Suomen ydinvoimateollisuudessa sovellettava rikkomattomien määräaikaistarkastusten

Transkriptio

1 1 (10) Suomen ydinvoimateollisuudessa sovellettava rikkomattomien määräaikaistarkastusten pätevöintijärjestelmä Pätevöintiohjeen laatiminen 1 Tarkoitus Laadinta ja hyväksyntä Laatimisvastuu Laatimisen edellyttämät asiakirjat Hyväksymismenettelyt Pätevöintitaso ja lähestymistapa Määrittäminen Pätevöintitaso Pätevöinnin lähestymistapa Huomioiminen pätevöintiohjeessa Pätevöintivaatimuksien asettaminen Vaatimusten määrittäminen tarkastusohjeen pätevöimiseksi Avoin koe Tekninen perustelu Vaatimusten määrittäminen laitteiston pätevöinnille Avoin koe Tekninen perustelu Vaatimusten määrittäminen henkilöstön pätevöinnissä Peruspätevyydet Käytännön kokeet Tekninen perustelu Arviointimenettelyjen kuvaaminen Tarkastusohjeen ja teknisen perustelun arviointi Tarkastuslaitteiston arviointi Tarkastushenkilöstön arviointi Käytännön kokeet Koekappaleet Lähtökohtia avointen koekappaleiden suunnitteluun Lähtökohtia sokkokappaleiden suunnitteluun Toteutus Pätevöintiohjeen sisältö...10 LIITE Muutokset edelliseen versioon: Kohtaa on muutettu. Muutokset on alleviivattu

2 2 (10) 1 Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoitus on antaa ohjeistusta pätevöintiohjeen laatimista varten. 2 Laadinta ja hyväksyntä 2.1 Laatimisvastuu Pätevöintiohjeen laatimisesta vastaa pätevöintielin. Saatuaan riittäviksi arvioimansa asiakirjat ja tiedot pätevöintielin on velvollinen suunnittelemaan pätevöinnin toteutuksen ja asettamaan sille vaatimukset, jotka se kirjaa pätevöintiohjeeksi. Pätevöintiohje tulee laatia ennen varsinaisten pätevöintitoimenpiteiden aloittamista. Jos pätevöinnin edetessä ohjeen suhteen ilmenee merkittäviä muutos- ja päivitystarpeita, pätevöintielin laatii ohjeesta uuden version. Pätevöinnin toteutuksessa tapahtuneet vähäiset poikkeamat pätevöintiohjeesta voidaan kuitenkin esittää arviointiraportissa. 2.2 Laatimisen edellyttämät asiakirjat Pätevöintielimellä tulee olla käytössään pätevöintiohjeen laatimista varten seuraavat tiedot ja asiakirjat: pätevöinnin lähtötiedot alustava tekninen perustelu tai vastaavat tiedot seuraavilta osin: yleiskuvaus tarkastusjärjestelmästä, alustava fysikaalinen perustelu, suunnitelma kokeellisen todisteaineiston tuottamiseksi, valmiit sekä suunnitellut koekappaleet, koekappaleita varten saatavilla olevat materiaalit alustava tarkastusohje tai vastaavat tiedot 2.3 Hyväksymismenettelyt Ennen pätevöintitoimenpiteiden aloittamista pätevöintiohje tulee hyväksyttää luvanhaltijalla. Luvanhaltija lähettää hyväksymänsä pätevöintiohjeen STUK:iin tiedoksi. Sama käytäntö koskee pätevöintiohjeen muutoksia ja päivitettyjä versioita.

