OPTIMAALINEN PALVELUVERKKO - SIMULOINTITYÖKALU -LUONNOS

Transkriptio

1 OPTIMAALINEN PALVELUVERKKO - SIMULOINTITYÖKALU -LUONNOS Merja Salmi, Petteri Heino, Kristian Vepsäläinen Sosiaalitaito

2 SOTE2020 tehtäväksianto Tuloksena syntyy simulointityökalu, jolla kuvataan 1. Palveluiden nykytilanne sekä 2. luodaan 2-3 erilaista kuvausta alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden optimaalisesta palveluverkosta tulevaisuudessa. Kuvauksessa huomioidaan: 1. palveluiden saatavuus ja saavutettavuus tällä hetkellä sekä kuvata muutostarpeita vuoteen 2020 ja 2025 mennessä suhteessa väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. 2. mahdollisuuksien mukaan myös sähköisten ja liikkuvien palveluiden lisääntyvä käyttö sekä ennaltaehkäisevien ja peruspalveluiden painottuminen tulevaisuuden palvelurakenteessa.

3 Palveluverkkokuvauksen osa-alueet Toimipisteet: laaditaan skenaarioita eri palveluiden sijoittumisesta esim. kuinka suuri osa asukkaista saavuttaa palvelun tiettyjen kilometrimäärien etäisyydeltä/ (tietyn ajan sisällä), mikä olisi kunkin tuotantoyksikön optimaalinen koko => väestön peittävyys / palvelun saavutettavuus. Optimaalinen palveluverkko ja siihen liittyvien toimipisteiden vaikutusalueet esitetään kartta-aineistoina. Etäisyydet lasketaan tiekilometreinä (ja/tai palvelun saavutettavuutena ajan yksikössä). Optimointi tehdään palvelujen elämänkaarijaottelun pohjalta (lapsiperheet, työikäiset, erityisryhmät, ikäihmiset)

4 Palvelujen tuottajilta tarvittavat tiedot Tietolähteinä käytetään tarvittaessa julkisia rekistereitä, kuten Tilastokeskuksen, Kelan ja THL:n tietokantoja, aiemmin toteutettuja selvityksiä sekä organisaatioiden omia tietolähteitä ja arkistoja. Kunnilta / kuntayhtymiltä palvelujen tila tiedot toimipistekohtaisesti! Analyysissa sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmitellään elämänkaariajattelun mukaisesti (lapsiperheet, työikäiset, erityisryhmät ja ikäihmiset). Optimitilanteessa oleva tiedot: Käynti-, kustannus- ja henkilöstötiedot toimipiste- ja kuntakohtaisesti (paljonko kunnan asukkaat ovat käyttäneet muiden kuntien alueella olevia toimipisteitä ja mitä palveluja niissä) Tieto siitä, miten potilaita on lähetetty eri toimipisteiden välillä silloin kun alkuperäisessä toimipisteessä ei olla pystytty hoitamaan tarvittavaa asiaa. YRK (yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä)-väestötieto eri vuosilta => voidaan simuloida ihmisten muuttamista alueen sisällä YKR-väestöaineistoon yhdistetyt varallisuus- ja työmarkkina-asematiedot (näiden avulla voi simuloida yksityisten palveluiden ja työterveyshuollon käyttöä) Eri toimipisteiden eri toimintojen maksimikapasiteetit (esim. kuinka monta näytettä laboratorio voi maksimissaan ottaa tunnissa per työntekijä, kuinka monta röntgenkuvaa röntgen jne.) Siirrettävien palveluiden osalta tietoa teiden kantavuudesta (esim. painorajoitetut sillat, joka voi estää esimerkiksi linja-auton runkoon rakennetun toimipisteen viemisten tietyn asiakkaan luokse) Asiakkaan luokse vietävien palveluiden, kuten kotihoidon osalta, tietoa asiakkaiden sijainnista

5 Optimaalinen palveluverkko Luodaan yhdessä tilaajan kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon visiota ja strategiaa vuoteen 2025 =>linjataan optimoinnissa ja simulointityökalussa käytettävät lopulliset kriteerit ! (etäisyys km; toimipisteiden määrä; ikäryhmät) => mm. tulevaisuuden lähi- ja keskitettyjen palveluiden suhde, kotiin annettavat palvelut, omahoito, liikkuvat palvelut, palveluiden ulkoistaminen, palveluiden tuottavuuden tavoitteet, sähköiset palvelut. => alueellinen linjaus simulointityökalun tulosten analyysivaiheessa, kriteeristö? (numeraalinen) => Näiden pohjalta tehdään simulointityökalu ja laaditaan vaihtoehtoisia malleja optimaalisesta palveluverkostosta em. kriteerien perusteella! => Hyvinvointikeskukset / palvelutoimipisteet eivät välttämättä säätele yksittäisten palvelujen tuotantopaikkaa (esim. lasten hyvinvointikeskus vs. päiväkoti)

