Matkaraportti Ahvenanmaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkaraportti Ahvenanmaa 24-27.9.2012"

Transkriptio

1 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Marjaosaamiskeskus Matkaraportti Ahvenanmaa Horti-Futuria hankkeen opintomatka marja- ja viinitiloille Jari Känninen & Markku Levy

2 Ohjelma: Ma Lähtö Suonenjoelta matkalla Piikkiöön, omakustanteinen lounas Tutustuminen MTT:n Piikkiöön puutarhatalouden tutkimusasemaan, erikoistutkija Saila Karhu ( ) Saapuminen Turkuun. Majoittuminen hotelliin Cumulus Turku, Eerikinkatu 30, Turku. Ti Aamiainen hotellissa. Huoneiden luovutus ja siirtyminen Linnasatamaan. Viking Linen Amorella lähtee Turusta klo ja saapuu Maarianhaminaan klo Laivamatkan aikana luentoja puutarhatuotannosta Tutustuminen Harry Söderbergin tilaan Gibbölvägen 349, Godby tilalla viljellään mansikkaa, vadelmaa, viinimarjoja ja maissia niin avomaalla kuin myös tunneleissa Fredrik Slotten tila Önningenby, viinirypäleiden viljely Majoittuminen Hotel Cikada, Hamngata 1, Maarianhamina, puh Maarianhaminan keskustassa. Ke Aamiainen hotellissa. Huoneiden luovutus Tutustuminen Ålands Hushållningssällskap Försökversamhetin koeviljelmään Jomala; koetilalla omenaa, viinirypälettä pensasmustikkaa ( Emilia Arola ) Tutustuminen Vesa Koiviston tilan omenan viljelyyyn, kolmen viljelijän yhteiseen markkinointiin, pakkaamoon ja kaasuvarastointiin Tutustuminen Stallhagenin olutpanimoon ja lounas Torbjörn Zettermanin omenatilalla Saltvikissa Ödkarbyssa Ahvenanmaan kiertoajelu Saapuminen Maarianhaminan Västra hamniin viimeistään klo Silja Serenade lähtee Maarianhaminasta klo Majoittuminen hytteihin. To Saapuminen Helsinkiin klo Paluu Suonenjoelle n. klo 17.00

3 Ryhmä marjayrittäjäkurssilaisia, marjan- ja omenanviljelijöitä kävi syyskuun lopulla tutustumassa Ahvenanmaan marja- ja omenantuotantoon. Maanantai Liikkeelle lähdettiin aamuvarhaisella Suonenjoelta Heikki Hännisen linja-autolla. Matkalla noukittiin matkaajia kyytiin keskisestä ja eteläisestä Suomesta ja suunnattiin kohti Piikkiötä tutustumaan MTT:n puutarhatutkimukseen. Piikkiössä meidät vastaanotti tutkimusmestari Jorma Hellsten. Tutustuimme marjatarhoihin jossa esillä oli sekä MTT:n lajikejalosteita että valintakokeissa olevia numerolajikkeita. Piikkiön Yltöisissä on ollut viljelyä niin kauan kuin Ruotsista löytyy verokirjoja. Tutkimusaseman koko on noin 100 ha, josta 25 ha peltoa puutarhatutkimuksen käytössä. MTT omistaa pellot, Metsähallitus metsät ja Senaattikiinteistöt rakennukset. Tutkimusaseman pihalla on myös Kaarinan sääasema. Tutkimustoiminta alkoi kun kuin professori Meurmann etsi puutarhatutkimukselle tilaa -20- luvulla. Meurmann oli ensimmäinen professori, hänen jälkeensä professoreina ovat toimineet Jaakko Säkö (n. 25 vuotta), Heimo Hiirsalmi (n. 10 vuotta) ja Risto Tahvonen noin 15 vuotta. Vierailu aikaan uutta johtajaa ei ollut valittuna, johtajan sijaisina vuorottelivat Marjatta Uosukainen ja Saila Karhu. haitannut mustikan punalaikkutauti. Ensin tutustuimme pensasmustikka aineistoon. Kokeissa on ollut vuosien mittaan 40-luvulta lähtien noin 80 lajiketta, joista MTT:n jalostamia uusia lajikkeita on 8. Mm Ainosta, Alvarista ja Sirosta löytyvät vielä alkuperäiset siementaimet jäljellä. Uudempia lajikkeita on mm Arto, joka on aiempia lajikkeita paremman makuinen noin metrin korkuinen pensas joka vaatii runsasta leikkausta sadontuottokyvyn säilyttämiseksi. Esillä oli myös 2 metriä korkea Jorma, jonka keskisato on ollut noin 10 kg/pensas. Pensasmustikoita on viime vuosina Omenan perusrungoista on lisäyskokeita ja osa lajikkeista on säilytettävänä, muun muassa Marjatta. Herukkakokeissa esillä oli Punahilkka joka on risteytyksestä Rubina x Jonker van Tets. Viherherukoista uutuutena oli esillä Vertin jälkeläiset makeampi Vilma (viherherukka x