3 3 (10) 3 Pätevöintitaso ja lähestymistapa 3.1 Määrittäminen Pätevöintitaso Luvanhaltija määrittää pätevöintitason ja kirjaa sen lähtötietoihin, mistä pätevöintielin saa sen annettuna, pätevöintiä ohjaavana tietona Pätevöinnin lähestymistapa Pätevöinnin lähestymistavan määrittää pätevöintielin. Lähestymistavan määritys tehdään pätevöintiohjeen laatimisen yhteydessä ja kirjataan pätevöintiohjeeseen lyhyiden perusteluiden kera. Määrityksessä käytetään termejä: monimutkainen (complex), yksinkertainen (simple). Tällöin arvioidaan sekä tarkastuskohde että -tekniikka. Jos toinen tai molemmat edellä mainituista katsotaan monimutkaiseksi, lähestymistapa on tällöin kokonaisuudessaan monimutkainen..pätevöintiohjeessa on esitettävä ja perusteltava menettelytavat pätevöinnin toteutuksesta erityisesti pätevöintikohteille, joiden pätevöintitasoa on alennettu huomioiden jäljempänä olevat taulukot Koska lähestymistavan määrittelyyn vaikuttavia tekijöitä on useita sekä tarkastuskohteen että -tekniikan osalta, edellytetään pätevöintielimen tarkastelevan käsillä olevaa pätevöintitehtävää riittävän monipuolisesti. Tällöin tulisi käydä läpi soveltuvin osin ainakin taulukossa 1 esitetyt näkökohdat. Taulukossa mainittuja vaihtoehtoja ei tule käsitellä kategorisina ehtoina vaan pätevöintielin harkitsee eri tekijöitä kokonaisuuksina oman asiantuntemuksensa pohjalta. Vaikka sekä tarkastuskohde että -tekniikka todetaan kokonaisuutena yksinkertaisiksi, saattaa pätevöintielin katsoa jonkin yksittäisen tekijän monimutkaiseksi ja siten vaativan asianmukaisen painotuksen pätevöinnin toteutuksessa.

4 4 (10) Taulukko 1. Lähestymistavan yksinkertaisuuteen/monimutkaisuuteen liittyviä tekijöitä ja esimerkinomaisesti niiden arviointiin liittyviä seikkoja. Tarkastuskohde Tarkastustekniikka Tekijä Yksinkertainen (simple) Monimutkainen (complex) Geometria päittäishitsi hitsikuvut poistettu säännöllinen rakenne hyvä luoksepäästävyys ei muotokaikuja säännölliset muotokaiut monimutkainen rakenne haittaavat hitsikuvut rajoitettu luoksepäästävyys muuttuva tarkastusgeometria vaihtelevia muotokaikuja Tarkastettava (hitsi)materiaali Viat Tarkastustekniikka suhteutettuna sovellutukseen (tarkastuksen vaikeusaste) havaitseminen koonmääritys Tarkastustekniikan uutuus Skanneriteknologia Tarkastuslaite (datan keräyksen ja analysoinnin hardware) Ohjelmistot ferriittinen hienorakeinen perusaine tavanomaisia helposti havaittavia sijainti tai suuntautuneisuus ei aiheuta ongelmia tunnetusti luotettava soveltamiseen ei liity tiedossa olevia epävarmuuksia matala vaatimustaso suorituskykyyn verrattuna perinteinen ja yleisesti käytetty tarkastusohjetta käytetty aikaisemmin aikaisemmin sovellettu yksinkertainen toteutus tunnettu yleisesti käytössä tunnettu yleisesti käytössä austeniittinen kaksimetallihitsi karkearakeinen suuntautunut kiderakenne epätavallisia vaikeasti havaittavia sijainti tai suuntautuneisuus ongelmallisia luotettavuus tuntematon tekniikkaan liittyy tiedossa olevia epävarmuuksia korkea vaatimustaso suorituskykyyn verrattuna uusi sovellus vähän käytetty tuntematon uusi skanneri vaativa toteutus uutuustuote tuntematon yksilöllinen konstruktio uutuustuote tuntematon yksilöllinen sovellus 3.2 Huomioiminen pätevöintiohjeessa Pätevöintitaso määrittää pätevöinnille asetettavan yleisen laajuuden, kattavuuden ja vaatimustason. Pätevöinnin lähestymistapa antaa pätevöintielimelle mahdollisuuden harkita pätevöintitoimenpiteiden määrää ja laajuutta sekä painottaa niitä tärkeiksi katsomilleen alueille. Normaalisti pätevöintiin kuuluvat osat huomioiden pätevöintitaso ja lähestymistapa on esitetty taulukossa 2.

