Matkaraportti Ahvenanmaa

Transkriptio

1 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Marjaosaamiskeskus Matkaraportti Ahvenanmaa Horti-Futuria hankkeen opintomatka marja- ja viinitiloille Jari Känninen & Markku Levy

2 Ohjelma: Ma Lähtö Suonenjoelta matkalla Piikkiöön, omakustanteinen lounas Tutustuminen MTT:n Piikkiöön puutarhatalouden tutkimusasemaan, erikoistutkija Saila Karhu ( ) Saapuminen Turkuun. Majoittuminen hotelliin Cumulus Turku, Eerikinkatu 30, Turku. Ti Aamiainen hotellissa. Huoneiden luovutus ja siirtyminen Linnasatamaan. Viking Linen Amorella lähtee Turusta klo ja saapuu Maarianhaminaan klo Laivamatkan aikana luentoja puutarhatuotannosta Tutustuminen Harry Söderbergin tilaan Gibbölvägen 349, Godby tilalla viljellään mansikkaa, vadelmaa, viinimarjoja ja maissia niin avomaalla kuin myös tunneleissa Fredrik Slotten tila Önningenby, viinirypäleiden viljely Majoittuminen Hotel Cikada, Hamngata 1, Maarianhamina, puh Maarianhaminan keskustassa. Ke Aamiainen hotellissa. Huoneiden luovutus Tutustuminen Ålands Hushållningssällskap Försökversamhetin koeviljelmään Jomala; koetilalla omenaa, viinirypälettä pensasmustikkaa ( Emilia Arola ) Tutustuminen Vesa Koiviston tilan omenan viljelyyyn, kolmen viljelijän yhteiseen markkinointiin, pakkaamoon ja kaasuvarastointiin Tutustuminen Stallhagenin olutpanimoon ja lounas Torbjörn Zettermanin omenatilalla Saltvikissa Ödkarbyssa Ahvenanmaan kiertoajelu Saapuminen Maarianhaminan Västra hamniin viimeistään klo Silja Serenade lähtee Maarianhaminasta klo Majoittuminen hytteihin. To Saapuminen Helsinkiin klo Paluu Suonenjoelle n. klo 17.00

3 Ryhmä marjayrittäjäkurssilaisia, marjan- ja omenanviljelijöitä kävi syyskuun lopulla tutustumassa Ahvenanmaan marja- ja omenantuotantoon. Maanantai Liikkeelle lähdettiin aamuvarhaisella Suonenjoelta Heikki Hännisen linja-autolla. Matkalla noukittiin matkaajia kyytiin keskisestä ja eteläisestä Suomesta ja suunnattiin kohti Piikkiötä tutustumaan MTT:n puutarhatutkimukseen. Piikkiössä meidät vastaanotti tutkimusmestari Jorma Hellsten. Tutustuimme marjatarhoihin jossa esillä oli sekä MTT:n lajikejalosteita että valintakokeissa olevia numerolajikkeita. Piikkiön Yltöisissä on ollut viljelyä niin kauan kuin Ruotsista löytyy verokirjoja. Tutkimusaseman koko on noin 100 ha, josta 25 ha peltoa puutarhatutkimuksen käytössä. MTT omistaa pellot, Metsähallitus metsät ja Senaattikiinteistöt rakennukset. Tutkimusaseman pihalla on myös Kaarinan sääasema. Tutkimustoiminta alkoi kun kuin professori Meurmann etsi puutarhatutkimukselle tilaa -20- luvulla. Meurmann oli ensimmäinen professori, hänen jälkeensä professoreina ovat toimineet Jaakko Säkö (n. 25 vuotta), Heimo Hiirsalmi (n. 10 vuotta) ja Risto Tahvonen noin 15 vuotta. Vierailu aikaan uutta johtajaa ei ollut valittuna, johtajan sijaisina vuorottelivat Marjatta Uosukainen ja Saila Karhu. haitannut mustikan punalaikkutauti. Ensin tutustuimme pensasmustikka aineistoon. Kokeissa on ollut vuosien mittaan 40-luvulta lähtien noin 80 lajiketta, joista MTT:n jalostamia uusia lajikkeita on 8. Mm Ainosta, Alvarista ja Sirosta löytyvät vielä alkuperäiset siementaimet jäljellä. Uudempia lajikkeita on mm Arto, joka on aiempia lajikkeita paremman makuinen noin metrin korkuinen pensas joka vaatii runsasta leikkausta sadontuottokyvyn säilyttämiseksi. Esillä oli myös 2 metriä korkea Jorma, jonka keskisato on ollut noin 10 kg/pensas. Pensasmustikoita on viime vuosina Omenan perusrungoista on lisäyskokeita ja osa lajikkeista on säilytettävänä, muun muassa Marjatta. Herukkakokeissa esillä oli Punahilkka joka on risteytyksestä Rubina x Jonker van Tets. Viherherukoista uutuutena oli esillä Vertin jälkeläiset makeampi Vilma (viherherukka x