4 Vertti) sekä Venny (Vertti x viherherukka). Nämä lajikkeet eivät varise yhtä helposti kuin Vertti ja niiden C-vitamiinipitoisuus on yli 200 mg/100g. Valkoherukasta uusia ovat Lepaan valkea (tekonimeltään Timantti, toden näköisesti nimeksi tulee Lepaan timantti ) ja hillitty pystykasvuinen Piikkiön helmi. Mustaherukoista uudet lajikkeet olivat Mikael (Brödtorp x Brödtorpin itsepölytteinen kanta 3. polvessa) ja Marski (Hedda x Mortti). Mikael on pystykasvuinen ja soveltyy hyvin konekorjuuseen, Marskia kuvattiin pystykasvuiseksi aitakasviksi. Mustaherukkaa on myös laajemmassa lajikekokeessa: lajikkeita on mm Skotlannista, Liettuasta, Latviasta ja Puolasta. Katekokeissa oli erilaisia paperikatteita, tarkoituksena on löytää muovia korvaavia katemateriaaleja. Krepatut paperit eivät kokeessa ole kestäneet vaikka mansikat niissä ovat kasvaneet hyvin. Mansikan lajikekokeissa esillä oli jatkuvasatoiset lajikkeet siementaimista. Ne oli istutettu toukokuun lopussa ja alkoivat tuottamaan satoa heinäkuussa. Satoa oli saatu jopa 300g/pensas. Kertasatoisista lajikkeista Suvetar, Valotar ja Lumotar ovat lupaavimpia, Kaunotar on osoittautunut liian pienimarjaiseksi. Piikkiössä on menossa myös energiakasvikokeita perennoilla, mm tatarlajeista. Niitä kokeillaan mm polttoon ja mädätykseen. Omenan havaintotarha on uusittava, sillä lustokuoriainen on ollut tarhassa vakava ongelma. Jopa satoja puita on kuollut. Tyrniä on myös viljelyssä. Tyrnille valo on erittäin tärkeää ja maapohja saa olla myös hyvin vettä läpäisevä.

