Matkaraportti Ahvenanmaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkaraportti Ahvenanmaa 24-27.9.2012"

Transkriptio

1 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Marjaosaamiskeskus Matkaraportti Ahvenanmaa Horti-Futuria hankkeen opintomatka marja- ja viinitiloille Jari Känninen & Markku Levy

2 Ohjelma: Ma Lähtö Suonenjoelta matkalla Piikkiöön, omakustanteinen lounas Tutustuminen MTT:n Piikkiöön puutarhatalouden tutkimusasemaan, erikoistutkija Saila Karhu ( ) Saapuminen Turkuun. Majoittuminen hotelliin Cumulus Turku, Eerikinkatu 30, Turku. Ti Aamiainen hotellissa. Huoneiden luovutus ja siirtyminen Linnasatamaan. Viking Linen Amorella lähtee Turusta klo ja saapuu Maarianhaminaan klo Laivamatkan aikana luentoja puutarhatuotannosta Tutustuminen Harry Söderbergin tilaan Gibbölvägen 349, Godby tilalla viljellään mansikkaa, vadelmaa, viinimarjoja ja maissia niin avomaalla kuin myös tunneleissa Fredrik Slotten tila Önningenby, viinirypäleiden viljely Majoittuminen Hotel Cikada, Hamngata 1, Maarianhamina, puh Maarianhaminan keskustassa. Ke Aamiainen hotellissa. Huoneiden luovutus Tutustuminen Ålands Hushållningssällskap Försökversamhetin koeviljelmään Jomala; koetilalla omenaa, viinirypälettä pensasmustikkaa ( Emilia Arola ) Tutustuminen Vesa Koiviston tilan omenan viljelyyyn, kolmen viljelijän yhteiseen markkinointiin, pakkaamoon ja kaasuvarastointiin Tutustuminen Stallhagenin olutpanimoon ja lounas Torbjörn Zettermanin omenatilalla Saltvikissa Ödkarbyssa Ahvenanmaan kiertoajelu Saapuminen Maarianhaminan Västra hamniin viimeistään klo Silja Serenade lähtee Maarianhaminasta klo Majoittuminen hytteihin. To Saapuminen Helsinkiin klo Paluu Suonenjoelle n. klo 17.00

3 Ryhmä marjayrittäjäkurssilaisia, marjan- ja omenanviljelijöitä kävi syyskuun lopulla tutustumassa Ahvenanmaan marja- ja omenantuotantoon. Maanantai Liikkeelle lähdettiin aamuvarhaisella Suonenjoelta Heikki Hännisen linja-autolla. Matkalla noukittiin matkaajia kyytiin keskisestä ja eteläisestä Suomesta ja suunnattiin kohti Piikkiötä tutustumaan MTT:n puutarhatutkimukseen. Piikkiössä meidät vastaanotti tutkimusmestari Jorma Hellsten. Tutustuimme marjatarhoihin jossa esillä oli sekä MTT:n lajikejalosteita että valintakokeissa olevia numerolajikkeita. Piikkiön Yltöisissä on ollut viljelyä niin kauan kuin Ruotsista löytyy verokirjoja. Tutkimusaseman koko on noin 100 ha, josta 25 ha peltoa puutarhatutkimuksen käytössä. MTT omistaa pellot, Metsähallitus metsät ja Senaattikiinteistöt rakennukset. Tutkimusaseman pihalla on myös Kaarinan sääasema. Tutkimustoiminta alkoi kun kuin professori Meurmann etsi puutarhatutkimukselle tilaa -20- luvulla. Meurmann oli ensimmäinen professori, hänen jälkeensä professoreina ovat toimineet Jaakko Säkö (n. 25 vuotta), Heimo Hiirsalmi (n. 10 vuotta) ja Risto Tahvonen noin 15 vuotta. Vierailu aikaan uutta johtajaa ei ollut valittuna, johtajan sijaisina vuorottelivat Marjatta Uosukainen ja Saila Karhu. haitannut mustikan punalaikkutauti. Ensin tutustuimme pensasmustikka aineistoon. Kokeissa on ollut vuosien mittaan 40-luvulta lähtien noin 80 lajiketta, joista MTT:n jalostamia uusia lajikkeita on 8. Mm Ainosta, Alvarista ja Sirosta löytyvät vielä alkuperäiset siementaimet jäljellä. Uudempia lajikkeita on mm Arto, joka on aiempia lajikkeita paremman makuinen noin metrin korkuinen pensas joka vaatii runsasta leikkausta sadontuottokyvyn säilyttämiseksi. Esillä oli myös 2 metriä korkea Jorma, jonka keskisato on ollut noin 10 kg/pensas. Pensasmustikoita on viime vuosina Omenan perusrungoista on lisäyskokeita ja osa lajikkeista on säilytettävänä, muun muassa Marjatta. Herukkakokeissa esillä oli Punahilkka joka on risteytyksestä Rubina x Jonker van Tets. Viherherukoista uutuutena oli esillä Vertin jälkeläiset makeampi Vilma (viherherukka x