6 Optimaalinen palveluverkko Nykytilan kuvauksen ja strategisten linjausten sekä kriteerien asettamisen jälkeen optimoidaan palveluverkko => simulointityökalu. skenaarioita alueen sosiaali- ja terveydenhuollon optimaalisesta palveluverkosta vuosina 2020 ja => skenaarioiden tarkkuus ja laajuus rajautuu käytössä olevan primaaritiedon määrään ja laatuun => yhtenäisen tiedon maksimi rajaa simulointityökalun käytössä olevan tiedon (vain se tieto, joka on tuotettu koko alueelta samanmuotoisena, voidaan käyttää simuloinnissa hyväksi) Simuloinnissa käytettävät kriteerit määritellään yhdessä käyttöliittymä tehdään lopullisen tietovarannon pohjalta => voidaan tehdä vasta kun kaikki tieto on tallennettu ja käytössä

7 Taustalla oleva aineisto Väestötiedot (YKR-väestötiedot tilanteella ja wgs84-koordinaatistossa muuttujina ikä ja sukupuoli 250 m x 250 m kokoisin ruuduin) Toimipistekohtaiset käyntimäärä, henkilöstö ja taloustiedot (Saarikka, epätasaisesti kunnista) => excel-tiedonkeruu alueelle, tarkistettu uusi versio lokakuun alussa. Keskustelu tiedon sisällöstä, laadusta ja tietolähteistä 9-10/2015. Marraskuun kokouksessa sovittu, että tiedot toimitetaan marraskuun 2015 lopussa. Tämän jälkeen tarkennus, että Tietoja toimitettu eri asiakirjamuodoissa vielä vko 1/2016. Sotkanetin ja Kelaston aineisto Suunnitelma liite Tarkemmin eri tiedonlouhinta-algoritmien käyttöön voi ottaa kantaa siinä vaiheessa, kun kaikki data on kerätty ja datan koostumus, määrä ja muut laatutekijät ovat tiedossa. Simulointityökalu rakentuu käyttöön tuotetun tietovarannon päälle; siten lopullinen versio työkalusta on mahdollista rakentaa kun tiedontuottaminen on lukittu

8 Simulointityökalun käyttö Käyttäjä voi valita tarkasteltavan ikäryhmän tai palvelun ja etäisyyden (km) / eri toimipisteiden määrillä kuhunkin palveluun. Tämän jälkeen ohjelma laskee saavutettavuusasteet eri määrälle toimipisteitä ja piirtää ne kartalle Halutessaan pisteiden sijainnin tulee painaa piirrä kartalle - painiketta (koska taustalla ei ole olemassa olevien palvelujen toimipaikkojen osoitteita, ko. piste on maantieteellinen optimi) Käyttöliittymä lopuksi

9 Simuloinnin rajoitteet käytännössä hakua tai syöttöä 24 tunnin aikana (Tämä rajoitus johtuu GoogleMapsista / ei käytännön merkitystä) Taustamuuttujina ikä ja sukupuoli, ei muita väestötason muuttujia (johtuu simulointityökalun käyttöön alueelta tuotetusta datasta) Data vain yhdeltä/kahdelta vuodelta, joten pitkän aikavälin kehitystä ei voi ennustaa (johtuu simulointityökalun käyttöön alueelta tuotetusta datasta)voiko kerryttää???? Data koskee Keski-Suomea, reuna-alueilla olisi tarpeen huomioida myös naapurimaakuntien tarjoamat mahdollisuudet Etäisyydet huomioitu metreinä, ei aikana (käytössä olevan datan perusteella optimisijaintia ei voi kohdistaa olemassa olevaan osoitteeseen/toimipisteeseen (vaan se on maantieteellinen optimi), siksi matka-aikaa ei voi käyttää simuloinnin kriteerinä) Onhan se olemassa oleva sijainti?