5 Tiistai Harry Söderbergin marjatila Ensimmäisenä tilakohteena oli Harry Söderbergin marjanviljelytila Ämnäsissä. Tilalla on peltopinta-alaa 5 hehtaaria. Marjaa on viljelyssä 3 hehtaarin alalla. Mansikkaa on viljelyssä n.1,5 hehtaaria. Tilalla ei käytetä torjunta-aineita, mutta tuotanto ei ole luomua, koska lannoitteita käytetään mm. tihkukastelun kautta. Viljelykierto mansikalla on 3-4 vuotta. Mansikantaimet tulevat Hollannista. Lajikkeina ovat Sonata, Rumba, Salsa Honeyoe, Florence ja Polka. Polkan viljely lopetetaan sen tautisuuden takia. Kahtena viimeisenä vuonna ei ole ollut talvivaurioita, koska on ollut vahva lumikerros. Yrittäjän tulot tulevat omasta työstä eli tehdään mahdollisimman paljon itse. Tuloista tulee puolet tuotannosta ja puolet omenapuiden leikkaustyöstä omenatiloilla. Keväällä ja kesällä on tilalla 5 kausityöntekijää. Isäntä esitteli tilalla olevaa hoitotöihin käytettävää itsekulkevaa konetta. Voimakoneena on Hondan 9 hv moottori, koneen päällä työntekijä on makuuasennossa. Ohjaaminen ja kulkunopeuden säätö tapahtuu jaloilla. Koneita tilalla on kaksi. Koneen hinta on käytettynä n /kpl, uuden koneenhinta on /kpl. Tilalla on viljelyssä myös maissia, jonka myyntiaika oli tänä vuonna syyskuulla. Maissi istutetaan biohajoavaan muoviin, jolloin rikkakasvit saadaan pidettyä kurissa. Maissi istutetaan siksakkina, viisi tainta metrille. Maissilajikkeena on amerikkalainen supermakea lajike Haygrove- tunnelit ovat olleet kaksi vuotta ilman muovia kovien tuulien takia. Tuuli nostaa koko tunnelin ilmaan. Tunneleista olisi selvää hyötyä viljelyssä, sillä ne nostavat sadon määrää ja laatua. Kasvualustan parantamiseksi tunneleissa on käytetty korkeaa penkkiä. Muiksi vaihtoehdoiksi tulevat rajattu kasvualusta tai siirtää tuotanto toiseen paikkaan. Mansikalla vaihdetaan maa kasvupenkin kohdalla. Herukoita on 1,5 ha. Lajikkeina ovat Mortti ja Öjeby. Puolet herukoista poimitaan patukoimalla 5-20 kilon laatikoihin ja puolet poimii itsepoimijat. Hinta on herukoilla ollut kohtuullinen. Hinta asetetaan niin, että se on sopiva myös tuottajan kannalta. Vadelmana on Glen Amble-lajike. Kasvusto on 4-5 vuotta vanhaa. Osa kasvustosta on kuollut vatunäkämäpunkkien vioitukseen. Vadelmasta on saatu kohtuullinen hehtaarisato 70 aarin alalta.

6 Taimituotanto tilan kasvihuoneissa tapahtuu maaliskuun puolivälistä toukokuun loppuun. Tuotannossa ovat mm. kiinankaalin, jäävuorisalaatin ja maissin taimet. Työjakona kaveri kylvää kasvualustat ja hän ostaa kylvetyt alustat. Lannoitus tapahtuu yksilöidysti samasta ohjausyksiköstä. Kesä 2012 oli mansikan osalta hyvä. Poimintaa tehtiin kahdeksan viikon ajan. Vadelman hinta oli g/rasia. Mustaherukka 3 / kg. Mansikan hinta 5 /kg, alkukaudesta 5,5 /kg. Maissi 3,50 /kg. Ahvenanmaalla ostetaan mielellään Ahvenanmaalla tuotettuja tuotteita. Tilalla panostetaan laatuun ja nopeaan toimitukseen. Reklamaation tullessa hyvitetään heti. Panostetaan siihen, että tehdään vähemmän, mutta kunnolla. Omenapuiden leikkaus tehdään sähköllä toimivilla leikkurilla. Leikkurin akku kestää kertalatauksella 6 tuntia. Leikkurin hinta on n Talvisin tehtävää leikkausta isäntä tekee vuosittain tuntia. Tunti veloitus on 25 /h. Viinirypäleitä ahvenanmaalaisittain Tutustuimme Niclas Slotten opastuksella rypäleen tuotantoon hänen ja veljensä yhdessä hoitamalla viljelmällä. Tilan on ollut jo 15 vuotta veljesten hoidossa. Nils on lakimies koulutukseltaan. Muutamia rypäleitä on ollut kasvussa jo 1990-luvulta lähtien. Taimimateriaali on Ruotsista. Lajikkeet ovat amerikkalaisia. Vuonna 2009 on istutettu Rondoa ja Solarista. Lajikkeiden kehittäminen on kestänyt 40 vuotta. Viljelmät on suojattu aidalla kauriita vastaan sekä verkoilla lintujen takia. Kastelulaitteet ovat automaattiset. Ilman lämpötilan mennessä hallan puolelle sadetus lähtee käyntiin. Hallasadetuksella saadaan suoja jopa -10 Cº saakka. Syksyllä ennen pakkasten tuloa kasvustot lasketaan alas ja laitettaan päälle peltikourut, joissa on eristys. Kourut ovat avoimet molemmista päistä, ettei homehtumista tapahdu. Keväällä huhtikuussa otetaan pellit pois ja nostetaan kasvusto ylös. Viime vuosi meni hyvin, mutta tästä vuodesta ei vielä tiedä. Saimme nähdä myös toisella tilalla olevat tuotantotilat. Toisella tilalla käytettiin myös kivistä tehtyä muuria lämmön ja tuulen takia.