4 Vertti) sekä Venny (Vertti x viherherukka). Nämä lajikkeet eivät varise yhtä helposti kuin Vertti ja niiden C-vitamiinipitoisuus on yli 200 mg/100g. Valkoherukasta uusia ovat Lepaan valkea (tekonimeltään Timantti, toden näköisesti nimeksi tulee Lepaan timantti ) ja hillitty pystykasvuinen Piikkiön helmi. Mustaherukoista uudet lajikkeet olivat Mikael (Brödtorp x Brödtorpin itsepölytteinen kanta 3. polvessa) ja Marski (Hedda x Mortti). Mikael on pystykasvuinen ja soveltyy hyvin konekorjuuseen, Marskia kuvattiin pystykasvuiseksi aitakasviksi. Mustaherukkaa on myös laajemmassa lajikekokeessa: lajikkeita on mm Skotlannista, Liettuasta, Latviasta ja Puolasta. Katekokeissa oli erilaisia paperikatteita, tarkoituksena on löytää muovia korvaavia katemateriaaleja. Krepatut paperit eivät kokeessa ole kestäneet vaikka mansikat niissä ovat kasvaneet hyvin. Mansikan lajikekokeissa esillä oli jatkuvasatoiset lajikkeet siementaimista. Ne oli istutettu toukokuun lopussa ja alkoivat tuottamaan satoa heinäkuussa. Satoa oli saatu jopa 300g/pensas. Kertasatoisista lajikkeista Suvetar, Valotar ja Lumotar ovat lupaavimpia, Kaunotar on osoittautunut liian pienimarjaiseksi. Piikkiössä on menossa myös energiakasvikokeita perennoilla, mm tatarlajeista. Niitä kokeillaan mm polttoon ja mädätykseen. Omenan havaintotarha on uusittava, sillä lustokuoriainen on ollut tarhassa vakava ongelma. Jopa satoja puita on kuollut. Tyrniä on myös viljelyssä. Tyrnille valo on erittäin tärkeää ja maapohja saa olla myös hyvin vettä läpäisevä.

5 Tiistai Harry Söderbergin marjatila Ensimmäisenä tilakohteena oli Harry Söderbergin marjanviljelytila Ämnäsissä. Tilalla on peltopinta-alaa 5 hehtaaria. Marjaa on viljelyssä 3 hehtaarin alalla. Mansikkaa on viljelyssä n.1,5 hehtaaria. Tilalla ei käytetä torjunta-aineita, mutta tuotanto ei ole luomua, koska lannoitteita käytetään mm. tihkukastelun kautta. Viljelykierto mansikalla on 3-4 vuotta. Mansikantaimet tulevat Hollannista. Lajikkeina ovat Sonata, Rumba, Salsa Honeyoe, Florence ja Polka. Polkan viljely lopetetaan sen tautisuuden takia. Kahtena viimeisenä vuonna ei ole ollut talvivaurioita, koska on ollut vahva lumikerros. Yrittäjän tulot tulevat omasta työstä eli tehdään mahdollisimman paljon itse. Tuloista tulee puolet tuotannosta ja puolet omenapuiden leikkaustyöstä omenatiloilla. Keväällä ja kesällä on tilalla 5 kausityöntekijää. Isäntä esitteli tilalla olevaa hoitotöihin käytettävää itsekulkevaa konetta. Voimakoneena on Hondan 9 hv moottori, koneen päällä työntekijä on makuuasennossa. Ohjaaminen ja kulkunopeuden säätö tapahtuu jaloilla. Koneita tilalla on kaksi. Koneen hinta on käytettynä n /kpl, uuden koneenhinta on /kpl. Tilalla on viljelyssä myös maissia, jonka myyntiaika oli tänä vuonna syyskuulla. Maissi istutetaan biohajoavaan muoviin, jolloin rikkakasvit saadaan pidettyä kurissa. Maissi istutetaan siksakkina, viisi tainta metrille. Maissilajikkeena on amerikkalainen supermakea lajike Haygrove- tunnelit ovat olleet kaksi vuotta ilman muovia kovien tuulien takia. Tuuli nostaa koko tunnelin ilmaan. Tunneleista olisi selvää hyötyä viljelyssä, sillä ne nostavat sadon määrää ja laatua. Kasvualustan parantamiseksi tunneleissa on käytetty korkeaa penkkiä. Muiksi vaihtoehdoiksi tulevat rajattu kasvualusta tai siirtää tuotanto toiseen paikkaan. Mansikalla vaihdetaan maa kasvupenkin kohdalla. Herukoita on 1,5 ha. Lajikkeina ovat Mortti ja Öjeby. Puolet herukoista poimitaan patukoimalla 5-20 kilon laatikoihin ja puolet poimii itsepoimijat. Hinta on herukoilla ollut kohtuullinen. Hinta asetetaan niin, että se on sopiva myös tuottajan kannalta. Vadelmana on Glen Amble-lajike. Kasvusto on 4-5 vuotta vanhaa. Osa kasvustosta on kuollut vatunäkämäpunkkien vioitukseen. Vadelmasta on saatu kohtuullinen hehtaarisato 70 aarin alalta.