10 Kehittämismahdollisuudet Runsaasti kehittämismahdollisuuksia primaaritiedon tarkkuuden ja laadun osalta =>käytännössä rajaton Väestön osalta mukaan esim. kieli, varallisuus-, koulutus- ja asuntotiedot Muun datan osalta esimerkiksi tietoa esim. potilas- /asiakasvirroista, palveluprosessin läpimenoaika / -kesto jne. Käyttöliittymän tekeminen monipuolisemmaksi (enemmän kriteerejä) Simulointi koko maakunnan sijasta alueiden osille (Saarikka, Wiitaunioni jne.) tai palvelukohtaisesti (elämänkaari) Liikkuvien palveluiden simulointi edellyttää sitä, että niiden merkitys perinteisten palvelujen täydentäjinä, korvaajina, lisääjinä on määritelty numeerisesti Sama koskee myös sähköisten palvelujen simulointia

11 Simulointi koko väestö 7 hyvinvointikeskusta Nykytila / saavutettavuus 89,8 % 2020 / saavutettavuus 90,3 % 2025 / saavutettavuus 92,2 % Hyvinvointikeskusten 7 sijainti, saavutettavuus noin 90 %, palvelusäde 40 km 40 km 40 km Hyvinvointikeskusten optimaalinen sijainti pysyy samana 40 km

12 Simulointi koko väestö 7 hyvinvointikeskusta Nykytila / saavutettavuus 89,8 % 2030 / saavutettavuus 92,5 % Hyvinvointikeskusten 7 sijainti , saavutettavuus noin ,5 %, palvelusäde 40 km 40 km 40 km

13 Simulointi koko väestö 20 hyvinvointikeskusta 2014 / saavutettavuus 92,6% 2020 / saavutettavuus 92,9% 2025 / saavutettavuus 93,3%?? 20 km 20 km 20 km Saavutettavuus kasvaa; vuodesta 2025 vuoteen 2020/nykyhetkeen yksi hyvinvointikeskuksen sijainnin muutos. Kivijärvi => Konginkangas. Äänekoski 3 (Konginkangas, Suolahti, Sumiainen) hyvinvointikeskusta.

14 Simulointi koko väestö 15 hyvinvointikeskusta 2014 saavutettavuus 90,2 % 2020 saavutettavuus 89,6 % 2025 saavutettavuus89,93 % 20 km 20 km 20 km 20 km

15 Simulointi pienet lapset Nykytila / saavutettavuus 90,8 % 2020 / saavutettavuus 91,4 % 40 km 40 km Lasten hyvinvointikeskusten saavutettavuus yli 90 % väestöryhmästä; saavutettavuussäde 40 km

16 Simulointi pienet lapset nykytila (hyvinvointikeskusten määrä säde) saavutettavuus 90,8 % saavutettavuus 92,1 % saavutettavuus 85,9 % 40 km 30 km 20 km Hyvinvointikeskuksia 6 Hyvinvointikeskuksia 9 Hyvinvointikeskuksia 9

17 Simulointi pienet lapset Nykytila / saavutettavuus 90,8 % 2030 / saavutettavuus 91,2 % Ei merkittäviä muutoksia; saavutettavuus kasvaa Hyvinvointikeskusten (6) saavutettavuus yli 90 %, palvelusäde 40 km

18 Simulointi - työikäiset Nykytila / saavutettavuus 90,6% Työikäisten hyvinvointikeskukset (7), palvelusäde 40 km, saavutettavuus 91 %

19 Simulointi yli 75 vuotiaat Hyvinvointikeskukset 8 => 20 Nykytila / saavutettavuus 90,2 % 2014 saavutettavuus 92,5 % 40 KM 20 KM Ikäihmisten hyvinvointikeskukset noin 90 %:n saavutettavuus edellyttää 8 toimipaikkaa, palvelusäde 40 km Ikäihmisten hyvinvointikeskukset 20 noin 93 %:n saavutettavuus, palvelusäde 40 km

20 Simulointi yli 75 vuotiaat 20 hyvinvointikeskusta 2014 / saavutettavuus 92,5 % 2020 / saavutettavuus 93,4 % 2025/ saavutettavuus 93,8 % 20 km 20 km 20 km

21 Simulointi yli 75 vuotiaat 20 hyvinvointikeskusta 2014 / saavutettavuus 92,5 % 2030 / saavutettavuus 93,9 % 20 km

22 Simulointi yli 75 vuotiaat 15 hyvinvointikeskusta 2014 / saavutettavuus 88,6 % 2020 / saavutettavuus 89,1 % 2025 / saavutettavuus 89,7 % 20 KM 20 KM 20 KM Ikäihmisten hyvinvointikeskukset noin 90 %:n