7 Keskiviikko Tutkimuslaitos Ahvenanmaalla Emilia Arola esitteli koeasemaa Ahvenanmaan neuvontajärjestö Ålands Hushållningssällskap (ProAgria) omistaa Försökverksamhetin eli koetilan Jomalassa, jossa tutkitaan mm. omenien, pensasmustikan ja marjakasvien menestymistä ja viljelymenetelmiä Ahvenanmaan ilmastoon.. Tarkoituksena on löytää ja testata ympäristöystävällisiä ja taloudellisesti kannattavia Ahvenanmaalle sopivia viljelymenetelmiä sekä löytää ennustejärjestelmiä kasvitaudeille ja tuholaisille. Henkilömääränä siellä on kuusi vakituista työntekijää ja yksi kesätyöläinen. Tutkittavat lajit ovat omena, pensasmustikka, vilja, vihannekset, soija sekä peruna. Näistä luomua ovat vilja, vihannekset, soija sekä peruna. Tutkimuslaitoksella tarkkaillan myös eri lajikkeiden menestystä viljelyvyöhykkeellä ja tehdään säilyvyyskokeita, joissa testataan omenan säilyvyyttä +10 asteessa. Näitä kokeita ovat sokeri-, maku- ja koostumuskokeet. Koelaitos hoitaa myöskin 10 sääasemaa, joista hyöty menee suoraan viljeliöiden avuksi. Täällä Ahvenanmaan koelaitoksessa tehdään myös uusimpien linnunpelättimien kokeiluja.

8 Omenatila Vesa Koivistoinen: Suomi on maailman pohjoisin kolkka, jossa omenaa viljellään ammattimaisesti. Granlidin omenatila Ahvenanmaalla tunnetaan yhtenä hedelmäntuotannon uranuurtajista, viljelyä on jatkunut 1940-luvulta lähtien. Tilan 140ha kokonaisalasta omenaviljelyksiä on nykyään 30 hehtaaria ja yli puuyksilöä. Satomäärä vaihtelee miljoonan kilon molemmin puolin, tavoitesatona on kg per puu. Eri omenalajeja on tällä hetkellä viljelyssä yli 20kpl. Tilan omenat markkinoidaan keskusliikkeille ja tukuille, teollisuusomenan tuotanto ei kannata. Asiakkaiden lukumäärä on korkea(30-40kpl) ja lisää otetaan mahdollisuuksien mukaan. Koko tuotantoketjun tehostaminen ja jatkuva kehitys on toimitusjohtaja Vesa Koiviston päämäärä. Tämä vaatii jatkuvia investointeja. Hänen mukaansa vaihtoehdot kannattavaan omenantuotantoon ovat iso tehotuotanto tai erikoistunut pienviljely perhepiirissä. Tilan investoinneista uusin on varastohallit, joissa happipitoisuus pidetään alhaisena (1-4 %) omenan säilyvyyden parantamiseksi. Seuraavana on vuorossa logistiikan tehostaminen, lastauslaituri ja laatikkovarasto ovat rakenteilla. Laadukkaan omenan tuotanto ja pakkaus vie paljon tilaa ja varastotilojen puute on ongelma. Omenien hellävarainen käsittely kestää koko tuotantoketjun ajan. Linjaston alussa omenat lasketaan kellumaan veteen, jossa ne puhdistetaan ja erotellaan värin mukaan. Tänä kesänä halutumpien punaisten määrä jäi vähäiseksi, loppukypsennys tapahtuu matalahappisessa varastossa. Tilan omenapuut ovat 4m korkeita pylväspuita. Vuosittainen oksien leikkaaminen ja kukintojen harvennus työllistää koko vuoden. Huippulaadun tuotanto vaatii jatkuvaa seurantaa ja optimointia. Kuluvan vuoden erikoiset sääolot olivat haasteellisia, 40cm lumimäärä talvella oli hyvin poikkeuksellista. Lisäksi tuholaisten jatkuva torjunta tuo haasteita ja menneinä vuosina onkin jouduttu ajamaan kymmeniä tonneja omenaa peuran ruoaksi. Käsitteen ekologinen viljely- merkitys vaihtelee hämäävästi eri maissa, Koiviston mukaan torjunta-aineiden käyttö minimoidaan Granlidin tilalla. Tilan Latvialainen henkilökunta (12hlöä) tuo toimintaa oman mausteensa eikä kulttuurierojen vuoksi opastuksesta kannata tinkiä. Omenantuotannon haasteellisuudesta huolimatta toimitusjohtaja Koivisto uskoo kotimaisen laadukkaan omenan menekkiin myös tulevaisuudessa ja toivoo poikiensa jatkavan omenanviljelyä Granlidin tilalla. Koiviston tilan raportin kirjoittivat marjakurssilaiset Jussi Maukonen ja Tuomas Koivistoinen