6 Taimituotanto tilan kasvihuoneissa tapahtuu maaliskuun puolivälistä toukokuun loppuun. Tuotannossa ovat mm. kiinankaalin, jäävuorisalaatin ja maissin taimet. Työjakona kaveri kylvää kasvualustat ja hän ostaa kylvetyt alustat. Lannoitus tapahtuu yksilöidysti samasta ohjausyksiköstä. Kesä 2012 oli mansikan osalta hyvä. Poimintaa tehtiin kahdeksan viikon ajan. Vadelman hinta oli g/rasia. Mustaherukka 3 / kg. Mansikan hinta 5 /kg, alkukaudesta 5,5 /kg. Maissi 3,50 /kg. Ahvenanmaalla ostetaan mielellään Ahvenanmaalla tuotettuja tuotteita. Tilalla panostetaan laatuun ja nopeaan toimitukseen. Reklamaation tullessa hyvitetään heti. Panostetaan siihen, että tehdään vähemmän, mutta kunnolla. Omenapuiden leikkaus tehdään sähköllä toimivilla leikkurilla. Leikkurin akku kestää kertalatauksella 6 tuntia. Leikkurin hinta on n Talvisin tehtävää leikkausta isäntä tekee vuosittain tuntia. Tunti veloitus on 25 /h. Viinirypäleitä ahvenanmaalaisittain Tutustuimme Niclas Slotten opastuksella rypäleen tuotantoon hänen ja veljensä yhdessä hoitamalla viljelmällä. Tilan on ollut jo 15 vuotta veljesten hoidossa. Nils on lakimies koulutukseltaan. Muutamia rypäleitä on ollut kasvussa jo 1990-luvulta lähtien. Taimimateriaali on Ruotsista. Lajikkeet ovat amerikkalaisia. Vuonna 2009 on istutettu Rondoa ja Solarista. Lajikkeiden kehittäminen on kestänyt 40 vuotta. Viljelmät on suojattu aidalla kauriita vastaan sekä verkoilla lintujen takia. Kastelulaitteet ovat automaattiset. Ilman lämpötilan mennessä hallan puolelle sadetus lähtee käyntiin. Hallasadetuksella saadaan suoja jopa -10 Cº saakka. Syksyllä ennen pakkasten tuloa kasvustot lasketaan alas ja laitettaan päälle peltikourut, joissa on eristys. Kourut ovat avoimet molemmista päistä, ettei homehtumista tapahdu. Keväällä huhtikuussa otetaan pellit pois ja nostetaan kasvusto ylös. Viime vuosi meni hyvin, mutta tästä vuodesta ei vielä tiedä. Saimme nähdä myös toisella tilalla olevat tuotantotilat. Toisella tilalla käytettiin myös kivistä tehtyä muuria lämmön ja tuulen takia.

7 Keskiviikko Tutkimuslaitos Ahvenanmaalla Emilia Arola esitteli koeasemaa Ahvenanmaan neuvontajärjestö Ålands Hushållningssällskap (ProAgria) omistaa Försökverksamhetin eli koetilan Jomalassa, jossa tutkitaan mm. omenien, pensasmustikan ja marjakasvien menestymistä ja viljelymenetelmiä Ahvenanmaan ilmastoon.. Tarkoituksena on löytää ja testata ympäristöystävällisiä ja taloudellisesti kannattavia Ahvenanmaalle sopivia viljelymenetelmiä sekä löytää ennustejärjestelmiä kasvitaudeille ja tuholaisille. Henkilömääränä siellä on kuusi vakituista työntekijää ja yksi kesätyöläinen. Tutkittavat lajit ovat omena, pensasmustikka, vilja, vihannekset, soija sekä peruna. Näistä luomua ovat vilja, vihannekset, soija sekä peruna. Tutkimuslaitoksella tarkkaillan myös eri lajikkeiden menestystä viljelyvyöhykkeellä ja tehdään säilyvyyskokeita, joissa testataan omenan säilyvyyttä +10 asteessa. Näitä kokeita ovat sokeri-, maku- ja koostumuskokeet. Koelaitos hoitaa myöskin 10 sääasemaa, joista hyöty menee suoraan viljeliöiden avuksi. Täällä Ahvenanmaan koelaitoksessa tehdään myös uusimpien linnunpelättimien kokeiluja.