5 5 (10) Taulukko 2. Pätevöinnin osat eritasoisissa pätevöinneissä. Taso Läh.tapa Tark.ohje Henkilöstö Laite 3 Monim. TJ, OT BT TJ, OT 3 Yksink. TJ, (OT) BT TJ, (OT) 2 Monim. TJ, (OT) BT TJ, (OT) 2 Yksink. TJ TJ (BT) TJ 1 Monim. TJ TJ (BT) TJ 1 Yksink. CS TJ TJ TJ - tekninen perustelu BT - sokkokoe (BT) - harkinnanvarainen sokkokoe OT - avoin koe (OT) - pätevöintielimellä on harkintavalta avoimen kokeen suhteen. Jos tekniikka tai kohde sisältää piirteitä, joiden suhteen pätevöintielin haluaa omakohtaisesti todeta tavoitteiden täyttymisen, voidaan avoimia kokeita teettää sopivaksi harkitussa laajuudessa. CS - (capability statement), teknistä perustelua yksinkertaisempi suorituskyvyn osoitus Pätevöinnissä käytettävien koekappaleiden osalta on taulukossa 3 esitetty yleiset periaatteelliset vaatimukset, kun huomioidaan pätevöintitaso ja kohteen monimutkaisuus. Koekappaleille ja niiden vioille asetettavia vaatimuksia on kuitenkin tarkasteltava eri tapauksissa huomioiden niiden kulloinenkin käyttötarkoitus. Taulukko 3. Koekappalevaatimukset. Kohteen monimutkaisuus Pätevöintitaso Yksinkertainen Suora, levymäinen kappale Keinoviat Monimutkainen Suora, levymäinen kappale Yleinen raerakenne Keinoviat Suora, levymäinen kappale Keinoviat Realistiset viat harkinnan mukaan Yksinkertaistettu geometria Raerakenne huomioitava, jos sen merkitys on keskeinen Keinoviat Realistiset viat harkinnan mukaan Todellinen kohteen geometria tai tärkeimmät piirteet huomioitu Realistiset tai todelliset viat, täydennettynä keinovioilla Keinoviat, joiden soveltuvuus on perusteltu teknisessä perustelussa Todellinen kohteen geometria Edustava raerakenne (koskee austeniittisia ja karkearakeisia materiaaleja) Pääosin realistiset tai todelliset viat, täydennettynä keinovioilla Keinoviat, joiden soveltuvuus on perusteltu teknisessä perustelussa

6 6 (10) Pätevöinnin lähestymistavan tulee näkyä pätevöinnin toteutuksessa ja pätevöintivaatimusten asettelussa. Pätevöintitapauksen arvioinnissa (taulukko 1) vaativiksi (monimutkaisiksi) katsottujen seikkojen tulee olla painotettu käytännön kokeiden ja/tai teknisessä perustelussa käsiteltäviksi vaadittavien asioiden osalta. Näin ollen pätevöinnin lähestymistavan määrittelyn seurauksena voidaan asettaa yksityiskohtaisia painotuksia suuntaamaan teknistä perustelua ja kokeita. Esimerkiksi, jos kohteen hitsi on vaikeasti tarkastettava (kaksimetallihitsi tms.) tai tarkastustekniikka on uusi, tulisi tekniikan kyvystä havaita viat saada avoimessa kokeessa ja/tai teknisessä perustelussa pitävä osoitus. Jos taas esimerkiksi kohteen geometria on vaativa tai skannausjärjestely muuten on monimutkainen, tulisi avoimessa kokeessa ja teknisessä perustelussa painottaa skannerin toiminnan arviointia ja kokeita todenmukaisella mallineella vaikka itse tarkastustekniikka olisi helppo. 4 Pätevöintivaatimuksien asettaminen Pätevöintivaatimukset tulee asettaa siten, että pätevöintielin saa riittävän osoituksen siitä, että tarkastusjärjestelmä täyttää sille lähtötiedoissa asetetut tavoitteet. Vaatimuksina tulee kirjata mieluiten selviä kriteerejä, joiden täyttyminen voidaan pätevöinnissä todeta ja sen mukaisesti pätevöinnin tulleen tietyltä osin hyväksytyksi / hylätyksi. Vaatimuksia tulee asettaa sekä käytännön kokeiden että teknisen perustelun suhteen. Kokeiden osalta on määritettävä tarpeelliseksi katsottavat kokeet (avoimet ja sokko) ja kuvattava edelleen niiden laajuus ja toteutustapa kohdassa Käytännön kokeet. Teknisen perustelun suhteen voidaan asettaa vaatimuksia käsiteltävien asioiden, tehtäväksi vaadittavien laboratoriokokeiden, tulosten esittämislaajuuden ja yksityiskohtaisuuden yms. suhteen. Tarkoituksena on, että pätevöintielin kykenee osaltaan ohjaamaan myös teknisen perustelun valmistelua siten, että se saa todisteita niistä asioista, jotka se katsoo tärkeiksi. 4.1 Vaatimusten määrittäminen tarkastusohjeen pätevöimiseksi Avoin koe Pätevöintielimen tulee määritellä toteutettavat avoimet kokeet koekappaleineen. Kokeiden hyväksymiselle tulee antaa kriteerit. Kriteereiden tulee ilmaista, mitkä viat tulee havaita ja mikä on havaitsemisen toteamiselle asetettu ehto. Samoin vikojen koonmäärityksen osalta tulee antaa täsmälliset hyväksymiskriteerit. Lähtökohtana tulee pitää, että kaikki havaitsemistavoitetta vastaavat ja sitä suuremmat tai muuten helpommin havaittavissa olevat viat tulee havaita avoimessa kokeessa. Poikkeuksia voitaneen sallia vain hyvin perustelluista syistä. Periaatteena tulisi pitää, että tarkastusohje ilmaisee kriteerit vian havaitsemiselle (raportoinnille) niin selvästi, että vian havaitseminen voidaan avoimessa kokeessa todeta tarkastusohjeen kriteerien perusteella. Pätevöintielin voi tarvittaessa asettaa vikojen havaitsemiselle lisäehtoja.

