Erikoissairaanhoidon palvelujen tarjontaa ohjaavia tarve- ja kysyntänäkymiä. Jouko Isolauri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Transkriptio

1 Erikoissairaanhoidon palvelujen tarjontaa ohjaavia tarve- ja kysyntänäkymiä Jouko Isolauri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

2 Tarve ja kysyntä eivät välttämättä ole sama asia tarve/ hoidon indikaatiot ( Käypä Hoito, yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet) tarve yksilön kokemana, vaihtelee (hoitoon hakeutumisen perinne, kulttuuri, koulutustausta jne) kysyntä; terveydenhuolto on tarjontavetoinen sektori

3 Elektiiviset kirurgiset toimenpidejaksot / 1000 asukasta vuonna 2008 sairaanhoitopiireittäin Itä-Savon shp Varsinais-Suomen shp Länsi-Pohjan shp Pohjois-Savon shp Satakunnan shp Pohjois-Karjalan shp Päijät-Hämeen shp Pohjois-Pohjanmaan shp Kymenlaakson shp Keski-Pohjanmaan shp Pirkanmaan shp Etelä-Karjalan shp Lapin shp Kanta-Hämeen shp Kainuun shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp HUS Ahvenanmaa Vaasan shp Keski-Suomen shp YHTEENSÄ 66 Sairaanhoitopiirillä tarkoitetaan potilaan kotikunnan mukaista sairaanhoitopiiriä hoitopaikasta riippumatta Lähde: THL, Tilastoraportti 21/2009, Toimenpiteelliset hoitojaksot 2008

4 Mitä tästä pitäisi ajatella? Keski-Suomessa on päätetty panostaa erityisen vähän operatiiviseen toimintaan ja Itä-Savossa, Varsinais- Suomessa ja Pohjois-Savossa erityisen paljon? Jos näin on päätetty niin miksi? on sovellettu huolellisesti olemassa olevia ohjeita? on noudatettu talon tapaa?

5 Mitä tästä pitäisi ajatella? on ollut tai ei ole ollut resursseja? en ole koskaan nähnyt tällaista tilastoa, joten on jatkettu niin kuin ennekin? kansalaiset eivät ole lähimainkaan tasa-arvoisessa asemassa suhteessa sairastavuuteen? erikoissairaanhoidon palvelujen tuotantoa ohjaavat paljolti muut asiat kuin tarve ja kysyntä, jos palveluita tarjotaan kysyntää on

6 Entä kiireellinen ja välttämätön hoito? 75% isojen sairaaloiden toiminnasta vähemmän eroja, mutta eroja on niissäkin esim. syövän hoito, kustannuksissa asukasta kohti huomattavat erot, mutta hoitotuloksissa ei juuri eroja ( Syöpäyhdistyksen tilastot) syövän hoidon kustannuserojen takana erot hoitoaktiviteeteissa vaikuttaako hoitoaktiviteettiin esim. väestön koulutustaso?

7 Lisääntyvä tarve ja kysyntä krooniset sairaudet syöpä vanhenemissairaudet, varaosat lihavuus diabetes

8 Kaikki syöpätaudit; Toteutuneet kustannukset vuonna 2004, asiantuntijoiden arvioihin perustuva ennuste vuodelle 2015 ja arvio kustannuksista vuonna 2020 Milj euroa Vuodeosastohoito 239,8 334,1 420 Avohoito 105,7 302,2 461 Lääkkeet 60,2 260,3 419 Tuottavuuskustannukset 118,4 147,0 179 Kuntoutus 4,0 6,8 10 Seulonta 10,4 19,1 26 YHTEENSÄ 528, , Lähde: STM selvityksiä 2010:6

9 Miehet Naiset Uudet syövät Miehet Naiset Syöpäkuolemat Lähde: Nordcan

10 Syöpä tulevaisuudessa syövän vaara kasvaa naisilla tupakkasyövät harvinaistuvat miehillä syöpäpotilaiden vuotuinen määrä ylittää vanhojen potilaiden osuus kasvaa syöpäkuoleman vaara pienenee 5-vuotiselossaololuvut paranevat potilaat elävät pitempään (paranevatko?) syöpä kroonistuu hoitoajat pitenevät syövän kanssa elävien määrä kasvaa kustannukset kasvavat (2x v. 2015) Lähde: Risto Sankila, Suomen Syöpärekisteri