8 Omenatila Vesa Koivistoinen: Suomi on maailman pohjoisin kolkka, jossa omenaa viljellään ammattimaisesti. Granlidin omenatila Ahvenanmaalla tunnetaan yhtenä hedelmäntuotannon uranuurtajista, viljelyä on jatkunut 1940-luvulta lähtien. Tilan 140ha kokonaisalasta omenaviljelyksiä on nykyään 30 hehtaaria ja yli puuyksilöä. Satomäärä vaihtelee miljoonan kilon molemmin puolin, tavoitesatona on kg per puu. Eri omenalajeja on tällä hetkellä viljelyssä yli 20kpl. Tilan omenat markkinoidaan keskusliikkeille ja tukuille, teollisuusomenan tuotanto ei kannata. Asiakkaiden lukumäärä on korkea(30-40kpl) ja lisää otetaan mahdollisuuksien mukaan. Koko tuotantoketjun tehostaminen ja jatkuva kehitys on toimitusjohtaja Vesa Koiviston päämäärä. Tämä vaatii jatkuvia investointeja. Hänen mukaansa vaihtoehdot kannattavaan omenantuotantoon ovat iso tehotuotanto tai erikoistunut pienviljely perhepiirissä. Tilan investoinneista uusin on varastohallit, joissa happipitoisuus pidetään alhaisena (1-4 %) omenan säilyvyyden parantamiseksi. Seuraavana on vuorossa logistiikan tehostaminen, lastauslaituri ja laatikkovarasto ovat rakenteilla. Laadukkaan omenan tuotanto ja pakkaus vie paljon tilaa ja varastotilojen puute on ongelma. Omenien hellävarainen käsittely kestää koko tuotantoketjun ajan. Linjaston alussa omenat lasketaan kellumaan veteen, jossa ne puhdistetaan ja erotellaan värin mukaan. Tänä kesänä halutumpien punaisten määrä jäi vähäiseksi, loppukypsennys tapahtuu matalahappisessa varastossa. Tilan omenapuut ovat 4m korkeita pylväspuita. Vuosittainen oksien leikkaaminen ja kukintojen harvennus työllistää koko vuoden. Huippulaadun tuotanto vaatii jatkuvaa seurantaa ja optimointia. Kuluvan vuoden erikoiset sääolot olivat haasteellisia, 40cm lumimäärä talvella oli hyvin poikkeuksellista. Lisäksi tuholaisten jatkuva torjunta tuo haasteita ja menneinä vuosina onkin jouduttu ajamaan kymmeniä tonneja omenaa peuran ruoaksi. Käsitteen ekologinen viljely- merkitys vaihtelee hämäävästi eri maissa, Koiviston mukaan torjunta-aineiden käyttö minimoidaan Granlidin tilalla. Tilan Latvialainen henkilökunta (12hlöä) tuo toimintaa oman mausteensa eikä kulttuurierojen vuoksi opastuksesta kannata tinkiä. Omenantuotannon haasteellisuudesta huolimatta toimitusjohtaja Koivisto uskoo kotimaisen laadukkaan omenan menekkiin myös tulevaisuudessa ja toivoo poikiensa jatkavan omenanviljelyä Granlidin tilalla. Koiviston tilan raportin kirjoittivat marjakurssilaiset Jussi Maukonen ja Tuomas Koivistoinen

9 Olutpanimo Stallhagen Vierailimme Godbyssä sijaitsevassa olutpanimossa, jossa toimitusjohtaja Jan Wennström otti meidät vastaan ja esitteli panimonlaitteita ja kertoi panimon historiasta ja oluenvalmistus prosessista. Stallhagen (tallihaka) on saanut nimensä siitä, kun paikalla on ollut vanha venäläissotilaiden parakki 1. maailmansodan aikana. Panimo on Ahvenanmaan ainoa panimo ja kasvua on tapahtunut merkittävästi perustamisesta (v2004) alkaen. Alussa laitteet olivat 1000 litran laitteita ja ensimmäisinä vuosina tuotanto oli litraa. Vuonna 2009 tulivat uudet 3500 l laitteet ja tuotantomäärät pystyttiin nostamaan. v 2011 olutta valmistettiin litraa ja v.2012 tavoite on litraa. Stallhagenin olutta viedään pääasiassa Suomeen ja Ruotsiin. Suomessa on n 1000 myyntipistettä. Suurin asiakas on Helsinki-Vantaan lentoasema. Myös alkosta on muutamia tuotteita saatavilla. Ahvenanmaalta tuotetta löytyy kaikista ravintoloista ja kaupoista. OLUENVALMISTUS LYHYESTI: Mallaslaatuja on erilaista. Eri paahtoasteilla ja savustettuna. Mallas vaikuttaa oluen väriin. Mallas tulee lähes kaikki suomesta. Stallhagenilla on kehitteillä erikoismallas, jossa kaikki raaka-aine tulisi Ahvenanmaalta.