7 7 (10) Koonmäärityksen osalta tulee ilmaista sovelletaanko sallittua koonmäärityksen virhettä sellaisenaan vai lasketaanko lopullinen arvioitava virhe summana useista koonmäärityksistä tietyllä menetelmällä Tekninen perustelu Yleiset vaatimukset teknisen perustelun osalta koskien sisältöä, asioiden esittämistä jne. on esitetty YVL 3.8:ssa ja ohjeessa Teknisen perustelun laatiminen (SP-6) ja niihin voidaan lyhyesti viitata teknisen perustelun normaalien vaatimusten osalta. Pätevöintiohjeessa tulisi ilmaista seikat, jotka vaativat erityistä painotusta teknisessä perustelussa. Tällaisia seikkoja pätevöintielin saattaa todeta esimerkiksi lähestymistapaa koskeva harkinnan yhteydessä (taulukko 1). Vaatimuksia voidaan asettaa esimerkiksi tiettyjen koekappaleiden sisällyttämiseksi laboratoriokokeisiin, laboratoriokokeiden tulosten analysointitavan suhteen, raakadatan luovuttamiseksi pätevöintielimelle, laskelmien tai muiden teoreettisten tarkastelujen esittämiseksi. 4.2 Vaatimusten määrittäminen laitteiston pätevöinnille Avoin koe Pätevöintielimen tulee määritellä tarvittavat kokeet eri laitteistokokonaisuuksille, joille se katsoo avoimet kokeet tarpeellisiksi samalla huomioiden mukaan sisällytettävät osat. Lisäksi on määriteltävä tarvittavat koekappaleet ja/tai mallineet. Kokeiden suoritustapa ja yksityiskohtainen suunnitelma kokeista sisällytetään kohtaan Käytännön kokeet. Hyväksymisen ehtona olevat kriteerit tulee kirjata yksikäsitteisesti Tekninen perustelu Pätevöintielin voi kirjata vaatimuksiksi perustelut ja todisteet, jotka se edellyttää esitettävän osana teknistä perustelua. Tällaisia voivat olla esimerkiksi aikaisemmat hyväksynnät, osoitukset käytön laajuudesta, valmistajan tai käyttäjän suorittamat dokumentoidut testit, sisäiset laadunvarmistusmenettelyt, tehtyjen muutosten määrä ja laatu verrattuna aikaisempaan versioon jne. 4.3 Vaatimusten määrittäminen henkilöstön pätevöinnissä Peruspätevyydet Pätevöintiohjeeseen kirjataan henkilöstö- tai tehtäväryhmittäin vaadittavat peruspätevöinnit, koulutus- ja kokemusvaatimukset.