11 Education, survival and avoidable deaths in cancer patients in Finland Even in a potentially equitable society with high health care standards, marked inequalities persist in cancer survival. Earlier cancer diagnosis and the ability to cope within the health care system may be a partly relevant explanation, but personal habits and lifestyles also have a role, particularly for the cancer patients mortality from other causes of death than cancer. A Pokhrel1, P Martikainen 2, E Pukkala 1, M Rautalahti3, K Seppä1 and T Hakulinen1 1 Finnish Cancer Registry, Institute for Statistical and Epidemiological Cancer Research, Pieni Roobertinkatu 9, FI-00130, Helsinki, Finland; 2 Department of Sociology, FI University of Helsinki, Helsinki, Finland; 3Cancer Society of Finland, Pieni Roobertinkatu 9, FI-00130, Helsinki, Finland Lähde: British Journal of Cancer 2010

12 Väheneekö joidenkin hoitojen tarve? sen huomaa yleensä vasta jälkikäteen mahahaava, eräät syövät, jotkut infektiot lääkehoito korvaa raskaampia hoitomenetelmiä potilaiden ja heidän omaistensa vastuuta on lisätty ja terveydenhuollon vastaavasti vähennetty

13 Lonkkamurtumat ja ennusteet 2030 Lähde: Yleislääkäri, 5/2008

14 Prosenttia Hoidontarpeen muutos (%) 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2010 kahden ikärakenteen muutokseen perustuvan ennustelaskelman mukaan Suomessa Miehet, ilman Naiset, ilman trendiä trendiä Miehet, trendi Naiset, trendi Hoitopäivät 29,1 20,5-22,3-28,2 Hoitojaksot 20,2 9 55,9 40,8 Työkyvyttömyyseläkkeet -4,9-3,6-10,1-8,9 Molemmissa ennustevaihtoehdoissa väestön määrän ja ikä- sekä sukupuolirakenteen oletetaan muuttuvan Tilastokeskuksen vuonna 1998 julkaiseman väestöennusteen mukaisesti. Hoitopäivät ja hoitojaksot: Terveydenhuollon laitoshoito, sisältää kaikki terveydenhuollon palvelualat. Ennuste ilman trendiä: oletetaan ikäryhmittäisten yleisyyslukujen pysyvän ennustekauden alun tasolla Trendin mukainen ennuste: oletetaan ikäryhmittäisten yleisyyslukujen kehittyvän samansuuntaisesti kuin jaksosta jaksoon Lähde: Luoto R, Laine M, Alha P, ym Terveys ja hoidontarve alueittain Suomessa

15 TUOTTAVUUDEN KEHITYS SOMAATTISESSA HOIDOSSA VUOSINA VSSHP:N SAIRAALAT YHTEENSÄ Ekvivalenttien suoritteiden määrä on kasvanut keskimäärin 0,79 % / vuosi, kun kirurgian sairaalan fuusion vaikutus vuonna 2004 poistetaan Reaalikustannukset 140, Tuottavuusindeksi (Panos-tuotos-suhde) Suoritemäärä 123,8 (Ekvival. hoitojaksot) % Hoidon vaativuus (Keskim. DRG-paino) 107, , Vesa Lamminen Lähde: Vesa Lamminen

16 Väestön ikääntymisen ja terveyspalveluiden kustannusten lisääntymisen yhteys Ennuste, jossa nykyinen palveluiden käyttö ekstrapoloidaan väestöennusteeseen Lamminen 1997: 0.7 % / v Häkkinen 2007: 2.2 % / v Ennuste, jossa kuoleman läheisyys otetaan huomioon Häkkinen 2007: 1.9 % / v Ennuste, jossa arvioidaan, että laitokseen joutumista voidaan myöhentää Häkkinen 2007: 1.6 % / v Lähde: Vesa Lamminen

17 Terveyden- ja vanhustenhuollon suhteellinen palvelutarve Keski-Suomessa, vertailualueilla ja koko maassa 2005 sekä ennuste 2015 ja 2025; koko maa 2005 on 1,00 1,60 1,40 1,20 1,00 1,04 1,18 1,34 0,95 1,06 1,20 1,12 1,29 1,47 1,04 1,21 1,41 1,07 1,27 1,48 1,00 1,13 1,29 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta KOKO MAA Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

18 2,50 Terveyden- ja vanhustenhuollon suhteellinen palvelutarve eräissä Keski- Suomen kunnissa ja Keski-Suomessa 2005 sekä ennuste 2015 ja 2025; koko maa 2005 on 1,00 2,00 1,83 2,01 1,50 1,00 1,00 0,90 1,15 1,15 1,35 1,55 1,54 0,89 1,06 1,23 1,41 1,61 1,51 1,34 1,29 1,18 1,07 1,04 0,76 0,50 0,00 Jyväskylä Jämsä Kuhmoinen Muurame Saarijärvi Äänekoski KESKI-SUOMI Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

