalostusarvon kasvattamiseen liittyvää ICT-keskuksen T&K -hankkeiden määrää ja yritystoiminnan kasvuun liittyvää ICTyritysten ja/tai toimipaikkojen määrää. 19

20 RAAHEN JA YLIVIESKAN SEUTUKUNTIEN REKRYTOINTIHANKE (REKRY-HANKE) Hankekuvaus ja rahoitus Hankekuvaus Rekrytointi- ja aluemarkkinointihanke on priorisoitu alueella yhdeksi kärkihankkeista. Lähitulevaisuuden haasteita työvoiman löytämisessä ja hankkimisessa ovat ikääntyvä väestö ja työvoiman määrän väheneminen sekä siihen pohjautuva tulevaisuuden työvoima- ja elinkeinorakenne sekä työpaikkojen lukumäärä Raahen ja Ylivieskan seutukuntien alueella. Myös yrittäjien ikääntyminen asettaa haasteita yritysten jatkuvuudelle ja työpaikkojen säilymiselle. Hanke auttaa osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa Raahen ja Ylivieskan seutukuntien alueilla, edistäen työvoiman pysymistä ja sijoittumista seutukuntiin sekä lisäten tietoisuutta alueiden elinkeinoista, työpaikkatarjonnasta ja vahvuuksista. Henkilöstö ja organisaatio Projektipäällikkö Projektikoordinaattori Hankesihteeri Kalajoen kaupunki Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Kalajoen kaupunki Ohjausryhmä (1 00%) (60%) (1 0%) Ohjausryhmän tehtävänä on tukea hankkeen johtamista, seurata ja valvoa hankkeen edistymistä, arvioida sen tuloksia ja edistää hankkeen tulosten hyödyntämistä. Ohjausryhmä nimeää hankkeen johtoryhmän. 20

21 Varsinainen jäsen Varajäsen Jukka Puoskari Mari Saari-Somero Miia Himanka Mirja Mustonen Risto Pietilä Pauli Keränen Pirjo Jylhä-Ollila Tapio Rasmus Risto Similä Hanna-Liisa Ylikorpi Marko Salmela Jaana Korkala Anna-Liisa Hietala Pekka Miilukangas, Miilukangas Ky Jari Koski, Alte Visetec Hannu Kauppi, HSK Sähkö Oy Tommi Hietala, Topi -Keittiöt Ville Kukonlehto, Pehutec Oy Asiantuntijajäsen: Aki Lappalainen Organisaatio Kalajoen kaupunki Kalajoen kaupunki Raahen seutukunta Ylivieskan seutukunta Ylivieskan TE -toimisto Raahen TE -toimisto ELY -keskus Raahen alueen yritysedustaja Kalajoen alueen yritysedustaja Ylivieskan alueen yritysedustaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on elinkeinoelämän ja muiden organisaatioiden ammattitaitoisen työntekijäsaannin varmistaminen, työssäkäyntialueen vetovoiman lisääminen sekä tarvittaessa kansainvälisen työvoimahankinnan edistäminen. Tavoitteet saavuttamalla edistetään yritysten toimintaedellytyksiä, elinkeinojen ja työllisyyden kasvua sekä työvoiman saatavuutta alueella. Hankkeen avulla luodaan alueellinen rekrytointi- ja markkinointimalli työvoiman hankkimiseen. Hanke pyrkii parantamaan yhteistyötä ja tiedonkulkua alueella työvoiman hankintaan liittyvissä asioissa. Hanke tähtää asukasmäärän kasvattamiseen ja rekrytoimijoiden yhteistyöverkostojen luomisen kautta tehostuneeseen aluemarkkinointiin työperäisen muuton edistämiseksi hankkeen toimintaalueelle. Toimenpiteet Hankkeen toteutettavat toimenpiteet liittyvät kaikki rekrytointiin ja Raahen sekä Ylivieskan seutukuntien aluemarkkinointiin. Toimenpiteet ovat yhteneviä molemmissa seutukunnissa, mutta ilmoituskanavat ja materiaali voivat erota toisistaan. Työnantajien avoimia paikkoja sekä piilotyöpaikkoja kartoitetaan henkilökohtaisilla tapaamisilla koko hankkeen aikana. Työnantajia aktivoidaan samalla työpaikkojen ilmoitteluun eri kanavissa. Alueen työnantajia, työpaikkoja ja työssäkäyntialuetta markkinoidaan Suomessa ja kohdistetusti ulkomailla loppuvuoden aikana valmisteltavan suunnitelman pohjalta. Hanke osallistuu rekrytointialan tapahtumiin, messuille, seminaareihin sekä muihin hankkeeseen liittyviin tilaisuuksiin. Hanke rakentaa työnhakijakohderyhmistä verkoston, jolle kohdistetaan suoramarkkinointia, järjestetään tilaisuuksia ja pyritään kohdistamaan muuta markkinointia rekrytoinnin ja työssäkäyntialueen markkinoinnin edistämiseksi. Markkinointitoimenpiteet sisältävät toimenpiteitä mm. sähköisissä kanavissa ja printtimediassa. 21