4 Vertti) sekä Venny (Vertti x viherherukka). Nämä lajikkeet eivät varise yhtä helposti kuin Vertti ja niiden C-vitamiinipitoisuus on yli 200 mg/100g. Valkoherukasta uusia ovat Lepaan valkea (tekonimeltään Timantti, toden näköisesti nimeksi tulee Lepaan timantti ) ja hillitty pystykasvuinen Piikkiön helmi. Mustaherukoista uudet lajikkeet olivat Mikael (Brödtorp x Brödtorpin itsepölytteinen kanta 3. polvessa) ja Marski (Hedda x Mortti). Mikael on pystykasvuinen ja soveltyy hyvin konekorjuuseen, Marskia kuvattiin pystykasvuiseksi aitakasviksi. Mustaherukkaa on myös laajemmassa lajikekokeessa: lajikkeita on mm Skotlannista, Liettuasta, Latviasta ja Puolasta. Katekokeissa oli erilaisia paperikatteita, tarkoituksena on löytää muovia korvaavia katemateriaaleja. Krepatut paperit eivät kokeessa ole kestäneet vaikka mansikat niissä ovat kasvaneet hyvin. Mansikan lajikekokeissa esillä oli jatkuvasatoiset lajikkeet siementaimista. Ne oli istutettu toukokuun lopussa ja alkoivat tuottamaan satoa heinäkuussa. Satoa oli saatu jopa 300g/pensas. Kertasatoisista lajikkeista Suvetar, Valotar ja Lumotar ovat lupaavimpia, Kaunotar on osoittautunut liian pienimarjaiseksi. Piikkiössä on menossa myös energiakasvikokeita perennoilla, mm tatarlajeista. Niitä kokeillaan mm polttoon ja mädätykseen. Omenan havaintotarha on uusittava, sillä lustokuoriainen on ollut tarhassa vakava ongelma. Jopa satoja puita on kuollut. Tyrniä on myös viljelyssä. Tyrnille valo on erittäin tärkeää ja maapohja saa olla myös hyvin vettä läpäisevä.