10 Mausteena oluessa käytetään yleensä humalaa, mutta myös muita makuja on käytetty. Valmistumassa on juuri kriikunaolut ja aikaisemmin he ovat valmistaneet hunajaolutta. Kehitteillä on mustikka- ja tyrniolut. Käymissammiot Olut lasketaan tynnyreihin tai pullotetaan. Pullotuslaitteen kapasiteetti on 2000 litraa tunnissa. Etsinnässä on tehokkaampi laite. Hiiva tekee työn kahdella tavalla. Pohjahiivaoluessa (Lager) hiiva on pohjalla ja käymislämpötila on 7-12 astetta. Käyminen tapahtuu viikossa. Pintahiivaoluessa (Ale) hiiva nousee pintaan ja lämpötila on n.20 astetta, jolloin käyminen tapahtuu nopeammin. 4-5 vrk. Prosessin lopussa lämpötila lasketaan nollaan, jolloin hiiva lopettaa toimintansa. Oluen pullotuslinjasto

11 Esittelykierroksen jälkeen pääsimme maistelemaan oluita ja syömään herkullista ruokaa. Maisteltavana oli 4 olutta miedosta vahvaan. Yksi oluista oli Shödefest (4,7 %), jota valmistetaan sadonkorjuujuhlia varten. Vuosittain juhlissa käy henkilöä. Vahvin olut, oli 7 %:nen Baltik porter. Olut oli erikoisen tummaa ja Wennström kertoi sen sopivan hyvin homejuustojen kanssa punaviinin tapaan. Väite pitää varmasti oikein hyvin paikkaansa, sillä olut oli todella hyvää. Olutmaistiaiset Torbjörn Zetterman Ahvenanmaan-matkalla vierailimme Torbjörn Zettermanin omenatilalla Saltvikissa Ödkarbyssa. Omenatila ei ole Ahvenanmaan suurimpia, mutta 1950-luvun alussa istutetut puut tuottavat edelleen satoa. Torbjörnin vanhemmat perustivat viljelmän luvulla. Torbjörn kertoikin kasvaneensa omenapuiden alla. Siitä lähtien tilan pidetyt ja hyvälaatuiset tuotteet ovat käyneet kaupaksi paikallisille asiakkaille kuin myös Ahvenanmaan puutarhahallissa. Torbjörn kertoi, että vuosien mittaan omenapuita on uusittu kääpiöiviin lajikkeisiin.

12 Tilalla aletaan korjata satoa elokuussa, jolloin aikaisin lajike Geneva Early kypsyy. Elokuussa kypsyvät myös Transparant Blanche ja Julired. Syyskuussa kypsyvät viljelijän oma suosikkilajike Collina ja tilan emännän Aldiksen lempiomena Discovery. Myös Jaspi, Raike ja Eva-Lotta kypsyvät syyskuussa. Lokakuussa poimitaan Aroma (Amorosa), joka on todella pidetty ja hyvänmakuinen lajike sekä tietysti tunnettu klassikko Lobo. Zettermanin tilan satokausi jatkuu aina marraskuulle saakka, jolloin kypsyvät vielä hyvä syömäomena Cox Pomona, Rajka (uudempia lajikkeita) ja hyvänmakuiset Santana ja Rubinola. Zettermanin tilalla omenoiden riviväli on 3,5 metriä. Omenan kaunis puna syntyy, kun omenan pinnassa on kastetta ja auriko paistaa. Jos lehdet varjostavat liikaa, väriä ei synny yhtä hyvin. Omenoissa vaikuttaa kolme tärkeää tekijää: koko, väri ja maku. Aiemmin pidin vanhempien omenoiden mausta enemmän, mutta nyt asia on toisinpäin, Torbjörn kertoi. Zettermanin tilalla työt on jaettu siten, että isäntä poimii ja emäntä pakkaa. Muun muassa puiden leikkaaminen on ulkoistettu. Kokenut omenanviljelijä tiesi kertoa, että omenaviljelmä kannattaa perustaa mahdollisimman aurinkoiselle paikalle. Puut on myös saatava kasvamaan niin suoraan kuin mahdollista. Torstai Laiva saapui Helsingin Länsi-Satamaan klo 10.00, josta joukko jakaantui kohti kotejaan tai muihin työpalavereihin ympäri Suomen. Ilkka Voutilainen SSMY:n edustajana ja Jari Känninen Marjaosaamiskeskuksen edustajana jatkoivat Eviran järjestämään mansikan punamätä-kokoukseen Helsingin Viikkiin.