9 Olutpanimo Stallhagen Vierailimme Godbyssä sijaitsevassa olutpanimossa, jossa toimitusjohtaja Jan Wennström otti meidät vastaan ja esitteli panimonlaitteita ja kertoi panimon historiasta ja oluenvalmistus prosessista. Stallhagen (tallihaka) on saanut nimensä siitä, kun paikalla on ollut vanha venäläissotilaiden parakki 1. maailmansodan aikana. Panimo on Ahvenanmaan ainoa panimo ja kasvua on tapahtunut merkittävästi perustamisesta (v2004) alkaen. Alussa laitteet olivat 1000 litran laitteita ja ensimmäisinä vuosina tuotanto oli litraa. Vuonna 2009 tulivat uudet 3500 l laitteet ja tuotantomäärät pystyttiin nostamaan. v 2011 olutta valmistettiin litraa ja v.2012 tavoite on litraa. Stallhagenin olutta viedään pääasiassa Suomeen ja Ruotsiin. Suomessa on n 1000 myyntipistettä. Suurin asiakas on Helsinki-Vantaan lentoasema. Myös alkosta on muutamia tuotteita saatavilla. Ahvenanmaalta tuotetta löytyy kaikista ravintoloista ja kaupoista. OLUENVALMISTUS LYHYESTI: Mallaslaatuja on erilaista. Eri paahtoasteilla ja savustettuna. Mallas vaikuttaa oluen väriin. Mallas tulee lähes kaikki suomesta. Stallhagenilla on kehitteillä erikoismallas, jossa kaikki raaka-aine tulisi Ahvenanmaalta.

10 Mausteena oluessa käytetään yleensä humalaa, mutta myös muita makuja on käytetty. Valmistumassa on juuri kriikunaolut ja aikaisemmin he ovat valmistaneet hunajaolutta. Kehitteillä on mustikka- ja tyrniolut. Käymissammiot Olut lasketaan tynnyreihin tai pullotetaan. Pullotuslaitteen kapasiteetti on 2000 litraa tunnissa. Etsinnässä on tehokkaampi laite. Hiiva tekee työn kahdella tavalla. Pohjahiivaoluessa (Lager) hiiva on pohjalla ja käymislämpötila on 7-12 astetta. Käyminen tapahtuu viikossa. Pintahiivaoluessa (Ale) hiiva nousee pintaan ja lämpötila on n.20 astetta, jolloin käyminen tapahtuu nopeammin. 4-5 vrk. Prosessin lopussa lämpötila lasketaan nollaan, jolloin hiiva lopettaa toimintansa. Oluen pullotuslinjasto

11 Esittelykierroksen jälkeen pääsimme maistelemaan oluita ja syömään herkullista ruokaa. Maisteltavana oli 4 olutta miedosta vahvaan. Yksi oluista oli Shödefest (4,7 %), jota valmistetaan sadonkorjuujuhlia varten. Vuosittain juhlissa käy henkilöä. Vahvin olut, oli 7 %:nen Baltik porter. Olut oli erikoisen tummaa ja Wennström kertoi sen sopivan hyvin homejuustojen kanssa punaviinin tapaan. Väite pitää varmasti oikein hyvin paikkaansa, sillä olut oli todella hyvää. Olutmaistiaiset Torbjörn Zetterman Ahvenanmaan-matkalla vierailimme Torbjörn Zettermanin omenatilalla Saltvikissa Ödkarbyssa. Omenatila ei ole Ahvenanmaan suurimpia, mutta 1950-luvun alussa istutetut puut tuottavat edelleen satoa. Torbjörnin vanhemmat perustivat viljelmän luvulla. Torbjörn kertoikin kasvaneensa omenapuiden alla. Siitä lähtien tilan pidetyt ja hyvälaatuiset tuotteet ovat käyneet kaupaksi paikallisille asiakkaille kuin myös Ahvenanmaan puutarhahallissa. Torbjörn kertoi, että vuosien mittaan omenapuita on uusittu kääpiöiviin lajikkeisiin.

