Suomen ydinvoimateollisuudessa sovellettava rikkomattomien määräaikaistarkastusten

Transkriptio

1 Yleiset periaatteet SP - 1 Versio: 1 1 (5) Suomen ydinvoimateollisuudessa sovellettava rikkomattomien määräaikaistarkastusten Yleiset periaatteet 1 Tarkoitus Vastuut Pätevöinnin organisaatio Luvanhaltija Testauslaitos Inspecta Sertifiointi Pätevöinnin pääperiaatteet Johto- ja tukiryhmän kokoonpano ja toiminta Johtoryhmä Tukiryhmä Pätevöintiä koskevan ohjeiston hallinta ja ylläpito Luottamuksellisuus ja salassapito Valitusmenettely ja epäselvyyksien ratkaiseminen pätevöintiasioissa Pätevöintien valvonta ja peruuttaminen Laatuauditoinnit ja katselmukset... 5 LIITTEET 1-3

2 Yleiset periaatteet SP - 1 Versio: 1 2 (5) 1 Tarkoitus on kuvattu tässä asiakirjassa. Pätevöintiä koskevat viranomaisvaatimukset on esitetty STUK:n julkaisemassa ohjeessa YVL3.8. Näiden vaatimusten mukaista käytännön pätevöintityötä ohjaamaan on luvanhaltijoiden toimesta laadittu yksityiskohtaiset ohjeet, joiden luettelo on tämän ohjeen liitteenä 3. Ohjeiden sisällössä on huomioitu sekä YVL3.8:n vaatimukset että Euroopassa yleisesti sovellettava European Methodology for Qualification (EUR EN) ja siihen liittyvät suositukset. 2 Vastuut Tämän asiakirjan ylläpidosta vastaa pätevöinnin johtoryhmä. 3 Pätevöinnin organisaatio Pätevöintiorganisaatio on esitetty liitteenä 1 olevassa kaaviossa. Pätevöintitoimintaa ohjaa ja valvoo johtoryhmä, jonka alaisuudessa toimii erillinen tukiryhmä. Näiden ryhmien toiminta on kuvattu ohjeen kohdassa 5. Luvanhaltijan, testauslaitoksen ja Inspecta Sertifioinnin pääasialliset tehtävät ovat seuraavat. 3.1 Luvanhaltija Luvanhaltijalla on kokonaisvastuu määräaikaistarkastusten asianmukaisesta suorituksesta ja siten myös tarkastusten pätevöinnistä. Sopimuksella luvanhaltija on siirtänyt osan pätevöintiin liittyvistä tehtävistään Inspecta Sertifioinnille kokonaisvastuun säilyessä luvanhaltijalla. Luvanhaltija vastaa kaikkien pätevöintiin liittyvien asiakirjojen toimittamisesta YVL3.8:n vaatimusten mukaisesti STUK:n hyväksyttäväksi riittävän ajoissa. Luvanhaltija toimittaa pätevöitävän tarkastuksen lähtötiedot STUK:n hyväksyttäväksi. Luvanhaltija vastaa myös lähtötietojen, tarkastusohjeen ja siihen liittyvän teknisen perustelun toimittamisesta pätevöintielimelle. Pätevöinnin jälkeen luvanhaltija toimittaa pätevöintiaineiston STUK:lle hyväksyttäväksi. Luvanhaltija vastaa pätevöintiaineiston arkistoinnista, koekappaleiden säilytyksestä ja salassapidosta. Pätevöintiaineistot tulee säilyttää koko ydinvoimalaitoksen käyttöiän ajan. Edelleen luvanhaltija vastaa käytännön kokeessa tarvittavien koekappaleiden hankinnasta ja niiden luotettavasta säilyttämisestä silloin kun koekappaleet säilytetään luvanhaltijan toimesta. Luvanhaltija toimittaa STUK:n antamat pätevöintejä koskevat ohjeet ja päätökset esittelymuistioineen pätevöinnin johtoryhmälle ja pätevöintielimelle sekä kyseiselle testauslaitokselle.