5 Tiistai Harry Söderbergin marjatila Ensimmäisenä tilakohteena oli Harry Söderbergin marjanviljelytila Ämnäsissä. Tilalla on peltopinta-alaa 5 hehtaaria. Marjaa on viljelyssä 3 hehtaarin alalla. Mansikkaa on viljelyssä n.1,5 hehtaaria. Tilalla ei käytetä torjunta-aineita, mutta tuotanto ei ole luomua, koska lannoitteita käytetään mm. tihkukastelun kautta. Viljelykierto mansikalla on 3-4 vuotta. Mansikantaimet tulevat Hollannista. Lajikkeina ovat Sonata, Rumba, Salsa Honeyoe, Florence ja Polka. Polkan viljely lopetetaan sen tautisuuden takia. Kahtena viimeisenä vuonna ei ole ollut talvivaurioita, koska on ollut vahva lumikerros. Yrittäjän tulot tulevat omasta työstä eli tehdään mahdollisimman paljon itse. Tuloista tulee puolet tuotannosta ja puolet omenapuiden leikkaustyöstä omenatiloilla. Keväällä ja kesällä on tilalla 5 kausityöntekijää. Isäntä esitteli tilalla olevaa hoitotöihin käytettävää itsekulkevaa konetta. Voimakoneena on Hondan 9 hv moottori, koneen päällä työntekijä on makuuasennossa. Ohjaaminen ja kulkunopeuden säätö tapahtuu jaloilla. Koneita tilalla on kaksi. Koneen hinta on käytettynä n /kpl, uuden koneenhinta on /kpl. Tilalla on viljelyssä myös maissia, jonka myyntiaika oli tänä vuonna syyskuulla. Maissi istutetaan biohajoavaan muoviin, jolloin rikkakasvit saadaan pidettyä kurissa. Maissi istutetaan siksakkina, viisi tainta metrille. Maissilajikkeena on amerikkalainen supermakea lajike Haygrove- tunnelit ovat olleet kaksi vuotta ilman muovia kovien tuulien takia. Tuuli nostaa koko tunnelin ilmaan. Tunneleista olisi selvää hyötyä viljelyssä, sillä ne nostavat sadon määrää ja laatua. Kasvualustan parantamiseksi tunneleissa on käytetty korkeaa penkkiä. Muiksi vaihtoehdoiksi tulevat rajattu kasvualusta tai siirtää tuotanto toiseen paikkaan. Mansikalla vaihdetaan maa kasvupenkin kohdalla. Herukoita on 1,5 ha. Lajikkeina ovat Mortti ja Öjeby. Puolet herukoista poimitaan patukoimalla 5-20 kilon laatikoihin ja puolet poimii itsepoimijat. Hinta on herukoilla ollut kohtuullinen. Hinta asetetaan niin, että se on sopiva myös tuottajan kannalta. Vadelmana on Glen Amble-lajike. Kasvusto on 4-5 vuotta vanhaa. Osa kasvustosta on kuollut vatunäkämäpunkkien vioitukseen. Vadelmasta on saatu kohtuullinen hehtaarisato 70 aarin alalta.

6 Taimituotanto tilan kasvihuoneissa tapahtuu maaliskuun puolivälistä toukokuun loppuun. Tuotannossa ovat mm. kiinankaalin, jäävuorisalaatin ja maissin taimet. Työjakona kaveri kylvää kasvualustat ja hän ostaa kylvetyt alustat. Lannoitus tapahtuu yksilöidysti samasta ohjausyksiköstä. Kesä 2012 oli mansikan osalta hyvä. Poimintaa tehtiin kahdeksan viikon ajan. Vadelman hinta oli g/rasia. Mustaherukka 3 / kg. Mansikan hinta 5 /kg, alkukaudesta 5,5 /kg. Maissi 3,50 /kg. Ahvenanmaalla ostetaan mielellään Ahvenanmaalla tuotettuja tuotteita. Tilalla panostetaan laatuun ja nopeaan toimitukseen. Reklamaation tullessa hyvitetään heti. Panostetaan siihen, että tehdään vähemmän, mutta kunnolla. Omenapuiden leikkaus tehdään sähköllä toimivilla leikkurilla. Leikkurin akku kestää kertalatauksella 6 tuntia. Leikkurin hinta on n Talvisin tehtävää leikkausta isäntä tekee vuosittain tuntia. Tunti veloitus on 25 /h. Viinirypäleitä ahvenanmaalaisittain Tutustuimme Niclas Slotten opastuksella rypäleen tuotantoon hänen ja veljensä yhdessä hoitamalla viljelmällä. Tilan on ollut jo 15 vuotta veljesten hoidossa. Nils on lakimies koulutukseltaan. Muutamia rypäleitä on ollut kasvussa jo 1990-luvulta lähtien. Taimimateriaali on Ruotsista. Lajikkeet ovat amerikkalaisia. Vuonna 2009 on istutettu Rondoa ja Solarista. Lajikkeiden kehittäminen on kestänyt 40 vuotta. Viljelmät on suojattu aidalla kauriita vastaan sekä verkoilla lintujen takia. Kastelulaitteet ovat automaattiset. Ilman lämpötilan mennessä hallan puolelle sadetus lähtee käyntiin. Hallasadetuksella saadaan suoja jopa -10 Cº saakka. Syksyllä ennen pakkasten tuloa kasvustot lasketaan alas ja laitettaan päälle peltikourut, joissa on eristys. Kourut ovat avoimet molemmista päistä, ettei homehtumista tapahdu. Keväällä huhtikuussa otetaan pellit pois ja nostetaan kasvusto ylös. Viime vuosi meni hyvin, mutta tästä vuodesta ei vielä tiedä. Saimme nähdä myös toisella tilalla olevat tuotantotilat. Toisella tilalla käytettiin myös kivistä tehtyä muuria lämmön ja tuulen takia.