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto

Lisätiedot

MATKARAPORTTI. Marjanviljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Itä-Suomi 15. 17.9.2010

MATKARAPORTTI. Marjanviljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Itä-Suomi 15. 17.9.2010 MATKARAPORTTI Marjanviljelyn kehittäminen Benchmarkkausmatka Itä-Suomi 15. 17.9.2010 Matka on osa Pyhäjärvi-instituutin hallinnoimaa hanketta Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa. Hankkeen päärahoitus

Lisätiedot

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Sanna Kauppinen, MTT Mikkeli sanna.kauppinen@mtt.fi, 040 183 4845 Tutkittua tietoa luomusta -luentosarja 29.10.2013 Luomuinstituutti Orlovim This project is co-funded

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla

Lisätiedot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa

Lisätiedot

Herukkaviljelmän perustaminen

Herukkaviljelmän perustaminen Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 MARJAOSAAMISKESKUS Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 AIKAISET LAJIKKEET... 2 Zumba (FF 06-01 )...

Lisätiedot

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan 1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto

Lisätiedot

Anssi Krannila Ryökkääntie 8 52550 Hirvensalmi puh 0440880788 e-mail: anssi.krannila@omenapuu.com. Mustialan omenatarhan lajikkeet.

Anssi Krannila Ryökkääntie 8 52550 Hirvensalmi puh 0440880788 e-mail: anssi.krannila@omenapuu.com. Mustialan omenatarhan lajikkeet. Anssi Krannila Ryökkääntie 8 52550 Hirvensalmi puh 0440880788 e-mail: anssi.krannila@omenapuu.com Mustialan omenatarhan lajikkeet Puu 1 Puu 2 Siemensyntyinen, ei siis nimetty lajike. Omaa kuitenkin selviä

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

MATKARAPORTTI. Avomaankurkun viljelytekniikan kehittäminen. Benchmarkkausmatka Etelä-Saksa 1. 2.7.2009

MATKARAPORTTI. Avomaankurkun viljelytekniikan kehittäminen. Benchmarkkausmatka Etelä-Saksa 1. 2.7.2009 MATKARAPORTTI Avomaankurkun viljelytekniikan kehittäminen Benchmarkkausmatka Etelä-Saksa 1. 2.7.2009 Matka on osa Pyhäjärvi-instituutin hallinnoimaa hanketta Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa.

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

METSÄOPINTORETKI RUOTSIIN 2011 TUKHOLMA - UPPSALA - GARPENBERG - HEDEMORA - FALUN - SILJANJÄRVI - FALUN - AVESTA - TUKHOLMA

METSÄOPINTORETKI RUOTSIIN 2011 TUKHOLMA - UPPSALA - GARPENBERG - HEDEMORA - FALUN - SILJANJÄRVI - FALUN - AVESTA - TUKHOLMA KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY METSÄOPINTORETKI RUOTSIIN 2011 TUKHOLMA - UPPSALA - GARPENBERG - HEDEMORA - FALUN - SILJANJÄRVI - FALUN - AVESTA - TUKHOLMA TEEMAT: TAAJAMAMETSIEN KÄSITTELY AJANKOHTAISTA

Lisätiedot

Marjatuotannon ajankohtaispäivä 14.11.2013 Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus 040-128 02980

Marjatuotannon ajankohtaispäivä 14.11.2013 Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus 040-128 02980 Marjatuotannon ajankohtaispäivä 14.11.2013 Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus 040-128 02980 marja.suonenjoki@ssmy.inet.fi Mennyttä kesää muistellen Talvi piti pitkään otettaan - Terminen

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT

4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT 4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT Marjakasvit Marjakasvimme myydään pääasiassa astiataimina 3 litran ruukussa. Joidenkin tuotteiden astian myyntikoko on 2 litraa. Keväällä on saatavana herukoista ja vadelmista

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös

Lisätiedot

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy LAITILAN WIRVOITUSJUOMATEHDAS 1995 LAITILAN WIRVOITUSJUOMATEHDAS 2016 1994-1995, Fisutta Oy Yhtiö perustetaan 1994 kalajalosteiden viemiseksi Keski-Eurooppaan. Keväällä

Lisätiedot

MATKARAPORTTI HML:N OPINTOMATKA UNKARIIN 8.-14.10.2006

MATKARAPORTTI HML:N OPINTOMATKA UNKARIIN 8.-14.10.2006 1 MATKARAPORTTI HML:N OPINTOMATKA UNKARIIN 8.-14.10.2006 Sisä-Savon Seutuyhtymä Marjaosaamiskeskus Marja- ja kasvisfutuurihanke Ilkka Voutilainen 2 HML:n opintomatka Unkariin 8.-14.10.2006 Ilkka Voutilainen,