3 Yleiset periaatteet SP - 1 Versio: 1 3 (5) 3.2 Testauslaitos Testauslaitos laatii luvanhaltijan toimeksiannosta tarkastusohjeen ja teknisen perustelun sekä asettaa pätevöintiin tarkastuslaitteiston ja henkilökunnan. 3.3 Inspecta Sertifiointi Pätevöintien käytännön toteutuksesta vastaa Inspecta Sertifiointi luvanhaltijoiden kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Inspecta Sertifioinnin tehtävät on määritelty em. sopimuksessa. Yksittäisiin pätevöinteihin Inspecta Sertifiointi käyttää tarvittaessa myös oman organisaationsa ulkopuolisia asiantuntijoita. 4 Pätevöinnin pääperiaatteet Pätevöintiin liittyvät viranomaisvaatimukset ja pätevöinnin pääperiaatteet on kuvattu STUK:n ohjeessa YVL3.8. Pätevöinnin käytännön toteutuksen eri vaiheet ja niihin liittyvä ohjeistus selviävät pätevöintiprosessin kuvauksesta, joka on luettavissa Inspecta Sertifioinnin wwwsivuilta. 5 Johto- ja tukiryhmän kokoonpano ja toiminta 5.1 Johtoryhmä Ydinvoimalaitosten luvanhaltijat perustavat johtoryhmän ja nimeävät sen jäsenet. Johtoryhmässä ovat edustettuina Fortum, TVO, VTT, ydinvoimalaitostarkastuksia suorittavat tarkastusyhtiöt ja STUK. Johtoryhmän sihteerinä toimii Inspecta Sertifioinnin edustaja. Johtoryhmän kokoonpano vahvistetaan vuosittain. Johtoryhmän tehtävät ovat: Pätevöintiin liittyvän kansallisen ohjeen Yleiset periaatteet (SP-1) hyväksyntä Pätevöintitoiminnan valvonta ja kehittäminen Toimintaedellytysten hallinta/vuosisuunnitelman laatiminen resurssien riittävyyden varmistaminen tarpeellisten kehityshankkeiden koordinointi ja käynnistäminen tarvittavien koekappaleiden saatavuuden varmistaminen Tukiryhmän nimeäminen 5.2 Tukiryhmä Käytännön pätevöintityötä ohjaa johtoryhmän nimeämä ja sen alaisuudessa toimiva tukiryhmä, jossa ovat edustettuina: Fortum, TVO, tarkastusyhtiöt, VTT, Posiva, Inspecta Sertifiointi, STUK

4 Yleiset periaatteet SP - 1 Versio: 1 4 (5) Tukiryhmän tehtävät ovat: Pätevöintien resurssien ja priorisointien kartoitus sekä seuranta Varmistaa pätevöintitoiminnassa tarvittavat Inspecta Sertifioinnin ulkopuoliset resurssit pätevöinteihin tarvittavat asiantuntijat koekappaleiden valmistus, vuokraus yms. YVL-tarkastajien koulutus/lisäpätevöinnit Pätevöintiprosessin ja pätevöintielimen tukeminen Kansallisen ohjeistuksen hyväksyntä Kehityksen seuraaminen ja osallistuminen ENIQ:n toimintaan Selvitysten teko ja ongelmakohtien esilletuonti johtoryhmän ratkaistavaksi ja päätettäväksi Tukiryhmään kuuluvat luvanhaltijoiden edustajat vastaavat pätevöinnissä käytettävän ohjeistuksen käsittelystä ja hyväksyttämisestä luvanhaltijan organisaatiossa. 6 Pätevöintiä koskevan ohjeiston hallinta ja ylläpito Pätevöinnissä käytettävien ohjeiden ylläpidosta vastaa Inspecta Sertifiointi ja ohjeisiin tehtävät muutokset hyväksyy tukiryhmä. Ohjeluettelo on liitteenä 3. Voimassaolevat ohjeet ovat tulostettavissa Inspecta Sertfioinnin kotisivuilta. Ohjeiden etulehdeltä näkyy ohjeen voimaantulopäivä. Inspecta Sertifiointi arvioi vuosittain ohjeet ja niiden uusimistarpeen. 7 Luottamuksellisuus ja salassapito Tarkastusten pätevöintiin osallistuvilta yrityksiltä tai henkilöiltä, jotka saavat käyttöönsä luottamuksellista aineistoa Inspecta Sertifiointi kerää vakuutukset salassapidosta. Pätevöintielimen ja johtoryhmän on käsiteltävä kaikki pätevöinnit luottamuksellisina siten, ettei yksityiskohtaisia tietoja anneta toiminnan ulkopuolisille. Tiedot sokkokoekappaleista säilytetään siten, että niistä ovat tietoisia vain kappaleet valmistuttanut yhtiö ja erikseen määritellyt henkilöt. Inspecta Sertifiointi pitää koekappaleista luetteloa ja yksityiskohtaiset vikatiedot sisältäviä kuvauksia vikakarttoineen. Sokkokappaleet ja niiden tiedot säilytetään Inspecta Sertifioinnin toimesta tiloissa, joihin ulkopuolisten pääsy on rajoitettu. Koekappaleita ei saa käyttää muuhun toimintaan ilman kappaleen omistavan luvanhaltijan lupaa. Luvanhaltijan hallussa olevat koekappaleet säilytetään vastaavalla tavalla. Pätevöinneistä muodostuvan pätevöintiaineiston yhdet kappaleet säilytetään Inspecta Sertifioinnissa. Tämän aineiston osalta vain pätevöinnin toimeksiantaneella luvanhaltijalla on oikeus antaa sille julkaisulupa.