19 180 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2008, indeksi: koko maa = Nettomenot, indeksi Muurame Nurmijärvi Siilinjärvi Ypäjä Äänekoski Sysmä Karstula Kuhmoinen Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi SHPn tarvevakioidut menot, indeksi Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

20 Pohjois-Karjalan shp Keski-Suomen shp Päijät-Hämeen shp Kymenlaakson shp Etelä-Pohjanmaan shp Satakunnan shp Kanta-Hämeen shp HYKS -sairaanhoitoalue Lapin shp Etelä-Savon shp Etelä-Karjalan shp Pohjois-Savon shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp Kainuun shp Keski-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut laskennalliset kustannukset/ asukas, indeksi koko maa=100 vuonna 2009 ja korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä vuonna 2008 Pirkanmaan shp Länsi-Pohjan shp Itä-Savon shp Vakioidut laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Kustannustiedot perustuvat tilinpäätöstietoihin, erikoisalojen toiminnallisiin tuloslaskelmiin ja sisäisiin kustannuslaskentaraportteihin. Alueellisessa tarkastelussa on mukana myös yksityissairaaloiden vuodeosastohoito sekä lähes koko yksityissektorin päiväkirurgia. Ei sisällä psykiatrian erikoissairaanhoitoa. Korkea-aste = ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet Lähde: THL, Benchmarking, Aluetietokanta; sekä Sotkat -ietokanta

21 Kokonaisnettomuutto sairaanhoitopiireittäin vuosina yhteensä Väestö 2009 Kuntien välinen Nettomaahanmuutto Kokonaisnettomuutto nettomuutto yhteensä 10 vuodessa % 2009 väestöstä Ahvenanmaa ,1 % Pirkanmaan SHP ,1 % Kanta-Hämeen SHP ,1 % Helsingin ja Uudenmaan SHP ,5 % Varsinais-Suomen SHP ,1 % Päijät-Hämeen SHP ,1 % Keski-Suomen SHP ,6 % Vaasan SHP ,6 % Pohjois-Pohjanmaan SHP ,3 % Etelä-Karjalan SHP ,0 % Kymenlaakson SHP ,5 % Etelä-Pohjanmaan SHP ,9 % Pohjois-Savon SHP ,2 % Pohjois-Karjalan SHP ,4 % Satakunnan SHP ,6 % Etelä-Savon SHP ,6 % Keski-Pohjanmaan SHP ,6 % Itä-Savon SHP ,9 % Lapin SHP ,7 % Länsi-Pohjan SHP ,2 % Kainuun SHP ,7 % KOKO MAA ,7 % Kokonaisnettomuutto on nettosiirtolaisuuden ja kuntien välisen nettomuuton summa. Lähde: Tilastokeskus

22 versus health care workforce per 1000 per population (xaxes) Lähde: OECD

23 The number of physicians per capita has increased in all OECD countries since 1990, except in Italy 2007 (or latest year available) (or nearest year) 1. Ireland, the Netherlands, New Zealand and Portugal provide the number of all physicians entitled to practise rather than only those practising. 2. Data for Spain include dentists and stomatologists. Lähde: OECD Health Data 2009

24 Across OECD countries, health expenditure has grown by slightly more than 4% annually over the past ten years Annual average real growth in per capita health expenditure, Lähde: OECD Health Data 2009

25 Kysyntä kasvaa, koska tarpeita luodaan tieto leviää valinnanvapaus kasvaa, annetaanko hoitoa samoin indikaatioin kuin oman alueen potilaille? kansakunta vaurastuu, omaa rahaa ollaan valmiita sijoittamaan terveyteen

26 Yhteenveto aikaisempaan tuotantoon ja pelkkään ikärakenteeseen perustuvat perustuneet arviot eivät kaikilta osin ole toteutuneet tilanne ei ole niin synkkä kuin edellä mainitulla tavalla arvioiden voisi päätellä vaatimustason nousu, potilaiden lisääntyvä liikkuvuus ja uudet menetelmät saattavat lisätä kysyntää

27 Miten selvitään lisääntyvästä palvelutarpeesta? lisää väkeä vai vähemmän väkeä? henkilöstön työpanoksen järkevämpi käyttö, nyt esim. poliklinikan sairaanhoitajan yhden päivän työajasta 2, 5 tuntia välittömään potilastyöhön, loput tähän valmistautumiseen E-hoito logistiikaltaan paremmat tilat kevyemmät menetelmät