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Omenakalenteri 2013. suomalaisia maatiaislajikkeita. o m e n a k a l e n t e r i esittelee kuukausittain kotimaisen

Omenakalenteri 2013. suomalaisia maatiaislajikkeita. o m e n a k a l e n t e r i esittelee kuukausittain kotimaisen Omenakalenteri 2013 suomalaisia maatiaislajikkeita o m e n a k a l e n t e r i esittelee kuukausittain kotimaisen maatiaisomenalajikkeen, jonka tuore- tai varastosadon hyödyntämisen aika tuolloin on. Kotimaisen

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia esimerkkinä Jalotofu 23.12.2014 Kaikki kuvat: Oy Soya Ab Reilun kaupan soijapavut Jalotofun soijapavut kasvavat Pohjois-Brasilian auringon lämmössä, Capaneman kylässä.

Lisätiedot

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammal kasvualustaksi 15.3.2013 2 Sammalmateriaalin muokkaus Nosto syksyllä käsityönä Parkanon seudulta METLAn koealueilta

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään Saila Varis Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi Laadukkaan kuusen siemenmateriaalin saatavuus ajoittain huono johtuen kukinnan

Lisätiedot

I IV III. Viinin nimi Rypälelajike Tuottaja Myyjä Äänet Sijaluku. Vilkaise muutamaa, illan aikana kuultua kommenttia.

I IV III. Viinin nimi Rypälelajike Tuottaja Myyjä Äänet Sijaluku. Vilkaise muutamaa, illan aikana kuultua kommenttia. 1 2 3 4 5 6 Viinin nimi Rypälelajike Tuottaja Myyjä Äänet Sijaluku Zuccardi Serie A Torrontés Torrontés Zuccardi, Salta Alko Oy 590277 Terrazas de los Andes Reserva Chardonnay Chardonnay Terrazas de los

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Herukat säiden armoilla

Herukat säiden armoilla Liite 18.10.2004 61. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Herukat säiden armoilla Marja Aaltonen, MTT Laadukas hedelmä- ja marjasato saadaan jo pienestä määrästä kukkia. Herukan raakileita varisi kuitenkin tänä

Lisätiedot

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1 Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Aape (Venäläinen nimi ei tiedossa) Valkovenäläinen risteytys, Lobo X Prima Venäjällä ilmeisesti numerolajike

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Kari Jokinen, Erikoistutkija, MMT ja MTT:n Poveri-tiimiläiset Risto Tahvonen, Liisa Särkkä, Timo Kaukoranta Kasvihuoneviljelyn merkitys

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159 Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen

Lisätiedot

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

!#$%&'()**+*&((,-(./#0/.-& !""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-& Pyrus communis PÄÄRYNÄT Aunen Päärynä (IV) Hedelmä keskikokoinen, pitkänomainen, peiteväri punaruskea. Maultaan miedohkon makea. Kypsyy syyskuun alkupuolella. Säilyy poiminnan

Lisätiedot

Omenoiden kaupallinen laatu

Omenoiden kaupallinen laatu Omenoiden kaupallinen laatu Monipuolinen omena seminaari, Viikki 27.11.2014 Tanja Talvenheimo, SOK Twitter: @TanjaTalve 1 Omenakauppaa S-ryhmässä / 1 Tuotteiden kotimaisuus S-ryhmälle tärkeää Kotimaiset

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Opintomatka Ahvenanmaalle 13. 16.9.2006. Helena Kauppinen: Kirsikkaa ja pensasmustikkaa Sven Anders Danielssonin tilalla KIRSIKKA

Opintomatka Ahvenanmaalle 13. 16.9.2006. Helena Kauppinen: Kirsikkaa ja pensasmustikkaa Sven Anders Danielssonin tilalla KIRSIKKA Opintomatka Ahvenanmaalle 13. 16.9.2006 Helena Kauppinen: Kirsikkaa ja pensasmustikkaa Sven Anders Danielssonin tilalla KIRSIKKA Sven Anders Danielsson viljelee tilallaan sokerijuurikasta 9 ha, punasipulia

Lisätiedot

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010 Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen opintomatka 11. 12.1.2012

Varsinais-Suomen opintomatka 11. 12.1.2012 Sivu 1 / 5 Pellot tuottamaan ja Kasvintuotanto kannattaa hankkeet: Varsinais-Suomen opintomatka 11. 12.1.2012 1 Matkan tarkoitus ja osallistujat Varsinais-Suomen opintomatka järjestettiin yhteistyössä