5 Yleiset periaatteet SP - 1 Versio: 1 5 (5) 8 Valitusmenettely ja epäselvyyksien ratkaiseminen pätevöintiasioissa Henkilö tai yhtiö, joka katsoo tulleensa väärin kohdelluksi, voi valittaa siitä johtoryhmälle. Valitus on tehtävä aina kirjallisesti. Johtoryhmä voi käsitellä asian kokouksessaan tai asettaa ryhmän, joka tutkii asian. Lopullisen päätöksen tekee johtoryhmä. Jos pätevöinnin suorituksessa tai asiakirjoissa ilmenee sellaisia epäselvyyksiä, ettei pätevöintielin voi niitä ratkaista sen on saatettava asia tukiryhmän käsittelyyn. Lopullisen päätöksen tekee johtoryhmä tukiryhmän selvityksen perusteella. Luvanhaltijan edustaja tukiryhmässä toimittaa valitukset tiedoksi laadunhallintaorganisaatiolleen. 9 Pätevöintien valvonta ja peruuttaminen Pätevöityjen menettelyjen valvontaa suorittavat luvanhaltijat määräaikaistarkastusten yhteydessä siten, että jos havaitaan jonkun tarkastajan tai ohjeen/menettelyn toimivan huonosti, asiasta ilmoitetaan Inspecta Sertifioinnille. Pätevöintielimen on tällöin käsiteltävä asia ja päätettävä jatkotoimenpiteistä, joita voivat olla lisäkokeet, pätevyysalueen rajausten muutos tai pahimmassa tapauksessa pätevöinnin peruuttaminen.. 10 Laatuauditoinnit ja katselmukset Johtoryhmä suorittaa kokouksessaan kerran vuodessa laatukatselmuksen, jossa todetaan Inspecta Sertifioinnin suorittaman arvioinnin perusteella ohjeiston riittävyys, suoritettujen pätevöintien suoritus ohjeistuksen mukaan pistokoemaisten auditointien perusteella ja mahdolliset valitukset. Inspecta Sertifioinnin edustaja tekee esityksen vuotuisista audit-toiminnoista. Esitys käsitellään ja hyväksytään johtoryhmän kokouksessa. Lisäksi luvanhaltijat tekevät QA-auditointia omien laadunvarmistuskäytäntöjensä mukaisesti. Liitteet Liite 1. Pätevöintiorganisaatio Liite 2. Pätevöinnissä käytettävä sanasto Liite 3. Voimassaolevien ohjeiden luettelo

6 Yleiset periaatteet LIITE 1 SP - 1 Versio: 1 1 (1) PÄTEVÖINTIORGANISAATIO JOHTORYHMÄ FORTUM TVO STUK TUKIRYHMÄ INSPECTA SERTIFIOINTI TARKASTUS- YHTIÖT (pätevöitävät) ASIAN- TUNTIJA- JÄSENET PÄTEVÖINTI- ELIN