8 8 (10) Käytännön kokeet Henkilöiden pätevöintiin liittyvät kokeet toteutetaan pääsääntöisesti sokkokokeina (katso taulukko 2). Poikkeuksena ovat pätevöinnit, joissa koekappaleiden laadulla ei ole merkitystä. Tällaisten pätevöintien yhteydessä henkilöiden osalta pätevyys ja osaaminen voidaan todeta avointenkin kokeiden avulla. Esimerkkinä mainittakoon tarkastusdatan keräämiseen osallistuvien operaattorien pätevöinti. Pätevöintiohjeeseen kirjataan henkilöstö- tai tehtäväryhmät, joiden osalta edellytetään sokkokokeita tai avoimia kokeita. Samalla määritellään kokeiden luonne (tarkastuksen suoritus, datan analysointi jne.). Koekappaleet ja yksityiskohtaisemmat toteutussuunnitelmat kirjataan kohtaan Käytännönkokeet. Sokkokokeiden hyväksymiskriteerit tulee kirjata pätevöintiohjeeseen vikojen havaitsemisen, koonmäärityksen ja valevikojen osalta Tekninen perustelu Jos henkilöstön pätevöinnissä käytetään hyväksi tai laajennetaan aikaisemmin hankittuja pätevyyksiä, voidaan niitä koskeva dokumentointi ja perustelut liittää osaksi teknistä perustelua. Tällöin tekniselle perustelulle voidaan asettaa vaatimuksia esitettävien todisteiden (pätevyyksien osoittamiseen käytettävät asiakirjat) ja perusteluiden suhteen. Tyypillinen vaatimus perusteluille on, että tulee selvittää yhtäläisyydet ja erot niiden tarkastuksen välillä, joiden puitteissa henkilöstön pätevöintiä ollaan laajentamassa. 5 Arviointimenettelyjen kuvaaminen Arviointimenettelyjen avulla kuvataan, miten vaatimusten täyttyminen tullaan käytännössä toteamaan ja millaisia arviointiprosesseja sovelletaan. Arviointimenettelyt voidaan esittää samassa yhteydessä pätevöintivaatimusten kanssa. 5.1 Tarkastusohjeen ja teknisen perustelun arviointi Tarkastusohjeen ja teknisen perustelun arviointimenettelyt normaaleissa pätevöintitilanteissa on kuvattu ohjeessa Pätevöintielin (SP-2). Pätevöintiohjeessa voidaan viitata tähän ohjeistukseen. Mikäli pätevöinnissä sovelletaan poikkeuksellisia arviointitoimenpiteitä, ne kirjataan pätevöintiohjeeseen. 5.2 Tarkastuslaitteiston arviointi Kuvataan laitteiston arvioinnissa käytettävät menetelmät ja miten asetettujen vaatimusten täyttyminen todetaan. 5.3 Tarkastushenkilöstön arviointi Kuvataan lyhyesti, miten peruspätevyys ja koulutus tarkistetaan. Miten ja minkä tyyppisiä kokeita järjestetään. Avointen ja sokkokokeiden osalta voidaan viitata kohtaan Käytännön kokeet.