7 Keskiviikko Tutkimuslaitos Ahvenanmaalla Emilia Arola esitteli koeasemaa Ahvenanmaan neuvontajärjestö Ålands Hushållningssällskap (ProAgria) omistaa Försökverksamhetin eli koetilan Jomalassa, jossa tutkitaan mm. omenien, pensasmustikan ja marjakasvien menestymistä ja viljelymenetelmiä Ahvenanmaan ilmastoon.. Tarkoituksena on löytää ja testata ympäristöystävällisiä ja taloudellisesti kannattavia Ahvenanmaalle sopivia viljelymenetelmiä sekä löytää ennustejärjestelmiä kasvitaudeille ja tuholaisille. Henkilömääränä siellä on kuusi vakituista työntekijää ja yksi kesätyöläinen. Tutkittavat lajit ovat omena, pensasmustikka, vilja, vihannekset, soija sekä peruna. Näistä luomua ovat vilja, vihannekset, soija sekä peruna. Tutkimuslaitoksella tarkkaillan myös eri lajikkeiden menestystä viljelyvyöhykkeellä ja tehdään säilyvyyskokeita, joissa testataan omenan säilyvyyttä +10 asteessa. Näitä kokeita ovat sokeri-, maku- ja koostumuskokeet. Koelaitos hoitaa myöskin 10 sääasemaa, joista hyöty menee suoraan viljeliöiden avuksi. Täällä Ahvenanmaan koelaitoksessa tehdään myös uusimpien linnunpelättimien kokeiluja.