7 Yleiset periaatteet LIITE 2 SP - 1 Versio: 1 1 (5) Liite 2. Pätevöinnissä käytetty sanasto Avoimella kokeella (Open Trial) tarkoitetaan sellaista pätevöitävällä tarkastusjärjestelmällä tehtävää pätevöintielimen valvomaa käytännön koetta, jossa tarkastajille on ennakkoon annettu tietoja tarkastettavan koekappaleen vioista. Suorituskyvyn osoituksella (Capability statement) tarkoitetaan teknistä perustelua yksikertaisempaa suorituskyvyn osoitusta. Fysikaalisilla perusteluilla (Physical Reasoning) tarkoitetaan teknisen perustelun osaa, joka sisältää koottuina yksityiskohtaiset laadulliset syyt määrätyn rikkomattomien tarkastusten ratkaisumallin valinnalle. Havaitsemistavoitteella (Detection target) tarkoitetaan pienintä vikaa, joka tarkastusjärjestelmällä on havaittava. Mikäli pätevöinti koskee myös vian koon määritystä on tarkastusjärjestelmällä kyettävä myös määrittämään em. vika ja sen koko. Havaitsemistavoitteena olevan vikakoon tulee ensisijaisesti perustua rakenneanalyysin tuloksiin ja sen tulee olla yhtä suuri tai pienempi kuin pätevöintivika. Tavoitteena on valita havaitsemistavoite siten, että se on yhtä suuri kuin pätevöintivikakoko, josta on vähennetty koon määrityksen toleranssi. Hyväksymis- ja hylkäämisperusteilla (Pass/Fall Criteria) tarkoitetaan pätevöinnin arvosteluperusteita, jotka liittyvät koekappaleesta havaittujen vikojen lukumäärään, valevikojen lukumäärään, vikakoon- ja paikanmäärityksen tarkkuuteen ja muihin sellaisiin tekijöihin, jotka raportoidaan tarkastusten pätevöinnissä ja joiden perusteella arvioidaan onnistuminen tai epäonnistuminen. Hyväksymisstandardeilla (Acceptance Standards) tarkoitetaan STUKin hyväksymiä vikanäyttämien hyväksymisstandardeja tai muita asiakirjoja, joissa esitetyt raja-arvot ovat voimassa yleisesti tietyn tyyppisille laitteille tai niiden osille ottamatta huomioon kyseisen kohdan todellisia jännityksiä. Hyväksyttävällä vikakoolla (Acceptable defect) tarkoitetaan suurinta vikakokoa, joka voidaan määräaikaistarkastuksissa hyväksyä kyseisessä rakenteessa. Hyväksyttävä vikakoko voi perustua standardiin tai rakenteen laskennalliseen analyysiin. Keinovialla (Artificial defect) tarkoitetaan koekappaleeseen tarkoituksellisesti sijoitettua vikaa, joka poikkeaa fysikaalisilta ominaisuuksiltaan todellisesta viasta. Tavallisimmin työstämällä valmistettu ura, syvennys yms.

8 Yleiset periaatteet LIITE 2 SP - 1 Versio: 1 2 (5) Kirjaamisrajalla (Recording Level) tarkoitetaan näyttämälle asetettua raja-arvoa, jonka ylittävät näyttämät tulee kirjata tarkastuspöytäkirjaan. Käytännön kokeilla (Practical Trials) tarkoitetaan rikkomattoman tarkastuksen arviointia siten, että tarkastusta sovelletaan sellaisiin koekappaleisiin, joissa on vikoja. Laboratoriokokeella (Laboratory trial) tarkoitetaan käytännön kokeita, jotka tarkastusyhtiö on suorittanut ilman pätevöintielimen valvontaa, mutta dokumentoinut kuten avoimen kokeen Lähtötiedoilla (Input Information) tarkoitetaan niitä tietoja (tarkastuskohdetta, sen rakenneaineita, vikoja yms. kuvaavat olennaiset muuttujat), joiden tulee olla käytettävissä ennen tarkastusten pätevöinnin aloitusta. Mallintamisella (Modelling) tarkoitetaan rikkomattomien tarkastusten matemaattisten mallien käyttöä suorituskyvyn kvantitatiiviseen arviointiin osana teknistä perustelua. Muotonäyttämällä (Geometrical Indication) tarkoitetaan rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä saatua näyttämää tarkastuskohteen geometrisestä tai metallurgisesta rakenteesta. Muuttujatutkimuksilla (Parametric Studies) tarkoitetaan kokeellisia laboratoriotutkimuksia erilaisten olennaisten muuttujien yksittäisvaikutusten selvittämiseksi. Näyttämillä (Indication) tarkoitetaan vikanäyttämiä ja muotonäyttämiä. Olennaisilla muuttujilla (Essential Parameters) tarkoitetaan niitä vaikuttavia muuttujia, joilla on merkittävä vaikutus määrätyn tarkastuksen laatuun ja tulokseen. Niihin kuuluu lähtötietojen, tarkastusohjeen ja tarkastuslaitteistojen muuttujia. Pahimman tapauksen vioilla (Worst Case Defects) tarkoitetaan sellaisia vikoja ja tarkastuskohteen muotoja tai muita olennaisia muuttujia, jotka todennäköisesti edustavat suurimpia haasteita vikojen havaitsemiselle ja tarkalle koonmääritykselle kussakin lähtötietojen määrittämässä pätevöintitilanteessa käytettäessä määrättyä tarkastusjärjestelmää. Pätevöintiaineistolla (Qualification Dossier) tarkoitetaan pätevöinnin määrittelyn ja toteutuksen kannalta merkityksellistä, pätevöintikohtaisesti koottua aineistoa. Pätevöintiaineisto sisältää tiedot etsittävistä vioista, tarkas-