9 9 (10) 6 Käytännön kokeet Pätevöintielimen tulee laatia käytännön kokeista yksityiskohtainen suunnitelma pätevöintiohjeeseen. Suunnitelmassa määritellään ja kuvataan käytettävät koekappaleet ja toteutettavien kokeiden toteutustapa. Kokeiden suunnittelussa tulee huomioida lähtökohtina lähtötiedot, pätevöintitaso ja lähestymistapa. 6.1 Koekappaleet Kokeissa käytettävät koekappaleet kuvataan ja piirustukset esitetään liitteenä. Avointen koekappaleiden osalta kaikki vikoja koskevat tiedot ilmoitetaan. Sokkokappaleiden osalta vikatiedot kootaan erilliseen asiakirjaan, johon pätevöintiohjeessa viitataan Lähtökohtia avointen koekappaleiden suunnitteluun Kooltaan havaitsemistavoitetta vastaavia vikoja tulee olla vähintään 3-5 kpl. Koko voi vaihdella jonkin verran havaitsemistavoitteen molemmin puolin (ohjeellisesti ± %). Jos tarkastettavassa tilavuudessa on useita toisistaan poikkeaviksi katsottavia vikojen sijaintialueita (esimerkiksi: sisäpinta, ulkopinta, sisäiset viat), tulee periaatteessa kuhunkin sijoittaa edellä mainitut vikamäärät. Vikojen kallistus- ja vinouskulmat ja sijoittelu tarkastustilavuuteen tulee huomioida siten, että pahimman tapauksen vika on riittävässä määrin edustettuna, ohjeellisesti noin kaksi kutakin tapausta kohti. Kuitenkaan kaikkia havaitsemista vaikeuttavia tekijöitä ei tarvitse asettaa samalle vialle Lähtökohtia sokkokappaleiden suunnitteluun Vikojen havaitsemista koskevaa koetta varten koekappaleissa tulisi olla käytettävissä vähintään 5-10 vikaa. Vikojen tulisi olla "tyypillisiä", havaitsemistavoitetta vastaavia ja sitä helpommin havaittavia vikoja. Pahimman tapauksen vikoja tulisi käyttää vain poikkeustapauksissa. Vikojen koon ja sijainnin suhteen tulee esiintyä riittävää vaihtelua. Koonmääritystä varten tulee jokaiselle kokelaalle voida osoittaa vähintään 5 koonmääritystehtävää. Vikojen kokojen tulisi vaihdella tarkastuskohteen vikojen todennäköisellä vaihtelualueella alkaen havaitsemistavoitteesta. 6.2 Toteutus Pätevöintielin suunnittelee käytännön kokeiden toteutuksen ja kuvaa sen pätevöintiohjeessa. Varsinkin laajempien käytännön kokeiden toteutuksen osalta on syytä laatia työsuunnitelma, jonka mukaisesti tarkastukset (luotaukset), datan analysointi, eri osuuksien valvonta jne. toteutetaan käytännössä. Tarvittavien tilojen, laitteiden, henkilökunnan ja muiden järjestelyjen suhteen voidaan pätevöintiohjeessa esittää vaatimuksia. Kokeisiin varattava aika tulisi myös ilmaista ja suunnitella eri osiin käytettävät aikamäärät.

10 7 Pätevöintiohjeen sisältö Pätevöintiohjeessa tulee käsitellä ainakin kohdat, jotka on esitetty liitteessä 1 esitetyssä sisällysluetteloesimerkissä. 10 (10)

11 pätevöintijärjestelmä Pätevöintiohjeen laatiminen LIITE 1 SP - 5 Versio: 0 1 (1) Liite 1. Esimerkki pätevöintiohjeen sisällysluettelosta Kursiivitekstit kuvaavat eri kohtien asiasisältöä. 1. Johdanto 2. Yhteenveto lähtötiedoista 2.1 Pätevöinnin kohde Tarkastuskohde, tarkastusohje, henkilöstö, laitteisto, tarkastusyhtiö 2.2 Vaatimukset tarkastuksen suorituskyvylle Havaitsemistavoite, koonmääritystarkkuus, laitteistovaatimukset 3. Pätevöinnin lähestymistapa ja painotukset 3.1 Pätevöintitaso ja lähestymistapa Pätevöintitason toteaminen Pätevöintitapauksen analysointi ja lähestymistavan määrittely 3.2 Painotukset Teknisen perustelun ja käytännön kokeiden painotus Muut painotukset 4. Pätevöintivaatimukset ja arviointimenettelyt 4.1 Tarkastusohjeen pätevöinti Kriteerit Arviointimenettelyt 4.2 Tarkastuslaitteiston pätevöinti Kriteerit Arviointimenettelyt 4.3 Tarkastushenkilöstön pätevöinti Kriteerit Arviointimenettelyt 5. Käytännön kokeet 5.1 Koekappaleet Koekappaleiden kuvaus 5.2 Kokeiden toteutus Suunnitelma toteutuksesta 6. Muut huomioitavat seikat Tapauskohtaisesti voidaan lisätä muita tarvittavia kohtia 7. Viitteet Dokumentit, joita on käytetty lähteinä Dokumentit, joihin viitataan