23 Simulointi yli 75 vuotiaat 15 hyvinvointikeskusta 2014 => / saavutettavuus 88,6 % 2030 / saavutettavuus 89,1 % 20 KM 20 km

24 Saarikka lastenneuvola Palvelukohtainen optimointi Saarikka / lastenneuvola marker V- => tarkoittaa kohtaa, johon väestön perusteella optimitavalla sijoitettaisiin neuvola (siis puhtaasti väestöperusteisella kriteerillä). marker P- => vastaavat paikkoja, joihin lastenneuvolat tulisivat tuon pisteytysfunktion avulla. Alempi P-kirjain sijoitetaan ensimmäisenä ja palvelisi käytännössä Saarijärveä ja Karstulaa (Karstulan ja Saarijärven paikkojen välillä ei ole merkittävää eroa, joten se osuu noin puoleen väliin, mutta hieman lähemmäksi Saarijärveä väestön takia. Karstula saa paljon lisää pisteitä siitä, että Kivijärven, Kyyjärven ja Kannonkosken asukkaat käyttävät myös sitä. Toinen optimi on karkeasti ottaen kolmion Kivijärvi, Kannonkoski, Karstula keskipisteestä vähän matkaa Kivijärven suuntaan. Tämä johtuu siitä, että Karstulan asukkaista merkittävä osa on jo tuossa aiemmassa P-pisteessä, joten se ei ole mukana kokopainollaan. Lisäksi Kivijärvi saa hieman paremmat pisteet kuin Kannonkoski, joten se vetää puoleensa näistä kahdesta enemmän tuota pistettä. Kyyjärvi on niin pieni ja siellä käy niin vähän asiakkaita, että se on kokonaisuuden kannalta lähes merkityksetön.

25 Saarikka ikäihmisten tehostettu palveluasuminen * erot eri toimipisteiden välillä pienemmät kuin neuvolaesimerkissä. * neliöiden suuri koko kertoo, että kyseessä on palvelu, jossa on enemmän suoritteita, enemmän henkilöstöä ja on kalliimpaa kuin lastenneuvola. * väestöoptimi on suunnilleen samassa paikassa kuin lastenneuvolan esimerkissä => palvelupisteet vaihtuvat * ensimmäinen on alempi P, jota vetää puoleensa Pylkönmäen piste. * samoin Kolkanlahden pisteet vetävät sitä poispäin Karstulasta. * ylempi P on mielenkiintoisempi, sillä siellä Kannonkoski saa koko joukon vähiten pisteitä ja täten optimi sijaitsee Kyyjärven ja Kivijärven välillä. * Kivijärvellä on kaksi toimipistettä, joten myös ne aiheuttavat vetoa. * syy miksi piste ei ole enemmän Kivijärven suunnassa on Karstula, joka vetää sitä lähemmäs itseään.

26 Saarikka -simulointi Saarikan simuloinnin taustalla olevat tiedot: 1) suoritemäärä niin yksityiskohtaisella tasolla kuin aineisto on antanut myöten 2) henkilöstömäärä niin yksityiskohtaisella tasolla kuin aineisto on antanut myöten 3) suoritekustannuksia 4) tietoa palvelujen käytöstä ristiin (jos ko. kunnan asukkaat käyttävät paljon muiden kuntien palveluita, on se pienentänyt ko. kunnan pistemäärää ja vastaavasti lisännyt sen kunnan pistemäärää, johon palveluita on käytetty) Esimerkiksi lastenneuvolan palveluissa kyyjärveläisten käynneistä 58 %:a on tehty Karstulassa ja vain 42 %:a omassa kunnassa. Vastaavasti Karstulan neuvola on ollut suurin vastaanottaja muiden kuntien asiakaskäyntejä tarkasteltaessa. Ko. neuvolan käynneistä 21 %:a on muiden kuin karstulalaisten käyntejä.

27 Simuloinnit per ppt:t Väestöryhmä Hyvinvointi- Palvelu keskusten määrä säde Koko väestö Alle 7 v Työikäiset Yli 75 -v Saarikka lastenneuvola 1 ikäihmisten palveluasuminen 1 Yhteensä

28 Tilanne Määriteltävä simuloinnin kriteerit => päätös