8 Omenatila Vesa Koivistoinen: Suomi on maailman pohjoisin kolkka, jossa omenaa viljellään ammattimaisesti. Granlidin omenatila Ahvenanmaalla tunnetaan yhtenä hedelmäntuotannon uranuurtajista, viljelyä on jatkunut 1940-luvulta lähtien. Tilan 140ha kokonaisalasta omenaviljelyksiä on nykyään 30 hehtaaria ja yli puuyksilöä. Satomäärä vaihtelee miljoonan kilon molemmin puolin, tavoitesatona on kg per puu. Eri omenalajeja on tällä hetkellä viljelyssä yli 20kpl. Tilan omenat markkinoidaan keskusliikkeille ja tukuille, teollisuusomenan tuotanto ei kannata. Asiakkaiden lukumäärä on korkea(30-40kpl) ja lisää otetaan mahdollisuuksien mukaan. Koko tuotantoketjun tehostaminen ja jatkuva kehitys on toimitusjohtaja Vesa Koiviston päämäärä. Tämä vaatii jatkuvia investointeja. Hänen mukaansa vaihtoehdot kannattavaan omenantuotantoon ovat iso tehotuotanto tai erikoistunut pienviljely perhepiirissä. Tilan investoinneista uusin on varastohallit, joissa happipitoisuus pidetään alhaisena (1-4 %) omenan säilyvyyden parantamiseksi. Seuraavana on vuorossa logistiikan tehostaminen, lastauslaituri ja laatikkovarasto ovat rakenteilla. Laadukkaan omenan tuotanto ja pakkaus vie paljon tilaa ja varastotilojen puute on ongelma. Omenien hellävarainen käsittely kestää koko tuotantoketjun ajan. Linjaston alussa omenat lasketaan kellumaan veteen, jossa ne puhdistetaan ja erotellaan värin mukaan. Tänä kesänä halutumpien punaisten määrä jäi vähäiseksi, loppukypsennys tapahtuu matalahappisessa varastossa. Tilan omenapuut ovat 4m korkeita pylväspuita. Vuosittainen oksien leikkaaminen ja kukintojen harvennus työllistää koko vuoden. Huippulaadun tuotanto vaatii jatkuvaa seurantaa ja optimointia. Kuluvan vuoden erikoiset sääolot olivat haasteellisia, 40cm lumimäärä talvella oli hyvin poikkeuksellista. Lisäksi tuholaisten jatkuva torjunta tuo haasteita ja menneinä vuosina onkin jouduttu ajamaan kymmeniä tonneja omenaa peuran ruoaksi. Käsitteen ekologinen viljely- merkitys vaihtelee hämäävästi eri maissa, Koiviston mukaan torjunta-aineiden käyttö minimoidaan Granlidin tilalla. Tilan Latvialainen henkilökunta (12hlöä) tuo toimintaa oman mausteensa eikä kulttuurierojen vuoksi opastuksesta kannata tinkiä. Omenantuotannon haasteellisuudesta huolimatta toimitusjohtaja Koivisto uskoo kotimaisen laadukkaan omenan menekkiin myös tulevaisuudessa ja toivoo poikiensa jatkavan omenanviljelyä Granlidin tilalla. Koiviston tilan raportin kirjoittivat marjakurssilaiset Jussi Maukonen ja Tuomas Koivistoinen

9 Olutpanimo Stallhagen Vierailimme Godbyssä sijaitsevassa olutpanimossa, jossa toimitusjohtaja Jan Wennström otti meidät vastaan ja esitteli panimonlaitteita ja kertoi panimon historiasta ja oluenvalmistus prosessista. Stallhagen (tallihaka) on saanut nimensä siitä, kun paikalla on ollut vanha venäläissotilaiden parakki 1. maailmansodan aikana. Panimo on Ahvenanmaan ainoa panimo ja kasvua on tapahtunut merkittävästi perustamisesta (v2004) alkaen. Alussa laitteet olivat 1000 litran laitteita ja ensimmäisinä vuosina tuotanto oli litraa. Vuonna 2009 tulivat uudet 3500 l laitteet ja tuotantomäärät pystyttiin nostamaan. v 2011 olutta valmistettiin litraa ja v.2012 tavoite on litraa. Stallhagenin olutta viedään pääasiassa Suomeen ja Ruotsiin. Suomessa on n 1000 myyntipistettä. Suurin asiakas on Helsinki-Vantaan lentoasema. Myös alkosta on muutamia tuotteita saatavilla. Ahvenanmaalta tuotetta löytyy kaikista ravintoloista ja kaupoista. OLUENVALMISTUS LYHYESTI: Mallaslaatuja on erilaista. Eri paahtoasteilla ja savustettuna. Mallas vaikuttaa oluen väriin. Mallas tulee lähes kaikki suomesta. Stallhagenilla on kehitteillä erikoismallas, jossa kaikki raaka-aine tulisi Ahvenanmaalta.