Lisätiedot

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Puutarhanaiset ry:n vierailu Evirassa 10.4.2014 Raija Valtonen Evira, kasvinterveysyksikkö KASVINTARKASTUKSEN PÄÄTEHTÄVÄ estää vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

MARJAOSAAMISKESKUKSEN SYKSYN MARJA- JA OMENARETKI ITÄ-SUOMEEN 29. 30.9.2008 Yhteistyössä Savon ammatti- ja aikuisopisto Suonenjoen yksikkö

MARJAOSAAMISKESKUKSEN SYKSYN MARJA- JA OMENARETKI ITÄ-SUOMEEN 29. 30.9.2008 Yhteistyössä Savon ammatti- ja aikuisopisto Suonenjoen yksikkö MATKARAPORTTI MARJAOSAAMISKESKUKSEN SYKSYN MARJA- JA OMENARETKI ITÄ-SUOMEEN 29. 30.9.2008 Yhteistyössä Savon ammatti- ja aikuisopisto Suonenjoen yksikkö OHJELMA 29.9.2008 Maanantai 7.00 Lähtö Savon ammatti-

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot

Alkusarja 9 vrk. LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen

Alkusarja 9 vrk. LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen Alkusarja 9 vrk LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen VIRALLISET FANIMATKAT 2 WWW.AIKAMATKAT.FI BUSSIMATKA KATOWICEEN 31.8. 8.9.2014 9 KULJETUS: LAUTTA + BUSSI HINTAAN SISÄLTYY LAUTTAMATKAT

Lisätiedot

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy Laatuviljaseminaari Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10 Minna Oravuo, Viking Malt Oy Polttimo Oy, Viking Malt ja Senson Huippuvuosi 2008 Haasteellinen vuosi 2009 Mallasohra Mallas

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa BIOKOKKOLA 28.10.2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen 11.2.2015 EAKR-hanke Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi 2011-14

Lisätiedot

Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali

Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali 1 / 5 27.4.2013 12:14 Luomutorjunta Luonnonmukainen tautien ja tuholaisten torjunta 1) Ennakoiva torjunta Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali Kasvualustan hyvä kunto - maan mikrobisto

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin

Lisätiedot

Marjaosaamiskeskus, Suonenjoki Kooste Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton, Puolan opintomatkalta lokakuussa 2003.

Marjaosaamiskeskus, Suonenjoki Kooste Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton, Puolan opintomatkalta lokakuussa 2003. 1 Ilkka Voutilainen MATKARAPORTTI Marjaosaamiskeskus, Suonenjoki Kooste Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton, Puolan opintomatkalta lokakuussa 2003. HML:n OPINTOMATKA PUOLAAN 8.-15.10.2003 Keskiviikko

Lisätiedot

Puuroa ekologisesti, valmistus kotona. Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi

Puuroa ekologisesti, valmistus kotona. Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi Puuroa ekologisesti, valmistus kotona Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi Perinteinen Kaurapuuro 4:lle kattilassa 1 l vettä, maitoa tai sokeroitua mehua 4-5 dl Myllyn Paras Kaurahiutaleita

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1215. Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1215. Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1215 1221 SISÄLLYS N:o Sivu 1215 Laki kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

McDonald s Cup 2014. 17-19.10.2014, Västerås

McDonald s Cup 2014. 17-19.10.2014, Västerås McDonald s Cup 2014 17-19.10.2014, Västerås Matka-aika 16-20.10.2014, To-Ma (Turnauspäivät Pe-Su) McDonald s Cup 2014 - Järjestävä seura: BK-30 Västerås - Min 4 ottelua per joukkue - 99-01 11 vs 11 (2

Lisätiedot

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki Osanottajat Nimi Paikalla 12.08.2014 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila Ari Kulmanen, Ikaalisten luomu Antti Vauhkonen,

Lisätiedot

opintomatka 2. 7.9.2013

opintomatka 2. 7.9.2013 ALUSTAVA OHJELMA Opintomatkalla tutustutaan amerikkalaiseen vanhusten ja muis;sairaiden hoidon toiminnansisältöön, sen kehi@ämiseen sekä Green House Project konsep;in. Nähtyä ja kuultua työstetään Proud

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Kasvun tukeminen Pohjoismainen TA-konferenssi Ahvenanmaalla

Kasvun tukeminen Pohjoismainen TA-konferenssi Ahvenanmaalla Kasvun tukeminen Pohjoismainen TA-konferenssi Ahvenanmaalla 17.-19.4.2015 Järjestäjänä FinTA ry (Suomen transaktioanalyysiyhdistys) Hotelli Arkipelag Maarianhamina, Ahvenanmaa Kasvun tukeminen Kutsumme

Lisätiedot

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta

Lisätiedot