9 Yleiset periaatteet LIITE 2 SP - 1 Versio: 1 3 (5) tuskohteista ja -olosuhteista sekä tarkastusohjeet. Se sisältää myös pätevöintiohjeen ja pätevöinnin tulokset. Pätevöintielimellä (Qualification Body) tarkoitetaan sellaista riippumatonta asiantuntijaelintä, joka toteuttaa, arvioi ja todistaa pätevöintejä. Pätevöintijärjestelmällä (Qualification System) tarkoitetaan sellaista järjestelmää, johon kuuluvat menettelyohjeet ja hallinto pätevöintien hoitamista varten. Pätevöinnin lähestymistavalla (Qualification approach) Lähestymistavalla tarkoitetaan erilaisten pätevöintiin liittyvien toimenpiteiden yhdistelmää, joka tarvitaan halutun pätevöintitason saavuttamiseksi. Käsite sisältää sekä tarkastuksen teknisen vaikeuden tai uutuuden arvioinnin että halutun pätevöintitason huomioimisen. Pätevöintiohjeella (Qualification Procedure) tarkoitetaan järjestelmällisesti eteneviä sääntöjä, joilla kuvataan se, kuinka tietylle rakenteelle tehtävä tietty rikkomaton tarkastus tulee pätevöidä. Pätevöintitasolla (Qualification Level) tarkoitetaan pätevöitävän tarkastusjärjestelmän tarvitsemaa luotettavuuden vertailutasoa. Lähtötiedoissa määritettävän pätevöintitason valintaan vaikuttavat rakenteen vaurion ydintekninen riskimerkitys ja tarkastuksen osuus rakenteen vaurion todennäköisyyden alentamisessa. Ydintekniseen riskiin vaikuttavat rakenteen vaurion todennäköisyys ja seurausvaikutukset. Pätevöintitodistuksella (Qualification Certificate) tarkoitetaan tarkastusten n sääntöjen mukaisesti myönnettävää asiakirjaa, jossa todetaan saavutetuksi riittävä varmuus siitä, että tarkastuslaitteistot, ohjeet ja henkilöstö tai mikä tahansa niiden yhdistelmä pystyy tietyssä tarkastuksessa saavuttamaan kyseiselle tarkastukselle asetetut tavoitteet. Rajatuilla muuttujilla, jotka kattavat tietyn alueen (Essential Parameters within a Range; qualification to demonstrate the effectiveness of the inspection over the whole range), tarkoitetaan sellaisia olennaisia muuttujia, joiden koko vaihtelualueella tarkastus on pätevöitävä. Realistisella vialla (Realistic defect) tarkoitetaan koekappaleeseen tarkoituksellisesti sijoitettua vikaa, joka on tarkoitettu tuottamaan arvioitavana olevalla NDT- menetelmällä näyttämä, joka muistuttaa oikean vian synnyttämää näyttämää. Riskitietoisilla menetelmillä (Risk-informed methods) määräaikaistarkastusten yhteydessä tarkoitetaan todennäköisyyspohjaisen turvallisuusanalyysin tulosten yhdistämistä arviointeihin laitteiden ja rakenteiden vauriomekanismeista sekä vaurioiden sekundäärivaikutuksista. Silloin kun sovelletaan riskitietoisia menetelmiä