12 Tilalla aletaan korjata satoa elokuussa, jolloin aikaisin lajike Geneva Early kypsyy. Elokuussa kypsyvät myös Transparant Blanche ja Julired. Syyskuussa kypsyvät viljelijän oma suosikkilajike Collina ja tilan emännän Aldiksen lempiomena Discovery. Myös Jaspi, Raike ja Eva-Lotta kypsyvät syyskuussa. Lokakuussa poimitaan Aroma (Amorosa), joka on todella pidetty ja hyvänmakuinen lajike sekä tietysti tunnettu klassikko Lobo. Zettermanin tilan satokausi jatkuu aina marraskuulle saakka, jolloin kypsyvät vielä hyvä syömäomena Cox Pomona, Rajka (uudempia lajikkeita) ja hyvänmakuiset Santana ja Rubinola. Zettermanin tilalla omenoiden riviväli on 3,5 metriä. Omenan kaunis puna syntyy, kun omenan pinnassa on kastetta ja auriko paistaa. Jos lehdet varjostavat liikaa, väriä ei synny yhtä hyvin. Omenoissa vaikuttaa kolme tärkeää tekijää: koko, väri ja maku. Aiemmin pidin vanhempien omenoiden mausta enemmän, mutta nyt asia on toisinpäin, Torbjörn kertoi. Zettermanin tilalla työt on jaettu siten, että isäntä poimii ja emäntä pakkaa. Muun muassa puiden leikkaaminen on ulkoistettu. Kokenut omenanviljelijä tiesi kertoa, että omenaviljelmä kannattaa perustaa mahdollisimman aurinkoiselle paikalle. Puut on myös saatava kasvamaan niin suoraan kuin mahdollista. Torstai Laiva saapui Helsingin Länsi-Satamaan klo 10.00, josta joukko jakaantui kohti kotejaan tai muihin työpalavereihin ympäri Suomen. Ilkka Voutilainen SSMY:n edustajana ja Jari Känninen Marjaosaamiskeskuksen edustajana jatkoivat Eviran järjestämään mansikan punamätä-kokoukseen Helsingin Viikkiin.

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo Herukkalajikkeet Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula MTT Sotkamo Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2 Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto / Kainuun

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-

Lisätiedot

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna

Lisätiedot

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Herukat: Taimet ja lajikkeet Herukat: Taimet ja lajikkeet Kalle Hoppula Kati Hoppula 23.1.2017 Herukoiden taimityypit Juurtumaton lepotilainen pistokas viljelijä juurruttaa itse Hintataso 30-75 snt/kpl, lisenssimaksu määrittää hintaa.

Lisätiedot

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Sanna Kauppinen, MTT Mikkeli sanna.kauppinen@mtt.fi, 040 183 4845 Tutkittua tietoa luomusta -luentosarja 29.10.2013 Luomuinstituutti Orlovim This project is co-funded

Lisätiedot

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

MARJOJEN SÄILYVYYSKOE

MARJOJEN SÄILYVYYSKOE MARJOJEN SÄILYVYYSKOE KOKEEN LÄHTÖKOHTA JA TOTEUTUS Kokeen tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako Airocide -ilmapuhdistuslaite mansikan ja vadelman säilyvyyteen kylmiö/jääkaappiolosuhteissa. Koe perustettiin

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

Omenakalenteri 2013. suomalaisia maatiaislajikkeita. o m e n a k a l e n t e r i esittelee kuukausittain kotimaisen

Omenakalenteri 2013. suomalaisia maatiaislajikkeita. o m e n a k a l e n t e r i esittelee kuukausittain kotimaisen Omenakalenteri 2013 suomalaisia maatiaislajikkeita o m e n a k a l e n t e r i esittelee kuukausittain kotimaisen maatiaisomenalajikkeen, jonka tuore- tai varastosadon hyödyntämisen aika tuolloin on. Kotimaisen