10 Mausteena oluessa käytetään yleensä humalaa, mutta myös muita makuja on käytetty. Valmistumassa on juuri kriikunaolut ja aikaisemmin he ovat valmistaneet hunajaolutta. Kehitteillä on mustikka- ja tyrniolut. Käymissammiot Olut lasketaan tynnyreihin tai pullotetaan. Pullotuslaitteen kapasiteetti on 2000 litraa tunnissa. Etsinnässä on tehokkaampi laite. Hiiva tekee työn kahdella tavalla. Pohjahiivaoluessa (Lager) hiiva on pohjalla ja käymislämpötila on 7-12 astetta. Käyminen tapahtuu viikossa. Pintahiivaoluessa (Ale) hiiva nousee pintaan ja lämpötila on n.20 astetta, jolloin käyminen tapahtuu nopeammin. 4-5 vrk. Prosessin lopussa lämpötila lasketaan nollaan, jolloin hiiva lopettaa toimintansa. Oluen pullotuslinjasto

11 Esittelykierroksen jälkeen pääsimme maistelemaan oluita ja syömään herkullista ruokaa. Maisteltavana oli 4 olutta miedosta vahvaan. Yksi oluista oli Shödefest (4,7 %), jota valmistetaan sadonkorjuujuhlia varten. Vuosittain juhlissa käy henkilöä. Vahvin olut, oli 7 %:nen Baltik porter. Olut oli erikoisen tummaa ja Wennström kertoi sen sopivan hyvin homejuustojen kanssa punaviinin tapaan. Väite pitää varmasti oikein hyvin paikkaansa, sillä olut oli todella hyvää. Olutmaistiaiset Torbjörn Zetterman Ahvenanmaan-matkalla vierailimme Torbjörn Zettermanin omenatilalla Saltvikissa Ödkarbyssa. Omenatila ei ole Ahvenanmaan suurimpia, mutta 1950-luvun alussa istutetut puut tuottavat edelleen satoa. Torbjörnin vanhemmat perustivat viljelmän luvulla. Torbjörn kertoikin kasvaneensa omenapuiden alla. Siitä lähtien tilan pidetyt ja hyvälaatuiset tuotteet ovat käyneet kaupaksi paikallisille asiakkaille kuin myös Ahvenanmaan puutarhahallissa. Torbjörn kertoi, että vuosien mittaan omenapuita on uusittu kääpiöiviin lajikkeisiin.

12 Tilalla aletaan korjata satoa elokuussa, jolloin aikaisin lajike Geneva Early kypsyy. Elokuussa kypsyvät myös Transparant Blanche ja Julired. Syyskuussa kypsyvät viljelijän oma suosikkilajike Collina ja tilan emännän Aldiksen lempiomena Discovery. Myös Jaspi, Raike ja Eva-Lotta kypsyvät syyskuussa. Lokakuussa poimitaan Aroma (Amorosa), joka on todella pidetty ja hyvänmakuinen lajike sekä tietysti tunnettu klassikko Lobo. Zettermanin tilan satokausi jatkuu aina marraskuulle saakka, jolloin kypsyvät vielä hyvä syömäomena Cox Pomona, Rajka (uudempia lajikkeita) ja hyvänmakuiset Santana ja Rubinola. Zettermanin tilalla omenoiden riviväli on 3,5 metriä. Omenan kaunis puna syntyy, kun omenan pinnassa on kastetta ja auriko paistaa. Jos lehdet varjostavat liikaa, väriä ei synny yhtä hyvin. Omenoissa vaikuttaa kolme tärkeää tekijää: koko, väri ja maku. Aiemmin pidin vanhempien omenoiden mausta enemmän, mutta nyt asia on toisinpäin, Torbjörn kertoi. Zettermanin tilalla työt on jaettu siten, että isäntä poimii ja emäntä pakkaa. Muun muassa puiden leikkaaminen on ulkoistettu. Kokenut omenanviljelijä tiesi kertoa, että omenaviljelmä kannattaa perustaa mahdollisimman aurinkoiselle paikalle. Puut on myös saatava kasvamaan niin suoraan kuin mahdollista. Torstai Laiva saapui Helsingin Länsi-Satamaan klo 10.00, josta joukko jakaantui kohti kotejaan tai muihin työpalavereihin ympäri Suomen. Ilkka Voutilainen SSMY:n edustajana ja Jari Känninen Marjaosaamiskeskuksen edustajana jatkoivat Eviran järjestämään mansikan punamätä-kokoukseen Helsingin Viikkiin.