10 Yleiset periaatteet LIITE 2 SP - 1 Versio: 1 4 (5) ydinvoimalaitoksen laitteiden ja rakenteiden tarkastusohjelmien kehittämisessä ja laadinnassa, voidaan laitoksen ydinteknistä turvallisuutta parantaa ja tarkastustoiminnasta aiheutuvia säteilyannoksia pienentää siten, että kohdennetaan tarkastuksia tehokkaasti ja optimoidaan tarkastusvälejä. Riskitietoisella määräaikaistarkastusohjelmalla (Risk-informed inservice inspection, RI-ISI) tarkoitetaan sellaista ohjelmaa, jossa ohjeen YVL 3.8 mukaisten tarkastuskohteiden valinta kokonaisuudessaan perustuu riskitietoisten menetelmien käyttöön. RMS-arvo (Root mean square error) tarkoitetaan mittaustulosten neliöllistä keskivirhettä, joka lasketaan kaavasta: RMS = n i= 1 ( m t ) i i 2 n missä m i = mitattu vian koko ti = vian todellinen koko n = mitattujen vikojen lukumäärä Sokkokokeella (Blind Trial) tarkoitetaan sellaista pätevöitävällä tarkastusjärjestelmällä tehtävää pätevöintielimen valvomaa käytännön koetta, jossa tarkastajille ei ole ennakkoon annettu tietoja tarkastettavan koekappaleen vikojen lukumääristä, koosta, suuntautuneisuudesta eikä sijainnista. Tarkastusjärjestelmällä (Inspection System) tarkoitetaan kaikkia niitä rikkomattoman tarkastuksen osatekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tarkastuksen laatuun ja tulokseen, kuten tarkastuslaitteistoja ohjelmistoineen sekä tarkastusohjeita ja -henkilöstöä. Tarkastusjärjestelmän pätevöinnillä (Inspection Qualification) tarkoitetaan järjestelmän järjestelmällistä arviointia kaikin sellaisin menettelyin, joita tarvitaan varmistamaan luotettavasti tarkastusjärjestelmän vaatimusten mukainen toiminta todellisissa tarkastusolosuhteissa. Tarkastusten luotettavuudella (Inspection Reliability) tarkoitetaan tasoa, jonka tarkastusjärjestelmä saavuttaa vikojen havaitsemisessa ja määrityksessä valevikojen määrän pysyessä hyväksyttävänä sekä vikakokojen määrityksessä. Tarkastusohjeella (Inspection Procedure) tarkoitetaan sellaista tarkastuksen suoritustavan kirjallista kuvausta ja määrittelyä tietyssä tarkastustilanteessa, joka yksilöi olennaiset muuttujat ja määrittelee tarkkailtavat tekijät silloin, kun sovelletaan tarkastustekniikkaa vakiintuneiden standardien, ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

11 Yleiset periaatteet LIITE 2 SP - 1 Versio: 1 5 (5) Teknisellä perustelulla (Technical Justification) tarkoitetaan todisteaineistoa, jolla osoitetaan tarkastusjärjestelmän voivan saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Teknistä perustelua voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten perustelemaan koekappaleiden tai vikojen valintaa tai perustelemaan tarkastuslaitteiston muutoksen pätevyyttä toistamatta koko pätevöintiä. Alustavassa teknisessä perustelussa (Preliminary Technical Justification) esitetään valitut tarkastuksen vaikuttavat muuttujat. Tarkastuksen fysikaaliset perustelut esitetään siinä laajuudessa, että ne perustelevat tarkastusmenetelmän ja tekniikan valinnan. Alustava tekninen perustelu täydennetään pätevöinnin aikana lopulliseksi tekniseksi perusteluksi. Todellisella vialla (Real defect) tarkoitetaan vikaa, joka on syntynyt materiaaliin luonnollisella mekanismilla esim. valmistuksen tai laitoksen käytön aikana. Vaikuttavilla muuttujilla (Influential Parameters) tarkoitetaan niitä muuttujia, joilla voi olla vaikutusta määrätyn tarkastuksen laatuun ja tulokseen. Vakioiduilla muuttujilla, joilla on toleranssialue (Essential Parameters; value has to be fixed within a tolerance), tarkoitetaan sellaisia olennaisia muuttujia, joilla on tietyt kiinteät, vakioidut arvot ja toleranssialue. Valevialla (False Call) tarkoitetaan tarkastuskohteen ehjän alueen väärää arviointia vialliseksi. Vikanäyttämällä (Flaw Indication) tarkoitetaan rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä saatua osoitusta viasta.

12 Yleiset periaatteet LIITE 3 SP - 1 Versio: 1 1 (1) Liite 3. Pätevöinnin ohjeet Yleiset periaatteet SP 1 Pätevöintielin SP 2 Pätevöintiaineisto SP 3 Pätevöinnin lähtötiedot SP 4 Pätevöintiohjeen laatiminen SP 5 Teknisen perustelun laatiminen SP 6 Käytännön kokeet SP 7 Henkilöstön pätevöinti SP 8 Pätevöintien laajentaminen SP 9