Lisätiedot

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula Biokalvokoe -väliraportti Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki 3.12.2015 Raija Kumpula Sivu 1 28.1.2016 1. johdanto Erilaisten katteiden käyttö on yleistä marjojen ja vihannesten viljelyssä. Niiden käytöllä

Lisätiedot

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy LAITILAN WIRVOITUSJUOMATEHDAS 1995 LAITILAN WIRVOITUSJUOMATEHDAS 2016 1994-1995, Fisutta Oy Yhtiö perustetaan 1994 kalajalosteiden viemiseksi Keski-Eurooppaan. Keväällä

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Marjatuotannon ajankohtaispäivä 14.11.2013 Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus 040-128 02980

Marjatuotannon ajankohtaispäivä 14.11.2013 Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus 040-128 02980 Marjatuotannon ajankohtaispäivä 14.11.2013 Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus 040-128 02980 marja.suonenjoki@ssmy.inet.fi Mennyttä kesää muistellen Talvi piti pitkään otettaan - Terminen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Luomuomenanviljelyn kehittäminen kasvinsuojelu haasteena

Luomuomenanviljelyn kehittäminen kasvinsuojelu haasteena Luomuomenanviljelyn kehittäminen kasvinsuojelu haasteena Sanna Kauppinen, Luonnonvarakeskus Mikkeli sanna.kauppinen@luke.fi, 040 183 4845 Luomuinstituutin tutkijaseminaari Kyyhkylä, Mikkeli 8.-9.6.2016

Lisätiedot

Kasvintuhoojien leviämisväylät. Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

Kasvintuhoojien leviämisväylät. Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Kasvintuhoojien leviämisväylät Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Tavoite Arvioida, kuinka paljon Suomeen tuodaan kasviperäisiä tavaroita, joiden mukana voi levitä uusia kasvintuhoojia

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Kari Jokinen, Erikoistutkija, MMT ja MTT:n Poveri-tiimiläiset Risto Tahvonen, Liisa Särkkä, Timo Kaukoranta Kasvihuoneviljelyn merkitys

Lisätiedot

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset Maatinki 25.10.2016 Raija Kumpula Sivu 1 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Kannattavuuskerroin 2016E

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159 Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen

Lisätiedot

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Mansikan viljely tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Tavoitteet Sadon ajoitus pääsatokauden ulkopuolelle Hyvälaatuinen sato Lajikkeet, jotka eivät menesty

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1 Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Aape (Venäläinen nimi ei tiedossa) Valkovenäläinen risteytys, Lobo X Prima Venäjällä ilmeisesti numerolajike

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Saapuminen Tukholmaan, josta jatketaan välittömästi kohti Kalmaria ja Öölantia

Saapuminen Tukholmaan, josta jatketaan välittömästi kohti Kalmaria ja Öölantia Sunnuntai 11.6.2017 klo 16.30 klo 20.55 Lähtö Nurmijärven kirkon parkkipaikalta kohti Turkua Lähtee m/s Viking Grace kohti Maarianhaminaa ja Tukholmaa Maanantai 12.6.2017 klo 6.30 klo 13.00 klo 16.00 klo

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä Nurmesta uroiksi 2 Ohjelma: 09:30 Kahvi (Juuan Dolomiittikalkki tarjoaa) 09:45 Tilaisuuden avaus, Kalle Myllynen, MTK-Pielinen 10:00 TEHO-ohjelma, Jukka Heikkinen, Pielisen Karjalan maaseutupalvelut 10:15

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Puutarhanaiset ry:n vierailu Evirassa 10.4.2014 Raija Valtonen Evira, kasvinterveysyksikkö KASVINTARKASTUKSEN PÄÄTEHTÄVÄ estää vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen

Lisätiedot

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa BIOKOKKOLA 28.10.2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen 11.2.2015 EAKR-hanke Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi 2011-14

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa Ollaanko pohjoisen laadusta valmiita maksamaan? - kilpailu maailmanmarkkinoilla liikkuvan

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Kausihuonelaskelma

Kausihuonelaskelma Kausihuonelaskelma 16.12.2014 Markku Kajalo, Oulun yliopisto/kajaanin yliopistokeskus, Sotkamo Taustatietoja kausihuoneinvestoinnin laskelmalle Esimerkkinä tuoreena myyty vadelma. Kausihuoneen tarvikekustannus

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Itävalta valkoviinit. 21.08.2013 Maria Siikanen

Itävalta valkoviinit. 21.08.2013 Maria Siikanen Itävalta valkoviinit 21.08.2013 Maria Siikanen Vuosituotanto 2,5 m hl Itävalta ¼ Saksan vuosittaisesta tuotannosta 48 500 ha Keskimääräinen sato 50 hl/ha Viinit samankaltaisia kuin Saksassa Lajikkeet,

Lisätiedot

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,

Lisätiedot

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008 2011 Kati Hoppula 1), Kalle Hoppula 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Tarja Hietaranta,

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa

Lisätiedot

Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä 20.4.2013. Näin hoidan mehiläisiäni

Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä 20.4.2013. Näin hoidan mehiläisiäni Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä 20.4.2013 Näin hoidan mehiläisiäni Hoitohistoria 1964 mehiläiset kotipaikalle Sumiaisiin. Toisen polven mehiläistarhaaja. 1982 omat pesät Kuorevesi - Längelmäki alueelle,

Lisätiedot

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 Tälle koko lukuvuodelle olemme suunnitelleet teemaksi MATKALLA Tutkimusmatkamme lähtee minusta itsestä ja laajenee käsittämään ainakin Suomen ja Pohjoismaat. Otamme toimintaamme

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1

Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1 Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1 SAGA ja Metsä Tissue Yksi maailman johtavista tiivispaperin valmistajista SAGA-valikoimaan kuuluvat korkealaatuiset leivin- ja ruoanlaittopaperit koti- ja ammattikeittiöihin

Lisätiedot

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi SIEMEN- JA TAIMITUOTANNON TOJMIALAJÄRJESTELYT-TYÖRYFIMÄN HNJAUKSET Siemen-ja taimituotaimon toimialajärjestelyt

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla Luomutilojen EUtuki-Info 1.4.2016 Lammilla Kaija Hinkkanen/ProAgria Etelä-Suomi Luomun tilanne Luomutilojen määrä kasvaa tasaisesti peruskursseilla noin 70 osallistujaa, kotieläinpäivissä 30 (ProAgria

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari Narsissien tuotanto Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari Alkuperä Narsissin nimi tulee kreikankielen sanasta narkaein, joka tarkoittaa huumattua tai lumottua

Lisätiedot

Postinumero. Postitoimipaikka. Käyntiosoite, jos eri kuin yllä (lähiosoite) Postinumero. Postitoimipaikka

Postinumero. Postitoimipaikka. Käyntiosoite, jos eri kuin yllä (lähiosoite) Postinumero. Postitoimipaikka KYLVÖSIEMENEN PAKKAUSLUPAHAKEMUS 1 (16) Saapumispäivämäärä Dnro HAKIJA TÄYTTÄÄ Onko kysymyksessä uuden pakkaamon aloittamisesta Vanha pakkaamonumero aiemmin aloitetun pakkaamotoiminnan jatkamisesta 1.

Lisätiedot

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka Siitä se ajatus sitten lähti Kotipaikka, Leppävirralla toimiva maitotila, jäi veljelle ja Pekka lähti töihin Nokialla tietokoneasiantuntijaksi Maatalous veti puoleensa ja omaa tilaa alettiin etsiä Oma

Lisätiedot

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen Vadelmien tuotanto tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen Tavoitteet Mitä vadelman tuotannolla haetaan? Mihin markkinaan tuotetaan? Viljelläänkö yhtä tai useampaa lajiketta? Viljelläänkö

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus Täydentävät ehdot Neuvo 2020 alkukoulutus Järvenpää 10.12.2014 Mitä ovat täydentävät ehdot? Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia (GAEC) sekä Lakisääteisiä hoitovaatimuksia (SMR) Lakisääteiset hoitovaatimukset

Lisätiedot

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Viheralan kasvinterveysseminaari_säätytalo_24.10.2013 KASVINTERVEYSLAINSÄÄDÄNTÖ Laki kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003 muutoksineen) Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot